*

meeviren

Maahanmuutto maksaa. Paljon.

  • Maahanmuutto maksaa. Paljon.

Olen moneen kertaan lukenut entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen haastattelua, jossa hän valittelee, että maahanmuutto maksaa puolitoista miljardia euroa 50 000 maahanmuuttajaa kohden vuodessa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo, että kannattaa maksaa, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, eikä edes 50 000 ihmisen muuttovauhti riitä. Avoimia työpaikkoja on 40 000, eikä niihin löydy työntekijöitä.

Puolitoista miljardia vuodessa tekee 15 miljardia kymmenessä vuodessa, eli julkisen sektorin menojen suhde BKT:hen nousisi tällä menolla lähes 70 prosenttiin. Kannattaakohan tämä oikeasti? Jos avoimiin työpaikkoihin ei saada työvoimaa lähes 500 000 työttömyyskortistossa olevasta ja niin sanotusti sijoitetuista, vika on varmaan järjestelmässä (verotuksessa, sosiaalituissa, aluepolitiikassa jne.), jota varmaankin voidaan muuttaa. Vai estävätkö kansainväliset sopimukset sen? Onko todellakin niin, että 500 000 työttömälle ei voi tehdä mitään, ainoa ratkaisu on työvoiman hankkiminen ulkomailta. Ei kai nyt sentään!

Vaikea on minun ymmärtää myös puhetta työvoima tarpeesta. Puhe kuulostaa vanhanaikaiselta suunnittelutalouden retoriikalta. Voin kuvitella, että Neuvostoliitossa (kuvitellun) Viljandin saippuatehtaan poliittinen komissaari saattoi soittaa jonnekin pöytälaatikosta löytyvään numeroon ja kertoa tehtaan tarvitsevan 200 työntekijää. Sikäläisessä järjestelmässä asia hoitui kätevästi; ihmiset poimittiin jostain aroilta ja toimitettiin Viljandiin. Mutta Suomi on vapaa markkinatalousmaa, ei täällä työntekijöitä tilata mistään ministeriöstä tai ELY-keskuksesta. Eikä viranomaisten tehtävä ole järjestää tänne työvoimaa kuviteltujen uusien työpaikkojen toivossa tai pelossa. Valtionhallinto ei ole mikään yritysten rekrytointitoimisto.

Jos Suomessa ei nyt saatuisi olemaan sopivaa työvoimaa, niin suomalaiset voivat tietenkin perustaa yrityksiä ulkomaille. Jos yritykset ovat tolkullisia, niin niistä saadaan tuloja Suomeen ja suomalaisille. Miksi yritysten pitäisi toimia juuri Suomessa? Yleensä vastaus on se, että näin saadaan työpaikkoja Suomeen. Mutta kun juuri ex kansliapäällikkö sanoo, että Suomessa on työvoimapula, ei tätä perustelua kai sitten tarvitakaan. Eikö siis silloin ole järkevintä sijoittaa yritykset ulkomaille ja kerätä niistä tulot Suomeen? Ilmeisesti ei; yrityksethän eivät saa tuottaa voittoa, eikä voittoja saa ainakaan viedä pois maasta!

Jos yritykset ”tarvitsevat” työvoimaa, he rekrytoivat sitä kukin omalla tavallaan. Aika harvassa taitavat olla yritykset, joita kiinnostaa vain työntekijöiden nuppiluku. Talouden kannalta on tietenkin olennaista myös se, miten maahanmuuttajia tulee markkinoille. Tuleeko heitä kysynnän kasvun mukaan vain kutsumatta 50 000 yhden kuukauden aikana. Ja varmasti meitä kaikkia kiinnostaa, paljonko kaikki tämä maksaa

Kysymykseen on vaikea vastata. Hallitusohjelmassa asiaa luvattiin selvittää, mutta oletettavasti tämäkin hanke on pantu jäihin siksi aikaa, kun maahanmuutto jatkuu. Siksi on paras hakea vastausta niistä numeroista, joita meillä jo nyt on.

Periaatteessahan ongelma on yksinkertainen. Meillä tietty tuotannon ja tulojen määrä (puhutaan yhteisellä nimellä BKT:sta). Henkeä kohden laskettu BKT kertoo karkeasti elintasomme. Yksinkertainen aritmetiikka kertoo, että jos tuotannon määrä pysyy ennallaan, mutta väestö kaksinkertaistuu, elintaso puolittuu. Tarina ei tietenkään pääty tähän. Väestön kasvu kasvattaa tietenkin  BKT:ta. Hyvä. Mutta kasvattaako väestön kasvu BKT:ta niin paljon, että BKT asukasta kahden pysyy ennallaan? Jotta tähän tulokseen päästäisiin, olisi pääoman ja työllisten määrän pakko kasvaa vähintään samassa suhteessa, kuin pääomaa ja työvoimaa on (lähtökohtatilanteessa) taloudessa. Tarvitaan siis pääoman kasvua, pelkkä väestön kasvu ei tietenkään riitä. Työllisten ja väestön määrän suhteen pitää kaiken lisäksi olla vähintään samalla tasolla kuin ns. kantaväestön osalta. Näin siksi, että koko väestön määrä vaikuttaa henkeä kohden laskettuun BKT:hen.

Kaiken lisäksi (uusien) työllisten tuottavuuden pitää olla sama kuin kantaväestöllä (eli efektiivisen työllisyysosuuden pitää olla sama). Tuottavuus on markkinataloudessa sama kuin palkkataso. Kun julkisuudessa jatkuvasti hoetaan, että olennaista on saada maahanmuuttajat töihin - vaikka vain lumitöihin - näyttää unohtuvan se, että työllisyys sinänsä ei ole BKT:n kannalta olennaista. Olennaista on arvonlisän suuruus. Jos tuotettu arvonlisä on vaikkapa 100 euroa kuukaudessa, on se BKT:n kannalta melkein yksi ja sama, onko kyseinen henkilö (tai henkilöt) töissä. Toki töissä olemisella on muita ulottuvuuksia, mutta niitä on tässä yhteydessä mahdoton mitata.  

Ajatellaan, että maahan muuttaa 50 000 ihmistä vuosittain. Kysymys on siitä, miten suuri osuus heistä työllistyy? Kantaväestön osalta työllisten osuus väestöstä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin 42 % (huomaa, että kyse ei ole Työvoimatutkimuksen työllisyysasteesta, joka lasketaan työikäisestä väestöstä). Ulkomaan kansalaisilla luku on kuitenkin alhaisempi ja erityisen alhainen se on niiden maiden/kansalaisilla, joista viime kuukausina on tullut suurin muuttovirta Suomeen (Irak, Afganistan, Syyria, Somalia). Niissä luku on vain 10 prosentin luokkaa (ks. oheiset kuvat). Alhaisin luku on Syyrialla, vajaa 6 %.

Jos osuudet pysyvät näin alhaisina, mihin oheiset kuvat pahaenteisesti viittaavat, työllisyys ei luonnollisestikaan paljon kohenisi maahanmuuton seurauksena. Mutta ongelma on vielä työvoiman tuottavuus. Emme tosin tiedä tuottavuutta tai palkkatasoa kansalaisuuksittain Suomessa, mutta voimme varmaan käyttää suuntaa antavina lukuina norjalaisia tietoja, jota kertovat, että yllä mainituista maista tulevilla työntekijöillä palkkataso on aika tarkalleen puolet siitä mitä kantaväestöllä. Tietenkin kaikki nämä luvut muuttuvat ajan mittaan, mutta tosiasia silti on, ne ovat hyvin persistenttejä. Muutos vie helposti kymmeniä vuosia.

Siten inhorealistinen skenaario on, että (tuottavuudella painiotettu) efektiivinen työllisyysosuus koko maahanmuuttajaväestöstä jää vain viiteen prosenttiin. Jos näin kävisi, BKT henkeä kohden laskettuna supistuisi yli 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että maahanmuuttajamäärät olisivat jatkuvasti 50 000 henkilöä vuodessa ja maahanmuuttajien koostumus olisi samanlainen kuin loppusyksystä 2015. Toisin sanoen pakolaiskriisi jatkuisi vähintään samalla tasolla kuin 2015. Henkeä kohden laskettu BKT supistuisi tässä kriisiskenaariossa 37 000:sta alle 30 000:een euroon. Kaikkien tulot eivät tietenkään supistuisi; pääomapiirien tulot todennäköisesti kasvaisivat, ja matalan tuottavuuden työntekijöiden ansiot supistuisivat keskivertoa enemmän. Viitteitä tästä saa syksyisestä EU:n Komission raportista.

Näin tapahtuisi tietenkin vain, jos pääoma määrä ei lainkaan kasvaisi taloudessa ja työllisasteissa ja tuottavuudessa ei tapahtuisi mitään positiivisia käänteitä. Tiedän hyvin, että puolivirallinen mantra sanoo, lopputulos on paljon positiivisempi, koska työvoiman kasvu synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta pääomaa. Mekanismi kulkee sitä kautta, että palkat laskevat, työllisyys kasvaa ja pääoman tuottoaste kasvaa sen seurauksena. Mutta mitenkähän tämän mekanismin kanssa on! Se tuskin sopii Hakaniemelle, vaikka se näyttää olevan kovin mieluinen vasemmistopuolueille. Mutta mikä taloudellinen malli tuottaa  sen tuloksen, että väestön määrän muutoksilla ei ole mitään reaalivaikutuksia taloudessa? Jos joku kykenee formuloimaan sellaisen mallin, joka on kaiken lisäksi ainakin alkeellisella tasolla data-konsistentti, voidaan keskustelua asiasta tietenkin lopettaa tähän.

Puoli-ilmaista työvoimaa on maapallo puolillaan. Ajatellaan, vaikka Egyptiä, jonka väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä 60 miljoonalla, Irakin 50 miljoonalla, Intian 400 miljoonalla. Miksi pääomapiirit sijoittaisivat tuotantoaan nimenomaan pieneen Suomeen, maailman ehkä kalleimpaan ja ankarimman verotuksen maahan. Vain siksikö, että he saavat kuulla, että Suomeen on tullut ne ”tarvittavat” 1 800 000 maahanmuuttajaa. Siinä vaiheessa, kun he kuulevat, Suomessa julkisen sektorin koko on noussut 70 prosenttiin, on peli varmaan pelattu.

Vaikka edellä esitetyt luvut kuulostavat pahalta, on minulla lisää huonoja uutisia. Edellä oletettiin, että työvoiman ja pääoman välinen substituutiojousto (panosten rajatuotosten muutoksen suhteellinen vaikutus tuotonpanosten käyttösuhteeseen) on yksi. Suomessa se on mitä ilmeisimmin alle yhden, ehkä luokkaa 0.8. Kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta ongelma on siinä, että tuotantopanosten korvautuvuuden heikentyminen supistaa rajusti tuotantopanosten (raja)tuottavuutta. Äärimmilleen vietynä huono korvautuvuus merkitsee, että esimerkiksi työvoiman kasvu ei lisää tuotantoa lainkaan. Ongelma on vielä siinä, että tuotantovaikutusten suhteen ero lukujen 1.0 ja 0.8 on yllättävän suuri, jopa luokkaa kahden suhde yhteen. Toinen oletus, johon piirretty kuvio perustuu, on että työvoiman panosjousto on ”perinteinen” 0.67. Suomessa todellinen luku on kuitenkin jossain 0.5 ja 0.6 välillä. Tämäkin vähentää ”pelkän” työvoiman tuotantovaikutuksia.

Eli kaikki riippuu ratkaisevasti siitä, tuleeko niitä uusia työpaikkoja. Muuttuuko siirtolaisuuden myötä työmarkkinatilanne niin paljon, että suuri määrä tuottavia investointeja käynnistyisi. Muuttuuko koko talouden ilmapiiri? On hieman vaikea uskoa tällaiseen suureen ”rysäykseen”, mutta toisaalta jotkut tuntuvat oleva vahvoja uskossaan.

Tätä taustaa vastaan tuntuu liioitellulta väittää, että pelkästään ns. kotouttaminen ratkaisisi maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Voi olla, että kyseessä on jonkinlainen psykologinen hylkimisreaktio, koska ”kotouttamis”-termi haiskahtaa samalta kuin lysenkolais-stalinistinen ajatus ”tehdä uusia ihmisiä” (uudelleenkouluttaa sosialismin vastustajat uudenlaisiksi neuvostoihmisiksi). Vakavampi ongelma on siinä, että kotouttaminen todennäköisesti vain parantaa maahanmuuttajien työllisyysasemaa suhteessa kantaväestöön, mutta tuskin se luo sellaista osaamispotentiaalia, jota tarvittaisiin niillä pääomaintensiivisillä ja high-tech -aloilla, joita Suomessa väistämättä kaivattaisiin surkean talouskehityksen kääntämiseksi parempaan suuntaan.

 

Matti Viren 

  

 

http://yle.fi/uutiset/konkarivirkamies_maahanmuuton_kulut_voivat_kymmenkertaistua_mutta_hinta_kannattaa_maksaa/8628006

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/?tablelist=true

http://www.newsinenglish.no/2014/07/03/immigrants-income-varies-widely/

http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/forecasts/2015_autumn/box1_en.pdf

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Pekka Heliste

Oikeiston tavoite on kuitenkin aivan muuta kuin Viren esittää

Kokoomus ja Katainen tevoitteli kahta miljoonaa mamua

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/27/suo...

Ja hallituksen ohjelmaa kijoitti Juhan Vartiainen, joka on sitä mieltä että Ruotsin tapainen hallitsematon maahanmuutto on Suomenkin tavoite

Samoin Vartianen ajattelee , että että nykyisistä työttömistä vain 60000-100000 kelpaa työelämään

Pekka Heliste

Maahanmuuton menoista n 70 % päätyy kantasuomalaisille , työllistää kantasuomalisia eikä tarvita suuria investointeja

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tarkoitat nyt ihan puhdasta velkaelvytyksestä? Otetaan velkaa joka ohjautuu turvapaikanhakijoiden ylläpidon ja siihen liittyvien kerrannaisvaiktuksien ansiosta kotimaiseen kysyntään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yksinkertaisen kirjanpidon mukaan julkinen velka on yksityisen tuloa.

Ja noinhan tehdään jo..se vain jakaantuu hyvin suppealle sektorille.

Pekka Heliste

Onkohan nyt menossa Kokoomuksen takinkääntöpäivät ???

Tapani Lahnakoski

Erinomaisen avartava kirjoitus Vireniltä, kiitos. Helisten kommentti taas on pelkkää politikointia.

Kataisen perintö on kyllä synkkä, mutta olihan tuossa linkissä tämäkin:

"– Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta työikäisten poistuma on niin suuri, että asiaa ei voida ratkaista maahanmuutolla, sanoi Katainen."

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kiitos vaan itsellesi. Minusta tuntuu, että joskus 2010 luvun lopussa osan poliitikoista ja virkamiehista valtasi täydellinen väestöhysteria - puhuttiin ikään kuin koko väestö olisi loppumassa muutamassa vuodessa. Pahoin pelkään, että jonkun omatekoisen matemaatikon kalvot saivat ihmiset aivan sekaisin. Syytä on muistaa, että senaikaiset talousennusteetkin olivat aivan järjettömiä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

1.5 miljardia on paljon. Vielä enemmän vaikutusta on sillä, etteivät päättäjät selvästikään toimi äänestäjiensä edunvalvojina heidän parhaakseen.

Se käytännössä aiheuttaa tämän laman, jossa kaikkia investointeja pyritään välttämään tai siirtämään ja töitä tehdään niin vähän kuin mahdollista. Edes käytössä olevia varoja ei sijoiteta puhumattakaan, että otettaisiin velkaa uusiin investointeihin. Tämä koskee siis ns normaalia toimintaa - tukiaisteollisuus pyörii tietysti niin kauan kuin valtio saa rahaa velaksi.

Tapani Lahnakoski

Aivan oikein Jussi. Rahaa jaetaan vielä pääsääntöisesti tuottamattomiin tarkoituksiin, joista tyhmintä on tuulimyllyjen tukeminen. Lisäksi SITRA ja TEKES syytävät rahaa kehityshankkeisiin, jotka eivät koskaan etene kehitysvaihetta pitemmälle.

Milloin tämä cleantech-kupla mahtaa puhjeta?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onhan noita mennyt kehitysvaihetta pitemmällekkin,mutta kun se on mennyt ja menestystä saatu,niin voidaan myydä se parilla moljoonalla ulkomaille. Näin on oma perse turvattu loppuelämäksi. Lyhyt tarina suomalaisten yrittäjien isänmaallisuudesta.

Pekka Heliste

"Yleensä vastaus on se, että näin saadaan työpaikkoja Suomeen. Mutta kun juuri ex kansliapäällikkö sanoo, että Suomessa on työvoimapula, ei tätä perustelua kai sitten tarvitakaan. Eikö siis silloin ole järkevintä sijoittaa yritykset ulkomaille ja kerätä niistä tulot Suomeen? Ilmeisesti ei; yrityksethän eivät saa tuottaa voittoa, eikä voittoja saa ainakaan viedä pois maasta!"

Työvoimapula on todellakin olemassa.

Mutta se koskee noita huijarifirmoja, jotka huijaavat joka käänteessä työntekijää.
Esim siivousalalla n 60 % yrityksistä huijasi eri tavoin työntekijöitään

Toinen työvoimapuasta kärsivä ala on puhelinmyynti.Sopparit ovat provikka soppareita ja kun yrittäjällä on 0-riski niin myytäväksi voidaan ottaa mitä tahansa kuraa ja krääsää ja yrittää myydä niitä asikkaita painostamalla ja huijaamalla.Usein kohetina ovat vanhukset

Harvan moraali riittää tähän työhön

Kolmas ryhmä ovat 0-tuntisopimukset

Kuka hullu lähee näihin töihin ? Ei yksikään yrittäjä ala alihankkijaksi näille firmoille eli yrittäjät eivät ala

Miksi palkansaajan pitäsi ?

Ja muutto Kinuusta pääkaunkiseudulle 0-tuntisopimuksella on hullun hommaa.
Se edustaa 200000-400000 investointia ilman, että tuloista on mitään toivoa

Jos yritysjohtaja tekisi tällaisen investoinnin niin hänellä olisi minuutti aikaa korjata luunsa talosta ja perään tulisi syyte yrityksen varojen haaskauksesta .

Ja Kainuussa on 5000 työtöntä ja Uudellamaalla 100000 ja Helsingin Vuosaaressa enemmän työttömiä kuin Kainuussa

On suuri ihme, jos näistä hesalaisista työttömistä ei löydy sopivaa ?

Ei Indonesiassakaan ketään saanut töihin ellei palkka kattanut kuluja ja elämistä ja jäänyt vielä vähän voihin leivän päälläkin. Eikä Indonesiassa ollut kannustinloukkuja

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ei kai ole niin omituista poliittista väitettä etteikö se Suomessa menisi mediassa läpi. Mistähän sekin johtuu? Tämä 'suurten ikäluokkien eläköitymisen luoma työvoimapula jota paikataan humanitaarisella maahanmuutolla' on sellainen viritelmä ettei sitä luulisi otettavan vakavasti missään, korkeintaan huonoa huumoria henkilöltä, joka moista esittää.

Suomella nyt ei vaan ole eikä tule olemaan nykyisen kaltaiseen pakolaistulvaan missään skenaariossa varaa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ennustan, että et tule saamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Toivottavasti olen väärässä, mutta kun samoja kysymyksiä on esitetty jo 10 vuotta...

Käyttäjän LeilaHovatov kuva
Leila Hovatov

Jospa päättäjät ovat hiljaa hyväksyneet sen, että humanitäärisen maahanmuuton hintana on se, että suurin osa ei tule koskaan työllistymään ja tämä on vaan maksettava, vaikka se sitten tarkoittaisi BKT:n alenemista ja kantaväestön pahoinvoinnin kasvua.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

...niinpä, ja nuokin "hinnat" pitää sitten vain hyväksyä kuten aikoinaan piti oppia rakastamaan veroja:)

Fatalistisesti ajateltuna meidät nyt vain on tuomittu tähän, kun muuta emme voi. Se on tietysti päättäjillekin se helpompi tie.

Käyttäjän firaot kuva
Rain Ots

Vuonna 2014 noin 50 000 virolaista työntekijää sai veronumeron. Ne on jonkun alan ammattilaisia jotka rekrytoitiin aina tiettyä tyäpaikkaa ja tiettyä työtä varten. jonka koti on virossa ja mutta verotus Suomessa, he maksoivat Suomeen 250 miljoona euroa veroja nettona mutta eivät aiheuta mitään kustannuksia.

Mutta mikä olikaan vastaanotto, verrattuna niihin umpimähkää Suomeen rahdattuihin lukutaidottomiin joista valtaosa ei tule koskaan työllistymään?

http://firaot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179802-ulko...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"...virossa ja mutta verotus Suomessa, he maksoivat Suomeen 250 miljoona euroa veroja nettona mutta eivät aiheuta mitään kustannuksia."

Minulla on taas se käsitys, että virolaiset kuuluvat suomalaisen sosiaali-ja terveydenhoidon piiriin, vaikka muu perhe asuisikin Virossa? Myös kaikki äitiyspäivärahat sun muut kuuluvat koko perheelle. Onkohan kukaan koskaan laskenut kuinka paljon niihin kuluu varoja, kun kuitenkin täällä työskentelevät ovat kaikki hyvin pienpalkkaisia ihmisiä. Taitaa kustannukset mennä melkoisen tasan, oletan?

Pekka Heliste

Suomi maksaa lapsilisät ja muut perhe-etuudet Viroon ja kun viroalinen jää työttömäksi niin hän saa Suomesta työttömyyskorvausta jos jää Suomen työkkärin kirjoille.

Jos hän palaa Viroon niin hän saa sinnekin etuuksia vielä 3 kk

Helsingin sossun asiakkainakin on nyt yli 1000 virolaista.

Virolaiset tekevät pätkätöitä joten pätkätyöttömyys on normaalia

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/251328-he...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin on ympäri EU:n. Lontoon sossu maksaa nyt 350.000:lle maan ulkopuolisten EU-maiden tulokkaille sosiaaliturvan, josta britit ovat enemmän kuin näreissään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin on ympäri EU:n. Lontoon sossu maksaa nyt 350.000:lle maan ulkopuolisten EU-maiden tulokkaille sosiaaliturvan, josta britit ovat enemmän kuin näreissään.

Käyttäjän firaot kuva
Rain Ots Vastaus kommenttiin #19

Tätä juuri tarkoitin, kun kysyin "ja mikä olikin vastaanotto".

Lontoossa näistä 350 000 EU-maiden työntekijöistä jotka kuuluvat UK:n sosiaaliturvan piiriin, noin 1% elää sosiaaliturvasta. Tämä on ratkaisevasti pienempi prosentti kuin UK:n kansalaisista. Tämä AIHEUTTAA NÄRÄÄ.

Samoin kuin Suomessa, jos 8000 euroa vuodessa maksavan virolaisen työntekijän lapsi saa 100 euron lapsilisän, tämä aiheuttaa NÄRÄÄ.

Mutta kun EU:n ulkpuolisista maista tulleista miljoonasta vain 1% käy töissä ja 99 % elää sosiaaliturvalla, tämä EI AIHEUTA MITÄÄN.

Mutta se kansakunnan huono matikkapää, se suorastaan hymyilyttää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #27

Työtovereinani on useita virolaisia ja puolalaisia. Tietysti he saavat samat etuudet, kun kerran veroja ja maksuja maksetaan. Lapsilisät eivät tietenkään ole ainoat. Kaikki etuudet, työttömyyskorvaukset, kotihoidon tuet, terveydenhoito, kaikki. Kuinkas muuten.

Firmat palkkaavat heitä. Maksetaan pienempää palkkaa+verottomia päivärahoja. Ylityökorvauksia ei juuri makseta. Edullista siis. Maksetut verot ovat pienemmät kuin suomalaisten kohdalla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

Virolaisten työttömyysaste on n 10 % luokkaa, joten kyllä aika moni heistäkin elää sosiaaliturvalla

https://vaestotiede.wordpress.com/2015/06/23/suome...

Rainer Salejärvi

Ainakin blogistin linkkaamaan Erkki Virtasen haastattelun perusteella joka tapauksessa allekirjoittaneelle jää kokonaan epäselväksi mihin osottetavaan aineistoon perustuu ajatus siitä, että Suomeen on vuosittain jäämässä 50.000 kotoutettavaa ulkomaalaista, semminkin, jos kotoutettavalla tarkoitetaan lähinnä turvapaikanhakijaa.

Olen kyllästymiseen asti eri blogeissa viitannut maahanmuuttoviraston ulostuloihin, joiden mukaan vuonna 2015 Suomeen saapuneista:

- turvapaikanhakijoista käännytetään kaksi kolmasosaa eli noin 20 000
- Suomesta turvapaikkaa hakeneista 4000 on perunut hakemuksensa
- Suomeen on saapunut vuonna 2015 yhteensä 32476 turvapaikanhakijaa

Näiden lukujen kautta laskiessa Suomeen on jäämässä luvan kera 8476 turvapaikanhakijaa, joista 5000-6000:lle täysi-ikäiselle tulee löytää työpaikka.

Tällaiseen lopputulemaan päästän kun vähennetään maahanjäävien turvapaikanhakijoiden kokonaismäärästä 8476:sta arviolta alaikäisten turvapaikanhakijoiden osuus.

Jos kehitys on ensi vuosina vuonna 2015 nähden sama; Suomeen on jäämässä seuraavan 10 vuoden aikana noin 85.000 ulkomaalaista.

Käyttäjän firaot kuva
Rain Ots

Huomioitava tilastojen lukemisessa:

Käännytettävistä suuri osa jää kuitenkin Suomeen. Siihen om monta keinoa.
Suomeen jääneet tuovat pian mukanaan perheenjäsenensä - keskimäärin 10 kpl/hlö.
Turvapaikanhakijoina tulleista vain osa työllistyy Suomessa. Ne jotka oikeasti ovat sodan jaloista, eivät kykene. Lopuilla ei riitä ammattitaito, kielitaito ym. ja motivaatio.

Millaisia työpaikkja tarjoaisit? Kuvittele että muutat Ruotsiin ja saat 5000 euroa kuussa tekemättä mitään. Vessoja siivoamalla saisit 60000. Olisitko kovin halukas työhön? Tarkoitan että työpaikkojen pitää olla houkuttelevia ja kunniallisia, ei mitään vessan siivoamista.

Rainer Salejärvi

Maahanmuuttovirastolta tähän mennessä saadun tiedon mukaan maahan on luvan kera jäämässä kommentissani 15 sanottu määrä turvapaikanhakijoita. Näillä tiedoilla mennään, kunnes saadaan uutta tietoa.

Sitä osaa, joka jää Suomeen ilman voimassa olevaa lupaa, kutsutaan laittomasti maassa oleskeleviksi henkilöiksi, jos näiden maassa oleskelun liittyen halutaan nähdä jotakin myönteistä, se on siinä että heidän suhteensa isäntävaltiolle ei aiheudu välittömiä kustannuksia mm työttömyyskorvauksia ja eri tukia silmälläpitäen.

Huomaa tässä kohtaa välitön ja välillinen.

Mikään käsillä oleva tilasto ei myöskään tue käsitystä siitä, että jokainen turvapaikanhakija toisi kertomallasi tavalla 10 sukulaistaan matkassa ?

Asia voidaan nähdä näin kun otetaan huomioon paitsi Suomea myös viittaamasi Ruotsia koskevat tilastot.

Rainer Salejärvi

Kommentin 15 viimeistä kappaletta muutetaan kuuluvaksi näin:

"Jos kehitys on ensi vuosina vuoteen 2015 nähden sama; Suomeen on jäämässä seuraavan 10 vuoden aikana noin 85.000 turvapaikanhakijaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miten Hakaniemi suhtautuu maahantulijoiden työllistymiseen ?

Nykyisillä työehdoilla näiden osin työllistyminen ei varmasti tule toteutumaan, josta voi olla hyvin ikäviä seurauksia myöhemmin.

Hakaniemi on ollut tähän asti syystä tai toisesta täysin hiljaa.

Uutisoinnissa kerrottiin tänään, että aiemmista maahantulijoista vain neljäsosa läpäisi kurssitusten jälkeen suomen kielen testit siinä määrin, että olivat kykeneviä mahdollisesti aloittamaan ammattitutkinnon suorittamisen auttavalla tasolla. Tämä ei lupaile hyvää, ajatellen nopeaa kotoutumisa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En todellakaan tiedä, mitä kursseilla pitäisi opettaa, mutta jos keskitytään Suomen kieleen, mitään muita kieliä ei kyllä sitten ehditä oppia. Ehkä olisi parempi, jos opetettaisiin vain jotain maailmankieltä, kuten ruotsia.

Pekka Heliste

Ruotsia puhuu 10 miljoonaa, suomea kuusi miljoonaa .Kumpikin on Römpänerän kieliä

Saksan kirjoittajia on vain 3000 vuodessa , englannin 30000.Kyllä kannattaa opettaa ennemmin saksa tai venäjää, jos toista kieletä opetetaan

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Ruotsissa maahanmuuttomäärät ovat olleet tuota luokkaa tai enemmän, ja yllätys yllätys, bkt henkeä kohden on silti kasvanut tasaisen kauniisti vuoden 2008 kriisiä lukuun ottamatta. Toki on mahdollista, että me suomalaiset olemme niin paljon kyvyttömämpiä ja rasistisempia, ettemme täällä pystyisi samaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Maapallolta löytyy 200 maata, joista voi poimia mieluisan maahanmuuton ja BKT:n kasvun kombinaation. Havaintoja on kaikkiin lähtöihin. Tulee mieleen vaikka Kiina, jossa kasvu on ollut 10 % viimeiset 40 vuotta ilman maahanmuuttoa.
Mutta kai se niin on, maahanmuutto suuntautuu maihin, joissa "menee hyvin"; aika vähän maahanmuuttuoa näyttää suuntautuvan esimerkiksi Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. En ole vielä kuullut kenenkään väittävän, että Ukrainassa menee huonosti, koska ei ole maahanmuuttoa, mutta jos olet sitä mieltä, saat siitä hyvän blogin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Valitsin Ruotsin, koska Ruotsi monilta ominaisuuksiltaan muistuttaa Suomea. Norja olisi muuten kelvannut, mutta öljy sotkee analyysiä. Toki Ruotsin ja Suomen väliltä löytyy erojakin, kuten parempi pääomien saatavuus, koska Ruotsin historia on ollut kahdesta suunnasta riistettyä Suomea merkittävästi tehokkaampi säästöpossujen kerryttäjä, mutta ei siitä päästä mihinkään, että erilaiset taloudelliset pakkotilanteet ovat aidosti tehokkaita toimeliaisuuden lähteitä. Sotien jälkeen jälleenrakennus, sotakorvaukset, pakolaistulvat sun muut yksinkertaisesti pakottavat kokonaiset kansakunnat tekemään töitä yhdessä, joten kyllä näistä pakolaisista, joiden sota ainakin toistaiseksi on armollisen kaukana, voisi aidosti hyötyäkin.

Käytännössä pakolaistulva saattaa jopa pelastaa euron, jos se johtaa siihen tilanteeseen, että englannista tulee jokaisen euromaan toinen/kolmas/neljäs virallinen kieli. Silloin vasta työvoiman liikkuvuuden edellytykset paranevat sellaiselle tasolle, jolla ne ovat esim. Yhdysvalloissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Eiköhän tämä Ruotsin tapaus ole tällä tasolla ja kaluttu loppuun... Sen sijaan minua kiinnostaisi tietää, mitä vikaa on laskelmissani- missä teen virheen?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #26

Matematiikka on siitä hassua, että jos lähtöoletukset ovat vääriä, voivat laskelmat sinänsä olla täysin virheettömiä, mutta johtopäätökset silti paikkansapitämättömiä. Palaan aiheeseen paremmalla ajalla huomenna.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #26

Virén: "Sen sijaan minua kiinnostaisi tietää, mitä vikaa on laskelmissani- missä teen virheen?"

Nopealla läpikäynnillä löysin nyt ainakin nämä virheet:

Väitit, että 50.000 pakolaisen vuosikustannukset olisivat 1,5 mrd, jolloin kustannus 10 vuodessa nousisi 15 mrd:iin. Tähän olet sisällyttänyt virheellisen taustaoletuksen, jossa lähdet siitä, etteivät jo tulleiden henkilöiden kulut muutu miksikään 10 vuoden aikana, vaan jatkuvat vastaanottovuoden tasoisina ajasta iäisyyteen.

Ilmeisesti oletit myös, että BKT ei muutu muilta osin, ja pelkkä julkisen osuus kasvaa tuon maahanmuuton (virheellisen) vuosikustannuksen mukaisesti, jolloin toki julkisen sektorin osuus kasvaisi kohtuuttomaksi. BKT ei kuitenkaan missään tapauksessa käyttäydy näin, paitsi ehkä siinä tilanteessa, että turvapaikanhakijat eristetään kokonaan muusta yhteiskunnasta ja heille ei anneta ollenkaan rahaa käyttöönsä. Tämä tuskin kuitenkaan edes Suomen kaltaisessa valtiossa on tavoitteena. Siten julkisen sektorin kautta liikenteeseen lasketut rahat päätyvät myös kasvattamaan yksityisen sektorin osuutta BKT:sta. Minusta on omituista, jos et taloustieteen professorina hahmota näin alkeellisia asioita. Ehkä kyseessä onkin jonkinlainen provokaatio?

Toteat, että työvoiman tarvetta ei ole, koska Suomessa on paljon työttömiä. Ilmeisesti et hahmota, miten merkittävä asia tuottavuuden kannalta on, että ihmisten _tiheys_ on riittävää. Määrä ei ole merkittävä, mutta ihmisten täytyy elää oikeasti tiiviisti, jotta palveluelinkeinot (joilla Suomessa työskentelee tällä hetkellä on n. 73% työvoimasta!) olisivat riittävän tuottavia. Yksi nykyisen palveluyhteiskuntarakenteen työttömyyden suurimmista syistä on palveluiden heikko tuottavuus, jota ei käytännössä ole mahdollista parantaa muuten kuin ihmisten olemista ja elämistä tiivistämällä. Siitä seuraa suoraan, että moni työ, joka nyt ei ole riittävän tuottava, muuttuu sellaiseksi kun ihmisten asuminen tiivistyy. Siitä syntyy uusia työpaikkoja. (Esim. pizzerian uuni, jossa nyt paistetaan keskimäärin kolme pizzaa kerralla, vaikka sinne mahtuisi kymmenen, tehostuu kummasti kun paikalla on samanaikaisesti kymmenen nälkäistä asiakasta. Hintoja voidaan laskea ja silti maksaa työntekijöille parempia palkkoja.)

Oletit, ettei pääomia tulisi ulkomailta. Oletus on outo, sillä tällä hetkellä Suomen epähoukuttelevuuteen liittyy erityisesti markkinoiden olemattoman pieni koko. Jos markkinoiden kokoa kasvatetaan aktiivisesti ja merkittävän paljon joka vuosi, tilanne tietenkin muuttuu.

Epäilit, etteivät turvapaikanhakijat työllistyisi sen paremmin, vaikka heitä tulisi kymmeniä tuhansia vuositasolla. Tässä unohdat sen tosiasian, että työsuhteissa on kaksi osapuolta: työntekijän lisäksi myös se työnantaja. Niin kauan kuin tumma ihonväri on kuriositeetti, on palkkaamiskynnys korkea. Kun vähintään joka viides hakemus tulee "väärän väriseltä", muuttuu tilanne huomattavasti normaalimmaksi, ihmiset tottuvat siihen, ja viimeistään siinä vaiheessa, kun rekrytointiprosessin vetäjätkin välillä ovat "väärän värisiä", tämä ongelma katoaa kokonaan. (TJEU: Ruotsin työttömyysaste on Suomea merkittävästi pienempi.)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #55

Laskelmissani en ota mitään kantaa kustannuksiin, vaikka mainitsenkin ne Virtanen -sitaatin yhteydessä. BKT per capita luvut tulevat pelkästään ns. tuotantofunktiosta.
Sen kannalta on samantekevää, mistä pääoma tulee; pääomamarkkinat ovat kuitenkin kansainväliset, joten siitä näkökulmasta asioita kannttaa tarkastella.
Diskriminaatio tietenkin laskee työllisyysasteita. Mutta diskriminaatiollakin on usein omat puolirationaaliset syynsä, esimerkiksi se, että epävarmuus joiden työntekijöiden ammattitaidosta ja osaamista on muita työntekijäryhmiä suurempi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #57

Luonnollisestikin BKT henkeä kohden tulee pelkästään tuotantofunktiosta. Julkinen sektori ei kuitenkaan tuota kaikkea sitä mikä turvapaikkaprosessiin ja turvapaikanhakijoiden elämään Suomessa liittyy.

Tietenkin pääomamarkkinoiden kansainvälisyys on tärkeää, ja juuri siksi palvelutuotannon tehostumista tarvitaan. Tällä hetkellähän lähinnä suomalaiset inframonopolit houkuttelevat, koska niiden osalta Suomi toimii sijoittajaystävällisesti: rahaa tulee juuri niin paljon kuin poliitikot vain kehtaavat hyväksyä. Emme voi muuttua oikeasti houkutteleviksi, ennen kuin täältä löytyy miljoonakaupunkeja. Vientiin perustuviin sijoituksiin Suomi on liian kallis, ja sisämarkkinat taas ovat auttamatta liian pienet kaikelle muulle paitsi monopoleille. Ilman maahanmuuttajia homman voisi saada toimimaan vain sillä, että oikeasti koko kansa pakkosiirrettäisiin Kehä III:n sisäpuolelle. Silloin tuottavuus yleisen kustannustason laskun ansiosta paranisi riittävästi, jotta motivaatiota pääomavirroille Suomeen aidosti syntyisi.

Diskriminaation puolirationaaliset syyt tuppaavat olemaan kaikkea muuta kuin edes puolirationaalisia. Ihonväriin perustuva epävarmuus vain on absurdia, etenkin kun puhutaan suomea sujuvasti puhuvista ja älykkäistä yksilöistä.

Käyttäjän firaot kuva
Rain Ots Vastaus kommenttiin #55

Oletko katsonut, mikä on esim. 20 vuotta Suomessa olleiden somalien huoltosuhde ja kustannus valtiolle? Yksi kymmemestä käy töissä. Vertaa muihin ryhmiin. Nämä 50 000 joista nyty puhutaan siis pysyvät samoin työmarkkinoiden ulkopuolella ainakin seuraavat 20 vuotta.

Mitä ammatteja somaleilla Suomessa on? Tulkki ja somalin oman äidikielen tai uskonnon opettaja ovat lähes ainoat mitä olen kohdannut. Tilastoissa ne näkyvät työpaikkoina, mutta se on semmoista karkkirahaa oikeasti, muutama viikkotunti, joka ei edes estä työttömyyskorvauksen saamista. Sekin raha tulee viranomaisilta.

Vertaile ei-pakolaistaustaisiin ryhmiin kuten turkkilaiset: heistä huomattavasti suurempi osa on oikeasti tuottavia, yleensä pizzayrittäjiä. Selittävänä tekijänä ei ole kulttuuri vaan Suomeen tulon peruste. Pakolaisina tulleet eivät työllisty eivätkä kuluta Suomessa vielä 20 vuotta Suomen tulon jälkeen.

Oletko huomannut pakolaisten tai edes työperäisten maahanmuuttajien käyytävän Suomessa paljon muita palveluita kuin Western Unioni, jolla siirretään kaikki liikenevät rahat lähtömaahan sukulaisille?

Jos te suomalaiset tutustuisitte meidän maahanmuuttajien elämään oikeasti, tai uskoisitte mitä teille kerrotaan, huomaisitte että maahanmuuttajat eivät ole tulleet Suomeen kuluttamaan. Vaatteet ja jopa ruoka tilataan lähtömaista postimyynnin kautta. Kaikki mikä jää jäljelle kerätään sukanvarteen ja sijoitetaan siihen todelliseen kotimaahan joka on kaukana Suomesta. Sinne rakennetaan omakotitalot sukulaisten kadehdittavaksi, sieltä haetaan vaimot lapsille, ja sinne halutaan tulla haudatuiksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #63

Poliittisesti korrekti tulkinta on se, että eri kansalaisuuksien välillä on äärimmäisen pieniä eroja ja häviävät hetkessä. Jo muutaman tunnin Power Point esitys Suomesta ja suomen kielen alkeiden opettaminen hävittää 99 % eroista.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #68

_Poliittisesti_mielenkiintoista_ on, miksi esim. ruotsalaisista somaleista 300% useampi päätyy työelämän käyttöön verrattuna suomalaisten somalien tilanteeseen. (6% vs. 24%). Ruotsissa myös vain marginaalinen määrä somaleista on työttöminä (4%), eli kun verrataan työelämän käytettävissä olevia ja työttömiä, saadaan Ruotsissa somaleiden työttömyysprosentiksi 14%. Loput opiskelevat, hoitavat lapsia yms. Esim. Tukholmassa n. puolet somalimiehistä työskentelee.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #25

Ruotsi uudisti talouttaan 90-luvulla siinä määrin, ettei vertailu Suomeen ole oikein järkevää. Lisäksi, kuten itsekin totesit, Ruotsissa on aina ollut suuremmat sisämarkkinat ja helpompi pääoman saatavuus ja se on historiallisestikin ollut Suomea vauraampi.

Ja mitä tulee tuohon englannin kielen asemaan, niin se on jo saavuttanut "virallisen" kielen aseman monissa yrityksissä ja korkeakouluissa. Lisäksi kieli ei ole ainoa työvoiman liikkumista rajoittava tekijä. Pienessä mittakaavassa Suomalaiset eivät meinaa liikkua työn perässä edes oman maan sisällä.

Varmasti pakolaisten mukana tulee myös huippuosaajia ja ahkeroitsijoita, jotka tekevät niitä töitä, jotka eivät muille kelpaa, mutta olennainen kysymys on, missä suhteessa. Tilastot jo maahantulleiden työttömyydestä eivät lupaa hyvää ja Suomessa kaikennäköinen uudistuminen on valitettavan hidasta.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani Vastaus kommenttiin #25

Ruotsalaisten historia on yksi syy miksi he ovat menestyneet. Viikingit kävivät kauppaa ja ryöstelivät Eurooppaa. He kävivät orjakauppaa mm. välittämällä irlantilaisia orjia arabeille. Tietääkseni Dublin perustettiin valkoista orjakauppaa varten satamapaikaksi. Ruotsalaiset ovat olleet aggressiivisia ja taitavia kauppiaita. Siitä kertoo heidän suurvaltaseikkailunsa Euroopassa ja Venäjällä. Ison vihan maksumiehiksi joutuivat suomalaiset joita vietiin orjiksi ja tapettiin tuhatmäärin.

Ruotsi itsenäistyi 1523 erottuaan Kalmarin Unionista. Norja irtosi Ruotsin vallan alta 1906. Jos Norjalla ei olisi öljyä, se olisi saman kokoinen talous kuin Suomi ja ihan samassa asemassa.

Ruotsi on ollut suurvalta ja käyttäytynyt sen mukaisesti. He ovat viimeksi tainneet sotia 1814 Norjaa vastaan. Omaisuutta on kertynyt pitkältä aikaväliltä eikä heidän maataan ole muutamaan sataan vuoteen mikään ulkopuolinen valtio ryöstänyt. Päin vastoin he rikastuivat toisessa maailmansodassa saksalaisten kustannuksella. Heillä on erittäin pitkä teollinen perinne joka on tuonut pääomia ja vaurautta. Suurvalta-asema, pitkä itsenäisyyden aika ja jonkinlainen käsitys omasta erinomaisuudesta on menestyksen taustalla.

Rasismin sulkisin ehkä pois selitysvaihtoehdoista. Ruotsissa rasistinen liikehdintä on vanhempaa ja organisoidumpaa kuin Suomessa. Paikallinen vastarintaliike on vahvempi kuin suomalainen ja siellä ihmisiä pahoinpidellään ja tapetaan etnisen taustan takia. Suomessa en ole vastaavaa sellaisessa mittakaavassa huomannut. Olin joskus Pohjois-Ruotsissa kalareissulla ja muistan kuinka eräässä kaupungissa ohiajavasta autosta kantaruotsalainen huusi minulle että tämä on meidän aluetta ja painukaa helvettiin täältä. Kyse oli jonkinlaisesta jengistä. Vastaavaa en ole Suomessa kokenut. Huomiota on kiinnittänyt myös se että siellä syrjäisillä huoltoasemilla keskustelu käydään kalterien läpi. Myyjät on suojattu jostain syystä erittäin huolellisesti varsinkin yöaikaan.

Yksi Ruotsin menestyksen tekijä on oma valuutta. Kruunu saa sellaisen arvon kuin se ansaitsee. Suomella tällaista ylellisyyttä ei ole. Kun euro heikentyy, se hyödyttää ensisijassa Saksan teollisuutta ja vasta sen jälkeen muita euroalueen maita.

Maahanmuutto varmasti hyödyttää Ruotsia ja Suomea. Tämä toki riippuu siitä miten maahanmuuttajat sopeutuvat. Toiset sopeutuvat ja toiset eivät. Ihan tarkkaa kuvaa minulla ei ole Ruotsin maahanmuuttajien sopeutumisesta ja työlistymisestä. Suomessa tilastot näyttävät hieman heikoilta.

Jos Suomea vertaa Ruotsiin, pitää ottaa huomioon lyhyt itsenäisyyden aika. Suomessa vaurautta ei ole kertynyt eikä teollinen historia ole kovin pitkä. Tätä maata on ryöstetty ja ihmisiä on tapettu. Olemme käyneet 1900-luvulla kolme sotaa joissa rintamalla olleille syntyi vaikeita traumoja. Näitä traumoja hoidettiin viinalla ja väkivallalla. Suomalaiset ovat vasta löytämässä itsensä. Ehkä nyt kasvava sukupolvi on erilainen.

Ruotsiin vertaaminen voi olla tästä syystä väärä suunta. Ruotsin ei ole tarvinnut sotia eikä pelätä. Käsitys omasta itsestä on hyvä ja itsetunto on kohdallaan. Suomea voisi verrata Norjaan jolloin öljytulot pitäisi poistaa Norjan bktsta. Tällöin olisimme todennäköisesti aika samalla tasolla. Itsenäisyyden aika on melkein sama ja teollisen historian jaksokin on suunnilleen sama.

Viron historia alkoi 1990-luvulla uudelleen. Silläkin on pitkä tie kuljettavana ennen kuin se saavuttaa Suomen elintason. Viroa on ryöstetty lännestä ja idästä. Sama kohtalo on ollut heillä kuin meilläkin. Kestää sukupolvia ennen kuin virolaiset lakkaavat pelkäämästä ja alkavat uskoa itseensä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #61

Rasismi on monimutkainen asia. On totta, että rasistinen aktivismi on voimakkaampaa Ruotsissa, ja liikkeen politiikkaa on sieltä levitetty Suomeenkin, eli tuo aktivismi ei missään tapauksessa ole mikään sisäsyntyinen suomalainen ominaisuus. Kuten toisessa kommentissani totesin, viittasin itse rasismi-sanallani enemmänkin siihen luonnollisempaan diskriminaatioon, jossa erilaisuus on epäilyttävää, koska sitä esiintyy niin vähän. Eli Ruotsissa esim. työelämän on ollut pakko sopeutua moniväriseen henkilökuntaan, kun maahantulijoita on jo pitkään ollut niin valtavia määriä.

Oma kelluva valuutta taas on joko hyvä tai huono asia, sillä valtion on kyettävä reagoimaan nopeasti kurssimuutoksiin, ja jos se ei siihen kykene, ollaan helposti ongelmissa. Ruotsi osaa tuonkin homman, mutta kyseessä on käytännössä kuitenkin juuri poliittinen osaaminen, ei mikään aina voittava jokerikortti.

Muilta osin olen hyvinkin samaa mieltä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Rasistisuudesta en tiedä. Ruotsiin on syntynyt ja syntyy uutta työtä. Olisko työmarkkinat huomattavasti joustavammat. Ei ruotsin bkt tukityöllä ole kasvanut.

Suomessa on huomattavaa vastustusta työelämän pelisääntöjen joustavoittamiseen. Sosiaaliturva on viritetty kotona olemisen tukemiseen.

Julkinen puoli tekee hyvin vähän työtunteja. Työtunneistakin suuri osa kuluu tykytykseenja kaikenlaiseen ynnämuuhun. Tämä on oma havainto. Olin raision tarkastuslautakunna pj 1998-2004. Siihen aikaan merkittävä osa työajasta meni syömiseen. Siinä palkka on jo kohdallaan. Sovittu oli 20 min palkallinen ruokatauko. Suurin osa ei selvinnyt edes matkoista siinä ajassa. Oma veikkaukseni oli, että päivän todellinen työaika oli hyvin lyhyt ehkä 3,5-4 h välillä. Ei verojen määrää kannata siis ihmetellä.

Verot ja maksut tekevät työstä kallista. Käteen jää palkkasummasta aika vähän.

Mahtaako näillä virityksillä syntyä muuta kuin tukityötä.

Pekka Heliste

Ruotsi oli työelämän oustavuudessa sijalla 133 ja Saksa 132 kun Suomi oli sijalla 140 WEF vertailussa

Ei Ruotsin työmarkkinat olennaisesti joustavampi ole.

Yleensäkin hyvinvointivaltiot olivat sijoilla 120-140 eikä korrelaatiota joustavuuden ja korkean bkt välillä ole. Taiehkä päinvastainen, mitä jäykemmät työmarkkinat sitä korkeapi bkt

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Ruotsia pitäisi verrata euroalueen ulkopuolisena maana euroalueen ulkopuolisiin maihin

Ruotsin bkt pr capita kasvu on ollut aneemista finanssikriisin elpymisvaiheen jälkeen. Suomessa tämä elpyminen jäi pääosin tulematta, kiitos euroalueessa olemisen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Totta. Ruotsin luvuissa on myös hyvä muistaa, että tiukensivat rahapolitiikkaansa liian aikaisin, liian rajusti. Humanitaarinen maahanmuutto on nostanut BKT:ta, mutta per capita-luvut eivät sillä kasva. Ruotsiin suuntautunut maahanmuutto on eräänlaista keynesiläistä elvytystä, minkä vaikutukset tuottavuuden kehittymiseen ovat kyseenalaiset, todennäköisesti negatiiviset.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #42

Näin on. Selvää on, että jos maahanmuuttajat työllistyvät, he työllistyväöt työvaltaisille aloille. Kokonaistuottavuus laskee määritelmän mukaan. BKT per capita laskee sekin ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kulutuskysyntää kyllä riittää, mutta sitä maapallolla on aivan riittämiin muutenkin.

Jari Nyberg

Mikaela Peth,kannattaa näissä vertailuissa huomioida myös kansalaisten velkaantumisaste. Ruotsalaisilla se on 200 prosenttia vuosituloihin verrattuna ja suomalaisilla 120 prosenttia. Myös ruotsalaisten asumistilanne on varsin mielenkiintoinen. Jotkut puhuvat jopa kuplasta. Mutta nuo pikkujutut eivät tietenkään poista sitä seikkaa, että Ruotsin vienti vetää; johon kruunulla on luonnollisesti oma osuutensa. Maahanmuuttoa Ruotsin menestykseen on aivan turha sotkea. Tulijat ovat siellä aivan yhtä työttömiä kuin Suomessakin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tulijat eivät todellakaan ole Ruotsissa aivan yhtä työttömiä kuin Suomessa. Siellä maahanmuuttajien työttömyysaste on toki korkeampi kuin kantaväestön, mutta maahanmuuttajienkin kohdalla vain n. 20%. Aika kaukana Suomen luvuista. Ruotsi osaa työllistää maahanmuuttajansakin paremmin kuin esim. Espanja ja Kreikka oman nuorisonsa...

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #65

Ai? Ruotsi on OECD-jäsenistä heikoin maahanmuuttajien työllistäjä:

http://www.stockholmnews.com/more.aspx?NID=7217

Suomi toki samaa luokkaa surkeudessa. Millä ei ole juuri tekemistä Suomen tai Ruotsin, vaan maahanmuuttajien ominaisuuksien kanssa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #66

Mikaelalla näyttää olevan sellainen käsitys, että työllistyminen riippuu (yksinomaan?) valtiosta. "Ruotsi on hyvä työllistäjä, Suomi on huono työllistäjä, jne....". Valtiolla on kyky tehdä ihmeitä työmarkkinoilla. Tulee mieleen neuvostoliittolainen puolskaribiologi Lysenko, joka lupasi (hieman liioitellen) kasvattaa vehnää lumihangessa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #67

Nostan hattua, sinä takerrut kommenteissani asioihin, joita ihmiset usein eivät edes huomaa.

Valtio-käsitteen laajentaminen totuttua laajemmaksi oli minulta tietoinen valinta, sillä on äärimmäisen totta, että virkamiehet ja poliitikot ovat täysin kädettömiä, jos heidän täytyy yksin saada asioita tapahtumaan. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, vaikka heillä kaikilla olisi hyvä tahto ja yhteisymmärrys kannattavasta suunnasta. Siihen tarvitaan kokonainen kansakunta, ja Suomesta tällainen kansakunta yksinkertaisesti puuttuu. Täällä ei olla samaa mieltä enää mistään niin laajalla väestöpohjalla, että se voisi johtaa riittävän merkittäviin muutoksiin.

Ruotsissa tällaisiin yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin päästään ainakin kahdella eri menetelmällä:

1. Poliitikot luovuttavat vapaaehtoisesti merkittävän osan vallastaan asiantuntijoille, ja toimivat lähinnä erotuomareina niissä tilanteissa, kun asiantuntijat ovat keskenään erimielisiä, jolloin päätöksiä on tehtävä aatteellisesti, ei faktoihin perustuen.

2. Vähemmistöhallitukset eivät pysty jyräämään opposition näkemyksiä, vaan opposition näkemykset on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä. Näin päätöksille saadaan väistämättä laajemman väestönosan kannatus.

Eli kyllä valtiolla itse asiassa on kyky tehdä ihmeitä työmarkkinoilla, kunhan se uskaltaa päästää kuristavan otteensa työmarkkinoista. Työmarkkinat kyllä osaavat hoitaa itsensä kuntoon, kunhan ne vain saavat riittävästi happea, ja valtio keskittyy huolehtimaan siitä, että työmarkkinoiden eri osapuolet ovat riittävän tasavahvoissa asemissa neuvottelutilanteissa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Kyllä valtio kykeni poistamaan pitkäsikaistyöttömyyden 80-luvulla

Silloin ex Leppäsen mukaan valtion/kunnan oli tarjottava puoli vuotta työttömänä olleelle työtä , siis oikeaa palkkatyötä

Olin siihen iaikaan valtion suuressa työvirastossa töissä Lapissa ja niinpä minunkin osaksi tuli töiden järjestely.

Yksi oli NMT koppien teko, niitä tarvittiin tuhansia vuodessa ja tehtaalta ostettuna hinta oli 100000.Omana tuotantona hinta jäi puoleen paikalle asennettuna.

Tai pistimme pystyyn kaapelitehtan, joka teki välikaapeleita IT-laitteisiin ja keskuksiin.Ne olivat tuontitavaraa ja oma stuotantoo maksoi vain 10 % markkinahinnasta ja niinpä niitä myytiin muuallekin

Niinpä työttömiä oli vain 80000 kun heitä on nyt 500000.

Samalla tuo työllisyyslaki osoitti, etteivät nuo kannustinloukut ole todellisuutta. Ihmiset lähtivät pääosin mielellään töihin, sillä normaali ihminen näkee työssä aina mahdollisuuden.Siihen aikaan etuudet olivat huomattavasti parempia kuin nyt eli kannustinloukut olievt korkeimmillaan

Toki kieltäytyjiäkin oli eli maatalon emännät, poromiehet eivät töiltään joutaneet palkkatyöhön. Sairaat ohjattiin eläkkeelle tai kuntoutukseen ja pussikansa häipyi ensimmäisen tilin jälkeen

Suomesta laki lopetettiin Ahon/Viinasen toimesta , mutta Tanska ja myöhemmin Ruotsi ottivat mallin käyttöön

Rainer Salejärvi

Tuossa aiemmassa kommentissani 15 peräsin vastausta siihen kysymykseen, että mihin osoitettavaan aineistoon perustuu ajatus siitä, että Suomeen on vuosittain jäämässä 50.000 kotoutettavaa ulkomaalaista, semminkin, jos kotoutettavalla tarkoitetaan lähinnä turvapaikanhakijaa.

Oliko etenkin Virtasella käynyt sellainen virhe oli otettu huomioon maahan luvan kera jäävien sijaan maahan tulleiden lukumäärä ?

Pekka Heliste

Mietin tuota Virenin kirjoitusta ja täytyy tunnustaa, että olen monesta asiasta samaa mieltä ja Virenin ajatukset korreloivat kokemusteni ja ajatusteni kanssa

Mutta Viren on yksinäinen susi "taloustieteilijöiden" joukossa ja aikaisemmin niin Vartiainen, Korkman, Soininvaara , Kiander , Sailas tec ovat tyrmänneat ajatukseni

"Ajatellaan, että maahan muuttaa 50 000 ihmistä vuosittain. Kysymys on siitä, miten suuri osuus heistä työllistyy?"

Näin on, eli jos Suomen elinkeinorakenne ei vastaa mamujen ammattitaitoa niin polku työelämään ja tuottavaksi on pitkä

Vartiaisen ja muiden "taloustieteilijöiden" mukaan tällä ei ole väliä

"Emme tosin tiedä tuottavuutta tai palkkatasoa kansalaisuuksittain Suomessa, mutta voimme varmaan käyttää suuntaa antavina lukuina norjalaisia tietoja, jota kertovat, että yllä mainituista maista tulevilla työntekijöillä palkkataso on aika tarkalleen puolet siitä mitä kantaväestöllä"

Tämäkin on tosi, ilman kieli-ja ammattitaitoa ei palkka ole korkea ja tuloja täytyy täydentää yhteiskunnan tuella

"Jos näin kävisi, BKT henkeä kohden laskettuna supistuisi yli 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että maahanmuuttajamäärät olisivat jatkuvasti 50 000 henkilöä vuodessa ja maahanmuuttajien koostumus olisi samanlainen kuin loppusyksystä 2015."

Näin on kaikissa tapuksissa, sillä EUn ulkopuolelta tulevien tuottavuus on kaikissa tapauksissa alemoi kuin suomalaisen eli maahanmuutto laskee lähes kaikissa tapauksissa bkt/pää elemme saa koulutteua väkeä USA:n tai Saksan tapaisista maista. Olen ollut töissä sellaisissa maissa kuin Indonesia, Malesia, Pakistan, Kenia, Sri Lanka , Venäjä ; Baltia etc

Tuottavuuserot ovat suuret ja johtuvat siitä, että autoritääriseen ja patriarkaalisessa yhetiskunnassa kasvanut ihminen ei ole kovin tuottava vaikka olisi koulutettu .Suomalaiseen teolliseen kulttuuriin on hyvin vaikea sopeutua, sillä suomessa jää paljon työntekijän vastuulle ja työntekijän aloitteellisuuden varaan. Joku inkkari saisi vatsahaavan Suomessa, koska kukaan ei määrää eikä kontrolloi joka hetki.

"Tuottavuus on markkinataloudessa sama kuin palkkataso. Kun julkisuudessa jatkuvasti hoetaan, että olennaista on saada maahanmuuttajat töihin - vaikka vain lumitöihin - näyttää unohtuvan se, että työllisyys sinänsä ei ole BKT:n kannalta olennaista. Olennaista on arvonlisän suuruus. Jos tuotettu arvonlisä on vaikkapa 100 euroa kuukaudessa, on se BKT:n kannalta melkein yksi ja sama, onko kyseinen henkilö (tai henkilöt) töissä."

Näin on, pakkotyöleirit lopetettiin 70-luvula kun koneet alkoivat tehdä työt ja pakkotyöllistettyjen osaksi jäi ryyppääminen ja kortinpeluu.

Montun kaivaminen aamulla ja täyttäminen lisäsi kyllä BKT, mutta tuotos ei ollut vaivan väärti eikä sillä 0,1 % bkt lisäyksellä ollut merkitystä.

Mutta Virenillä on vielä pitkä tie ennen kuin hän on laskeutunut pylvään päästä tavisten joukkoon ja ymmärtää, miteä tavallinen kansa ajattelee

Virenikin ajattelee, että työtön on koira, joka ajattelee vain seuraavaan suupalaan saakka tulevaisuutta

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitähän mieltä Pitkänsillan pohjoispuolella Hakaniemessä ollaan turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistämisestä ja palkkatasosta ?

En ole kuullut ainoaakaan kommenttia siltä suunnalta. Nähtävästi pitävät yleissitovuutta ja yhtäläistä palkkausta etuineen kantasuomalaisen rinnalla itsestäänselvyytenä. Mikäli näin on, maahantulijat joutuvat suuriin vaikeuksiin kotoutumisessaan kilpaillessaan samoista työtilaisuuksista jo valmiiksi kouluttautuneiden ja kielitaitoisten kantasuomalaisten kanssa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Meillä on jo ennestään erilaiset työehdot koti- ja ulkomaiselle työvoimalle. Tätä ei ay- liikkeen johto myönnä. Tosin olisiko esim telakkaa enää ilman joustoa työvoiman kustannuksissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pekan viimeinen lause olisi kannattanut jättää lauantaiaamuun.

Minusta on raivostuttavaa, miten vähän kantaväestön työllisyystilanteen heikkenemiseen on kiinnitetty huomiota. Pitkäaikaistyöttömyys ja akateeminen työttömyys ovat kasvaneet sietämättömille tasoille. Ei mitään kommentteja poliitikoilta. Sen sijaan valitellaan, miten paljon meillä on avoimia työpaikkoja ja vaikea niitä on täyttää. Virkamiesten kannattaisi ehkä pohtia, olisivatko he itse halukkaita "Raatokärpänen" -lehden puhelinmyyjiksi 10 euron päiväpalkalla. Ei niitä oikeita avoimia työpaikkoja ole lähellekään 40 000.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Valitettavan harva taloustieteilijä tuo esiin tämän näkökohdan.

Pekka Heliste

Eipä Vireenkään ole tuota näkökulmaa tuonut esiin

Ja pyysin TEM selvitystä minkälainen ero on ansiosidonnaista /peruspäivärahaa saavien työttömyysjaksojen pituudessa

Ylein väittämähän on, että ansiosidonnaista saavien työttömyysjaksot ovat pidempiä

Lukujen perusteella kävi kuitenkin ilmi,että ansiosidonnaista saavilla työttömyysjaksot olivat lyhyempiä !!!

Omat kokemukset ja tilastot kertovat aivan muuta kuin joku "talousasiantuntija"

Veikkaanpa, että suurin osa taloustutkimuksesta tehdään EKn ohjauksessa ja joku häkämies kirjoittaa tutkimusten johtopäätökset.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #72

Voit varmaan esitellä lukuja myös täällä ....

Rainer Salejärvi

Niissä tilanteissa, joissa jutun tausta-aineisto perustuu kokonaan mielikuvituksellisiin lukuihin, tavallisesti siitä seuraa, että myös varsinainen kirjoitus jää enempi vähempi fantasiatieteiskirjallisuuden piiriin.

Blogistin viittaamassa Virtasen haastattelussa selostettu 50.000 vuosittain kotoutettavan määrä perustuu nähtävästi virheelliseen arvioon siitä, että mm. kaikki maahan suojan tai perheenyhdistämisen vuoksi jätetyt hakemukset päättyvät hakijan kannalta myönteiseen lopputulokseen.

Kun ainakin tällä hetkellä tilanne on se, että esimerkiksi vain noin 26 prosentille maahansaapuneista turvapaikanhakijoista myönnetään turvapaikka,tämän hetkisen tiedon valossa mikään ei viittaa siihen, että Suomeen olisi jäämässä vuosittain 50.000 kotoutettavaa ulkomaalaista, joista Virtasen haastattelussa oli kysymys.

Asiaan kuuluviin maahanmuuttovirastolta saatuihin lukuihin on otettu kantaa yllä kommentissa 15

Palaan tähän asiaan omassa blogissani tänään tai viimeistään huomenna.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Maahanmuuttajien oikeaa lukumäärää ei voi tietää kukaan. Jos sinä tiedät oikeat luvut vuosille 2016-2050, laita tulemaan.
Voimme tehdä vain "jos" laskelmia. Jos maahan muuttaa 50 000 ilmistä lähi-idästä vuosittain, voimme laskea, mita siitä seuraa. Näemme, että BKT per capita supistuu yli 20 %. Jos muuttajia on 10 000, BKT per capita supistuu vajaa 5 %, jne. Olennaista on, että BKT per capita supistuu aina, jollei sitten tapahdu epärealistisen suuria muutoksia investoinneissa, työllisyysasteissa ja työn tuottavuudessa.

Rainer Salejärvi

Hyvä Matti Viren

Itse en pidä sellaista ajatusta kokonaan vääränä, että myös viittaamasi “jos” laskennan kautta, mitä tahansa asiaa arvioitaessa on mielekästä käyttää tausta-aineistona sellaista aineistoa, jolla on edes jonkinlainen kosketuspinta todellisuuteen. Tällä kertaa se puuttuu.

Kun etenkin maahanmuuttoviranomaiselta tähän mennessä saatujen tietojen perusteella, ei ole vedettävissä johtopäätöstä siihen, että Suomeen olisi nyt tai lähitulevaisuudessa jäämässä vuosittain 50.000 kotouttamisen tarpeessa olevaa ulkomaalaista. Tosiasia näyttää olevan siinä, että etenkin Virtasen alkuperäistä ajatusta haittaa se, että hän oli sekoittanut keskenään maahan saapuneiden ja maahan luvan kera jäävien määrät.

Tässä tai muissakaan kommenteissani en ota kantaa laskelmiesi lopputuloksiin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Mistä tiedät, montako vuonna 2015 maahantulleesta jää maahan. Mistä juuri sina saat paremman kosketuspannan todellisuuteen kuin muut.
Kaikki muut luvut (työllisyysasteet, pääomakannat, työllisten määrät, palkat, tuotannon määrät (ja sita kautta rahjatuottavuudet ja substituutiojoustot), löydät Tilastokeskuksen tietokannasta. Onko sinulla niihinkin parempi kosketuspinta. Jos kerran on, meitä kaikkia kiinnostaa nähdä oikeat luvut.

Rainer Salejärvi Vastaus kommenttiin #54

Jos otetaan muuttujina huomioon

- maahanmuuttoviraston mukaan maahan vuonna 2015 saapuneet turvapaikanhakijat
- suojaa ja perheenyhdistämistä koskevien hakemusten keskimääräiset käsittelyajat
- maahanmuuttoviraston mukaan maahan luvan kera jäävien turvapaikanhakijoiden määrä.
- perheen yhdistämistä koskevien hakemusten määrä

ja ennakoinnin lähtökohtana käytetään sanottuja maahanmuutovirastolta saatuja lukuja on todennäköisempää että vuonna 2016 maahan jää luvan kera esimerkiksi 10000 hakijaa jolla on kotouttamisen tarve, kuin että Suomeen jäisi 50.000 hakijaa, jolla on puhuttu kotouttamisen tarve.

Kommentissa 15 kerroin, että maahanmuuttovirasto on tullut viime aikoina julkisuuteen kertomalla, että

vuonna 2015 Suomeen saapuneista:

- turvapaikanhakijoista käännytetään kaksi kolmasosaa eli noin 20 000
- Suomesta turvapaikkaa hakeneista 4000 on perunut hakemuksensa
- Suomeen on saapunut vuonna 2015 yhteensä 32476 turvapaikanhakijaa

Näin muodoin kosketuspinta todellisuuteen löytyy luvan myöntävältä viranomaiselta saadun tiedon kautta.

Kuten edellisessä kommentissani kerroin, en ota kantaa blogisi laskelmiin muilta osin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #56

En ymmärrä logiikkaasi, eikä asia näytä selviävän. Viittaat faktana siihen, että Maahanmuuttovirasto kertoo, että 20 000 turavapaikanhakijaa käännytetään. Suhtudut lukuun, niinkuin se olisi toteutunut tilastotieto. Kyse on tietenkin vain arviosta. Ei virasto varmaan ole päättänyt 20 000 ihmisen kiintiöstä (jos on, kaiva jostain lähde näkyviin). Kukin anomus käsitellaan erikseen, ei kokonaisluku voi olla tiedossa ennen kuin 2017 aikaisintaan. OK, sovitaan, että virasto hylkään noin 20 000 hakijan anomuksen. Tiedätkö tarkkaan, mitä tapahtuu sitten niille, joiden hakemus on hylätty? He valittavat, hakevat uudestaan, jäävät maahan luvatta jne.
Kaikki tämä tarkoitaa sitä, että on pakko tehdä jokin oletus lukumäärästä, ei luku voi perustu mihinkään tilastotietoon. Näin varsinkin, kun on pakko tehdä laskelmia aina 2050 asti.

Rainer Salejärvi Vastaus kommenttiin #58

Tiedossa on asiaan liittyvä muutoksenhaku ja siihen kuluva aika.

Näillä maahanmuuttovirastosta saaduilla tiedoilla mennään, kunnes saadaan uutta tietoa.

Tästä eteenpäin toivottelen vain hyvää viikonloppua, tähän minulla ei ole enempää aikaa.

Tervehtien

Rainer Salejärvi

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #58

Suomessa on erittäin vaikea elää ilman papereita.Jonkun salaisena orjana se on mahdollista , mutta kyllä Suomessa kansalaiskontrolli on tarkkaa

Kotikapakassa oli orjana omistajan sukulainen, mutta joku käräyttialle puolen vuoden ja lennätettiin kotimaahan.Omistaja sai rangaistuksen monesta rikoksesta

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kun tehdään miljardiluokan päätöksiä, niin olisikohan paikallaan harrastaa riskienhallintaa, analysoida riskejä ja varautua niihin?

Esimerkiksi yritysmaailmassa projekteissa tehdään riskitaulukoita, niissä arvioidaan riskien todennäköisyyksiä ja millä keinoin todennäköisyyksiä pienennetään.

Yksi tunnistettava riski on, että turvapaikanhakijoista suuri joukko ei työllisty.
Toinen riski: Suuri joukko turvapaikanhakijoista työllistyy liian hitaasti.

Riskien toteutumisesta seuraa suuret julkiset menot.

Millä toimenpitein sitten riskien todennäköisyyttä pienennetään?

No tässähän sitten herkästi kirjoitellaan tyylin tehokkaita työllistämistoimenpiteitä ym..

Mutta mutta, onko tietoa oikeasti työmarkkinoista ja niiden luonteesta? Siis kysymys on toimenpiteiden todellisesta vaikuttavuudesta.

Ei Suomessa ole kymmeniin vuosiin kyetty edes pitkäaikaistyöttömiäkään työllistämään. On oltava realisti ja arvioitava kykeneekö henkilö tuottamaan rahaa, eli onko hän oikeasti tuottava yksilö työmarkkinoilla. Se ei tietenkään henkilön ihmisarvoa heikennä. Mutta näin on vain pakko arvioida. Toinen on sitten tuottavien yksilöiden kilpailutilanne työmarkkinoilla.

Käyttäjän firaot kuva
Rain Ots

Täytyy nyt ymmärtää että turvapaikan hakijat ja työmarkkinat ovat kaksi täysin eri asiaa. Niillä ei ole mitäään tekemistä toistensa kanssa. Toiset tarvitsevat humanitääristä apua, toiset tulevat tekemään töitä ja rikastumaan. Aivan kaksi eri kategoriaa.

Siis:
a) turvapaikanhakijat - ei työlupaa, ei työvoimaa, ei työllisty koskaan.
b) maahanmuuttajat - EU työvoiman vapaan liikkuvuuden perusteella tai sitten työluvan peryusteella Suomeen työllistymistarkoituksessa tulevat ihmiset.

Jos joku Libyalainen aikoo työllistyä Suomessa, hän hakee työluvan ja tulee töihin. Silloin ei mitään järkeä virua vuositolkulla pakolaiskeskuksessa ilman oikeutta työntekoon jos on aikomus työllistyä.

Turvapaikkaa kannattaa ja saa hakea ainoastaan silloin kun ei ole muuta mahdollisuutta jädä maahan. Jos henkilöllö olisi mahdollisuus saada työtä, ei ole oikeutta hakea turvapaikkaa.

Pakolaisuus perustuu Genovan turvapaikkakonventioon, jossa turvapaikan myöntämiselle on määritellyt selkeät ehdot. Kuten se että henkilöä vainotaan asuinmassaan poliittisen mielipiteen jne perusteella ja hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa jäädä henkiin. Turvapaikkakuulustelussa poliisi pyrkii selvittämään, onko kyseessä oikea pakolainen joka tarvitsee suojelua vai onko hänen tarkoitus kenties tulla Suomeen töihin - jolloin hänet käännytetään, koska työlupaa pitää hakea asuinmaassa.

Turvapaikanhakijoilta on työn teko kaikissa maissa selkeästi kielletty. Viruttamalla ihmisä vuosikausia pakolaiskeskuksissa ilma työnteko-oikeutta pyritään patistamaan niitä, jotka työntekoon kykenevät, luopumaan turvapaikan hakemisesta ja hakemaan mieluummin työlupaa.

Pekka Heliste

Eniten Suomeen tullaan avioliiton perusteella eli ulkomaalainen nai kantasuomalaisen tai päinvastoin ja mukana tulee sukulaisiakin esim lapsia

Toinen syy on opiskelu

Työ on vasta kolmantena ja pakolaisuus neljäntenä

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko julkisen sektorin koko jo lähestymässä 70%? Jumankekka..

Eikä pääomapiiriä kiinnosta se kuitenkaan vaan se minkä he saavat koroksi pääomalle.

Pekka Heliste

Riippuu tarkastaelusta.Samalla tavalla mitattuna yksityisen sektorin koko on 248 % bkt:ta

Eivät nuo kansainväliset luvut ole vertailukelpoisia jamonissa funktioissa on sam hoitaako sen yksityinen vai julkinen, samalla tavalla se rasittaa yhteiskuntaa

Esim tervydenhito on USA:ssa lähes 100 % yksityinen, mutta se rasittaa bkt:ta 17 %, Suomessa 9 %. Kyllä tuo yksityinen kulutuskin on poissa muusta kulutuksesta.

Eikä se USAn terveydenhoito niin yksityinen ole, n 50 % kuluista maksavat valtio ja osavaltiot.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eivät nämä terveydenhoidon kustannusvertailut ole näin yksinkertaisia. Pitäisi ensinnäkin vakioida terveydenhoidon suorite ja toisaalta laskea menot käytettyjen resurssien, ei kassamaksujen perusteella. Nämä 17 vs 9 luvut ovat sosiologien omaa kansantalouden tilintitoa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #76

Terveydenhuollon suoritteet tai niiden vakiointi tai edes käytetyt resurssit eivät ole millään tasolla merkityksellisiä kustannusvertailussa. Ainoat vertailua kaipaavat asiat ovat kustannusten ja vaikuttavuuden suhde.

Esim. flunssapotilaiden perusdiagnosointiin lisätty magneettikuvaus laskisi väistämättä yhden magneettikuvauksen keskimääräistä hintaa kysynnän kasvaessa valtavasti ja tuotannon tehostuessa, ja se on myös kovin vakioitu suorite. Silti se olisi toimenpiteenä täysin järjetön, vaikka sen järjettömyyttä ei pelkkiä numeroita tuijottamalla pystykään tunnistamaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #78

Eikö tarvita esimerkiksi kauneusleikkausten vakiointia eri maissa?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #79

Ei. Jos yhteiskunnassa on rakenteita, jotka aiheuttavat vääränlaiseen ulkonäköön liittyvää pahoinvointia, pahoinvoinnin korjaamisen vaatimien toimenpiteiden kustannuksen huomiointi on täysin aiheellista kokonaiskuluissa, eikä sen eriyttämiselle muista kustannuksista ole mitään syytä. Pahoinvoinnin on oltava aikamoista, jotta ihminen sen takia uskaltaa ottaa leikkaukseen liittyvät riskit kantaakseen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #76

Terveydenhoidon suorite on eliniän odote.Se on muutaman kuukuden tarkkuudella sama USAssa ja Suomessa, joten suorite on sama.

Ja kyllä tuo meno on myös käytetyn resurssin kuvaaja , tuo summahan on poissa asukkaitten taskusta tavalla tai toisella.

USAssa se merkitsee n 2700 miljardin pistämistä terveydenhoitoon, Suomessa n 18 miljardin eli n 8200 taalaa per pää, Suomessa 3333.

Kansalaisilta tämä raha revitään oli palvelu yksityisen tai julkisen tuottajan tekemää

Jos yritetään lähestyä suoritteiden mukaan niin suoritteita terveydenhoidossa riittää.

En minäkään vertile saamiani tarjouksia joka ruuvin hinnan osalta vaan katson kokonaisuutta. Yksikkökustannuksetkin tarvitaan, mutta se ei ole kuitenkaan kovin tärkeä ellei sinne ole piilotettu törkeyksiä

Voihan tuosta keksiä kikka-3, jolla musta kuvatana valkoiseksi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset