*

meeviren

Musta lokakuu

Lokakuussa tavaraviennin arvo supistui peräti 11 prosenttia, kaupan myynti 6.5 %, teollisuustuotanto 0.8 % ja kokonaistuotanto 1.8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden (tammikuu-lokakuu) BKT:n kasvu oli siten 0.3 % pakkasella. Vastaavasti teollisuustuotannossa laskua oli 1.6 %. Kaikkiin näihin lukuihin liittyy omia erityispiirteitään, mutta mikään ei enää muuta sitä tosiasiaa, että vuodesta 2015 tulee yksi Suomen taloushistorian huonoimmista.

Vuoden 2015 budjettia tehtäessä (kuluvan vuoden) kasvuksi oletettiin 1.2 prosenttia, joten ennustevirhettä näyttää kertyvän noin puolitoista prosenttia. Se on nykytilanteessa sietämättömän paljon, vaikka se on ”vähän”, jos vertailukohtana käytetään VM:n kevään 2011 pitkän aikavälinen ennustetta (siis ennustetta, joka tehtiin ennen Kataisen hallituksen muodostamista). Silloin keskimääräiseksi kasvuksi viisivuotiskaudelle 2011-2015 ennustettiin lähes 3 prosenttia, kun toteutunut kehitys jää lievästi negatiiviseksi. Yhteenlaskettu ennustevirhe on yli 14 prosenttia, mikä on hirveä luku. Siis aivan kauhea! Asiaa ei yhtään auta tieto siitä, että joissain tutkimuslaitoksissa tehtiin vielä suurempia ennustevirheitä. Jos joku kysyy, oletko ekonomisti, on ehkä paras vastata samoilla sanoin kuin Pyhä Pietari kuulustelijoilleen sinä kuuluisana kiirastorstaina: ei, ei ja ei.

Mutta vieläkään ei näytetä uskovan, että nyt on tosi kysymyksessä. Olen suoraan sanoen kauhuissani, kun niin monet puhuvat vakavalla naamalla kansalaispalkasta, vapaasta liikkuvuudesta ja fossiilisten polttoaineiden täyskiellosta ikään kuin ne olisivat joitain talouden pelastusenkeleitä. Jos halutaan saada talous polvilleen ja IMF:n, EKP:n ja Komission Troikka istumaan Hotelli Torniin ja hoitamaan Suomen taloutta omien viranomaisten sijaan, niin silloin se käy.  

Lama jatkuu, ja jos mitään ei tehdä, se vain pahenee. Se ei käänny itsellään nousukaudeksi, vaikka kuinka manaisi. Vuosien 2011 - 2015 kokemusten pitäisi jo riittää. Lama ei lopu millään nappipelillä, eikä millään kärkihankkeilla. Jos ja kun Suomi on (lähestulkoon) maailman kallein maa, jossa julkisen sektorin BKT-suhde on maailman korkein, ei paljon auta, vaikka rahaa siirretään momentilta toisella tai korvataan vero x verolla y. On puututtava julkisen sektorin kokoon ja siirryttävä (vai pitäisikö sanoa: palattava) markkinatalouteen. Markkinatalouden pelisäännöillä ne muutkin kasvavat taloudet toimivat. Vai onko se liian yksinkertaista?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (134 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta kuten vanha sanonta sanoo, hätä ei ole tämän näköinen. Se on pyöreä.

Toiset odottavat kärsivällisesti Jeesusta ja toiset talouskasvua. Taitaa olla molemmat siirtyneet mytologian hautausmaalle jo.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Viimeinen sammuttaa valot - Matti, olisiko näillä mielestäsi päästy minnekään: http://viskipuolue.fi/vaaliohjelma/ ?

Henk. koht. olisin valmis myös näyttämään kirvestä julkissektorille.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyviä pontteja. Sosiaaliturvajärjestelmän kohta "Kannustinloukut on purettava joko perustulolla, perustilillä tai nykyjärjestelmää parantamalla esimerkiksi kehittämällä tulon suojaosa" jättää ehkä liian monta kohtaa auki. Luulisi, että veroasteiden yleinen aleneminen itsestään poistaa pahimmat tuloloukut ja kasvattaa työllisyyttä ja veropohjaa. Mutta on tietenkin sula mahdottomuus keventää verotusta, jos julkisten menojen tasoon ei puututa. Masentavaa on se, että yksikään kahdeksasta eduskuntapuolueesta ei ole rohjennut kyseenalaistaa nykyistä menojen tasoa. Sen sijaan yhdestä suusta hoetaan mantraa siitä, miten tuiki välttämätön on nykyinen "hyvinvointivaltiomme".

Timo Partanen

Kannustinloukut johtuvat suurelta osin sosiaaliturvan rakenteesta, jossa yksi euro palkkatuloja tiputtaa yhden euron toimeentulotukea jne. Veroja noissa tonni/kk pätkätöiden tuloluokissa ei juuri vielä makseta

Sinällään ihan samaa mieltä, että perustulo on liian kallis (ceteris paribus), mutta jotain tuolle sosiaaliturvajestelmälle täytyy tehdä. Nykyjärjestelmä on viritetty joko täysipäiväiselle työnteonlle tai täysipäiväiselle työttömyydelle kun nykymaailma on enemmän silpputyötä osin palkkatöissä, osin yrittäjänä/freelancerinä jne.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Matti Viren.
Miten näette sen, että aivan liian harva suomalainen muistaa - tai haluaa muistaa - että ns. hyvinvointvaltiomme ja sosiaaliturvamme olivat aivan kelvollisia myös v. 2005, 1995 tai v. 1985 moneen muuhun maahan verrattuna.
Tämä jatkuvasti kasvava julkisen talouden taakka ei yhtälöä kovin kunniakkaaseen tulevaisuuteen viene. Kyllä kasvava ruokahalumme julkisturvaan tuhoaa taloutemme pohjaa tehokkaasti? Miksi muisti pätkii?

Harva myöskään muistaa, että Euroopassa (itäblokkia lukuunottamatta) saattoi jo 1970/80-luvuilla matkata tai hakeutua töihin tai opiskella melko vapaasti ja vaivattomasti. Siksi jatkuva Schengen-laulu peittää näkyvistä sen, että halulliselle suomalaiselle tilanne ei juurikaan ole muuttunut:
Sveitsissä opiskeltiin lääkäriksi, Upsalassa ekonomiksi, Saksassa oltiin kesätöissä, Eastbournessa siivottiin hotellihuoneita, Yhdysvalloissa oltiin stipendiaatteina ja interraililla mentiin ympäri Eurooppaa jne.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Masentavaa on se, että yksikään kahdeksasta eduskuntapuolueesta ei ole rohjennut kyseenalaistaa nykyistä menojen tasoa."

Juurikin näin - tästäpä syystä ei auta kuin perustaa uusi puolue. Kivinen tie johon Suomella ei ikävä kyllä todellakaan ole aikaa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suomen valtion (veronmaksajien) osakesijoituksilla ei ole mennyt kuluvalla
vuosipuoliskolla kovin mairittelevasti, kun katsoo valtion sijoitusyhtiö
Solidiumin salkun kehitystä.

Kesäkuun lopussa Solidiumin salkun arvo oli 7,1 miljardia euroa. Tänään se on
300 miljoonaa euroa vähemmän, vaikka yhtiö on laittanut lisää rahaa kiinni
Metsoon ja Outoteciin.

Suurimman turskasaaliin Solidiumin verkkoon ovat tuoneet teräsyhtiöt Outokumpu
ja SSAB. Molemmat ovat kuluvalla vuosipuoliskolla varoittaneet tuloksestaan,
SSAB tänään aamulla.

Valtion Outokumpu-sijoituksen arvo on laskenut kesäkuun lopusta 203
miljoonalla eurolla ja SSAB-sijoituksen arvo 195 miljoonalla.

Kaunista katseltavaa ei ole myöskään ollut kaivossidonnaisten Metson ja
Outotecin kurssikehitys. Molempien yhtiöiden näkymät ovat synkentyneet
entisestään suurten kaivosjättien leikatessa investointeja.

Metson osake on laskenut 16 ja Outotecin peräti 41 prosenttia. Solidiumin sijoitusten arvo on näihin osakkeisiin laskenut yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.

Tappiosaraketta rumentaa entisestään Teliasonera, joka on Solidiumin
kolmanneksi suurin sijoitus. Sen arvosta on haihtunut reilut sata miljoonaa
euroa.

Oma lukunsa on Talvivaara, joka ei Solidiumin salkkuun voi enää enempää
tappioita tuoda. Nykyään veronmaksajat kustantavat Talvivaaran tappiot
valtion omistaman Terrafamen kautta.

Nämä yhtiöt ovat kaikki vientiyhtiöitä joiden pitäisi olla Suomen talouskavun vetureita ja teollisuusalan pääasiallisia työllistäjiä.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/veronmaksaji...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Mitä pitää tapahtua, jotta viimeinkin tajutaan ja myönnetään, että Suomi kuuluu täysin epäoptimaaliseen valuutta-alueeseen. Omaa rahapolitiikkaa ei enää hallittaisi, joten pitää mennä yhteisvaluuttaan Ruotsin kanssa. Siellä on valmiiksi suomalaislähtöinen keskuspankin johtajakin, Turussa syntynyt Stefan Ingves.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Valuutasta kitiseminen on samaa kuin jos haukkuisi metrijärjestelmää kun meillä menee huonosti - vaihdetaan tuumamittoihin kun USA:lla menee niin hyvin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raimo Korhonen

Minä kommentoin nyt sinun kauttasi Kimmo Saarikon ilosanomaa Ruotsin kruunusta ja euron vahingollisuudesta. Olen aina ihmetellyt kun euroskeptiset moittivat euroa valuuttana.

Euro on USA dollarin jälkeen maailman käytetyin valuutta. Kaikkien euromaiden talous kasvaa lukuunottamatta Suomen taloutta. Älykyysosamäärän antaman avun suomin edellytyksin pitäisi silloin miettiä miksi vienti ei vedä. Joku jopa ehdottaa, että meidän pitäisi vaihtaa valuutta kruunuksi. Miksei ruplaksi sen kurssi on todella heikko.

Euro on heikentynyt maailman suurinta valuuttaa vastaan 15 % = devalvoitunut. Miksi vienti ei vedä ?

Ei eurossa ole mitään vikaa vaan vika on suomalaisen tuotteen vientihinnassa. Se hinta perustuu tuotanto-(ex works) ja logistiikkakustannuksiin (delivered).

Suomalainen yritys voi alentaa tehdashintaansa vaikka 20 %:lla euron ulkoisesta arvosta riippumatta. Sen estää vain se, että ennen pitkää yritys menee kustannusten takia konkurssiin. Sen vaihtoehtona on laskea yrityksen verotaakkaa, veroja ja veroluontoisia maksuja, sivukuluja sekä palkkakustannuksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #11

"Ei eurossa ole mitään vikaa vaan vika on suomalaisen tuotteen vientihinnassa."

Millä lasket vientihintoja kun devalvaatiota ei ole käytettävissä?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #12

Jarmo Makkonen

Mitä tarkoitat ? Hinta määräytyy kyllä aina tuotteissa ensisijaisesti ostajan ja myyjän välisissä kaupaneuvotteluissa. Toki hintaan vaikuttaa moni muukin asia kuten vakuusarvo, rahoitus, huoltosopimukset, määrä ja sopimiskauden pituus.

Minkään tuotteen hinta ei ole maailmanlajuisesti sidottu määräyksellä. Vai onko ?

Kuluttajatkin seuraavat jatkuvasti tuotteiden hintatasoa ja tarjouksia. Ainoastaan monopoliasemassa olevien ja viranomaisten lailla säädeltyjen tuotteiden hinnat ovat vakioita.

Jos Ruotsi myy sellua USA:han $800/tonni ja laivaa sen suoraan Göteborgista jenkkeihin, on suomalainen sellu välilaivattava Suomesta jonkun euroopan sataman kautta valtamerilaivaan. Jo tämä laivauksen kaksinkertainen käsittely lisää vientikustannusta $30-$50/tonni. Jotta kauppoja syntyisi meidän on myytävä sellu lähes $100 halvemmalla ottaen lisäksi huomioon muut kulut ja toimitusaikatalut ja -varmuus.

Tämä koskee kaikkia vientituotteita.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

Kysyin millä lasket vientihintoja, ei tuotteita voi tappiollakaan kauaa viedä?

Korhoselle sanoisin ettei Suomen hallituksen tehtävänä ole tuotekehitys vaan optimaalisten olosuhteiden luonti yritystoiminnalle.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #12

No esimerkiksi kehittämällä valmistusprosessia - tai kehittämällä kokonaan uusi tuote, joka menee kaupaksi kalliimmallakin.

Eihän esim. iPhone ole halpa, mutta menee kaupaksi, toisin kuin Nokian muinaiset älypuhelimet.

Hannu Riikonen Vastaus kommenttiin #14

Ja se Iphone tehdään Kiinassa ja muissa edullisempien kustannusten maissa. Ei Suomessa tai USA:ssa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #18

Sama juttu Nokian älypuhelimien suhteen: ainakin molemmat minulla olleet Lumiat = 'made in China' - mutta voitot eivät mene Kiinaan.

iPhone oli vain esimerkkinä siitä, että tuotteen ei tarvitse olla halpa mennäkseen kaupaksi.

Timo Partanen Vastaus kommenttiin #11

"Euro on heikentynyt maailman suurinta valuuttaa vastaan 15 % = devalvoitunut. Miksi vienti ei vedä ?"

Tuo ei auta koska me viedään euroalueelle ja kilpaillaan muiden euroalueen firmojen kanssa.

Toki pääasiallinen ongelma on muualla kuin valuuttakurssissa, mutta ei tuo euro ainakaan helpota.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #11

Kreikan talous ei kasva. Euroalueen kasvu on hitaampaa kuin muualla ETA-alueella. Sama mihin maaryhmään sitä vertaa, euro kasvaa heikoiten.

"Euro on heikentynyt maailman suurinta valuuttaa vastaan 15 % = devalvoitunut. Miksi vienti ei vedä ?"

Itseasiassa vienti ainakin dollarin kotimaahan, USA:han, vetää ihan hyvin Tullin tilastojen mukaan.
http://uljas.tulli.fi/

"Ei eurossa ole mitään vikaa vaan vika on suomalaisen tuotteen vientihinnassa."

Kannattaa hahmottaa, että valuutan arvo vaikuttaa viennissä euron ulkopuolelle tuotteen koko hintaan ja sen kaikkiin osasiin. Sen sijaan yhden komponentin, kuten työvoimakustannusten alennus kohdistuu vain yhteen osaan myyntihinnasta. Suomen vienti on prosessiteollisuuden varassa, joten työvoimakustannukset ovat suhteellisen pienet. Ongelma eurossa on, että arvo vaikeina aikoina devalvoituu kyllä, muttei meidän tahtomme mukaan (lähinnä esim. Saksan). Voi olla tsägästä kiinni, sopiiko tahti meille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #11

Eikös Saarikko kritisoinut "epäoptimaalista valuutta-aluetta"? Se nyt sattuu olemaan euroalue tai hienommin sanoen EMU.
Ruotissa sattuu olemaan toimiva SEK, Norjassa NOK, Briteillä £ ja Sveitsissa SFR.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

SAK vaatii liittovaltiota.

"Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ehdottaa euroalueelle yhteistä budjettirahastoa sillä ehdolla, että markkinakuria tiukennetaan." (HS)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tähän on kaksi selkeää syytä, ensinnäkin ammattiyhdistysliike pitää suurena voittona sitä, että palkat on saatu sidottua kansainvälisesti arvostettuun suurvaluuttaan ja toiseksi vasemmistolaisessa ajattelutavassa on vanhastaan pidetty työväen edunvalvontaa kansainvälisenä eikä vain kansallisena tavoitteena.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"toiseksi vasemmistolaisessa ajattelutavassa on vanhastaan pidetty työväen edunvalvontaa kansainvälisenä eikä vain kansallisena tavoitteena."

Kuinka itse katsot EU:n hoitaneen työväen edunvalvonnan eli käytännössä palkkatason ja työllisyyden ylläpitämisen?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #40

EU-jäsenyydestä on tullut työväelle sekä etuja että haittoja rajojen avauduttua.

Joillakin aloilla palkat ja työsuhde-etuudet ovat jämähtäneet matalalle tasolle kun kilpailussa on mukana siirtotyöntekijöitä Baltiasta ja sen eteläpuolisista itäisistä EU-maista, joissa elintaso on matalampi ja sieltä tulevilla on valmius ottaa vastaan töitä halvemmalla. Toisaalta joillakin aloilla suomalaisen työntekijän asemaa parantavat mahdollisuudet hakea töitä muista EU-maista.

Eurojäsenyyden merkitys on tähän verrattuna vähäisempi, koska yhteisellä talousalueella on pakko joka tapauksessa sitoutua yhtenäiseen finanssipolitiikkaankin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #45

Itäblokkia lukuunottamatta rajat ovat olleet auki Euroopassa jo yli 40 vuotta meille suomalaisille matkustelun, työnteon ja opiskelun osalta.
EMU:n halvauttava vaikutus voidaan toki kieltää, mutta mitään pakkoa ei talousalueella ole sitoutua yhteiseen finanssipolitiikaan tai yhteisvaluuttaan.
Se "pakko" on vain keino markkinoida "yhteistä unelmaamme", joka ei vain ota toteutuakseen "menestystarinana vailla vertaa".

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

"Mutta vieläkään ei näytetä uskovan, että nyt on tosi kysymyksessä."

Totta kai tämä uskotaan, siitä ei ole kysymys. Ratkaisuja puuttuu.
No, ehkä se, että esim. yliopistoista irtisanotaan 3000 kääntää osaltaan taloutta nousuun? Muutama professori pihalle niin siitä tulee investointeja vientiteollisuuteen. Ja niin edespäin...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Korhonen vaikuttaa niin viisaalta mieheltä että varmaan löytyy vastaus miten Suomen talous saadaan nousuun EKP:n alaisena talouskuripolitiikkaa noudattaen?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Myönnettävä on, että minulla ei ole yksinkertaista reseptiä talouden nousuun saattamiseksi - mutta eipä näytä olevan viisaammillakaan.

Perusongelma on investointilama, eikä siihen auttanut edellisen hallituksen 800 miljoonan verohelpotus, joten tuskin auttaa mikään nykyhallituksenkaan esitys, ei ainakaan mikään 'tuottavuusloikka' eli kolehti, jolla jaetaan palkansaajien rahaa yrityksille. Rahaa kun yrityksillä on, siitä kertoo jaossa oleva 10.5 miljardin osinkopotti - eli lisärahan jako ei auta.

Virolainen yritysveromalli voisi olla askel oikeaan suuntaan.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Tuottavuusloikan voi myös nähdä palkansaajille liikaa maksettujen palkkojen palautuksena yrityksille, valtiolle ja kunnille. Mutta tämähän lienee mahdoton ajatus - työmieshän on aina palkkansa ansainnut riippumatta taloustilanteesta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #46

Kyllä liikaa maksetut palkat aina peritään takaisin.

Ja sopimukset taas on tapana pitää... vai eikö teilläpäin?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #76

Nythän tehdäänkin uutta sopimusta 'yhteiskuntasopimus' ..., jolla ne liikaa maksetut palkat saadaan takaisin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Korhonen onkin vaatimaton mies, kertoo kyllä julistaen mitä ei saa tehdä mutta ne tekemiset ovat kuin hallituksella.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Nyt komissio ja IMF ovat kiinnittäneet huomiota maamme ennätyssuureen veroasteeseen.

Todennäköisesti täällä siis tehdään niin kuin Suomessa on totuttu tekemään: nostetaan veroja.

Ilmankos vienti ja kotimarkkinat sakkaa. Niidenkin hinnoissa verojen osuus on, vähintäänkin, peiliin katsomisen paikka.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ja kun meidän veroasteemme on ennätyskorkea, niin mitä puuhaakaan hallitus? Ottaa maahan joukoittain turvapaikanhakijoita, joista aiheutuvat kustannukset nostavat veroastetta, nopeuttavat velkaantumista tai molempia. Valmistelee perustulokokeilua, joka nostaa veroastetta. Ja mikä on opposition tarjoama vaihtoehto? Veroasteen suurempi nostaminen ja velkaantumisen suurempi nopeuttaminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taloussanomien Jan Hurrilta taas pätevää tekstiä ja analyysia hallituksemme sotkuista:

"Olivatpa nämä tavoitteet lopulta pitkän ajan kuluessa Suomelle hyödyksi tai haitaksi, on niillä yksi yhteinen piirre: ne supistavat jokseenkin heti ja jokseenkin varmasti kotitalouksien tuloja.

Tämä pakottaa kotitaloudet kiristämään vyötä. Sen sijaan tämä ei pakota eikä välttämättä edes houkuttele yrityksiä investoimaan saati palkkaamaan lisää työvoimaa. Eikä tämä pakota ulkomaita lisäämään ostojaan Suomesta."

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/13/pian...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Työajan pidentäminen ei aiheuta vyön kiristämistä.

Palkan alennus taas pienentää ostovoimaa vain niiltä, jotka saavat palkkaa. Toisaalta se lisää työn kysyntää, jolloin yhä useampi voi ansaita sitä palkkaa. Eli pidemmän päälle palkan alennus ei pienennä, vaan kasvattaa palkansaajien yhteenlaskettua ostovoimaa.

On myös muistettava, että julkisen puolen palkansaajien palkat maksetaan tällä hetkellä osittain valtion ja kuntien velanotolla, mikä ei ole kestävää.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jotain konkreettista luovaa tarvitaan esimerkiksi:

1. Nyt on ideoitu Ruotsin Suomen välille huippunopea "juna". Esitin sellaista jo 80- luvulla välille Helsinki-Tampere, mutta idea perustuu enemmänkin "putkipostimaiseen" konseptiin, jossa tiivistä kuljetuskapselia liikutellaan alipaineella / paineella ilman moottoreita.

2. Esitin myös Ole Norbackan ollessa liikenneministerinä maanalaista automaattista konttiväylää Turun -Pietarin välille. Kontit liikkuvat tunnelissa vihivaunutekniikalla. Tunneliin ne siirretään automaattisesti ja samoin ne nostetaan kaikilla väliasemilla automaattisesti ylös. Nykyinen Meppi Merja Kyllönen liputti idean puolesta. Ei kun hommiiin ja uusi väylä lisäksi Etelä-Suomesta pohjoiseen. Miettikääs hattujenne alla, mitä etua saavutettaisiin.

3. Ydinvoimaloiden lauhdelämpöä ei saada hyödynnettyä esimerkiksi Porvoon Energian kaukolämpöverkostossa Loviisassa, jossa Loviisan ydinvoimalan lauhdutus tapahtuu sähköisesti ja puolilämmin vesi johdetaan mereen. Voimalan tuottamasta sähköstä menee n. 70 % lauhduttamiseen ja harakoille.

4. Suomessa on valtava määrä suuria teollisuuslaitoksia, kiinteistöjä, joiden kattopinta-ala on hyödyntämättä energian käytössä - aurinkopaneelit puuttuvat. Malliesimerkki oikeasta ajattelusta on sanomalehitalo Kaleva Oulussa, joka on asentanut painotalonsa katolle suurimman auronkovoimalan Suomessa. Entä suuret kerrostaloyhtiöt ? Eipä löydy keräimiä mistään ja "ilmainen" energia jää hyödyntämättä.

Suomesta puuttuu tapa ajatella isosti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi ei ole sopeutunut rahaliiton olosuhteisiin.

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet EMU:n aikana 75 % ja julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut 62 %, vaikka v. 2001 lähtien osa julkista sektoria liikelaitoksineen on siirretty " yksityiselle puolelle ".

Saksan julkiset menot ovat kasvaneet samaan aikaan vain 18 % ja julkisen sektorin palkkasumma 27 %.

On vielä huomattava, että Saksan talous on kuitenkin kasvanut jatkuvasti lukuunottamatta pientä nytkähdystä pankkikriisin takia v.2009, mutta Suomen talous on edelleen v. 2007 alapuolella, huolimatta valtavasta liki 100 miljardin euron lisävelkaantumiseta niin julkisen velan, kuin myös kotitalouksien velan myötä.

Pahalta näyttää ja vastustus hallituksen esittämiä uudistuksia vastaan on kovaa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Tämä on kyllä totta, mutta se, että 20 vuodessa ei ole pystytty sopeutumaan ei oikeastaan kerro kovin paljon eurosta, mutta ikävä kyllä hyvin paljon Suomesta ja suomalaisista yrityksistä.

Tuottavuutta on hoidettu vain ja ainoastaan hintoja nostamalla eikä se ole loputtomiin mahdollista - nyt se nähdään.

Julkisen sektorin kokoa olisi yksinkertaista pienentää siirtämällä terveydenhuolto vakuutuspohjaiseksi - kuten Saksassa. Halvemmaksi se ei tulisi, mutta Saksassa ihmiset ovat tyytyväisiä, toisin kuin Suomessa.

Markku Tervo

Pitäisi siis valita jatketaanko €urossa tällä samalla tyylillä kuin tähänkin asti, muutaman prosentin työvoimalla, jatkuvasti pahemmin velkaantuen vai palataanko sittenkin mieluummin omaan rahaan.

Valinta ei ole helppo jos asioita tarkastellaan noin ikävän nuivasti. Toisaalta sitä saa mitä tilaa. Itse Persuna kannatan demokratiaa ja kansan tahdon kunnioittamista.

Omaa kansallista rahaa ja sitä myöten perinteisten virkojen kaksin- kolminkertaistamista olisi ilo kannattaa jolloin kaikille riittäisi entiseen tapaan työtä ja työskentelemistä. Työskentely julkisella puolella on miellyttävää ja mukavaa.

https://www.youtube.com/watch?v=22WiuqacFVI
http://www.dailymotion.com/video/x3hnwid_kotouttam...
http://www.dailymotion.com/video/x3gf3zt_paa-olkap...

Äärikeskustalainen Keskustapuolue voitti vaalit ja Kokoomus hönkii niskaan. Hyö vie ja myö vikistään.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin aivan välttämätöntä että palkkojen polkeminen ja kilpailukykyvaatimukset on saatava jatkossa koskemaan kaikkia väestöryhmiä ei vain nettoveronmaksajia. Palkkojen ja työehtojen harmonisointi pitäisi saada tältä osin vastaamaan yksityisen sektorin vastaavia pelisääntöjä.

Suomalainen kilpailukyky saadaan Keskustalaisia ja Kokoomuslaisia tyydyttävään kuntoon vain jos ja kun romutetaan loputkin perinteiset verovaroilla rahoitetut virkasuhteet ja kilpailutetaan ne keskitetysti vuosittain Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyritysten kesken.

http://www.hpl.fi/

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Suomessa on perinteisesti harjoitettu myötäsyklistä finanssipoltiikkaa - nousuhdanteita on päästetty ylikuumenemaan ja laskusuhdanteita on pahennettu ja syvennetty budjettitasapainon nimissä.

Sitten kun suhdanteet kääntyivät laskuun, niin Suomessa perinteisesti turvauduttiin devalvaatioihin noin kymmenen vuoden välein. Toiset ovat pitäneet tällaista peliä loppujen lopuksi melko menestyksekkäänä talouspoltiikkana, kun taas toisilla on ilmennyt moraalisia ongelmia ymmärtää tällaista toimintaa.

Nyt sitten eurouskovaiset eivät halua mitenkään nähdä eurossa mitään ongelmaa vaan syyt ovat niissä, jotka eivät eurossa pärjää. Eurojärjestelmä on kuitenkin mahdollistanut liian monen euromaan ylivelkaantumisen euroissa. Jos nykyään ylivelkaantuneet euromaat olisivat pysyneet omissa kelluvissa valuutoissaan, niin ne eivät olisi kyenneet velkaantumaan vieraissa valuutoissa siinä määrin kuin nyt ovat velkaantuneet.

Euro on Suomelle jäykkä valuutta, vaikka euro muuten kelluukin. Mutta onko mitään järkeä Suomelle olla samassa valuutassa Saksan talousihmeen kanssa. Kun suhdanteet kääntyvät laskuun, niin Suomella on aina ollut sopeutumisvaikeuksia laskusuhdanteissa. Vain kelluva oma markkamme joustaisi siten, ettei meillä työttömyys kasvaisi ja konkurssit lisääntyisi, kun taas valtio velkaantuisi tarvittaessa vain markoissa vaikka suoraan Suomen Pankin setelipainosta eikä vieraassa valuutassa kuten euroissa.

Suomen tilanne olisi aivan toinen, jos valtion velkamme olisi 100 miljardia markkaa eikä 100 miljardia euroa.

Yhteisvaluutta euro on puhtaasti poliittinen hanke, koska siltä ovat puuttuneet kansantaloustieteelliset perusteet kokonaan.

Euro on rakennettu hyvien aikomusten varaan. Eurossa ei ole huomioitu pakotietä siltä varalta, että jos koko hanke menee pieleen joidenkin euromaiden kohdalla taikka koko järjestelmän kohdalla.

Lipponen ja Niinistö osallistuivat eurojärjestelmän uhkapeliin pelimerkkinä koko Suomen kansantalous.

Viimeistään silloin, kun pyhänä pidetty "no bailout" -sääntö heitettiin roskikseen, niin Suomen olisi pitänyt vetää johtopäätökset ja lähteä eurosta joko v. 2009 tai v. 2010.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Toki valuuttakurssilla on merkitystä, mutta onhan se niin, että jos oma talous (kilpailukyky, kustannukset ja valtion talous), on kunnossa, valuuttakurssijärjestelmällä ei sittenkään ole suurta merkitystä. Vaikeaa se olisi Suomen menestyä omankin valuutakin kanssa, jos mikään ei muutu suomalaisessa yhteiskunnassa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Euroauleen ulkopuolisilla mailla menee paremmin kuin euromailla. Suomi ja Ruotsi ovat tutkitusti lähes täydellinen optimaaline valuutta-alue. Ruotsilla on oma valuutta ja Suomi on eurossa. Viimeisen kymmenen vuoden aika Ruotsin talous on kasvanut 12,6 prosenttia. Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan. Sitä ennen Suomen ja Ruotsin talouskasvu oli lähes identtistä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1763...

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #31

Vertailepa vähän euron ja kruunun kurssia niin huomaat, että ero ei johdu valuutasta.
Voisit verrata myös Tanskan, Suomen ja Ruotsin lukuja.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #31

Nämä kahden havainnon tilastolliset analyysit ovat jotenkin menneet överiksi. Eli se tavallinen tarina: Ruotsissa paljon siirtolaisia, Suomessa vähän. Ruotsissa menee hyvin, Suomessa huonosti. Syy erilaiseen talouskehitykseen on siis siirtolaisuudessa. Kuulostaa Juhana Vartiaiselta. Mutta eikö voitaisi jo lopettaa tällainen tilastollinen hölynpöly. Mikä tahansa asia voidaan osoittaa oikeaksi vertailemalla kahta mielivaltaisesti valittua havaintoa.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden Vastaus kommenttiin #35

Ruotsilla tuskin menee kovinkaan hyvin "siirtolaisensa" kanssa. Hallitus siellä on tehnyt yrityksiä saada jakaa Ruotsin vastaanottamia turvapaikanhakijoita muihin EU-maihin, sekä saada EU:lta taloudellista tukea turvapaikanhakijoiden aiheuttamien kustannusten johdosta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kyllä perusongelma on suomalaisessa negatiivisessa yrittäjyysilmastossa, jota EK ja Yrittäjät aktiivisesti ruokkivat.

Uusi ilmiö on se, että ulkomaiset yritykset näkevät nyt mahdollisuuksia, joita suomalaiset eivät näe, tännehän on kuluvan vuoden aikana tullut ennätysmäärä ulkomaisia yrityksiä, pääasiassa yritysostojen kautta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

"Suomen tilanne olisi aivan toinen, jos valtion velkamme olisi 100 miljardia markkaa eikä 100 miljardia euroa." Toki, mutta velkaahan olisi (vähintään) 600 miljardia markkaa.

Mutta totta on, että parempi olisi olla rikas ja terve kuin köyhä ja sairas (tosin Suomi ei ole köyhä).

Viittaan edelleen analogiaan metri- ja tuumajärjestelmien erosta: erotkaamme metrijärjestelmästä, koska USA:lla menee paremmin!

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Viittaan edelleen analogiaan metri- ja tuumajärjestelmien erosta: erotkaamme metrijärjestelmästä, koska USA:lla menee paremmin!"

Vertaus on erittäin huono. Metrit ja tuumat pystytään samalla matematiikalla muuttamaan toisiaan vastaavaksi arvoltaan. Valuutatkin pystytään muuttamaan keskenään, mutta miten muutat jos ei omaa ole, joudut käyttämään toisten etujen mukaan hoidettua valuuttaa. Omat työkalut ovat aina parhaat, varsinkin jos ne pitää kunnossa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #54

Kyllä se euro on siinä mielessä 'oma' valuutta, että sitä voidaan verrata muihin - eli matematiikka toimii kyllä. Vai esitätkö vielä omaa metematiikkaakin?

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Raimo Korhosen analogia on suoraan suolesta ja syvältä sieltä.

Sellainen maa, joka väen väkisin tarrautuu itselleen väärän hintaiseen eli liian kalliiseen valuuttaan, tuhoaa oma kansantaloutensa tasapainon muutamassa vuodessa.

Näin kävi Suomelle ja seurauksena oli 1990-luvun Suuri Lama.

Suomea on kohdannut useita epäsymmetrisiä shokkeja, joihin kelluva markka olisi reagoinut lähes realiajassa ja pehmentänyt vaikutuksia.

Mainitsen tässä esimerkinomaisesti muutaman merkittävän shokin:

- Nokian kohtalo ja matkapuhelinliiketoiminnan loppuminen. Matkapuhelinten valmistuksen osuus BKT:sta oli parhaimmillaan 3,5%:n luokkaa ja viennistä noin 13%.

- Painopaperin kysynnän lasku.

- Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet pakotteet ja Venäjän vastapakotteet.

- Ruplan kurssin romahdus on vaikeuttanut muuta kuin vastapkotelistoilla olevaa vientiä.

- Itseaiheutettu kustannuskriisi eli sisäinen revalvaatio on epäsymmetrisistä shokeista ilmeisesti merkittävin, koska sen alussa kotimarkkinoiden tila on aina vahva eli yhden kustannus on toisen tulo, mikä sokaisee poliitikot kustannuskriisin pidemmän aikavälin vaikutuksilta: voimakkaasti progressiivisen tulo- ja välillisen verotuksen vuoksi valtion verotulokertymä on alussa aina voimakkaasti kasvava, kunnes vienti sakkaa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ihan selviä, oleellisia juttuja - mutta eihän niihin valuuttakurssilla voi vaikuttaa.

Vai olisiko jokin muu valuutta pelastanut Nokian matkapuhelimet (nythän valuutta ei ole euro - ja myynti on edelleen olematonta)?
Ja mikä valuutta olisi elvyttänyt painopaperin kysynnän - siis nostanut pystyyn Euroopassa (ja muuallakin) konkurssiin menneet lehdet ja nostanut niiden levikin, jotka eivät (vielä) ole konkurssissa?
Ukrainan kriisi? Miten jokin muu valuutta olisi sen ehkäissyt? Ja miten se olisi ehkäissyt pakotteet ja vastapakotteet? Ja nostanut ruplan kurssinkin vielä?

Jyrki Paldán

Hyvin on taas kirjoitettu paljon sanomatta, saati perustelematta, mitään konkreettista. Goebbels hymyilee haudassaan.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Ruotsalaiset ovat keksineet ikiliikkujan. Ihmisille maksetaan kunnon palkka ja pirteät kotimarkkinat ruokkivat myös vientiä.

Miten nämä Virenit onnistuvat kiertämään todellisuuden? Pörssi takoo kaikkien aikojen ennätystulosta ja veroparatiisit pullistelevat suomalaista rahaa?

Ohjaamalla ede osa osingoista ja veroparatiisi dineroista suomalaiseen kulutuksees oltaisiin kokonaan toisenlaisessa tilanteessa. Tottahan Viren tietää mihin kansalliomaisuus vuotaa, mutta ne bonukset!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kannattaa siis ruveta yrittäjäksi. Voi kaikki päivät vain lapioida rahaa autotaliin.

Jyrki Paldán

Jep, koska pk-yrittäjien enemmistön ahdinko on todiste siitä että osinkokraatteja ja veroparatiiseja ei ole olemassa.

Ihan mielenkiinnosta, kirjoitteletko näitä pilantekomielessä vai oletko tosissasi?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #41

Ottaen huomioon, että Virén on aloittanut Suomen Pankin neuvonantajana vuonna 1991, voinee päätellä, että tosissaanhan hän on. Tutuiltahan nämä "ratkaisukeinot" kuulostavat, eikä vanhojen päätösten seurauksista yhteiskunnan ulkopuolelle päätyneine ikäluokkineen tietenkään voida oppia mitään, koska silloin pitäisi rehellisyyden nimissä myöntää, että pieleenhän ne asiat silloin 90-luvulla menivät.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Ohjaamalla edes osa osingoista ja veroparatiisi dineroista suomalaiseen kulutukseen oltaisiin kokonaan toisenlaisessa tilanteessa."

Tää on tällainen märkä uni, jolla jotkut uskovat Suomen tilanteen korjaantuvan. Pahoin pelkään, etteivät veroparatiiseissa verottamatta jääneet tulot riittäisi kovin pitkälle, edes siihen, että lisävelan ottaminen voitaisiin lopettaa. Ja onhan talouteen kaadettu kymmenisen vuotta elytystä miljardikaupalla ilman että kotimarkkinat antaisivat minkäänlaista merkkiä piristysruiskeesta. Enkä usko, että kaikkien osinkotulojen valtiolle konfiskointikaan riittäisi, tosin lämmittäisi yhtä kauan kuin housuihin laskeminen pakkasella.

Tämän vuoden arvioidun 10.5 miljardin osinkopotin verottaminen 50%:lla voitaisiin jättää lisävelanotto, mutta velkaa ei voitasi lyhentää eikä yhtään rakenteellista ongelmaa poistuisi.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Jos Paldan tarkoittaa minua, niin olen eläkkeellä oleva yrittäjä, joka seuraa pörssikursseja. En esitele sinulle lukuja, mutta voi helposti tarkistaa, että koskaa ei Suomessa ole jaettu sellaisia osinkoja kuin tullaan jakamaa ensi keväänä. Osaltani pelkkää kateutta.
Veroparatiiseita on myös pintatietoa saatavissa. Hupaisaa oli kun Casimir ihmetteli mistä hänen tililleen Luxenburgiin oli tullut 10 miljoonaa ecua. Eihä näitä kaikkia muista? Kai olet tietoinen edes armahdus systeemistä, jos itse paljastaa edes osan pimitetystä rahasta?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Veikko Virta

Jatkuvasti törmään tähän osinkomörköön. Mitä tapahtuisi, jos yhtiöt eivät jakaisi osinkoa ?

Osingon jako on erinomainen asia koko yhteiskunnan kannalta. Ensiksi se osoittaa yritysten olevan vakavaraisia, osingonmaksukykyisiä, tekevät voitollista tulosta eivätkä jätä voitosta syntynyttä vapaata pääomaa yritykseen.

Yritykset maksavat ensinnä voitostaan 20 % yritysveroa valtiolle. Vain voitosta.

Ennusteet ensi vuoden osingonjaosta vaihtelevat, mutta esimerkin valossa esitän, että vuonna 2016 jaettava osinkosumma olisi kuluvalta tuloskaudelta 16 miljardia euroa.

Helsingin pörssin yhtiöistä 50 % on ulkomaisessa omistuksessa joten osinkosummasta 8 miljardia maksetaan ulkomaille. Ulkomaalaiset eivät maksa osinkoveroa Suomeen.

Osinkosummasta Suomen valtio kuittaa yhden miljardin. Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ja erilaiset ammattiryhmien eläkerahastot kuittaavat 4 miljardia. Tämä viisi miljardia on kaikkien suomalaisten hyväksi. Aikanaan maksetut eläkkeet ovat veronalaista tuloa.

Eri rahalaitosten rahastot ja sijoitusyhtiöt kuittaavat 2 miljardia. Suurin osa näihin sijoittaneista ovat tavallisia palkansaajia ja rahastosäästäjiä. Säästöt ovat verollista tuloa, kun varoja nostetaan rahastosta.

Säätiöt ja yleishyödylliset yhtiöt ja yhteisöt kuten seurat, ammattiliitot jne. kuittaavat miljardin. Nämä osinkotuotot ovat saajalleen verottomia !!!.

Viimeinen miljardi osingoista maksetaan yhtiöiden osakeenomistajille. Tavallisia suomalaisia palkansaajia ja pitkäjännitteisiä osakesäästäjiä. He maksavat osingostaan osinkoveroa.

Osingon veroaste saajalle on näin 25,5 - 28,05 prosenttia.

Yrityksen tulovero on vuonna 2015 20 %. Osingon kokonaisveroaste yrityksen tuloksesta laskettuna on näin 20 % + 25,5 % = 45,5 % (alle 30 000 euron osingot).

Hyvä, että osinkoja maksetaan. Eurot tulevat aina tavalla tai toisella takaisin kiertoon. Osinkoveron alaisia osinkoja jaetaan yhtä paljon kuin Suoimi ottaa vuosittain velkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tässä kannattaisi vielä muistaa, että varsin suuri osa osinkoja maksavien suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloksesta ja täten myös osingoista tehdään Suomen rajojen ulkopuolella suomalaisten kansainvälistyneiden yhtiöiden toimin.

Esimerkiksi Koneen ulkomailla olevan henkilöstön määrä taitaa olla n. 95 %, mikäli nyt oikein muistan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #51

Lauri Kiiski

Suomalaisilla pörssiyhtiöillä on ulkomailla yli 300 000 työntekijää tekemässä niitä tuotteita jotka aikoinaan tehtiin Suomessa.

Tietysti ne asiakkaatkin ovat siellä ulkomailla.

Jyrki Paldán

Onko tälläisissä laskelmissa mitään mieltä, jos perustat ne täysin villeihin oletuksiin?

"Helsingin pörssin yhtiöistä 50 % on ulkomaisessa omistuksessa joten osinkosummasta 8 miljardia maksetaan ulkomaille. Ulkomaalaiset eivät maksa osinkoveroa Suomeen."

Ja osinkoja suomeen ei tule muualta kuin Helsingin pörssistä?

"Yrityksen tulovero on vuonna 2015 20 %. Osingon kokonaisveroaste yrityksen tuloksesta laskettuna on näin 20 % + 25,5 % = 45,5 % (alle 30 000 euron osingot)."

Ei ole. Kokonaisverokuvio ei ole noin yksinkertainen eikä prosentteja voi laskea noin yhteen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen yhdistetty verotaakka(sisältää yritys-, ja pääomatuloverotuksen) pääomille on huomattavan matala:

http://topforeignstocks.com/wp-content/uploads/201...

Mitä taas tulee noihin osinkojen yksityisiin saajiin niin tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan vuonna 2013 parastuloisin 10% kotitalouksista sisälsi kokonaisuudessaan 236 841 kotitaloutta, jotka saivat keskimäärin 29 291€ pääomatuloina. Kokonaisuudessaan siis pelkästään parastuloisimmat 10% kotitalouksista sai pääomatuloja noin 7 miljardia. Toiseksi parastuloisin 10% taas sai pääomatuloja vaivaiset 3 600€ ja sitä matalammat eivät käytännössä lainkaan. Kyseessä ei siis ole mitkään tavallisen tuulipukukansan säästöt, vaan käytännössä koko juttu koskee vain sitä parastuloisinta marginaalista vähemmistöä. Niin ja tosiaan, veroparatiisikuviot eivät edes näy noissa luvuissa.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Veroja noista pääomatuloista taas maksettiin hyvin vaihtelevasti. 90-luvulta asti kun on järjestelmällisesti purettu verotuksen progressiota pois pääomatuloista ja omaisuudesta, ollaan päädytty koomiseen tilanteeseen jossa multimiljoonatulot voivat käytännössä olla lähes verottomat, mutta suhteellisen vaatimattomistakin ansiotuloista verottaja syö kuin nälkäinen opossumi:

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

Pääomatulojen kehitys taas on ollut bruttonakin kertakaikkisen päätöntä verrattuna kaikkiin muihin tulomuotoihin:

http://jyrkipaldn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201577-...

Mitä taas tulee osinkojen tarpeellisuuteen yhteiskunnallisessa kontekstissa, niin paljon paremmin se talous näytti pyörivän aikanaan kun pääomatulojen suhde BKT:hen oli noin puolet nykyisestä. Asiakokonaisuus on niin laaja että noilla teidän perusteillanne ei vielä kuuhun taideta päästä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #53

Jyrki Paldán

Valitan yksinkertaistustani. Tämä on keskustelupalsta jossa tieteellistä tutkimusta ei kai ole tarkoituskaan esittää. Enkä edes siihen edes pysty.

Yleisellä tasolla oli tarkoitus ainoastaan kansantajuisesti esittää, että osingot ovat osinkosijoittajille kuten eläkevakuutusyhtiöille, valtiolle, säätiöille ja yksityiselle kansalaiselle hyvä asia joka toissijaisesti tuottaa valtiolle myös verotuloja.

Moni löytää tästäkin ekonomian osasta suuren epäoikeudenmukaisen vääryyden.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #53

..... pääomatulojen suhde BKT:hen oli noin puolet nykyisestä. Koska sellainen tilanne on ollut? Muutoin kuin 1991-1993 laman aikana?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ongelma ei ole osingot, vaan investointien puute.

En ole tätä itse keksinyt, vaan esim:
http://www.sijoitustalous.fi/artikkelit/kasvua-jae...

Osinkojen ennätysmäärä osoittaa, että rahasta ei ole pulaa, ja investointien puute osoittaa, että puute on jostakin muusta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #80

"investointien puute osoittaa, että puute on jostakin muusta."

Suomessa puute on ostovoimasta eikä sitä säästämällä ja leikkaamalla lisätä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Huoleen on todella syytä varsinkin jos otetaan huomioon, että Yhdysvaltain teollisuus arvioi olevansa jo taantumassa. Siksi USA:n keskuspankki teki koronnostonsa ilmeisesti viimeisellä mahdollisella hetkellä.

Suomen julkistalouden kestävyysvaje on arvioitu noin kymmeneksi miljardiksi, ja hallitus toisensa jälkeen on pitänyt tavoitteenaan sen umpeenkuromista. Tilastokeskuksen eilen julkistamien lukujen mukaan valtion kokonaismenojen trendiluku kasvoi viime vuoden kolmannelle neljännekselle saakka, ja siitä on tultu toistaiseksi alaspäin 571 miljoonaa. Samaan aikaan valtion kokonaistulot ovat supistuneet kahdella miljoonalla eli tulojen ja menojen välinen kuilu on pienentynyt 569 miljoonalla. Talouskehityksen jäätyä odotetusta edessämme lienee edelleenkin vähintään kymmnenen miljardin suuruinen kestävyysvaje.

Mutta kansalaispalkkaan, vapaaseen liikkuvuuteen ja fossiilisten polttoaineiden täyskieltoon liittyen: eikö juuri tämä ole täsmälleen oikea hetki keskustella sosiaalisten turvaverkkojen uudistamisesta, käytettävissä olevan osaamispääoman kasvattamisesta ja uusista kestävän kehityksen liiketoiminnoista? Pelimerkit kannattaa järjestää kokonaan uudelleen nimenomaan silloin, kun vanhaan tapaan jatkamisessa ei ole enää mieltä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Viimeisen seitsemän vuoden aikana julkinen velka on lisääntynyt n. 9,5 miljardia euroa vuosittain. Samaan aikaan kotitaloudet ovat velkaantuneet n. 4 miljardilla eurolla lisää joka vuosi, joten kysyntää on ylläpidetty velkarahoin 13 - 14 miljardin euron vuosipanostuksin jo vuosia.

Jossakin vaiheessa on vain pakko sopeutua reaaliseen todellisuuteen ja sisäiseen devalvaatioon, joka tuo mukanaan niukkuutta varsinkin julkisista menoista riippuville palkansaajille ja eläkeläisille.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

#52 Kommenttina tuo on hyvin erikoinen. Ajatellaanpa mallia, jossa vaikka Kauppatorille olisi sytytetty rovio, jonne valtio olisi seteleinä heittänyt kaikki lainaamansa rahat, ja kotitaloudet samaten. Sitten olisi todettu, ettei tässä ole mitään järkeä, lopetetaanpa rahojen lainaaminen, kun ei tästä kerran ole ollut meille mitään hyötyä. Itse kukin osannee päätellä, mikä virhe tuossa ajattelussa tapahtui.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #55

Unohtuiko se, että lainat pitäisi joksus myös maksaa korkoineen takaisin ja että luottokelpoisuuteen saattaa vaikuttaa velkaantuneisuuden aste ja luonne.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #58

Mikaela Peth

Nyt vaahdotaan, että lainaa pitää ottaa, kun se on halpaa. USA keskuspankki aloitti eilen koronnostot. EKP ei ehkä vielä vuosiin, mutta laskimella selviää. että 1 % yksikön koronnosto lisää Suomen lainakustannuksia yhdellä miljardilla eurolla vuodessa.

On oletettavaa, että aikanaan Suomen valtion lainojen korkokustannukset ovat yhtä paljon kuin me otamme tällä hetkellä nollakorkoista velkaa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #66

Ilkka Varsio, olet täysin oikeassa. Ongelmana tässä kokonaisuudessa kuitenkin on se, että jos Suomi nyt tekee taloudellisen itsemurhan välttyäkseen lisälainanotolta, tulee jo olemassaolevien lainojen pois maksamisesta entistä vaikeampaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #55

Valtio polttaa seteleinä lainaamansa rahat.... Hetkinen, häviääkö velka jonnekin, jos kävelen ulos pankista ja poltan pankista saamani rahat?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #63

Näköjään päättelytehtävä oli liian vaikea, eli täytyy täsmentää:

Roviolla polttamisen ongelma ei ollut _lainaaminen_, vaan se _roviolla_polttaminen_. Koska roviolla poltettuja rahoja ei pysty maksamaan takaisin, kannattaa _roviolla_polttaminen_ lopettaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että _lainaamista_ olisi automaattisesti tarkoituksenmukaista lopettaa.

Sen sijaan kannattaa miettiä, että minne ne lainatut rahat lopulta katoavat, kun tietääkseni siellä Kauppatorilla ei mitään roviota ole. Osa karkaa Aasiaan (esim. käyttötavarat), osa Etelä-Eurooppaan (esim. ruoka), osa veroparatiiseihin (esim. konsortiolainat ja osingot) ja osa Yhdysvaltoihin (esim. verkkopalvelut). Ne rahat häipyvät eivätkä löydä tietään takaisin, mutta velka jää Suomen velaksi. Niille rahoille täytyy löytää reitti takaisin, ja Suomen kannattaa aidosti ottaa vaikka sitä velkaa siihen, että tuo reitti saadaan rakennettua. Ennen se reitti liittyi tehtaiden vekottimiin ja vimpaimiin (sekä kännyköihin), mutta nyt niitä vekottimia ja vimpaimia (ja kännyköitä) osataan tehdä tarpeeksi hyvin muuallakin, joten Suomen uusien reittien on oltava oikeasti uusia reittejä.

Lainanotto itsessään ei ole ongelma, vaan ongelma on se, jos niitä lainarahoja ei osata käyttää tarkoituksenmukaisesti. Kun lainarahat kasvattavat BKT:ta 1,67-kertaisesti määräänsä nähden, pysyy Suomen lainataso automaattisesti riittävän alhaalla EU-vaatimusten mukaisesti.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #63

Niinpä... kuulostaa ihan Kreikalta... ja Suomeltakin. Elvytetty on, mutta tulosta ei tule. Pitäisi miettiä, mihin sitä rahaa käytetään. Investointeihin?

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Kuuluminen yhteisvaluutta euroon pakottaa jossain vaiheessa budjettikuriin ylivelkaantumisen uhkan takia. Jos lamaolosuhteissa joudutaan budjettikuria noudattamaan, niin se tietää kokonaiskysynnälle myrkkyä. Mitä enemmän valtio yrittää säästää, niin sitä enemmän valtio velkaantuu.

Eikö olisi nyt aika kiireen vilkkaa ottaa kelluva markka takaisin? Sen jälkeen voisimme velkaantua omassa rahassa vaikka suoraan Suomen Pankin setelipainosta. Samanaikaisesti kun julkishallinnon läskiä sulatettaisiin kovalla kädellä, niin toisella kädellä valtio satsaisi miljarditolkulla elvytysinvestointeihin ja nimenomaan sellaisiin kohteisiin, joissa vaikuttavuuskerroin muuhun kansantalouteen olisi merkittävää luokkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #56

Miksiköhän siihen euroon aikanaan liityttiin ?

On tainnut asia päästä unohtumaan.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen Vastaus kommenttiin #60

Euroon liityttiin siksi, ettei ymmärretty oman kelluvan markan operatiivista arvoa.

Markka olisi kellunut jokainen pankkipäivä sille tasolle kuin Suomen kansainvälinen kilpailukyky olisi edellyttänyt.

Esim. aina kun mutapaini AY-porukoiden kanssa olisi epäonnistunut, niin kelluva markka olisi tasannut puntit kohdilleen.

Ennen kaikkea oma kelluva markka ja oma keskuspankki mahdollistaisi ns funktionaalisen finanssin. Tarvittaessa Suomen valtio voisi turvallisesti velkaantua vaikka suoraan Suomen Pankin setelipainosta omassa valuutassa. On muuten varma tieto siitä, ettei keskuspankista lopu rahat ikinä. Ei voisi käydä niin kuin Kreikassa, että rahat loppuivat kesken kaiken.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #60

Markkaa haikailevat eivät edes ole eläneet markka-aikana, jolloin inflaatio oli 15% ja asuntolainan korko 18%.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen Vastaus kommenttiin #82

Velalliselle 15%:n inflaatio syö kiivasti lainan realiarvoa pienemmäksi.

Korot olivat 1980-luvun lopulla korkeat, koska koettiin pakonomaisen jääräpäisesti tarvetta puolustaa ylikorkeata markan kurssia.

Markan kelluessa tilanne on aivan toisenlainen. Raimo Korhonen on tippunut kärryiltä näköjään kokonaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #82

Inflaatio ei varmaankaan ollut markan (oman valuutan) syytä. On lukematon määrä maita, jossa inflaatio on pysynyt kurissa, vaikka niilla on ollut "oma" valuutta (Sveitsi, USA, Japani ym.)

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #100

Eipä tietenkään, mutta Suomestahan me puhumme, eikö niin?
Ja niitä devalvaatioitahan nämä markkaa haluavat kaipaavat.

Ja aivan vastaavasti voidaan todeta, että nykyiset ongelmamme eivät johdu eurosta, sillä kaikki muut (ilmeisesti) euromaat pärjäävät paremmin.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #82

"Markkaa haikailevat eivät edes ole eläneet markka-aikana, jolloin inflaatio oli 15% ja asuntolainan korko 18%."

Kyllä elin silloin ja maksoin sen hetkistä asuntolainaa.
Silloin markka oli sidottu, eikä kelluva. Siinä oli sitomisessa oli suurin virhe, sekä vahvan markan politiikka jota Koivisto, Holkeri ja Liikanen ajoivat jo 1980-luvun loppupuolelta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #105

On melko kyseenalaista, oliko oikeasti kiinteää kurssia - niin usein devalvoitiin - ja vähän revalvoitiinkin. Ja ennen vuoden 1992 kelluttamista devalvoitiin rajusti vuonna 1991.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #107

"On melko kyseenalaista, oliko oikeasti kiinteää kurssia"

Ennen vuotta -92 pankkikriisiä Suomen markka oli kiinteästi sidottu Euroopan yhteisvaluutta ecuun (ERM).

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Meillä pidetään näitä todellisuudesta etääntyneitä professoreja jostain syystä esillä.

Vientiteollisuuden todellinen ongelma on kvarttaalitalous. Toimitusjohtajan on neljännesvuosittain osoitettava tulosta ta muuten tulee kenkää.

Mistä irroitat rahat tuote- ja toimintojen kehittämiseen näin lyhytjännitteisessä toiminnassa?

Tällaisten tuhruprofessoreiden olisi hyvä käydä kerran eläessään tuotantolaitoksissa.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Tämän kaltaisia kirjoituksia kaipaisin lisää vaikkapa Hesarin sivuille.

Aimo Wiren

Kysymys Matti Virenille:
Eikö pienen avoimen kansantalouden devalvaatio tarkoita maan yritysomaisuuden arvo-osien ja osaamisen alemyyntiä ulkomaiselle pääomalle?

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Vaikka en ole Viren, niin vastaan kuitenkin.

Kun maan kelluva valuutta joko vahvistuu taikka heikkenee, niin ei siinä myydä silloin yhtään mitään mihinkään suuntaan.

Markkinat vain hinnoittelevat valuutan sille kuuluvaan arvoon markkinoiden oman käsityksen mukaan. Markkinataloudessa hinnat muodostuvat markkinoilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En oikein tiedä, mitä ajat takaa. Kotimaisten yritysten omaisuus (osakkeet) ovat aina kotimaan rahassa, ei niiden arvo omassa rahassa (oli se sitten mikä tahansa) muutu miksikään. Toki on niin, että ulkomaan rahassa kaikki devavoivan maan varallisuus "halpenee".
Suurin ongelma liittyy kuitenkin velkoihin. Ennen vanhaan (ennen vuotta 1990) valtion velka oli yleensä vain noin 10 % suhteessa BKT:hen. Siksi ulkomaan rahassa otetun velan (markkamääräisen) arvon muutos ei ollut mikään iso ongelma. Nyt tilanne on aika erilainen, kun velka on (suhteellisesti ottaen) viisi kertaa suurempi. Ylivelkaantuneelle maalle devalvaatio on pahaa myrkkyä, niin kuin olemme saaneet havaita.

Aimo Wiren

Ajatus on, että arvokkain osa taloudesta ja osaamisesta menee alemyyntiin ulkomaan rahalla ostavalle. Tilanne oli toinen muinais-Suomessa, jossa ulkomaat eivät voineet ostaa maan teollisuutta olipa hinta miten edullinen tahansa.
Eihän yrityksen arvo devalvoidussa rahassa muutu mutta transaktioarvo muuttuu. Kotimainen yrittäjärahakaan ei lisäänny devalvaatiossa vaan vähenee suhteessa kilpailevaan ulkolaiseen rahaan.
Paras osaaminenkin vaihtaa maisemaa sinne missä nimenomaan sen arvoa ei leikellä tavanomaisen osaamisen arvon nostamiseksi?

Velan kasvu on myös ongelma mutta kyllä minusta pidemmässä juoksussa osaamisen menetys ulkomaiden käsiin on vielä isompi ongelma?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ylivelkaantuneelle maalle devalvaatio on pahaa myrkkyä, niin kuin olemme saaneet havaita."

Tarkoitatko sanoa, vieraassa valuutassa ylivelkaantuneelle maalle devalvaatio on myrkkyä?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kovin on teoreettista tarkastelua koko ongelman ympärillä. Missä ovat todelliset tekijät, uuden luojat käytännössä, ideat, rahoittajat ja innostajat.

Käyttäjän JaliKarjalainen kuva
Jali Karjalainen

No miksi pitää olla aina vain kasvua, velkaa on ja sitten pitää kasvua olla, että velkaa saadaan maksettua eli tavaroita ja palveluja saatava lisää, kasvulla tehä sitten tuloja ja velalla pitäs saada sitten tuloja aikaan eli minun äitini aina kannatti, että ensin säästä tarpeeksi ja ota velkaa vain vähän tai ei jos säästöt riittää, niin sitten ei tartte ottaa velkaa, jos säästöt riittää siihen tavaraan, joka on välttämättä sitten ostettava ja johon on kova tarve, työllä pitäisi ensisijassa saada tavarat ostettua, sosiaaliturva pitäisi kannustaa työntekemiseen ja tukea työstä saatavaa palkkaa, pitäisi katsoo mitkä työt sitten voisivat lisätä omaa palkkaa ja miten tehään tuloja sillai, että ruokaa riittää ja asumiskulut saadaan maksettua ja jos saa työttömyysturvaa, niin pitäisi sallia, että samalla henkilö saisi tehä jotain itsensä ja toisten hyväksi ja vaikka yrittäjänkin hyväksi eli olla jouten olisi saatava pois elämästä jotta terveyskin pysyisi hyävänä

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On sangen erikoista huomata, että monien mukaan vieläkin syy talouden kurjistumiseen löytyy yhteisvaluutasta.

Kuitenkin tosiasia on se, että valuutan arvo viennin kannalta on kaikille EMU-maille vakio, mutta vain Suomi on ainoana rahaliiton jäsenmaana onnistunut tuhrimaan vientinsä arvon alemmalle tasolle, mitä se oli 10 vuotta takaperin. USA:sta levinneen pankkikriisin jälkeen kaikki muut EMU:n jäsenmaat Suomea lukuunottamatta onnistuivat kasvattamaan vientiään jo v. 2010 arvoihin v. 2007-2008 verraten, paitsi Suomi, jonka vienti romahti pysyvästi yli 10 miljardin euron verran.

Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt samoin suhteessa muihin EMU:n jäsenmaihin verraten, sen arvo olisi nyt jota kuinkin 30 miljardia euroa suurempi,mitä se nyt todellisuudessa on. Suomen julkiset menot ovat kuitenkin suhteutettu tälle 30 miljardia euroa suuremmalle tasolle, vaikka tuottavuuden osin olemme vielä alle v. 2007 tason. Tästä on syntynyt ns. kestävyysvaje, joka tarkoittaa sitä, että itse asiassa syömme kroonisesti enemmän, mitä tienaamme ja maksatamme hyvinvoinnin tuleville sukupolville velkarahoin heille siirrettynä verotuksena.

Ongelma ei ole valuutassa vaan sen käyttäjissä. Monet yhä vielä tuovat esille optiota erota rahaliitosta, joka kuitenkin on käytännössä täysin mahdotonta juuri julkisen ulkoisen eurovelan ja kotitalouksien ulkoisen eurovelan vuoksi.

Maassa on suuri määrä työttömiä ja vajaatyöllistettyjä, mutta mikä ihmeen taho investoisi maahamme luoden uutta työtä näissä olosuhteissa ? Tässä on moneltakin suunnalta tuomittu osinkojen jakaminen sijoitusten tuottona ymmärtämättä sitä, mikä kuitenkin on markkinatalouden ydin ja miksi osinkoja ylleensä edes jaetaan.

Kyllä se käytännön sisäinen devalvaatio sieltä tulee, sillä toista vaihtoehtoa ei ole, vaikkakin kulutus ja elintaso epämiellyttävästi kyykkäävätkin pyrkimyksessä normaaliin tuottavuuden vertaiseen reaaliseen tasoon.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Suomen inflaatio on ollut miinusmerkkinen koko kuluvan syksyn eli deflaation puolella hiukan ollaan.

Sisäinen devalvaatio tietäisi deflaation kiihtymistä Suomessa. Tämäkö se innostaisi investoimaan Suomeen ja muutenkin piristäisi talouselämää ja kaupankäyntiä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kerro sisäiselle devalvaatiolle vaihtoehto ?

Euroero on täysin mahdoton.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #92

"Euroero on täysin mahdoton."

Perustelu?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #94

Tätä ei edes tarvitse perustella, sillä euroeron myötä velkojat haluavat varmasti edelleen omana takaisin euroina, eikä markkoina. Velallisilla ei taas puolestaan olisi mahdollisuuksia suoriutua velvoitteistaan velkamäärän kasvaessa ja korkojen nousten nykyisestä täysin uudelle tasolle.

On suorastaan vastuutonta edes ajatella, että jokin asia ( esim. työmarkkinoiden käytös) nyt saattaisi muuttua euroeron kera.

Jarmo Makkonen, miksi Suomi liittyi aikanaan rahaliittoon ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #95

"Jarmo Makkonen, miksi Suomi liittyi aikanaan rahaliittoon ?"

Joillakin valtiojohdossa oli kova innostus liittovaltioon mutta Suomen valuutan vaihdossa tehtiin perustuslaillinen virhe eikä hallitusmuodossa määritellystä Suomen markasta ole vieläkään äänestetty eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Velat maksetaan sovitussa valuutassa, ei Ruotsikaan kruunuilla maksa dollarilainojaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ongelma ei ole valuutassa vaan sen käyttäjissä."

Valuutan lisäksi ongelma on EKP ja komissio jotka määräävät Suomen hallituksen talouspolitiikan. Talouskuripolitiikan takia Suomella ei ole mitään keinoja nostaa taloutta ja säästäminen vain lisää työttömyyttä.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ja mikähän se vaihtoehtoinen talouspolitiikka olisi?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"On sangen erikoista huomata, että monien mukaan vieläkin syy talouden kurjistumiseen löytyy yhteisvaluutasta."

En minä väitä, enkä usko muidenkaan väittävän että huono talous on kokonaan yhteisvaluutan syytä. Aluksi euroon liityttäessä ei ollut vaikutusta kurssin ollessa sopiva, ja talous kohtuullisen hyvässä kunnossa 90-luvun lamasta nousun jälkeen.

Vaikutus tuli hiljaa hiipimällä noin 2003 alkaen. Paperin hiipuminen ja osan tuotannosta siirtyminen Ruotsiin, sellutehtaat siirrettiin jopa Euroopan ulkopuolelle. Sahatavaran viennissä hävittiin Ruotsille.

Pahin vaihe oli 2008-2014 kun euron kurssi liikkui 1.40-1,50 dollarin seutuvilla. Nythän euron kurssi on laskenut. Menetettyjä markkinoita on vaikea voittaa takaisin. Lisäksi Suomen viennistä puolet menee euroalueelle, sen kisan Suomi häviää Ruotsille.

Tuottavuus ja kustannuskuri on pidettävä kunnossa kaikissa oloissa. Kelluva valuutta on apuna korjaamassa nopeasti ylikuumenemista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tässä Tyhmyrin blokissa hyvää vertailua sisäiselle ja ulkoiselle devalvaatiolle:

https://tyhmyri.wordpress.com/2012/11/24/ulkoisen-...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miksi tätä ulkoista devalvatiota ja euroeroa pidetään edes esillä, sillä nehän ovat käytännössä täysin mahdottomia ?

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Olen jyrkästi samaa mieltä julkisen sektorin kokoon puuttumisesta. Esimerkiksi 18. sotealueen, eli uuden kolmannen uuden hallinnon hääräämisen ja veron, eduskunnan ja kannallisdemokratian väliin, sijaan voitasi vaihtaa 18. uuden kunnan perustamiseksi niille sijoilleen. Eurooppalaisessa katsannossakaan nämä 18. uutta kuntaa, ei olisi kuin keskikokoisia kuntia.

Professorilla taitaa kuitenkin olla kompassi sekaisin, kun vaatii suuntaa kohti markkinataloutta. Sehän on ollut suunta jo vuosikymmeniä. Ja tässä on tulos.

Tarvitsemme nyt, oman kelluvan valutan ja rahan kotimaan markkinoiden elvyttämiseen. Kansalaispalkka tms. olisi oiva keino piristää kotimarkkinoita (73 % BKT) Kansalaispalkka voisi korvata myös ”hallintoa” yksinkertaistaa pikku tukiaisten viidakkoa, sääntelyä ja kansalaisten valvontaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Devalvointi merkitsee alhaisempia tuloja ("elintason laskua") suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin. Eli se siitä ilmaisesta lounaasta.
Minusta kansalaispalkka on järjetön. Kukaan ei ole kyennyt kertomaan edes sitä, mikä on oikea kansalaispalkka. 500, 800, 1500, 2000 vai 5000 euroa kuukaudessa. Sama summa yksinäiselle ja viiden laposen yksinhuoltojalle ja neliraajahalvaantuneelle?

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Kansalaispalkka tai perustulo on se minimi millä ihminen elää. Uskoisin, että taloustieteilijät ja kaiken maailman dosentit, osaavat sen laskea. Verottaja tietää paljon ja yhä enemmän, meistä jokaisesta.
Kun omat tulot markkinoilla ylittävät tämän voisi, kansalaispalkka laskea joustaen ja kannustaen, lisäämään edelleen omia tuloja markkinoilta.
Suomen pankin palauttamista ja omaa kelluvaa valuttaa tarvitsemme kulutuskysynnän pitämiseen oikealla tasolla, eli rahaa pitää olla sen verran liikenteessä, että kotimaiset palvelut tavarat tuotteet jne. pystyisivät kilpailemaan ulkomaisen kanssa. Ulos velkaantumisen sijaan olisimme kansakuntana velkaa itsellemme.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #102

"Suomen pankin palauttamista ja omaa kelluvaa valuttaa tarvitsemme kulutuskysynnän pitämiseen oikealla tasolla, eli rahaa pitää olla sen verran liikenteessä, että kotimaiset palvelut tavarat tuotteet jne. pystyisivät kilpailemaan ulkomaisen kanssa. Ulos velkaantumisen sijaan olisimme kansakuntana velkaa itsellemme."

Kysyntä ei ole ollut ongelmana Suomessa, vaan se on kasvanut jatkuvasti vuodesta toiseen mm. tämän taantuman / laman aikana - tosin velkarahoin.

Kysyntä ei työttömyyden lisääntymistä silmällä pitäen vaan kohdistu suomalaisiin tavaroihin ja palveluihin. Jotkut ovat ehdottaneet ALV:n nostamista jo ennestään korkealta tasolta vieläpä ylöspäin. Veikkaisin, että tällaisen ratkaisun myötä sekä Viro, että ulkolaiset nettikaupat kiittävät ja kumartavat kauniisti.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen Vastaus kommenttiin #106

Kiiskin Late on mitä ilmeisimmin vakaumuksellinen eurouskovainen.

Uskovaisilla on monesti sellainen yhteinen piirre, etteivät mitkään faktat horjuta uskoa vaan kaikki omaa uskoa vastaan esitetyt näytöt torjutaan jyrkästi.

Mm Kiiskin Laten väite, että omalla kelluvalla markalla ja omalla keskuspankilla muka korot nousisivat huomattavasti nykyisistä, on omituinen. Miksi näin muka kävisi?

Miksi Suomen Pankki asettaisi lamaolosuhteissa ohjauskoron korkeaksi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #108

En ole eurouskovainen, mutta varsin epäileväinen euroeron mielekkyyteen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Devalvointi merkitsee alhaisempia tuloja"

Euro on devalvoitunut kymmeniä prosentteja muutaman vuoden aikana.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

#101

Perustulo on järjetön sosiaalitukien korvaajana, mutta järkevä inflaation synnytysmekanismi tilanteessa, jossa perinteinen rahapolitiikka johtaa deflaatioon. Jos tavoitteena on kahden prosentin inflaatio, kannattaa perustulo säätää tasolle, jossa se itsessään synnyttää yhden prosentin inflaation, ja katsoa käytännössä mitä kokonaisinflaatiolle tapahtuu. Toki tasoa täytyy korjata vuosittain suhteessa toteutuneeseen inflaatioon. Ongelmaksi tietenkin jää, että perustulorahat herkästi valuvat ulkomaille, eivätkä päädy täysimääräisinä kotimaiseen kiertoon, mutta tähänkin ongelmaan on omat ratkaisunsa.

Kun inflaatiotavoitteeseen pohjautuva perustulo on x, tarvitaan tietenkin järkevänkokoinen lapsilisä, joka melko luontevasti olisi 0,67x lasta kohden. Lisäksi tarvitaan asumistuki kuntalisällä, joka tasoittaisi erityyppisten talouksien asuinkuluja. Tärkeintä näissä rahoissa sosiaalitukien näkökulmasta on, että ne tulevat muista tuloista riippumatta, jolloin aiempaa pienemmällä tuottavuudella tehtäviä töitä kannattaa taas tehdä ilman pelkoa tulotason romahtamisesta, eikä niin suuri osa kansasta enää jää työvoiman ulkopuolelle. Uusien työsuhteiden palkkataso putoaa automaattisesti, kun työntekijöiden palkkapyynnöt pienenevät tukien verran, jolloin lopputuloksena on välillisesti myös aidosti työllisyyttä parantava yritystuki.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen Vastaus kommenttiin #109

Aika paljon unelmiin perustuvia oletuksia perustulon vaikutuksista.

Joka tapauksessa sosiaaliturvan tilkkutäkkiä ja ryteikköä pitäisi joka tapauksessa virtaviivaistaa. Työnimenä "perustulo" on ihan käypä, mutta sen sisältö ja toimeenpano ovat aivan ratkaisevia seikkoja. Ettei vaan käy taas niin, että hyvistä aikomuksista huolimatta homma menee entistä sekavammaksi ja vaatii lisää kallista byrokratiaa hallinnoimaan kuvioita.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #110

Aika mielenkiintoista luokitella päättelyketjuja "unelmiksi". En luonnollisestikaan pystynyt lyhyessä kommentissa avaamaan kaikkia muuttujia sille, että päättelyketjut saisi toimimaan, ja myönnettävä on, että ihmiskunnan mielestä harmillisia muuttujia on paljon, mutta kyllä sen saisi toimimaan, kunhan ei sotkisi perustuloa ja sosiaaliturvaa toisiinsa. Perustulo on vain tapa kanavoida rahaa markkinoille kastelemalla juuria, kun se kuitenkin toimii paremmin kuin latvan mädättäminen, kun taas sosiaaliturvan olemassaolon perusteet ovat etiikkaan pohjaavia ja lähestymistapa täysin toisenlainen. Siitä huolimatta perustulon avulla voisi kyllä poistaa merkittävän määrän muita tukia ja siivota systeemiä.

Juurten kastelun ongelma vain tosiaan on, että raha ohjautuu sinne minne se helpoiten pääsee, ja se pääsee helpommin Kiinaan ja Espanjaan kuin Saloon tai Närpiöön. Koomista kyllä, koko maailmantalouden voisi pelastaa yhdellä yhteisellä päätöksellä: sopimalla että jokaisen maapallon valtion vaihtotase on pidettävä nollana. Silloin laiskistuneissa länsivaltioissakin olisi taas pakko alkaa oikeasti tehdä töitä, jos haluaa jatkossakin ostaa niitä kiinalaisia kännyköitä ja espanjalaisia tomaatteja. Lisäksi valtiot joutuisivat toimimaan toistensa sparraajina, jolloin kaikissa valtioissa tasapuolisesti yhden kehitys pakottaisi muutkin kehittymään.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #114

Kuitenkin tuon yhteisen päätöksen tekeminen on käytännössä mahdotonta, joten 'juurten kastelun' toivotut vaikutukset Suomen kansantalouteen jäävät todellakin unelmiksi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #115

Eivät jää unelmiksi, jos esim. työehtosopimusten yleissitovuus lakkautetaan (perusteena perustulon tuoma turva, jolloin yleissitovuus ja myös minimipalkat ovat merkityksettömiä, kunhan perustulo on tasolla joka ei pakota ottamaan työtä vastaan kyseenalaisilla ehdoilla), irtisanomista helpotetaan ja palkkojen verotusta siirretään kulutuksen verotukseksi, joka kohdistuu samalla tavalla kotimaiseen ja ulkomaiseen tuotantoon. Siinä vaiheessa palkat ja niiden sivukulut alkavat oikeasti tippua, ja silloin suomalaisten tuotteiden hinta-laatusuhde parantuu merkittävästi sekä viennin että kotimaankysynnän osalta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #116

Rohkeita ajatuksia - perustuloa kannattanee ilman muuta jossain muodossa kokeilla.

Eikö Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kuitenkin jo nykyisellään ole sellainen, että nuo perustuloon sitomasi muut kannatettavat asiat (palkkaverotuksen alentaminen, yleissitovuuden poistaminen, irtisanomisen helpottaminen) voitaisiin toteuttaa joka tapauksessa ?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #118

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei nykyisellään toimi tarkoituksenmukaisesti, se on kuin liian pehmeä sänky, josta ei enää pääse pois kerran sinne vajottuaan. Lisäksi siihen liittyy häpeää aiheuttava leima, joka estää monilta sen käytön silloinkin, kun siihen olisi oikeutettu. Pitkät käsittelyajat ovat se suurin ongelma, puhumattakaan byrokratian määrästä. Jos yrityksillä on kova byrokratiataakka, niin tukien kohdalla se kansalaisilla voi käydä täysipäiväisestä työstä. Turhaan byrokratiaan käytetty työaika on pois mistä tahansa hyödyllisemmästä.

Työstä kieltäytyminen taas on estetty sosiaaliturvan heikentämisillä, jolloin ihmisten suojaksi tarvitaan se työehtosopimusten yleissitovuus (jota valitettavasti kierretään julkisen sektorin orjatyömarkkinoilla = työtoiminta/työkokeilu yms.) Perustulo hävittäisi kertaheitolla kaiken tempputyöllistämisen ja muun turhan puuhastelun, joka toki myös kasvattaisi työttömyystilastoja paljon väliaikaisesti, kun työttömiä ei enää saisi tilastokikkailtua piiloon EU:lta, mutta palauttaisi myös nopeasti ne orjatyöksi muuttuneet oikeat työpaikat oikeine palkkoineen, verotuloineen, lomineen ja eläkekertymineen. Eli ilman reipasta lainsäädäntöremonttia ei yleissitovuutta voi poistaa eikä irtisanomista helpottaa. Palkkaverotusta toki voi alentaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #119

"Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei nykyisellään toimi tarkoituksenmukaisesti"

Ei Suomen ongelma ole sosiaaliturva vaan se ettei tuottavaa työtä löydy sitä tarvitseville.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #120

Olet oikeassa, mutta tärkein sana tuossa on _tuottavaa_. Suomen ongelma liittyy osittain elintasoon, eli täältä löytyisi paljonkin sellaisia töitä, joiden tuottavuusaste on liian heikko suhteessa suomalaiseen elintasoon, eikä niitä siksi kannata ottaa vastaan. Tuon ongelman perustulo korjaisi kertaheitolla, kun 500,-/kk (5h/pv) työllä pärjäisi joutumatta taloudellisiin ongelmiin. Jos tuolla pärjäisi, esim. koululaisten iltapäivähoitopaikkojen puute ja laatuongelmat ratkeaisivat, kun toimintaa olisi mahdollista pyörittää alle alv-rajojen pienille lapsiryhmille ilman kaupunkien tukea. Samaten vanhuksille voisi tarjota vaikka mitä viihdytyspalveluita, kunhan palkan ei tarvitsisi olla tuota suurempi, jolloin kustannus vanhusta kohden jäisi riittävän pieneksi. Taloyhtiöt voisivat taas palkata talonmiehiä huoltoyhtiöiden sijaan, kun palkka ei olisi suhteettoman suuri verrattuna huoltoyhtiöiden hintoihin. Polkupyöräkorjaamoja, huonekaluverhoomoja yms. käsityöpajoja voisi taas perustaa, kun myynnin ei tarvitsisi olla kohtuuttoman suurta, jotta palkalla pystyisi elämään. Jne. jne. jne.

Kaiken tuon nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä tosiasiallisesti estää.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #119

Mikaela kirjoitit: "Työstä kieltäytyminen taas on estetty sosiaaliturvan heikentämisillä, jolloin ihmisten suojaksi tarvitaan se työehtosopimusten yleissitovuus" ?

Tuota lausetta en ymmärrä, mitä tekemistä yleissitovuudella on työstä kieltäytymisen kanssa ?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #125

Siten, että jos sinä olet työtön ja minä tarjoan sinulle työtä viiden euron kuukausipalkalla, on kohtuutonta jos kieltäytymisesi johtaa sosiaaliturvasi heikentymiseen. Ellei ole mitään yleissitovaa tessiä eikä minimipalkkaa, noin luonnollisestikin tapahtuu. Silloin joudut sosiaaliturvasi säilyttääksesi tekemään minulle töitä viidellä eurolla kuukaudessa, ja täydentämään tulojasi sossusta pysyäksesi hengissä. Lisäksi voin tietenkin myös antaa potkut kaikille työntekijöilleni ja palkata heidät takaisin viiden euron kuukausipalkalla, jolloin pääsen eroon palkanmaksukuluista ja sivukuluista, kun sossu hoitaa palkanmaksun puolestani. (Tätä tapahtuu paljon jo nyt julkisella sektorilla ja yhdistyksissä, tosin 9 euron päiväpalkalla, kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun nimissä.)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tämä ei ole enää yksinomaan kotikutoinen ongelma, vaan koko maailmantalous on painumassa taantumaan: http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208615-nous...

Ainoa mahdollisuus on tehdä mittavat alaskirjaukset niin velkoihin kuin varallisuuteen, mutta mieluummin luopuisin koko velkavetoisesta talousjärjestelmästä.

Vaihtoehtoisia tapojakin on esitetty, mutta meillä niistä ei vielä puhuta. Bitcoiniin en usko. Positive Money linjaa uskottavimman vaihtoehdon.

Suomen talous on kyllä juuri niin surkeassa jamassa kuin kirjoittaja antaa ymmärtää.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Vai että pitäisi luopua velkavetoisesta talousjärjestelmästä?

Markkinatalous toimii velkavetoisesti. Päivittäistavarakauppakin rahoittaa toimintaansa ostoveloilla.

Paljon kokeiltu vaihtoehto on suunnitelmatalous eli vanha kunnon sosialismi, joka pyrkii taivaanrannassa siintävään kommunismin onnelaan.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kommenttisi oli äärimmäisen arvokas. Ei siksi, mitä sanoit, vaan koska se sai minut tajuamaan mikä nykyisessä rahapolitiikassa käytännössä on pielessä.

Täytyy itse asiassa palata suunnitelmatalouden rakenteisiin asti, jotta ymmärtäisi miksi kommunismi oikeasti meni pieleen ihan kaikkialla missä sitä sovellettiin: heikko joukkoäly. Kun pieni porukka ihmisiä yhdessä suunnittelee, miten ison porukan pitäisi toimia, jotta kokonaisuus etenisi menestyksekkäästi, on heillä käytössään merkittävästi vähemmän yhteenlaskettua aivokapasiteettia kuin jos jokainen ihmisyksilö itse keskittyy miettimään mikä olisi hänelle ja hänen lähiympäristölleen hyödyksi. Markkinatalous ottaa käyttöön jokaisen ihmisyksilön aivokapasiteetin, mutta ongelmaksi usein muodostuu, että yhden voimakkaan yksilön etu on eri kuin ryhmän heikkoja yksilöitä, mutta heikot eivät edes ryhmänä kykene pitämään puoliaan.

Tällä hetkellä maailma on siitä erikoisessa tilanteessa, että markkinatalous on ottanut vallan lähes kaikkialla, mutta rahapolitiikkaa toteutetaan edelleen suunnitelmatalouden keinoin. Pieni määrä ihmisiä tekee analyysien pohjalta päätöksiä suuren ihmismäärän puolesta, aivan kuten kommunismissa. Uutta rahaa tulee systeemiin vain valtionvelkojen ja luottokelpoisten tahojen kautta, jolloin raha käytännössä lähinnä päätyy sellaisiin käsiin, jotka tekevät maailmasta paremmin virkamiehille ja luottokelpoisille tahoille soveltuvan, ja koko se aivokapasiteetti, joka ei pysty luomaan uutta rahaa, jää hyödyntämättä. Raha kuitenkin on ratkaiseva muuttuja aina uutta luotaessa. Ongelma kulminoituu siihen tosiasiaan, ettei kukaan saa pankista lainaa, ellei pysty osoittamaan, ettei oikeastaan tarvitse koko lainaa.

Aimo Wiren

Deflaatio ei ole mörkö vaan ilmaus siitä, että höttötalous sulaa kuormittamasta reaalisellaista!
Kaikkea tarpeellista hankitaan jos kyetään mutta itse kukin joutuu miettimään mitä ihan totisen todesti tarvitsee.
Eli eikös tämä ole kaikkien vihreiden unelmaa?

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Deflaatiokehityksen päätepiste on koko kansantalouden raunioituminen, maksamattomat velkaröykkiöt ja kaikki pankit konkurssia muistuttavassa tilassa.

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Voisiko kansalaistulon, kotimaan kysynnän elvyttämisen, tien avaamiseen avata kolme avainta yhdessä; verottaja, kela ja sähköinen identifiointi?
Henkilö joka menee perustulolla elävänä päiväksi tai viikoksi palkkatyöhön ansaitakseen hieman enemmän. Tekee työsopimuksen, käyttäen sähköistä verokorttiaan. Tekee työnsä. Yrittäjä maksaa palkan. Verottaja tekee laskelman tulosta ja pidättää vaikka siitä 30 % mukaan. Seitsemänkymmentä prosenttia, tulisi lisätuloja henkilölle perustulon lisäksi, tarkastelukuukautena. Sen pidätysprosentin verran laskee myös kelan toimeenpanema kansalaispalkka seuraavassa kuussa.
Jos seuravana kuukautena ei ole palkkatyötä, palaa kelan maksu perustuloon.
Olisiko tässä järkeä ?
En ehdota eurosta luopumista tai sen hautaamista, kansakuntamme ei voi päättää moisesta. Ehdotan vain oman pankin ja kelluvan valutan ja rahan laskemisen kotimarkkinoillemme. Jos meidät sen seurauksena eurosta, niin kysyn mitä sitten :)

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Hallinnollisesti on halvinta, että kansalaispalkka maksetaan kaikille siten, ettei siihen vaikuta muut tulot mitenkään.

Kun on kerran keksitty progressiivinen marginaaliverotus, niin sillä kurin saadaan perittyä rahat takaisin niiltä, jotka eivät kansalaispalkkaa tarvitse.

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Toi, mitä ehdotin, ei edellytä muuta kuin päätöksiä. Verottajan ja kelan datan ja toiminnan synkronoimista. Yritykset joutuvat jo nytkin tekemään ilmoitukset maksamistaan palkoista verottajalle. Miksi pitäisi maksaa, kansalaispakkaa/perustuloa niille, jotka jo muutenkin tulevat hyvin toimeen? Eikö se juuri ole turhaa lukujen & rahan pyörittämistä?
Tuollainen kansalaispalkka, millä ihminen pystyy elämään tässä maassa, voisi sen sijaan korvata monenlaista turhaa ja toistuvaa hakemista, tarkastamista, viivästymistä, nöyryytystä ja hallintoa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #130

Suomessa on lähes puoli miljoonaa henkeä ulosotossa. Mitäs luulisit heille tapahtuvan tuossa mallissasi? Yhden kuukauden palkasta ulosmitattaisiin lainmukainen osa, mutta seuraavan kuun "kansalaispalkasta" vähennettäisiin se sama palkka, joka jo olisi kertaalleen ulosmitattu. Työtä tekemällä yhtenä kuukautena tappaisi itsensä nälkään seuraavana kuukautena...

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Mikaela. Totta. Tuo tietty tarvitsisi selvittämistä, mitä sitten tilanteita - on varmasti monia muita. Paljonko palkasta saa ulosmitata esim. Kuvittelen kuitenkin, että ulosottotilanne ei ole tälläkään hetkellä kovin helppo.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Oma kelluva valuutta olisi paras ratkaisu pehmentämään ja korjaamaan omia talouspoliittisia virheitämme. Varsinkin, jos se on totta, että olemme itse aiheuttaneet kustannuskriisin sisäisellä revalvaatiolla palkkarintamalla, niin se on semmoinen epäsymmetrinen shokki, josta ei mitenkään selvitä palkkoja alentamalla, koska se laukaisisi nykyistä entistä suuremman deflaatiokehityksen. Nimellispalkkoja ei voida eikä kyetä alentamaan, mutta realipalkkoja on helppo alentaa, kun olisimme omassa kelluvassa valuutassa. Markkinat hoitavat kelluvalle markalle markkinoiden arvostaman oikean arvon.

Omalla valuutalla julkishallinto voisi velkaantua turvallisesti vaikka suoraan Suomen Pankin setelipainosta. Yhteisvaluutta eurossa joudumme velkaantumaan euroissa, joita emme voi painaa lisää, kun taas markkaa voisimme painaa aina sen verran lisää kuin tarve vaatii.

Kreikalta loppuivat rahat, kun Kreikalla ei ollut omaa valuuttaa eikä omaa keskuspankkia, josta rahat eivät olisi loppuneet ikinä. Se on kuulkaa satavarma tieto, ettei keskuspankista lopu rahat ikinä.

Tämä nyt ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rahaa pitäisi painaa hullun lailla, koska vaarana on silloin älyttömyyksiin kiihtyvä inflaatio ja oman valuutan arvon tuhoutuminen. Rahaa voidaan painaa lama-aikoina vain siinä tahdissa, jossa maan tuotantokapasiteetti ehtii vastata kasvavaan kysyntään. Jos maan tuotantokapasiteetti on raunioitunut, niin rahan painaminen ei auta siinä tapauksessa mitään vaan seurauksena on superinflaatio.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset