MOT–ohjelma vielä kertaalleen
Yleisradion MOT ohjelma 2.11 oli mielestäni ala-arvoinen jopa YLE:n omalla laatuasteikolla. Toimittajat halusivat esittää vastalauseensa harjoitetulle talouspolitiikalle, mutta ei suinkaan niin, että he olisivat laatineet kirjelmän ja laittaneet nimet alle vaan järjestämällä omituisen kansanäänestyksen. Siinä kysyttiin mielipidettä ”kurjistamispolitiikasta” joukolta koti- ja ulkomaisia professoreita. 25 ”oikein vastanneen” sanottiin olevan huippuyliopistojen arvostettuja talousprofessoreita. Kuka arvostaa ja ketä, siitä voidaan varmaan keskustella, mutta en kovin herkästi käyttäisi mainittuja epiteettejä valitun otoksen osalta. Joka tapauksessa YLE:n otoksesta saatujen vastausten kutsuminen ekonomistimielipiteeksi on vähintään harhaanjohtavaa. Vielä ala-arvoisempaa on antaa ymmärtää, että niin sanottu kurjistamispolitiikka perustuu yhteen virheelliseen tutkimukseen. Esimerkiksi finanssipolitiikan kertoimista on satamäärin tutkimuksia (ks. vaikka Gechertin ja Willin metaanalyysi tai Valerie Ramyn uusin katsaus), joiden sisältöä ja yhteyttä harjoitettuun politikkaan soisi analysoitavan, jos siihen vain riittäisi objektiivisuutta ja hyvää tahtoa.
Heikki Patomäki kommentoi kirjoitustani Kappalehdessä 10.11 seuraavan päivän Uuden Suomen blogissaan. Kirjoitus on jonkinlainen lyhennelmä Patomäen kirjasta ja siksi sallittaneen, että rajoitun kommentoimaan vain kohtaa, joka koskee julkisen sektorin kokoa: Heikki Patomäki toteaa ”Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä. Julkisvalta tuottaa Suomessa vain viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori loput eli neljä viidesosaa”. Olen eri mieltä. Käytämme yleisesti mittaria julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteen arvoon siksi, että bruttokansantuote antaa karkean arvion veropohjasta. Eli kyse on siitä, kykenemmekö rahoittamaan julkiset menot. Tietenkään bruttokansatuote ei ole siinä suhteessa ”oikea” indikaattori, koska siihen (tulotilipidossa) sisältyy kiinteän pääoman poistot, joita ei oikein voi pitää veropohjana. Ehkä nettokansatulo olisi oikeampi mittari, mutta se ei tässä yhteydessä ole olennaista. Yleensä vaan yritämme hahmottaa erilaisten suureiden suhteellista kokoa suhteuttamalla ne vertailumielessä kokonaistuotannon arvoon. Aivan samalle tavalla laskemme bruttoveroasteen suhteuttamalla julkisen sektorin tulot kokonaistuotannon arvoon.
Arovonlisävertailu ei sen sijaan ole kovin mielekäs. Voimme toki kutsua julkisen sektorin tuotantoa arvonlisäksi, mutta ei se aidosti taloustieteellisessä mielessä ole arvonlisä. Julkisen sektorin arvonlisä lasketaan tilinpidossa kustannusten, ei markkinoilla noteeratun arvon perusteella. Jos esimerkiksi Yleisradioon palkataan 3000 lisätoimittajaa, kertoo tilipito, että YLE:n arvonlisä on (karkeasti) kaksinkertaistunut. Mutta onko todella niin, että YLE:n tuotannon arvo olisi silloin kaksinkertaistunut ja olisimme valmiit maksamaan 500 miljoonaa euroa uusien toimittajien ”arvonlisästä”? Saman kysymyksen voimme tehdä kaikista julkisen sektorin tuottamista markkinattomista hyödykkeistä. Joskus vastaus on kyllä, joskus ei, mutta mitä suuremmaksi julkinen sektorin kasvaa, sitä todennäköisempää on, että vastaus on ei.
Jos julkiset menot ovat 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon, tarkoittaa tämä sitä, että julkinen sektori joutuu keräämään tämän verran tuloja, valtaosin veroja. Tämä tulojen kerääminen on rasitus kansataloudelle. Rasitusta ei pienennä se, että julkisen sektorin (niin sanottu) arvonlisä on pieni. Itse asiassa on absurdia argumentoida, että julkinen sektori ei ole rasitus kansataloudelle, koska se tuottaa niin vähän, mutta maksaa niin paljon.
PS Vielä yksi kommentti Alberto Alesinasta (Harvard), joka tutkimuksista olen saanut vihaista postia lähinnä sosiologeilta. Jos hänen töistään (esimerkiksi viimeisin http://scholar.harvard.edu/alesina/publications/output-effect-fiscal-con…) löytyy postin lähettäjien mielestä virheitä, kannattaa kirjoittaa kommentit – ei suinkaan minulle tai Yleisradioon – vaan Journal of International Economics –aikakauskirjaan.
Matti Viren
Minusta ohjelma oli oikein hyvä. Se todisti, että nykyisin kansantaloustiede ei ole tiedettä vaan uskonto.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloustiede on tiede, mutta ei luonnontiede, vaikka sen matemaattisella metodologialla on pyrittykin jäljittelemään luonnontieteitä.
Elottoman luonnon ja ihmisten käyttäytymisestä riippuvien talouden järjestelmien tutkimisen ero on karkeasti siinä, että luonnonilmiöt eivät ole tarkoitushakuisia ja oikukkaita, mutta ihmiset ovat.
Siksi ihmisten käyttäytymisen lainalaisuuksia on vaikea selvittää ja vielä vaikeampi ennnakoida. Näin ollen johtopäätöksiä leimaa epävarmuus ja epämääräisyys. Siksi eri tutkijat voivat olla samasta talouden ilmiöstä eri mieltä.
Ei tosin luonnossakaan läheskään kaikki ilmiöt ole laskennallisesti ennustettavissa. Vaikkapa maanjäristys voi tapahtua ennalta arvaamattomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloustieteen paradigma perustuu uskonvaraisiin premisseihin.
Ilmoita asiaton viesti
So what? Kerropa, millä alalla tällaisia ei esiintyisi?
Ilmoita asiaton viesti
Näin, mutta tieteenalat muuttavat teoriansa ja paradigmansakin kun kerääntyy riittävästi evidenssiä niiden todenvastaisuudesta.
Kuten sanoit, kansantaloutta ei voi ennustaa, kuitenkin jokaisella ekonomistilla on varma mielipide mistä narusta pitäisi nykäistä.
Onko tarkoituksenmukaista ylläpitää näin oikukasta ja riskialtista talousjärjestelmää?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siinä vikoja, mutta mites muutat?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostava tapaus tämä ”MOTgate”. Evlin Valtteri Ahti on kirjoittanut aiheesta näin (mukana myös Ylen vastauksia): http://www.taloussanomat.fi/kumppaniblogit/2015/11…
Ilmoita asiaton viesti
On se hienoa, että noita taloustieteilijöitä kuunnellaan erilaisine kaavioineen. Kisa on siitä, että kumman käppyrä on oikeampi ja parempi. Ideologiat jylläävät joka suuntaan. Historialliset ”tosiasiat” kaivetaan esiin, eikä pienintäkään ajatusta käytetä siihen, että ongelma saattaa johtua jostain ihan uudesta asiasta. Vaikkapa eurokokeilusta tai rahan luonteesta. TAI, sitten vain myönnetään, että talousongelmien tarkoitus on pakottaa kansalaiset halutun politiikan taakse.
Minusta on päivänselvää, että toteutettu talouspolitiikka ei ole onnistunut. Tuon faktan kertoo yksinkertaisesti tulokset. Montako kymmentä epäonnistunutta yritystä tarvitaan todistamaan tuo fakta. Tietenkin seuraavaksi väitetään, että noudatettu talouspolitiikka on onnistunutta, mutta se vaan vaatii aikaa. Paskat, tässähän ehtii suurin osa kuolla ennen kuin ”aika hoitaa haavat”-politiikka toteutuu.
Nyt on ymmärrettävä, että IHMISET ovat hädässä. Talouspolitiikkaa ja politiikkaa yleensä on tehtävä ihmisten parhaaksi. Ei ihmisiä kannata uhrata, uhrataan mieluummin ”rahaa” tai jotain muuta yhtä merkityksetöntä.
Nyt on unohdettava kippurat ja käppyrät ja otettava se kuuluisa maalaisjärki käteen. Joskus yksinkertaisin voi olla toimivin ratkaisu. Nyt leikkaamalla voidaan pelastaa budjetti, mutta tappaa kansa.
Ilmoita asiaton viesti
Iso ongelma on siinä että osa porukasta ei edes tunnista onko esimerkiksi Suomessa harjoitettu elvyttävää vai kiristävää politiikkaa.
Elvyttävää. Määritelmällisesti. Kriisin alusta lukien:
– vuotuiset julkiset menot +20 mrd (reaalinen)
– kumulatiivinen julkinen alijäämä +60 mrd
– alijäämää joka vuosi, keskimäärin 4,6 mrd
Jos kriisin hoitoa haukkuu – ihan ansaitusti – olisi parempi edes katsoa mitä tässä ollaan haukkumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sitä elvyttää vaikka niin, että poltetaan 100 mrd paikallisella torilla, ja sitten ihmetellään ettei elvytys tehonnut. Oleellista on, että miten ja mihin välineitä käytetään. Väittämäni idea on se, että nykyiset toimet eivät ole ratkaisseet ongelmaa.
Toisekseen sanon, että NYT ei ole oikea aika leikkauksille. Minä en ole riittävän viisas ratkaisemaan tätä ongelmaa, mutta noita viisaita miehiä täytyy kerätä pöydän ääreen. Pois pääsee vasta sitten, kun on varma keino esittää ratkaisuksi.
Kansalla on itsemääräämisoikeus ei valtiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Logiikka on melko helppo.
– elvytys nostaa kustannuksia ja alentaa näin kilpailukykyä
– elvytys lisää ostovoimaa mutta samalla lisää tuontia koska kotimaisten yritysten kilpailukykyä on elvytyksellä heikennetty
– vaihtotaseen alijäämä kasvaa ja maa velkaantuu
– kotimaiset yritykset irtisanovat pärjäävät kilpailussa entistä heikommin
Johtopäätös. Ihmisten ostovoimaa on laskettava kun tuottavuus laskee ja päin vastoin. Tuottavuutta parantaviin investointeihin voi ottaa velkaa.
Mutta kyllä, järkevässä taloudenpidossa ne eläkkeet ja palkat tosiaan laskevat ”silloin kun menee huonosti”.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan nyt vielä tähän, mutta kuten sanoin, niin minä en voi enkä osaa ratkaista tätä ongelmaa. Huudan apuun todellisia osaajia, joiden tarkoitusperät eivät ole ideologisia.
Miksi kukaan nostaisi hintojaan mikäli kapasiteetista on vaikkapa puolet käytössä? Siksikö vain, että lisää rahaa tulee markkinoille? Kaikilla on siis kiire nostaa hintoja etteivät nuo ruojat vaan osta liikaa. Kotimaiset yritykset sitä vastoin voivat paremmin ja vienti lähtee vetämään. Kasvu tuo uskoa markkinoille. Ihmiset aktivoituvat ja markkinat elpyvät. Kotimaiset yritykset työllistävät taas ja valtio saa osansa kasvusta.
Miksi kukaan investoi, ellei kysyntää ole? Kapasiteetit tulee saada ensin paremmin käyttöön ennen kuin kukaan ajattelee uusia investointeja.
En ole leikkauksia vastaan, mutta miten poispotkitut työllistyvät nyt?
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista tilannetta ei maailmassa tule, etteikö kysyntää olisi. Montako ihmistä tunnet joilla on jo kaikki mitä he loppuelämänsä aikana tarvitsevat tai haluavat? Maailmantalous kasvaa 3-4% vuodessa joten tuolla on jo ihan asiakkaatkin valmiina.
Hintoja nostavat esimerkiksi verot ja palkat. Kriisin alussa 2009 metallilla oli sopimus jossa palkat nousivat kahdelle vuodelle noin 9%. Samaan aikaan metallin liikevaihto romahti toistakymmentä prosenttia. Sotuveroja on nostettu jatkuvalla syötöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Koko talous on kääntynyt nurinkurin: tuotantoa pitää keksiä jotta saataisiin työpaikkoja ja siten lisää rahaa valtiolle. Kun tuotanto pitäisi olla ihmisten tarpeita varten ja tarpeellista työtä jaettaisiin tasapuolisesti.
Taloussuunnittelun lähtökohdaksi otetaan raha kun sen pitäisi olla pelkkä vaihdon väline.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmat suunnitelmatalouskokeilut eivät oikein rohkaise siirtymään tuohon suuntaan. Markkinatalouskokeilut eri muodoissaan tuntuvat puutteineen kuitenkin käsillä olevista reiteistä oikealta. Taloudellisessa mielessä Kiinan välimuoto kiehtoo, mutta pelottaa että se olennaisilta osin näyttäisi perustuvan ihmisoikeuksien polkemiselle.
Ilmoita asiaton viesti
”Aiemmat suunnitelmatalouskokeilut eivät oikein rohkaise siirtymään tuohon suuntaan.”
Sitten yhteisvaluutasta pitää luopua. Sehän pysyy pystyssä vain veronmaksajien tuella.
Ilmoita asiaton viesti
Se että jotkut suunnitelmakokeilut ovat epäonnistuneet, ja muista syistä kuin suunnittelusta sinänsä, ei todista, että järkevä talouden suunnittelu ei olisi mahdollista.
Globaali markkinatalous on johtanut nykyiseen katastroofitilanteeseen jossa kaaos ja luonnon tuhoutuminen eskaloituu.
Ilmoita asiaton viesti
Onko esimerkkiä onnistuneesta suunnitelmatalouskokeilusta? Markkinataloden kanssa on ollut ja on erilaisia vaikeuksia, mutta kaikkine vaikeuksineenkin se on onnistunut tuottamaan vaurautta ja pystynyt myös toimimaan. Samaa ei voi sanoa suunnitelmataloksista, olipa kyse sitten Neuvostoliitosta, Maon Kiinasta, Pohjois-Koreasta tai Venezuelasta. Kaksi rinnakkaiskoetta Länsi-Saksa vs. DDR ja Etelä-Korea vs. Pohjois-Korea kertovat varsin vakuuttavasti näiden vaihtoehtojen toimivuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Suunnitelmatalous ei tietenkään voi onnistua diktatuurissa. Kas kun ei ole valmiita vaihtoehtoja joista vaan voisi valita.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä vain mallia rustaamaan. Julkaiset sen blogissa täällä, niin me sparraamme sen täydelliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Siihen ei yhden ihmisen asiantuntemus riitä. Olisi hieman laaja-alaisempi projekti kuin joku sote-uudistus.
Ilmoita asiaton viesti
Suunnitelmatalous ei voi toteutua muutoin, kuin diktatuurissa. Demokraattinen päätöksenteko on raakaa arsenikkia suunnitelmatalouden toteuttamisen kannalta ja täten kokeilut ovat poikkeuksetta johtaneet niskalaukauksiin, joilla on liki poikkeuksetta puhdistettu harhaoppiset ja kritiikin esittäjät pois kaalisopan syönnistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vain diktaattori suunnittelee taloutta se epäonnistuu varmasti. Mainitsemastasi syistäkin. Valtiaat yleensä yliarvioivat omaa järkensä.
Toimiva suunnitelmatalous edellyttää laaja-alaista ruohonjuuritason demokratia. Ei edustuksellista enemmistödiktatuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Suunnitelmataloudet näyttävät jokseenkin aina tuovan mukanaan diktatuurin. Venezuela on hyvä esimerkki siitä, miten se tapahtuu. Voidakseen kontrolloida talouselämää, valtiokoneisto keskittää itselleen lisää valtaa. Voidakseen käyttää valtaa, valtapuolue rajoittaa opposition toimintamahdollisuuksia.
Singaporea ja Etelä-Koreaa voitaisiin ehkä jollain tavoin tulkita esimerkeiksi toimivasta suunnitelmataloudesta. Se termihän voidaan joskus tulkita hyvinkin väljästi. Noissä maissa valtiovallalla on suhteellisen vahva ohjaava ote talouselämään, mutta en kuitenkaan pitäisi niitä suunnitelmatalouksina.
Ilmoita asiaton viesti
Ennemmin tai myöhemmin joudutaan joka tapauksessa jonkinlaiseen suunnitelmatalouteen kun välttämättömät resurssit hupenevat.
Kapitalistinen markkinatalous on johtanut rahan diktatuuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkin asteista talouden suunnittelua tehdään ja epäilemättä tullaan tekemäänkin kaikissa maissa. Markkinamekanismi kohdistaa niukat resurssit tehokkaammin kuin ne taloudet, jotka tunnemme suunnitelmatalouksina. Näytöt tästä ovat hyvin selvät.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä blogissahan on kyse nimenomaan siitä miten tämä suunnittelu on täysin arvailujen varassa ja niitä ekonomisteja jotka ovat eri mieltä pidetään kehnoina.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinamekanismi ei välitä yhtään resurssien riittävyydestä kaikki ”hyödynnetään” mitä vain voi muuttaa rahaksi mahdollisimman nopeasti. Yks lysti mitä tuotetaan kunhan tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Käytäntö kertoo vähän toista. Sakasalainen rinnakkaiskoe Itä- vs. Länsi-Saksa ja niiden ympäristöjen tila kokeen lopussa kertoo aika paljon. Eikä vertailu Viro vs. Etelä-Suomikaan mikään huono esimerkki ole. Ei markkinasysteemikään ympäristöä hyvä hyvyyttään säästä, vaan sen takia, että tuhotusta ympäristöstä ei saa tuottoja vaan ainoastaan kuluja. Vastaavat tekijät pätevät energian ja raaka-aineiden käyttöön. Niiden tuhlaaminen on kallista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuhot yleensä jätetään muille.
Ilmoita asiaton viesti
Huaxin kylä on yksi esimerkki taloudellisesti onnistuneesta suunnitelmataloudesta. Pieksee ympäröivät markkinataloudessa elävät kylät ja kaupungit 100-0.
Muutenhan kylä on elämisen kannalta täysi dystopia, mutta sitähän on myös esimerkiksi Hong Kongin markkinaliberaali talous.
Ilmoita asiaton viesti
Aika kapea esimerkki. Löytyisikö vaikkapa joku keskikokoinen valtio?
Ilmoita asiaton viesti
Avaatko tuota logiikka vielä vähän enemmän,missä elvytys nostaa kustannuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Helppo logiikka on usein virheellinen logiikka ja niin näyttää olevan tässäkin tapauksessa. Mietin kyllä suuresti mistä saat motivaatiota tuohon satuiluusi.
Jos vertailet noita mainitsemiasi asioita; valtion menoja, tuottajahintakehitystä, kilpailukykyindeksiä, vaihtotasetta ja tuontia, havaitset että mitään tuollaista yksiselitteistä tapahtumaketjua ei todellakaan ole löydettävissä. Esimerkiksi vaihtotase on hetkittäin voimakkaasti parantunut julkisten kustannusten noustessa ja päinvastoin.
Toisekseen väität että olemme tehneet finanssipoliittista elvytystä kasvattamalla julkista kulutusta(joka sekin on kyseenalainen väite monestakin syystä), ja jos noin todellakin on, on se epäonnistunut surkeasti. Inflaatio, tai pikemminkin stagflaatio ja deflaatio sen kertovat. Jos taas väität että finanssipoliittinen elvytys ei saa inflaatiota korkeammalle vaikka haluaisi, menevät kyllä taloustieteen oppikirjat pahemman kerran uusiksi. Rahapoliittisesti rahan kvantiteettiteoriasta tuollaista kritiikkiä voi kyllä esittää asiallisestikin, mutta finanssipolitiikasta? Tuskinpa.
Myös väitteesi loputtomasta kysynnästä on täyttä fuulaa. Kysyntä ei taloudellisena käsitteenä ole sama asia kuin halu. Kuka tahansa varaton voi haluta kymmenen uutta autoa päivässä, mutta talouteen ja kysyntään sillä ei ole mitään vaikutusta. Jos taas jollekulle heistä tipahtaa puusta sata miljardia käypää käteistä dollareina tai euroina, on sillä talouteen ja kysyntään suuri merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihmiset ovat hädässä heitä tulee auttaa, mutta minkään merkityksettömän jakamisella ei ongelma poistu. On siis laitettava talous kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Lyhyesti sanottuna MOT on räikeä esimerkki toimitustyöstä, jossa ensin asetetaan tavoite. Sen jälkeen päämäärään päästään tekemällä sopivia kysymyksiä sopiville henkilöille ja tekemällä lopuksi sopivia johtopäätöksiä.
Yleltä jälleen kerran ala-arvoista journalismia.
Näyttää siltä, että Ylessä toimittajat mesovat niin kuin parhaaksi katsovat. Siksi on syytä kysyä, että ovatko toimitusten ja koko talon johtohenkilöt tehtäviensä tasalla?
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisessä kappaleessa Tossavainen kuvailee hallituksen toimintaa. Ala-arvoista siis sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Hallintoneuvoston pj on persu, tj on konkari, ajankohtaisohjelmien päällikkö on kepulainen
Ilmeisesti tämä hallitusporukka koostuu kyvyttömistä ihmisistä?
Persut ovat vastuunpakoilijoita,jotka vallassa ollessaankin pakenevat muiden selän taakse ja leikkivät uhria.
Tossavaonen on erityisen herkkähipiäinen ja bannaa jokaisen arvostelijan
Ilmoita asiaton viesti
Tossavainen, ovatko perussuomalaiset puolueena kokonaan unohtaneet lupauksensa mitä yhteisvaluuttaan ja Euroopan unioniin tulee? Häviääkö puolue kartalta tarpeettomana?
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mukava tietää kuinka suuri osa taloustietelijöistä, soten näennäistieteilijöistä ja tavallisesta kansasta on leikkauspolitiikan puolella periaatteessa ja käytännössä.
Se lienee varmaa, että tutkimus, missä valtion velkaantumisen noustessa tietyn rajan yli (oliko se 90%) maan talous automaattisesti lähtisi kaatumaan, antoi virheellisen tuloksen, koska tekijöillä oli tullut Excel-taulukossaan virhe. Muun muassa Olli Rehn käytti tätä tutkimusta monesti hyväkseen vetoamalla siihen tietämättä virhettä, ja Alexander Stubb myös.
Jos valtion kansalaisia pudotetaan työttömiksi leikkausten takia, onko se kannattavaa mistään näkökulmasta. Pienet muutokset eivät suuresti vaikuta kansantalouteen, mutta kumulatiiviset ilmiöt voivat olla raskaita ja kertautua. Niitä talousnobelistitkaan eivät osaa laskea.
Tieteilijät ovat siis usein arvuuttelijoita, joten akateeminen keskustelu lähinnä ääripäitten välistä jutustelua, mistä ei koskaan saa valmista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos leikkausten annetaan kohdistua palkkoihin ja tulonsiirtoihin, työttömyyden ei tarvitse kasvaa. Päin vastoin, kotimaisen tuotannon suhteellisen kilpailukyvyn parantuessa se voi jopa nousta. Mutta palkat meillä eivät jousta. Ja tulonsiirrot vielä vähemmän. Mieluummin heitetään kollegat kokonaan pois töistä.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin pitää myös laskea palkoilla ostettavia kustannuksia ja alentaa asuntojen hintoja sekä niihin otettuja velkoja. Nythän finanssilaitokset ovat töpeksineet sijoituksillaan ja haluavat maksattaa tappiot veronmaksajilla ja palkansaajilla. Islannissa pelastettiin kansalaiset ja rangaistiin niitä jotka sotkun aiheuttivat, meillä tehtiin päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, jos markkinat eivät toimisi ja kustannusten alentaminen ei siirtyisi hintoihin, koko operaatio olisi täysin vailla mieltä.
Islannista on jo paljon puhuttukin. Kuumana käyneistä taloudesta hyötyvät kaikki islantilaiset ja 50% devalvaatiosta sekä 13% valtion menojen leikkauksista kärsivät kaikki. He rankaisivat isompia konnia joka oli mielestäni erinomainen temppu. Pankkiireille on syytä aina välillä muistuttaa että ihan mitä tahansa paskaa ei ruveta nielemään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos palkat joustvt niin silloin pitäisi joustaa myös elinkustannukset
Jos kotitaloudella on esim asuntovelkaa niin silloin velkaa pitäsi leikata kun palkkoja leikataan
Ulosottoon ajettun kannustinloukku on syvä ja perintä huolehtii, että veka vain kasvaa .Se on pahin kannustinloukku ja estää työllistymisen eloppuelämäksi
Ilmoita asiaton viesti
”Jos palkat joustvt niin silloin pitäisi joustaa myös elinkustannukset”
Suomen ongelma on yhteisvaluutta, emme pysty tekemään ulkoista devalvaatiota joka laskisi palkkoja sekä elinkustannuksia. Ulkomailta tuotu tavara tietenkin kallistuisi, mutta tämä suosisi silloin suomalaista valmistusta johon pitäisi pyrkiäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Rajataso kuilun partaalla vaihtelee maittain. Suomen osin on puhuttu jopa 60 – 70 % velkaantumisen olevan rajapyykin paikka ikävälle kierteelle.
Ilmoita asiaton viesti
Voi tavaton, yhdessä (Rogoffin ja Reinhartin) tutkimuksessa oli todellakin laskuvirhe; virhe laskelmassa, joka kertoi, että valtion velan kielteinen kasvuvaikutus moninkertaistuu 90 % velkatason jälkeen. Virhe oli siinä, että tällaista kynnystä ei ilmeisesti ole, mutta itse perusriippuvuus ei muissa/myöhemmissä tutkimuksissa muuttunut miksikään. Mutta missä on suhteellisuuden taju: kyseinen tutkimusraportti oli yksi tuhansista, joka sinä vuonna julkaistiin, mutta siitä pidetään yhäkin hirveää meteliä ja tulkitaan tulosta mitä ihmeellisimmillä tavoilla – jopa niin, että velka parantaa talouskasvua. Ja miten monta kertaa onkin tämän yhden tutkimustuloksen virheen johdosta kiiruhdettu julistamaan, että kaikki perusteet velan kasvun rajoittamiselle ovat kaikonneet. Siis ihan kaikiki!
Kovin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että julkista alijäämää ei saa supistaa nyt huonoina aikoina, vaan vasta hyvinä päiviä. Hyvä. Kertokaa, minulle, koska ne hyvät ajat tulevat. Ja mistä ne tulevat? Tulevatko tällä vuosisadalla? Pitääkö velkaa ensin kerryttää niin paljon, että Suomen valtio on konkurssitilassa? Sittenkö on hyvä aika toimia?
Tuhat kertaa toistettu älyllinen latteus on se, että taloustiede ei ole tiede, se alkemiaa, uskontoa, höpöhöpöä, merkantilismia, uusliberlismia ja mitä vielä. Ihan hyvä. Jos olette sitä miltä, niin ihan hyvä. Unohtakaa koko asia, mutta säästäkään mielipidesivut näiltä latteuksilta. Näin varsinkin, jos heti seuraavassa lauseessa povaatte talouden kääntyvän kohta nousuun. Sen verran taloustiede sentään sanoo, että mikään ikiliikkuja talouselämä ei ole. Itsellään se ei lähde kasvuun. Ja ikävä sanoa, näillä näkymin kasvua saa odottaa kauan. Todennäköisempää on jopa se, että lasku vain jatkuu. Ilmeisesti viesti ei mene perille ennen kuin asiat ovat niin solmussa, että eivät enää hevin aukea.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvä. Kertokaa, minulle, koska ne hyvät ajat tulevat.”
Voitko sinä kertoa, että milloin leikkauksilla tulevat ne hyvät ajat? Ja mistä ne tulevat? Tulevatko tällä vuosisadalla? Pitääkö leikata niin paljon, että valtio on konkurssissa? Sittenkö on onnistuttu?
”Itsellään se ei lähde kasvuun. Ja ikävä sanoa, näillä näkymin kasvua saa odottaa kauan. Todennäköisempää on jopa se, että lasku vain jatkuu. Ilmeisesti viesti ei mene perille ennen kuin asiat ovat niin solmussa, että eivät enää hevin aukea.”
Leikataan palkkakulut nollaan ja katsotaan mitä tapahtuu? Millä heveletillä ne kuluttajat ostavat yrittäjien tuotoksen? Minulle on täysi mysteeri se, että toisille yrittäjillekö ne tuotteet on tarkoitettu vai julkiselle sektorille?
Kun rahatalous perustuu jatkuvaan kasvuun, niin en oikein ymmärrä, että miten kasvua saadaan leikkaamalla? Meneekö kuvio niin, että me leikataan, jotta te voitte ostaa halvemmalla?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on kasvun jakautumisesta. Maailmantalous kokonaisuutena kasvaa noin 3-4% vuodessa ja Suomen talous taas supistuu. Oma tuotantomme ei ole kilpailukykyistä edes omilla kotimarkkinoillamme, vaan elvytykseen käytetyt kymmenet miljardit – joilla on pääasiassa siis korotettu tulonsiirtoja ja julkisen puolen palkkoja – ovat vetäneet vaihtotaseen pahasti pakkaselle. Ihmiset kuluttavat nyt paljon enemmän kuin kriisin alussa, mutta suomalaisia tuotteita he kuluttavat vähemmän kuin aiemmin.
Ei palkkoja pidä vetää nollaan. Eivätkä palkat ole ainoa muuttuja. Laskemalla esimerkiksi tuotannon veroja, suomalaisen tuotannon kilpailu paranee myös.
Eivätkä leikkaukset ole edes ainoa vaihtoehto. Paremmat tuotteet ja myyvemmät myyntimiehet voisivat ajaa helposti saman asian, enemmänkin. Mutta nyt niitä ei ole pian vuosikymmeneen ilmestynyt, niin alkaa olemaan aika hullua jatkaa odottelua.
Emme me voi syödä enempää kuin tuotamme. Jos haluat lisää, tuota enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitsisi tuottaa enemmän kun voi syödä.
Ilmoita asiaton viesti
”Oma tuotantomme ei ole kilpailukykyistä edes omilla kotimarkkinoillamme, vaan elvytykseen käytetyt kymmenet miljardit – joilla on pääasiassa siis korotettu tulonsiirtoja ja julkisen puolen palkkoja – ovat vetäneet vaihtotaseen pahasti pakkaselle. ”
Eihän ole. Tänä vuonna vaihtotase on hyvin lähellä nollaa.
”Ihmiset kuluttavat nyt paljon enemmän kuin kriisin alussa”
Kulutus on kasvanut lähes lineaarisesti jo puoli vuosisataa, mitä nyt hieman hidastunut kriisien jälkeen(esim. 1990 ja 2008). Vuodesta 2008 kasvu on ollut historiallisen hidasta.
”Emme me voi syödä enempää kuin tuotamme.”
Kokonaisuudessaan jonkun kuitenkin täytyy aina syödä enemmän kuin tuotetaan, muuten ei synny uutta tuotantoa ja kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos me ei kerran tiedetä, onko mitään järkeä ottaa velkaa. Jos saan potkut työpaikastani, en ensi töikseni lähde ostamaan velaksi kalleinta Mersua siinä toivossa, että löydän pian uuden työpaikan.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta jos me ei kerran tiedetä, onko mitään järkeä ottaa velkaa.”
Velkaa kannattaa ottaa hankkeisiin jotka työllistävät ja tuovat lisäarvoa. Tiet, homekoulut, vesi ja viemäriputket, uudisrakentaminen kasvukeskuksiin ym.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tiedät, että millä aikataululla ja millä leikkauksilla taloutemme lähtee nousuun, niin voitko olla niin hyvä ja kertoa sen tässä ja nyt.
”Jos saan potkut työpaikastani, en ensi töikseni lähde ostamaan velaksi kalleinta Mersua siinä toivossa, että löydän pian uuden työpaikan.”
Kiinnitin huomioni sanaan velaksi. Näin uskon toimivan jokaisen täysjärkisen tulevan työttömän. He eivät siis tule kasvattamaan ostovoimaansa velalla. Työttömänä heidän ostovoimansa leikkautuu automaattisesti. Heidän ostovoimansa siis alenee ja samoin yhteiskunnan verotulot heidän kohdallaan alenevat. Kun työttömiä ”tehtaillaan” huonoina aikoina, niin saammeko yhteiskuntaan sitten enemmän hyötyä ”parantuneesta” yritysten kilpailukyvystä? Missä ovat ne takuut, että näin käy? Jo toteutetut toimet eivät tätä ainakaan tue työllistymisen taholta. Huomaa, että en missään nimessä moiti vastuullisia yrittäjiä, jotka taistelevat elintilastaan.
Rahajärjestelmämme nyt vain sattuu olemaan sellainen, että se vaatii jatkuvaa kasvua velkaantumisen kautta. Tietenkin toivon muiden maiden ottavan sen velkataakan ja käyttävän sitten lisääntyneen ostovoimansa Suomen hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olet ns parempiosainen niin saat miljoonan erorahaa ja voit ostaakin Mersun ja elää herroiksi loppuelämän eli johtajílla on valtava kannustinloukku, mutta sitä ei haluta poistaa.
Muuan seuraamani tj on ansainnut enemmän irtisanomiskorvauksia kuin palkkaa uransa aikana
Työmarkkinoihin kuuluvat nykypäivänä potkut, mutta jos markkinat toimivat niin uusi vastaava työpaikka löytyy muutamassa päivässä
Siihen uskovat virenit ja monet muut taloustieteilijät
Ilmoita asiaton viesti
”Muuan seuraamani tj on ansainnut enemmän irtisanomiskorvauksia kuin palkkaa”
Voi tsiisus! Siinä on motivaattorit kohdallaan. On ollut parempi hommata potkut itselleen.
Ilmoita asiaton viesti
Reagan aloitti voimakkaan velkaelvytyksen ja Bushit ovat jatkaneet sitä. Clinton ja Obama ovat hiemen hillinneet velkaatumista.
Reaganin velkaelvytystä on pidetty liberaalin talouspolitiikan loistoesimerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kriisin alusta lähtien julkinen velka on lisääntynyt n. 67 miljardilla eurolla, joten melkoisen elvyttävää finanssipolitiikkaa Suomessa lienee harjoitettu. Julkinen velkaantuminen on ollut siis tasolla n. 10 miljardia euroa vuosittain v. 2009 lähtien.
Ikävä kyllä, tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Viimeisen vuoden kuluessa maasta on taas kerran hävinnyt yli 20.000 yksityisen tahon työpaikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työpaikat ovat lisäksi hävinneet VAIKKA kotimainen ostovoima on kasvanut noin 4% kriisin alusta lukien. Kotimarkkinoiden ostovoiman elvyttämisestä on varmasti ollut hyötyä – Sille joka on voittanut kotimarkkinoilla kotimaiset tuotteemme.
Ilmoita asiaton viesti
Työpaikkoja on hävinnyt etenkin vientiin painottuvasta teollisuudesta, mitä elvyttäminen ei juuri auta. Kun sieltä paikkoja lähtee, noussut työttömyys syö kotimarkkinoitakin. Sitä laskua elvyttäminen on lieventänyt.
Pikkuisella veivaamisella selvisi, että johtajien määrä on laskenut 39 % laman aikana. Teollisuustyöntekijät -15 %, mutta asiantuntijat +15 %.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä yritän ymmärtää kuviota, leikkaukset ihmisten tuista vievät heiltä rahaa ruoasta, mikä on pois kaupoilta ja lisää siten työttömyyttä.
Leikkaukset eivät taida laskea veroja (ja siten piristä taloutta), jos alussa pitkään vain vähennetään velanottoa. Silloinkaan ei leikkauksista saa tulla muita kuluja, mutta niitä tulee, mikäli julkinen tuki tai palvelu on alunperinkään hyödyllistä. Jos leikkaukset auttavat, missä mitassa niin on? Missä on raja?
Monet julkiset palvelut maksavat, mutta ilman niitä rikolliset, sairaat ja köyhät olisivat kaduilla. Se maksaisi. Jos samoja palveluja ei olisi, ihmiset saattaisivat haluta tuottaa ne silti jotenkin. Kysymys tiivistynee siihen, kykeneekö julkinen sektori tuottamaan yhtä tehokkasti kuin yksityinen? Tiedän Matti Virenin tätä epäilevän, lueskelin kiinnostavan ja ajatuksia herättävän kirjoituksen aiheesta: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2014/09/Julke…
Itse en ihan periaatteesta suostu hyväksymään sitä, että vain yksityisen kilpailun kautta voidaan tehokkaimmin hoitaa palvelut. Mielestäni se on voitava hoitaa yhtä hyvin julkisin varoin hyvän johtamisen avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Selitä toki 2009-2014. Kansalaisten reaalinen ostovoima kasvoi noin 4% (pienituloisimpien yli 6%), silti työttömyys kasvoi ja BKT laski.
Kyllä, ihmiset saivat enemmän rojua, joka tosin oli sitten tuontitavaraa kun suomalainen tuotanto muuttui kustannusten nousun – kiitos elvytykselle – entistä huonommin pärjääväksi.
Ostovoiman nostaminen on aiheuttanut merkittävästi työttömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisen kulutuksen määrä lienee talouden keskeisempiä ja tärkeimpiä lukemia.
Kriisin alusta lähtien v. 2008 tasosta tarkastellen yksityinen kulutus on kasvanut n. 20 miljardilla eurolla, ja tästä huolimatta työttömyys on lisääntynyt rajusti, huolimatta uuden rahan injektoinnista talouteen.
Tämä on huomion arvoinen ja eriskummallinen toteutuma jo sinänsä.
Kuinkahan pahalla mallilla asiat olisivatkaan ilman vuosittaista n. 10 miljardin euron lisävelkapanostusta maan talouden rattaisiin ?
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta harvoin puhutaan ja ainakin minusta tuntuu että yleinen käsitys on se, että suomalaisten ostovoima olisi laskenut. Eipä ole ei. Vaikka työttömyys on kasvanut, palkat ja tulonsiirrot ovat kasvaneet enemmän. Tämä näkyy vaihtotaseessa. Vähemmän suomalaista tuotantoa mutta enemmän kotimaista kulutusta.
Ainoastaan suurituloisimman kymmenyksen osalta reaalitulot ovat laskeneet.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta alla olevasta linkistä kun katselin, niin käytettävissä olevat tulot nousivat palkkarallin myötä laman alussa, mutta homma jämähti ja 2014 lähti laskuun.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF…
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. En huomannutkaan tuota. 2008 verrattuna ollaan kuitenkin noin +4,2%:ssa (reaalisesti) vaikka samaan aikaan reaalinen BKT on laskenut. Joku voisi pitää kehitystä huonona.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkarallin alusta…
V.2008 jälkeen Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut 21 % ja yksityisen puolen palkkasumma vain 13 %. Ristiriita on aivan tavaton.
Ilmoita asiaton viesti
”2008 jälkeen Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut 21 % ja yksityisen puolen palkkasumma vain 13 %. Ristiriita on aivan tavaton.”
Kyllä. Vaikka sitä perusteltaisiin asiantuntijatyön osuuden lisääntymisenä ja palkkakuopan kuroutumisena, ei sille ole riittäviä perusteita, jos työnantaja tekee velkaa. Toisekseen, kuten juuri viittasin, asiantuntijatyöt ovat yleensäkin lisääntyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea ymmärtää, että Suomen kaltaisessa pienen, pinessa avotaloudessa kulutus loisi työpaikkoja. Kaupan kassalle ehkä, mutta tuskin niillä talous lähtisi nousuun. Kreikassa kulutusjohteista kasvua on harjoiteltu jo kauan; kokonaiskulutus (yksityinen + julkinen) on yli kymmenen prosenttia suurempi kuin käytettävissä olevat kokonaistulot. Eli kaupan kassalla joka kymmenes euro on velkaa ulkomailta. Eivät vaan rattaat lähde pyörimään (mutta syy on tietenkin velkojien).
Jospa meilläkin kulutuksen kasvuun käytetyt 20 miljardia olisi käytetty investointeihin, ei tarvitsisi paljon haikailla elvytyksen perään.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän ongelma on, että raha virtaa ulkomaille eikä jää suomalaiseen kulutukseen.
Lisäksi yhteiskunta rahoitetaan pelkästään palkasta perittävillä maksuilla ja palkkojen osuus on liukunut ale 50 % bkt
Eli todellinen bkt, jolla meidän tulee elää on vain n 90-100 miljardia ja siihen nähden julkinen sektori on liian kallis
Mutta silloin Sipilän yritysjohtajana pitäisi olla saneerata yritys. Mutta silloin pitäsi leikata suurinpia eriä eli palkkaoja, jotka ovat n 40 % kuntien ja valtioiden menoista.
Nykyinen rahoitusvaje syntyi Kokoomuksen /Kataisen ostetua vaalivoiton lupaamalla ylisuuret palkankorotukset julkiselle sektorille .
Eli Virenille ja monelle muulle maksetaan palkkaa, joka lisää vajetta
Leikkaustarve on tuo 20 % luokkaa eli Kokoomus/Kataisliä pois virkapalkoista
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikea ymmärtää, että Suomen kaltaisessa pienen, pinessa avotaloudessa kulutus loisi työpaikkoja. Kaupan kassalle ehkä, mutta tuskin niillä talous lähtisi nousuun.”
Juu, eihän se auta isoa osaa, eli vientiteollisuutta mitenkään. Kulutuksen riittävä ylläpito velanotolla estää kuitenkin kotimarkkinoita heikkenemästä lisää. Sillä aikaa pitäisi tietenkin investoida uuteen kasvuun, mutta aika hiljaista on ollut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Pääomaa kuulemma on nykyään tarjolla, mutta kohteita ei. Vuosi vuodelta tehdasinvestoinnit työllistävät valmistuttuaan yhä vähemmän suhteessa tuotokseen.
Eihän velkaantuminen voi loputtomiin jatkua, mutta mikä on raja. 60 % on repäisty jostain, mutta onko todellinen viimeinen rajapyykki se 90 %…
Ilmoita asiaton viesti
Miten lisääntynyt työttömyys on auttanut Suomen taloutta?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin mitenkään. Kun valuutta ja/tai palkat eivät jousta, jää ainoana joustamaan enää työllisyys – työttömyyden suuntaan.
Hyvähän ei ole sen myötä heilunut, vai onko joku muuta väittänyt?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuli uutisista taas pari yt potkutiedotetta. UPM pistää vaneritehtaan kiinni ja Metso kivimurskaamolaitteita valmistavan yksikön.
UPM siksi, että Aasiasta tulee Suomeen valtavia määriä halpaa havuvaneria ja Metson murskaimia ei kukaan osta.
10 000 päästä tuotu havuvaneri on halvempaa kuin 50 km päässä tehty. Miksi yhtiöt eivät laske hintojaan? Tulee halvemmaksi irtisanoa väki kuin myydä alle tuotantokustannusten, koska hintakilpailukyky on luisunut ulottumattomiin.
Ilmoita asiaton viesti
No auttaisiko 5% palkan alennus tai lomarahan puolitus ?
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä. Mutta satojen tuhansien yritysten joukosta löytyy iso joukko niitä jotka voittaisivat yhä useamman kilpailun parinkin prosentin hintojen alennuksella. Ja tässäkin on eroja. Mielestäni olisi aika outoa lähteä laskemaan Nesteen, Koneen tai Tiedon palkkoja tässä tilanteessa. Tulokset ovat hyviä ja kasvunäkymät ok. Tuottavuus on erinomainen. Tilanteet kuitenkin saattavat muuttua eikä koko Suomen yrityskenttää vain voi mitoittaa huippumenestyjän mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt et vastaa kysymykseen, voin myös väittää, että yksityisellä puolella palkanalennukset saadaan kyllä sovittua. Tämä palkka-ale asia pitäisi kohdistaa julkiselle puolelle, jossa toki on myös niitä ostovoima ongelmia, mutta jäykät sopimukset ja vaikuttaa myös kustannuksiin yksityisellä puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kysymykseesi kommentissa #48 on kyllä, se parantaisi kannattavuutta! Olisi naivia uskoa että joku keskustelija täällä pystyy kertoman tekisikö se kyseisen laitoksen (riittävän) kannattavaksi. Tietysti joku saattaa osata, mutta häntä työsopimuksen salassapitovelvollisuus varmasti estää kertomasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eli väität siis, että UPM ja Metso olisivat peruneet nämä lopetukset, jos palkkoja olisi alennettu 5% ja lomarahat puolitettu. Minä en usko, voitko perustella ?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus tuohon oli jo kommenttini toisessa lauseessa. Suosittelen lukemaan koko kommentin, ennen vastaamista.
Huomattavasti mielenkiintoisempaa, kuin spekulointi jo tehtyjen päätösten kohtalosta jos historiaa pystyisi muuttaaan, olisi kysymys tulevan kilpailukyvyn varmistamisesta. Noiden alojen osalta tiedämme että nykyinen rakenne ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Paperiteollisuudessa tahtaiden palkkojen osuus lopputuotteen hinnassa on n 12 % ja siitä puolet paperimiesten
Tuo 5 % palkkojen alennus paperimiehen palkkaan merkitsee o,3 % alennusta lopputuotteeseen. Sellainen hukkuu jo laskennan virheisiin
Ja jostain syytä Äänekoskelle kannattaa perustaa sellutehdas vaikka tehdasta pyöritetään noilla superkalliilla työvoimalla
Suurin syyllinen on paperin kuutuksen väheneminen.Kun tähän lisätään kierrätyskuidun osuuden kasvu niin silloin tehtaita pannaan kiinni
Karvinen arvioi, että toran on suljettava 1-2 paperitehdasta vuodessa kulutuksen laskun vuoksi
Eivätkä irtisanomiset kohdistu vain Suomeen vaan esim Metsäliiton irtisanomisista kohdistui Suomeen vain 1/3
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän minä juuri sanoin. Kysymys oli auttaisiko kannattavuuteen ja vastasin kyllä. Heti perään lisäsin ettei se välttämättä riitä.
Olisi ehkä kannattanut kelata takaisin sinne Varsion kommenttiin #28 josta tämä säie lähti, niin olisit huomannut myös että pohdinnan aiheena oli hintakilpailukyky. Valistuksesi jälkeen ymmärrän nyt ettei kannattavuus olekaan pelkästään palkoista kiinni, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Älä jaksa tuota. Metsällä palkat vievät yli 60% arvonlisästä. Välituotteet ja materiaalit sisältävät ihan samanlaiset prosentit. Kun suomesta lähtee paperia, työn hinnan osuus siitä on reilusti yli 50% kaikkinensa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt onkin kysymys yrityskohtaisista ratkaisuista , yrityskohtaisella sopparilla voidaan sopia vain yhden yrityksen palkoista eli tuosta 10-15 %
Esim Stora ei voi sopia muissa firmoissatehtävistäa palkanalennuksista Muutenkin ketjussa alennusten tekeminen olisi vaikeaa, sillä välituotteiden tekijät tekevät töitä usealle firmalle ja usealle alalle , joten massa-alennus ei toimi nyt esitetyillä periaatteilla
Sisäinen devalvaatio voisi toimia TUPOn osana, mutta työnantajat eivät sitä halua eikä hallituskaan, koska on EK talutusnuorassa
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa olet tietysti oikeassa.
Yksi jo SAKinkin esittämä vaihtoehto oli se osan sotu-veroista siirto työnantajalta työntekijälle. Se taitaisi olla kaikille helpoin keino ja vaikuttaa koko ketjuun kerralla. Samoin sitä on helpoin säätää haluttaessa takaisinpäin taloustilanteen parantuessa.
Jos ottaisimme sotuveroihin saksan mallin, eli että ne jaetaan puoliksi, koko ”tuottavuusloikka” olisi sillä katettu.
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttajatuotekaupassa tuolla 2 % voi olla merkistystä, mutta ei sekään sääntö ole Apple myy iPhonea eikä se ole halvin vaan kallimmasta päästä ja silti niitä jonotetaan Applen ovella
Suomi vie investointituotteita ja moni muu asia kuin halpa hinta ratkaisee.Elinjakson kulut ,tuottavuus ja luotettavuus ratkaisevat, ei pelkkä koneen ostohinta
Ei raksamieskään Einhelin koneita osta vaan Sencon, Milwaukeen, Dewaltin etc
Ilmoita asiaton viesti
Kari Fagerström
No ei tietenkään auta. Siksi UPM ja Metso siirtävät toimintojaan pois Suomesta ja siksi, että UPM ja Metso saavat tuotteensa kaupaksi kun ne tehdään kilpailukykyisimmissä maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin, mutta silti tässäkin ketjussa kuvitellaan muuta., samoin kun markkinat kasvavat muualla, niin toki sitä tuotantokin on järkevää viedä lähelle markkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Omalta osaltani olen vain kuvitellut että kilpailukykymme on myös omista valinnoistamme kiinni. En ole kuitenkaan väittänyt että valinnat olisivat helppoja, niin se tuppaa olemaan arvovalintojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on aivan turha spekuloida primäärisiä arvoja sekundäärisin argumentein…
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ne ovat etuoikeutettuja jotka saavat palkkaa tai eläkettä käteen yli 2100 euron kuussa. Tähän joukkoon kuuluvat ay-johtajat ja suuri osa palkansaajista ja isot pääomatulojen saajat. Juuri näiden pitäisi tinkiä jollain lailla eduistaan työttömien ja pientä eläkettä nauttivien eduksi.
Julkisen puolen palkkojen leikkaus tasapainoittaisi suoraan julkista taloutta ja vähentäisi leikkaustarvetta kaikkein köyhimmiltä.
Ilmoita asiaton viesti
” mutta ei suinkaan niin, että he olisivat laatineet kirjelmän ja laittaneet nimet alle vaan järjestämällä omituisen kansanäänestyksen. Siinä kysyttiin mielipidettä ”kurjistamispolitiikasta” joukolta koti- ja ulkomaisia professoreita. 25 ”oikein vastanneen” sanottiin olevan huippuyliopistojen arvostettuja talousprofessoreita.”
Alla olevasta linkistä voi käydä katsomassa noin 350 yliopisto lehtorin, professorin ja tohtorien allekirjoittama poliittinen lakkouhkavaatimus Juha Sipilän hallitukselle.
Ainakin tässä on joukko korkeastikoulutettuja henkilöitä kantaa ottamassa. Joskin asia ei koske ihan plokikirjoittajan aihetta.
Tästä ei ole pahemmin ylen uutiset tai muutkaan vielä uutisoinneet jostain syystä.
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/nyt-tuli-…
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuta kuin lakkoon vaan. Syntyy isot säästöt ja laadukkaampaa opetusta saa verkon yli maailman huippuyliopistoista maksutta.
Ilmoita asiaton viesti
Se että henkilö on korkeasti koulutettu ei tarkoita sitä, että henkilö olisi automaattisesti pätevä kommentoimaan suhteellisen monimutkaisia makrotaloudellisia ilmiötä. Ei ekonomistiakaan kuunnella, jos hän vaikka yrittää arvioida biologista tutkimusta..
P.S. Väite ”Tästä ei ole pahemmin ylen uutiset tai muutkaan vielä uutisoinneet [sic] jostain syystä.” ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
http://yle.fi/uutiset/yliopistoissa_kaavaillaan_la…
http://hbl.fi/nyheter/2015-11-12/777956/professore…
http://www.hs.fi/kotimaa/a1447218631312
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195005841997/arti…
Ilmoita asiaton viesti
Eivät nämä talouskuripolitiikan kannattajat pysty perustelemaan mistä se talouden kasvu tulisi. Aivan varmaa on että säästämällä ja leikkaamalla tulee vain lisää työttömiä ja talouden syöksykierre alaspäin vain vahvistuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos julkiset menot ovat 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon, tarkoittaa tämä sitä, että julkinen sektori joutuu keräämään tämän verran tuloja, valtaosin veroja. ”
Julkiset menot ovat hyvin epämääräinen käsite .Valtion ja kuntien menot oavt n 42 % bkt
USA:ssa valtion, osavaltioiden ja kuntien menot olivat 2011 yli 40 % bkt:ta
MUkaan voidaan tietysti laskea mitä tahansa näiden budjettien ulkopuolisia rahastoja esim eläkerahastot.Mutta kun kaikissa maissa maksetaan eläkkeitä ja ne rahoitetaan enemmän tai vähemmän pakollisilla maksuilla niin rasitus kansantaloudelle on sama riippumatta siitä kerätäänkö raha verona vai maksuna.
Todella vapaaehtoisia eläkemaksut ovat vain harvalle
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin menoista 40 % on palkkoja, mm herra Virenin palkkakin maksetaan verovaroista
Jos julkinen talous tuntuu raskaalta niin pitää leikata Virenin ja muiden palkkoja.
Palkat ovat liian suuri rasite julkiselle taloudelle. NOrmaali yritys puuttuu palkkakuluihin eli yritys saneertaan sopeuttamalla kuluja, useimmiten palkkakuluja yrityksen kantokykyyb
Viro ja Latvia sopeuttivat julkisen talouden alijäämät leikkaamallaa julkisen sektorin palkkoja ja etuuksia.
Ei muuta kuin YT päälle ja turhat virenit km-tehtaalle
Ilmoita asiaton viesti
Eikä julkinen sektori polta eikä hävitä rahoja, ei Stubb ui rahasäiliössä thriatlonia
Kylä julkinen sektori jakaa kaikki keräämänsä eurot ja centit ja nykyään vähän ylikin ja rahat päätyvät yksityiseen kulutukseen ja pyörittävät kansantaloutta
Ainoa mikä muuttuu on kuluttaja kun raha tulonsiirtojen kautta vaihtuu taskusta toiseen
Ilmoita asiaton viesti
Yleisetikin on syytä epäillä onko taloustiede tiede ollenkaan.
Enemmän se vaikuttaaa uskonnolta tai politiikalta ja tähän suuntaan viittasi Sixten Korkmankin
Oikeassa tieteessä jos havainnot eivät vastaa teoriaa niin teoriaa aletaan korjata Taloustieteessä taas professorit ja poliitikot alkavat syyttelemään tyhmiä kansalaisia, ay-liikettä , työttömiä, sairaita etc eli etsimään syntipukkia muista kuin itsestä
Oikean tieteen avulla voimme lähettää luotaimen Marsiin ja onnistumme hyvin suurella todennäköisyydellä
Taloustiede ei ole kyennyt ennustamaaan yhtään lamaa tai talousromahdusta eli se on aika käyttökelvoton tiede.Fysiikan avulla voimme ennustaa tapahtumia vuosien , satojen vuosien, joa miljoonien vuosien päähän.
HHyvä esimerkki on teoria työn tarjonnan vaikutuksista työpaikkoihin.Täytyy ensin todeta, että en väitä työpaikkojen määrän olevan vakio, sillä yritetään aina mollata vastaväittelijä
Meillä oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä ja 80000 työtöntä .Vuonna 2007 meillä oli edelleen 2,5 miljoonaa työllistä mutta työttömiä oli jo 350000
Tuona ajanjaksona 1989-2007 maahanmuutti n 250000 ihmistä
Eli työvoiman tarjonta kasvoi valtavasti, mutta ei tuottanut nettotyöpaikkoja eli havainto on, ettei työn tarjonta lisännyt työpaikkojen määrää edes pitkällä aikavälillä
Nyt meillä on n 2,3 miljoonaa työllistä ja 500000 työtöntä.
Miksi on näin ? Vuosina 1989 -2007 kasvu loi työpaikkoja, joilla korvattiin 1990 luvun aman mentykset
Nyt työpaikkoja vähentää negatiivinen/nollakasvu
ETlan tutkimuksen mukaan työpaikkoja häviää vuodessa tuottavuuden nousun ja tuotevalikoiman muutoksen vuoksi n 120000-140000.
Kasvu ja tuotevalikoiman muutos on luonut 120000 -140000 uutta työpaikkaa eli pitkällä aikavälillä kasvu on korvannut tuottavuuden nousun aiheuttaman mentyksen.Nyt kun kasvua ei ole niin työpaikat vähenevät
Tuota teoriaa vain käytetään härskisti hyväksi aivan samoin kuin NAIRUA eli syyllistetään kansalaisia asiassa, jonka kanssa heillä ole mitään tekemistä
Ilmoita asiaton viesti
En tunne viittaamasi teoriaa riittävästi väitelläkseni aiheesta. Ei kuitenkaan tarvitse olla taloustieteilijä nähdäkseen esittämässäsi ilmeisen ongelman. Miten analyysin käy, jos parivertailun vuosiksi otetaankin 1994 ja 2007 tai 2007 ja 2014? Toteathan itsekin että valitsemaasi ajanjaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuri pudotus työllisyydessä. Ei kai tuo teoria ole että työvoiman tarjonta on ainoa työpaikkojen määrää ohjaava muuttuja? Olisiko tuon tyyppisissä analyyseissä asiallista käyttää pidemmän ajan keskiarvoja?
Ilmoita asiaton viesti
Suhadannevihtelujen eliminoimiseksi pitää valita samanlainen taloustilanne
Vertaamalla laman pohjan ja nousun huipun vtilannetta saadan harhainen lopputilanne
Ja väitteeni oli, että työpaikkoja luo kasvu, ei työviman tarjonta. Työvoima on samanlainen tuotantoresurssi kuin rauta tai mikä tahansa raaka-aine esim Rautaruukki on mahdollinen sen vuoksi, että saattavilla on rautamalmia, energiaa ja työvoimaa etc
Samoin miksi USA:ssa on enemmän työpaikkoja kuin Suomessa: USA:n bkt on ollut aina moninkertainen Suomene verrattuna ja jos kasvu on kummssakin 5 % niin USA syntyy 7 miljoonaa työpaikkaa, mutta Suomeen vain 125000
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisimme olevan täysin yksimielisiä työvoiman roolista markkinalla. Juuri niinkuin sanoit, rautaa voi tehdä vain jos on malmia. Eikö tuo teoria työvoimasta ole ihan sama, kasvua voi syntyä vain siinä määrin kun riittää tekijöitä?
Pointtini oli ettei mitään talousteoriaa kumota (eikä vahvisteta) vertaamalla kahta yksittäistä vuotta yhdessä piskuisessa maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Työvoimaa voi koravat koneilla ja automaatiolla, rautaa voi tuoda etc
Ilmoita asiaton viesti
Ohi meni, minulla ei ole harmainta aavistusta mitä yrität sanoa?
Ilmoita asiaton viesti
Työvoiman tarvetta voi koravta tekemällä työt koneella ja automaatiolla. Paperikone tuottaa paperia niin paljon, että jos se tehtäisiin käsin niin kaikki suomalaiset olisivat paperintekijöitä
Ilmoita asiaton viesti
”Julkisen sektorin arvonlisä lasketaan tilinpidossa kustannusten, ei markkinoilla noteeratun arvon perusteella. Jos esimerkiksi Yleisradioon palkataan 3000 lisätoimittajaa, kertoo tilipito, että YLE:n arvonlisä on (karkeasti) kaksinkertaistunut. Mutta onko todella niin, että YLE:n tuotannon arvo olisi silloin kaksinkertaistunut ja olisimme valmiit maksamaan 500 miljoonaa euroa uusien toimittajien ”arvonlisästä”? ”
Aivan samaa voidaan sanoa yksityisestäkin:Jos joku polttaa talon niin on todennäköistä, että rakennetaan uusi tilalle ja rakentamisen arvonlisä lisää bkt:ta vaikka hyvinvoinnin taso ei muutu
Meidän kannattaisi polttaa koko Suomi maan tasalle , se lisäisi bkt moninkertaiseksi
Ilmoita asiaton viesti
Logiikka on silti sama, jos teet viereen toisen paperikoneen tarvitaan lisää henkilökuntaa. Ymmärrän myös että konetta vaihtamalla saatetaan tuottaa tuplasti vähemmällä henkilökunnalla, mutta ei sekään muuta pitkällä aikavälillä peruslogiikkaa. Kun kasvat riittävästi tarvitset lisää tekijöitä. Eivätkä ve ole kaikki paperimiehiä, joku reppuri ne rullat myy asiakkaalle…
Ilmoita asiaton viesti
Mikään ei koskaan todella muutu, ihminen ei muutu, kaikki on ollut alusta asti samaa.
Talous on tiede siinä missä muutkin tieteet ovat tieteitä, tiede oman paradigman takana kurkkiva uskomus ja usko. Ei yhtään enempää ei yhtään vähempää.
Rahan voimalla kaikki muuttuu metaforaksi, se on todellisuutta jossa muutos ja vain muutos ja vaihto – toisen korvaaminen toisella on totta. Substanssi on hetkellistä. Raha alistaa kaiken rahalle.
Raha tekee kaikesta lopulta yhdentekevää, se on oman arvonlisäyksensä epäitsenäinen väline.
Mutta; tässä maassa elää ihmisiä jotka elävät elämäänsä, ei rahalle, ei taloudelle vaan päästäkseen pois näiden hallitsemattomien mahtien armilta – THaT is The point. En odotaa saavani vastausta mutta totean, että globaaliryöstömarkkinatalous on tullut jo kuilun reunalle.
Otan esimerkiksi SOTEn. Olen kuullut puhuttavan tuotannosta ja tuotantolinjoista, panostamisesta ja, että meidän kaikkien ”taisteluväsymyksestä” = sairasloma palattuamme on jaksettava vähenevin ”ammuksin” vähenevin ”miehistövaroin” kyettävä samaan tai enempään vaikka ”vihollinen” on jo soluttautunut joukkoomme eli ulkomaiset suuret yritykset jotka eivät maksa veroja Suomeen ja vielä, että meillä on joukossa ”maanpettureita”, jotka sabotoivat linjoissa ja niiden takana.
Koittakaa nukkua tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei täällä taloustieteiljöitä tarvita. Talouden tekijöitä sitäkin enemmän…….
Alkaa kyrsimään nämä talousteoriat. Harmaan talouden opettajia täällä kaivataan. Sellaisia pienimuotoisten juttujen kanssa puurtavia. Antamassa oppia miten tuotat perustulon perheellesi ilman, että jäät kiinni. Perustaloutta.
Ilmoita asiaton viesti
Avoin kysymys Matti Virenille. Miksi? Taloustutkijat ovat riipinraapin pitkin seiniä ja esittävät asioita ”asiantuntijoina”.
Suomen heikko taloustilanne johtuu työttömyydestä ja sen johdannaiskuluista. Hiukkasen järkeä ja ripaus kuuden euron pizzaa sekä kahvinmyyjien veropakolaisuus kuriin.
Sisämarkkinoilla on arvaamottoman iso potentiaali, kunhan tehdään töitä tai pikemminkin mahdollisuus työntekoon.
Pääkaupunkiseutu on meille liian kallis.
Ilmoita asiaton viesti
En ole suuri taloustieteilijä mutta sen verran korjaan, että työttömyys on seuraus eikä suinkaan syy.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaista, että taloustieteilijät uskaltavat haastaa vallitsevaa käsitystä, että kun vain odotellaan ja otetaan velkaa, niin kohta kaikki on taas hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä hyvä kommentti,että pitää kommentoida sitä.
Pointtihan on,että ensin pitää määritellä se vallitseva käsitys. Minusta Viren edustaa vallitsevaa käsitystä.
Missä loistaa poissaolollaan kaikki muut käsitykset,koska niitä on enemmän kuin kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mennään nyt vielä keskustelun lähtötilanteeseen.
Miksi niitä velkoja sitten arvoisan professorin mielestä pitää ylipäänsä lyhentää? Perusteltu vastaus tunnetut vastaväitteet huomioiden ilman uskonnollista velka on syntiä pelkoa (jolle ei myöskään kunnollista teologista perustetta ole).
Onko yksikään maa koskaan minkäänlaisella menestyksellä lyhentänyt velkojaan, ehkä lukuunottamatta joitakin ökyöljyvaltioita?
Onko ylipäänsä olemassa yhtään toimivaa esimerkkiä leikkauspolitiikan positiivisista seurauksista myös kansalaisille? (Pankkien pelastuseksihan näitä tehdään ja sitten hehkutetaan taivaisiin miten Latvia porskuttaa kun kansa on työttömänä, eläkeläiset kerjää kadulla ja nuoret karkaa maasta mutta kun pankit selvisivät niin muulla mitään väliä)
Tai ylipäänsä löydettävissä yhtään maata joka olisi ilman elvyytysta ja paljon Suomea korkeampaa velkaantumista saanut edes lähellekään Suomen veroista kasvua, korkeammasta puhumattakaan?
Akateeminen viisastelu ei paljoa ilahduta, kun kaikki näkee tulokset hyvin edestään ja takataskustaan.
Toki yhteisvaluutassa elvytykseen liittyy se ongelma että osa rahasta karkaa maasta, mutta nettovelkatilastojen mukaan Suomi jokatapauksessa näiden elvyytystalkoiden vapaamatkustaja eikä velkahäirikkö joten toiseksi parasta mitä nyt voi tehdä on vaan ottaa sitä velkaa ja sijoittaa hyödylliseen toimintaan. Silloin saattaisi rahaliikettä myös tännepäinkin tulla lisää.
(parhaankin vaihtoehdon kaikki tietää mutta sitä vaan ei kaikki halua hyväksyä)
Ilmoita asiaton viesti
Tähän saakka inflaatio on syönyt velat.Ongelma on nyt, että inflaatio on nolla tai olemme deflaatiossa.
Kun ei ole velkoja syövää automaattia niin reaalitalous ei kykene maksamaan velkoja
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkkejä leikkaamalla (toki ne tekivät muutakin) kasvuun päässeistä löytyy tämänkin kriisin ajalta: Islanti, Irlanti, Ruotsi, Saksa, Espanja, Portugali. Jopa Kreikka kasvoi toista vuotta putkeen kunnes huligaanit pysäyttivät maan keväällä rahoitusneuvottelujen aikana.
Mutta annapa esimerkki maasta joka elvytti itsensä kasvuun? Jenkit tiedetään, mutta niillä onkin epäreilu valuutta.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/elvytys-voisikin…
Yksi puheen vuoro elvytyksen tueksi.
”Mutta annapa esimerkki maasta joka elvytti itsensä kasvuun? Jenkit tiedetään, mutta niillä onkin epäreilu valuutta.”
Tietenkin pitäisi määrittää ensin elvytys. Mikäli otamme termiksi kysynnän lisäämisen, niin voimme huoletta lukea joukkoon kaikki maat. Mikäli otamme termiksi velkaantumisen, niin jälleen voimme ottaa huoletta mukaan kaikki maat. Välttämättä tuolloin ei ollut kysymyksessä kriisi, vaan haluttiin nousukausi.
Vai on jenkeillä epäreilu valuutta. Mikä estää meitäkin ottamasta käyttöön ”epäreilun valuutan”? Ehkä uudella valuutalla nuo mainitsemasi huligaanitkin rauhoittuisivat. Tosin korolliseen velkaan perustuvassa rahajärjestelmässä on aina omat ongelmansa.
Ilmoita asiaton viesti
Koska olet kova tuomaan lukuja esille,niin ethän nyt voi langeta niin helppoon,että otat kasvun oleelliseksi tekijäksi välittämättä mistä tasosta sitä kasvua alkaa tapahtumaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkin on jo ainakin kertaalleen käyty läpi, mutta toistellaan ajankuluksi.
Ruotsi:
Suomen tapauksessa tulkitset aina julkisen kulutuksen kasvun ”elvytykseksi”, Ruotsin tapauksessa kuitenkin näytät tulkitsevan saman ”leikkauksiksi”. Ruotsin julkinen kulutus laski viimeksi vuonna 2004, ja silloinkin kyseessä oli vain pieni notkahdus.
Portugali:
Portugalin julkinen kulutus oli vahvassa nousussa useamman vuosikymmenen vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen kulutus lähti laskuun. Samalla myös talouskasvu lähti jyrkkään laskuun. Sen jälkeen talouskasvu on ajellut melkoista vuoristorataa -4%:n ja 2%:n välillä. Mistään tasaisesta kasvusta on täysin turha puhua ja kasvuvauhti on 2008 jälkeen parhaimmillaankin ollut puolet siitä mitä se oli valtion kulutuksen noustessa. Vaikea siis nähdä miten tuo olisi yhtikäs minkään politiikan onnistumistarina.
Saksa:
Saksa on onnistunut rakentamaan itselleen varsin massiivisen kurjalistoduunareiden luokan. Matalatuloisimmalla 90%:lla keskipalkka on laskenut 90-luvun alusta alkaen. Mainittakoon myös että Saksan julkiset menot ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, joten sinun ahtaan määritelmäsi mukaan Saksa on koko ajan ”elvyttänyt”.
Kreikka:
Kreikassa viidestä suurimmasta sektorista ainoastaan turismisektori oli kasvamassa ennen Syrizan valtaannousua. Kaikki muut sektorit jatkoivat heikentymistään. Väite Kreikan toipumisesta viiden vuoden taloutta tuhoavien ja yli 50%:n nuorisotyöttömyyden aiheuttaneiden leikkausten jälkeen on siis täyttä roskaa. Lasku, tai vähintäänkin stagnaatio jatkui ihan entiseen malliin. Mitä nyt kriisin ja talouskurin madaltama hintataso vähän houkutteli turisteja.
Islanti puolestaan ei ole verrannollinen tapaus missään mielessä, eikä siellä todellakaan selvitty millään talouskuripolitiikalla, vaan radikaalilla protektionismilla ja valtavalla talousreformilla. Irlanti on tapaus, joka edes jossain määrin tukee väitettäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvusta jakamiseen
Kasvulla ei nykyisiä ongelmia ratkaista, ei varsinkaan tarpeettoman tuottamisella eikä tuotannolla, jonka tavoitteena on ihmisten työllistäminen. Tuotanto on toissijainen asia. Ensisijainen on kysyntä, ihmisen perustarpeista kumpuava kysyntä. Ruohonjuuritasolta nouseva kysyntä. Talous pyörii kysyntäjohteisesti, ei tarjontaa väkisin vääntämällä, ei tuotantoa tukemalla, vaan antamalla toteutumismahdolisuus tarveperusteiselle kysynnälle.
Nyt kun on aivan ilmeistä, että automaatio tuottaa hyvinvointia yllin kyllin, ongelma on sen jakamisessa, kun jakaminen toteutuu ostovoimalla työpalkan kautta. Ongelma syntyy siitä, ettei työtä ja työpalkkaa riitä kaikille. Työpalkka on siis puutteellinen väline hyvinvoinnin jakamiseen. Se on muodostumassa arpalipukkeeksi hyväonnisille. Lottovoitoksi yhä harvemmille. Sitä olisi joko saatava yhä useamman käteen tai sille keksittävä vaihtoehtoja.
Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä muita vaihtoehtoja kuin työpanoksesta riippumaton kansalaispalkka, perustulo, joka takaa perushyvinvoinnin riippumatta tuurista arpalipukkeiden jaossa. Tonni kaikille on hyvin sopiva tavoite. Tämä merkitsee tulonsiirtoa sen saajilta sitä ilman oleville. Tämä lisää kysyntää ja siten myös tuotantoa ja työllisyyttä, sillä euro pois suurituloisen lompakosta lojumasta vähentää kysyntää vähemmän kuin se sitä lisää pienituloisen kädestä käytettynä.
Automaattisesti toteutettu kansalaispalkka vähentää byrokratiaa ja vapauttaa työvoimaa tuottavaan toimintaan. Kansalaispalkka pitää mielestäni toteuttaa siirtymällä kasvottomaan verotukseen eli kokonaan pois tuloverosta tuotannon tai paremminkin kysynnän toteutumisen hetkellä eli kaupanteon yhteydessä perittävään veroon.
Kysyntälisän aikaansaamisen kannalta tarkastellen myös maahanmuutto on myönteinen ilmiö. Se sisältää ruohonjuuritasolla ihmisen perustarpeista nousevaa kysyntää, ruuan, vaatetuksen ja asuntojen tarvetta. Tämän tietävät aivan konkreettisesti maahanmuuttokeskuspaikkakuntien yrittäjät. Helppo ennustaa, että mamutarpeista on syntymässä myös työllistävä, ensisijaisesti juuri kantaväestöä työllistävä rakennusbuumi. Se syntyy kysyntäjohteisesti ei tukitoimilla eikä perästä pykyttämällä.
Ilmoita asiaton viesti
PS Laiska euro
Mistä johtuu tämä lompakossa lojuva laiska veroparatiisihakuinen euro? Se on yksinomaan ay-mafiajohtoisen kolmikannan aikaansaannos. Tämä ruohonjuuritasosta vähät välittävä korporatiividemokratiaa retoorisin perustein koktailit kädessä valittuine asiantuntijoineen on kahta hyvää luvaten saanut kansan talutusnuoraansa ja ruohonjuuritason markkinavoimista välittämättä tehnyt tekosensa, joiden jälkeen nyt irsekin hiljaa kuin kusi sukassa seisoo savuavia raunioita tumput suorina katselemassa. Joku korkeintaan inisee jostakin yhteiskuntasopimuksesta. Sillä ei tilannetta pelasteta. Tarvitaan aivan radikaali rakennemuutos. Korporativismista on hivuttauduttava takaisin ruohonjuuritasolle markkinatalouteen, hyvinvointihakuiseen markkinatalouteen. Markkinataloudellakin on rajansa, vastuunsa kuten vapaudellakin. Vapautta ei ole eikä markkinatalous toimi kuten sika pottuhalmeessa. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii niistäkin, jotka itse eivät siihen pysty. Korporatiiviyhteiskunnalla on tässäkin suhteessa rajoitetummat mahdollisuudet ja ennen kaikkea rajoitetumpi näkökulma, lyhytnäköisemmät tavoitteet. Sirkushuveja kansalle! on sen taisteluhuuto. Edustamani utopistisen uusvanhan talousopin taisteluhuuto on yksinkertaisesti: Hyvinvointia kaikille!
Ilmoita asiaton viesti