meeviren

Miksi koulutuksesta ei saisi leikata?

Kaikki poliitikot ja poliitikoiksi pyrkivät toistavat samoja lauseita: koulutuksesta ei saa leikata; koulutus on tulevaisuus, koulutuksen arvoa ei voi mitata. Yleisönosastokirjoituksia ja adresseja tulee solkenaan. Mutta hetkinen, mistä sitten pitää leikata? Yleisin vastaus on kai: ei mistään. Velka elvyttää. Velkaantuminen on hyvä, jos ei velkaannuta, kurjistutaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista selviää, että 375 000 työttömän työnhakijan joukossa on 23 000 maisteria ja 1700 tohtoria. Pelkästään merkonomeja on yli 12 000.  Pitääkö silti kouluttaa enemmän? Tutkijakoulutettujen (tohtoreiden) osalta kukaan ei edes taida tietää, mikä on heidän tieteenalansa. Montako sataa työtöntä historioitsijaa ja politiikan tutkijaa meillä on! Korkeakoulut saavat rahaa siitä, että kouluttavat tohtoreita, kaikki muu (laatu, tieteenala) onkin sitten sivuseikka.

Korkeakoululaitoksen piirissä ollaan kovin hanakoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jonkinlainen alkeellinen katu-uskottavuus edellyttäisi kai kuitenkin sitä, että myönnettäisiin, että kyllä löysiä löytyy yliopistojenkin sisältä. Jos yrittää ottaa selvää esimerkiksi tulevaisuudentutkimustieteen tai sukupuolentutkimustieteen saavutuksista, ihmettelee, missä menee raja tieteen ja mediaesiintymisen välillä. Vielä enemmän ihmettelee, mitä järkeä on henkilöstön ajankäyttöä säätelevässä 1600 tunnin normissa, joka on asiallisesti ottaen romuttanut kontaktiopetuksen määrät. Opintopisteet ja koodiluettelot peittävät alleen sen alkeellisen tosiasian, ettemme edes tiedä, paljon opetusta korkeakouluissa annetaan. Opetuksen määrän pitäisi kai olla tutkimustulosten ohella korkeakoululaitosten tuotosten tärkein indikaattori.

Jotain hämärää on siinäkin, että maisterintutkintoon saadaan kulumaan keskimäärin seitsemän vuotta. Tohtoriksi väitellään reilusti yli 30 vuotiaana (keski-ikä lienee jossain 35 vuoden kieppeissä). Luulisi, että näissä ajoissa on ajoissa hirveästi löysää, jos ajattelee vaikka amerikkalaista koulujärjestelmää, jossa pääsee väittelemään jo 24-25 vuotiaana Syy ei varmaan ole pelkästään korkeakouluissa ja opintotukijärjestelmässä vaan myös edeltävissä opinnoissa.

Tuntuu siltä, että meillä koululaitos elää yhä vuotta 1858. Ajatellaan vaikka oppiaineiden jakaumaa ja sisältöä. Luulisi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tehneen tyhjäksi monet vanhan oppiaineet. Tarvitaanko esimerkiksi maantiedettä tai maantietoa? Navigaattorista tai netistä voi katsoa, missä Kostamon kylä sijaitsee. Tarvitaanko uskontoa (tai mitä sekin nykyään on), kun (kuulemma) Greenpeace on sama kuin apostolit. Onko meidän tarve tietää, onko satakieli poliitikko vai lintu? Eikö ylipäätään olisi järkevää leikata yleistiedon opetusta kovalla kädellä, lyhentää yläasteen ja lukion kestoa ja keskittyä olennaiseen: äidinkieleen, vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Jos Suomi joskus aikoo selvitä nykyisestä lamasta, pitäisi meidän omata muita maita paljon parempi matemaattisten aineiden tausta ja olla erittäin kielitaitoisia, kun oma äidinkieli hädin tuskin riittää vain Tallinnan lautalle. Nyt matematiikan osaaminen on ainakin minun mielestäni surkeaa ja kielitaidon kaikki pelimerkit haaskataan ruotsin kieleen, jonka arvo liike- ja tiede-elämässä on olematon.

Japanin pääministeri Shinzo Abe näyttää käynnistäneen reformit, joilla humanististen ja yhteiskuntatieteiden osuutta supistetaan olennaisesti. Aben ryhtiliikkeen taustalla on Kiinan, Korean, Taiwanin ym. raju esiinmarssi tutkimuksen ja teknisen kehityksen saralla. Aben ehdotusten seurauksena on tietenkin ollut hirveä huuto ns. tiedeyhteisön piiristä. On merkillistä, että tiedeyhteisö vaikuttaa olevan kaikkein vanhoillisin osa yhteiskuntaa. Se ei halua millään tavoin kyseenalistaa vanhoja rakenteita. Yhtä haluton se on kaikkeen itsekritiikkiin. Lisää rahaa se kyllä osaa vaatia, samalla tavalla kuin korkeakouluopiskelijat, jotka tulevina hyvätuloisina osaavat vaatia lisää rahaa niiltä pienituloisilta, jotka jäävät paitsi ilmaista korkeakouluopetusta. Sääli vaan, että koko yhteiskunta on puollollaan yhteiskunnan ilmaisen rahan perään huutajia.

 

Matti Viren

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Yliopisto on kuin entisaikojen kirkko. Pyhä ja kaiken kritiikin ulkopuolella. Vaikka koko kansa sanoisi että nyt ei vähään aikaan tarvitse tuottaa heidän rahoillaan papereita 1700-luvun englantilaisten kirjeiden häpeäkäsityksestä (Helsingin yliopiston julkaisut, listan ensimmäinen), lopputuloksena se kansa vain haukutaan sivistysvihamielisiksi junteiksi.

Ensimmäinen luonnontieteellinen julkaisu löytyy listan sijalta 21. Painopisteet ovat ainakin melko vahvasti hömppätiedettä suosiva.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Asioiden ymmärtäminen kuitenkin edellyttää, että pystyy päässään käsittelemään useita eri(laisia) tietoja samanaikaisesti, yhdistelemään ja vertailemaan. Jos siellä pään sisällä ei olekaan mitään, vaan kaikki on vain internetissä, on yksilön vaikea edes tietää mistä aiheista sitä tietoa kannattaisi etsiä johtopäätöstensä tueksi.

En toki väitä, että yliopistot nykymuodossaankaan kykenisivät tuollaiseen opettamiseen. Matematiikkaa opiskelleena väittäisin, että yleissivistymätön matemaatikko on enemmänkin vaarallinen kuin hyödyllinen yhteiskunnalle, koska sitä yleissivistystä tarvitaan, jotta matematiikkaa olisi mahdollista hyödyntää todellisuuden mallintamiseen.

Pekka Pylkkönen

Yliopisto ei kyllä tao kenenkään päähän yleissivistystä ainakaan sen tahtomatta. Omat kokemukset ovat sellaisia että yli puolet opiskelijoista menevät kursseista läpi opettelemalla edellisten tenttien vastaukset ulkoa.

Yleissivistys luultavasti tulee sieltä koulun ulkopuolelta niille joita maailma kiinnostaa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Vaikka olen kirjoittajan kanssa perusajatuksen kanssa samoilla linjoilla niin on silti pakko todeta että maantieto on paljon enemmän kuin paikkojen katsomista kartasta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kun leikkaus listoja julkaistiin niin eniten ollaan leikkaamassa ammatillisesta opetuksesta mm karsimalla teoriaa ja sivistävä opetus pois. Joihinkin ammattiopintoihin leikkaus näkyisi vähän mutta siitä olisi haittaa muumuassa Asiakaspalvelun ja Taloushallinnon perustutkintoon (merkonomi) josta pahimmillaan jouduttaisiin luopumaan kokonaan. Missä sitten koulutettaisiin kaupankassoja, somistajia, asiakaspalvelijoita, kirjanpitäjiä ja taloushallinnon työntekijöitä? Eniten leikkauksissa ihmisiä on koskettanut kuitenkin perusopetuksen leikkaukset sillä pelko on koulujen väheneminen, luokkakokojen kasvu, eriarvoistumineb ja oppimateriaalin puute. Pahinta olisi jos leikkaukset lykkäisivät tai jopa peruisivat peruskoulun opetus uudistuksen ja digitalisoinnin.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"kun oma äidinkieli hädin tuskin riittää vain Tallinnan lautalle."

Meinasin tivata todistusaineistoa mutta sitten huomasin, että professori oli kirjoittanut profiiliin oman nimensä väärin.

Quod erat demonstrandum.

Kari Piirto

Ymmärsitköhän nyt ihan oikein tuon lainaamasi pätkän pointin? Ei siinä kyseenalaistettu äidinkielen osaamista vaan sitä, miten pitkälle suomen kielellä pärjää tämän maan rajojen ulkopuolella.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Voin käsi sydämellä tunnustaa etten ymmärtänyt yhtä ainoatakaan pointtia, jota Matti Viren yritti kirjoituksessaan esittää.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kertokaapas mulle tyhmälle, että missä maissa 5 miljoonan asukkaan kaupungissa on 14 yliopistoa?

Eiköhän Suomeen muutama vähempikin riittäisi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomi ei ole 5,5 miljoonan kaupunki vaan kaksikolmasosaa elä hajallaan pitkin valtiota, loput ovat keskittyneet kaupunkikeskuksiin. Suurimmista kaupungeista löytyy yliopisto ja ammattikorkea, pienemmistä lukio ja ammattiopisto sekä joka kunnasta 2-8 peruskoulua. Voisi sitä kyllä samantie tosin pohti miksi Suomessa on 2900 tasa-arvoista julkista peruskoulua kun New York pärjää parillakymmenellä korruptoituneella ja politisoituneella yksityiskoululla?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vertaan suomen peruskoulujen määrää Yhdysvaltain Elementary school:n määrään

Pekka Pylkkönen

Bostonin metropolialueella on 54 college/university- tasoista koulua, mukana mm. Harvard ja MIT. Suurin osa on tosin keskittynyt vain yhteen tai muutamaan alaan jossa ovat sitten vahvoja.

Asukkaita on alle 5 miljoonaa.

Käyttäjän moilanenanttij kuva
Antti Moilanen

Kirjoituksen ehdotus on täysin mahdoton ja epärealistinen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että "perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen". Työelämän edellytysten välittäminen on vain eräs koulun tehtävä, eikä sitä mainita edes kovin aikaisin (lue: koulun keskeisiä tavoitteita määriteltäessä) uudessa opetussuunnitelman perusteissa. Huomattavasti aikaisemmin siinä tuodaan esille edellä mainittu tavoite siitä, että oppilaat saavat kehittää opetuksessa monipuolisesti erilaisia kykyjään. Tekstistä huomaa, ettei kasvatustiedettä ole juuri luettu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tavoite: "perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen" tarkoittaa sitä, että opetus kattaa kaikki mahdolliset aiheet. Väistämättä tämä johtaa siihen, että mitään ei opita kunnolla, tai sitten koulu kestää loputtomiin. Jos opintoaikoja haluaa vähentää, on pakko keskittyä "olennaiseen". Ei kai nykyaikana kaikkea tarvitse oppia koulussa. Luulisi, että lukion/ylioppilastutkinnon voisi suorittaa jo 16 -vuotiaana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Toisesta asteesta saisi tehokkaamman jos lukio ja amis yhdistetään mutta se tarkoittaisi kolmenvuoden päälle neljättä lisävuotta. Parasta varmaan tietysti olisi jos lapset saadaan suoraan työelämään 12 tai 16 vuotiaina, vai kuinka?

Käyttäjän moilanenanttij kuva
Antti Moilanen

Olennaiseen on mahdollista keskittyä myös eri oppiaineiden sisällä. Tällaista opetuksen teoriaa on kehitetty 1950-luvulta lähtien. Ajatuksena on, että oppilaiden tulisi oppia ymmärtämään eri tiedon- ja kulttuurialueisiin liittyviä keskeisiä periaatteita. Yleissivistyksen ideasta ei siis tarvitse tinkiä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

MV: "Miksi koulutuksesta ei saisi leikata?"

Turun yliopistosta saisi poistaa yhden turhan taloustieteen professuurin. Sellaisen, jonka haltija ei kykene blogiprofiiliinsa äidinkielellään nimeään oikein rustaamaan. Edes sitä oikein.

Kirjoituksesta paistaa totaalinen sivistyksen puute.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Keskustelua voi näköjään käydä näinkin.

Niko Sillanpää

Ryhtiliikkeen voi aloittaa poistamalla kaikki "studies"-päätteiset yhteiskuntatieteiden spin-offit korkeakoululaitoksen piiristä. Nuo umpipolitisoituneet, tieteellisen metodin kannalta kyseenalaiset alat voivat sitten tarvittaessa siirtyä poliittinen think tank -muotoon.

Pekka Pylkkönen

"Poliittinen think tank". Tuo oli paras kuvaus monesta oppiaineesta.

Humanistisesta ei tule sellaista tutkimusta jossa maailma pärjäisi yhtään missään ilman humanisteja. Lapsesta tulee kiero typerys jos se viettää aikaa vanhempiensa kanssa.

Lääkiksestäkin tulee välillä papereita joissa osoitetaan että lääkäristä on jossain tapauksessa pelkkää haittaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Peruskoulun ja lukion koulutus on hyvin vajavaista, jos historia, yhteiskuntaoppi ja maantiede jätetään pois. Näiden tuntemus vaikuttaa paljon siihen, miten aikuiset muodostavat poliittisia mielipiteitä. Biologiaakin olisi hyvä tuntea jonkin verran, jotta tiedettäisiin edes, miten ihmiset lisääntyvät.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"alkeellinen katu-uskottavuus edellyttäisi kai kuitenkin sitä, että myönnettäisiin, että kyllä löysiä löytyy yliopistojenkin sisältä. Jos yrittää ottaa selvää esimerkiksi tulevaisuudentutkimustieteen tai sukupuolentutkimustieteen saavutuksista, ihmettelee, missä menee raja tieteen ja mediaesiintymisen välillä."

Ottamatta sen enempää kantaa tulevaisuuden tutkimuksen tai sukupuolentutkimuksen tarpeellisuuteen, on pakko kysyä onko professori Viren löytänyt jostain (vaikkapa omasta yliopistostaan) perusteellista analyysiä siitä, millä perustein löysiä karsitaan pois?

Vai meneekö sittenkin niin, että juustohöylä leikkaa tasaisesti joka puolelta, ts. heittää pihalle määräaikaisissa työsuhteissa olevat ja säästää toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat, ihan riippumatta siitä mitä he tekevät?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomessa nyt ei ole perusteellista analyysia juuri mistään…. Mutta yritän vain sanoa, että yliopistoyhteisö on verraten haluton keskustelemaan oikeastaan mistään, ehkä vähiten töiden jakamisesta, palkoista ja työehdoista. Saavutetut edut ovat kaikki kaikessa. Ja sitten kirjoitetaan jotain kaunista julkilausumiin.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Minua on ihmetyttänyt vuosien varrella muutama seikka: ehkä suurimpana tuo opintojen viipyminen. Itse, kun tein Joensuussa 270 silloista opintoviikkoa (500 op) 14 kk aikana, kun olosuhteet oli kohdillaan ja intoa riitti. Toisekseen opintojen maksuttomuus ja opintolainan karttaminen on myös ollut melko outoa: lainat kun sai maksettua pois muutamassa vuodessa. Nyt taas kun opiskelen Tallinnassa, maksullisuudesta tulee ihan erilainen kannuste.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Voisiko maksullisuus kannustaa Suomessa myös seitsemän vuotiasta ykkösluokkalaista tai tämän vanhempia? Lukukausimaksu 200 euroa kuussa esimerkiksi? Yliopiston lukukausi maksuissa en itse näe mitään ongelmaa, mutta peruskoulussa ja toisella asteella ne olisivat ongelma joka loisi uuden koulunkäymättömien luokan. Valitettavasti kantani on puolueellinen koska en ole yliopistossa. Mutta ei kai ne yliopistomaksut niin kamalia ole? Ainahan voisi mennä maksutta ammattikorkeaan.

Jyrki Paldán

Tottakai voisi, mutta maksullisuus luo aina myös sosiaalisen liikkuvuuden ja yhudenvertaisuuden ongelman. Jos lukukausimaksut olisivat progressiiviset, esimerkiksi 10% opiskelijan ja tämän vanhempien tuloista, voisi tuon "kannustinvaikutuksen" saavuttaa ilman sen haittavaikutuksia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Matti Viren kirjoitti:
1) "... kyllä löysiä löytyy yliopistojenkin sisältä."
2) "... merkillistä, että tiedeyhteisö vaikuttaa olevan kaikkein vanhoillisin osa yhteiskuntaa. Se ei halua millään tavoin kyseenalistaa vanhoja rakenteita. Yhtä haluton se on kaikkeen itsekritiikkiin."
---
Molemmissa väitteissä on vinha perä. Sen voi tunnustaa jokainen korkeakouluissa työskennellyt rehellinen henkilö. Se, että nämä ovat julkisuudelta piilossa, ei po. tosiasioita muuta. Jos on kokemusta sekä hyvästä ulkomaisesta että kotimaisesta korkeakoulusta, ilmiön havaitseminen on sitäkin helpompaa.

Opetuksen ja tutkimuksen taso on liian usein hävettävän huonoa, kuten mm. Risto Penttilä jo kauan sitten totesi, opetuksen tarjonta heikkoa (henkilöstö- ja oppilasrekrytointi vaatisivat terävöittämistä), työn laatu huojuu huolestuttavasti ja yliopisto itsekin näkee tutkinto-opiskelijat (tohtoriopiskelijat) usein kävelevinä rahasäkkeinä, jotka tuovat valtion rahaa. Huonosta laadusta ei joudu vastuuseen, kun lähinnä määrää (tutkinnot, opintopiseet) mitataan.
---
Kun korkeakoulut itse ovat jättäneet nuo pohdinnat liian vähälle, ei ole ihme, että rahoittaja viimein panee ne miettimään asioita ja lopulta ilmoittaa, millaista laatua se voisi niiltä odottaa. Nyt on mahdollisuus, lakkoilun sijasta, osoittaa sitä laadukkuutta kautta linjan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Parantamisen varaa varmasti on. Korkeakouluissa on satoja piilotyöttömiä, joista huomattava osa on ikuisia väitöskirjan tekijöitä. Heille (heidän omasta mielestään) tiede-elämä on ainoa vaihtoehto, mutta mitään ei synny, koska ”ei ole ohjausta, syrjitään apurahoissa, syrjitään nimityksissä jne.” Toisen ryhmän muodostavat ne, jotka opiskelevat ja valmistuvat aloilla, joilla ei käytännössä ole muita työnantajia kuin yliopisto. Tuntuu siltä, että opiskelijoilla on verraten hutera käsitys eri alojen työllisyydestä. Moni mediaseksikäs ala houkuttelee opiskelijoita ”tyhjän päälle”.

Käyttäjän mattiyo84 kuva
Matti Yli-Ojanperä

Akateemisessa koulutuksessa on varmasti tehostamisen varaa. Professori on siinä oikeassa, että kovien tieteiden osaamista pitäisi parantaa. Maantieto, historia ja biologia ovat niitä kovia tieteitä. Taloustiede sen sijaan on samaa mutuhuttua sukupuolen- ja tulevaisuudentutkimuksen kanssa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

" kielitaidon kaikki pelimerkit haaskataan ruotsin kieleen, jonka arvo liike- ja tiede-elämässä on olematon."

Tuossa taitaa olla kyse enemmästä kuin kielitaidosta, koska millään kielitaidolla ei voi kuitata noita pakollisia kursseja. Ruotsihan on jokaiselle suomenkieliselle pakollinen jokaisessa oppilaitoksessa ja jokaisella oppiasteella, vaikka henkilö jostain syystä osaisi kieltä äidinkielen veroisesti. Esimerkiksi Otaniemessä ei sallittu poissaoloa ruotsinkursseilta edes sairauden vuoksi, vaikka kaikissa muissa oppiaineissa läsnäolo oli vapaaehtoista (ainoastaan osaaminen on välttämätöntä ja sitä osaamista mitataan tenteillä).

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Rohkea kirjoitus aiheesta, josta ei virallisesti saisi olla kuin yhtä mieltä. Korkeakoulujen oppisisällöissä ja opetusmenetelmissä on todella paljon löysää, ja peruskoulun ja lukion opetusohjelmat ovat suurelta osin menneestä maailmasta, ehkä räikeimpänä esimerkkinä täysin ylimitoitettu ruotsin kielen opiskelu. Hyvä, jos hallituksen koulutukseen kohdistuvat säästökohteet saavat nyt syntymään avoimen ja perusteellisen keskustelun opetusalan uudistustarpeista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Äidinkielenopetuksesta napataan 50% ja ruotsinkielenopetuksesta 80% englannin kielen opetukseen, vai mitä? Entä miksi peruskouluissa pitää kanssa opettaa sellaisia aineita kuin kuvamataito, musiikki, käsityö, kotitalous, historia, yhteiskuntaoppi, maantioto ja biologia, kai niistäkin voisi liopua. Nykyään riittää kun seitsenvuotiaasta lähdetään opiskelemaan pääpainotteisesti englantia, matematiikkaa, koodausta ja tietotekniikkaa. Näitätaitojahan nykymailmassa vain tarviikin, muu on kaketi höpöhömppää ja hevonkukkua. Niin ja tietysti tunnit pidetään englanniksi, laila pitää kieltää suomenkielinen perusopetus. Lisäksi luoutaan ilmaisuudesta, pitää olla 200 euron lukukausi maksu joka kuulta. Kelpaisiko?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voit kaiken mokomin tehdä oman ehdotuksesi. Minua nyt lähinnä kiinnostavat kommentit omaan blogiini ja ennen kaikkea siihen, että onko nykyinen (tai vuoden 1858) opetusohjelmien rakenne järkevä. Mielestäni ei. Otetaan nyt vielä yksi esimerkki. Opetusohjemassa on maantiede ala-asteelta lukioon mutta ei esimerkiksi (kansan)taloustiedettä. Luulisi kuitenkin, että nykyaikana olisi enemmän tarvetta talouden perusasioilla (miten lasketaan korkoa korolle, miten lasketaan reaalikorko, reaalinen valuuttakurssi, inflaatio, EKP:n ohjauskorko jne.) kuin tiedolla siitä, mitä jokia virtaa Kärsämäen ohi. En tarkoita tällä sitä, että uusia aineitä pitäisi sisällyttää opetusohjelmaan, vaan että ohjelmaa kannattaisi kerrankin arvioida ”puhtaalta pöydältä”: mitä me välttämättä tarvitaan koulussa 2015. Sama koskee myös yliopistojen opetusohjelmaa. Toisaalta jos ollaan sitä mieltä, että maisteriksi ennättää valmistua 30 vuotiaana ja tohtoriksi 50 vuotiaana, ei puututa nykyjärjestelmään.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #33

Lienee tuolla (kansan)taloustieteen puuttumisella poliittiset tarkoitusperät.

Teemu Rajalammi Vastaus kommenttiin #33

En selvästikään ymmärrä mitä eroa on maantieteellä ja maantiedolla. Maantieteessä on kysymys planeettamme kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä eikä suinkään siitä mikä joki on missäkin tai mikä on minkäkin maan pääkaupunki. Tämä ymmärrys on hyvin tärkeää mm. poliittisen päätöksenteon kannalta eikä sitä opita navigaattorien avulla. Yhtä tärkeää on myös historia, fysiikan, biologian, kemian, psykologian, filosofian kaltaisten perustieteiden ymmärrys, jotka antavat pohjan koko maailmankuvallemme ja joiden perusoppeja ei voi jättää pelkän oman kiinnostuksen varaan. Ei kouluissa voi opettaa pelkästään asioita, jotka johtaa henkilökohtaiseen menestykseen ja jättää yleissivistys harrastuksen rooliin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #37

En todellakaan ymmärrä, mikä on "planeettamme kokonaisvaltaisen ymmärtämisen" tiede ja mihin sitä tarvitaan käytännön elämässä. Voit varmaan valistaa minua ja muita epätietoisia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #40

Pitää sitä navigaattoriakin osata lukea pitää maan tietoa. Tai jos päätyy lääkäriksi niin olisi hyvä osata biologiaa. Musiikki, kuvataide, ja käsityö taas ohjaa harrastuksiin ja joillekkin voi niistä syntyä ammatti. Politiikkaan ryhtyvän taas kannattaa osata historiaa ja yhteiskuntaoppia. Liikuntaa tarvitaan yleisen terveyden ja kunnon ylläpitämiseksi. Järkevää olisi myös ymmärtää mitä sieltä Googlesta lukee, mm uutena kouluaineena onkin tulossa medialukutaito.

Teemu Rajalammi Vastaus kommenttiin #45

Juuri tämän takia ainakin peruskouluissa pitäisikin opettaa kaikista aineisra perustiedot, että nuorella ihmisellä on edes jonkinnäköinen kuva missä kaikessa häb voi lähteä kehittämään itseään. Ikinä ei tiedä mihin elämä johtaa. Ja hyvässä politiikassa on hyötyä ihan kaikkien aineiden perustietojen hallinnasta tai ainakin kaikkien reaaliaineiden.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

... kaikkien, aivan kaikkien. Tulee pitkä koulutaival.

Teemu Rajalammi Vastaus kommenttiin #40

Maantiede on juuri tälläinen tiede ja yksi yleissivistyksen kannalta olennaisista tieteenaloista. Hyvällä yleissivistyksellä ei välttämättä tienaa rahaa, mutta sen avulla osaa esimerkiksi valita parhaat ihmiset päättämään maamme asioista ja globaalista politiikasta ja pyrkiä itse tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä myös pitkällä aikavälillä. Maailma muuttuu aika kaaoottiseksi paikaksi, jos jokainen tuntee vain oman kapean kiinnostuksen alueensa. Jos rahan tienaaminen on ainoa päämäärä ja arvo ei varmaan ymmärräkään mitä hyötyä tälläisista asioista on. Carl Saganin sanoin "we live in a society absolutely dependent on science and technology and yet have cleverly arranged things so that almost no one understand science and technology. That's a clear prescription for disaster."

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #33

"Toisaalta jos ollaan sitä mieltä, että maisteriksi ennättää valmistua 30 vuotiaana ja tohtoriksi 50 vuotiaana, ei puututa nykyjärjestelmään."

Tunnustan valmistuneeni maisteriksi 38-vuotiaana. Ymmärrän yllä olevasta kommentista, että tämä on Matti Virenin mielestä paheksuttavaa, mutta perusteluita tuomiolle en löytänyt kommenteista tai leipätekstistä. Toisaalta tämä lukukyvyttömyys lienee vain oire omasta osaamisen puutteestani, tuhlasinhan kaksi vuotta omaa ja isänmaan aikaa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Käyttäjän JormaKuusela kuva
Jorma Kuusela

Kiinnostava puheenvuoro. Kiitokset siitä.

Yliopiston sisäisiin ongelmiin en tietenkään puutu, eikä pätevyyteni riitä eri tieteenalojen vertailuun. Sen sijaan yleissivistävää koulutusta koskeva kannanotto herätti ajatuksia.

Toivon tietenkin, että se oli tarkoitettu provokaatioksi. Mihin tarvitsemme maantietoa, kun on keksitty navigaattori, mihin yleistietoa, kun Googlekin on? Musiikkia saa MP3-tiedostoina, eikä käsitöitäkään tarvita, kun kaupasta saa kaikkea mahdollista.

En tietenkään kiistä matematiikan osaamisen tai kielitaidon merkitystä, en edes ruotsin. Olen omana kouluaikanani joutunut opettelemaan monia asioita, joista ei sittemmin ole ollut ainakaan nippelitietona mitään hyötyä. Silti en osaa edes jälkikäteen arvioida, mikä lopultakin oli hyödyllistä tai ainakin henkilökohtaista elämää rikastuttavaa. Vielä vähemmän olisin osannut arvioida sitä etukäteen, enkä totisesti osaa sanoa, mikä lopultakin hyödyttää yhteiskuntaamme pitkällä aikavälillä. Se johtunee siitä, etten ole taloustieteilijä.

Rohkenen kuitenkin olettaa, että laaja-alaiset ajattelun taidot ovat eduksi ja kapea-alaisuus lyhytnäköistä, tai ainakin se merkitsisi tietoisen riskin ottamista.

Elämä ja ajattelu eivät ole pelkkää matematiikkaa, ja yhteiskunta, jonka kansalaiset eivät erottaisi poliittista retoriikkaa satakielen laulusta, olisi suorastaan pelottava visio.

Siispä omana vastauksenani kysymykseen ”eikö ylipäätään olisi järkevää leikata yleistiedon opetusta kovalla kädellä, lyhentää yläasteen ja lukion kestoa ja keskittyä olennaiseen: äidinkieleen, vieraisiin kieliin ja matematiikkaan”: Ei olisi.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Niin no. Pitäähän sinun käsittää että kun matematiikkakin on pakollista, niin onhan se sitten selvää että kielten opinnoissa ruotsi on etusijalla ja pakollista. Tuommoisiin hengentuotteisiin pystyvät tosin vain ihmiset jotka eivät oikeasti ymmärrä miksi matematiikka on tärkeää ja jotka ovat istuneet vähän liikaa siellä ruotsin tunnilla :-)

Kouluissa voisi aloittaa ihan vaikka vaan logiikan opettamisella ja sillä että ihminen oppisi opettamaan itseään. Yliopistoissa voitaisiin ehkä jopa nostaa tasoa jos tehtäisiin vähemmän ja paremmin?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, miten tämä nyt oikein menee? Koska matematiikka on pakollista, ruotsin kielenkin pitää olla pakollista. Onko jälkimmäisen implikaation kannalta mitään merkitystä, tarvitaako sitä (ruotsia) vai ei? Tai ehkä voitaisiin kokeilla, oppiiko ihminen sitä itsestään ....

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

No eihän tuollaista voi kokeilla. Kuten tämä yksi Loviisan RKP:läinen hienosti ihan hiljattain totesi, niin eihän se voi mitenkään olla mahdollista että ihmiset päättäisivät itse asioista (ja tästäkin tuntuu seuraavan automaattisesti, että ruotsin kuuluu olla A1-kieli suomenkielisille, vaikka vanhemmat tätä vastustaisivat).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #51

Ehkäpähän hän tarkoitti ettei ihminen voi päättää itse toisen asioista vaan niistä päätöksistä on hyvä neuvotella yhdessä. Ei saa olla itsekäs vaan pitää osata huomioida muut.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

"Tarvitaanko esimerkiksi maantiedettä tai maantietoa? Navigaattorista tai netistä voi katsoa, missä Kostamon kylä sijaitsee."

Tai tarvitaanko taloustieteen opetusta? Pankkiautomaatilta pystyy kyllä katsomaan, paljonko tilillä on rahaa ja taskulaskin, jolla ynnäillä löytyy jokaiselta.

Jyrki Paldán

Pidit siis saarnan siitä kuinka olet valmis uhraamaan yleistiedon uusliberalististen markkinoiden alttarilla, mutta syyttelet toisella suupielellä yleistietoa ja sivistystystä ylläpitäviä tahoja dogmaattisuudesta? Yritätkö rikkoa retoriikallasi ironian maailmanennätystä vai mitä?

Yleistiedon, sivistyksen ja kehityksen polttaminen dollaripentagrammin edessä on ehkä yksi vuosisadan surullisimmista tarinoista. Kyse ei ole ainoastaan Suomen yliopistoista, vaan koko asian yllä vellovasta aateilmapiiristä. Asiaa erinomaisesti havainnollistava graafi:

http://image.slidesharecdn.com/chapter12-150319223...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Työttömyyskortistoako varten ihmisiä pitäisi kouluttaa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suhdsnne vaihtelua on vaikea arvioida ja muutokset ovat äkillisiä esim itse lähdin opiskelemaan kolme vuottasitten merkonomiksi ammikseen koska kaupan- ja palvelualan sektorin uskottiin oleva tulevaisuutta. Nyt tuotakin sektoria automatisoidaan ja ulkoistetaan sekä ollaan väkisin vänkäämässä nettikaupaksi kun nettikaupan suosio ei ole noussut odotettuhin lukuihin esim ruuanmyynnissä.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Yleistietoa on mielestäni vähän hankala määritellä, ja jokaisen mielestä omat jutut kuuluvat yleissivistykseen. Itse tykkään olla generalisti, mutta ei niitä asioita minulle varsinaisesti ole missään koulussa -- saati sitten yliopistossa -- opetettu.

Tomi Heini

Tekstissä oli paljon hyvää. Ruotsin kieli kannattaisi ilman muuta vaihtaa johonkin muuhun kieleen. Tosiasiassa peruskoulun tai lukion yleissivistyksen määrästä ei tarvitse tinkiä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 2007 ja esimerkiksi historian ja maantiedon oppimäärät voisi opetella yhteensä parissa kuukaudessa jos tunneilla on työrauha ja opettajat osaavat edes jotenkuten opettaa. Tosiasiassa jos nuori käyttää kuusi vuotta (12-18 vuotiaana) oikeasti opiskeluun niin nykyiseen koulupolkuun voi lisätä vaikka miten paljon enemmän esimerkiksi teknologian, matematiikan ja talouden opetusta. Mutta jos lapset ja nuoret saavat vetelehtiä ja taso laitetaan niin alas, että kukaan ei vaan missään nimessä reputa niin... Yliopistoissa ON aivan liikaa tiettyä toimintaa. Ei kuitenkaan unohdeta täysin monipuolisuuttakaan tutkimuksessa ja opetuksessa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Melko järkyttynyt lukemastani. Suosittelisin ajatusta avartavia ja todellisuuden ymmärtämistä lisääviä yleissivistäviä opintoja professorille.

Jos talouskasvua himoitaan, kyllä ne ideat ja osaaminen lähtevät koulutuksesta, ja ennen kaikkea yleissivistyksestä, pelkällä matematiikalla ei tee maailmassa mitään. Sivistyksellä ja ideoilla ehkä löydämme myös sellaisen yhteisen maailman politiikan, joka tähtää elinmahdollisuuksien parantamiseen ja ylläpitämiseen ilman loputonta talouden kasvua. Sivistys on arvo itsessään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sivistys, mitä se oikein on? Sosiologiaa, filosofiaa vai? Minua kyllä enemmän huolettaa ne kymmenet tuhannet nuoret, joille ei löydy töitä. Sanommeko heille, että ei tarvita tulojen kasvua, nyt on hyvin. Sivistävää vain itseänne.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Joitain yksilöitä kannustaa toimeliaisuuteen ajatus jatkuvasta elintason kasvusta. Valitettavasti mulla ei oo linkkiä tarjota tiedon lähteille, mutta olenpa lukenut sellaisestakin tutkimuksesta, että suurin osa opiskelee aivan muista syistä, kuten syystä, että kokee opiskelemansa asian tärkeäksi ja hyvinvointia edistäväksi sinällään. Tämä käy myös arkijärjen kanssa yksiin ihan hyvin.

Mä en väittänyt, ettäkö pitäisi väittää, ettei tulojen kasvua tarvita. (Itse soisin sellaisen maailmanpolitiikan joskus toteutuvan, mutta se onkin asia erikseen.) Päin vastoin totesin, että sitä sivistystä tarvitaan (myös) talouskasvun aikaansaamiseksi.

Todella, myös sosiologia ja filosofia ovat sivistäviä, mutta niin ovat myös uskonto, historia, maantiede, biologia jne. Myös suomen kielen säilymiseen on panostettava.

On jokseenkin pöyristyttävää lukea (vieläpä professoriksi itsensä ilmaisevan tekstistä), että talouskasvu on suunnilleen ainoa millä on väliä. Jos opit rajattaisiin käsitystesi mukaan, tulisi jo kyselyikäisen lapsen hoitamisesta ylivoimainen haaste vanhemmille.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #57

Paljon on sivistävää, mutta onko taloustiede sivistävää?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #58

Sieltä löytyy vain vastakysymyksiä? Taloustieteellä ei tee yhtään mitään ilman tietoa reaalimaailmasta, mitä soisi olevan myös päättäjillämme.

Julkisen sektorin, varsinkin valtion, alasajo tekee lisää korkeakoulutettuja työttömiä. On kuitenkin selvää, että nykyhallituskin tarvitsisi kaikessa kunnian - ja muissa - himoissaan pätevää virkamieskoneistoa järjen ääneksi.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Esim. tästä jotain muuta ajateltavaa talouskasvun turvottamille aivoille http://www.image.fi/image-lehti/maailman-tila-2015...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eräs kommentoija toteaa, että "hyvä kirjoitus. Musta tää pitäs kääntää myös Englanniksi, jotta se ei jäis vain Suomalaisten luettavaksi." Mitä siihen enää voi sanoa...

Sidek Bash

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset