meeviren

Kysymys on rahasta

Suomessa on nykyään vaikea keskustella mistään, mutta siirtolaisuuden taloudelliset vaikutukset on jo ihan oma lukunsa. Taloustieteen perusteet ovat koetuksella poliittisen korrektiuden kanssa. Mutta yritetään nyt kuitenkin.

Mitä tapahtuu, kun väestö kasvaa maahanmuuton seurauksena? Kokonaistuotanto tietenkin kasvaa, mutta olennaista on, mitä tapahtuu palkoille ja pääoman tuottoasteelle. Taloustieteen alkeet kertovat, että palkka on yhtä suuri kuin työvoiman rajatuotos, joka puolestaan määritellään lausekkeella: työvoiman panosjousto kertaa tuotannon määrä jaettuna työvoiman määrällä. Vastaavasti pääoman rajatuotto on yhtä suuri kuin pääoman panosjousto kertaa tuotannon määrä jaettuna pääoman määrällä. Hyvin toimivilla markkinoilla panosjoustot ovat yhtä suuria kuin panosten kansantulo-osuudet, mikä työvoiman osalta tarkoittaa lukua (noin) kaksi kolmasosaa. Mikäli panosjoustot ovat ykköstä pienempiä – mikä on ilmeistä - työvoiman määrän kasvu laskee palkkatasoa ja nostaa pääoman rajatuottoa. Pääomapiirit siis hyötyvät ja työläiset häviävät. Tuloerot kasvat, koska pääomatulot ohjautuvat hyvätuloisille ja toisaalta palkat laskevat erityisesti matalapalkka-aloilla. Tätä taustaa vasten on hieman paradoksaalista, että erityisesti vasemmistopuolueet kannattavat maahanmuuttoa.

Toki on niin, että tarina ei pääty tähän: pääoman tuottoasteen nousu kasvattaa investointeja ja ne puolestaan pääomaa, joka vaikuttaa palkkoja nostavasti. Pysyvä väestön kasvun kiihtyminen ei kuitenkaan muuta varsinaista lopputulosta, palkat (ja henkeä kohden laskettu kansantulo) supistuu.

Kukaan ei tohdi sanoa, että ”siirtolaisuutta tarvitaan”, jotta saadaan palkat alas ja pääoman tuotto ylös, mutta niinhän siinä käy. Pienessä avotaloudessa usein ajatellaan, että tämän suuntainen kehitys auttaa talousongelmien ratkaisemiseen, mutta olettaisi, että valtiovallalla on muitakin politiikkainstrumentteja kuin siirtolaisuus. Sitä paitsi palkkojen osalta ongelmana eivät ole liian korkeat nettopalat (käteen jäävä ostovoima) vaan liian korkeat bruttopalkat (työvoimakustannukset). Suurin osa työnantajien maksamista palkoista menee julkiselle sektorille, eikä suinkaan palkansaajalle. Todettakoon vielä se itsestäänselvyys, että talouspolitiikan tavoitteena on tietenkin henkeä kohden laskettujen nettotulojen maksimointi, ei minimointi.

Tietysti voi sanoa, että siirtolaisuutta tarvitaan juuri siksi, että julkinen sektori suhteessa kokonaistuotannon arvoon on liian suuri. Koska siirtolaisuus kasvattaa kokonaistuotantoa (mutta ilmeisesti ei julkisia menoja tämän logiikan mukaan) edellä mainittu julkisen sektorin rasitusongelma voidaan ratkaistua. Nimittäjä kasvaa kun taas osoittaja pysyy (ts. oletetaan pysyvän) ennallaan. Hieman toisenlaista terminologiaa käyttääkseni kyse on siitä, että siirtolaisuus ratkaisee ns. huoltosuhdeongelman (mikä taas tarkoittaa sitä, että työllisiä on liian vähän suhteessa ei-työllisiin).

Tässä(kin) argumentissa on ongelmia. Siirtolaisten työllisyysasteet ovat olleet kovin alhaisia, ja erityisen alhaisia ne ovat olleet niiden lähtömaiden osalta, joista Suomeen tällä hetkellä tulee eniten väestöä. Alimmillaan luvut ovat olleet vain 10 ja 20 prosentin välillä, kun kantaväestön osalta päästään 70 prosenttiin. Toki työllisyysasteet kasvavat ajan mittaan kaikilla maahanmuuttajilla, mutta ei tunnu uskottavalta, että päästäisiin kantaväestön lukuihin.

Mutta itse asiassa työllisyysasteisiin liittyy toinen, vähintään yhtä suuri ongelma. Työllisyysasteissa olennaista ei nimittäin ole nuppiluku vaan tulot. Huoltosuhdetta hoidetaan nimittäin (vero) tuloilla, ei henkilömäärillä. Ja juuri se aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi alhaisempia kuin kantaväestöllä: Siinä missä kantaväestön keskimääräiset kuukausiansiot ovat hieman runsaat 3300 euroa, ainakin uudet maahanmuuttajat saattavat jäädä vain puoleen tästä. Tarkkaa lukua emme tiedä, mutta maahanmuuttajien ammattijakaumasta voimme jo päätellä yhtä ja toista. Jos maahanmuuttajien tulot ovat vain puolet kantaväestön tuloista, pitäisi heidän työllisyysasteessa nousta yli 140 prosenttiin, jotta huoltosuhde paranisi. Pyrkimys saada maahanmuuttajat jotenkin työllistettyä matalapalkka-aloille (esimerkiksi erilaisin subventioin) ei ratkaise itse ongelmaa: huoltosuhteen epäedullista kehitystä. Näin siksi, että (toistetaan nyt vielä kerran) huoltosuhdeongelma on rahaongelma eikä lukumääräongelma.

Toisaalta tulee mieleen, että huoltosuhteen epäedullisen kehityksen voidaan toki vaikuttaa monella muullakin tavoin kuin siirtolaisuudella. Suoraviivaisin tapa on kai lyhentää eläkkeelläoloaikaa, eli esimerkiksi hätistää harmaat pantterit takaisin golf-kentiltä työpöydän ääreen.

Edellä sanottu tulotaso-ongelma liittyy tietenkin verotukseen ja tulonsiirtoihin. Mutta sen lisäksi meidän on kyettävä arvioimaan julkisen sektorin tuottamien palvelusten kysyntä ja käyttö eri väestöryhmissä. Kun lasketaan siirtolaisuuden kustannuksia, sivuutetaan usein siirtolaisuuden vaikutus palveluiden kysyntään. Esimerkiksi paljon huomiota osakseen saanut OECD:n tutkimus maahanmuuton kustannuksista, tulkittiin julkisessa sanassa nopeassa tempossa osoitukseksi maahanmuuton kannattavuudesta, kun tulosten joukosta löytyi laskelma, jossa julkisen sektorin kollektiivihyödykkeiden kustannuksia ei huomioitu lainkaan. Samanlaisia, jos kohta vielä rohkeampia tulkintoja on esitetty myös (CIMO:n ja VATT:n tekemissä tutkimuksissa) ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen tuomista rahavirroista. Vaikka on selvää, että julkisen vallan tuottaminen palvelusten käytön suhteen on vaikea esittää tarkkoja lukuja, ei ole mitään mieltä olettaa, että luvut ovat siirtolaisten osalta täsmälleen nolla. Loogisempaa on ajatella, että siirtolaiset käyttävät palveluksia siinä missä kantaväestö; aivan samalla tavalla he tarvitsevat esimerkiksi jalkakäytäviä ja katuja liikkuessaan. Tosin lyhyellä aikavälillä maahanmuuttajat todennäköisesti tarvitsevat julkisen sektorin palveluksia enenemän kuin kantaväestö, mutta pitkässä juoksussa erot varmaan tasaantuvat.

Mitä jäikään jäljelle? Kovin vaikea on yhtyä ajatukseen, että siirtolaisuus olisi helppo – puhumattakaan ei se olisi anoa ratkaisu Suomen ongelmiin. Usein ajattelemme, että koska USA:ssa siirtolaisuus näyttää olevan menestystekijä, sama pätee myös Suomeen. Mutta on syytä olla varovainen tässä ja kaikissa muissakin maavertailuissa. USA:ssa suuren siirtolaisaallon aikana 1800 –luvulla pääomaa (maata) oli periaatteessa rajattomasti; lisääntynyt työväki ei suinkaan kohdannut ”väheneviä tuottoja”. Nykypäivänä USA imuroi maailmalta kaikkien osaavimmat lähinnä korkeakoululaitoksensa ansiota: taas niin sanottu halpatyövoima on pääasiaa laittomia maahanmuuttajia, jotka eivät pääse osallisiksi amerikkalaisesta sosiaaliturvasta ja julkisista palveluksista. Eli heidän työllisyysasteensa on määritelmän mukaan 100 %. Suomi on – ikävä kyllä – Hannu hanhen epäonninen pikkuserkku, jolle mikään ei onnistu.

Matti Viren 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostavaa pohdintaa taloustieteilijältä. Tämän perusteella et ilmeisesti arvosta kovinkaan korkealle alla olevaa Erkki Liikasen näkemystä?

Kalevan jutusta: Pitkällä aikavälillä Suomeen tulevista suurista pakolaismääristä on hyötyä, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen Ylen Ykkösaamussa. Hänen mukaansa ulkomaalainen työvoima tervehdyttää suomalaista väestörakennetta ja auttaa hyvinvointivaltion rahoittamisessa tulevaisuudessa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/liikanen-ylell...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Virenin kirjoituksen mukaan siirtolaistulva lisää työntarjontaa. Vartiaista ja vireniä lainatakseni se laskee työvoiman hintaa. Synnyttää matalapalkkatyötä. Jos oikein ymmärsin viren ei pitänyt sitä kovin hyödyllisenä.
No palkkasumma on kovin korkea suhteessa nettopalkkaan. Tätähän välillä tolkutetaan. Eikä kovin laajasti ole siitä huolta kannettu. Pyhä hyvinvointivaltio kun kulkee kaiken edellä. Jos nyt oikein ymmärsin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksassa tämän päivän todellisuutta taitaa olla, että maahantulijan voi työllistää tuntipalkalla 6 eurolla / tunti. Olisiko tämä mahdollista myös Suomessa ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka pitkä on pitkä aikaväli ?

Viren totesi, että juuri näistä kansallisuuksista, mitä Suomeen on tänkin vuonna pääosin saapunut, työllisyysaste on 10 -20 % välillä. Näistä ryhmistä meillä on realistista kokemusta jo yli 20 vuoden ajalta, jolloin meitä suosi vieläpä pitkä voimakkaan kasvun aika.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kai tässä enemmänkin on kysymys siitä, että on olemassa optimistinen ja pessimistinen arvio kehityksestä - jos asioita yrittää yksinkertaistaa äärimmilleen. Selvää tietenkin on, että pessimististä arviota on vaikea tarjota politiikan puoliviralliseksi ohjenuoraksi. Silti kai on legitiimiä sanoa, että kovin monta epävarmuustekijää väestökohityksen ja maahanmuuton vaikutuksiin liittyy.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Numerolle 1. Liikanen valtionvarainministerinä sai Suomen kuralle, ja meno jatkuu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Sama kaveri, joka 2010 kertoi Kreikan maksavan kriisipakettilainat takaisin heittää perustelematta ja ilman lähdeviitteitä oman mutunsa, ja tätä pitäisi arvostaa ja pitää näkemyksenä,koska [ennakkoluulot,toiveajattelu, auktoriteettiusko, track record, maton alle lakaisu, yhteiskuntarauha,epämääräinen rasismin ja ennakkoluulojen vastustelu, yleinen turhautuminen omien toiveiden ja toteutuneiden lukujen ristiriitaan, vaikeus myöntää olevansa väärässä]?

Rajat Kiinni

Jos olet Herra Huusko samaa mieltä Liikasen kanssa, niin selitäpä mistä se ulkomainen työvoima saadaan tervehdyttämään ja rahoittamaan meidän hyvinvointivaltiota?
Tunnettu tosiasiahan on, etteivät turvapaikanhakijat työllisty kuin murto-osalta ja vieläpä matalapalkka-aloille.
Ja lisäksi, tavoitteena on lähettää rahaa niin paljon kuin mahdollista kotimaahansa eikä käyttää sitä Suomessa.
Pienipalkka-alalla työskentelevänä (siis ne harvat) ovat luultavasti vielä lisäksi sossun luukulla kun tulot eivät riitä asumiseen ja (suur)perheen ylläpitoon.
Näinpä sitä hyvinvointia rakennetaan! Kumoapa tuo!

Ulkomainen työvoima on tervetullutta, mutta pakolaisista sitä ei saa!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta esim rakennus- ja tietotekniikka-ala valittavat jatkuvasti työvoiman puutetta. Tällaisilla aloille tulevista muuttajista olisi ehkä hyötyä. On tietysti vaikea kuvitella että Google voisi noukkia tarvitsemaansa työvoimaa vastaanottokeskuksista.

Ja kyllähän pakolaisten vastaanottoon myönteisesti suhtautuvat pääsääntöisesti vastustavat hampaat irvessä työperäistä maahanmuuttoa ja siirtotyöläisyyttä. Eli tervetuloa vaan kaikki kunhan ette, luoja paratkoon, tee töitä!

Jyrki Paldán

Noilla mainitsemillasi aloilla on valtava määrä työttömiä työpaikkoihin verrattuna jo ihan omastakin takaa. "Työvoiman" puute tarkoittaa tuossa kontekstissa lähinnä sitä että joko kukaan ammattitaitoinen ei suostu tekemään töitä polkuhinnalla, tai että työnantajat etsivät alle 30-vuotiaita nuorekkaita osaajia, joilla on yli 35v:n työkokemus alalta.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Talouden kannalta maahanmuutto lienee positiivinen asia pitkässä juoksussa, sillä se kasvattaa geneettistä diversiteettiä, jonka katsotaan olevan talouden tuottavuuden kannalta hyvä asia.

Genoeconomics on taloustieteen haara, joka yhdistää molekyyligenetiikan ja taloustieteen opit eli se tutkii "geenien vaikutusta talouteen" tms.

"Countries with intermediate levels of diversity, such as the United States, balance these factors and have the most productive economies as a result, the economists conclude.”

http://www.science20.com/jon_entine_contrarian/gen...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hyvä keskustelun avaus!
SP:n pääjohtaja Erkki Liikasen etuna on se, että hän voi toistaa hyväksyttyä kaanonia tarvitsematta perustella sitä konkreettisilla esimerkeillä.
Kun, kuten ministeri Orpokin on todennut, noin 2/3 turvapaikanhakijoista palautetaan ja suuri osa, niin kuin mm Suomen somaleiden yhteisö on todennut, muuttaa Suomesta pois muihin maihin, maahan todennäköisesti jää paljon kapean koulutustaustan ihmisiä, joita kutsuvat ns. matalapalkka-alat ja sosiaaliturva.
Näihin en lue esim. Nokian intialaisia ja kiinalaisia huippuosaajia, joille kysyntää voi riittää muuallakin.

Se, mitä prof. Matti Virén kirjoittaa talouden ja työllisyyden näkökulmasta mm. Yhdysvalloista siirtolaisuusmaana, jää usein keskusteluista pois. Toistetaan vain mantraa, "jos se toimii kerran USA:ssa, se toimi meilläkin", muttei ymmärretä näiden kahden maan historiallisia, taloudellisia ja mm. siirtolaisten seulontaankin liittyviä eroja.

Niklas Östman

Terveisiä mamulta Yhdysvalloista. Miten toimii maahanmuutto täällä maahanmuutolle rakennetussa maassa? Viisumin voivat saada huippututkijat, opiskelijat, huippu-urheilijat, taiteilijat jne. aika helposti. Myös miljoona dollaria hyväksyttyyn amerikkalaiseen kohteeseen investoimalla saada green cardin. Etenkin länsirannikolle virtaa valtavasti rahaa ja rikkaita kiinalaisia. Myös olemalla oleva riittävän koulutettu ja pätevä voi saada viisumin jos on myös duunipaikka hankittuna. Maahan virtaa koodarineroja etenkin Intiasta. Myös suomalaisen tai muun ulkomaalaisen yhtiön lähetetty työntekijä voi saada viisumin pariksi vuodeksi. Summa summarum ... keskimääräinen tuloja on joko paljon rikkaampi ja/tai fiksumpi kuin suurin osa jenkeistä. USA siis käytännössä kuorii kerman päältä ja vahvistuu. Järkevää.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Tätä taustaa vasten on hieman paradoksaalista, että erityisesti vasemmistopuolueet kannattavat maahanmuuttoa."

Toisaalta se selittää paradoksittomasti sen, miksi myös kokoomuslaisen talousesoterismin pääspiritualisti Juhana Vartiainen kannattaa maahanmuuttoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kaikki riippuu mitä asioita analyysissä painottaa. Maa jonka väestöstä alle puolet on työikäisiä ja -kykyisiä ei esimerkiksi ole kovin houkutteleva sijoituskohde. Lisäksi Sote - palvelut sitovat todella ison osan työvoimasta ikärakenteen vuoksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minun arveluttaa se, maahanmuutossa nähdään jonkinlainen yleislääke ongelmiimme: eli että mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin odottaa maahanmuuton ratkaisevan kaiken. Kuitenkin talousongelmamme ovat sekä luonteeltaan että mittakaavaltaan sellaisia, että politiikan painopisteen pitää olla ”omissa toimissa”. Ei ole olemassa mitään ”easy way out” –vaihtoehtoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Meille jotka seuraamme tätä keskustelua sisäpiirin ulkopuolelta tämä kaikki on vielä kummallisempaa. Pisimmätkin julkiset debatit talouspolitiikan suunnasta ja sen oletetuista vaikutuksista kestävät ehkä tunnin ja siinä kolme edustaa ehtii huutaa että elvyttämällä Suomi pelastuu ja toiset kolme että nyt pitää tehdä säästöjä ja uudistuksia.

Tavoitteet, välitavoitteet, suunnitelmat ja mittarit. Kaikki tänne vaan yleisön purtavaksi. Tiedä vaikka Sipilän joukoillakin olisi kaikki vaikka kuinka hienosti suunniteltu mutta kansa pilaa pian kaiken kun ei tiedä mitä hemmettiä täällä oikein tapahtuu ja rupeaa lakkoon. Nyt on taas seurattu sellaista sirkusta puoli vuotta että oksat pois.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #11

Maahanmuutto piristää sisämarkkinoiden kasvua, Harmaa talous ja kuititon vähittäiskauppa elvyttävät. Sitten voidaan paneutua näihin tosi ammattilaisiin ja saada se iso raha napattua ennen kuin se karkaa verkosta, maamme rajojen ulkopuolelle.

Tämä toki omintakeisella huumorillani höystettynä, mutta kuka voi väittää, etteikö siinä olisi totuutta ainakin osaksi.

Viron malli on toimiva. Hiidenmaalla kannattaa maksaa käteisellä vaikkapa hotellihuone. Muista jutuista puhumattakkaan, Esim. isompi moottorivene kannattaa tankata lahden eteläpuolella. Tulee paluumatkalla muutakin kivaa mukaan.

Kahvinmyyjät ovat toki asia erikseen. Ei laitonta vaan järkevää verosuunnittelua.

anita frisk

Niin sitä vaan näköjään pääsee Suomen Pankin pääjohtajaksi ymmärtämättä mitä eroa on taloudellisella ja väestöllisellä huoltosuhteella. Kas kun ei vielä mainitse sitä, että mitä enemmän tulijoita, sitä enemmän Suomen bkt nousee, suorastaan kohisten.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Enemmän tällaista järkikeskustelua eikä pelkkää eipäsjuupas epäargumentointia!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Hienoa saada tänne hieman talousrealismia mukaan!

Aku Ankka on kyllä vielä onnen pekka verrattuna Suomen tulevaisuuteen, kun otetaan huomioon, että myös Hannu Hanhi on ajautumassa vakaviin vaikeuksiin.

Tässä ehkä paras toistaiseksi löytämäni ennuste ja perustelut sille, mitä nyt on lähinnä Yhdysvaltain näkökulmasta tapahtumassa.

https://www.youtube.com/watch?v=8GP87dgTqF8

Suomen osalta tilanne on paljon pahempi, koska olemme reagoineet toimintaympäristön muutokseen aivan liian myöhään ja useimmiten virheellisillä ratkaisuilla, eikä meillä ole vastaavia rahapoliittisia keinoja käytössä. (Tosin ne on muutenkin oikeastaan käytetty loppuun)

Virheellisiä reaktioita ei pidä ihmetellä, koska kehityskulut on arvioitu järjestelmällisesti väärin. Siihen suuri syypää on tilastointimenetelmät, jotka eivät kerro todellisesta kehityksestä paljon mitään. Esim. tuolla videolla tehty vertailu tulotason suhteesta asumishintoihin on aivan mahdoton laskea luotettavasti Suomen osalta

Konkreettisia tilastojen tulkintavirheisiin johtavia käytäntöjä ovat mm. ostovoiman kehityksen mittaaminen bruttopalkoissa, millä ei ole mitään tekemistä ostovoiman kanssa, sekä työttömyyslukujen kaunistelu kaikilla mahdollisilla vippaskonsteilla.

Blogisti taisi itsekin jossain radiohaastattelussa todeta, että hallituksella on kaksi keskeistä menetelmää arvioida toimenpiteidensä taloudelliset vaikutukset: Hihamenetelmä ja Stetson-Harrison-menetelmä, eli aina ei edes turvauduta niihin väärennettyihin tilastoihin. Vai muistanko oikein?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hatunnosto Virenille.

Törmäsin nimeesi ensimmäisen kerran etsiessäni tutkimusta säätiöistä (http://www.saatiopalvelu.fi/media/matti_viren_saat...), ja mietin että vastaavaa virallisen totuuden ravistelua näkee harvoin.

Tämäkin kirjoitus on hyvin argumentoitu raikas tuulahdus - maahanmuutto ei todellakaan ole mikään hopealuoti. Kuitenkin, erään tärkeän pointin missaat, eli syyt siihen miksi maahanmuuttajat työllistyvät huonosti: Suomen äärimmäisen jäykät työmarkkinat, ja passivoiva sosiaaliturva.

Kuitenkin, keep up the good work, sinulla on riittävä status siihen, että sinua kuunnellaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Juuri näitä oikeiden asiantuntijoiden näkemyksiä tarvitaan, kiitos!

Olemme ehkä jo muutenkin kohta konkassa, eli ei kannata alkaa kokeilemaan mitä taloudelle/yhteiskunnalle tapahtuu jos vastaanotetaan suuria määriä heikosti työllistyviä tp-hakijoita taantuvaan talouteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset