*

meeviren

Kaksi kuvaa kurjistamispolitiikasta

  • BKT ja kulutumenot (volyymi)
    BKT ja kulutumenot (volyymi)
  • Valtion ja kuntien menot ja tulot (käyvin hinnoin)
    Valtion ja kuntien menot ja tulot (käyvin hinnoin)

Mitä leikkaukset ja kurjistaminen tarkoittavat? Eivätkö ne tarkoita sitä, että kotitalouksilta otetaan rahat ja heille tarkoitettuja julkisia palveluita vähennetään. Näinkö on tapahtunut vuoden 2008 jälkeen? Oheiset kuvat kertovat mielestäni paremmin kuin tuhat sanaa, mitä on tapahtunut. Kokonaistuotanto romahti 2009 finanssikriisin jälkeen (lähes 9 %) eikä ole ainakaan toistaiseksi oikein toipunut tällöin alkaneesta lamasta. Sen sijaan kulutus toipui. Sekä yksityinen että julkinen kulutus ovat jatkaneet kasvuaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Julkisen kulutuksen volyymin kasvu näyttää tosin vaatimattomalta, mutta volyymi ei luonnollisesti kerro paljon käypähintaisten suureiden muutoksista (ei voi sanoa markkinahintaisten, koska julkisista kulutuksesta tiedämme vain kustannukset).

Valtion ja kuntien menoissa ei näy mitään taittumista 2008-2014, joka vastaisi veropohjassa (kokonaistuloissa) tapahtuneista muutoksia. Valtion tulot sen sijaan sakkaavat lukuisista veronkorotuksista huolimatta. Veroja korottamalla alijäämiä onkin kovin vaikea saada kuriin, koska veropohja tahtoo karata alta verotusta kiristettäessä. Kuntien talous näyttää olevan paremmin balanssissa, mutta esitettyjä lukuja ei ole konsolidoitu, eli tuloissa ja menoissa ovat mukana sektoreiden väliset tulonsiirrot. Siten kuvat antavat ainakin kuntien tulokehityksestä ”todellista” optimistisemman kuvan. Kuntien tulot eivät romahtaneet samalla tavalla kuin valtiolla, mikä tosin pääosin johtuu kuntien tekemistä reippaista verojen korotuksista. Meno- ja tuloluvut ovat nimellisiä, mikä antaa hieman harhaanjohtavan kuvan historiasta ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta sen jälkeen inflaatio on ollut aika vaatimattomissa lukemissa.

Luulisi kaikkien ymmärtävän se yksinkertaisen logiikan, että menot pitää mitoittaa tulojen mukaan. Ei julkinen sektori ole niin erikoinen, että se voisi pysyvästi käyttää enemmän rahaa kuin mitä sillä on (ostaa kaksi ja maksaa yhden). Jotkut tuntuvat ajattelevan, että taloustieteessä on jokin salaperäinen mekanismi, jolla mahdollistaa tällaisen ikiliikkujan. Mutta paras kertoa jo ennen kuin joulupukki tulee, että niin ei ole.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (103 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Harhaoppia. On säästetty ja kurjistettu. Tilastot on väärennetty. Sisämarkkinat romahtaa jos tuollaisia puhuu.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eipä noita julkisia palveluja ole pahemmin leikattu vaan osittain jopa parannettu. Tottakai on tapauksia jossa se on aiheellista ja sitten niitä joita ei voi veronmaksajana ymmärtää.

Kansalaisille ei tunnu vielä aukeavan se että jos halutaan säästää, koskee se aina myös jokaista kansalaista ja tälle verovaroin tarjottavia palveluja. Ikuisesti ei voi syyttää tai vaatia 'jotain muuta' säästämään meidän puolestamme. Sellaisia esittävä poliitikko puhuu vastuuttomia.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"Luulisi kaikkien ymmärtävän se yksinkertaisen logiikan, että menot pitää mitoittaa tulojen mukaan. Ei julkinen sektori ole niin erikoinen, että se voisi pysyvästi käyttää enemmän rahaa kuin mitä sillä on (ostaa kaksi ja maksaa yhden). Jotkut tuntuvat ajattelevan, että taloustieteessä on jokin salaperäinen mekanismi, jolla mahdollistaa tällaisen ikiliikkujan. Mutta paras kertoa jo ennen kuin joulupukki tulee, että niin ei ole."

Niin luulisi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JL. #3. Näin on! On osattava elää suu säkkiä myöten, eikä kuten se hullu mies Huittisista,syö enemmän kuin tienaa. Siemen perunoitakin olisi hyvä olla pahojenkin päivien varalle. Ei isot tulot,vaan pienet menot pitävät talouden kurissa. Näin maalaisjärjellä ajatellen vanhan kansan oppien mukaan pitäisi jokaisen pärjätä.

On aina muistettava, että taloustiede ei ole arvovapaata. Sen näkee hyvin ns.asiantuntijoiden ja erilinjaisten professoreiden lausuntojen kirjavuudesta ja erimielisistä, jopa uskonnonkaltaista käsityksistäkin laidasta toiseen ideologiasta, koulukunnasta ja kulttuuritaustasta riippuen.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eipä tuohon paljoakaan voi lisätä. Olisi edes ymmärretty valtion menot jäädyttää vuoden 2008 tasolle, se olisi ollut melko pehmeä lasku.
No, jälkiviisaus on viisauden imelin laji.

Mutta sama ongelmaa vaivaa myös Suomen yksityistä sektoria, sillä yleensä lama-aikana hinnat laskevat, mutta Suomessa jatkavat nousuaan entiseen tapaan. Sillä tavalla meillä tuottavuutta hoidetaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä meillä nyt on inflaatio pakkasella. Ruoka on laskenut joku 3% vuodessa ja olipa muuten ensimmäinen vuosi elämäni aikana kun vuokranantaja ilmoitti että vuokraa ei koroteta. 2008-2001 suomalaisten ostovoima kasvoi aika kovaa vauhtia, niin hintojen alennuksiakaan ei päässyt tapahtumaan.

Jyrki Paldán

"Eipä tuohon paljoakaan voi lisätä. Olisi edes ymmärretty valtion menot jäädyttää vuoden 2008 tasolle, ..."

Avaatkos miten se olisi käytännössä tehty? Jätetty maksamatta sosiaaliturvaa kaikille laman jälkeen työttömiksi tulleille? Jätetty maksamatta eläkettä sen jälkeen eläköityneille? Jätetty maksamatta lapsilisiä sen jälkeen lapsia saaneille?

"Mutta sama ongelmaa vaivaa myös Suomen yksityistä sektoria, sillä yleensä lama-aikana hinnat laskevat, mutta Suomessa jatkavat nousuaan entiseen tapaan."

Itseasiassa hintaindeksin kehitys pysähtyi viime vuonna. Siihen asti se kyllä tosiaan nousi:

http://www.tradingeconomics.com/finland/consumer-p...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

No, ei se nyt ihan niinkään ole mennyt. Esimerkiksi valtion palkat ovat nousset 2007 jälkeen jatkuvasti prosenttiyksikön enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Leikkaukset; mitä leikkauksia Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset tekivät? Ihan heti ei tule mieleen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #43

"Esimerkiksi valtion palkat ovat nousset 2007 jälkeen jatkuvasti prosenttiyksikön enemmän kuin yksityisellä sektorilla."

Niinpä. Samaan aikaan valtion on ulkoistanut ja yksityistänyt tehtäviään kaikkealla missä se pystyy. Seurauksena valtion henkilöstömäärä on tippunut 122 000:sta(2007) 79 000:nteen(2014). Mikä osa keskimääräisestä palkkakasvusta siis on todellista palkankasvua ja mikä vain sitä että pienipalkkaiset tippuvat palkkalistoilta pois?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #45

Kyse on palkkaindekseistä, joissa painot pysyvät samoina, eili periaatteessa mainitsemaasi ongelmaa ei synny. Kyse ei siis ole deflaattoreista (palkkasumma/nuppiluku), johon luonnollisestikin vaikuttaa ammtti- ja toimialarakenne.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #86
Käyttäjän JuhaMalmi kuva
Juha Malmi Vastaus kommenttiin #86

Valtion budjettitalouden henkilöstön palkkasumma vuonna 2007 oli 6,4 % kansantalouden palkkasummasta. Vuonna 2013 se oli enää 4,6 %. Henkilöstöä on vähennettty ja toimintoja ulkoistettu voimakkaasti. Se on ihan ok, silloin kuin ulkoistaminen kannattaa. Vantaalla kunnan menobudjetista on ulkoistettu yli 40 % ja sosiaali- ja terveystoimessa 65 %. Julkinen sektori on kasvanut väestönkasvun (maahanmuuton) ja ikääntymisen sekä työttömyyden seurauksena. Vantaalla julkinen sektori (kunnallinen) on siis periaatteesssa puoliksi yksityinen. Tämä pätee varmaan useimpiin kuntiin ja on hyvä huomioida kun puhutaan julkisesta taloudesta.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #43

Valtion palkat ovat edelleen jäljessä yksityisestä sektorista kun muistetaan vertailussa ottaa huomioon minkä vaativuuden tehtävistä puhutaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #50

Onko täsä jotain kättä pitempää (tilastotietoa tms.)?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #56

Esim. http://www.stat.fi/til/vkp/2014/vkp_2014_2015-05-2...

Googlella löytää myös esim. hakusanoilla valtion henkilöstörakenne. Lyhyesti: valtion henkilöstöstä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita on 68%, joiden palkkaus on edelleen yksityistä jäljessä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #56

Kättä pidempää tilastotietoa tarjottu. Taloustieteen professorilla olisi omassa blogikeskustelussa kommentin paikka?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #97

Kyllähän ne palkatovat nousseet, mutta tuottavuus ei.

http://www.findikaattori.fi/fi/13

Käyriä kannattaa seurata v. 2007 syksystä alkaen.

Euromääräisesti Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut koko Euroopan eniten yli 6 miljardia euroa BKT:n kasvun ollen silti nolla. Kaikissa muissa EMU-maissa julkisen sektorin palkkakehitys on ollut yli puolta maltillisempaa, vaikka on ollut oikeaa reaalista talouskasvua jo palkanmaksukykyä.

Lähteenä tässä toisessa on Komissio.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #97

En tiedä, miten ammattinimikkeiden (titteleiden) perusteella voidaan päätellä jotain tuottavuudesta. Tilastokeskuksen tuottavuustutkimusten mukaan julkisen sektorin (päinvastoin kuin muun talouden) tuottavuus on kuitenkin laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2006 jälkeen.
shttp://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__ttut/150_ttut_tau_105.px/table/tableViewLayout1/?rxid=18bef982-17da-44d3-869c-7055385ba888
Sinulla on varmaan tälle jokin hyvä selitys

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #100

En ottanut kantaa ammattinimikkeiden ja tuottavuuden suhteeseen, vaan pyrin selventämään miksi valtion palkat tavallaan näyttäytyvät korkeampina kuin ovatkaan.

En tunne julkisen sektorin tuottavuuden mittaamista siinä määrin, että osaisin sanoa mitä kaikkea lukujen alla piilee.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #50

Niin ja suotavaa on myös mainita että valtiolle työskentelee vain pieni osa julkisen sektorin työntekijöistä. Suurin osa työskentelee kunnallisella sektorilla, jonka palkat ovat keskimäärin yksityistä matalammalla.

Niklas Östman Vastaus kommenttiin #50

Päivän parhaat naurut. "Vaativia tehtäviä valtiolla." Hahhahaaha....

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #69

Niinpä... esim. ministerin tittelillä!

Käyttäjän JormaPekonen kuva
Jorma Pekonen Vastaus kommenttiin #50

Niin että lisää liksaa vaan kaikille kautta linjan. Velkaa saadaan vielä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

2008 lähtien on tehty paljon päätöksiä ihan aktiivisesti menojen kasvattamiseksi. Työttömyysturvaa nostettiin parikymmentä prosenttia, takuueläke nosti pienempiä eläkkeitä lähes puolella ym. Pelkästään hoitajien palkankorotukset olivat TEHYn arvion mukaan satoja miljoonia euroja vuositasolla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinkahan kauan meillä on vielä mahdollisuuksia velkaantua lisää ja milloinhan korot alkavat nousta ylöspäin ?

2019 ?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

FED on aloittamassa asteittaisen koronnoston, joten siirtäisin veikkausta meidän osaltamme pari vuotta lähemmäksi, eli vuoteen 2017. Voi olla, että osoittaudun optimistiksi jos (ja kun) taloutemme heikko tila johtaa luottoluokituksen laskuun.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Mediaa seuranneena on alkanut minuakin kalvaa epäilys että julkinen talous tosiaan voisi jatkuvasti käyttää rahaa enemmän kuin sitä tulee. Olen sitkeästi yrittänyt pysyä uskossani että pitemmän päälle tällainen meno on mahdotonta, ikäänkuin luonnonlain vastaista.
Siksipä tämä avaus, ihan prfessorin kynästä, lämmitti mieltäni, vahvisti maalaista uskoani että suu on säkkiä myöden pidettävä muuten on edessä kolkko mieron tie.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Suomen velka on tällä hetkellä jotain 70% BKT:stä, Japanin suunnilleen 230% ja USA:nkin yli 100% - tiukan linjan Saksan velka on ~80%. Ei syytä paniikkiin siinä suhteessa.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tämä vuosikausia jatkunut ns. elvytys eli se, että tehdään alijäämäisiä budjetteja, ei johda mihinkään.

Vieläkin huolestuttavampaa on se, että yritykset eivät löydä investointikohteita, vaikka rahasta ei ole pulaa. Olemme siis likviditeettiloukussa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Velkaantumista ajatellen, olisi varmasti parempi verrata Suomen alijäämien ongelmaa muiden euromaiden suhteen. Suomi on velkaantunut nopeasti viime vuodet ja veroruuvia on kiristetty kovasti julkisia menoja paisuttaen. Tämä ei kuitenkaan ole ennen kuulumatonta EMU-alueella sen alkuvuosista lähtien - ikävä kyllä.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Valtion velkakestävyyteen vaikuttaa moni asia. Yksikään ei niistä liity muiden valtioiden velan määrään.

Käyttäjän JormaPekonen kuva
Jorma Pekonen Vastaus kommenttiin #16

Totta. Suomi ei ole mikään muu maa, ei Japani, USA, eikä Saksa. Kreikka olisi lähinnä sopiva valtakunta skenaarion pohjaksi.

Jarno Jokinen

Pitää myös ottaa huomioon se että USA:n, Saksan ja Japanin taloudet ovat markkinatalouden pelisäännöillä toimivia dynaamisia ja innovoivia talouksia, jotka toimivat TÄYSIN eri sarjassa kuin Suomi. Siellä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on aivan eri mahdollisuudet toimia, kuin suuryrityskeskeisessä Suomessa. Lisäksi kansainvälistymisen taso on huomattavasti korkeampi.

Juhani Kahela

Investointikohteita löytyy. Toteutuneita Viro ja USA. Nyt mietinnässä Sveitsi. Kuka järkevä tänne byrokratiaviidakoon, verohelvettiin ja ay-mafian maahan sijoittaisi. Yleensä raha ja järki kulkevat yhdessä.

Jyrki Paldán

Teknisestihän ainoa reaalinen ongelma tuosta jatkuvasta alijäämästä on inflaatio ja sääntelyn puuttuessa spekulatiivisten markkinoiden kasvu. Kaikki muu siihen liittyvä on vain sopimalla sovittu ongelmaksi.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Nuo kuviot kertovat todella paljon.

Pääjohtaja Erkki Liikasen kalvot 10.12.2015 kertovat saman.

Olisiko sittenkin aika tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että nyt on viimeinen hetki rakentaa tulevaisuus uudelta perustalta?

Tarvitaan meno/tulo-sopeutustoimet heti, työelämän uudistukset vuoden kuluessa ja suuret rakenneuudistukset vaalikauden loppuun mennessä. Eli juuri niin kuin hallitusohjelmaan on kirjoitettu.

Äärettömän kipeää tekee, mutta mikä on vaihtoehto?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Pääomatuloverotus takaisin proggressiiviseksi?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sehän on jo sitä.... Onko niin, että mitä vähemmän on pääomia, sitä paremmin taloudessa menee?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #57

Ei ole riittävän. Omasta mielestäni pääomatuloja tulisi verottaa ansiotulojen mukana, kuten aiemmin tehtiinkin. Kulutusta ja työtä verotetaan Suomessa paljon, pääomaa paljon EU:n keskiarvoa kevyemmin. Tämä aiheuttaa mm. sen, että erittäin hyvin toimeentulevat maksavat hälyyttävän vähän veroja. Pääomia on, mutta ne eivät ohjaudu investointeihin. Parempi olisi siksikin verottaa niistä suurempi osuus yhteiseen hyvään.

http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osu...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #83

Yhteiseen hyvää, tarkoittaako kulutukseen?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #85

Mieluummin koulutukseen. Hyvinvointivaltion ylläpitoon ja kehittämiseen. Terveys- ja tuloerojen tasaamiseen. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Siihen vajeeseen, mikä meillä nyt kuulemma on. Esimerkiksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #87

Näihin hyviin asioihin ei ilmeisesti tarvita pääomaa eikä talouskasvua. Tasataan vain tulot ja kaikilla on hyvä olla.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #88

"Tasataan vain tulot ja kaikilla on hyvä olla." Aika yksinkertaiseksi onnistuit vetämään kommenttini.

Talouskasvu tarvitsee osaavaa, sivistynyttä, innostunutta ja hyvinvoivaa työvoimaa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #88

Pääoman luonti ja sitä kautta myös talouskasvun luonti on rikki.

Clayton Christensenin luento aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=rpkoCZ4vBSI

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #91

Kiitos linkistä, valitettavan pitkä pätkä, jotta nyt pystyisi katsomaan. Onko keskinen asia tiivistettävissä?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #92

On kolmenlaisia innovaatioita:

1. Uutta luovia, jotka kuluttavat rahaa ja synnyttävät uudenlaisia työpaikkoja. Investointiperspektiivi tyypillisesti 5-10 vuotta. Näihin ei nykymaailmassa juurikaan haluta investoida.

2. Laatua parantavia, joissa saman alan yritykset keskittyvät kilpailemaan keskenään paremmuudesta. Parhaiten uudistuvat hyötyvät ja kilpailijat häviävät, mutta kokonaisuutena työpaikkamäärissä ja rahan käytössä ei tapahdu muutoksia, työnantajat ja rahoittajat vain vaihtelevat.

3. Tuottavuutta parantavia, jotka vähentävät työpaikkoja ja tuottavat aiempaa paremmin rahaa. Investointiperspektiivi tyypillisesti 1-2 vuotta. Näihin investoidaan nykyään niin paljon, että kiertokulku on pysähtynyt. Vapautuvan rahan pitäisi päätyä uutta luovaan investointiin, mutta sen sijaan niitä käytetäänkin lähinnä uusiin tuottavuutta parantaviin investointeihin. Siksi työpaikat katoavat ja investointiraha ei löydä uusia investointikohteita.

Esimerkkinä käytettiin myös tilannetta Kiina vs. Meksiko, jossa Kiina kykenee nyt innovoimaan, koska siellä ei jumiteta 70-luvun länsimaisissa talousopeissa, kun taas Meksikosta ei tule mitään uutta, koska investointiraha sinne tulee Yhdysvalloista, ja siten keskittyy vain juuri tuottavuutta parantaviin investointeihin.

Harri Ikonen

Alkaa hieman hymyilyttää pirullisesti sisäänpäin, kun on kuunnellut demareiden vassareiden ja vihertävien porupuheita eduskunnassa viime aikoina. Useimmathan tuon Virenin ajatukset jakavat ja ymmärtävät, mutta eivät nämä em. porukat, - älkää vain muuttako mielipiteitänne!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Varmaankin tuloja pitäisi lisätä ja menoja vähentää eli saada työttömät lisäarvoa tuottaviin palkkatöihin. Yhteisvelkavaluutassa ja EKP:n sekä komission alaisena tämä on mahdotonta joten ainoaksi keinoksi jää erota EMU:sta. Eurossa me emme voi kuin ajaa maan konkurssiin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Lainaus: [Luulisi kaikkien ymmärtävän se yksinkertaisen logiikan, että menot pitää mitoittaa tulojen mukaan. Ei julkinen sektori ole niin erikoinen, että se voisi pysyvästi käyttää enemmän rahaa kuin mitä sillä on (ostaa kaksi ja maksaa yhden). Jotkut tuntuvat ajattelevan, että taloustieteessä on jokin salaperäinen mekanismi, jolla mahdollistaa tällaisen ikiliikkujan. Mutta paras kertoa jo ennen kuin joulupukki tulee, että niin ei ole.]

Entä jos tämä "kaikkien ymmärrys" onkin virheellistä? Matematiikka (ja fysiikka) on täynnä arkijärjenvastaisia asioita, joita ei ole mahdollista "ymmärtää" muuten kuin matemaattisten välineiden avulla.

Kun luin tämän blogitekstin ennen ensimmäistäkään kommenttia, ihmettelin sen kirjoittamisen motiiveja. Kun sitten kommentteja alkoi tulla, selvisi motiivikin: samanmieliset selkääntaputtelijat ilmestyivät kuin tilattuina. Eikä kukaan heistä viitsinyt miettiä, mitä nuo kaksi kuvaa oikeasti kertoivat.

Kuva 1. kertoo täsmälleen kaksi asiaa: Suomen kauppatase on pakkasen puolella, ja valtio ei ole vaivautunut elvyttämään investoimalla tarpeeksi paljon. (Koska BKT = julkinen kulutus + yksityinen kulutus + investoinnit + vienti - tuonti.) Valtiolla olisi ollut kaksi vaihtoehtoa, joilla saada yksityisen kulutuksen ja BKT:n käyrät jatkamaan kulkuaan päällekkäisinä: joko estää tuontiyritysten toimintaa niin, että tuonti olisi heikentynyt samassa suhteessa kuin vienti, tai lisäämällä investointeja niin paljon, että BKT-käyrä olisi jatkanut kulkuaan kulutuskäyrän päällä. Kumpaakaan ei tehty, ensimmäistä ehkä koska tuontiyritysten tuhoaminen olisi ollut naurettavaa, jälkimmäistä ehkä koska investointien poliittinen perustelu on aina yhtä vaikeaa, eli valittiin se "kurjistaminen". Tavan tallaajat eivät tykkää, kun valtion rahaa käytetään muuhunkin kuin sosiaaliturvaan. Mitään muuta tuo kuva ei kylläkään kerro, eikä etenkään mitään velanoton järjettömyydestä tai järkevyydestä.

Kuva 2. kertoo itse asiassa yhden aidosti mielenkiintoisen asian, mutta se ei ole valtion tulojen romahdus. Romahdus johtuu Suomen ulkopuolisista asioista, ja koska ongelma ei ollut sisäsyntyinen, on melko luonnollista, että elämä Suomen rajojen sisäpuolella jatkuu melko ennallaan kulutuksenkin osalta, vaikka vientiyritykset ja niiden alihankintayritykset kärvistelevätkin ja investoinnit sakkaavat. Sen sijaan kuntien tulo- ja menokäyrien irtaantuminen toisistaan on mielenkiintoinen poliittinen fakta: valtio ei enää viitsi turvata kuntien elämää, vaan on jättänyt heikkoja kuntia oman onnensa varaan velkaantumaan. Sekin on toki keino saada Suomen kuntaluku pienemmäksi, kun pikkukunnat alkavat oikeasti mennä konkurssiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pankkisektori on vahva ja rahapolitiikka äärimmäisen löysää. Pitäisikö ehkä miettiä muita syitä investointien vähyyteen kuin valtio haluttomuus tehdä niitä?

Jos romahdus johtuisi Suomen ulkopuolisista asioista, eikö jo 6 vuotta jatkuneen maailmantalouden kasvun olisi pitänyt korjata asiat? Maailmassa on muutama maa joka ei ole päässyt kasvuun kriisin jälkeen, niin onko nyt tulkittava niin että niiden muutaman maan ongelmat ovatkin sen 90% maista jotka kasvavat, syytä? Vai olisiko sittenkin ongelmat sisäsyntyisiä?

Ja oli syy sitten missä tahansa, syntyykö korjaus täällä vai odotellaanko että ne 90% maista jotka kasvavat, korjaavat toimintaansa -- jotenkin?

Kukaan ei varmaan kiellä sitä etteikö hyvien investointien tekeminen vaikka velaksi olisi hyvä ratkaisu. Mutta tässä on aika vähän luottoa siihen että poliitikot löytävät riittävän hyviä kohteita kun markkinatkaan eivät niitä tahdo löytää vaikka rahaa saa halvalla. Lisäksi pitää huomioida että investoinnit aiheuttavat myös kotimaisten kustannusten nousua ja lyövät näin näpeille sitä muutenkin vaikeuksissa olevaa vientiä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Suomessa ei kukaan tietenkään uskalla investoida, kun hallitus käyttäytyy kuin päätön kana, eikä kukaan osaa ennalta arvata kenen kimppuun se seuraavaksi hyökkää. Eli toki päälle on tullut niitä sisäsyntyisiäkin ongelmia ulkoisten jälkeen.

Nyt on kovasti investoitu maahanmuuttoon liittyvään infraan, ja talven hiljentämä maahantulovirta on kaatumassa jo monien investoijien niskaan, kun vastaanottokeskuksia aletaan sulkemaan. Ensi kevään aiempaa hurjempi maahantuloaalto tulee sekoittamaan Suomen vielä pahemmin, ja investointiympäristöä se ei ainakaan tule helpottamaan.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #22

Investoinnit olivat valitettavan vähäisiä jo ennen Sipilän hallitusta, joka on nyt toiminut puolisen vuotta.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #27

Valitettavasti edellinenkin hallitus käyttäytyi kuin päätön kana... Molemmilla hallituksilla toki on taakkana kirjava hallituspohja, joka itsessään aiheuttaa sen päättömän käytöksen, kun jokainen taho priorisoi omia juttujaan ja antaa liikaa periksi asioissa, jotka eivät ole prioriteettilistan kärjessä.

Tätä soppaa olisi vielä hauskempaa seurata, ellei oma toimeentulo olisi niin riippuvainen eri tahojen investointihalukkuudesta, sillä se on selvää, että nyt tapahtuu enemmän kuin aikoihin. Keskusta saattaa jopa ihan oikeasti saada läpi sata vuotta vanhan suunnitelmansa Suomen jakamisesta osavaltioihin, kun pääkaupunkiseutu ei enää ole riippuvainen muun Suomen elintarviketuotannosta. Uudet köyhät osavaltiot joutuvat väkisinkin turvautumaan kaikenlaisiin hätäratkaisuihin, kun pääkaupunkiseutu ei enää maksakaan niiden olemista ja elämistä, jolloin varmasti tulevat ne ensimmäiset oikeat uraanikaivoksetkin ajankohtaisiksi. Siihen tyssäävät myös kotimaiset maataloustuet ja piilomaataloustuet, joten maanviljelyskin tulee muuttumaan rajusti. Olisikin kiva tietää, tajuaako Keskusta edes itse, mitä se on saamassa aikaan.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #22

"Suomessa ei kukaan tietenkään uskalla investoida", koska täällä on niin älyttömät ay-liitot, että voivat million tahansa kuristaa valtiontalouden hengiltä, -- kuten AKT on juuri tekemässä.

Niklas Östman

Olipas oudon harhaista analyysiä. Kun alijäämät on luokkaa 10 miljardia vuodessa, niin siihen päällekkö sitten olisi julkisen puolen pitänyt ottaa lisävelkaa investointeihin? Julkinen sektori on notoorisen huono investoija, ei vähiten siltarumpupolitiikan vuoksi. Ainoa järkevää elvytystä olisi ollut verotuksen laskeminen. Sitä varten olisi voitukin velkaantua enemmän. Ja mitä tulee kuntien määrään, niin sehän on vaan hienoa, jos sitä saadaan alemmaksi. Nykyinen kuntarakenne on aivan liian kallis. Vielä kun saataisiin viiden vuoden ketjutettu irtisanomissuoja pois kuntaliitostilanteissa, niin saataisiin säästöjä nopeammin. Kaiken kaikkiaan julkista sektoria tulee karsia ainakin 1/3 ja alentaa veroja vastaavasti. Ja kaikki puhe hyvinvointivaltiosta tulee unohtaa. Suomessa on itsemurhat Etelä-Afrikan tasolla, henkirikokset Romanian tasolla ja 700.000 ihmistä syö psyykelääkkeitä. Sellaisen systeemin puolustaminen väitettynä hyvinvointivaltiona on suorastaan perverssiä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Jos vaihtoehtoina on osaamaton investointi tai ei investointia ollenkaan, on osaamatonkin parempi kuin ei mitään. Tietenkin valtio on huono investoija, koska sillä väkisinkin on vähemmän asiantuntemusta kuin joukolla oman asiantuntemuksensa aloihin investoivilla yksityisillä tahoilla, mutta ei se siitä arvotonta tee.

Suomi on poikkeuksellisen heikossa tilanteessa, koska sekä yksityinen että julkinen sektori välttelevät investointeja, jolloin Suomi jää koko ajan jälkeen muusta maailmasta, ja tilanne pahenee vuosi vuodelta. Kehitysmaan tunnistaa siitä, miten kaukana edellä kehittyneimmät maat ovat verrattuna siihen, ei absoluuttisesta kehityksen tasosta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #23

Huonoja, osaamattomia tai epävarmoja investointeja ei yksinkertaisesti kannata tehdä koskaan - ei julkisia, eikä yksityisiäkään.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #24

Silloin täytyy saman tien lopettaa kaikkien investointien tekeminen, sillä mistään investoinnista ei ole mahdollista varmuudella tietää onko se hyvä vai huono jo investointivaiheessa. Kyseessä on aina uskon asia, taitavan investoijan uskomukset vain osuvat useammin oikeaan kuin vähemmän taitavan. Lisäksi investoinnin ajankohtakin on kriittinen muuttuja, investointi päivänä x voi olla hyvä, kun taas investointi täsmälleen samaan kohteeseen päivänä y voikin olla huono. Oikean kohteen ja oikean ajankohdan valitseminen on aina arpapeliä, ja sitä parempia ovat tuotot, mitä suurempi epäonnistumisen riski on, koska epäonnistumisen riski yleensä on leivottu sisään hintaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #24

Huonoista, osaamattomista ja epävarmoista julkisista investoinneista syntyivät mm. tietokone, internet, multikosketusnäyttö, GPS, signaalikompressio, nestekidenäyttö, mikroprosessori ja käytännössä koko avaruusteknologian ala.

Kyllä maailma olisi paljon parempi jos oltaisiin vain pysytty tiukasti yksityisissä kvartaalitaloudellisesti varmoissa investoinneissa(tai vielä parempaa, reaalitalouden heikkouden vuoksi sijoiteltu vain sinne spekulaatiomaailmaan).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #41

"Huonoista, osaamattomista ja epävarmoista julkisista investoinneista syntyivät mm. tietokone, internet, multikosketusnäyttö, GPS, signaalikompressio, nestekidenäyttö, mikroprosessori ja käytännössä koko avaruusteknologian ala."

Mainitsemasi investoinnit eivät olleet huonoja investointeja, vaan innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen johtaneita menestystarinoita riittävin resurssein. Eivätkä nämä nyt ole olleet pelkästään julkisia investointeja, vaan on siellä ollut runsaasti myös yksityistä sijoituspääomaa tuotekehityksessä.

Avaruusteknologia oli aluksi pitkälti valtapolitiikkaa, mutta mahdollisti myöhemmin
kehityksen myös hyödylliseen käyttöön.

Investoinnin mielekkyyden arvioivat yleensä rahoittajan asiantuntijat ja useimmat investointisuunitelmat eivät tätä seulaa läpäise.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #49

"Mainitsemasi investoinnit eivät olleet huonoja investointeja, ..."

Kvartaalitalouden näkökulmasta ne eivät olleet huonoja investointeja, vaan ne olivat katastrofaalisen surkeita. Sen enempää tietokoneen kuin internetinkään kehityksessä ei tähdätty minkäänlaiseen kaupalliseen menestykseen, eikä niiden menestystä kyetty ennustamaan edes kun ne olivat keksitty. Samanlaisiin pääoman tuottovaatimuksen suhteen päättömiin investointeihin ei ole tullut, eikä tule tulemaan yksityiseltä puolelta merkittäviä panostuksia.

Mariana Mazzucato on aihetta tutkinut suhteellisen laajalti. Suosittelen tutustumaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #51

Investointi ja innovaatio ovat kaksi eri asiaa. Hyvät innovaatiot voivat joskus johtaa investointeihin, mikäli ne koetaan tarpeelliseksi ja hyödyllisiksi.

Yksityisrahoitteisiin investointeihin kuuluu aina riski investoinnin kannattavuudesta ja jopa riski investoitujen varojen menettämisestä. Kannattavuuden ja täten myös riskin, mutta myös vahvuuksien suhteen eri maiden välisesti on olemassa monia vaihtelevia eroja, jotka vaikuttavat vahvasti investointien toteutumaan kansainvälinen kilpailu tähän huomioiden.

Hyvä puuseppä saattaa pärjätä kohtuullisesti jossakin muualla, mutta Suomessa puusepän ei kannata investoida poranterään kannattavuusrajan ollessa jo valmiiksi mahdottoman korkealla tuottavuuteen nähden. Moniin muihinkaan asioihin ei ole Suomessa järkeä enää investoida rajojen ollen auki esim. Balttian ja muun Euroopan suuntaan, saati sitten kaukoitään.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #76

"Hyvät innovaatiot voivat joskus johtaa investointeihin, mikäli ne koetaan tarpeelliseksi ja hyödyllisiksi."

Onhan se noinkin, mutta jotta niitä innovaatioita ylipäätään saadaan, tarvitsee niihin panostaa. Investoida. Yksityinen puoli on surkea tekemään investointeja suuren riskin epävarmoihin utopistisiin projekteihin, jotka ovat kvartaalitalouden näkökulmasta surkeita. Juuri niistä projekteista syntyy niitä tietokoneita, internettejä ja GPS:ssiä.

Kun valtio on rahoittanut maailman mullistavimmat keksinnöt omilla investoinneillaan, minusta on varsin koomista väittää että valtio ei kykenisi tekemään mitään kannilta hyviä investointeja lainkaan.

Esimerkkisi poranteristä taas on esimerkki kvartaalitaloudellisesta investoinnista. Siitä ei tule syntymään mitään voimaannuttavaa innovaatiota, joka mullistaa maailman ja lisää työllisyyttä, mutta siitä on lähes välitöntä hyötyä sijoittajalle, terän käyttäjälle ja puusepän asiakkaille.

Kummallekin on luonnollisesti paikkansa.

"Moniin muihinkaan asioihin ei ole Suomessa järkeä enää investoida rajojen ollen auki esim. Balttian ja muun Euroopan suuntaan, saati sitten kaukoitään."

Itseasiassa investointien puute on globaali ongelma. Investoinnit reaalitalouteen eivät ole kadonneet muille maille, vaan ne ovat hiipuneet kokonaisuudessaan. Lähes sääntelemättömät spekulatiiviset finanssimarkkinat, hyvävelikapitalismi ja hämärät kuviot(Euroopassa liikkuu arviolta 1000 miljardia pimeää rahaa vuosittain) tarjoavat miltei aina ja miltei kaikkealla reaalitaloutta parempia "investointeja".

Tuota ilmiötä on tutkinut mm. Clayton Christensen. Suosittelen tutustumaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #90

"Kun valtio on rahoittanut maailman mullistavimmat keksinnöt omilla investoinneillaan, minusta on varsin koomista väittää että valtio ei kykenisi tekemään mitään kannilta hyviä investointeja lainkaan."

Ai jaa.

Lukaisisitko välillä hiukan vaikkapa historiaa ja arvioisit asiaa uudelleen sen jälkeen ?

Kaikki investoinnit ja innovaatiot taitavat olla teillä päin vain valtion mahdollistamia ja jopa toimivia tältä kannalta ottaen. Onhan tätä jo nähty.

Sorry vaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #90

"Kun valtio on rahoittanut maailman mullistavimmat keksinnöt omilla investoinneillaan, minusta on varsin koomista väittää että valtio ei kykenisi tekemään mitään kannilta hyviä investointeja lainkaan."

Ai jaa.

Lukaisisitko välillä hiukan vaikkapa historiaa ja arvioisit asiaa uudelleen sen jälkeen ?

Kaikki investoinnit ja innovaatiot taitavat olla teillä päin vain valtion mahdollistamia ja jopa toimivia tältä kannalta ottaen. Onhan tätä jo nähty.

Sorry vaan.

Niklas Östman Vastaus kommenttiin #23

Pienennä julkista sektoria. Alenna Veroja. Paljon. Ja investoinnit alkavat.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Miten niin "olisi julkisen puolen pitänyt ottaa lisävelkaa investointeihin"?

Markkinataloudessa työpaikat syntyvät (jos syntyvät) yksityiselle puolelle eikä niitä synny ilman investointeja. Ja tänä vuonna jaetaan osinkoja 10,5 miljardia, luulisi, että siitä vähän riittäisi investointeihinkin?

Lievää investointien elpymistä onkin havaittavissa, toivottavasti jotakin syntyy!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kiitos muistutuksesta. Erityisesti tuo toinen kaavio kertoo erinomaisen selvästi yhdellä silmäyksellä missä mennään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen verotuksella ja kustannusrakenteella ei kilpailussa pärjätä ja valtio on antanut vapaat kädet julkisen sektorin kuppaamiseen terveydenhoidossa, asumisessa ja maahanmuutossa. Ylikansalliset yhtiöt saavat Suomessa toimia verovapaasti joka aiheuttaa verorasitusta suomalaisille toimijoille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Otetaan nyt esimerkiksi tämä tavarankuljetusliiketoiminta joka EU tulee vapauttamaan kilpailulle. Suomalaisilla kuljetusliikkeillä ei tässä kilpailussa ole mitään jakoa verotuksen ja kotimaisen byroratian velvoittavuuden takia ja alan konkurssit tulevat vähentämään valtion tuloja samalla kun julkiset menot kasvavat työttömyyskorvausten, asumistuen ja toimeentulotuen muodossa. Sama ongelma kaikilla sektoreilla, kustannukset Suomessa ovat kohtuuttoman korkeat verrattuna kilpailjamaihin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. Kun niinsanotusti vapautetaan kilpailu, pitäisi kai kilpailun olla reilua (pitäisi olla ns. tasainen pelikenttä). Mutta nyt siitä ei ole tietoakaan. Verot, työvoimakustannukset, tarkastukset ym. ovat aivan eri planeetalla Suomessa ja vaikkapa Romaniassa. Eli tavarakuljetussektori kuihtuu olemattoman pieneksi Suomessa ja jäljelle jää vain erikoiskuljetuksia ym. Työpaikat ja verotulot häviävät samaan tahtiin. Jäjelle jää kohta vain julkinen sektori. Ja kas kummaa, sitä ei kilpailuteta.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyllä julkisen sektorin palvelutuotantokin siirtyy kovaa vauhtia kilpailun piiriin pakon sanelemana. Hyvänä esimerkkinä jonkun demarin pari vuotta sitten johonkin lehteen itkemä tieto, ettei Turussa enää perusteta päiväkoteja. Itkussa jätettiin mainitsematta, että yksityisiä päiväkoteja kyllä perustetaan, ja lasten vanhemmat ovat erittäin tyytyväisiä palvelusetelimalliin, kun päiväkodin palvelutason ja sijainnin voi valita itse, hoitopaikka löytyy helposti ja nopeasti, ja kaupunkikin säästää paljon mallissa. Sama tilanne tulee väkisinkin kaikkiin palveluihin, jolloin julkisen sektorin tehtäväksi jää lähinnä valvoa vajaavaltaisten etuja. Ei tuota muutosta kukaan enää voi estää, vaikka kuinka olisi sitä vastaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #30

Aika vähän on näkynyt kaipailua esim opetutoimen ja oikeuslaitoksen piirissä. Juristit ovat ainakin onnistuneet rakentamaan sellaisen monopolirahastusautomaatin, että ei voi muuta kuin ihmetellä, miten se sopii markkinatalouteen.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #35

Opetustoimen osalta tuo muutos ei enää ole kaukana. Puolet Suomen kouluista on lakkautettu sen verran nopeaan tahtiin, että ennen pitkää yksityinen sektori tajuaa kysynnän tuotteistetuille yksityisille pikkukouluille olevan sillä tasolla, että lupa- ja tukiruljanssi kannattaa viedä läpi. Itse asiassa tässäkin asiassa perustulo auttaisi, koska se laskisi suoraan oppilaskohtaista kustannusta, kun yksityisille opettajille voisi maksaa perustulon verran pienempää palkkaa.

Oikeuslaitos on hankalampi vekotin, koska sitä tarvitaan täsmälleen niin kauan kuin vahvemmat sortavat heikompiaan. Näin äkkiseltään ei kyllä tule mieleen kuin yksi keino, jolla tuhota moinen monopoli: kouluttamalla jokainen suomalainen juristiksi jo peruskoulutasolla. Pääsisi eroon koko ammattiryhmästä, kun kyseessä ei enää olisi ammatti, vaan kansalaistaito. Loppuisi se oikeuslaitoksen väärinkäyttökin, kun ihmiset oikeasti alkaisivat tajuta, minkälaisia asioita tuomioistuimissa kannattaa käsitellä.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #39

Se on kyllä 100% varmaa, että mikään yksityinen firma ei näe bisnesmahdollisuuksia lakkautetuissa 10-20 oppilaan kouluissa - vaikka niitä olisi kuinka monta.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #47

Nyt lakkautellaan jo yli 50 oppilaan kouluja...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Meillä aivan liian vähän keskustellaan tulossa olevasta isosta muutoksesta työn suhteen, sen aiheuttaa robotiikan merkittävä kehitys. Esimerkiksi Bill Gates on tästä varoittanut. Työllä ei kohta kyetä tienaamaan toimeentuloa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #32

Ei se noin mene, työ vain muuttaa muotoaan. Ennen traktoreita suunnilleen kaikki työskentelivät ruoan tuotannossa, myöhemmin tehtaissa, sitten viihdeteollisuudessa jne. Ongelmaksi muodostuu enemmänkin se, että kun simppeleitä töitä korvataan roboteilla, simppelit ihmiset jäävät ilman töitä, koska heiltä puuttuu kapasiteetti uusiin työtehtäviin. Eettiseksi kysymykseksi siinä vaiheessa jää, pitääkö vähemmän simppelien ihmisten elättää heidät vaikka he eivät tee töitä, vai joutavatko kuolla nälkään, kun eivät kerran työhön kykene. Tosin heillekin kyllä saattaa löytyä uutta käyttöä, esim. tosi-tv-tähteys, kunhan siitäkin aletaan maksaa kaikille osallistujille edes vähäistä palkkaa kilpailuelementin sijasta...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #33

Näinhän sitä on ajateltu, että työ muuttaisi muotoaan. Niin on aina ennen tapahtunutkin. Nyt on kyse aivan eri mittaluokan teknologisesta mullistuksesta. Sen vuoksi varoitellaan globaalista massatyöttömyydestä.

Robotiikka on kehittynyt paljon nopeammin, eikä enää ole kyse yksinkertaisten töiden korvaamisesta. Robotiikka on tulossa palveluammatteihin. Ensimmäinen kävelevä robotti on jo ollut joitakin vuosia markkinoilla.

Olen seurannut alan kehitystä se ei taida olla kovinkaan kiinnostava alue poliittisessa keskustelussa siitä huolimatta miten suuri merkitys sillä on.

Jyrki Paldán

Jee, kilpailujuoksu pohjalle!

Vedetäänkö varmuuden vuoksi suoraan Bangladeshin tasolle, vai riittääkö Hong Kongin häkkiasuntomalli?

Talous ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin tapa järjestää tuotanto ja tulonjako. Jos se ei aja enemmistön etua, miksi sitä ei pitäisi radikaalisti muuttaa? Kaikille varmaan on selvää että tuo kilpajuoksu pohjalle ajaa vain ja ainoastaan sen varakkaimman promillen etua.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

En kyllä mitenkään pysty näkemään Romaniaa mallimaana tässä(kään) suhteessa.

Eli kilpailua pitäisi lisätä, mutta kun sitä lisätään se ei käykään? No, hallitus osaa peruutusvaihteen.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Yhdyn täysin edellisten liikenteen ongelmista kirjoittajien joukkoon

Lisään kuitenkin että maassamme suoritetaan noin 2 miljardin edestä vuosittain liikenne infra investointeja. Ja kehitetään liikenteen infraa valitun strategian perusteella . Edelleen mielestäni liikenteeseen panostaminen on hyvä asia:

Me vaan olemme kehittämässä pelkän digitalisaation ja robotisaation avulla tavaraliikennettämme ” Suomi on saari ” strategialla . Ja valittu strategia on EU liikenne strategiassa sovitusta kokonaisnäkemyksestä poikkeavaa – koska kehitämme sisämaan maantie ja raideliikennettä huomioimatta vesiliikenteen mahdollisuuksia .

Eli olemme hirttäytyneet” metsäteollisuuden lobbauksessa pelkän maantiekuljetuksen kehittäjiksi ,unohtaen että EUssa on sovittu kestävän kehityksen mukainen päästöjen pienentäminen jopa 60% siirtämällä maantie liikennettämme raiteille ja vesille.

Meidän perusongelmamme on että meillä on tietoisesti ( erityisesti alkaen vuodesta 2007 mikä linja virallistettiin vuonna 2012 liikennepoliittisessa selonteossa) kasvatettu ja panostettu tietoisesti kuorma auto liikennettä , sen volyymin ollen nyt noin kaksinkertainen suhteellisesti Ruotsiin. Meillä on 96 kuorma autoa /1000 henkilö. Ruotsissa 56 ja Saksassa ainoastaan 33.

Vuosittain maantieliikenteeseen ja raideliikenteeseen panostetaan noin miljardi kumpaankin kun taas vesiliikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon on vain saman verran varoja mitä LVM hallintoon(noin 80 miljoonaa /vuosi).

Ja kun n vuoden 1968 jälkeen emme ole korjanneet emmekä kehittäneet sisävesiliikenteen väyliä logistiikan ja laivojen koon kasvun ja tehokkuudenn kehityksen rytmin mukaisesti ( nyt jo 50v viimeisestä sisävesi investoinnista) niin olemme nyt vesiliikenteen osalta lähes katastrofaalisessa tilanteessa.

Sen sijaan, että pitäisi voida kilpailla ulkolaisten rekkojen kanssa luomalla uutta - kestävän kehityksen mukaisesti , niin uuden kehittäminen on poliittisilla päätöksillä vesitetty jo noin 10 vuoden ajan – valtion valitseman linjan mukaisen infran kehittämistä luoden mahdollisuuden ulkolaisille tulla nauttimaan näin rakennetuista väylistä ja tulla kilpailemaan tänne kotimaan logistiikasta ja kotimaan työstä.

Eli olemme luoneet tilanteen jossa aseet ovat annetut pois näin myös halvimman ja kestävän kehityksen mukaisen infran osalta kehittää maatamme .

Vertauksen vuoksi - Saksassa kuljetetaan noin 11% sisämaan tavaraliikenteestä vesitse.
Meillä sama luku on noin 0% .

Vesiliikenne, vaikka meillä on enemmän sisävesiväyliä mitä Saksassa niin olemme kehittäneet kallista raideliikennettä ja korvanneet kokonaan vesiliikenteen kuorma autoilla. Sisävesi laivatekniikka on kehitetty ympärivuotisesti maantieliikennettä korvaavaksi (VTT raportti 37/73/2009)

Uutta realistista vaihtoehtoa kehittämättä ,olemme pudonneet logistiikan tehokkuudessa viimeisen kahden vuoden aikana ,sen jälkeen kun em ”Suomi on saari ” strateginen -ei kestävän kehityksen mukainen suunta virallistettiin vuonna 2012 liikennepoliiittisessa selonteossa ; 21 sijaa alaspäin World Bankin LPI (logistic performance indexissä) .

Edelleen maassamme on aloitettu puhumaan ja suunnittelemaan ”Suomi on saari ” strategian alla tavaraliikenteen ns meri uberiä kuin kehitään edelleen virallisten vahvojen lobbareiden ja valtion yhteistyöllä pelkkää Arctista merenkulkua -ilman sisävesiliikenteen huomioimista. Ruotsissa on jo alettu suunnittelemaan miten saadaan Tukholman joukkoliikennettä siirretyksi vesiliikenteen sellaisiin nopeakulkuisiin aluksiin jotka kykenevät liikkumaan sohjo jäässä (rännissä) myös talvis aikaan.

Mielestäni pelkkä meri UBER ei ole realistinen eikä myöskään tehokas.

Vain vesiliikenne UBER (yhdistettynä digitali ja robotisaatio liikenne ja tavara jakelu palveluun) kykenee kilpailemaan rekka liikenteen kanssa heti kun saamme sekä Keitele Päijänteeltä että Saimaalta ympärivuotisesti avoimena olevat väylät ja meriyhteydet ja liikenteen järjestetyksi niin että Järvi Suomesta voidaan tavara liikenne hoitaa suora laivauksina keski euroopan sisävesisatamien/yksittäisten solmukohta laitureiden ja teollisuuslaitoksien kanssa ilman kahta rannikkosatama käsittelyä.

Tämä saattaisi pienentää jopa UMP:n 60-65 euroa tonnilta olevaa gappia Ruotsin vastaavaan logistiikka kustannuksiin (Ruotsissa sisävesiin on panostettu niin että esim. Södertälje kanavasta kulkee noin 9000 tonnin kaikki rahti ja tankki alukset ympärivotisesti, kun meillä vain Saimaa on meriyhteyksissä ja vain osan vuotta noin 2300 tonnin kuivarahtialuksille) . kokonaisuutena tämä voi olla jopa 6-6,5 miljardin euron kysymys koko ulkomaan(rekka/juna/laiva) liikennettä hoitavalle teollisuudelle ja kaupalle vuosittain.

Samalla , kun saamme meriyhteydet ja liikenteen rakenne muutoksen tehtyä, niin estämme ainakin osittain keski euroopan rekkojen tulon Suomeen ja vesi ja jakeluliikenne voitaisiin pitää omissa käsissä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Yhtä asiaa minun on vaikeaa ymmärtää. Teemme joka vuosi yli 40 prosenttia vuoden työajasta taksvärkkiä valtiolle. Miten ihmeessä tämä talous voidaan sössiä näin lahjakkaasti, että edes se ei riitä yhtään mihinkään enää?

Eiköhän Matti niin ole, ettei suurta talouskriisiä ja romahdusta pakoon kannata juosta yrittäen keinotekoisesti sitä pitkittää. Kriisien mekanismi näyttää olevan niin monessa asiassa maailmassa. Se lopulta asiat ratkaisee. Mitä nopeampi romahdus, sitä nopeammin pääsee taas rakentamaan tulevaisuutta. Vuosien kituuttaminen vie henkiset voimat uuden rakentamisesta.

Maailmassa on paljon erilaisia kriisejä, se näyttää olevan jonkinlainen "luonnonlaki". Tätä ei taida millään talousopeilla saada enää korjattua. Kilpailukykyongelma ratkeaa samantien kun koemme syvän kriisin ja toipuminen alkaa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kun se taksvärkki valtiolle leivotaan sisään vientituotteiden hintoihin, heikkenee vientituotteiden hinta-laatusuhde liikaa. Ei kukaan ulkomaalainen halua maksaa ylimääräistä Suomen valtiolle tehdystä taksvärkistä. Tässäkin kohden toki kannattaa muistaa, että sillä taksvärkillä silti on oma arvonsa, ja jos vientiä tuettaisiin suhteessa tehtyyn taksvärkkityön määrään, normalisoituisi vientituotteiden hinta-laatusuhde. Ratkaisu on toki liian helppo ja tehokas, jotta kukaan suostuisi ottamaan sitä käyttöön.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Niinpä... jostakin kumman syystä ei ole vielä toteutettu 'verot valtion maksettavaksi' -periaatetta, vaikka sitä on esitetty jo kauan sitten.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #78

Ei saa unohtaa, että verotuksen korkea taso on suurempi ongelma viennissä kuin kotimarkkinoilla, kun kotimarkkinoilla kokonaisuuteen vaikuttavat myös verorahoilla subventoidut palvelut. Elintarvikkeiden kohdalla itse asiassa esim. Venäjän kansa on ollut valmis maksamaan vientituotteiden hinnoissa jopa byrokratialisää (= kallis Suomesta on myynyt paremmin kuin halpa jostain muualta), koska elintarvikkeiden turvallisuuden kohdalla siitä on lisäarvoa heillekin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joskus tosiaan tuntuu siltä, että olisi paras jos Hugos Chavez -porukka pääsisi meilläkin valtaan, niin kertoheitolla nähtäisiin, mihin "hurlumhei" talous päättyy. Mutta tuskinpa siitäkään konkurssista mitään opittaisiin.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Siellähän ne Persut ovat. Ja "hurlumhei" kuvaa kyllä hallituksen politiikkaa. Kovat puheet, laihat tulokset. Ja logiikka puuttuu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kansa koki kovia 90-luvun lamassa, siitäkään ei mitään opittu. Onkohan niin, että niitä kriisejä pitäisi tulla useammin, niin oltaisiin sopeuduttu ja osattaisiin toimia oikein?

Esimerkiksi korkojen vakaus tekee lainanottajista varomattomampia.

Jos ei olisi liian vakaata taloutta, voisi kenties sopeutumisen myötä Suomen taloudesta tulla joustavampi. Pitkät vakaat jaksot ehkä jäykistävät liikaa.

Tarvitseekohan Suomen talous sparraamista, jotta se olisi paremmin sopeutunut kovempiin muutoksiin?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Valtion velka kasvaa melkein miljoona euroa tunnissa, eikä tämä ole mikään ihme kun esimerkiksi sähkötaseessa nollan arvoisesta ajoittaisesta tuulisähköstä poliittinen sopimus takaa kolminkertaisen takuuhinnan, markkinaehtoiseen hintaan verrattuna.
Valtion antama syöttötariffi on ulkomaiselle teollisuudelle tärkeä, kun muualla tämä illuusio ilmaisesta tuulienergiasta on jo särkynyt, ja tuulivoimaloiden kauppa on pysähtynyt, mutta meillä valtion tuki takaa hulppeat voitot.

Kai Lähteenmäki

Miksei meille investoida?
Lisää kysyntää pitää saada tulevaisuuden tuotteille ja palveluille- eikä pelkästään supistuksia menoihin.

Mielestäni meillä olisi kyllä varaa pitkäaikaisin investointeihin T&K, infra, koulutus, yms. peri mrd vuodessa laadukkaaseen T&K työhön tekisi ihmeitä- nuoret pääsisi keksimään uutta ilman tukia työllistävää.
Mutta samalla pitäisi pistää julkishallinnon monen kymmenen mrd tuet, palkkarahat uusjakoon- maataloustuet n 100 000 euroa/maatila, kuntien paksu virkakoneisto, turhaa koulutus-pisnistä tyyliin JAKK,..
Siis siirretään julkishallinon 600 000 ihmisestä 200 000 vähemmät tarpeellista ex-kuntapamppuja yms osaikaisiksi.
Säästyneillä rahoilla voidaankin palkata noita tulevaisuuden tekijöitä JA hoitajia, avustajia, oepttaajia lapsille,sairaille, vanhuksille,..

Muutenkin ihmettelen tätä fundamentalistista pelkoa yhteisen valtion rahan käyttöä teollisuuden kehittämiseen?
Varsinkin nyt kun maa riutuu investointien puuutteessa- nuoret tulevaisuuden tekijät eivät saa töitä?

Suomessa on aina ollut pulaa osaavista kapitalisteista metsäteollisuuden ulkopuolella.

Siksipä menneet sukupolvet ovat - onneksemme - investoineet yhteisiä rahoja Outokummun, Valmetin, IVOn, Nesteen, Kemiran, Rautaruukin, Vapon, ym kehittämiseen lentokykyisiksi.
Vai olisko nuo pitänyt jättää perustamatta, mietipä?
Nyt on hieman sama tilanne- uutta teollisuutta pitää saada lentoon...

Valtion investointeja pitää johtaa ja valvoa erityisen hyvin- eikä saa jättää jonkun liiton tai eturyhmän siltarumpupolitiikan lypsylehmiksi.
Mutta meillä on nykyään paljon kokeneita, isänmaallisia johtajia katsomaan päälle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomessa on aina ollut pulaa osaavista kapitalisteista metsäteollisuuden ulkopuolella.. Näinhän se on. Mutta miksi? Taitaa olla yksi ylikouluttamisen kiroista. Montakohan prosenttia yliopistoista valmistuneista kaavailee yrittäjän uraa? Arvataanpa, 1 %.

Kai Lähteenmäki

Mistä lisää tarjontaa yrittäjä/johto-hommiin?
Nykyään ko kouliintuminen on sattumanvaraista- tyyppillisesti pitää päästä 25 v iässä lähelle ylintä johtoqa oppimaan asioita. Kun johtamisen osaajia on vähän- tulee heistä kalliita kuin formulakuskeista tai NHL-huipuista.

Ehdottaisin, että jokaiseen yliopisto ja AMK tukintoon kuuluis pakollisena yleissivistävä 1-2 vuoden MBA tyyppinen työelämä/yrittäjä/johtamiskoulutus.Monissa ammattikouluissa on jo yrittäjävalmennusta, mutta ei yliopistoissa?

Se MBA tyyppinen työelämä/yrittäjä/johtamiskoulutus on useimmille 80% tarpeellisempi kuin jokin kapea ja syvä tiedeosaaminen. Tieteentekijä-lahjakkuudet on asia erikseen, vaikka kyllä T&K-yrityksissä/organisaatioissa pitää ymmärtää myös markkinoiden toimintaa, kustannuslaskentaa, prosessikehitystä, yms.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Tuossa vuodatuksessa on yksi (1) konkreettinen ehdotus: "Siis siirretään julkishallinon 600 000 ihmisestä 200 000 vähemmät tarpeellista ex-kuntapamppuja yms osaikaisiksi." Siis jotain 300-500 ihmistä - ja sillä homman pitäisi hoitua?

Kuntabyrokratian karsimista kannattaa moni, mutta mistä aloitetaan? Konkretiaa puuttuu. Aloitetaanko vähentäminen vanhustenhuollon ihmisistä vai koulujen opettajista? Annetaanko kenkää terveyskeskuslääkäreille vai sosiaalityöntekijöille vai päiväkoti-ihmisille? Kerro sinä!

Hallituksella on kyllä selvät sävelet: yliopistoista 3000 ihmistä pois. Voihan siellä turhia ollakin... ehkä taloustieteen professoreja tai jotain ;-)

Investointilama ei muuten johdu rahan puutteesta. Kuten mainitsin 10,5 miljardia jaetaan osinkoina ja lainarahaakin saa lähes ilmaiseksi. Valtion rahan jakaminen tällaisessa tilanteessa ei auta, ei auttanut edellisen hallituksen 800 miljoonan verohelpotuskaan. Likviditeettiloukku (kuten Korkman sanoo).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Siis siirretään julkishallinon 600 000 ihmisestä 200 000 vähemmät tarpeellista ex-kuntapamppuja yms osaikaisiksi."

Suomessa on lähinnä siirretty näitä työntekijöitä kortistoon ja hallinto jatkaa istumistaan. Posti näytti tästä hyvää kuvaa kun jakajia vähennetään mutta kallispalkkainen hallinto vain paisuu ainakin tilipussistaan. Ymmärtäisin Postin pääjohtajalle 600 000 euron vuosipalkan jos olisi ostanut Suomen Postille DHL:n, mutta kun ovat vain tyrineet yritysostoissaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Vasemmistoliitto arvosteli että pelkäämme liikaa velanottoa, valtion pitäisi ottaa lisää velkaa.

Valtion velka on kuulema erilaista kuin yksityisen kotitalouden velat. Ainakin siinä suhteessa se taitaa olla samanlaista, että ne lainanhoitokulut pitää maksaa siis korot, lyhennykset ja muut kulut. Eiköhän ne ala olla jo valtion velassa jo yhden valtion "palvelusektorin" menojen luokkaa. Eli siis ei mitenkään pieni asia.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Valtion ei tarvitse maksaa lyhennyksiä, esim. Englannilla on edelleen velkaa vuodelta 1751. Ja korkokin on lähellä nollaa, Saksan tapauksesessa jopa negatiivinen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Valtion velka on kuulema erilaista kuin yksityisen kotitalouden velat."

Valtion kannattaisikin ottaa velkaa vain omalta keskuspankiltaan ja maksaa siis korkoa itselleen. Suomi lähti liittovaltiotielle -86 kun presidentti Koivisto määritteli Suomen pankin tehtävät EMU:n sopiviksi.

Aimo Wiren

Oma kokemus on, että persaukisen yritysura ei aukea vaikka halua ja kykyäkin olisi. Kohtuullinen koulutus mahdollistaa varmemman leipäpuun kuin vastaavalle tulotasolle pyrkivä yrittäjyys. Köyhän elämässä kun ei ole varaa epäonnistua kuten olisi suvun perusvarallisuuden varassa. Vanhan kapitaalin määrä menestyvissä yrittäjävaltioissa on merkittävin yrittäjyyden kannnustin, unohtamatta tietysti samalla edellisten sukupolvien kokemuksen siirtämismahdollisuutta.
Kun omistajuutta ja samalla yrittäjyyttäkin koko ajan syytetään kaikesta mahdollisesta niin ei ihme, että sitä tekee vain todella poikkeusyksilöt.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

On totta, että mikään talous ei pysy koossa, ellei menoja sopeuteta tuloihin. Eli tuloja tulisi olla vähän enemmän kuin menot ovat. Tämä pätee jo kotitalouksissakin. Mutta nyt pitäisikin miettiä, miten se on mahdollista? Meillä jokaisella on oikeus ja myös velvollisuus tehdä töitä ja saada siitä palkka elämiseensä. Ellei näin ole, on kansalaisille tarjottava toimeentulo valtion ja kuntien tulonsiirroilla, eli ottamalla heiltä lisää, joilla on työtä tai hankittua omaisuutta ja annettua heille, joilta puuttuu leipä pöydästä.

Eikö nyt tässä tilanteessa, missä työttömyys aiheuttaa meille jatkuvaa lisälaskua ja velka kasvaa, ihmisten passivoinnilla, pitäisi ottaa käyttöön se Peruspalkkaus 1000-1500e jokaiselle työkykyiselle työttömälle valtion kassasta? Kun jokainen olisikin työntekijä ja veronmaksaja, säästyisi tuo sama ja vähän enemmänkin sosiaalipuolen menoissa.
Ihmiset voisivat käyttää aikansa ja rahansa oman elämän suunnitteluun ja kotien rakentamiseen, eli olla myös kuluttajia.

Kun katsoo käyrää valtion velan suuresta kasvusta suhteeessa tuloihin, olisi tämä perustulomalli perusteltu lisä korjaamaan vääristymää. Toiseksi viestistä on luettavissa, että veron korotuksilla emme vaurastu. On kiinnitettävä suuri huomio niihin menoeriin ja muutoksiin, joita on syntynyt 2007 jälkeisessä politiikassa, millä on saatu vääristymä aikaan. On saatava loppuun rahavirrat EU:lle ja paneuduttava harmaantalouden ja verosuunnittelun osa-alueille, sillä kuva kertoo, että jossain vuotaa ja paljon.
Olisi aika etsiä ne aukot, mihin työmme tulokset nyt karkaa.

Yksityistä kulutusta on nyt tuettu valtion velkaantumisen kautta, mutta tämä tie ei ole kestävä, siksi tulisi päästä siihen, että kaikki saamme olla kakun leipojina, mutta myös sen saajinakin.Se on luottamusta vahvistava ja terve tie, missä jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen ja oikeuden myös samat, velvollisuuksineen.

Jos laikkaamme vain sosiaalikuluja, palkkoja ja ihmisten oikeuskia työllistyä, leikkaamme samalla myös orastavan kasvunkin kotimaassa, joka on ainoa positiivinen luku tällä hetkellä.
Myös ulkomaankauppa elpyy siinä sivussa, jos pystytään palauttamaan luottamus politiikkaan ja kansalaiset saa mahdollisuuden olla mukana omalla panoksellaan. Myös yrittäjyys syntyy tarpeesta, eli kansalla on ensin oltava ostovoimaa, sillä kukaan ei perusta yritystä ja ota suuria riskejä, ellei ole olemassa maksavia asiakkaita.
Yrittäjän riski suomessa on liian suuri ja epäonnistumisesta voi joutua maksamaan koko loppu elämänsä, kuten 1990 laman yrittäjät hyvin tietävät. Siksi tulisikin paneutua tosiasioihin ja kuunnella myös pk sektoria, joka on suurin työllistäjä , mutta sen ääni ei kuulu päätöspöydissä lainkaan, kun EK ja SAK, sekä valtion edustajat neuvottelevat tupopöydissä.
Olisiko aika ottaa mukaan päätöspöytiin myös PK sektori ja kuulla heidänkin huoliaan? Uskon vahvasti, että suomi selviytyy tästäkin tilanteesta, mutta se edellyttää, että on puututtava niihin epäkohtiin, missä on syyt nykyiselle kehitykselle ja korjattava kurssia.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Tässä vähän vastausta niille kaikille, joiden mielestä Suomessa ei onnistu mikään:

http://yle.fi/uutiset/kultaryntays_kiinaan_on_ohit...

Kyllä edelleen on niin, että ne tekevät, jotka osaavat, ne jotka eivät osaa, ruikuttavat hallitusta ja Sipilää apuun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muutamia pieniä kotiin muuttajia on ollut, mutta valtavirta vie ulos Suomesta.
Kaukoidässä toimiminen vaatii pienyrityksiltä rahaa, taitoa ja uskottavuutta myös siellä päässä.

Asiaksakuntakin on otettava huomioon, sillä se voi joskus karsastaa halpamaissa valmistettuja ns. brändituotteita ( ei Apple ) tuotteita. Sveitsiläisiä kelloja eikä italialaista muotia sovi valmistaa missä tahansa.

Olisiko tarjolla ollut myös tukia kotiinpaluun kunniaksi ?

Kai Lähteenmäki

Eikö julkisia toimintoja voi muka parantaa?
Talouselämä-lehdessä 44/2015 s. 28 on mainio KELAn pääjohtaja Liisa Hyssälän haastattelu.
Liisa on rehellinen, toimelias aikaansaava johtaja- nostan hattua.
KELA on ottamassa haltuun aikaisemmin kuntien hoitamia etuuskäsittelyjä.
Liisa Hyssälä kertoo, että tehokkailla IT-systeemeillä ja toimintaprosesseilla varustettu KELA hoitaa nuo etuuskäsittelyt 1/3 jopa 1/5 henkilömäärällä ja kustannuksilla!
Kymmeniä tuhansia kunnissa vapautuu muihin töihin, kuten kipeästi tarvittaviin vanhusten, sairaiden ja lasten tukeen!
Noin niinkuin aluksi.

Voisin luetella lukuisan määrän hölmöyksiä ja väärinkäytöksiä kunnissa alkaen kymmenien/kunta ex-kuntapamppujen 5-20 v irtisanomissuojista, aika turhista 80-luvulla ilmaantuneista byrokraateista, jotka päätyökseen ajelee km-korvauksia.
Tai jotka varastaa kuntien rakennustarvikkeita. Tai ottaa vastaan lahjuksia öljyfirmoilta, jottei puu korvais öljyä, jne jne.
Kertokaapa ihmiset omia kokemuksianne..

Lue Talouselämä-lehdessä 44/2015 s. 28

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kymmeniä tuhansia kunnissa vapautuu muihin töihin....ohoh, tämäpä mielenkiintoista. Vähennetäänkö kunnista väkeä? Ei varmaan. Mihin töihin he siirtyvät? Tuskin minnekään. Samalla tavalla taitaa käydä SOTE -uudistuksen kanssa. Ehkä kolmannes kuntien tehtävistä häviää. Vähennetäänkö väkeä - esimerkiksi keskushallinnosta? Arvatkaa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset