*

meeviren

Huoltosuhde heikkenee ja heikkenee

Kaikki ovat varmaan kuulleet, että huoltosuhde heikkenee. Väki ikääntyy, ja työtätekevien osuus supistuu. Vuoteen 2050 mennessä huoltosuhde heikkenee niin paljon, että sen kompensoimiseksi työllisyysasteen (työlliset/työikäinen väestö) pitäisi nousta viisi prosenttiyksikköä. Tästä tarina etenee yleensä seuraavasti: työllisyysasteen kasvu on mahdotonta, ainoa mahdollisuus korjata huoltosuhteen heikentyminen on massiivinen maahanmuutto.

On omituista, että tästä fatalistisesta ennusteesta ei keskustella oikeastaan lainkaan, ei pohdita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja eikä ennusteita edes suuremmin päivitetä. Niinpä esimerkiksi Talousneuvoston Ikääntymisraportti vuodelta 2009 perustui vielä aika auvoisiin kasvunäkymiin (henkeä kohden lasketun BKT:n kasvuksi 2010 -luvulle oletettiin vajaa 2 prosenttia, vaikka toteutuva luku lienee nollan luokkaa). Raporttia kirjoitettaessa myös maahantulijoiden työllisyysasteiden ennusteet olivat kovin erilaisia, kuin mitä nyt näyttää toteutuvan pakolaiskriisin myötä.

Väestöennusteet tehdään Tilastokeskuksessa ja niin sanotut työvoiman tarve-ennusteet Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (aiemmin Työministeriössä). Työvoiman tarve-ennusteet ovat oman tarinansa arvoisia, niissä kun kuvitellaan voitavan ennustaa työvoiman ”tarve” (mitähän se muuten mahtaa olla) alueittain, ammateittain ja koulutusasteittain kymmenien vuosien päähän. Mutta ei puhuta niistä enempää tässä yhteydessä.

Huoltosuhde-ennusteiden perustana ovat väestöennusteet jopa niin pitkälle, että voi sanoa, että kyse on oikeastaan vain väestöennusteista. Arvioidaan, miten eri ikäryhmät (kohortit) kehittyvät viimeisimpien demograafisten trendien perustella ja oletetaan kaikki muut tekijät (ikäryhmittäiset menot ja tulot jne.) vakioiksi. Perusjuonne demografisissa ennusteissa on se, että yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa lähes puolella miljoonalla vuoteen 2050 mennessä, kun taas työikäisten määrä jonkin verran supistuu. Työvoima ei suinkaan ”lopu”; tilastollisesti suurin ongelma on eläkeläisten määrän kasvu (se, että ihmiset elävät pidempään, ei tietenkään ole ongelma).

Ekonomistina on vaikea ymmärtää, miksi näin suuret demografiset muutokset eivät vaikuttaisi palkkoihin, säästämiseen, investointeihin jne. Luulisi, että markkinataloudessa (jollaisen Suomen pitäisi (!) olla) on mekanismeja, jota jotenkin korjaavat tapahtuneet väestönmuutosten vaikutukset. Vaikea on purematta niellä tulosta, että ainoa vaihtoehto on verotuksen kiristäminen ja maahanmuuton politiikkaperäinen kasvattaminen.

Selvää on, että laskelmat riippuvat ennen kaikkea siitä, mikä on eläkeikä. 65 ikävuoden kohortissa oli vuonna 2015 väkeä noin 70 000 ja huoltosuhdelukuihin vaikuttaa paljon, ovatko he töissä vai eläkkeellä. Jos eläkeikää nostetaan 70:een, vähenee eläkeläisten määrä 350 000:lla ja työikäisten määrä vastaavasti kasvaa. Keskimääräinen (todellinen) eläkkeellesiirtymisikä on (oli 2015) työeläkepuolella tosin vain 61, joten 66 vuoden eläkkeellesiirtymisiän ei pitäisi olla mitenkään mahdoton ajatus.

Sinänsä on toissijaista, mistä ylimääräiset vuodet työmarkkinoiden ulkopuolelta saadaan pois. Mitään tolkkua ei ole siinä, että työmarkkinoille siirrytään usein vasta 30 ikävuoden kieppeillä. Konkreettisesti kyse on siitä, miten paljon aikaa koulutuksessa, kouluihin pyrkimisessä ja uran valinnassa menee. Suomessa siihen kaikkeen menee varmasti liikaa. Miksi esimerkiksi kouluun mennään Suomessa vasta seitsemän vuotiaina? Miksi maisteriopintoihin kuluu keskimäärin seitsemän vuotta? Väitellään keskimäärin 35 -vuotiaana. Samaan hengenvetoon voi kysyä, miksi peruskoulu ja lukio kestävät niin kauan? Poistamalla turhat (pakkoruotsi) tai vähemmän tärkeät opinnot voitaisiin helposti säästää ainakin yksi kouluvuosi. Tiedän kyllä, että itseään erityisen sivistyneinä pitävät eivät suvaitse ajatusta siitä, että lähinnä yleissivistäviä aineita vähennettäisiin opetusohjelmasta, mutta kai koulutuksenkin pitäisi jotenkin reagoida muuttuneeseen maailmaan ja siihen valtavaan tiedon tarjontaan, joka on tiedotusvälineissä ja netissä. Keskityttäisiin vain olennaiseen. Luulisi, että 12 vuodessa opittaisiin edes matematiikan alkeet, mutta taitaa olla niin, että puolet ylioppilaista ei osaa derivoida edes yksinkertaisinta funktiota.

Mutta jos ajatellaan tarvetta kasvattaa työvoiman tarjontaa, suoraviivaisin instrumentti on kai palkka; jos reaalipalkka kasvaa, työvoiman tarjontakin kasvaa. Eli jos työvoimasta on pulaa, palkat nousevat ja tarjonta kasvaa, ja siten myös työllisyys kasvaa.

Suomessa tärkein reaalipalkkaan vaikuttava tekijä ei kuitenkaan ole kysytä ja tarjonta vaan verotus. Korkein marginaalivero on 58 % ja sen päälle tulevat kulutusverot, keskimäärin 30 %. Selvää on, että työn tarjonnan kannalta tämä on myrkkyä, vaikka esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvosto näki uudessa raportissaan paljon vaivaa osoittaakseen, että verojen korotuksille on vielä tilaa. Verotuksen vaikutuksesta työvoiman tarjontaa voi tietenkin vääntää loputtomasti kättä, mutta jotain kertovat ne erot, jotka ovat työn tarjonnassa alhaisen ja korkean verotuksen maiden välillä. Prototyyppi näistä maavertailuista on USA ja Eurooppa (Euroopasta lähinnä Saksa ja Ranska). 1970-luvun alussa työvoiman tarjonta (viikoittaiset työtunnit) olivat Saksassa ja Ranskassa yhtä suuret kuin USA:ssa, mutta 1990-luvulle tultaessa ero oli kasvanut USA eduksi yli 30 %. Veroaste USA:ssa oli pysynyt ennallaan samoin kuin työn tarjonta (tehdyt työtunnit), mutta Euroopassa veroasteet olivat nousseet keskimäärin 10 prosenttiyksikköä.

Tämä esimerkki tulee mieleen kun kuulee tutun vaalisloganin: työllisyysastetta pitää saada nostettua. Yleensä vaatimuksen esittävät ne, jotka kiivaimmin vaativat verotuksen kiristämistä (siis todellakin kiristämistä!). Soppaa vielä hämmennetään vaatimalla nollatyösopimusten poistamista ja irtisanomiskorvausten nostamista. Huoltosuhde tuskin paranee, jos parhaimmin tuottavuuden omaavat – hyväpalkkaisimmat – viettävät puoli vuotta aurinkorannoilla verokarhua paossa. Jos fiskaalista huoltosuhdetta aiotaan korjata verotusta kiristämällä, ollaan varsinaisessa oran pyörässä. Verotus kiristyy, työllisyys supistuu, julkisen sektorin alijäämä kasvaa, verotusta pitää taas kiristää ja niin edelleen.

Huoltosuhde -keskustelu on muutenkin omituista. ”Degrowth” –ajatusta mainostavat ovat kaikkien innokkaimpia vaatimaan rajojen avaamista ja väestön kasvua. Poliitikot laidasta laitaan vaativat kasvua – varmaan siksi, kasvulla on helppo rahoittaa aina suuremmaksi paisuva julkinen sektori. Poliitikot, jotka ovat tuohtuneita pääomapiirien Ponzi -pelistä, haluavat itse asiassa pelata samaa peliä. Hannu Kailajärvi laitettiin viideksi vuodeksi lusimaan WinCapitan takia; mutta eikö hän tehnyt samaa, mitä kaikki muutkin haluavat tehdä?  Pelata Ponzi-peliä muiden rahoilla.

 

http://vnk.fi/documents/10616/622958/J0109_Ik%C3%A4%C3%A4ntymisraportti....

 

Matti Viren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Aimo Wiren

Aika mainiota tuo Ponzi-vertaus ja kovin totta.

Martti Räinä

Huoltosuhteen korjaaminen pakolaisilla ei voi perustua taloudellisille laskelmille.
Ruotsin maahanmuuttoviraston (Migrationsverket) uusimpien arvioiden mukaan maksaa 100 000 turvapaikanhakijaa vuositasolla n. 6,5 miljardia euroa (59 miljardia kruunua, Svd, 4.2.2016). Migrationsverketin arvio on, että Ruotsiin tulee tänä vuonna 70 000 - 140 000 turvapaikanhakijaa.
Henkeä kohden laskettuna on turvapaikanhakijan kustannus vuodessa 65 000 euroa.
Jos meillä olisi Suomessa jatkuvasti 20 000 turvapaikanhakijaa vastaanottomenettelyssä, niin se maksaisi 1,3 miljardia euroa vuodessa. Oletetaan, että puolet näistä ihmisistä saa turvapaikan ja siirtyy sosiaaliturvan varaan.
Hyvin karkean, ja alakanttiin mitoitetun, arvion mukaan meillä tulee olemaan miljardiluokan lisäkustannus , joka tulee kasvamaan vuosittain.
Näiden tulijoiden työllistyminen on niin vaikeaa, ettei sillä huoltosuhdetta korjata.
Jotenkin tuntuu unohtuneen, että meillä on EUssa työvoiman vapaa liikkuvuus, joka toimii tehokkaasti jo tänä päivänä. Varsinkin jos palkkoja korotetaan, kuten Matti Viren erittäin hyvin perusteli, niin työvoimaa virtaa maahan.
Ensisijaisesti on tietenkin pyrittävä työllistämään omat työttömät ja nostamaan työllisyysastetta.
Pohtimisen arvoinen kysymys on myös se, mikä on työvoiman tarve kymmenen vuoden päästä, nopeasti muuttuvassa ja automatisoituvassa maailmassa.
Pakolaisten vastaanoton perustelu, huoltosuhteen korjaamisella, ei toimi - syyt ovat jotain muuta.

Arto Jaaskelainen

Hyvä kirjoitus.
On itselläkin ollut mielessä tuo huoltosuhdeasia. Heitän tähän väliin yhden ratkaisevan käyrän:

http://homelinuxpc.com/tilastot/tyollistyminen_201...

Tuosta kaikki on kiinni ja siinä on kaikki mitä meidän tarvitsee tietää.

Ei uudet maahantulijat korjaa mitään kun ei ole töitä vaan lisäävät kuluja.

Asiaan _ei_ ole muuta ratkaisua kuin työllisyysasteen saaminen korkeaksi. Muu on haaveilua. Suomeen tarvitaan hirvittävä määrä uusia työpaikkoja.

Mistä sitten työpaikkoja ?
Esitän heti olettaman että valtiolta niitä ei tule tuntien valtion talouden tilan. Siitä seuraa että yritysten määrän/koon ja työvoiman kysynnän sitä kautta pitäisi olla todella oleellisesti suurempi.

Ratkaisu jakautuu oikeastaan kahteen osaan:

1) a)Tekijät joista johtuen suurempi yritystoiminta joko karttaa Suomea tai olemassa oleva hakeutuu muualle.
b) Tekijät jotka hankaloittavat tai estävät pienyritysten syntymistä

2) Työnjaon epätasaisuus. Toiset painaa ylitöitä, toisille ei ole töitä lainkaan.

Rakenteet ja tekijät jotka ylläpitävät tai pahentavat tämmöistä tilannetta ansaitsevat tarkastelua ja kritiikkiä. Vastaukset näihin eivät varmasti ole mieluisia kaikille. Ellei niitä ratkaista ei ole paremmasta tietoa.

Nämä menevät alkuperäisen aiheen ulkopuolelle siinä määrin että eri tekstin aihe.

Juhani Kahela

Tosiasia työstä on, että kukaan ei osta suomalaista työtä, kun se on niin helvetin kallista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma ydin on juuri kalleudessa. Hinnat pitäisi saada alas ja sitä kautta palkkapaineet ja sitä kautta hinnat, jne. Meillä kuvitellaan, että kulutusta voidaan verottaa "sikana", eikä sillä ole mitään vaikutusta kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Palkkaverot ja kulutusverot kaikki kumuloituvat tuotteiden hiuntoihin - siihen vielä monopolit päälle niin ei ihme, että kilpailukyky on surkea.

Käyttäjän mp2103 kuva
Markku Penttilä

Kiitos vaan Matti näistä talouskuvauksista. Tuo linkin mietintökin oli aivan kuin huippuluokan väitöskirja, ainakin näin kuvittelisin.
Mutta mikä tässä maahanmuuttointoilussa ihmetyttää on se, että huoltosuhteet ja väestöennusteet ovat muka ratkaistavissa vain muualta tuodun ihmisjoukon voimalla. Jossain sivutekstissä myönnetään kyllä, että perhepolitiikan muuttamisella lapsiystävällisemmäksi kokonaishedelmällisyysastetta voitaisiin saada ylemmäksi ja näin on tutkimusten mukaan tapahtunutkin.

Suurin osa tekstistä puhuu vain taloudesta, taloudesta ja taloudesta. Se tuntuu olevan jonkinlainen epäjumala, jonka puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen ja kaikki voimat on valjastettava vain talouden parantamiseksi. Minusta tämä on silkkaa ahneutta, jonka juuret ovat syvällä eurooppalaisten kullanhimoisten löytöretkeilijöiden löydöksissä ja ryöstämisissä. Sieltä tullaan orjien rahtaamisen ja siirtomaaryöstämisen kautta vihdoin halpatyövoiman käyttöön, jossa mielestäni saksalaiset ovat mestareita. Ja kyllähän jenkkiläisen rahavallan oppi-isän Roope-Ankan mallit tunnetaan kaikkialla ja pankkimaailmassa sananmukaisesti. Meistä on tullut rahamaailman orjia.

Olen kuitenkin pikkuisen perehtynyt kulttuurifilosofian ja tutkimuksen saloihin, enkä arkaile kysyä sitä, kumpi loppujen lopuksi vaikuttaa ihmisten ja kansojen elämään enemmän, kulttuurien kamppailu vai taloudellinen kilpailu (ahneus). Ja jäähän tästä pois vielä mielestäni tärkeä aspekti, biologian ja evoluution teoriat.

Vanhasta muistista kirjoittelen tähän käsitykseni kulttuuritutkimuksesta, jonka mukaan kulttuurit ovat kuitenkin ne suurimmat tekijät, jotka muokkaavat maailmanhistoriaa eniten. Enkä voi välttyä millään tuomasta taas esiin tilannetta, mikä nyt on meneillään Euroopassa. Jo Oswald Spengler puhui länsimaisen perikadosta, mutta hän ei tiennyt nyky kansainvaelluksista mitään. Oma professorimme Timo Vihavainen pisti vielä paremmaksi kirjoittaessan kirjan "Länsimaiden tuho" vuonna 2009. Eli samoihin aikoihin kuin tuo linkin komiteanmietintö ilmestyi. Mutta sen lähdeviitteissä en kyllä huomannut tuota kirjaa olevan. Siinä kyllä perustellusti kuvataan, että ahneus ja rahan ja rahavallan avulla aikaansaatu vieraitten kulttuurien väestömassojen siirrot voivat johtaa pienten kansojen loppumiseen. Ja varsinaisena seppänä tässä toimii tietysti EU.

PS. Sanoin jo viisi vuotta sitten, että kaikki Suomen taloudellisetkin ongelmat ratkaistaan tukemalla suomalaisia lapsiperheitä, eli lapsilisiä nostetaan. Olin todella hyvilläni, kun äskettäin täällä eräs naisblogisti kirjoitti haluavansa lisää vauvoja jotka pelastavat Suomen. Ei tämän pitäisi olla niin vaikeata.

Arto Jaaskelainen

Lapsilisät voivat lisätä kyllä lasten määrää mutta ei työpaikkojen määrää ja se viive sinne työllisyyteen on 20+ vuotta.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Koulutusta pitää tehostaa. Löysät pois!

Koulutusta pitää tarkastella kriittisemmin. Liike-elämällä ja akateemisuudella olisi paljon toisiltaan opittavaa.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Pitkällä tähtäimellä osa työaikoista siirtyy pois autamatisaation ja robotiikan takia, joskin syntynee myös täysin uudenlaista työtä varmasti tilalle. Ne työt, jotka voidaan automatisoida, automatisoidaan tai ne tekee kone. Lopulta kone tekee kaiken halvimmin kuin se ihminen, eikä kone väsy kunhan sille syötetään energiaa.

Ja vielä tuosta eläkeiästä.

Sinänsä eläkeikää on tarkoituksetonta nostaa paljon yli 66 ikävuoden, jos on siis tarkoitus että henkilöt ovat oikeasti töissä eikä kortistossa odottamassa eläkeputkea. Harva yritys nykyäänkään palkkaa edes yli 50v työntekijää.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus. Kiitos blogistille

1,8 miljoonaa tulijaa on maahan saatava, muuten menee hoitosuhde ja maan talous kuralle. Näinhän Katainen kuolemattoman kommenttinsa heitti joku vuosi sitten.

Samaan aikaan ei meidän nuoret pääse töihin, kun ei niitä töitä kertakaikkiaan ole. Ja jos sitten pääsevät, niin 0 soppari, tai harjoittelupaikka ja sitten kenkää. Vanhat ja väsyneet koittavat venyttää työuraa, kun ei eläkkeellä ehkä pärjää. Työpaikkojen määrä on romahtanut. Kulutuskasvu ei voi vanhojen varassa pyöriä. Mullakin on jo kaikki tarpeellien hankittu. Moneen kertaan. En muuten ostele enää.

Suomalaiset yritykset ovat liputettu muihin maihin, tai pantu lihoiksi ja samaan aikaan kv. Yritykset ihan laillisesti harjoittavat sujuvasti verokiertoa EU n sisällä erilaisin yritysjärjestelyin. Julkinen sektori elää ihan omaa suljettua suojatyöpaikkaelämää, mistään piittaamatta. Mm ssa kuntien yhdistäminen on täysin seis ja irtisanomissuoja on ihan järjetön. Viisi vuotta palkallisella vapaalla, käytännössä siis näin.

Oli ihan pakko vuodattaa, kiitos ja anteeksi.

Pekka Heliste

Viren puhuu Mustanaamion verotuksesta .

Todellisuudessa toteutuneet veroasteet ovat aivan muuta kuin Viren esittää.
Kun mennään vähän keskituloa korkeampiin tuloihin niin verosuunnittelu vaikuttaa veroasteeseen

Niinpä jo 100000 euron vuositilolla veroaste voi olla mitä tahansa 5% ja 50 % välillä eli veroaste näyttää olevan oma valinta, ei siis yhetiskunnan määräämä

Ja jos katsotaan keskimääräistä tuloveroa niin veroaste on keskimäärin maltillinen

Veronalainen tulo vero %

1 - 4 999 / 8,0
10 000 - 14 999 / 13,5
15 000 - 19 999 / 16,9
20 000 - 24 999 / 17,7
25 000 - 34 999 / 20,9
35 000 - 54 999 / 25,8
55 000 - 74 999 / 30,0
75 000 - 99 999 / 32,6
100 000 - 149 999 / 33,6
150 000 - 299 999 / 33,4
300 000 / 29,0

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pekan pitää näköjään tulla tekemään minun veroilmoitukseni. Mutta mitä nämä luvut ovat? Valtion tulovero? Minä puhun veroasteessa, jossa ovat mukana kaikki verot (YLE -vero ja sote-maksut). Sitä paitsi puhun marginaaliverosta.

Pekka Heliste

Kyseessä on tuloverotus, mukana ovat kaikki verot eli kunnallisvero, valtionvero , YLE-vero , kirkollisvero , ei kuitenkaan TEL maksu.

Tilasto tulee suoraan verotuksesta ja löytyy verohallinnon sivuilta esim Taskutilasto 2015 tai 2016, jos on valmis.Minun tilastoni taitaa olla vuoden 2014

Jos kokonaistulovero on 30 % luokkaa, niin tuskinpa se marginaaliverokaan yli 50 % on

Kuten sanoin, esität Mustanaamion verotusta.Ottamalla teoreettinen esimerkki saadaan vaikka kuinka hulluja lukuja

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Aivan, verot ovat korkealla. Tyel maksua tulee 5.7% alle 53 vuotiaille ja 7,2% yli sen. Työttömyysvakuutusmaksu 1,15%

Lisäksi ajoneuvoverot, kiinteistöverot ym. Loppurahalla lähdet kauppaan ja maksat laskut. Niistä menee alvia melkoinen määrä. 35000 euron kohdalla 40-45% veroja ja maksuja on helvetin paljon. Vaikuttaa ihmiseen paljon enemmän kuin 50% 300 000 paikkeilla.

Kun teet hieman lisää töitä. Sitten vasta veroa alkaa mennä. Ei juuri kannattaisi.

Kaikki verot pitää huomioida. EI vain jotain tiettyä osaa, jos siis haluaa olla rehellinen.

Pekka Heliste

Ja työtunneissakin Viren katsoo yhtä teoreettista lukua kun käytännön luvut ovat muuta

Esim usalainen tekee töitä kessimäärin 1789 vuonna 2014 ja vuonna 2000 1836 eli myös USA:ssa työn tarjonta on vähentynyt

Saksalainen teki vuonna 2014 1371 ja vuonna 2000 1452

Tai suomalainen 1645 ja vuonna 1742

Jos työtunnit kuvaisivat jotain niin silloin rikkaita maita olisivat Meksiko tai Kreikka , niissä tehdään yli 2000 tuntia per työllinen

Ja kun katsotaan kuka tekee eniten niin he ovat maailman köyhimpiä: Siihen kun bangladeshilainen hikipajan työläinen tekee elinaikanaan 200000 tuntia niin joku wahlroos saa tehtyä 150000 tuntia ja siitäkin suuri osa on lehden lukua, metsästystä, golfia ja löysien puhumista

Muutenkin tuo Virenin tarkastelu on poliittiseti värittynyt.Ottamalla työajaksi viikon, jossa alaraja on muistaakseni 35 tuntia niin enää hyvin pieni joukko tekee tuota työaikaa

Esim Porsche siirtyi 6 tunnin työpäivään, joten tällaiset työajat eivät ole mukana tarkastelussa.Paljnko noita 37,5 tunnin päivää painavia on ratkaisevampi kuin puolen tunnin, tunnin erot viikkotyöajassa

Kyllä tohtorismiehen pitää tällainen sudenkuoppa havaita ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Luvut löytyvät esim. julkaisusta: https://www.minneapolisfed.org/research/qr/qr2811.pdf
EVA väittää, että Suomessa on Euroopan lyhyin "työpäivä", mutta en ole varma, ovatko luvut oikein: http://www.eva.fi/blog/2015/11/10/suomessa-on-euro...
Tietenkään pitkä työpäivä sinällään ei ole mikään tavoite, mutta kai kovin lyhyeksi jäävä työpäivä kertoo jostain ongelmasta (esim. niin että ihmiset haluavat eläkkeelle jos "viiskymppisinä").

Pekka Heliste

Varmana nuo luvut ovat oikein, tuota työaikaa tekevien määrät vain vaihtelevat maittain .Sen vuoksi se ei kerro mitään koko työmarkkinan toiminnasta tai työvoiman tarjonnasta sillä tilaston ulkopuolle jää n 25-50 % työllisistä.

Yritäpä selittää, mitä tuo lukukertoo työmarkkinoista ?

Oikeasti nuo luvut kertovat vain, paljonko yli 35 tuntia viikossa työpaikalla viihtyvät tekevät työtunteja viikossa

Mutta se ei kerro mitään koko työmarkkinan toiminnasta tai työvoiman tarjonansta sillä ulos jää n 25-50 % työllisistä.

Kaikkein työllisten tekemä työn tarjonta selviää täältä https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Asioita voi tarkastella monella tavalla:Esimerkkinä käytit USAta, jossa painetaan pitkää viikkoa. Esim USA:ssa on n 250 miljoonaa työikäistä,mutta työllisiä on vain n 150 miljoonaa eli n 59 % työikäisitä, kun Suomessa pyöritään 67 % tietämissä

USAssa on siis n 25 miljoonaa kuponginleikkaajaa , opiskelijoiden tai varhaiseläkeläisten määrä tuskin selittää eroa Suomeen ? Pikemminkin selittävä tekijä on suuri syrjäytettyjen joukkoa ja työt on kasattu pienelle joukolle ??

Voit vilkaista linkkiä http://www.bls.gov/

Juhani Kahela

Pekka hyvä. Lukusi ovat täysin väärät. Oma veroasteeni on pyöreät nollat. Yritykseni eivät toimi Suomessa vaan muualla ja työllistävt siellä paikallisia. Nollaveroasteen muualle siirtyneet yrittäjät hävittävät loput työpaikat Suomesta, joita automatiikka ei hävitä. Tilannehan on se, että vain hölmöt yrittävät Suomessa tai EU:ssa. Vielä, kun muistetaan, että markkinat ja asiakkaat ovat muualla kuin Suomessa.

Pekka Heliste

Älä viitsi, olen asunut n 10 valtiossa ja kyllä kaikissa maissa on peritty veroja ja sosturvamaksuja

Olen kylä tavannut suomalaisia ja muunkin maalaisia, jotka eivät maksa veroja mihinkään, mutta he ovat rikollisia

Yksikään valtio ei pysy pystyssä ellei ole veronkantoa

Ja vaikka veroilla ei palveluita tuotata niin jokainen joutuu kustantamaan sen itse tai ottamaan kerjuukupin kouraan

Tai jouuu hyppäämään koneeseen ja kikin kapin Suomen sossun elätettäväksi

Nyt on aamu, en tarvitse iltasatua

Juhani Kahela

Hyvä Pekka. Vääristelet asioita, kun kirjoitin epätäsmällisesti. Yritysteni tuloveroprosentti on nolla. Uusista sijoituksistani voin osan vähentää maksuun menevästä verosta. Jos nostan osinkoja 100 ja sijoitan 100, veroprosenttini on nolla. Sijoituksillani syntyy työpaikkoja, jotka kerryttävät veroja ja alentavat työttömyyskuluja. Viisasta eikö totta. Maa ei ole nimeltään Suomi.

Verot ovat ehdottoman tarpeen. Vaikka palkka-ja tuloverot olisivat nolla, niin silti jokainen makselisi alvia, energiaveroja, polttoaineveroja, alkoholiveroja, tupakkaveroja, kiinteistöveroja jne. Sen lisäksi näissä alhaisten verojen maissa on byrokratia pidetty pienenä, jolloin investointeihin riittää rahaa, kun kaikkea ei kerätä veroihin, ja syntyy työpaikkoja ja uusia veronmaksajia, kun nuoret siirtyvät työttömyydestä työelämään tuottamaan yhteistä hyvää. Valitettavan monelle kirjoittajalle voi sanoa, että järki on korvautunut kateuskiimalla. Maassamme on puolueita, joiden johtotähti on surkeutta kaikille tasapuolisesti. Lienee tyytyväisiä, kun Nalle muutti Ruotsiin ja vei verot sinne maksettavaksi. Suomessa tuloerot pienenivät ja vassarit taputtivat käsiään.

Arto Jaaskelainen

Lainaus: "Yksikään valtio ei pysy pystyssä ellei ole veronkantoa"

Ei aivan tarkasti... Saudi Arabiassa ei veroja juuri tarvitse maksaa, öljytulot ovat riittävät.

Kun menet bensa-asemalle, laitat tankin täyteen ja haluat maksaa 20€ vastaavalla setelillä myyjä saattaa kysellä olisko sulla pienempää, tämä olisi about 5€ :)

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #47

Saudeille öljy on ilmaista ja sen pumppaaminen maasta halvinta maailmassa joten halavlla voi myydä.Norjallakin on öljyä yli oman tarpeen, mutta silti polttoainene hinta mittarilla on samaa luokkaa kuin Suomessa

Eikä polttoaineen hinta kerro mitään verotusesta

Suomen valtiokin voisi tehdä vastaavaa businessta vedellä, Suomi on niitä harvoja maailmassa, jola on enemmän puhdasta vettä kuin kotimaan kulutukseen tarvitaan.

Mutta Suomi ei osaa sitä, mitä saudit osaavat

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #50

Suomi voisi. Pekka tee sinä ja muuta puheeksi todeksi. Tekeminen ja suunsoitto ovat kaksi eri asiaa. Suunsoittajia Suomesta löytyy ala Pekka. Tekijät ovat vähissä ja karkaamassa tästä byrokratian verohelvetistä muille maille.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #53

Hupijuttuja, yli 10 maassa työtä tehneenä voi vakuuttaa, että Suomen byrokratia on siitä keveämmästä päästä.

Muualla tosin byrokratiaan voi ostaa helpotusta, mutta tuskinpa olisit kovin ilahtunut kun virkamies ,mm poliisi, olisi aina käsi ojossa vaatimassa rahaa palveluksistaan

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina rajusti ja yksityisrahoitteiset työpaikat
( homman maksajat ) vähenevät edelleen. Tämä tilanteessa, jolloin on jo aiemmin "elvytetty" n. 100 miljardin euron syömävelalla v. 2009 lähtien, veroasteen ollessa samalla huippukorkealla ja julkisten menojen ollen jo yli 60 % suhteessa BKT:n tasoon.

Että asiaan tulisi jotakin tolkkua, ainoana ulospääsynä on taikoa jostakin aivan hurja määrä yksityisrahoitteisia työpaikkoja ja niiden toteuttajat - pääomiltaan varsin köyhässä taloudessa.

Ei näytä hyvältä eikä uskottavalta. Eiköhän tämä tästä etene jatkossa hieman Kreikan ja Irlannin tapaan, jolloin elintasoa joudutaan rukkaamaan uuteen normaaliin.

Pekka Heliste

Huoltosuhde kyllä heikkenee, mutta työllisten määrä ei juuri muutu

eillä oli työllisiä 1989) 2,483 2005) 2,378 2015) 2,368 miljoonaa
joten ei työllisyys ole romahtanut. Työttömyyden kasvu johtuu pääosin maahanmuutosta ja eläkeiän nostosta

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitä väliä sillä on, jos yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrä vähenee varsinkin suuryrityksissä ja teollisuudessa ?

Tuo työllisten määrä on hyvin liukuva käsite ja pitää sisällään siirtymän aiemmasta normaalista kokopäiväisestä työstä rajusti yleistyneisiin epätyypillisiin työsuhteisiin (vuokratyö, nollasopimukset, osa-aikatyö, määräaikaisuus, tuettu työllistyminen, työharjoittelu etc. ).

BKT on edelleen alemmalla tasolla, mitä se oli 10 vuotta sitten !

V. 1989 lähtien julkista sektoria on siirretty yksityiselle puolen varmaankin vähintään 200.000 henkilötyövuoden verran, mutta palkan- ja eläkkeenmaksu toteutetaan kuitenkin edelleen täysin verovaroin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #22

Mitään suurta liukumaa epätyypillisiin työsuhteisiin ei ole tapahtunut.

Vuokratyövoiman on edelleen n 1% työllisistä

Osa-aikaisia ja määräaikaiset muuttuneet hieman,toinen laskenut toinen kohonnut

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #22

Näin se on. Suomessa on käsittämätön numerosokeus. Ajatellaan, että huoltosuhde paranee, jos vaan saadaan työpaikkoja. Sama se, mitä ne ovat, lukumäärä ratkaisee! Onko työpaikkojen tuottama arvonlisä 5 euroa vuodessa vai 500 000 euroa. Tuottavatko työpaikat hyötyä vai haittaa - siitähän esimerkiksi kansantalouden tilinpito ei julkisen sektorin työpaikoista kerro. Jonkinlainen ero kai kuitenkin on esimerkiksi parkkipirkolla ja sydänkirurgeilla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #26

Miksi sitten tuijotan epämääräisen viikkotyöaikaan,joka ei kerro mitään työn tuottavuudesta eikä edes kansantaloudessa tehdystä työmäärää?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #27

Kommunikointiongelmia: juuri tätä yritin kertoa. Olennaista on tuotetun arvonlisän määrä - tuotetaan se sitten sekunnissa tai 23 tunnissa. Tosin usein se riippuu työajan pituudesta. Vähän vaikea on uskoa, että arvonlisän kokonaismäärä kasvaisi, jos työaika lyhenisi....

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #30

Saksa on onnistunut aika hyvin työaikaa lyhentämällä , tehdyt tunnit vastaavat n 6 tunnin työpäivää

Viimeksi Porsche siirtyi 6 tunnin työpäivään palkkaa alentamatta, tuottavuuden nousu kun korvasi työajan menetyksen

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #51

Kuulostaa helpolta. Täytyy suositella samaa lentokapteeneille, parkkipirkoille, vanginvartijoille, opettajille ...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #55

Tuskinpa yksityiset firmat noita juttuja huvikseen tekevät ?

Ja varmaan tuo USAn malli, jossa pienempi joukko tekee pitkää päivää ja kymmenet miljoonat on työnnetty syrjään yhteiskunnasta ,on parempi malli ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #56

Ranskassahan sitä kokeiltiin. Ei vaan tainnut onnistua. Yksi firma - on se sitten tarua tai totta - ei kesää tee.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #51

Kuopiossa toimivan Smurfit omisteisen Powerfultin ( aaltokartonkivalmistaja ) työvuorot muutettiin ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta jokunen vuosi takaperin 8 tunnista 12 tuntisiksi. Vaihtoehtona oli tuolloin joko tehtaan sulkeminen kannattamattomana tai kustannussäästöjen toteutus työaikaa muuttaen.

Nyt myöhemmin vuosien kokemuksien jälkeen tehtaan työntekijät ovat edelleen erittäin tyytyväisiä uuteen 12 tunnin työvuorojärjestelmään, eivätkä halua palauttaa entistä käytäntöä nykyisen tilalle. Tuotannon kannattavuuskin on ollut uudistuksen jälkeen hyvä ja työpaikat ovat turvatut.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #22

2000 2010 2000% 2010%
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö 1 516 400 1 576 300 65,4 65,4
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 254 100 241 600 10,9 10,0
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 162 900 201 300 7,0 8,4
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 74 200 80 700 3,2 3,3
Muu (palkkatyö) 4 900 5 800 0,2 0,2
Maa-, metsä- tai kalatalousyrittäjät 87 500 61 200 3,8 2,5
Muiden alojen työnantajayrittäjät 86 500 90 300 3,7 3,7
Muiden alojen yksinyrittäjät 100 200 112 400 4,3 4,7
Muiden alojen ammatinharjoittajat
ja freelancerit 19 900 31 000 0,9 1,3
Töissä perheenjäsenen yrityksessä
tai maatilalla palkatta 11 800 9 500 0,5 0,

Pekka Heliste

Sotket julkisen kulutuksen ja varoasteen.Jos julkinen kulutus on 60 % niin yksityinen kuutus on n 250 % bkt

Veroaste oli 44 % Taskutilasto 2015 mukaan

Tanska,Ranska, Belgia,Italia, Ruotsi,Itävalta pyörivät samoissa luvuissa.

Syömävelan synnytti Kokoomus ja Vanhanen 2007 vaaleissa .Kokoomus lupasi julkiselle sektorille ylisuuret korotukset, ja Vanhanen höynäsi lisää jakovara-puheillaan

BKT oli 2006 216 miljardia USD ja 2014 272 miljardia USD.Tuo 2008 oli pelkkä piikki
https://www.google.fi/publicdata/explore?ds=d5bncp...

Jos halutaan palata julkisen talouden tasapainoon niin julkisten menojen suurin menoerä ovat palkat-Leikkaamalla julkisia palkkoja n 15- 20 % saadaan julkinen talous tasapainoon.

Ja jos se halutaan reilusti ylijäämäiseksi niin veroasteen voi korottaa 2000 tasolle.

Kyllä minusta Suomessa oli aivan hyvä elää 2000-2007 ??

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

No huoltosuhteen suhteen voimme kaikki sen eteen se paranisi. Toisaalta taasen automaatio tuo parannusta koska automaatio syö työllisyyttä ja sitten parantavat huoltosuhteen korjaantumista. Suomen työttömät kyllä saadaan työllistettyä kahden euron tuntipalkan omaaviin työpaikkoihin mutta se ei Suomen taloutta edistä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

... työvoiman ”tarve” - mitähän se mahtaa olla... (kysyy Viren)

Tämä on loistava kysymys.

Se että meidät ihmiset määritellään ja nimetään työvoimaksi, on loukkaavaa. Se on orjuusmentaliteetin nykyaikainen ilmaus.

En suostu olemaan työvoimaa kenellekään. Olen substanssi itsessäni.

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa
Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Matematiikkaa yliopistollakin opiskelleena ja koko työhistoriani it-ammateissa työskennelleenä en ole koulujen ulkopuolella koskaan derivoinut yksinkertaisintakaan funktiota. Olen sen sijaan puhunut ruotsia sekä töissä että vapaa-aikana. Kumpi siis oli minulle hyödyllisempää koulussa? Voisiko tästä päätellä, että professorilla ei ole työelämän realiteetit hallussa vaikka niistä mielellään kirjoittaakin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Millainenhan se Steve Jobsin ruotsin kielen taito mahtoi olla...
Oppikoulussa oli 8 v. ruotsin kieltä, mutta en ole sen jälkeen koskaan tarvinnut. Mutta jos sillä joku tulee elämässään autuaaksi, niin siitä vaan. Mutta en kyllä pakottaisi ketään sitä opiskelemaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Miten tuon jo kuolleen amerikkalaisen sosiopaatin ruotsin kielen osaaminen liittyy Suomen koululaitokseen tai huoltosuhteeseen?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #36

Sosiopaatti.. khmm. Mitenkähän pitkälle elämässään Steve Jobs and Bill Gates olisivat päässeet elämässään, jos olisivat ensin opiskelleet ruotsin kieltä 8 vuotta. Olisivatko portit avautuneet kaikkialle, vai olisivatkohan edelleen autotallissaan nyhräämässä uusien keksintöjen kanssa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #38

Edelleenkään en näe mitään syytä miksei elämässä menesty, vaikka opiskelee ruotsiakin. Meillä on monta hyvää teknologiafirmaa, joiden pomoille kieliopinnot eivät ole olleet menestymisen tai rikastumisen esteenä.

Näistä it-pomoista lähipiirinsä elämästä helvetin tehnyttä Jobsia arvostan kaikkien vähiten. Applen alihankkija lienee edelleen ainoa teknologiayritys, jonka työsopimuksissa itsemurha on kielletty kun siitä tuli "muoti-ilmiö". Menestyksellä on aina varjopuolensa ja Applella se on sysimusta. En todellakaan jäänyt kaipaamaan Jobsia, enkä eettisenä ihmisenä hanki Applen tuotteita.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #38

Noinpa, Ruotsin kielen opiskelu on heidän valitsemallaan tiellä turhaa. Steve Jobsin tapauksessa niin on kyllä matematiikkakin, kaverihan oli pohjimmiltaan vain propagand... siis markkinointinero. Jos tuolla reseptillä halutaan täälläkin menestyä, niin ei muuta kuin kaivelemaan Goebbelsin kirjat pölyisistä kellareista ja kaikki soveltamaan niitä oppeja peruskoulusta asti. Eiköhän sieltä sitten ajan mittaan joku nouse, joka osaa manipuloida ihmisiä tekemään hänelle työtä (puoli-)ilmaiseksi, omia muiden keksinnöt ja myydä miljardeille ihmisille roskaa pelkän mielikuvavaikuttamisen keinoin.

Pekka Heliste

Ostaa voi englanniksimutta myydä voi vain ostajan äidinkielellä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Poistit eilisen kommenttini enkä siksi päässyt näkemään niitä kolmea vastausta, jotka siihen oli tullut.

Peräänkuulutan lähdettä tälle: "työllisyysastetta pitää saada nostettua. Yleensä vaatimuksen esittävät ne, jotka kiivaimmin vaativat verotuksen kiristämistä" Nykyhallituksemme vannoo työllisyysasteen nostamisen nimeen, mutta ei missään nimessä halua kiristää verotusta.

Ja tälle: "”Degrowth” –ajatusta mainostavat ovat kaikkien innokkaimpia vaatimaan rajojen avaamista ja väestön kasvua." Keitä nämä ovat ja minkä lähteen mukaan?

Ja tämä: "Poliitikot laidasta laitaan vaativat kasvua – varmaan siksi, kasvulla on helppo rahoittaa aina suuremmaksi paisuva julkinen sektori. " Taloudellisen kasvun vaade johtuu rahajärjestelmästämme, ja olenkin suhteellisen järkyttynyt jos taloustieteen professori heittää jotain noin älytöntä. Varsinkin kun suurin osa poliitikoista yrittävät viestittää paisuneesta julkisesta sektorista, mikä ei Suomen(kaan?) kohdalla pidä paikkaansa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eiköhän se poisto ollut toimituksen heiniä.
Voisit kuitenkin ensi alkuun kertoa, miten taloudellisen kasvun vaade johtuu rahajärjestelmästämme? Eikä siitä, että jos BKT on huomenna 2 kertaa surempi kuin tänään, houkutus kasvattaa julkista sektoria tänään on paljon suurempi, kuin jos huomenna olisi samat verotulot kuin tänään. Onko tämä liian vaikeaa?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Sinähän se taloustieteilijä olet? :D Onko rahajärjestelmämme toiminta tullut tutuksi? Vai oliko se liian vaikea omaksua?

Uusisuomen tj:n tietäen en toki ihmettele jos toimituksen linja on vähän sairas.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Vähän noloa on, kun tieteen edustajana et vaivaudu perustelemaan näkemyksiäsi.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

"Suomessa tärkein reaalipalkkaan vaikuttava tekijä ei kuitenkaan ole kysytä ja tarjonta vaan verotus." Suomessa työtä verotetaan työttömyyskorvausta kevyemmin. Pääomatulojen verotus toki on keveydessään omaa luokkaansa, mutta selventäisitkö miten työvoiman tarjontaa vähentävästi vaikuttaa verotus, kun verotus jo nykyisellään on säädetty työntekoa suosivaksi?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Yrityksen tuloksesta maksetaan 20 % ja pääomatuloista 34 %. Joo, on siinä vielä matkaa 100 prosenttiin.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Puhuit palkkojen verotuksesta. "Suomessa tärkein reaalipalkkaan vaikuttava tekijä ei kuitenkaan ole kysytä ja tarjonta vaan verotus. Korkein marginaalivero on 58 %"

Pekka Heliste

Täyttä harhaa.

HS laski yritystuet/verot ja tulos oli, että yhteisöveron tuotto ennen veron alennusta nettovero oli alle 500 miljoonaa. NYt yritykset saavat enemmän tukia kuin maksavat veroja. Yhtesöveron voisi nollata

Sama koskee osinkojen verotusta , 70-80 % osingoista maksetaan maihin, joiden kanssa on verosopimus, jonka mukaan osingoista ei makseta veroja Suomeen

Lopputulema on, että efektiivinen vero on muutama % Hajonta on suuri kuten tuo kelan tutkimus osoittaa, mutta käytännössä jokainen hyvätuloinen voi valita sopivan veroasteen http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904

Jyrki Paldán

Jos yrityksen maksama vero lasketaan pääomatuloja saavan henkilökohtaiseen verotukseen mukaan, pitää myös yrityksen maksamat sivukulut laskea palkkaa saavan verotukseen mukaan.

Aimo Wiren

Olemme palaamassa teollistumisen alkuaikojen tilanteeseen, jossa osaaminen oli avainasemassa ja massatyö vasta syntymässä. Nyt vaan massatyö häviää tai siirtyy kehittyviin väkirikkaisiin maihin, joissa työvoima on suunnilleen samassa asemassa kuin teollistumisen alussa. Osaamiskisa on nyt globaalin armotonta eikä yrittäjistä näissä oloissa ole ylitarjontaa eli heidän hintansa nousee markkinalakien mukaisesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset