meeviren

Vielä kerran kabotaasista

Kuten tunnettua, Valtioneuvosto päätti 17.12, että kuorma-autoliikenteen ns. kabotaasi –kuljetusten rajoituksia puretaan EU:n haluamalla tavalla ensi keväänä. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että tällöin poistetaan rajoitukset kuormien lukumäärille. Vaikka muutos ei täysin poista kabotaasi -rajoituksia ja se koskee vain EU/ETA –maita, tosiasia on, että nyt otetaan iso askel kohti vapaasti toimivia markkinoita. Tosin voi kyynisesti sanoa, että nykyjärjestelmä on jo pitkään ”vuotanut” niin paljon, että vapaasti toimivista markkinoista on jo saatu kosolti kokemuksia.

Ensi kuulemalta hallituksen päätös saattaa kuulostaa hyvältä. Kilpailu vapautetaan, hinnat laskevat ja kuluttajat hyötyvät. Joidenkin mielestä parasta koko kuviossa on se, että ja kuljetusalan ammattiliitto AKT saa kynsilleen. Vastenmielisyys AKT:ta kohtaan on niin voimakasta, että AKT:n vaikutusvallan pienenemistä pidetään tärkeämpänä kuin sitä mahdollisuutta, että kymmeniä tuhansia suomalaisia työpaikkoja häviää. Mutta voiko todellakin käydä näin?  Voi tietenkin, jos kilpaillaan kovin erilaisin ehdoin ja aitoon kilpailuun ei ole edellytyksiä. Tässä yhteydessä voi viitata anglosaksiseen sanontaan: level playing field, tasainen pelikenttä, joka usein toistuu kansainvälisen kaupan neuvotteluissa.

No, onko meillä tasainen pelikenttä ulkomaisten toimijoiden kanssa? Virossa rahtarien palkkataso on hieman runsas kolmannes Suomen tasosta. Muualla Baltiassa se on vielä vähemmän puhumattakaan esimerkiksi Romaniasta tai Bulgariasta. Modoviassa (joka jo kolkuttelee EU:n ovella) palkat ovat alle kymmenysosa Suomen pakoista.

Eikä kyse ole pelkästään palkoista Suomessa – tästä koulutuksen ihmemaasta ei enää löydy kuljettajia. Ei ihme, jos ajattelee ajokorttien hintaa ja koulutusjaksojen pituutta – niin absoluuttisin termein kuin suhteessa muihin maihin. Vertaillaan vaikka viime vuonna voimaan astuneen ammattipätevyyskoulutuksen hintoja: Suomessa ne ovat Suomessa viisinkertaiset Baltiaan verrattuna.

Autojen käyttökulut (huolto, varaosat, renkaat ym.) ovat myös keveämmän verotuksen ansiosta muualla alhaisempia, ja löysempi katsastuskäytäntö kasvattaa vielä eroa. Ministeri Berner tosin kabotaasikohua kommentoidessaan lupaili, että viranomaiset voivat jatkossa (!) kiinnittää huomiota ulkomaisten rekkojen renkaisiin. Eroa on myös polttoaineen hinnassa. Rekka-auton tankkiin mahtuu 800 litraa, eli aivan heti ei tarvitse käydä suomalaisen huoltoaseman pumpulla. Eroa Suomen tappioksi on vielä yritys- ja pääomaveroissa. Kansainvälisen kuljetusliikkeen kannalta verotus tarjoaa lukemattomia Suomea edullisempia vaihtoehtoja; Viron malli antaa siitä jo esimakua. Tasainen pelikenttä: kaukana siitä.

Viranomaiset eivät ainakaan ponnistele pelikentän tasaamiseksi. Ajatellaan vaikka sakotuskäytäntöä. Kun suomalainen kuski jää kiinni esimerkiksi ajoaikarikkomuksesta, sakkoa tulee aikanakin 500 euroa. Ulkomaalaiselle ehkä 100 euroa, ja Suomessa harvoin käyvä kaukaa tuleva voi heittää sakkolapun saman tien ikkunasta ulos. Rohkenee myös epäillä, miten tasapuolista valvonta on. Vaikka poliisi ei olisi oikeusministeriön tavoin motivoitunut valtion kestävyysvajeen paikkamaisesta, ummikko ulkomaalaisten tutkinta ei varmaan ole kovin motivoivaa. Jos rapsuja tulee kolmesti vuoden sisään suomalaiselle kuljettajalle, hän joutuu ainakin kuukauden ajaksi työttömäksi (muuten harvinaisen tasapuolinen rangaistus ajatellen eri ammatteja). Ulkomaalaiseltakin kuskilta voi ottaa kortin pois, mutta mitä sillä on väliä, koska ulkomaalaisen yrityksen kuski voi jatkaa ajamista missä tahansa muussa maassa. Tämä on suomalainen versio periaatteesta ”reilu meininki”. Mutta samalla se kertoo karulla tavalla siitä, että (isoa) ulkomaista yritystä koskevat kansalliset määräykset aivan eri tavalla kuin kotimarkkinoilla toimivaa suomalaisyritystä.  

Mitä tapahtuu kabotaasimääräysten muutoksen seurauksena? Suomaiset yritykset supistavat toimintaansa ja vähentävät väkeä, osa lopettaa tykkänään ja osa siirtää toimintansa Suomenlahden eteläpuolelle. Ennen EU-jäsenyyttä suomalaisten osuus esimerkiksi Venäjän kaupasta oli puolet, nyt se ei ole juuri mitään. Ehkä huolestuttavina on se, että Suomesta ulosliputtavat yritykset siirtävät samalla korjaus- ja huoltotoimintansa muulle (mitä jo itse asiassa on tapahtunut). Tällä muutoksella voi olla paljon suuremmat työllisyysvaikutukset kuin suomalaisten kuljettajien määrän supistumisella. Luonnollisesti ulkomaille siirtyneet yritykset maksavat veronsa muualle, samoin tekevät työntekijät. Listaa pidentävät saamatta jäävät arvonlisäverot ja valmisteverot.

Eli masentava tuotannon ja työllisyyden alasajo jatkuu. Suomessa merenkulutusta on jäljellä vain rippeet. Teollisuuden työpaikoista on puolet ulkomailla (tai ehkä jo enemmänkin, koska kaikkien suomalaisten tytäryhtiöiden työntekijämäärä ulkomailla on yli 500 000 (528 000 2013)). Suomalaisista pankeista on jäljellä oikeastaan vain yksi. Terveydenhoitoala on kohta kokonaan ulkomaisissa käsissä. Kohta myös kaikki kaivokset. Hotellit ovat muuttumassa vastaanottokeskuksiksi. Jäljellä on vain ilmaispalveluita ja valtion ja kuntien byrokratiaa. Mistä ihmeestä saamme vientituloja, jolla voimme maksaa tuontilaskun?

Voi tietenkin aina sanoa, että kabotaasin vapauttaminen on EU:n määräys. Kaikkihan on nykyään EU määrätystä, viranomaiset ja poliitikot sanovat. Mutta jos todellakin asioille ei voi mitään, niin kuin sanotaan, miksi ylipäätään ravataan päivittäin Brysselissä Eikö olisi halvempaa katsoa vain päivittäin faksilta, mitä määräyksiä Brysselista on tullut. Vai olisiko helpompaa, jossa meillä olisi vanhan ajan kenraalikuvernööri?


Matti Viren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kilpailun vapauttaminen onkin tervetullut asia unionin toimesta.

Kotimaisten päättäjien ja virkamiesten tehtäväksi jää säätää suomalaisille sellaiset asetelmat että se kilpailu olisi myös kotimaisten osalta mahdollisimman tasapuolista. Jos niin ei tapahdu niin asiakkaat ja yritykset kyllä valitsevat lompakollaan ja valitsevat sitten itselleen sopivimman.

Liiallinen säännöstely ja verotus on ihan kotimaista aikaansaannosta. Siitä ei voi oikein muita syyttää.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Professori Matti Virén on perinteisesti kirjoituksissaan kannattanut oikeistoliberaalia talouspolitiikkaa, sen ilmentymänä erityisesti yliopistojen lukukausimaksuja ja halveksinut ammattiyhdistysliikettä. On mielenkiintoista, että juuri nyt kun Sipilän hallitukselta tällaista politiikkaa on tulossa kuin tarjottimella, seuraukset alkavatkin kauhistuttaa ja tulee ikävä sosialidemokratiaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kannattaisi ehkä kommentoida tätä kirjoitusta, eikä rakentaa CV:täni. Sitäpaitsi ei minulla ole mitään AY -liikettä vastaan. Sipilän hallituksen politiikka ei minulle oikein avaudu.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ei ay liikettä voi kuin halveksia semmoinen kapina ajan jäänne eivät tajua missä mennään Duunareiden määrä vähenee ja koulutetun porukan tarve kasvaa on vain ajan kysymys milloin ihmiset kyllästyvät maksamaan työttömyys korvauksia. Suomen työväki ei yksinkertaisesti ole kilpailukykyistä. Virokin menee meistä ohi kaikilla mittareilla. Käydessäni siellä äskettäin niin ainoat ylilihavat olivat Suomalaisia ei sellaisella porukalla ole mitään mahdollisuutta kilpailla työmarkkinoilla ja se on jo nähty rakennuksilla.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ei ay liikettä voi kuin halveksia semmoinen kapina ajan jäänne eivät tajua missä mennään Duunareiden määrä vähenee ja koulutetun porukan tarve kasvaa on vain ajan kysymys milloin ihmiset kyllästyvät maksamaan työttömyys korvauksia. Suomen työväki ei yksinkertaisesti ole kilpailukykyistä. Virokin menee meistä ohi kaikilla mittareilla. Käydessäni siellä äskettäin niin ainoat ylilihavat olivat Suomalaisia ei sellaisella porukalla ole mitään mahdollisuutta kilpailla työmarkkinoilla ja se on jo nähty rakennuksilla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kabotaasipäätöksen hallituksessa esitteli Helsingin Sanomien mukaan Timo Soini: Helsingin Sanomat siteeraa: "Piiraisen mukaan erikoista hallituksen linjauksessa on vielä sekin, että ministerivaliokunnassa tämän kannan esitteli ulkoministeri Timo Soini (ps)".

Reijo Tossavainen

Olin neljä edellistä vuotta eduskunnassa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Silloin ja nyt myöhemminkin perussuomalaiset suhtautuvat kielteisesti liikenteen vapauttamiseen. Tosin Soini joutui nyt "virkansa puolesta" vastentahtoisesti välikädeksi.

Syyllinen liikenteen vapauttamiseen löytyy Brysselin suunnalta. Tosin tukea on löytynyt myös kotimaasta.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

"Suhtautua kielteisesti" ja vastustaa ovat eri asioita. Liikenne-ja viestintävaliokunnan puheenjohtajuus on perussuomalaisilla. Voisitko linkittää edes yhden asiakirjan, joka osoittaa perussuomalaisen puolueen vastustaneen näitä hankkeita? Olisin yllättyneen kiitollinen tiedosta.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #6

Eduskunnan valiokuntien keskusteluista ei pidetä pöytäkirjaa, vain päätökset.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä varmasti kaikki suhtautuvat 'kielteisesti liikenteen vapauttamiseen'. Ennen sai maksaa Helsingistä Pohjois-Karjalaan viisikymppiä ja nyt pääsee vitosella. Ja kyllä se nyt on kotimaisen teollisuuden kannalta aika merkityksellistä että paljonko logistiikka kustantaa.

Toki tuo kuulutettu tasainen pelikenttä pitäisi pystyä mahdollisuuksien mukaan järjestämään, mutta kilpailu on ihan tervetullutta.

Reijo Tossavainen

Matti kertoo kuorma-autojen isoista tankeista. Joillakin ne ovat jopa erityisrakenteiset eli normaalia suuremmat. Tämä pätee erityisesti Venäjän kilvissä ajaviin.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

No ainakin maa-aineskuljetuksissa kilpailukykyä on "turvattu" hallituksen toimesta mahdollistamalla liikennetraktorikuljetukset aina 40:een tonniin kuljettajavaatimuksia keventämällä. Enimmäisnopeus 60km/h. Kuljettajalta vaaditaan 15-vuoden ikä ja LT-kortti, jonka voi suorittaa ilman koulutusta teoria-ja käsittelykokeella. Ei ammattipätevyysvaatimusta kaiketi, koska ammattipätevyysvaatimusta ei voida asettaa ala-ikäistä "lapsityövoimaa" koskevaksi..........Turvallista matkaa!

Pasi Karvinen

Korjataan sen verran että liikennetraktoria saa ajaa jatkossakin maatalouden ajoissa kuin tähänkin asti 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kyse ei ole ajokorttivaatimuksen keventämisestä, vaan lain kiristämisen perumisesta, kun alkavan vuoden alusta muuttuu liikennetraktorin maksiminopeus 50 ---> 60km/h.

Tähän saakka maatalouden ajoissa on saanut käyttää liikennetraktoria normaalilla T-kortilla. Kaupallisessa ajossa esim. soranajossa on pitänyt olla vähintään LT-kortti tai C-kortti, liikennelupa ja ammattipätevyyskoulutus. LT-kortin ikäraja oli 18v.

Uudet pykälät astuvat voimaan 1.1.2016 jolloin liikennetraktoriin vaaditaan aina LT-kortti. LT-kortin ikäraja pudotetaan 15 vuoteen. Mutta ammattipätevyyttä ei saa ennenkuin olet 18v.
15-vuotias voi ajaa vain maatalousajoa aivan kuin tähänkin asti, mutta ei kaupallista ajoa.

Hinnan polkemisista traktorilla on turha puhua, kun ammattimaisena koneyrittäjänä tiedän, että kuorma-autoilijat ajavat tälläkin hetkellä halvemmilla taksoilla kuin traktorit, johtuen halvemmista huoltokuluista. Esim. rengaskierros nykyaikaiseen liikennetraktoriin maksaa pitkälti yli 10 000€. Kuorma-autoon maksaa murto-osan siitä ja kestoikä on pidempi kuin traktorin hakkurenkaalla. Traktori kuluttaa polttoainetta enemmän maantiellä ja maantiekuljetuksessa kaupallisessa ajossa on käytettävä dieseliä niinkuin kuorma-autossa. Traktoreillekin löytyy paikkansa soran ajossa, mutta ei halvemman taksan vaan parempien maasto-ominaisuuksien takia.

Palaan vielä siihen, että traktoreiden massat eivät muutu minnekään entisistä säännöistä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Luuleeko joku todella, että sääntösuomi antaa periksi esim ajokoulutuksessa. Tavallisetkin ajokorttien hinnat saatiin pilviin. Ei todellakaan. Mikään ei viittaa suomen selviämiseen nykytilanteesta.

Meidän on lähdettävä eu:sta tai luotettava tulevaisuutemme velanantajin osaamsen varaan. Minä en ainakaan vuodesta 2008 alkaneen kehityken muuttumiseen enää usko. Toki perusteet on valettu hyvinvointivaltion rakenteisiin aiemmin.

Mutta ehkä meidän on otettava maahanmuuttajista mallia. Minulla kun on ollut onni tutustua useisiin. Tehdään paljon töitä. Pyritään olemaan maksamatta veroja. Jos jollekki viron pojallekin puhuu palkasta he eivät edes ymmärrä mitään bruttopalkan käsitettä. Käteen jäävä raha on se tärkeä.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Ajokoulutuksen sääntelyä on purettu jo monilta osin ja purkaminen jatkuu edelleen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Koulutuksesta on tullut kallis. Siksi kuskit loppuvat. Omalla kuorma-autokotrtillani ei tee mitään. No jotkut hyötyvät. Kuskit joutavatkin kortistoon.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #10

Onko sääntösuomi syyllinen kortin kalliuteen vai yritykset?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #21

Kun kaikista tuloista yli puolet menee valtiolle (ja muulle julkiselle sektrille), kaikki on väistämättä kallista. Mutta eivät säännöt (ja niiden paavillinen noudattaminen) yhtään asiaa helpota. Ajatellaan vaikka ajo-aikarajoituksia. Miten äärimmäisen harvaan asutusssa Suomessa voidaan suunnitella reitit niin, että 8 tunnin työajat (ja vielä tarkemmat ajo-ajat) eivät koskaan ylity? Miten se on mahdollista? Se on mahdollista vain niin, että ajo-ajat ovat lyhyempiä (ei voi ottaa yhtään risikiä siitä, että ajat ylittyvät). Eli todelliset työajat lyhenevät ja tarvitaan kaksoismiehitystä. Kallista, kallista. Kuljetusten kallistuminen rokottaa tietenkn eniten syrjäseutuja. Onhan se yksi tapa tyhjentää Kehä-3:n ulkopuolinen alue.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

En oikeastaan tiedä miten sait yhdistettyä ajo-opetuksen hinnan perusteluiden kyselyn ajo-aikarajoituksiin ?

Pitääkö paikkansa ettei ajo-opetuksen kustannukset ole nousseet ja jos ovat nousseet..onko valtio syyllinen siihen? Entä onko ajo-opetukseen tullut lisää hintaa nostavaa sääntelyä,koska ei ennen ajo-opetus näin kallista ole ollut mitä se nyt on.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #26

Vaikea sanoa, kun en tiedä ajo-opetusalasta kovinkaan paljon. Näyttää vain siltä, että opetuksen tarjoajat ovat ovat harvinaisen hyvin onnistuneet vakuuttamaan viranomaiset siitä, että opetuksen määrää (eri muodoissaan) pitää lisätä. Viranomaiset taas eivät ole nähneet mitään ongelmaa siinä, että opetus on pitkittynyt ja kallistunut. Hehän ovat vain nostaneet opetuksen "laatua". Se on sitten muiden päänsärky, että opetettavia ei kohta enää ole Suomessa. Muiden päänsärky on sekin, mikä on opetuksen laatu ulkomailla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Eli..yritykset ovat syyllisiä ajokortin kalleuteen yhtälailla kuin sääntösuomi hyväuskoisine poliitikkoineen. No..mikäli ei sitten yrittäjiä ei kuultaisi,niin siitä vasta poru tulisi..

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #34

Jos puhutaan raskaista luokista (C-, CE-,D-luokat), niin niiden osaltahan koulutus on siirtynyt jo aikapäiviä sitten valtaosin yhteiskunnan järjestettäväksi. (Keskiasteen ammatillinen-, aikuis- ja puolustusvoimien koulutus). Logistiikan alalle on ollut halukkaita paljon, mutta koulutuksen kalleus on rajoittanut alalle pääsyä lähes varmasta työpaikasta huolimatta. Mikäli tämä kabotaasisääntelyn purku nyt ohjaa suuremmat kuljetusyritykset siirtämään toimintansa kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä ulkomaille, on luonnollista, että työvoima haetaan myös alhaisemman palkkatason maista. Pienempien yritysten mahdollisuus työllistää suomalaisia kuljettajia voi tulla kustannustekijöiden vuoksi mahdottomaksi.
Se vaara tässä on myös, että suomalainen hyvä kuljetusalan osaamisen siirtäminen nuoremmille kuljettajasukupolville katkeaa.
PS. Kilpisjärventien varressa voitaisiin kyllä tuottaa helposti ohjelmaa "puolalaiset rekkamiehet jäällä". Olis meinaan ojien pohjalla kuvattavaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #43

c-kortti yhteiskunnan järjestettäväksi? Ajoin kyllä abc-korttini ihan autokoulussa ja oli siinä hintaa. Miten sitten taas vetoat,että Keskiasteen ammatillinen-, aikuis- ja puolustusvoimien koulutus tekisi kortista niin kalliin,että logistiikka alalla koulutuksen kallius on esteenä? En ihan nyt ymmärtänyt logiikkaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #25

Itse asiassa on aivan luonnollista, että tuloista puolet menee veroluonteisiin maksuihin, koska ihminen on normaalisti koko eliniästään vain noin puolet tai vajaa puolet ansiotöissä. Verot ovat suurelta osin tulojen pakkotasaamista elinkaaren siltä osalta kun käydään töissä elinkaaren sille osalle kun vietetään lapsuutta, opiskellaan, ollaan työttömänä (toivottavasti ei kovin pitkään juuri tässä elämäntilanteessa) tai eläkkeellä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Liikenteen vapauttaminen merkitsee myös suomalaisten, yksityisten ja yritysten valinnanmahdollisuuksien parantamista. Jos ei siihen kykene sopeutumaan niin huonosti käy.

Sensijaan että keskityttäisiin parantamaan omien yritystemme kilpailukykyä, vapauttamista vastustavilla on kiikarissa kiellot ja rajoitukset.

Ja sellaisia joku entinen poliitikko käy vielä erikseen kehumassa (hymiö).

Lisää vaan protektionismia. Se tulee aina kaikkein kalleimmaksi juuri kotimaisille. Ei mikään ihme että täältä on lähtenyt niin paljon yrityksiä muualle.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kuten Matti Viren ansiokkaasti blogissaan mainitsi, suomalaisyritysten kilpailuedellytykset ovat äärimmäisen heikot missään muussa EU-maassa paitsi Suomessa. Nyt EU:n mahtimääräyksellä kotimainen rahtiliikenne ajetaan alas ja kuljetukset jäävät balttien ja puolalaisten kontolle.

Uber tulee ja tappaa taksiliikenteen, jota jäävät hoitamaan lähinnä maahanmuuttajat.

Sitten elämmekin jo Ketolan ihanneyhteiskunnassa.

Mikään ei toimi, ei ainakaan ajallaan, mutta halpaa on.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kuljetuksista ilmiö leviää myös muille aloille. Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö lisääntyy, ja paikallinen sopiminen mahdollistaa sen, että firmat, joissa työskentelee lähinnä maahanmuuttajia, voivat paikallisesti sopia työskentelevänsä niitä firmoja alemmilla palkoilla, kuin firmat, jotka työllistävät kantasuomalaisia. Perussuomalaiset eivät suojele suomalaisia työpaikkoja, vaan ajavat hallituksessa paikallista sopimista voimalla läpi Suomessa.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #13

Minusta tuossa on koko taikinan juuri. Eipä tarvitse ihmetellä miksi todella suuri osuus turvapaikanhakijoista on työikäisiä miehiä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yhteiskuntien sopeuttaminen pelkän vapaan markkinatalouden ehdoilla on teoriassa hyvä ratkaisu, mutta käytännössä ongelmallinen. Yhteiskuntarauha nimittäin järkkyy helposti, jos kansan keskuudessa liian suuri osa 20-40-vuotiaista miehistä on pitkäaikaistyöttöminä tai muuten vakavissa toimeentulovaikeuksissa. Juuri tällaisista lähtökohdista nousee rikollisuus ja vaaralliset väkivaltaiset ääriliikkeet. Valitettavasti on niin, että useimmilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aikaa jäädä odottamaan, josko kuukauden päästä ehkä olisi syötävää tai vuoden päästä ehkä katto pään päällä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sitten elämmekin jo Ketolan ihanneyhteiskunnassa."

Federalisti Ketola ei katso Suomen etua vaan liittovaltiokehitystä joka ei tule toteutumaan mutta Suomi ajetaan konkurssiin sitä odotellessa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Työpaikkoja katoaa ja konkursseja tulee. Suomessa kuljetusfirmat ovat jo nyt ahtaalla. Olisi ollut viisasta lykätä ja pitkittää direktiivin sovellusta, mutta ei. Hallituksen työllistämistavoite karkaa käsistä. Ei hyvältä näytä.

Mika Mäki

AKT:n trukkikuski tienaa 2,5-3 euroa enemmän kuin kaupan alan trukkikuski. Siihen vielä kun vielä lisää sivukulut päälle ni jo tulee hintaeroa kaupan alan kuskiin joka tekee samaa työtä. Se on mukavaa kun on neuvotteluvoimaa palkkaneuvotteluissa, mutta kyllä siinä myös omaan jalkaan sahataan. Ajan myötä muut vie työt

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta miten on tuottavuus?

Ei kaupanalalla selkeästikkään makseta palkkaa tuottavuuden mukaan...mutta maksetaanko AKT:n kuskeille?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei siinä ole mitään järkeä, että palkat määräytyisivät tuottavuuden mukaan. Silloin lentokapteeni tai ydinvoimalan valvoja saisi 100 tai 1000 kertaista palkkaa kaupan alaan verrattuna. Tuottavuus johtuu pääasiassa tuotantoon sijoitetun pääoman määrästä, vähemmässä määrin työntekijän ponnisteluista ja ammattitaidosta. Jos työmarkkinat toimivat hyvin, kaikille saman ammattitaidon ym. omaaville maksetaan sama palkka.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #49

Mutta sellaistahan esim. Elina Lepomäki on ehdottanut..ja tainnut Libera muutenkin ehdottaa,jos oikein muistan. En vain ole koskaan ymmärtänyt mitä he oikein ajattelevat siinä kohtaa..se varmaan kuulostaa hyvältä ja liberaalilta ens alkuun.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #58

Vaikea sanoa. Ymmärrän toki sen, että koko kansantaloudessa pitää olla vastaavuus tuottavuuden kasvun ja palkkojen nousun välillä. Mutta hyvin toimivilla markkinoilla "itse työn" pitää olla saman hintaista.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä Suomalaiset rati hinnat ovat isommat kuin Saksassa ja Hollannisa . Ei meidän kilpailukyky koskaan parane jos sallimme suurempia kuluja melkein joka portaassa. Jo maamma syrjäinen siainti ja maantie yhteyden puute aiheuttavat tarpeetonta kulua ja ajan hukkaa . Olemme saaressa ja AKT on sen huomannut sen ja käyttänyt sitä häikäilemättömästi hyväkseen ja saanut meidän kulutustavaraviennin ja samalla tuotannon kutistumaan ja osaltaan loppumaan. Ei meidän vientiteollisuus kaipaa enää yhtään lisärasitetta Suomalaisten kuljetusliikkeiden käyttämisestä. Odetan mielenkiinnolla aikaa kun Venäjä saa suursatamansa valmiiksi miten käy Kotkan ja Haminan satamien kun Venäläiset voivat tarjota halvempia kuljetuksia eurooppaan käyttämällä omaa kalustoaan ja laivojaan. Emme voi ijät ja ajat suojella omaa kallista työvoimaamme.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Olen tähän asti ollut liitovaltio kehitystä vastaan mutta nyt kun maassamme ei saada mitään uudistuksia aikaan eli emme ole kypsiä demokratiaan joku ATK on saanut hallitusta enemmin valtaa niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin että joku muu ulkoinen taho ottaa hommat hanskaansa ja parempi on että se on liittovaltio kuin velkojat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"joku muu ulkoinen taho ottaa hommat hanskaansa ja parempi on että se on liittovaltio kuin velkojat."

Taitaa olla sama taho joka meitä kiristää. Aikoinaan muutamat hörhöt toivoivat Stalinin ohjailemaan Suomesta parempaa maata eli mikään ei ole muuttunut, sekopäitä löytyy aina vaikka kuinka tiedostaisi todellisuuden jossa Suomi on mennyt vain alaspäin EU:n aikana.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ei EU ole mikään työväen diktatuuri eikä yksikään EU johtaja ole stalin. Suomen alamäki alkoi vuonna 2009 sitä ennen olimme olleet EUsa monta vuotta . Suomen alamäki ei alkanut EUn takia vaan liian suurista palkankorotuksista eli ihan omasta syystä. Kaikki maat joissa on ollut maltilliset palkan korotukset ovat pärjänneet oikein hyvin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #38

"Suomen alamäki alkoi vuonna 2009 sitä ennen olimme olleet EUsa monta vuotta ."

Talouden noususuhdanteessa oli helppo mennä ylämäkeä varsinkin kun Nokia vauhditti Suomea ja etelä-Euroopan maat ottivat velkaa minkä EKP takasi pienellä korolla. Nämä velat me maksoimme verovaroista koska EKP ei ollut kiinnostunut pääomittamaan pankeilta eurovaltioille siirtyneitä lainoja.

EU on suurin huijaus mitä on koskaan ollut.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Ei ole täysin selvää, että EU vaatisi poistamaan rajoitukset kuormien lukumäärille, tai ainakaan sitä ei näy muissa jäsenvaltioissa noteeratun.

Saksan Liittotasavallan liikenneministeriön sivuilla lukee nyt, että toisessa jäsenvaltiossa on sallittu kolme kabotaasikuljetusta seitsemän päivän sisällä:

„Nach einer grenzüberschreitenden beladenen Einfahrt in den Aufnahmemitgliedstaat sind drei Kabotagebeförderungen innerhalb von sieben Tagen erlaubt. Die erste Kabotagebeförderung darf erst nach vollständiger Entladung des Fahrzeugs erfolgen.“

(BUNDESMINISTERIUM FÜR VERKEHR UND DIGITALE INFRASTRUKTUR: „Regelungen für Kabotageverkehre in Deutschland“, http://www.bmvi.de/SharedDocs/DE/Artikel/LA/regelu..., luettu 26.12.2015)

Saksassa kabotaasikuljetuksia koskee Saksan minimipalkka, joka ei koske puhtaita transitkuljetuksia. Saksassa raskaalle liikenteelle on myös GPS-pohjainen tiemaksu.

„In Deutschland erbrachte Kabotageleistungen sind nach Mindestlohn zu vergüten.
Da der Mindestlohn auf alle Arbeitnehmer während ihrer Beschäftigung im Inland Anwendung findet, gilt er seit Anfang des Jahres grundsätzlich auch für angestellte Lkw-Fahrer von Anbietern aus einem anderen EU-Mitgliedsland, die zur Erbringung von Kabotageleistungen in Deutschland eingesetzt werden. Reine Transitverkehre sind bis zu einer endgültigen Klärung auf EU-Ebene hiervon aktuell zunächst ausgenommen.“

HAUFE: ”Grundfreiheiten innerhalb der erweiterten EU und Übergan ... / 4.2.1 Kabotage“ http://www.haufe.de/personal/personal-office-premi...

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

Jäin miettimään kuinka moni ulkomaalainen olisi autoinensa Suomessa odottamassa kuormaa? On selvä että pitempiaikaiset kuskaamiset menisivät kilpailuun, mutta kuka siinä voittaisi? Mielestäni suomalainen yritys joka kilpailee maan ulkopuolelle menevistä kaupoista. Jos kuljetukset jäisivät kotimaahan voittaisi tavaran kuluttaja, tilaaja ja valmistaja halvemmilla kuljetushinnoilla. Nämä muuten muodostavat pientuotteista ison osan. Sitten on vielä eräs asia jota en tunne aivan tarkasti, mutta jo nyt suomalaiset rekat ajavat suomalaista tavaraa eri puolille Eurooppaa. Siis hintahan onkin jo kilpailtu, vai onko? Meillä toistaiseksi valtio (eli kansa) maksaa kaiken liikenteen tarvitsemien väylien rakentamisen ja kunnossapidon. Tämä onkin oikein.Siksi ulkomaisilta voidaan myös ko maksua periä. Kotimaisille se esityksen mukaan tultaisiin palauttamaan, jos sitä peritään.
Meriliikenteen vähemneminen johtuu monesta tekijästä, suurin on ehkä Euroopan ja maailman taloustilanne. Toisaalta voidaan pohtia erikseen sitä kenen kuljetuksia suomalaiset alukset kuljettaisivat, minne ja millä ehdoin. Nyt vaikuttaa siltä että öljyn merkitys on vähenemässä, samoin on silloin niiden kuljetuksien kohdalla.

Jäänmurtajien tarve tulee lisääntymään, siinä Suomi on vahvoilla ja hyvällä etumatkalla. Jos tästä kuitenkin syntyy maailmaa koskettava ilmiö, on suomalaisten saatava telakoilleen ulkopuolista apua tai rakentaminen siirtyy isompiin kuvioihin.

Sofia Roth

Kiitos taas hyvästä puheenvuorosta. Tämä kaikki ei hyvältä näytä. Ensin ajettiin alas rakennusteollisuus suomalaisilta työntekijöiltä,jotka nyt ovat kortistossa. Työt hoitavat virolaiset ja puolalaiset duunarit, joiden perheet asuvat omissa maissaan, eivätkä ole täällä käyneetkään, mutta saavat lapsilisät ja kodinhoitotuet. Työt eivät tältä saralta lopu, sillä jälkikorjauksia ja hometaloja riittää vuosikymmeniksi.
Nyt sitten ajetaan alas kuljeletusala. Niinkuin sanoit kirjoituksessasi, ei ole mahdollista suomalaisen yrittäjän näillä hinnoilla, sivukuluilla ja säädöksillä kilpailla virolaisen tai romanialaisen yrittäjän kanssa. Jono kortistossa kasvaa, ja yrittäjät menevät konkurssiin. Toivon sydämestäni, ettei tämä hallitus saa aikaan yhtä paljon itsemurhia, kuin Aho-Viinasen hallitus!
Herää myös kysymys kuka tämän yhteiskunnan kulut lopulta maksaa? Yritykset näyttävät harjoittavan verosuunnittelua (lue-veronkiertoa) rikkaat piilottavat varansa laillisesti erilaisille tileille. Veroja maksavat eläkeläiset ja ne työssäkäyvät, joilla työtä vielä on. Mitä taas tulee näihin riuskoihin turvapaikanhakijoihin, niin voidaanpa arvuutella aiemman kokemuksen perusteella kuinka suuri prosentti heistä tulee olemaan verojen nettomaksajia.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Entäs jos Suomessa hinnat nousevatkin, koska kukaan ei jaksa tehdä töitään kunnolla? Sisäänostajat ostavat miten sattuu, eivätkä edes yritä kilpailuttaa, työmarkkinajärjestöt vaativat palkankorotuksia, eivätkä edes yritä ymmärtää liike-elämän lainalaisuuksia, yritykset palkkaavat konsultteja hoitamaan irtisanomiset, kun on liian ikävää katsoa irtisanottavia silmiin, ja konsultit sitten potkivat ihmisiä sattumanvaraisesti pellolle jne. Entä jos Suomi on kuin onkin aivan täynnä epäpätevää porukkaa, joka sietäisikin korvata paremmilla?

Sanotaan, että kansalla on sellaiset johtajat jotka se ansaitsee. Mitä meidän kansastamme kertoo se, että meillä on nykyisenkaltainen hallitus ja eduskunta?

Kabotaasikuljetuksissa on ongelmia täsmälleen niin kauan, kun kyseisiä kuljetuksia hoitavat ulkomaalaiset eivät halua asua Suomessa. Täällä asuessaan heitä sitovat täsmälleen samat lainalaisuudet kuin kotimaisia toimijoita, ja kabotaasikuljetukset eivät sovikaan enää kabotaasin määritelmiin. Minusta on mielenkiintoista, että virolaiset ja puolalaiset haluavat pitää perheensä Virossa ja Puolassa, jos kerran työtkin ovat täällä. Voisivatko ne suomalaisten kuskien perheet muuttaa Viroon, jolloin suomalaiskuskit voisivat hoitaa kabotaasikuljetuksia Suomessa virolaisin hinnoin? Vai eikö sellainen oikein huvita? Miksi ei?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Että voisimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Koulutuksen pituus johtuu siitä, että keskiasteen tutkinnon on pidettävä sisällään kolmen vuoden opinnot ollakseen vertailukelpoinen toisten keskiasteen tutkintojen kanssa. Onko tasapuolisen jatko-opiskelumahdollisuuden tarjoaminen kaikille tutkintosuunnille sitten tärkeää, on ihan relevantti kysymys. Tutkintokoulutuksen koulutusrakenne on kokonaan omissa käsissämme.

Polttoaineen osalta 800 litraa riittää täysperävaunurekalla parin tuhannen kilometrin matkaan. Jos Viren uskoo, ettei ulkomainen toimija kotimaisella tankkausasemalla käy, ei hän itsekään kabotaasista koituvaa uhkaa pidä edes kovin merkittävänä. Laskelmissa näyttää ainakin olevan aukkoja.

Jos leipomo saa raaka-ainekuljetuksen Virosta ja sama raaka-aineita toimittanut auto jakaa päivän tuotteet aamulla toimijoille, leipomo saa satojen eurojen säästön jakelukustannuksiin. Jos toiminta on säännöllistä, säästö siirtyy leipomolta asiakkaille ja sitä kautta kuluttajahintoihin.

Toki tämä kaikki voi tarkoittaa AKT:n (yli)vallan vähenemistä. Kyseisen liiton kyseessä ollen emme sentään maltillisuudesta voine puhua jatkossakaan.

EDIT: Kenen etu on, että paperirullan toimittaminen tehtaalta satamaan maksaa Suomessa kaksi kertaa niin paljon kuin se maksaisi Virossa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Rahtari tarvitsee keskiasteen tutkintoa yhtä paljon kissa pyjamaa. Kovasti muuten Niemeläisen rekka kuluttaa, 80 l satasella. Eiköhän oikea lukema ole jossain 40 ja 50 l. välillä.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Sitä se juuri tarvitsee. Ammattitaitoa. Mikäli lähtökohta on se, ettei kuljetusalalla tarvita koulutusta, niin silloin on nimenomaan ihan sama mistä maasta tullut sitä raskasta tuolla vie. Jälki on karmeaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tuosta koulutuksen tarpeesta jo totesinkin, että se on omissa käsissämme määrittää. Nykymalli antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin.

Kun rekka kuluttaa 40 l / 100 km, rekalla voi 800 litran tankilla ajaa tuon mainitsemani pari tuhatta kilometriä. Ei se Niemeläisen rekka sen enempää kuluta kuin Vireninkään rekka, siis.

Seppo Korva

On se kumma ettei kukaan, ei yksikään kommentoija, ota huomioon liikenneturvallisuutta! Pyöri tuolla sitten pikkukopperolla max.60 tonnisten rekkojen seassa, joiden ammattitaito ja kunto 24 tuntia putkeen ajettuaan ei vastaa alkeellisimpiakaan turvallisuusvaatimuksia. Sitten tulevat uutiset kuinka rekka tappoi isän, äidin ja lapset alkavat olemaan arkipäivää. Kukas siitä ottaa vastuun? Liikennevaliokunta? Ei kukaan, ja tieliikenne on kohta venäjän tasoa, missä vain mielikuvitus on rajana, millaisilla romuilla ajetaan. Norjassa on kylmästi otettu kanta, jos rekassa ei talvirenkaita, ei asiaa maahan. Asia varmistetaan jo tullissa. Tai jos löytyy rekka ilman talvirenkaita, rekka jää siihen. Taas mennään sokeasti EU päätöksien mukaan. Puoliautomaatti kiväärit kyllä pidetään lainvoimaisina, muttei tieliikenteen turvallisuutta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Korva, voisitko kertoa (lue: linkittää asiallista tietoa):
- kuinka pitkiä työpäiviä EU-alueella keskimäärin ajetaan?
- missä päin EU/ETA -aluetta tieliikenne on "Venäjän tasoa"?
- millainen on "Venäjän taso"?
- onko Venäjä mielestäsi liittymässä ETA-alueeseen?

Kirjoituksesi on pelkkää tunnekuohua ja uhkakuvien maalailua ilman faktoja.

Suomessa ei ole raskaalle kalustolle määrätty talvirengaspakkoa. Talvirenkaita ei siis ole suomalaisillakaan autoilla.

Ja kyllä: ihan varmasti jossain vaiheessa tapahtuu onnettomuus, jossa osallisena on ulkomainen rekka. Sitten voit ilakoida: "Mitäs minä sanoin!" Olet ollut kaukaa viisas, lähes selvännäkijä!

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Voi kuule kyllä niitä ulkomaisten yhdistelmien onnettomuuksia on jo tapahtunut. Kysymys ei niinkään ole renkaista, vaan siitä kuinka niitä käytetään. Kyllä se vain niin on, että se ulkomaankuljettaja ei monesti ymmärrä talviajosta raskaalla enempää kuin sika joulusta. En päästäisi puikkoihin ainakaan täällä ylhäällä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #50

Muistikuvieni mukaan suomalaisten kuljettajien käsissä on tapahtunut varsin isoja onnettomuuksia, isoin tapahtui talvikelissä, suomalaiselle kuskille.

En toki epäile faktojasi, ulkomaisille kuljettajille onnettomuuksia lienee jo sattunut. Uskon kuitenkin, että vielä tulee eteen iso onenttomuus, jossa osallisena, ehkä syyllisenä, on ulkomainen yhdistelmä. Se on väistämätön seuraus tästä kehityksestä. Riski on olemassa joka tapauksessa koko ajan, kun raskasta liikennettä teillämme liikkuu. Riskin kannalta lienee sama, kuka kuskin pukilla istuu.

Pitäisi selvittää, kuinka monta onnettomuutta / 1 000 000 km on suomalaisilla / ulkomaisilla toimijoilla.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

Märissä housuissa viileässä säässä on inhottavaa! Luulen että itse olemme olleet hyväksymässä tällaisen järjettömän kustannusrakenteen muodostumisen. Ei ole yhtä erillistä syytä vaan kokonaisuus on suuruudenhulluuden muodostama "kustannusmörkö". Maailmassa ei vaan ole sellaista porukkaa joka ostaisi palveluja näillä hinnoilla. Paitsi suomalaiset. Kun suomalainen sitten isossa maassa lisää vielä nämäkin kulut omiensa lisäksi, niin on oltava tosi hieno "sinkkiämpäri" jotta se viedään maailmalla käsistä!

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyse voi tietenkin myös olla siitä, että Suomessa on liian vähän ihmisiä neliökilometriä kohden. Viisikymmentämiljoonaa henkeä lisää, niin johan alkaisi rekalla ajaminenkin halventua. Toinen vaihtoehto on toki nykyväestön pakkosiirto Kehä 3:sen sisäpuolelle. Kustannustaso romahtaisi huikeasti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Huh, älä kirjoita tuollaisia. Kohta joku innostuu vaatimaan turbovaihdetta maahanmuutolle, koska silloin saataisiin rekalla ajaminen halvemmaksi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #48

Minun kierot matemaatikon aivoni voivat keksiä vielä pahempaakin kirjoitettavaa: mietitäänpä yhden maahanmuuttajan kustannuksia kahden eri maahanmuuttomallin avulla.

Vaihtoehto 1. Maahanmuuttaja ilmaantuu vastaanottokeskukseen parikymppisenä miehenä. Osaa vähän englantia, paljon jotain vieraampaa kieltä, käynyt jonkin muinaista kansakoulua vastaavan koulun. Kustannukset: kielen opetus, ammatillinen koulutus, ylläpito työelämään astumiseen asti (lisäksi osalla työttömyyskorvaukset).

Vaihtoehto 2. Maahanmuuttaja ilmaantuu synnytyssairaalaan vastasyntyneenä lapsena. Vanhemmille maksetaan äitiyspäiväraha, vanhempainpäiväraha, mahdollisesti kotihoidontukea vanhemmalle, joka jättäytyy työelämän ulkopuolelle, tai päivähoidon subventointia. Lapselle tarjotaan ilmainen peruskoulu, ilmainen ammatillinen koulutus tai lukio+korkeakoulututkinto, sekä ylläpito työelämään astumiseen asti (lisäksi osalla työttömyyskorvaukset).

Näiden kahden vaihtoehdon kustannusrakennetta pohtiessa herää kyllä kysymys, pitäisikö biologinen lisääntyminen kieltää tykkänään näin köyhässä maassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Toinen vaihtoehto on toki nykyväestön pakkosiirto Kehä 3:sen sisäpuolelle. Kustannustaso romahtaisi huikeasti."

Ei tämä ole mikään itsestäänselvyys, hallitukset voisivat silti pitää verot tapissa ja vaikka lahjoitella verovaroja esimerkiksi Kreikalle ja Espanjalle.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyllä kustannustaso tippuisi, vaikka verot säilytettäisiin ennallaan, koska välimatkat lyhenisivät ja tuotantoyksiköiden määrää olisi mahdollista kutistaa. Toki absoluuttiset verotulot myös tippuisivat, mutta koska myös verovaroin kustannettujen palveluiden kustannustasot tippuisivat, olisi kivasti rahaa lahjoitella Kreikan ja Espanjan lisäksi vaikkapa Turkille ja Syyriallekin...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllä kustannustaso tippuisi, vaikka verot säilytettäisiin ennallaan, koska välimatkat lyhenisivät ja tuotantoyksiköiden määrää olisi mahdollista kutistaa."

Näillä ei ole mitään merkitystä jos valtuutetut poliitikot eivät huomioi Suomen etua kansainvälisessä kilpailussa. Kuten blokisti mainitsi suomalaiset eivät ole tasavertaisia kilpailemaan kuljetuksista naapurimaiden kanssa johtuen aiempien hallituksien tekemistä veropäätöksistä ja kotimaisesta byrokratiasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomelle tuottaa suuria vaikeuksia sopeuttaa talouttaan ja hallintoaan EU:n toiveiden mukaisiksi. EU:n pyhinhän on tavaroiden, palvelusten, ihmisten ja työn vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla eli integraatio.

Suomessa on pyritty poimimaan vain rusinoita pullasta ja jopa valtiovallan taholta vastoin EU:n normistoa esim. autoverotuksen osin.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Jarmo olen kanssasi samaa mieltä- mainitsemiesi vero ja byrokratiä päätösten lisäksi - , lisäisin vielä luettelemiisi asioihin sen, että erityisesti vuodesta 2011 alkaen hallitus ja eduskunta on toiminut ja lvm on sekä toiminut että toimittanut hallitukselle ja eduskunnalle ,oikeuskanslerin 15.4.2014 mukaan infra ja poliittisia päätöksiä varten puutteellisia yksipuolisia perustietoja .

Joista esimerkkinä voi mainita että myöskin tämä SSS hallitus antoi huomenlahjaksi , nyt 600 miljoonaan lisäksi heti 158 miljoonaa erityisrahaa Äänekoskelle yksinomaan maantie ja raide liikenteen kehittämisiin , perustaen päätökset virheellisin perustoin tehtyyn EU liikennestrategian vastaiseen liikennepoliittiseen selontekoon (vuodelta 2012) ja nyt tietoisesti tuo 600 miljoonaa euroa (budjettien lisäksi )tälle hallitukselle valmisteltuun , kahteen hyvin puutteellisesti tehtyyn tutkimukseen.

Joulukuussa 2014 julkaistuun parlamentaarisen liikenne infran raporttiin , mikä oli luotu ilman relevanttia vertailua EU liikennestrategian (2012) vaatimuksia vesiliikenteeseen siirrettävien volyymien mahdollisuuksista Suomessa ja niiden tarvitseman infran puutteista.

Ja toinen oli vielä törkeämpi.

LVM(Liikennevirasto) tilasi raportin Pellervon tutkimuslaitokselta. Raportti julkistettiin 5.2.2015 Ruotsin ja Suomen liikenne järjestelmä vertailuna . Kuitenkin tutkimuksesta oli jätetty kokonaan pois vertailu (tai edes maininta) niistä vesiliikenneinfra panostuksista joilla Ruotsi on toteuttanut EU liikennestrategiaa maantieliikenteen volyymien siirrosta vesiliikenteen piiriin.

Eli Summa Summarum. Valtio on ensin kaupallistanut yliopisto tason tutkimukset ja nyt tilaajana tilaa myös yksityisiltä tutkimuslaitoksilta (joissa tohtori/professori tason ihmisiä mukana) jopa lobbareitten kanssa tietoisesti yksipuolisin tavoittein , valittua politiikkaa tukevia tutkimuksia .

Ja sitten samaan aikaan itse toisella kädellä ihmettelee, miksi miksi professori taso tuottaa täysin yksipuolisia epäluotettavia tuloksia.

Unohtaen kritiikissään kaupallisuuden perus faktat : Eli palvelun tuottaja tuottaa juuri sitä mitä tilaaja (tässä liikenne infra tapauksessa lobbarit ja valtionvalta yhdessä ovat tilanneet sitten vuoden 2007 KTM raportin no 16 ,jossa edellytettiin metsäteollisuuden logistiikan hallussapitoa ja tukemista heidän ehdoillaan .) tilaa....

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miksi Kanadalla menee hyvin vaikka on harvaan asutettu maa, isompi kuin USA pinta-alaltaan ja väkiluku vain yhdeksäs osa USAn väkiluvusta. Löytyykö vastaus jostakin näistä vai kaikista,Polttoaine halpaa Tällähetkellä polttoaine saadaan omasta maasta On muitakin luonnon rikkauksia yllin kyllin, malmia puutavaraa. Väestö keskittynyt isoihin kaupunkeihin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Verotus taitaa olla puolta keveämpää kuin Suomessa. Toisaalta ulkomainen kilpailu on aika erilaista. Ja ulkomaisen työvoiman määrä määräytyy lähinnnä kysynnän eikä tarjonnan mukaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kanadan kohdalla puhutaan logistiikasta puhutaan ihan eri mittakaavasta ja ajatusmalleista miten kuljetetaan ja missä .
Mutta toisaalta kun olen yllä noista liikenteen siirroista maalta vesille puhunut niin tässä on kyllä todella oiva esimerkki siitä miten vesitiet auttavat taloudellisuuteen logistiikassa.

Kanadassa hyödyt ovat havaitut jo ”aikojen alusta” .

Kanadassa on sisävesiä kaksi kertaa Suomen koko pinta ala. Ja Suomessa kuitenkin euroopan toiseksi eniten sisävesiväyliä =lähes 8000 km .

Jo vuonna 1825 rakennettiin ensimmäiset Kanadan kanavat/sulut joilla pääsi St.Lawrencea Montrealiin asti.
Monet ovat ne suomalaisetkin merimiehet jotka ovat käyneet laivoinensa Kanadan suurilla järvillä kuka mitäkin viemässä tai tuomassa eurooppaan suoraan ilman mitään välilastauksia rannikkosatamissa.

Eli Kanadassa ei toimita Suomen virallisella logistisella mallilla: Suomi on saari vaan mm Ruotsin jo lanseeraamalla logistisella mallilla : ”Nearest port is best port” myös sisämaassa.

lisää tietoa löytyy sekä Wikipediasta että http://www.thecanadianencyclopedia.ca/en/article/c...

Meidän pitäisi pienenä maana pienessä mittakaavassa pystyä kopioimaan samoja tehokkaita järjestelmiä.

EU on sen huomannut ja edellyttää strategiassaan maanteiltä siirrettävän volyymejä vesille. Meillä vaan jatketaan sinnikkäästi kaikkein kalleimmalla ja saastuttavammalla (vähintään kaksi kertaa kalliimmalla kuorma auto mallilla)

Kanadassa vesistöjen ympärille on keskittynyt puunjalostusta. ja samoin raaka aine kuljetuksia … kyllä ne on pitkälti erilaista, hyvin tehokasta logiikkaa käyttäviä laitteita ,kun niitä verrataan Suomen kuorma autoihin joilla 90 meidän puunjalostus kuljettaa puunsa tässä linkki You tubeen; hyvä esimerkki kanadalaisesta puunkuljetuksesta :

https://www.youtube.com/watch?v=XLNYfTy2YkA ;

jopa hieman hurjan tuntuisia kun vertaa siihen aikaa ja rahaa vaativiin toimenpiteisiin ; siihen miten maanteillä pitää lasti kiinnittää…. mutta kyseisen artikkelin mukaan noin 700 kuorma autollisen kuljettaminen yhdellä kertaa ja purkaminen sekunneissa ; on kyllä mielenkiintoinen taloudellinen näkökulma.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Maahan muuttajia on paljon Kanadassa mutta ei suhteessa paljoa pakolaisia joten ehkä tulee parempaa porukkaa

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Ensinnäkin kortin pois ottaminen on voimassa kyllä kaikkialla. Ainakin EU:ssa. Toisaalta poliisi tekisi virka virheen, jos antaa samasta rikkeestä/rikoksesta eri suuruisen sakon. Ellei sitten kyse ole siitä, että kovapalkkaisia suomalaisia sakotetaan kovemmin samoista päiväsakoista. Jos Suomessa on selkeästi kovemmat palkka- ja muut kustannukset, ei siinä suomalainen kuljetusyritys pärjää. Kannattaa huomioida, että ajoneuvo- ja polttoaineverotuksen osalta suomalainen kuljetusyriys on jo pitkälti samalla viivalla ulkomaalaisten yritysten kanssa. Kadota asia liikenne toimii myös toiseen suuntaan ja uskoisin suomalaisen kuljettajan osaavan tankata myös ulkomailla.

Lisäksi mikään laki ei estä suomalaista yritystä rekisteröimästä kalustoaan ulkomaan rekisteriin tai huollattamasta kalustoaan ulkomailla. Yritys- ja palkkaverotus tiettyjen alojen yleisen palkkatason kanssa ovatkin suurimmat kilpailutekijähaitat Suomessa muihin EU-maihin nähden.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, "kortin pois ottaminen on voimassa kaikkialla", periaatteessa ehkä (?), käytäntö nyt on eri asia. Toisaalta jos kuskin kuukausipalkka on 400 euroa, mennään päiväsakkojen minimillä, ei sen ihmeellisempää ole. "Suomalainen yritys on samalla viivalla ... ulkomaalaisten yritysten kanssa. En ymmärrä mistä viivasta on kyse, kun kaikki (siis ihan kaikki) on Suomessa kalliimpaa.
Eihän kilpailun vapauttamisessa mitään ongelmaa olisi, jos meillä olisi samat pelisäännöt: samat verot, samat määräykset, sama valvonta, samanlaiset työmarkkinoiden pelisäännöt jne. Mutta kun ei ole, niin tämäkin harjoitus päättyy huonosti. Turha on jälkikäteen voivotella, että miten tässä näin kävi. Mutta voiko joku väittää, että valtiovalta on tehnyt kaikkensa, jotta suomalaisyritysten kilpailutilanne olisi sama kuin ulkomaisten yritysten?

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Matti Viren, miten otolliseen maaperään hallituksen pyrkimykset parantaa yritysten kilpailukykyä on mennyt?

Minun mielestäni lehdistö ja yleinen mielipide on ottanut sen vastaan irvaillen. Ammattiyhdistysliikkeeltä ei nyt muuta voi odottaakaan.

Näin yritysmyönteistä hallitusta ei ole pitkään aikaan ollut.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Yritysmyönteisyys, ehkä, ehkä. Mutta toistaiseksi (lähes) kaikki on jäänyt verbaaliselle tasolle.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pelkkä yritysmyönteisyys suuryritysten (metsäteollisuus) etujen ajamisiksi ei riitä, erityisesti silloin kun sillä vahvistetaan virheellistä, yksipuolista tässä tapauksessa maantieliikenteen kehittämistä kuten juuri esim. liikenteemme ja logistiikkamme suhteen on selkeästi tehty sitten vuoden 2007 ja yhä tämän hallituksen ohjelman mukaan tehdään koko vaalikausi.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Niin koska ammattiyhdistysliike kieltäytyi kolme kertaa yritysten 5% kustannusten alennuksesta. Paikallinen sopiminen on kolmikannassa ja erityislait valmistelussa. Ei asiat tapahdu somia napsuttelemalla.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Sanon vaan vielä kerran että jos haluamme välttyä Kreikan tieltä niin yritysten toiminta edellytyksiä on parannettava koska tuottavia työpaikkoja syntyy vain yrityksiin ei kunnalle tai valtiolle ja ulkomaiden apuun ei tässä asiassa kannata luottaa. Vaikka meillä suunniteltaisiin kuinka hyviä tuotteita tahansa niin ei ole mitenkään varmaa että ne tavarat tedään täällä kun on mistä valita. Automaatiokaan ei auta jos joku muu tarjoaa parempaa verojen , rahtien ja työvoiman suhteen joku voi sanoa että se on väärin mutta mikä on vaihtoehto.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Hieno keskustelu... Mutta miksi samat argumentit toistuvat kirjoituksesta toiseen, ilman, että keskustelu oikeasti etenisi...

Huvikseni spämmään tähän kommentin, jonka kirjoitin toiseen juttuun tänään... vaikka asia on eri, niin systeeminen ongelma on sama... ja se on se sama, sama, sama,.. lähes tapauksesta riippumatta...

Keskistetty ohjaus on liian hidas ja huono nykyiseen tilanteeseen.

----------------------------------------

Uusi Suomi on tänään(kin) täynnä kirjoituksia, joissa ihmetellään hyvää tarkoittavien toimenpiteiden kääntymistä päälaelleen. Asumistuki nostaa asumiskustannuksia ja siten aiheuttaa paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Samoin on käynyt asuntolainojen velkojen korkovähennyksen kanssa.

Eihän niin pitänyt käydä, eihän.

Ongelmana on se, että keskistetty systeemi ei avoimessa taloudessa pärjää alkuunkaan ihmisten nokkeluudelle. Tilanne olisi toinen, jos Suomi olisi edelleen suljettu yhteiskunta, niinkuin oltiin joskus 70 luvun loppuun asti. Ruotsissa, Saksassa jne. älyttiin jo kauan sitten, että vastuuta ja valtaa pitää siirtää pois systeemistä ihmisille. Se tarkoittaa myös sitä, että viranomaisten osuus uhteiskunnan päätöksenteosta pienenee. Myös systeemin osuus talouden rahavirroista pienenee.

Tämä ei tarkoita sitä että huono-osaisista ei pidettäisi huolta. Päinvastoin. Mutta menetelmät vaan pitää vaihtaa sellaisiin, jotka toimivat tämän päivän reaalitodellisuudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset