*

meeviren

Reilu meininki suomalaiseen tyyliin

En oikein ymmärrä politiikkaa… Tietääkseni meillä on oikeisto- ja vasemmistopuolueita. Kun oikeistopuolueet (kokoomus) ovat vallassa, verot kiristyvät ja julkiset menot kasvavat tavallista enemmän. Muualla maailmassa tämä menee jotenkin muuten, mutta meillähän onkin suomalainen järjestelmä.

Mutta en kyllä ymmärrä vasemmistopuolueidenkaan toiminnan logiikkaa. Juuri nyt kuuluu kova huuto siitä, että opintotukia leikataan. Paavi Arhinmäki kertoo tiedotteessaan 1.3, että ”opiskelijat ovat jo valmiiksi kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja nyt hallitus on kirveellä lohkaisemassa heidän perustoimeentulostaan yli 25 prosenttia pois. Moni opiskelija joutuu nyt jo värjöttelemään leipäjonoissa. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa ajaa loputkin opiskelijat leipäjonoihin.”

Hetkinen. Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään. Parhaiten palkatuilla, kuten juristeilla, opiskelupaikka tietää keskimäärin yli miljoonan euron lisätuloja. Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40 000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään – saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin.

Niin sanottu ilmainen korkeakouluopetus ei ole ainoa asia, joka tökkii. Ajatellaan vaikka maahanmuuttoa. Vasemmistopuolueet kannattavat ehkä kiivaimmin maahanmuuton lisäämistä, vaikka selvää on, että maahanmuutto merkitsee matalapalkka-aloilla elintason (palkkojen) selvää laskua. Sen sijaan pääoman tuotto kasvaa työvoiman määrän kasvaessa ja siten myös pääomatulot kasvavat. Tuloerot kasvavat osin tästä syystä ja osin siitä syystä, että palkkojen lasku kohdistuu nimenomaan alhaisen tuottavuuden työtehtäviin, kun taas korkeasti koulutetuilla (ja pääomaa omistavilla) tulot kasvavat. Luulisi, että tämä on juuri sitä kehitystä, jota vasemmiston pitäisi vastustaa, mutta ei, päinvastoin.

Yhtä vähän ymmärrän vasemmiston haikailua inflaation perään ja intoa vaatia elvytystä kaikissa suhdannevaiheissa. Kaikessa raadollisuudessaan elvytys tarkoittaa tulojen siirtämistä tulevilta sukupolvilta nykyisille: lainaamista ilman, että lainan antajan hyväksyntää kysytään. Vanhassa maailmassa tämä oli vielä verraten kivutonta, kun elintaso kasvoi reipasta vauhtia niin, että yhden sukupolven aikana tulot kasvoivat yli kaksinkertaisiksi (3 %:n talouskasvu tekee 30 vuodessa 143 %). Mutta ajat ovat muuttuneet. Nyt on täysin mahdollista, että henkeä kohden lasketun BKT:n kasvu jää nollaan – tai ainakin luku on kovin, kovin pieni (esimerkiksi ½ prosentin vuosikasvu tekee 30 vuodessa vain 16 %). Verotus tulee joka tapauksessa kiristymään ja voi hyvinkin olla, että seuraava sukupolvi on ensimmäistä kertaa vuosisatoihin huonotuloisempi kuin nykyinen. Miten ratkaisemme tämän ongelman? Lahjoitamme seuraavalle sukupolvelle julkista velkaa 100 % BKT:n arvoon suhteutettuna. Miltä muuten tuntuisi jos perunkirjoituksessa lätkäistäisiin käteen velkakirja, jossa velkasumma vastaisi kahden vuoden työtuloja. Sanottaisiinko, että olipa tämä vanhemmilta reilu meininki. Vai olisiko se vain tasa-arvoa?  

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/4418/4156

Matti Viren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (123 kommenttia)

Reijo Jokela

Viime viikollahan oli käynnissä keskustelu siitä kuinka tuo 11000 euron vuotuinen tuloraja joka alkaa leikata opintotukia on liian alhainen ja tulisi poistaa, joten ei tuo Arhinmäen lausunto yleisellä tasolla ainakaan pidä paikkaansa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sen verran tuossa pohdiskellessa tuli mieleen jotta ainakin joillakin aloilla voisi olla joku erityiskohtelu paikoillaan. Näkyy tuo lastentarhanopettajan peruspalkka pyörivän jossain 2.200€ korvilla, eikä vuorolisiäkään taida olla juuri luvassa. Voisin jopa olla valmis antamaan heille koko opintolainan anteeksi kunhan opinnot suoritetaan kunnialla.

Eihän se ekonomilla, lääkärillä, juristilla tai inssillä ole paha nakki maksella kymppitonnienkaan lainaa pois.

Reijo Jokela

Toinen vaihtoehto on, että akateemisesta vaatimuksesta luovuttaisiin tuolla. On ihmeellistä, että ihminen jonka lähtökohtaisesti oletetaan osaavan huolehtia omista lapsistaan tarvitsee yliopistokoulutuksen, kun tilalle laitetaan naapurin lapset.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Tämähän on sitä vanhaa tuttua ajattelua, että jos huolehdit koneista (insinööri)
niin korkeakoulutus on tarpeellinen, mutta jos huolehdit ihmisestä, niin
kaikki kelpaa. Koska tästä ajattelusta mahdetaan päästä eroon?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Englannissahan on systeemi, jossa (lukukausimaksujen) takaisinmaksut riippuvat valmistumisen jälkeisista tuloista. Sellainen järjestelmä ei estäisi kenenkään opiskelua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sama esimerkiksi ausseissa. Ja mitä olen sieltä kuullut, opiskelijat ovat siihen hyvin tyytyväisiä.

Pekka Heliste

Kts kommentti 11.Suomeen tuota englantilaista systeemiä ei haluta soveltaa

Ja Englannissa saa vielä alennusta velkaan jos valmistuu ajoissa.Se on jo Suomessakin , mutta ei kovin merkittävä

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Sellainen järjestelmä ei estäisi kenenkään opiskelua."

Aiemmin se on toki estänyt Postgradien opiskelua, sillä heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada kuningaskunnan takaamaa opintolainaa. Tästä vuodesta eteenpäin heillekin myönnetään sitä, mutta yksityiskohdat ovat yhä epäselvät, sillä Postgradien lukukausimaksut ovat usein Undergradeja korkeampia.

Olisi ehkä kannattanut myös muistuttaa, että brittijärjestelmällä on oma varjopuolensa, eli se on rakentanut opintolainojen perustalle luottotappioita synnyttävän ikiliikkujaan. Toisaalta kun valtio korvaa pankille sen opintolainamenetykset, ehkä onkin kyse tuosta myyttisestä ilmaisesta rahasta...? Joku ainakin syö lounasta ilman että maksaa siitä itse.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #34

Selvää lienee, että myös ns. maksullisesta järjestelmästä tulee kuluja valtiolle, koska sille jää pääosa riskeistä. Toisaalta valtion kannattaa toki sijoittaa koulutukseen, ja niin kaikki valtiot (ml. UK ja USA) tekevät. Mutta on turhanaikaista väittää, että maksullisuus kaikissa muodoissaan estää koulunkäynnin.
Ja siksi toiseksi koulutus ei koskaan ole ilmaista, nyt sen vaan maksavat ne, jotka eivät koskaan pääse osallisiksi koulutuksen tuomista paremmista palkoista. Nykyjärjestelmä on hieman samanlainen kuin jos konserttiin arvottaisiin pääsyliput kassalla ja ne, jotka eivät saisi lippua, joutuisivat maksamaan konserttiin päässeiden sisäänpääsystä. He heille vielä sanottaisiin, että tämä on tasa-arvoa.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #37

"Ja siksi toiseksi koulutus ei koskaan ole ilmaista"

Au contraire. Kruunun takaamia opintolainoja myöntäville brittipankeille koulutus ei ole ainoastaan ilmaista vaan jopa tuottoisaa.
Kapitalismi ilman riskiä on ihana keksintö, kuin itseään nuoleva jäätelötötterö!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #43

Ja kapitalismin vaihtoehto on ??

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #45

"Ja kapitalismin vaihtoehto on ??"
Kapitalismi riskillä? Eräs skottilainen tyyppi tuolta etelästä Kirkcaldystä aikoinaan sommitteli jotain sen suuntaista.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Maksavathn Utsjoen askukkaatkin helsinkiläisten oopperaharrastuksesta osan, paljon turhempi juttu ooppera on

Mutta kun se on kokoomuslaisten ja hengenheimolaisten harrastus niin on saatava kaikki maksamaan sitä

Ja samaa kaavaa noudattaa Guggenheimkin

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Epäilen vahvasti etteivät maksa. Jos kunnassa tomintakulut olivat 12 M € ja kuntalaisten verotettavat tulot 18 M € vuonna 2014, olisin erittäin yllättynyt jos sieltä riitti vielä rahaa oopperankin tukemiseen. Omassa pikku "liittovaltiossamme" Utsjoki näyttäisi olevan nettosaaja.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #68

No tuo Utsjoki oli kai vain karrikoitu esimerkki. Kaikki Helsingin ulkopuolisethan siinä ovat maksajina ja vain eliitti käyttää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #72

Ilman muuta Utsjoki oli tehokeino, enkä olisi edes kommentoinut ilman Helisteen karkeaa ajatusvirhettä kun hän sanoi että piti saada kaikki maksamaan. Ei ne maksa mitään yhteistä, jotka saavat enemmän kuin maksavat.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

MIT tuloistakin vain 10 % tulee lukukausimaksuista

Ja USAn stipendijärjestelmä on umpikorruptoitunut, raha menee hyvätuloisten lapsille ja sosiaalinen kierto on hidastunut

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #48

Herra Heliste. Mihin väitteesi perustuu. Todennäköisesti poliittiseen propagandaan. Poikani opiskeli 2008-2012 arvostetussa yliopistossa USAssa. Sinä aikana asuntoloissa oppi tuntemaan muita opiskelijoita ja heidän taloustilanteensa. Ainakin siinä yliopistossa stipendit menivät vähävaraisille ja joillekin opiskeluissa hyvin menestyneille.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #73

Minulla asuu sukulaisia USA:ssa ja heidän kertomaa tämä juttu on.Rahoitusjärjestelmiä on useita ja joka osavaltiolla on omiaan

Yksi reitti köyhälle on sotiminen , palvelus armeijassa voi antaa oikeudne stipendiin ja kansalaisuuteen

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #87

Pekan mielestä USAssa kaikki on väärin. Mutta kummasti kaikki haluavat sinne opiskelemaan. Ja maksamaan kalliit lukukausmaksut.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #88

Jostakin syystä USA:n opinahjot ovat kehityksen ja tieteen saralla maailman ylivoimaisinta tasoa, vaikka valitsevatkin oppilaansa itsenäisesti. Saman voisi sanoa myös seuraavaksi Britannian parhaista yliopistoista.

Suomalainen pääsykoesysteemi on erikoinen. Mm. lääketieteellisiin tiedekuntiin pyritään pääsykokein testaten aineina biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Nuoret siis lukevat taas uudelleen näitä samoja aineita pääsykokeisiin, jotka ovat vain hieman aiemmin kirjoittaneet arvosteluin ylioppilaskirjoituksissa näyttäen opintotuloksensa 12 vuoden koulu-urakan jälkeen. Soveltuvuustestaukset puuttuvat konaisuudessaan pääpainon ollen suoraan kirjojen ääressä istuttuihin tunteihin verrannollinen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #90

Pääsykokeet ovat muutenkin erikoinen systeemi. Ne ovat hyvä bisness joillekin (eikä siitä juuri kukaan murise julkisuudessa). Jotkut lukevat pääsykokeisiin useita vuosia. Kukaan ei uskalla arvostella pääsykokeita, koska aina kuvitellaan, että arvostelija esiintyy omassa asiassaan (itse, tai sukulainen, ei päässyt läpi kokeista). Yliopistot pääsevät vähällä valinnoissaan - pääsykokeet voi ulkoistaa valtakunnalliselle järjestelmälle tai sitten laitoksella /tiedekunnassa joku assistentti tekee kysymykset ja tarkistaa kokeet. Laadun valvonta: ketä kiinnostaa?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #90

Tuo väittämä ei oikein kestä valoa.Kun otetaan mittapuuksi Nobelin palkinnot ja otetaan mukaan samanlainen väestöpohja niin USA on voittaja vain taloustieteessä.
Eurooppa pesee kaikissa muissa tieteissä

Ja taloustiede ei oikeastaan ole tiede vaan pelkkää politiikkaa

Hyvä esimerkki on , että jos otamme keskinkertaisen matemaatikon/fyysikon niin hän saa satelliitin Marsiin, mutta jos otamme summissa keskinkertaisen taloustieteilijän niin hän ei kykene ennustaman talouden kehitystä muutamaa kuukautta edemmäs eikä seuraa lamaa

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #99

Pekka olet osittain oikeassa. Yritystasolla ennusteiden osuvuus on kohtalainen. Kansantalouden tasolla ennustamiset eivät tule koskaan onnistumaan johtuen ennustamattomista elementeistä. Jos tiedät, niin kerro paljonko AKT lakkoilee tänä vuonna. Paljonko se vaikuttaa talouteen vientiin jne. Taloustiede lähtee rationaalisesta käyttäytymisestä. Mafiamaiset otteet eivät ole ennustettavissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #99

Taloustiede kertoo, että useat markkinatapahtumat ovat sellaisia, että niitä ei voi ennustaa, koska ne riippuvut taloudenpitäjien odotuksista, joiden muutoksia edes Pekka Heliste ei kykene ennustamaan. Siksi on perin tyhmää asettaa taloustieteilijöiden hyvyyden mittariksi sitä, kykeneekö hän ennustamaan sitä tai tätä.
Jos ei ole mitään muuta tekemistä, voi tietenkin käyttää aikaansa haukkumalla eri eri ammattikunta: taloustietelijät ovat tyhmiä, sosiologit ovat tyhmniä, juristit .... En vaan tiedä, ovatko US:n blogit tätä varten.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #101

En haukkunut ketään tyhmäksi, kyllä he ovat varmaan älykkäitä ja lahjakkaitakin , mutta onko taloustiede tiedettä on toinen kysymys ja mitä tarkoitusta taloustiede palvelee.

Fyysikonkin saa toimimaan vastoin ihmiskunnan etua esim Einsteikin, vaikka oli pasifisti , osallistui atomipommin kehittämiseen

Kysymys onkin , palveleeko taloustieteen valtavirta suurta enmmistöä vai 1 % -liikkeitä, joille varallisuus ja tulot maailmassa keskittyvät. Kun tuo 1 % voi ostaa haluamansa lopputuleman taloustieteen tutkimukselle niin taloustiede on arveluttava tiede.Kun katsoo usalaisten Nobel-palkittujen taloustieteilijöiden sidoksia niin ajatukselta ei voi välttyä

Ja jos katsoo taloustiedettä lähemmin niin se muistuttaa enemmän astrologiaa.
Oikeassa tieteessä havaintojen ja teorian pitää pitää yhtä.Jos havainnot poikkeavat niin silloin teoriaa on korjattava

Minä olen tehnyt havaintoja n 10 maan työmarkkinoilta ja eikä oikein mikään havainto pidä yhtä teorioiden kanssa

Hyvä esimerkki Suomesta ovat kannustinloukut.Olin 20 vuotta valtiolla ja valtion virastoilla oli työllistämisvelvoite.Vielä 80-luvulla puoli vuotta työttömänä olleelle piti valtion tai kunnan tarjota työpaikka ellei yksityiseltä löytynyt.

Ja 80-luvulla kannustinloukut olivat suurimmillaan. Silti harva työtön kieltäytyi, toki heitäkin oli: Maatalon emännät, poromiehet ja pussikansa .Oma lukunsa olivat sairaat, heidät ohjattiin sosiaalitoimeen/terveydenhoitoon ja sitä kautta useimmiten eläkkeelle.Nythän tällaista valintaa ei tehdä vaan kaikki luokitellaan luusereiksi/laiskoiksi.

Kannustinloukkujen vuoksi kieltäytyjiä ei ollut kuin muutama, suurin syyllinen ylivelkaantuminen, jota tänä päivänä ei edes lueta kannustinloukuksi eikä sille yritetä tehdä mitään, koska se ei ole taloustutkimusta rahoittavien intresseissä.

Vielä 80-luvulla työllisyystöistä maksettiin normaalia työehtosopimuksen mukaista palkkaa, nythän ne on korvattu orjatöillä.

Työtönkin on normaali ihminen ja käyttäytyy normaalisti eli työpaikka nähtiin mahdollisuutena eli vaikka palkka saattoi olla vaatimaton työttömyyskorvaukseen verrattuna niin töihin lähdettiin mielellään, koska se mahdollisti palkan ja aseman paranemisen ajan myötä.Työtön kykenee samana kuin opiskelijakin eli näkee kauemmas kuin seuraavaan ateriaan.

Eikän 80-luvulla ihmisiä pakotettu töihin huijarifirmoihin, kuten nyt halutaan tehdä. Työkkärissä ja työntekijöiden joukossa huijarit tunnettiin ja ne kärsivät työvoimapulasta jo silloin.Nyt taloustieteilijät haluavat lisätä sanktioita, jotta huijaritkin saisivat työvoimaa huijattavaksi

Eivätkä ihmiset lähteneet töihin Indonesiassa,Sri Lankassa, Keniassa, Latviassa etc millä ehdolla tahansa vaan jokainen harkitsi tarkkaan, hyötyykö hän siitä ja onko työ sopiva. Orjatyöhön myydyt tai pakotetut ovat eri asia

Taloustieteen olettamus ihmisestä on jo lähtökohtaiseti väärä eikä sille ole muuta selitystä kuin tietynlaisen politiikan tukeminen.

Hyvä esimerkki on yritysjohtajien ja siivoojien etuudet;Yritysjohtajaa pitää kannustaa , jotta työ maistuisi,siivoojaa pitää rangaista

Jos tämä on haukkumista niin täytyy vain todeta, että taloustieteilijät ovat aika herkkähipiäisiä eivätkä kestä arvostelua

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #103

Pelkkää huuhaata. Suomeen eivoi soveltaa kansainvälisiä johtamisoppeja eikä taloustiedettä. Suomen taloustilanteessa talousoppien mukaan palkkoja tulisi alentaa n. 15 prosenttia. Ei onnistu, kun mafia ei hyväksy. Esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa palkkoja alennettiin ja talous on alkanut kasvaa. Suomen talous on tällä hetkellä ihan talousoppien mukainen. Työtä vailla on 600.000 ihmistä ja kasvavaa velkaa on yli 100 miljardia. Kiitos kolmikannan talousoppien, joka ei saa tukea missään tiedemaailmassa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #103

"Taloustieteen olettamus ihmisestä on jo lähtökohtaiseti väärä eikä sille ole muuta selitystä kuin tietynlaisen politiikan tukeminen." Taloustiede on siis salaliitto. Tästä lähtökohdasta keskustelua onkin hedelmällistä jatkaa. Ensi numerossa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #109

Taloustieteilijät eivät ole yhtenäinen joukko.Sama tilanne on kaikissa tieteissä .
Valtavirran käsitys rakaisee hetkellisen "totuuden". Ei missään tieteessä ole saavutettu staattista absoluuttista totuutta vaan tutkimuksen kehittyessä "totuus" kehittyy

Taloustiede on kuitnekin poikkeava, sillä se on altis koruptiolle. Vielä keskiajalla teologia oli vastaavassa asemassa kun uskontoa käytettiin vallan pönkittämiseen.

Nykyajan piispoja ja paaveja ovat taloustieteilijät, jotka käyttävät suurta valtaa yhteikunnassa ja tukevat maallista johtoa.

Mutta vain tietynlainen oppi on sallittua, galileit teilataan

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #99
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #99

Heliste puhuu taas täyttä potaskaa. Kyse ei todellakaan ole väestöpojhasta, millä tavoin yliopistot menestyvät ja kuinka haluttuja ne ovat tulevien opiskelijoiden kannalta. Huippuyliopistot ovat monikansallisia yhteisöjä, niin opetuksen, kuin myös opiskelijoiden osin.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nobel_laurea...

Hankalaa on jenkkien huippuyliopistoihin päästä sisälle, oli sitten rahaa tai ei.
Varsinkin lääketieteellinen on kovin kilpailtu.

http://colleges.startclass.com/

PS. Pari jenkkiyliopistoa ilmoittivat juuri kehittäneensä uuden aurinkoenergian keräysteknologian, joka on nykyiseen piisysteemiin verraten 30 % parempi ja huomattavasti edullisempi valmistaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #107

Väestöpohja mahdollistaa paljon, suuresta jukosta löytyy aina enemmän huippuja kuin pienestä ja suurella väestöpohjalla on varaa käyttää paljon rahaa kehittämiseen.

Suomessa huippuja on n 50000 ja USA:ssa 3 miljoonaa

Suuri väestöpohja mahdollistaa myös suuret voitot ja äkkirikastuminen.USAssa riittää, että kerää centin per asukas ja on miljonääri.Suomessa centti per asukas ansainta ei tee miljonääriä vaan keskituloisen

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #111

Asia nyt vain on niin herra Heliste, että huippuyliopistot vetävät puoleensa huippuosaajia ja lahjakkuuksia ympäri maailmaa riippumatta maan omasta väestöpohjasta, jolla on toki merkityksensä silläkin.

Väestöpohjaltaan USA ja Britannia eivät ole läheskään Euroopan kokoluokkaa, mutta näiden yliopistojen Nobel-palkintojen määrä on aivan huomattavasti määrältään suurempi, vastoin aiempaa omituista väitettäsi.

Sorrut aivan turhan usein väitteisiin, ilman hölkkäsenpöläyksen verran todellisia perusteita näiden paikkaansa pitävyydestä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #112

Näytäpä laskelmasi.

Eikä Englanti oikein sovi samaan koriin Usan kanssa. Aivan yhtä hyvin usakorsin voisi laskea Saksan tai Ranskan jolloin suhde olisi vielä paremmin usakoris tukeva

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #113

Älä Heliste höpise, vaan perusta höpinäsi faktaan vaikkapa asiallisin liittein.

Paskanpuhuja olet, vaikka nyt harmikseni joudun tämän toteamaan asiallisen keskustelun yhteydessä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #114

Ja sinun ei tarvitse esittää muuta kuin paskapuhetta ?

USAaan on mennyt 227 Nobel palkintoa, EU-15 maihin, joissa suurin piirtein yhtä paljon asukkaita, 295 Nobelia

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #115

Mistä ihmeestä sinä noita lukujasi revit ?

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nobel_laurea...

Varsin suuri osa eurooppalaisista nobelpalkinnoista on saatu tutkimustyön ansioista USA:n yliopistoissa ja instituuteissa.

Tuosta voisit oppia jotakin:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nobel_laurea...

Kuinka paljon näitä nobeleita on mennytkään USA:n ja Britannian yliopistoihin versus Euroopan muihin opinahjoihin ?

PS. EU:n väestömäärä on 500 miljoonaa ja USA:n 300 miljoonaa.

Laittaisit joskus edes lähteesi, jos niitä ensinkään on.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #116

Ensi sinun kannattaisi opetella lukemaan ja sen jälkeen vielä ymmärtämään lukemasi.
Vertailukohtana oli EU-15 joka on eri asia kuin koko nykyinen EU
EU -15 maissa on hieman yli 300 miljoonaa asukadta

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #117

Helisteen kannattaisi lukaista läpi nuo aiemmat linkkini, eikä mututuntumalla heitellä esiin mitä sattuu. Tuo lista maailman parhaimmista nobel-palkituista yliopistoista on kattavin, josta voi itse käydä läpi vaikkapa joka ikisen nobel-palkitun erikseen.

Vastaisuudessa toivoisi höpinöiden sijaan lähdelinkkejä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #119

Einsteineja teki päätänsä eurooppalaisissa yliopistoissa, vaikkakin teki pitkän päivätyön usalaisissakin.

Usalaiset yliopistot laskevat kaikki joskus kirjoilla olleet Nobel palkitut omikseen.
Kerroin lähteeksi Suomen Kuvalehti ja artikkeli löytyy helposti netistä

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #121

On jota kuinkin naurettavaa tuo kirjoittelusi. Nyt tuot esille SK:n jutun, jonka otsikkona on USA jyrää nobeleissa, jota olen koko ajan tuonut esille usein eri linkein.

Itse olen alusta lähtien alleviivannut asiaa, että huippuyliopistot ovat hunajaa kansainvälisesti kaikkein lahjakkaimmille opiskelioille ja tutkijoille ja huonot yliopistot eivät kiinnosta juuri muita, kuin toista ääripäätä alemmalla tasolla.

USA:n ja Britannian yliopistot ovat keränneet lahjakkuuksia ja nobeleita ansioin suhteelliseti huomattavsti enemmän muuhun maailmaan verraten, vastoin kuin olet itsepintaisesti väittänyt ilman lähteitä. Sillä ei ole merkitystä, missä maassa tutkija on alakoulunsa aloittanut.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #122

Nuo SK luvut eivät ole vakioituja eli ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Mutta niistä voi johtaa suhteellisen tarkan suhteen kun vakioidaan edes väestöpohja

Et näköjään keksity lukemaasi vaan tohotat mitä tohotat silmälaput päässä, etkä näe mittään laajemmin

Kuten kerroin , Einsteinkin teki loppu-uransa töitä USA:ssa ja häntä on omittu usalaiseksi Nobelin saajaksi vaikka hän sai Nobelinsa Euroopan aikanaan ja teki kuuluisuuden taanneen suhteellisuusteorian Euroopan aikanaan .

Eikä häntä edes palkittu suhteellisuusteoriasta vaan aivan muusta fysiikan tutkimuksesta.

MITinkin menestyksettäin keksintö on Gatotrade urheilujuoma,tosin siitä ei ole vielä jaettu Nobelia kenellekään

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #116

Nuo luvut poimin Suomen Kuvalehti artikkelista.jossa oli juuri vertailtu Nobelsatoa maittain.

Tutkijat ovat tänä päivänä sen verran liikkuvaa porukkaa,että voidaan luoda monenlaisia tilastoja.

Ei Risteintakaan palkittu suhteellisuusteorian kehittelyssä vaan aivan muusta.

Ja Seisten teki tutkimusta monessa maassa

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #88

"Kaikki " taitaa olla ufojuttu.

Koko maailmassa vain n 4,3 miljoonaa opiskelee muussa maassa kuin kotimaassa

Määrällisesti eniten ulkomaalaisia opiskelijoita suuntaa OECDmaihin,
näistä erityisesti Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Australiaan, Saksaan,
Ranskaan ja Kanadaan, joihin päätyy lähes puolet kaikista ulkomailla opiskelevista.

Eli USAn osuus on aika vaatimaton kokonaismäärään verrattuna ja kun vertaa kaikkin maailman opiskelijoiden määrään niin ulkomailla opiskelu on marginaalinen ilmiö

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #91

Älä leiki tilastoilla... Ei kukaan käy ala-astetta ulkomailla. Olennaista olisi laskea, paljonko tohtoriopinnoista tehdään ulkomailla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #94

Monen kollegani lapset kävivät ala-yläastetta ja lukiolainen ulkomailla.
Osa kävi kansainvälistä koulua,osa paikallista

Ja vähällä oli , etteivät minunkin lapseni olisi aloittaneet ala-astetta ulkomailla, mutta puolen vuodne kokeilu osoitti, etteivät he viihtyneet ja muu perhe palasi kotiin ja minä seurasin perässä

Ja nuo 4,3 miljoonaa ovat korkeakouluopiskelijoita, eivät siis peruskoululaisia

http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/ea...

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #37

"Nykyjärjestelmä on hieman samanlainen kuin jos konserttiin arvottaisiin pääsyliput kassalla ja ne, jotka eivät saisi lippua, joutuisivat maksamaan konserttiin päässeiden sisäänpääsystä."

Turun yliopistoon otetaan uusia opiskelijoita arpomalla?

Minä pääsin nykyiseen maksulliseen skottiyliopistooni jonkinlaisen vaivalloisen karsinta- ja valintaprosessin kautta. Tätä turkulaisinnovaatiota pitäisi kyllä ehdottomasti kokeilla myös täällä. Onnekkuus on aliarvioitu ominaisuus opintomenestyksen taustalla!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Pääsykokeiden kyky erottaa "jyvät akanoista" on aika heiveröinen, vaikka kukaan ei sitä rohkene tunnustaa. Ohessa yksi syy epäilykseen:
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-conten...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #54

Kun yliopisto on riippuvainen lahjoittajista ja lukukausimaksuista niin haku ja valinta muuttaa luonnettaan.

Silloin valinnassa joudutaan punnitsemaan oppilaan tuotto yliopistolle. Tässä muutama vuosi sitten haastateltiin tv:ssä suomalaista professoria, joka opetti ja osallistui oppilaiden valintaan usalaisessa huippuyliopistossa .Hän kertoi, aika ovelasti kiertäen, mutta lopputulema oli, että oppilaan tausta on arvioitava ja sillä on vaikutusta valintaan.

Moni huippuyliopisto elää lahjoituksista ja niistä koottujen pääomien tuotosta, joten rikkaan perheen vesaa on katsottava läpisormien , jos luvassa on paljn rahaa Ja oppilas on autettava loppututkintoon saakka ,vaikka tämä ei olisikaan järjen jättiläinen

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #59

Pekka, olet pihalla kuin lumiukko, mutta onhan sulla ideologinen usko. Huippuyliopstot ovat niin varakkaita, että heidän intressissään ei ole madaltaa rahasyistä opiskelija-aineiston tasoa. Jos oikein muistan, niin Harvardin omaisuus on 4-5 miljardia dollaria. Tärkeinta on säilyttää opiskelijoiden huipputaso. Sitä ei pilata ei-huipuilla, jotka ostaisivat opiskelupaikan. Huippulahjakas saa varmasti opiskelupaikan ja rahoituksen. Mittakaavatietona, että yliopistoja on 4000. Kauppakorkeakouluja 1400. Molemmissa ryhmissä huipuiksi luetaan enintään muutama kymmenen parasta. Suurimmat lahjoittajat yliopistoille ovat 60-70-vuotiaat, jotka ovat luoneet satojen miljoonien omaisuuden. Heidän lapsensa ovat lahjoituksen aikaan koulunsa käyneet ja useimmiten muissa kuin lahjoituksen saaneissa yliopistoissa. Itse rahoitetussa opiskelussa on se hyvä puoli, että ei ole varaa roikkua ja kuluttaa aikaa opiskeluissa kuten Suomessa. Olit kuka tahansa, jos et menesty opiskeluissa, niin pihalle lennät takuuvarmasti. Yksikään yliopisto ei anna maineensa pilaantua saamaattomilla opiskelijoilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #93

Näin varmaan on. Tosin huippuyliopistot rahastavat myös maineellaan järjestämällä (bisness)johtajille erilaisia opintojaksoja (jopa lyhyitä maisteriohjelmia), jotka maksavat aivan käsittämättömiä summia...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #93

Opintoja voi ostaa lapsenlapsilleenkin .Olisi ollut järkevämpää vedota rikkaien vähäisene määrään, sillä vain n 1 % väestöstä on mahdollisuus vaikuttaa valintaan omaisuudellaan

Esim joku Bill Gates voi helposti lahjoittaa 300 miljoonaa ja saada lapsenlapsilleen opinto-oikeuden.

Ei tuo 4-5 miljardin omaisuus sattumalta ole syntynyt

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #54

"Pääsykokeiden kyky erottaa "jyvät akanoista" on aika heiveröinen, vaikka kukaan ei sitä rohkene tunnustaa."

En ole ikinä päässyt pääsykokeiden kautta yhtään minnekään, joten en rohkene väittää vastaan, sillä silloinhan paljastuisin itse akanaksi...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #70

Kysymys on paljon suuremmasta asiasta kuin kuvitellaankaan. JOS pääsykokeet eivät kykene erottelemaan "hyviä" ja "huonoja" - eli ovat lähellä lottoarvontaa - herää kysymys, miten oikeutettua on tehdä valtava tulonsiirto (kuvitelluille) hyville (kuviteltujen) "huonojen" kustannuksella.
Toinen kysymys: miten paljon Opetusministeriö tai korkeakoulut ovat panostaneet sen selvittämiseen, miten hyvin pääsykokeet erottelevat "hyvät" ja "huonot" opiskelijat?
Minun mielestäni vastaus on: tuskin lainkaan.
Epäselvää on myös se, mitä pääsykokeet erottelevat: (a) ahkeria ja vähemmän ahkeria ulkolukijoita, (2) tulevia tiedemiehiä vai virkamiehiä, ….
Jos opintoihin liittyisi jokin maksullisuus, kertoisi maksuhalukkuus varmaan ainakin jotain siitä, miten motivoitunut hakija on.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #71

Niin, se ettei brittiyliopistoissa ole yleisesti käytössä pääsykokeita, ei tarkoita sitä, että yliopistot valikoisivat oppilaansa lukukausimaksukyvyn mukaan ilman mitään muuta karsinta- ja valintaprosessia. Monelle suomalaiselle markkinaokkultistille ei näytä valjenneen se raadollinen totuus, että lukukausimaksut ovat brittiyliopistoille vain yksi monista keinoista rahoittaa yliopiston omaa toimintaa. Lukukausimaksuilla ei siis ole yliopistoille mitään moraalisia, älyllisiä tai metafyysisiä merkityksiä, kuten eräissä suomalaisissa ajatuspajoissa halutaan kuvitella.

Brittiyliopistojen valintaprosessi perustuu tyypillisesti lukion päästötodistukselle, suosituskirjeelle ja ns. personal statementille. Russell Groupin eliittiyliopistoissa on lisäksi haastattelut. Personal statement on kuitenkin avainasemassa arvioitaessa opiskelijakandidaatin opiskelumotivaatiota.
Tässä vaiheessa tärkeä neuvo kaikille brittiyliopistoihin hakeville: personal statementissä EI MISSÄÄN NIMESSÄ pidä mainita omana motivaationa maksukykyä, taloudellista intressiä tai työllistymissuunnitelmia. Maksuhalukkuus tai materiaaliset intressit eivät kerro valintapaneelille yhtään mitään motivaatiosta tai sitoutumisesta opiskeluun, vaan motivaation tulee kummuta joistain aivan muista tekijöistä - innostuksesta, kunnianhimosta, akateemisista ambitioista yms.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #71

Motivoituminen on monimutkainen asia.Harva 18-19-vuotias tietää miksi isona aikoo.

Nuori alkaa etsiä polkuaan 15-vuotiaana ja 25 ikävuoteen mennessä se polun pää on löytynyt.Kaikille se ei löydy koskaan.

Kun kehitys aikuisuuteen on yksilöllistä niin on huua yrittää paimentaa kaikkia samaan muottiin.

Paljon suurempi virhe tapahtuu, jos nuori pakotetaan valisemaan väärin tai nuori ei saa korjata väärää valintaa.Ja se on varmasti se kaikkein kallein vaihtoehto yhteiskunnalle

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #71

Sattumalla on enemmän merkitystä miten menstyy elämässä

USA on päättymässä koe, jossa on seurattu n 1700 huippuälykästä ihmistä 90 vuotta.

Lopputulema on, että he ovat kyllä menestyneet keskimääräistä paremmin mutta eivät läheskään niin hyvin kuin älykkyys/lahjakkuus olisvat edellyttäneet

Ei älykäs/lahjakas ole välttämättä ahkera tai on kiinnostunut jostain muusta, jolla alueella ei ole huippu esim USAn älykkäimiin kuuluva James Woods, ÄO 180, on b-luokan leffoissa menestynyt näyttelijä

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_...

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #54

Luin artikkelin ja ensimmäinen kohta, jota ihmettelin, oli käsitteet
lahjakas ja lahjaton. En ole ikinä kuullut, miten tällaiset käsitteet määritellään
enkä nähnyt sitä myöskään tässä artikkelissa.

Artikkelissa on mielestäni myös asiavirhe seuraavassa kohdassa:
"Ylioppilastutkinto on kuitenkin painottunut
vieraisiin kieliin ja reaaliaineisiin."

Reaalipainotteisuus pitää paikkansa
(koska uudessa ainereaalissa voi eri aineiden kokeita kirjoittaa jopa 6).
Eli pelkistä reaaliaineista voi kerätä jopa 6 laudaturia. Mitä vieraisiin kieliin tulee, artikkeli kuvastaa 90-luvun tilannetta, jolloin kieliä opiskeltiin ja kirjoitettiin paljon. Nykyisessä ylioppilastutkinnossa on vain yksi vieras kieli pakollisena (koska toisen kotimaisen pakollisuus on poistunut). Lisäksi tutkinnossa tulee olla vain yksi pakollinen pitkä koe, eli sen yhdenkin kielen (useimmiten englannin) voi kirjoittaa lyhyenä, jos on pitkä matematiikka.

Sinänsä itse kannatan joka tapauksessa valintakokeita. Opiskelijoilla on muutenkin harhaluuloja siitä, mikä ero on kouluaineilla ja yliopistossa opiskelluilla aineilla. Esim. englannin kieli koulussa ja yliopistossa ovat kaksi ihan eri asiaa, koska koulussa opiskellaan kielitaitoa ja yliopistossa kielen tieteellistä tutkimusta. Siksi pääsykoe on hyvä, koska jos sitä varten pitää lukea jokin
tieteellinen teos, alkaa pikku hiljaa hahmottua hieman myös se, mitä se tuleva
opiskelu yliopistossa saattaa pitää sisällään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #76

Ongelma on se, että pitkän matematiikan kirjoittaa vain "pieni" vähemmistö. Pääsykoekirjat eivät ole ainakaan mitään mitään tieteellisiä teoksia. Ne ovat sopivia "hauki on kala" tyyppiselle ulkolukemiselle, mutta rohkenen epäillä, että valikoivat ihmisiä oikealla tavalla yliopisto-opintoihin ja tutkijan uralle.
Ja vielä kerran, ongelma on siinä, että emme todellakaan tiedä, miten pääsykokeet onnistuvat. Eikä kellään näytä ole halua selvittää asiaa toden teolla.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #79

Lukiossa luetaan vähän sekä pitkää matematiikka että valinnaisia kieliä.
Eikä se ole ihme, molemmissa tapauksissa työmäärä on melkoinen. Pari laudaturia tulee helpommin esim. lukemalla muutama kurssi terveystietoa ja uskontoa (vertaa pitkä matematiikka + lyhyen venäjän oppimäärä). Ja nykyinenkin kokematon opetusministerimme jatkaa samalla jo huonoksi todetulla linjalla, kuten esim. seuraavakin lehtijuttu osoittaa:

http://www.hs.fi/politiikka/a1454125720812

Tästä jutusta esim. käy ilmi, että uskonto säilyy pakollisena, mutta
historiaa ei tarvitse lukea yhtään lukiossa! Myönnän, etten siitä aikanaan
itsekään pitänyt, mutta kyllä ne 8 pakollista historian kurssia oli ihan paikallaan, pystyy seuraamaan maailman menoa ihan eri tavalla. Minusta on ihan ällistyttävää, että lukiolainen ihmettelee kun pitää lukea fysiikkaa ja kemiaa, kun siitä ei ole itselle mitään "hyötyä". Täytyykö näiltä lapsilta ihan oikeasti kysyä heidän mielipidettään, jos he eivät ole kypsiä muodostamaan sellaista? Siis reaaliaineet ovat hyödyllisiä ja hyviä sopivassa määrin, mutta ei siten että kirjoitetaan 6 reaaliainetta ja jätetään matematiikka ja kielet pois.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #82

Ylioppilastutkinnon omituisuus johtaa siihen, että sitä ei voi pitää korkeakouluvalinnan perusteena. Ja siksi valinta perustuu usein vain yhteen "pääsykoekirjaan", mikä ei lupaa hyvää ajatellen valinnan oikeellisuutta.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia Vastaus kommenttiin #37

Uusitalon raportissa ei käsittämättömästi vertailtu opintotukijärjestelmiä kuin pohjoismaiden kesken, ilmeisesti sen vuoksi että Saksan tai Iso-Britannian lainapainotteisia järjestelmiä ei haluttu esitellä. Molemmissa maissa takaisinmaksuhan riippuu tuloista, mutta mitä tärkeämpää, valtiollinen toimija myöntää lainat, ei yksityinen pankki. Mitä siitäkin tulisi jos valtio ei syytäisi Suomessa pankeille rahaa...

Pekka Heliste

Vasemmisto vastusti rajojen avaamista esim virolaisia ei haluttu päästää työmarkkinoille.Niinpä SDP vastusti välitöntä vapaan maahanmuuton sallimista ja vaati ylimenoaikaa

Virenillä alkaa muisti pätkiä, silloin 2000-luvun alkupuolella Kokoomus pilkkasi ja halveksi SDP:n jarrutuspolitiikkaa

SDP on pyrkinyt pitämään maahanmuuton kohtuullisena ja niinpä matalapalkkatöihin tulevia pakolaisia on otettu vain 1500 vuodessa.Näin peni määrä ei häiritse työmarkkinoita.

Sen sijaan Kokoomus on ajanut holtitonta maahanmuuttoa

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/27/suo...

http://yle.fi/uutiset/juhana_vartiainen_maahanmuut...

http://demokraatti.fi/vartiainen-haluaa-lisaa-maah...

Reijo Jokela

"SDP on pyrkinyt pitämään maahanmuuton kohtuullisena ja niinpä matalapalkkatöihin tulevia pakolaisia on otettu vain 1500 vuodessa".

Eihän pakolaiskiintiö ole vieläkään kuin 1050 vuodessa.
Tässä menee nyt kyllä pakolaiskiintiöt ja työperäinen maahanmuutto selkeästi sekaisin.

Pekka Heliste

Ruotsin mallissa, jota Kokoomus on markkinoinut niin pakolaistuva=työperäinen maahanmuutto.

Esim tuo 2 miljoonaa maahanmuuttajaa tarkoittaa, että jokainen tänne päässyt otetaan sisään ja kuten Viren ja Vartianen ja muut "taloustieteilijät " vakuuttavat he luovat uusia työpaikkoja niin paljon kuin heitä tulee

Tätä kutsutaan ns klassisen taloustieteen perusperiaatteeksi , työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja- Mitään muuta ei tarvita

Tätä ovat minulle vakuutelleet myös Korkman, Soininvaara,Kiander, Vihriälä ,Puttonen etc

Ei siis ole väliä onko mamu pakolainen tai työn perässä tullut

Pekka Heliste

Ei men, tuo 1500 on suurin piirtein se mikä määrä oleskelulupia on myönnetty suojelun persteella

Sekoitat itse kaksi asiaa:Kiintiöpakolaiset ja tänne omin avuin saapuneet

Vuonna 2014 myönnettiin turvapaikka 1346 henkilölle tänne saapuneelle hakijalle ja n 2600 sai kielteisen päätöksen tai luopui hausta

Kiintiöpakolaiset ovat erikseen, heitä on ollut tosiaan tuo 1050 viime vuosin aikaisemmin heitä saapui 750. Nämä hakijat valitaan leireiltä

Pekka Heliste

"Hetkinen. Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään."

Minä olen opiskellut velaksi, toki valtion takaamalla lainalla.Isäni opiskeli pankkilainalla ja sen takasi iso-isä .

En halua, että minen lapseni joutuisvat ottamaan samanlaisen riskin.

Vuotta 1975 iski lama ja minua nuoremmat joutuivat ulosottokierteeseen.

Ja 1980-luvula tilanne vain paheni kun opintovelkaa joutui ottamaan todella paljon
Kun sitten 1990-luvun lama iski niin moni jäi lopuksi ikää velkavankeuteen.Viivästyskorkokin pyöri 16 % tietämissä ha se taas merkitsi, että pääoma 4,4 kertaistui 10 vuodessa eli 100000 laina kasvoi 440000:een

Ei tämän kuorman alta palata työelämään

Eikä tilanne ole nykyäänkään juuri parempi.Vaikka joissain ammateissa on koultusrajoitusten vuoksi hyvä työllisyys ja korkeat tulot niin akateemisillakin taviksilla on jo suuri työttömyysriski

Ja työttömyys minimipäivärahalla tarkoittaa, että on suuri vaara ajautua ylivelkaantuneeksi ja syrjään yhteiskunnasta

Mutta mitäpä sitä muista välittämään, riittää, että itsellä on hyvä olo eikä YT vaivaa yliopiston suojatyöpaikassa .Sieltä on helppo huudella

Reijo Jokela

Ajat ovat muuttuneet. Tänä päivänä opintolainojen ehdot ovat sitä luokkaa, että kukaan ei niiden takia kuseen joudu ja jos joutuu, niin syy on aivan muualla kuin opintolainoissa.

Pekka Heliste

Kyllä joutuu, jos et työllisty välittömästi hyväpalkkaiseen työhön niin velat erääntyvät ja sakkokorko+perintätoimistojen maksut huolehtivat ettet koskaan vapaudu velasta.

Englannissa systeemi on inhimillisempi, velkaa aletaan lyhentää vasta kun tulot ylittävät tietyn tulotason ja jos tulotaso ei ylity tietyssä ajassa niin velan saa anteeksi

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Tunnen pari kaveria jotka makselevat opintolainoja työmarkkinatuella. Toki summat ovat huomattavasti pienempiä kuin mahdollisesti tulevaisuudessa jos lainapainotteisuus lisääntyy. Vaikka lainoja pikkuhiljaa makselisi, elintaso jää työttömänä kuitenkin korkeammaksi kuin opiskellessa, joten siinä suhteessa ongelmaa ei ole.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #21

Ilmeiseti he ovat hulluja miehiä Huittisista eli eivät syö

Tuollaisen 20000 euron lainan maksaminen kestää kymmeniä vuosia ja silloinkin pitää saada tukea esim vanhemmilta .Enpä usko, että pankki suostaa siihen van ajaa asikaan ulosoton uhriksi

Esittäisit josku jotakin realistista etkä keksisi ufo-juttuja

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Suuruusluokkaa kymppitonnin laina ja lyhennykset noin satasen kuussa. Toki se vie vuosia maksaa, mutta elämiseen jää silti ihan mukava summa. Nälkää ei tarvitse nähdä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #24

Älä viitsi, toimittaja kokeilei ja vuodessa olisi hävinnyt olemattomiin ja puutostaudit olisivat tappaneet kuitenkin

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

Ihme sönköttäjä. Lukemattomat opiskelijat elävät koko ajan vähemmällä, muusta maailmasta nyt puhumattakaan. Aika kaukana täältä ovat puutostaudit.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #26

Eivät elä, minulla on kaksi opiskelevaa lasta ja ilman työssäkäyntiä he kuolisivat nälkään.

Kun on isokokoinen ja liikkuu paljon niin ruokaan kuluu jo enemmän kuin opintotuki on. Ja kun on isokokoinen niin ei kaupasta löydy vatteita eikä kenkiä.Kenkien numerot loppuvat 46 ja sen jälkeen on käytännössä tilattav ulkomailta.
Numerot 48-50 ovat kalliita sielläkin.Ja kun on pitkä niin ei niitä vaatteitakaan löydy mistä vain

Ja jos haluaa verkottua niin on osallistuttava alan kokouksiin ja tapaamisiin.

Käyttäjän TarjaElonen kuva
Tarja Elonen

Samaa mieltä kanssasi, paitsi että ei yliopistoissakaan enää suojatyöpaikkoja pahemmin ole.
Olen ikäluokkaa, jolle vielä oli aika harvinaista, että työläisperheen jälkikasvu saattoi alkaa korkeakouluopinnot(, jos jostain sai takaajan opintolainalleen). Näistä ajoista on päästy - toivottavasti niihin ei palata!

Pekka Heliste

Näissä yliopisto-YT:ssä jätettiin professorit YT:n ulkopuolelle

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kyllä valtion takaus ja korkotuki olivat jo 60-luvulla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #19

Korkotukilainat tulivat käyttöön 1969 ja vuonna 1972 astui voimaan uusi opintotukilaki, josta sai alkunsa nykymuotoinen opintotuki.

Korkojen noustessa ja pankkien osittain jopa kieltäytyessä myöntämästä lainaa opintotukeen lisättiin asumislisä vuonna 1977.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos lukukaisimaksut pitää maksaa etukäteen, voi se olla ongelma - ainakin ilman opintolainajärjestelmää. Mutta maailmalla (Englanti, Australia) ym) ollaan menossa järjestelmään, jos maksut tulevat jälkikäteen, jos tulot ylittävät tietyn kynnyksen. Riski jää siten kokonaan valtiolle.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Virén: "Vasemmistopuolueet kannattavat ehkä kiivaimmin maahanmuuton lisäämistä" - aika stetsonista, ainoa porukka, joka julkisesti on kannattanut maahanmuuton lisäämistä on sama porukka, joka taannoin totesi, että on liian vähän työttömiä: EK.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, keitä nämä "rajat auki" porukat ovat? EK:n toimistosta, ei kai nyt sentään.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Myönnettävä on, että EK:n taholla ollaan juuri nyt asiasta hiljaisempia kuin aikaisemmin.

Mutta enpä ole nähnyt mainitsemiesi vasemmistopuolueiden mitään 'rajat auki' mielenosoituksia organisoivan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #17

Eli he ovat mielestäsi organisoimassa "rajat kiinni" mielenosoituksia...

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #32

Arv. professori laittelee sanoja suuhuni - noin en ole kirjoittanut.

En ole havainnut julkisuudessa enkä muuallakaan, että vihaamasi vasemmistopuolueet olisivat ottaneet mitään 'rajat auki' kantoja, mutta eivät ole organisoineet myöskään mitään 'rajat kiinni' mielenosoituksia.

Ja tosiaan, nyt kun maahanmuuttajia on riittävästi (?), EK ei ole aikaisempaa kantaansa erityisesti korostanut.

Pekka Heliste

Kokoomuksestahan ne löytyvät ja varmaan EK, Katainenkin halusi 2 miljoonaa mamua.

EK on vaatinut tarveharkinnasta luopumista ja vapaata maahanmuuttoa.Se avaa maahenmuuttobusineksen eli yritys antaa työpaikan hetken ajaksi ja perii palkasta palkkiot ja sen jälkeen potkut ja mamu jää tänne elämään veronmaksajien tuilla ja firma palkkaa uuden ulkomailta

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Asiaa. Yhteistä sekä vasemmistolle että ns. Oikeistolle on se että julkiseen sektoriin ei uskalleta kajota. Suomesta puuttuu todellinen oikeistopuolue.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Suomessa ei todellakaan ole tällä hetkellä suurta oikeistopuoluetta, koska kokoomus Stubbin johdolla on täysin alistunut ay-liikkeen ja kepun vietäväksi.

Jos kokoomus hyväksyy tämän laihan yhteiskuntasopimuksen, joka ei alkuunkaan täytä hallituksen alkuperäisiä tavoitteita, kannatuksen alamaMäki on varma.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomessa on 8 identtistä puoluetta. Niidenn tarinat vain muuttuvat riippuen siitä. ollaanko matkalla Smolnaan vai pois sieltä.

Pekka Heliste

Sama tilanne on muuallakin , ei kreikankaan poliyiikka muuttunau vaikka valta vaihtui oikeistolta vasemmistolle

Demokratia on kuollut ja valta on siirtynyt suuryrityksille , jotka kertovat hallituksille, mitä heidän pitää tehdä

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #60

Pekka Heliste

Suomessa sen tekee ay-liike.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Palauttaisin keskustelijoiden mieleen kuitenkin sen taustalla olevan tosiasian, että Suomen valtio velkaantuu haipakkaa vauhtia eikä rahaa siis riitä kaikkeen hyvään kuten ennen. Eli myös korkeakouluopiskelijat joutuvat asiasta kärsimään, valitettavasti.

P.S
Opiskelin itse opintolainalla TKK:ssa eikä tullut mieleen valittaa, että miksi valtio ei maksa opiskelujani.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä se on se seuraava sukupolvi, joka nyt astelee päivähoitoon, joita aikanaan "niistetään" oikein kunnolla. Tuskin he enää siunaavat "hyvinvointivaltiotamme tai elvytysyrityksiämme.

Pekka Heliste

Leikkaukset ovat myös arvovalinta.Nykyhallitus leikkaa köyhimmiltä ja väittää etteivät suurituloiset saa tulonsiirtoja

Eli valehtelee, kuten tapana on.Tilastokeksuksen sivuilta selviää, että suurituloisetkin saavat tulonsiirtoja ja enemmän kuin köyhät

Kotitalouksien saamat tulonsiirrot (I=pienituloisin 10 %) ,(X =suurituloisin 10 %)
Vuosi 2013

I) 10 910 II) 15 255 III) 17 077 IV) 17 564 V) 17 052 VI) 14 238 VII) 13 027 VIII) 12 225 IX) 12 219 X) 14 784

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #41

Arvovalinta on sekin, pitääkö valtion tosiaan jakaa kaikkien tulot uudestaan. Pitääkö valtiolla olla 140 erilaista tulonsiirtojärjestelmää. Eikö voisi edes kuvitella sellaista systeemiä, että ihiset tulisivat keskimäärin toimeen omillaan. Eikä valtiolta kaiken aikaa vinguttaisi jotain tukiaisia"

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #47

Siivouksen voisi aloittaa suurituloisten tulonsiirroista

"Talousasinatuntijoiden" teorian mukaan ihminen tulee eurolla kuussa toimeen, mutta oikeassa elämässä ei

"Talousasiantuntijat" eivät hyväksy sitä tosiasiaa , että ihmisellä on myös minimikäyttökulu, aivan kuten koneellakin on

Silloin kun tulot alittavat tuon minimikäyttökulun niin silloin on tuettava tai tapettava

"Talousasiantuntijat" ajavat palkkajoustoja, joissa palkka lähenee nollaa eli tuota tappovaihtoehtoa.

Indonesiassa ei ollut liiemmin tukiaisia, mutta ei sielläkään ihmiset tulleet millä ehdoilla tahansa töihin. He olivat hyvin tarkkoja , että palkka kattaa kulut , normaalin elämän ja vielä jää rahaa huvituksiinkin. Minimipalkka ei ollut mitään suurissa kaupungeissa vaan oli maksettava reilusti korkeampaa vaatimattomistakin tehtävistä.Palkkajousto alaspäin oli paljon heikompi kuin Suomessa.

Erikseen ovat sitten orjatyöt, Indonesiassa perheet myivät lapsia tehtaisiin orjíksi.Sosiaaliturva kun oli huono eikä ollut tukiaisia

Suomessa on lähdetty tukiaislinjalle , jotta yritykset saisivat halpaa työvoimaa ja henkilö saisi palkkaa, jolla elää.

Jos lopetetaan tuet ja palkka joustaa rajattomasti niin Tornian tulliin pitää perustaa uusi selvittelykeskus eli lähtevien rekisteröintikeskus

Ihmisen vaihtoehtona Indonesiassa oli/on alkaa rikolliseksi tai kerjäämään tai saada kunnon palkkaa mutta Suomess avaihtoehto on lähteä kuten kävi 60-70-luvuilla

Pekka Heliste

Tasapino on helppo saavuttaa.Nykyinen velkaantumiskierre syntyi 2007 kun Katainen osti vaalivoiton Kokoomukselle ja Vanhanen täydensi tuhoa puhumalla jakovarasta

Se johti vatavaan kululoikkaan julkisella sektorilla kun palkat pomppasivat

Julkisen sektorin suurin menoerä ovat palkat.

Leikkaamalla palkoista pois 20 % Katais/Kokoomusliä päästään tasapainoon.

Ja veroissakin on hieman nostamisen varaa eli jos verotus nostetaan vuoden 2000 tasolle niin budjetti on ylijäämäinen

Mutta, mutta , ei Kokoomus,Kepu uskalla leikata virkamiheiltä, nehän ovat virkamiespuolueita

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Minun havaintoni on kyllä ollut, että sos.dem + vasemmisto on viime vuosina eniten vastustanut kaikenlaista julkisen talouden tasapainottamista. Esimerkkinä kuntatyöntekijöiden 5 vuoden irtisanomissuoja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #38

Ei tuolla kuntien 5 vuoden irtisanomissuojalla ole suurta merkitystä.Kunnatkin sanovat irti +50-vuotiata , jotka päätyvät sitten yhteiskunnan elätettäväksi

Säästö on minimaalinen

Ja parempaan tulokseen päästää hyödyntämällä luonnollinen poistuma eli se on n 5 % vuodessa.Eli viidessä vuodessa poistuma on jo 28 %

Eikä tuo irtisanomissuoja takaa entistä työtä eikä entistä palkkaa vaan henkilö voidaan sijoittaa muihin tehtäviin ja palkka määräytyy sen mukaan

Olin 70-ja 80-luvulla mukanavaltion laitoksen saneeraamisessa ja 70-luvun lopulla oli töissä liki 19000 henkeä ja 90-luvun alussa enää 6300. Eikä mitään isoa toimintaa ulkoistettu ja vain ne, jotka kieltäytyivät uudelleensijoituksesta , irtisanottiin.

Ei kunnan saneeraaminen vaadi irtisanomisia

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #39

Mainitsemani 5 vuoden irtisanomissuoja olikin vain yksi esimerkki monista :)

Et kiistänyt esimerkkiini liittyvää tosiasiaa, mikä on hyvä. Olemme siis tästä asiasta samaa mieltä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #40

Kiistin irtisanomisen merkityksen säästökeinona, se on huono, koska elatusvelvollisuus ei katoa

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Velkaantuu siksi, että nykyisin työssä käyvät sukupolvet eivät osaa tehdä mitään tuottavaa vaan elävät meidän eläkkeellä olevien luoman hyvinvoinnin varassa. Aivan hyvin me tyhjästä aloittaneet voimme käyttää työmme tuloksia ja edellyttää nykyisiltä nuorilta itsensä elättämistä.

Mitä velkaan tulee, niin sehän on tätä talousjärjestelmää pyörittävä voima ja inflaatio sen voiteluaine. Velan ansiosta maailman "varallisuus" kasvaa jatkuvasti ja on nykyisin kai jo 7-8 kertaa koko maailman vuotuinen bkt. Täytyy vain toivoa, ettei tämä kupla puhkea ja aja maailmaa kaaokseen.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Onko politiikka Suomessa ja muuallakin maailmassa jatkuvassa virheenkorjaustilassa, koska pitkäkestoisten päätösten ja sovellusten aika tekisi politikoinnin osittain melko tarpeettomaksi.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään."

Jotenkin keskiarvoistava ja päätelmä, jossa ilmeisesti jotenkin induktiopättelyllä ajatellaan näin tapahtuvan. Näinhän on tapahtunut tähän asti, ja yleisesti onkin niin, että tulot ovat keskimäärin hyvät kun on korkekoulun tai yliopiston penkkejä kuluttanut.

Mutta miten on jatkossa. Työelämä on rajussa muutoksessa. Valtiokin dumppaa tyylikkäästi korkeakoulutettujen palkkoja, kuten on tähänkin asti tehnyt. Valtion palkat yliopistotutkinnon omaaville ovat suorastaan huvittavia. Valtio ilmeisesti tietoisesti kouluttaa liikaa väkeä valtiotieteellisistä tiedekunnista halvoiksi virkamiehiksi.

Hieman huvitti, kun luin tiedon miten ministeriön kesäharjoittelupaikkaan oli tullut 400 valtiotieteen opiskelijan työhakemusta. :-D

Mutta isossa kuvassakin tapahtuu muutoksia joita ei oikein ymmärretä, eikä haluta nähdä. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia. Esimerkiksi 80-lukuun verrattuna kehityksen nopeus on aivan eri luokkaa. Se näkyy työelämässä varmasti jatkossa. Olemme aivan eri tilanteessa, kuin silloin joskus 80-luvun alussa jolloin se uusi paperikone vähensi työvoimaa ja paperimiehiä jäi työttömäksi. Hieman huvittavalta kuulostaa ne näkemykset, jossa todetaan ettei se automatiikka korvaa, kuin yksinkertaisia hanttihommia.

Esimerkiksi yrityksissä tiedon analyysi ja tietomassasta raporttien muodostaminen automatisoituu kovaa vauhtia. Se tekee niitä tuottaneesta maisterista tai diplomi-insinööristä työttämän. Näin tämä nyt menee. Rutiini "maisterityö" ja "insinöörityö" automatisoituu.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Aina kun Kokoomus on päässyt vallankahvaan on veroja jouduttu nostamaan. Wannabe liikemiehet ajattelee vähän isompia lukuja ja vaikutuksia.
Ja aina on kasvatettu 'kansallisosialismia' eli sosialidemokratiaa eikä leikattu byrokratiaa. Aina löytyy perustelu, että on varaa tehdä hyvää tarkoittavasti uusia juttuja, vaikka ooperan tai kulttuurin saralla.

Usein on yritetty yksityistää asioita. Niiden seurauksena monien organisaatioiden kulut ovat nousseet, kun palvelut on ostettu ulkoa kalliimmalla. Erityisesti koskee IT-hankkeita.

Suurin yksittäinen vaikutus oli Kemiran kaupilla, Pakkarisen ja Häkämiehen aikoihin. Myytiin 207 miljoonalla myöhemmin arvioituna 70 000 omaisuuserä Norjaan ja lannoitemonopoli.
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.fi/2008/09/g...

Myös muuta valtion omaisuutta on onnistuttu myymään pilkkahintaan. Mukaan mahtuu Fortumin/Carunan siirtoverkkomonopoli. Sonerakin onnistuttiin myymään halvalla, muttei sentään monopolia. Pankkikriisin jälkitiimellyksessä myytiin isoja paketteja kiinteistöitä halvemmalla kuin yksittäisiä taloja olisi haluttu ostaa Suomesta. YLE myi monopolinsa siirtoverkkonsa ja nyt Digita tahkoo rahaa.

Ensin luodaan kansallisella sosialismilla iso monopoli ja sitten se lahjoitetaan ulos, ettei kukaan rikastuisi. No ehkä jotkut saavat jotain järjestelyissä. Sama koskee malmeja ja kohta vesiä. Geodeettinen laitos kartoittaa maan maailman parhaiten ja shoppaajat tulevat. Jossain tapauksissa Tekes ja VTT on kehittänyt jotain ja se myydään, kuten lithium Pohjanmaalla. Muut tietäää, että litiumista on pula ja se kallistuu. Suomalaiset on pidetty liian köyhinä omistamaan omaansa. Myyvät heti kun saavat vähän jotain. TAi annetaan luvat ilmaiseksi.

Nyt on työn alla valtion vedet ja metsät ja niiden yksityistäminen yhtiöksi. Omistusoikeus on hieman outo kun kyseessä on kansallisomaisuus ja nautintaoikeudet. Alue vastaa 18 x Ahvenanmaata.
http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#53 "Aina kun Kokoomus on päässyt vallankahvaan on veroja jouduttu nostamaan".

Tuosta voisi myös vetää sellaisen johtopäätöksen, että kokoomus "joutunut" hallitukseen siinä vaiheessa, kun edelliset hallitukset ovat ajaneet valtion budjetin pahasti alijäämäiseksi. Kansa on nähnyt, mihin ollaan menossa, ja antanut vaaleissa kokoomukselle mandaatin saattaa maan talous kuntoon.

Sen kyllä myönnän, että tuossa em. tehtävässä kokoomus(kin) on Kataisen ja Stubbin aikana pahasti epäonnistunut.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Auttaiskos jos lyhennettäisiin niitä opiskeluaikoja? Maisteritason tutkinto on kokolailla turha monissa tehtävisä - kandin paperit riittäisivät aivan hyvin. Tutkintoon menevä aika lyhenisi 1-2 v.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Varmaan auttaisi. En ymmärrä, miten maisterintutkintoon saa kulumaan keskimäärin 7 vuotta. 7 vuotta! En taatusti ole mitenkään erikoisen lahjakas, mutta itseltäni tutkintoon meni vähän yli 2 vuotta ilman, että olisi jotenkin hosunut opintojen kanssa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Tarkoitatko koko tutkintoa, sisältäen nykyiset kandin ja maisterin tutkinnot? Tuliko hyvät paprut?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #74

1970-luvulla oli käytännössä vain yksi (maisterin) tutkinto.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #78

Sitä kaiketi kutsuttiin silloin kandidaatin tutkinnoksi. Mun mielestä 2 vuodessa aivot eivät ehdi taipua samaan kuin esim. 5 vuodessa, vaikka tentit ja gradut saisikin hoideltua.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #96

1970-luvun alun jälkeen tutkintoon tungettiin yleisopintoja - kaikkea sekalaista: lukio-opintojan jatkoa - ja valmistusmisajat alkoivat pidentyä. Koululaitokselle on näköjään mahdotoanta ajatella tyyliin: mikä on välttämätöntä ja mikä on"kivaa" mutta ei välttämätöntä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Koulutetuista hyötyy kuitenkin koko yhteiskunta, myös ne, jotka syystä tai toisesta jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Toinen kysymys on se, kuinka perusteltua on lääkärin tai juristin moninkertaiset tulot suhteessa duunariin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, miten niin hyötyy? Jos en pääse yliopistoon, menen töihin ja maksan tulevien juristien, ekonomien, lääkäreiden ym. ilmaiset opinniot... Minä maksan, he saavat. Miten saat etumerkit kääntymään toisin päisin.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Sinä, lapsesi ja muut saavat nauttia ammattitaitoisesta terveydenhuollosta, tarvittaessa saamme ammattitaitoisen juristin palveluja, tiemme ja rakennuksemme on ammattitaidolla tehty, lapset käyvät ammattitaitoisten opettajien johdolla peruskoulun jne.jne.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #64

Liian vaikeaa minulle. Koulutamme juristin "ilmaiseksi", hän saa lisäksi kaikki tuet opiskeluaikana. Valmistuttuaan hän myy meille "ammatitaitoisen juristin palveluita" 200 euroa tunti. Tarjoamme hänelle vielä monopolin ammatin harjoittamiseen. Ja tämä on sinun mielestäsi hyvä systeemi!

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #65

Totesin jo aiemmassa kommentissani, ettei palkkaerot välttämättä ole kovin hyvin perusteltuja. Mutta se on toinen asia. Kyllä minä kuitenkin koulunsa käyneen juristin ottaisin avukseni tarpeen niin vaatiessa. Ja siinä lienemme samaahkoa mieltä, että jos on ollut etuoikeutettu kouluttautumaan valitsemallaan alalla, ei tulisi enää sen koulutuksensa vuoksi vaatia korkeampaa liksaa: hänhän saa jo toteuttaa itseään, toisin kuin pakkoduuneissa puurtavat leivän syrjässä pysyäkseen.

Koulutuksen läpi käy myös liuta yleishyödyllisiä matalasti palkattuja ammattilaisia.

Pekka Heliste

Kun menen amiksen jälkeen töihin ja kun minut heitetään ulos yhteiskunnasta +50-vuotiaana niin toivon,että konttorin käytäviä hiihtelevä akateeminen elättää minut lopun elämääni .

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #80

Toivottavasti vallassa on näiden höttöpäiden jälkeen sivistynyttä ja sivistystä ylläpitävää sakkia, jolloin sinuakaan ei heitetä yhteiskunnasta ulos ja heistä, joilla on syystä tai toisesta käynyt huono tuuri, pidetään hyvää huolta. Kiitos sivistyksen.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kommentissa mielipiteitäni kirjoitukseen ja siihen linkitettyyn artikkeliin liittyen. Minulla ei aiheesta riittävää asiantuntemusta tai minkäänlaista erityistietoa, sekä kommentissa on varmaan paljon virheitä, kannattaa siis suhtautua sopivan kriittisesti.

1. Mikäli keskimääräinen koulutusaste nousee, sen on järkevää olettaa voivan vaikuttavan kansantalouden kokonaistuotantoon, perustuen Cobb-Douglasin tuotantofunktion muotoiluun ` Y = A K^a (hL)^(1-a) `, josta inhimillinen pääoma tai työpanoksen laatu `h`, voitaisiin mieltää yhdeksi niistä harvoista muuttujista, johon päätöksenteossa - kuten opiskeluun investoinneissa - voidaan vaikuttaa. En tosin väitä osaavani tulkita tätä seikkaa kunnollisesti, mutta ajattelin silti nostaa jotain kirjoittajan asiantuntemukseen sopivaa argumenttien joukkoon ^^
https://en.wikipedia.org/wiki/Cobb%E2%80%93Douglas...
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

2. Suomessa on selvästikin useita erilaisia tulonsiirtojärjestelmiä, ja opiskelun tuet ovat vain yksi ryhmä niistä. Esimerkiksi työttömällä toimeentulotuen hakijalla bruttotukien määrä voi ylittää 1000€ kuukaudessa. Tätä jos vertaa korkeakouluopiskelijoiden ~500€ kuukausittaiseen tukeen + ̃mahdollisesti samansuuruiseen lainaosuuteen, on mielestäni kyseenalaista leikata erityisesti opiskelijoiden tukea, sekä kannustin- että oikeudenmukaisuusnäkökulmista.

Kirjoituksessa ja siihen linkitetyssä artikkelissa viitataan myös ns `luokkakiertoon`, sekä käyttämiseen perusteluna maksuttoman koulujärjestelmän ylläpitämiseen. `Luokkakierto` argumenttia puolestaan kritisoidaan (mm.) kahdella argumentilla:

"Koulutus periytyy. Korkeakoulutukseen valikoituu moninkertaisesti enemmän pitkälle koulutettujen perheiden lapsia kuin huonon koulutustaustan perheiden lapsia. Siksi maksutonkaan koulutus ei näytä muuttavan olennaisesti säätykiertoa"

Mielestäni tarpeellista tarkastella muiden tulo- ja tukimuotojen roolia elinkustannusten järjestämisessä. Esimerkiksi opiskelujen ohella tehty työ on viimeaikoina ollut aiheena sosiaalisessa mediassa.

Aiheeseen liittyen opintojen aikana työskentelemiseen liitetään haittavaikutus opintojen viivästymisestä. Mikäli opiskelijan tuet ovat hyvin pienet, lienee järkevää olettaa, että mikäli työnteosta olisi haittaa opintojen etenemisessä, tämä koskisi ensisijaisesti sellaisia opiskelijoita, joiden mahdollisuudet järjestää toimeentulonsa muullatavoin ovat heikentyneet. `Luokkakierron` näkökulmasta vanhempien tulot voivat siis esimerkiksi vaikuttaa.

Vastaavanlainen näkökulma liittyy muihin tukiin, kuten työttömien etuuksiin, joita jo aiemmin yritin nostaa esille. Mikäli työttömien tulonsiirrot ovat yleisesti ottaen paljon paremmat kuin opiskelijoiden, tällöin tulonsiirrot vaikuttavat työttömyyden ja opiskeluiden välisiin vaihtoehtoiskustannuksiin `haitallisesti`. Lienee selvää ettei työttömyyden subventoiminen ole kannattavaa opiskeluiden subventoimisen sijaan.

Maksuttoman koulutuksen ja subventioiden vaikutusta luokkakiertoon ilmeisesti ei pystytä kovin täsmällisesti erittelemään? Mikäli luokkakierto on heikkoa, lienisi järkevää mieltää se yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Opiskelijoiden hyvin pienet etuudet lienevät luokkakierron heikkoutta selittävä tekijä, pikemmin kuin päinvastoin - huom. kun kontekstista löytyvät vaihtoehtoina tulonsiirrot ja palkkatulot.

"Usein ajatellaan, että korkeasti koulutetut maksavat koulutuksen takaisin progressiivisen verotuksen muodossa. Tämä on totta vain osittain.
Kun otetaan huomioon sekä välilliset että välittömät verot, verojärjestelmämme on hyvin lähellä tasaverotusta, eikä tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että ne, jotka eivät pääse osallisiksi koulutuksen eduista, joutuvat maksamaan muiden koulutuksesta.
"

Kysymykseen progressiivisen verotuksen vaikutuksista opintokustannusten takaisinmaksuun löytyy mielestäni osittainen vastaus Virenin kirjoituksesta, jossa viitataan korkeakouluopiskelijoiden etuoikeutettuun asemaan suurempien kokonaisansioiden kautta:

"Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään."

Mikäli koulutukseen uponneista vuosista huolimatta elämänaikana kertyneet kokonaisansiot ovat huomattavasti suuremmat kuin kouluttautumattomalla opintotukien kokonaissuuruuden vähentämisen jälkeenkin, lienee perusteltua väittää korkeakoulutuksen maksavan opintotuet takaisin moninkertaisesti.

Mikäli korkeakoulutus puolestaan selittää suurempia tuloja, lienee suurempien tulojen ja koulutuksen välinen yhteys työpanoksen laadun koheneminen, tai työpanoksella tuotettavan arvonlisän nousu.

Mikäli korkeakoulutus on selittävä tekijä tulojen eliniän aikaiselle suurenemiselle, mielestäni ei silloin voi väitää muiden kustantavan korkeakouluopiskelijoiden opintoja - päinvastoin, korkeakoulutettujen myöhemmistä ansioista kustannetaan pikemminkin aiemmin työelämään siirtyineiden palveluita. Mikäli korkeakoulutetut jättäisivät koulutuksensa hankkimatta ja siirtyisivät työelämään pienemmillä kokonaisansioilla, se pienentäisi verokertymää pitkällä aika välillä.

Jos siis tulot kasvavat `verojen jälkeenkin puolella miljoonalla eurolla` kasvattaa korkeakoultus pitkälläaikavälillä kokonaisverokertymää, jolloin maksettujen verojen kokonaismäärä on selvästikin suurempi kuin työelämään siirtyneellä. Vaatisi tosin täsmällisempää vertailua ja tarkkojen summien laskemista, mutta erityisesti verotuksen progressiivisen luonteenvuoksi, lienee järkevää olettaa noiden puolen miljoonan euron suuruisten lisäansioiden keskimääräisen veroasteen olevan keskimääräisten tulojen keskimääräistä veroastetta korkeampi. Mikäli marginaaliveroaste alhaisempien ja 'korkeakoulutuksen kasvattamien' tulojen välillä olisi 40%, kasvaisi verokertymä tällöin ~200000€, mikä on selvästi enemmän kuin 5000€ vuosittainen (velaton) opintotuki kerrottuna opintojen pituudella, esimerkiksi 8 vuotta; 40000 euroa. Vaikka opintoja järjestävän tahon puolella opintojen järjestämisestä aiheutuisi samansuuruinen lasku, olisi 80000€ kokonaiskustannus silti alle puolet kertyneistä veroista.

Olennainen ongelma tässä `vasta-argumentin vasta-argumentissa` on ainakin seuraava: Monet todennäköisesti hankkisivat itseään hyödyttävän koulutuksen riippumatta siitä subventoidaanko koulutus vaiko eikö, jolloin tukien maksamatta jättäminen (saattaisi) tuottaisi säästöjä - Eli mikäli tuet eivät vaikuta kokonaisansioita kasvattavan koulutuksen määrään.

Opiskelijapaikkojen lukumäärä puolestaan ei taida olla ainakaan suoraan riippuvainen hakijoiden määrästä, eli tässä suhteessa lienee kyse jonkinlaisesta alituotannosta. Vaikka siis opintotukia kasvatettaisiin, ei se automaattisesti johtaisi korkeakoulutettujen lukumäärän kasvamiseen, vaan mahdollisesti vaikeampaan pääsyyn oppilaitoksiin - voi tosin pohtia; Mikäli näin, miten on `luokkakierron` laita?

Lisäksi aiempiin näkökulmiin viitaten, mielestäni on ainakin perusteltua väittää, että koulutuspaikkojen lukumäärän kasvattaminen, ainakin joidenkin tutkintojen suhteen, olisi taloudelle edullista. Vaikka opintotuet eivät olisikaan taloudellisesti kannattavia, mielestäni tilanne, jossa opiskelijoiden tulot ovat pienemmät kuin esimerkiksi työttömän - tai hieman kärjistäen, jopa yhteiskuntapalvelua suorittavan rikoksentekijän tulonsiirrot - ei vaikuta kokonaisuutta ajatellen optimaaliselta tai ainakaan oikeudenmukaiselta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tässä oli paljon asiaa, mutta en ehdi nyt vastaamaan kuin muutamalla lauseella. Koulutuksen jälkeiset ansiot selittyvät yhtäältä paremmalla ammattitaidolla, mutta myös sillä valikointivaikutuksella, joka esimerkiksi yliopistovalintoihin liittyy. Emme todellisuudessa tiedä, mikä on näiden tekijöiden suhteellinen osuus. Osa ansioista johtuu niistä monopolioikeuksista, joita esimerkiksi juristeille on suotu. Taustalla on tietenkin eri ammattialalobbareiden menestyksekäs toimita, joka on johtanut siihen, että koulutamme liikaa niitä joita "ei tarvita" ja liian vähän niitä, joita "tarvitaan". Mitä tekee opetusministeri/-ministeriö? Ei mitään.

Pekka Heliste

Työttömien määrän mukaan koulutamme liikaa insinöörejä

Ja aivan liian vähän puhelinmyyjiä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset