meeviren

Perustulo ei ole järkevä hanke

On hieman hämmentävää, että nyt kun valtio ja kunnat kamppailevat akuuttien rahoitusongelmien kanssa, keskustelun kohteeksi nousee suomalaisen tulonsiirtojärjestelmän muuttaminen perustulomallin mukaiseksi. Ehkä se vaan kertoo, että eri ihmisten käsitys siitä, mistä rahaa saadaan ja mikä merkitys on budjettirajoituksella, on kovin erilainen.

Olli Kankaan ja Ville-Veikko Pulkan keskiviikkona julkisuuteen tuoma esiselvitys, jota jotkut ovat jo ehtineet pitää lähestulkoon hallituksen esityksenä, ei sinällä on huono, jos sen vain jaksaa kahlata läpi. Siinä nousevat esiin monet niistä ongelmista, joita nykyiseen järjestelmään ja myös ehdotettuun osittaiseen perustuloon liittyy. Toki selvitys suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti perustuloon, tai ainakin sen kokeiluun, minkä tietysti ymmärtää kirjoittajien tutkijataustan tietäen.

Ekonomistina suhtautuu empien ajatukseen, että laitetaan sosiologit suunnittelemaan tulonsiirto- ja verojärjestelmää. Ehkä taustalla on sosiaalitieteilijöiden lähes paatoksellinen halua parantaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja entisestään supistaa tuloeroja. Väistämättä on jäänyt mieleen, että sosiaalitietilijöiden mielestä Suomen suurin ongelma on sosiaalietuuksien vajaakäyttö. Itse kun  ajattelee, että ongelma on täysin vastakkainen.

Alun alkaen perustulon idea lähti liikkeelle siitä havainnosta, että tulonsiirroista häviää hallintokuluihin huomattava osa, USA:ssa on esitetty arvioita, että jopa puolet rahasta hukkuu matkalla. Tällöin tietenkin on aiheellista pohtia, etteikö kannattaisi jättää järjestelmän hoito tietokoneelle ja antaa tuki kaikille. Selvityksessä päällimmäiseksi nostettu osittainen perustulo ei oikeastaan ota kantaa tähän perusteluun lainkaan. Voi kai perustellusti olettaa, että yhtään työpaikkaa ei vähennettäisi sosiaalitoimesta eikä KELA:sta. Ja voi myös kuvitella, että ne jotka voimallisimmin ajavat perustuloa, kavahtavat varmaan ajatusta, että valtion ja kuntien henkilöstöä ruvettaisiin vähentämään.

Selvitys perustelee esitetystään lähinnä työllistämisen helpottamisella. Sinänsä tämä on järkevä argumentti, koska ns. tuloloukut ovat yhäkin arkipäivää Suomessa ja ovat oikeastaan vain pahentuneet sitten 1990-luvun puolivälin, jolloin niihin ensi kertaa kiinnitettiin huomiota. Ongelma on kuitenkin se, että selvitys ei tarjoa oikeastaan mitään kättä pitempää työllistymisvaikutuksista, koska tehdyt analyysit ovat kaikki mikrosimulointimallien laskelmia. Niiden avulla voidaan toki selvittää, millä vero- ja tulosiirtoparametrien avulla tulonjakoa voidaan muuttaa tai olla muuttamatta. Jos on kiinnostunut lyhyen aikavälin tulonsiirtovaikutuksista, niin mallit ovat OK, mutta muuten niillä ei tee oikeastaan mitään.

Ainoat tiedossa olevat tosiasiat ovat aiemmat kokeilut, joita 1970-luvun alussa tehtiin (lähinnä) USA:ssa, suurimmat Seattlessa, Denverissä ja Garyssä (Indianassa). Mainitut kokeilut tehtiin ihan ”hyvin”, ja niistä on tehty lukemattomia tutkimusraportteja, jotka varmaan pitävät sisällään enemmän tietoa, kuin mitä mahdollisella Suomalaisella kokeilulla saataisiin aikaan. Perustulon kannalta suurin ongelma näiden kokeilujen tuloksissa on se, että työn tarjonta supistui kaikissa tapauksissa huomattavasti; suuruusluokan ollessa noin 10 %. Tämä on tietenkin paha asia, koska se implikoi, että myös tuotannon määrä supistuu. Eli jaettavaa rahaa on vastaavasti vähemmän. Uudistuksen tavoitteen pitäisi tietenkin olla päinvastainen, ainakin jos uskotaan, että Suomessa joskus työvoiman saatavuus asettaa rajoituksia talouskehitykselle. Työvoiman tarjontavaikutusten selvittäminen ei tietenkään ole helppoa jo siitäkin syystä, että sopeutumien kestää kauan: ei kukaan säntää tammikuun ensimmäisenä päivän työmarkkinoille, jos veroja ja tulonsiirtoja muutetaan. Siksi ei pidä kuvitella, että esimerkiksi parin vuoden kokeilu riittäisi selvittämään asiaa.

Mutta tulonjakokin on hanakala pala. On helppo sanoa, että järjestetään kokeilu, jossa jokaisella anettaan 550 tai 750 euroa. Mutta keistä kaikista puhutaan: lapsista, työikäisistä, eläkeläisistä, maahanmuuttajista? Lista on loputon. Ovatko mukana varusmiehet, vangit, aurinkorannoilla olevat siirtolaiset?  Annetaanko tuki kotitalouksilla vai yksilöille? Annetaanko tuki saman suuruisena Helsingissä ja Kemijärvellä? Miten huomioidaan erot kunnallisverotuksessa ja kunnallisissa maksuissa?

Avoimia kysymyksiä on loputtomiin. Niihin on helppo vastata tutkijan työpöydän ääressä, mutta pitää muistaa, että järjestelmä pitäisi hyväksyttää lainsäädäntöelimissä ja sen pitäisi myös läpäistä ihmisoikeusjuristien kaikki interventiot. Minun mahdoton uskoa, että juristi-interventioiden jälkeen yksikään Suomessa oleva (tai tänne muuttoa suunnitteleva) ihmisryhmä jäisi perustuloa paitsi.

Ehkä vielä vakavampi haaste on poliittinen prosessi, joka ainakin minun mielestäni tekee tyhjäksi koko hankkeen. Ajatelkaa nyt, että hallitus esittää jotain perustulon summaa jollekin rajatulle väestöryhmälle? Miten esitys voi selvitä Eduskunnassa, jossa on kahdeksan hyvinvointivaltion kasvattamista (välillä rajusti) kannattavaa puoluetta. Ei mitenkään. Seuraa huutokauppa, jonka tulos voi olla mitä vaan 300, 500, 970 tai 1900 euroa kuukaudessa. Ja miksi näin käy? Siksi, että perustulon suuruudelle ja saajien piirille ei ole mitään objektiivista ja konkreettista perustelua. Viime kädessä vain tulonjaon tasauspyrkimys

Nykyisellä tulonsiirtojärjestelmällä on kaikista puutteista huolimatta se etu, että tulonsiirroille on jokin peruste, ja siihen liittyvä avun tarve. Sanotaan vaikka invaliditeetti, sairaus, lapsen saanti, opiskelu tai sotilaspalvelu. Perustulolla ei ole mitään sellaista. Tämä on syy miksi esimerkiksi Milton Friedman, jonka aikanaan totesi, että perustulo voisi olla hyvä ratkaisu tulonsiirtojärjestelmän kalleuteen (byrokratiaan) päätyi siihen, että hanke ei ole järkevä. Perustuloksi voi tulla mitä tahansa: 500 tai 3000 euroa 2.5 tai 5.5 miljoonalle tuen saajalle. Eikä sellainen lopputulos voi olla sivistyneen yhteiskunnan taloudenpidon perustana.

Monet ekonomistit ovat jo ehtineet huomauttamaan, että perustulo tulee kalliiksi, koska se ei korvaa kuin muutaman nykyisistä tulonsiirtojärjestelmistä.  Tulonsiirtojen kokonaismäärä kasvaa ja kokonaisveroaste siten väistämättä nousee. Vaikka verotuksessa mentäisiin tasaveroon, veroasteet olisivat ”liian korkeita”. Ongelman voi tietysti aina kiertää, niin kuin vihreät, jotka taikovat rahat veroparatiiseista ja haitallisten verotukien supistamisesta. Jälkimmäinen tarkoittaa suomeksi bensan hinnan nostamista, liikenne kun maksaa veroja nykyään v. 7-8 miljardia euroa ja saa valtiolta vastikkeeksi miljardin. Selvästi juuri liikennesektori on ”oikea” maksumies tähän perustulon rahoitukseen.

Hankkeen kalleuteen vaikuttaa sitenkin paitsi työvoima tarjontavaikutukseen suuruus, verotuksen muut haittavaikutukset sekä tulonsiirtojen piirin laajentaminen. Opiskelijoiden tulot kaksinkertaistuisivat ja peräkamaripojat, joilla ei koskaan ole ollut aikomustakaan mennä töihin tai kouluun, saisivat omaa rahaa. En ymmärrä, miten asiat voitaisiin ratkaista eläkeläisten osalta ja mitä tekemistä asialla olisi tuloloukkujen kanssa.  

Poliittisille puolueille hanke olisi tietenkin mannaa, ne pääsisivät taas kerran jakamaan rahaa, ikään kuin rahan jakamatta jättäminen olisi tämän yhteiskunnan suurin ongelma. Samalla huomion voisi kääntää kansantalouden surkeasta tilasta kilpalaulantaan tulonjaosta. Ja kun tulojen jakauma on äärimmäisen vino vasemmalle, lopputuloksen arvaa. Otetaan rahaa niiltä, joilla sitä on. Hyvätuloisille ja yrittäjille ei voi suositella muuta kuin, että pakatkaa laukkunne, kun vielä ehditte.

Matti Viren

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (124 kommenttia)

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Mikään tulonsiirtosysteemi tuskin on täydellinen, mutta ei tämä perustulo äkkiseltään älyttömän huonolta vaikuta. En ole opiskellut talousalaa, mutta kun aikanaan kävin läpi vihreiden perustuloanalyysin, vaikutti se ihan hyvältä. Ansiosidonnainen olisi voitu miettiä uusiksi ja yrityksille voitaisiin tarjota jonkinlainen veroporkkana (vaikka Viron yritysveromalli?) kompensoimaan lähdeveron korotuksia. Ongelmalliseksi osoittautuisi varmaan myös siirtotyöläisten yms. verotus.

Jos blogin pitäjällä on perustuloa parempi malli tiedossa, niin kuulisin sen mieluusti (kuten mainittu, itse en ole asiantuntija). Jotenkin olisi kuitenkin huomioitava nykysysteemin kannustinloukut ja työsuhteiden muuttuminen pätkittäisiksi.

https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/tee...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tuloloukut johtuvat liian korkeista veroista ja tulosidannaisista tulonsiirroista. Ainoa todellinen ratkaisu on verotuksen keventäminen. Onko USA:ssa tuloloukkuja? Eipä taida olla.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

USAssa on myös edes minimipalkka eli jotain parempaa Suomeen verrattuna.

Muutoin en kamalasti kehuisi USAn mallia. Vankeja loputtomiin kansalaisista (googlettakaa kaikin mokomin tilastoja) ja päin sitä itseään menee monilla eli köyhyyttä löytyy. Työttömyys toki vähentynyt, mutta elämiseen moni tarvitsee sen 2-3 duunia ja ellei saa niitä, niin tippuu mielenkiintoiseen luokkaan. Mikäli taas republikaaneja kuuntelisi, niin maahan on itse helvetistä sossu-Obaman jälkeen (jonka aikana siis työttömyys mm. vähentynyt).

Tuo minimipalkka, minimum wage https://en.wikipedia.org/wiki/Minimum_wage_in_the_...
takaa esim. sen ettei samanlaisia köyhien/nuorien/jne. kusetuksia voi täysin tapahtua USAn puolella kuin mitä Suomessa (pois lukien laittomien siirtolaisten hyödyntäminen kun ei paljon minimipalkoista tai muistakaan laeista välitetä). Suomi-Ruotsi-Tanska taitavat olla ainoita maita Euroopassa ja hyväksyvät "tyhmien"/heikkojen/jne. kusettamisen eli ei minimipalkkaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #5

Vähän toistoa: tuloloukkuja on vain maissa, jossa on samanlainen verotuksen taso kuin Suomessa.
USA:ssa on paljon vakeja: syy on paljon rikoksia ja rikolliset pidetään vankilassa. Suomessa rikolliset ovat "avohoidossa" - pysyvät tilastot kauniina.

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola Vastaus kommenttiin #27

Minkähän takia USA:ssa sitten tehdään niin paljon rikoksia? Vaikuttaakohan siihen mitenkään se, että 14,8% kansasta elää köyhyydessä, mukaanlukien 16 miljoonaa lasta, eli 21,1% kaikista lapsista? Ja yli 50 000 lasta on vankilassa.

Tälläistäkö pitäisi saada meillekkin?

http://www.census.gov/hhes/www/poverty/data/incpov...
http://www.ojjdp.gov/ojstatbb/corrections/qa08201....

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #38

Tämä menee vähän ohi perustuloteemasta, mutta olkoon.
Jos rikollisuus johtuisi köyhyydestä, olisi meillä pitänyt olla esimerkiksi 1950-luvulla moninkertainen rikollisuus nykyiseen verrattuna. Tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen; rikollisuus on kasvanut moninkertaiseksi, vaikka tuloso on moninkertaistunut ja tulonjako esim. 1950-lukuun verrattuna tasaantunut olennaisesti.
Kaikki tietävät (ainakin jotka haluavat tietää), että USA:n rikollisuus on hirveän pitkälle demografisten ja etnisten tekijöiden värittämää; siksi asian kuittaaminen huitaisulla, että "kaikki johtuu köyhyydestä" on tyhmää.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #53

Olisiko Suomessa ollut erittäin tiukka sosiaalinen normisto vielä 1950 -luvulla? Ehkä se vaikutti myöskin. Eli sodan jälkeen arvot olivat erityisen kovat. Ehkä Sodan jälkeen oli myös kollektiivisuuden kokemus vahvempaa. "Kaveria ei jätetä". Oltiinhan vielä paljolti maatalousyhteiskunnassa ja noudatettiin sen arvoja. Eli ihmiset luultavasti myös kokivat enemmän, että "ollaan samassa veneessä ja soudamme samaan suuntaan." Näillä oli varmasti vaikutus.

Ehkä faktorina oli 1950 -luvulla valtavat sotakorvaukset, jotka vaativat lähes kaikkia kynnellekykeneviä työhön. Ja työtä, jolla maksaa elantonsa oli paljon tarjolla. Ja työhön ei tarvittu nivaskaa erilaisia lupia, että sai työn edes aloittaa. Ehkä yhteiskunta oli muutenkin raunioina, ja siksi rakentamista ja merkitystä ihmisten elämässä oli riittävästi.

En ainakaan itse väitä, että köyhyys aiheuttaa rikollisuutta. Yhtä lailla vauraus ei aiheuta tarvetta noudattaa sääntöjä tai lakeja.

Oli vauraus peräisin sitten mistä tahansa.

Yhtä lailla epäviisasta olisi väittää rikollisuuden olevan geneettistä tms.

Merkityksen puute elämässä tai virikkeettömyys aiheuttaa nykykäsityksen mukaan laajoja sosiaalisia ongelmia. Mm. huumeiden käyttöä. Tämä on eläinkokeilla vahvistettu asia.

Eräs läheinen joutui vastikään ryöstön kohteeksi. Toinen nuorista kantasuomalaisista tekijöistä oli ns. hyvästä perheestä. Voin vain olettaa, että jostain syystä elämästä puuttui suunta tai merkitys. Siksi sitä ehkä paikattiin tekemällä monenlaisia hölmöyksiä.

Mutta juu. Elämän merkitys ja suunta ei ehkä ole suoraan tämän keskustelun aiheena. Ja perustulolla merkityksen tai suunnan puute ei ehkä häviä. Vaan ehkä perustulo ehkäisee tarpeen tehdä vaikka kellarimurtoja taskurahaa saadakseen. Mene ja tiedä.

Muuten: Yhtä lailla myös oikeudenmukaisen kohtelun vaatimus vaikuttaa olevan meillä kädellisillä sisäänrakennettu. Eli se närkästys mikä kumpuaa vaikkapa joidenkin johtajien taloudellisista väärinkäytöksistä tai epäeettiseksi koetusta toiminnasta saattaa olla hyvin hyvin inhimillistä.

Eihän kukaan pitäisi minään, jos joku olisi todennut, että kas, Nelson Mandela, olette niin hyvä mies, että olette ansainnut komean rokkikonsertin kunniaksenne.

Kun taas yritysjohtaja, joka ansaitsee 15 miljoonaa optioista, jakamalla potkuja oikealle ja vasemmalle tai katsomalla läpi sormien firmassaan tapahtuvia väärinkäytöksiä, on erään näkemyksen mukaan erittäin paljon vastoin meidän ihmisten perimmäistä käsitystä siitä, mitä erinomaisen johtajuuden oikeasti tulee olla.

Fakta on, että perinteinen työ, "hanttihommat" jne. ovat katomassa. Monen suomalaisen elämän sisältö on aikaisemmin ollut työn tekemisessä. Se on jo nyt muuttumassa suuresti. Ja työtehtävätkin ovat nopeassa muutoksessa. Sekin on fakta.

Tai sitten työtä ei vain ole. Ehkä se ei enää olekaan kausityöttömyyttä.

Ehkä on niin, että osa yhteiskunnan tehtävistä on peruuttamattomasti häviämässä pois ihmisten tehtävistä.

Olisiko perustulo sitten mielekkäämpi ratkaisu?

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola Vastaus kommenttiin #53

Kannattaisiko joskus vähän ajatella planeettamme resursseja? Rikkaat ja hyvätuloiset ovat jo pakanneet rahansa veroparatiiseihin. Näinkö luulet maailman kestävän, jos jokainen saavuttaisi tämän? Ekonomistit eivät ole parhaita yhteiskuntatieteissä. Valaiseva anekdootti: Kaksi ekonomistia löysi koiranpaskan ja jakoivat sen puoliksi. Vaihtoivat puolikkaat keskenään ja söivät. Olikohan tästä nyt mitään hyötyä, kysyi toinen. "TOTTAHAN TOKI. SAATIIN LIIKEVAIHTOA."

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola Vastaus kommenttiin #53

Kannattaisiko joskus vähän ajatella planeettamme resursseja? Rikkaat ja hyvätuloiset ovat jo pakanneet rahansa veroparatiiseihin. Näinkö luulet maailman kestävän, jos jokainen saavuttaisi tämän? Ekonomistit eivät ole parhaita yhteiskuntatieteissä. Valaiseva anekdootti: Kaksi ekonomistia löysi koiranpaskan ja jakoivat sen puoliksi. Vaihtoivat puolikkaat keskenään ja söivät. Olikohan tästä nyt mitään hyötyä, kysyi toinen. "TOTTAHAN TOKI. SAATIIN LIIKEVAIHTOA."

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #66

Hirveän hauska anekdootti. Paras asia vapaassa markkinataloudessa on, että joku systeemi ei miellytä, niin siitä voi "kävellä" pois. Jos joku valtio aikoo takavarikoida kaikki työsi tulokset, voit sanoa sille valtiolle hyvästit ja muuttaa sellaiseen valtioon, jossa on paremmat pelisäännöt. Miksi tälle vapaudelle pitäisi kiristellä hampaitaan!

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

USA:ssa ei ehkä ole tuloloukkuja.

USA:ssa on tämän kirjoituksen mukaan kyllä suuri määrä ihmisiä, jotka tasapainoilevat toimeentulon rajalla.

Heillä ei ole juurikaan enää varaa maksaa vuokriaan, ruokaansa tai kulkemistaan vaikkapa työhön.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Veroja voitaisiin keventää jos valtiolla olisi enemmän tuottavaa toimintaa.

Jyrki Paldán

Vähemmän kuin täällä, mutta siellä työttömien elintaso onkin kehitysmaiden tasolla ja siitä johtuen sosiaaliset ongelmat moninkertaisia Suomeen verrattuna. Lähtötason palkatkin ovat sillä tasolla että kaksikaan täysipäiväistä duunia ei välttämättä riitä elämiseen.

Keskitysleirit olisivat parempi ja inhimillisempi vaihtoehto.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #75

Datalähde on ilmeisesati YLE. Mutta kannattaisiko haastatella joskus ihmisiä, jotka ovat olleet sikäläisillä keskitysleireillä...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #76

"Mutta kannattaisiko haastatella joskus ihmisiä, jotka ovat olleet sikäläisillä keskitysleireillä..."

Ehkä kannattaisi, mutta toistaiseksi tyydyn katselemaan heidän haastatteluitaan dokumenteista.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #75

Tankkasin Philissa. Bensapoika, yli 40 vuotias mies tuli auttamaan. Kertoi olevansa potkut saanut insinööri, joka yritti elättää itseään bensapoikana. Kerroin hänelle meidän työttömyyskorvauksista. Tuli yksi kysymys. Ootteko hulluja?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ylipäätään suuremmat kannustinloukut liittyvät, ainakin kasvukeskuksissa joissa töitä olisi tarjolla, asumisen tukiin enemmän kuin itse perusturvaetuuksiin. Toimeentulotuki on Helsingissä sen 485€ kuukaudessa mutta sossu maksaa vuokraa lisäksi 680€ saakka 100%:sesti. Tämäkin ehdotelma skippaa suoraan sen suurimman ongelmakohdan, eli asumisen tuet.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tässähän se pointti on. Helsingissä perustulon pitäisi olla 15000 e/kk, jotta toimeentulotuen fe facto -taso ylitettäisiin. Sama normi koko maahan ja kaikille, 18000 kertaa 5.5 miljoonaa. Taitavat rahat loppua kesken.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Taisi tulla yksi nolla liikaa tuohon 15000 e/kk ...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #30

Hups, tosiaan 1500 e/kk. Ja se on netto. Bruttopalkan pitäisi olla kohtalainen, jotta samaan pääsisi työmarkkinoilla. Jotain on järjestelmässä pielessä, mutta vahvasti epäilen, että ratkaisu olisi perustulo.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Tarjontaa lisää ja turhaan luotua kysyntää alas. Helsinki imee enemmän työttömiä kuin töihin tulevia vaikka työpaikkoja syntyy enemmän kuin työllisiä. Asumistuki pitäisi maksaa mieluummin könttänä samansuuruisena kaikille. Se voisi olla se parin satasen perustulo josta täälläkin on puhuttu.

Tämä on itseluotu ongelma. Oletettu että ihmiset ajattelevat muitakin kuin itseään ja luotu väliaikaisesti tarkoitettu toimeentulotuki ilman asumisen omavastuuta. Nyt toimeentulotuesta on tullut monelle pysyvä tukimuoto eikä juuri mikään työ kannata.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #46

Tarjonnan lisääminen ei asuntomarkkinoilla tapahdu käden käänteessä.

Tarjontaan vaikuttaa myös se, että kuinka vaikeaksi rakentaminen on systeemisesti tehty. Määräyksiä ja sääntöjä on nippukaupalla.

Se estää tehokkaasti pienten yrittäjien alkamisen rakennusalalle. Eli se omalta osaltaan estää työpaikkojen syntymistä. (Wicked problem tai super wicked problem.)

Jostain syystä muuten HUS ilmoitti, että heidän kannattaa rakennuttaa itse edullisemmat asunnot.

Kai siitäkin voidaan päätellä, että vapaa kilpailu ei ehkä toimi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #48

Markkinahinnat nousevat kun asumista subventoidaan niin älyttömästi. Siis siten että mitä kalliimpaa asumista, sen suurempaa tukea.

Itseaiheutettu ongelma.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Pitääkö kaikkien pakkautua samoihin keskuksiin? Ihan kuin kasvu sinänsä olisi mielekäs tavoite. Täälläkin Tampereella mylleretään maisemat ja tuhotaan virkistysalueet asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #54

Mielläni asuisin maaseudulla.

Samalla kuitenkin tykkään tehdä työtä startup:ien kanssa.
Ja de facto, startup -toiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Totta kai voisin valita tehdä jotain ihan muuta. Vaikka hortonomiaa.

Olen kuitenkin kouluttautunut startup-aihepiiriin niin, että katson olevani siinä jo jonkinlaisella asiantuntemuksella varustettu.

Sama tilanne on monella muullakin ihmisellä, tosin syyt ovat usein hyvin erilaiset. Esimerkiksi halu saada merkitystä elämäänsä työn kautta. Ja työpaikat jostain syystä luodaan kasvukeskuksiin. Ilmeisesti kyseessä on systeeminen vaikutus.

Eli: Aiheesta kiinnostuneita keskittyy yhteen paikkaan. Syntyy kuhinaa, joka kutsuu enemmän aiheesta kiinnostuneita samoille seuduille, joka luo uutta kuhinee jne.

Sama ilmiö toimii luonnossakin.

Mitä tästä seuraa? "Slush:in kaltaisia ilmiöitä. Joka luo uutta työtä ja taloudellista toimeliaisuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Tietenkin ihmiset hakeutuvat asumaan sinne missä on työmahdollisuuksia.
Kuitenkin paikkakunnan väkimäärän kasvulle voisi asettaa jotain optimaalista raja. Tampereen kauniit maisemat on jo pitkälle pilattu, se paisuu yli äyreiden kun jo suunnitellaan uusia järveen rakennettavia asuinalueita.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #35

Komppaan blogistia. Perustulo kaikille kansalaisille (ilmeisesti kuitenkin yli 18 -vuotiaille, paitsi eläkeläisille), on hämmentävä etten sanoisi luotaantyöntävä ajatus.

Tulee mieleen tässä lapsilisät, joita maksetaan suvereenisti valtion kassasta kaikille, vaikka lapsilisät lieneekin alunperin tarkoitettu vähempiosaisten lasten yhdenvertaisuuden turvaamiseen.

Kuitenkin hyvätuloisten kohdalla rahat säästetään lasten tileille, kun taas vähävaraisissa perheissä lapsilisistä maksetaan välttämättömät laskut, kuten sähköt tai osat vuokrista.

On tunnustettava, että en ole täysin perillä ns. kannustinloukoista, mutta perustulo niitä tuskin poistaa. 550 euroa/kk ei turvaa pääkaupunkiseudulla asuvan toimeentuloa, vaikka hän kävisi satunnaistöissäkin. Summalla ei makseta vuokraa tai edes sen osaa.

Järkevin ratkaisu hallitukselta olisi lähteä pikimmiten selvittämään vuokra-asumisen hinnoittelua. Toisaalta myös eriarvoistuneiden asumismuotojen pullonkaulat olisi selvitettävä.

Liian monet nuoret sitouttavat elämänsä ylisuuriin asuntovelkoihin, jotka sittemmin pahimmillaan tuhoavat perheet.

Olen vakuuttunut, että asumiskustannusten uudelleen arvioinnissa on eräs 'villakoiran ydin'.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

". Ehkä taustalla on sosiaalitieteilijöiden lähes paatoksellinen halua parantaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja entisestään supistaa tuloeroja. Väistämättä on jäänyt mieleen, että sosiaalitietilijöiden mielestä Suomen suurin ongelma on sosiaalietuuksien vajaakäyttö."

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

Ehkäpä siitä syystä että suuri ongelma ON sosiaalietuuksien vajaakäyttö. Mikä tuossa on vaikeaa ymmärryksen osalta?. Toki tuomitsen hyväksikäytöt myös, mutta ne ovat tietenkin reilusti pienempi ongelma tai näytä tilastoja miksi näin ei olisi. Mies ei tiedä mistä bloggaa tai ei välitä? Googletetaan ekat kolme hakua, kun en jaksa näin wanhaa asiaa taas kerran perinpohjin selittää:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000103804...
http://yle.fi/uutiset/monet_huono-osaiset_eivat_os...
http://yle.fi/uutiset/sosiaaliturvan_alikaytto_tul...
Kokeile mies nyt edes ymmärtää että tukien alikäytöstä loppupeleissä aiheutuu valtiolle enemmän kustannuksia kuin siitä että tukea tarvitsevat saisivat tukensa. Lienee vaikeaa ymmärtää.....

Aiheuttaa meinaan sairauksia ja etenkin masennusta ja loppupeleissä monelle itsemurhia tai kokonaan työelämästä jäämisen. Moni kun ei vain pysty tai osaa hakea tukia; olen huomannut että tämän ymmärtäminen on useille vaikeaa... en ihmettele, en itsekään aikaisemmin ymmärtänyt. Mm. masennukset ja/tai konkurssit (mikäli on yrittämistä testannut) tuovat joillekin valoa. Loppupeleissä monella velkavuori, jonka olisi moni saanut maksettua/hoidettua edes sossan tuilla mikäli olisi kyennyt hakea moisia... hauskaa kait niille, jotka vain voivat naureskella että onpas ihmisillä ongelmat. Kyky käsittää ihmisten kärsimyksiä on vähän niin ja näin, mutta tiedän että voi olla lähelle mahdotonta käsittää ellei ole kokemusta.

Ja hyvällä tuurilla osa jaksaa raahautua leipäjonoon häpeän tunne niskassa (joka ajan kanssa hälventynee monilla), niin kai se siinä menee elämä... mutta luulisi Suomen pystyvän tarjota jotain parempaa ja paljon paremmat mahdollisuudet työhönkin. Yrittäjyyskin on aika perseestä monelle, koska vaarana kaikkien etuisuuksien menettäminen mikäli homma kusee (edes sossan tukea ei saa mikäli nyt siinä vaiheessa edes kykenee moista hakemaan kun elämä hajoaa).

Ja moni lähtisi yrittämäänkin edes pienten lisätulojen toivossa, mikäli esim. starttiraha korvautuisi perustulolla. Jne. jne. miljoona muuta syytä.. mutta eiköhän perustulon "synnyttäjät" kokeile säilyttää sossa/kela-armeijan töissä (missä ei ole mitään järkeä)... kun juuri turhasta byrokratiasta ja liioista paperinpyörittäjistä pitäisi päästä eroon ja heille jotain järkevää duunia (sorry nyt vaan, mutta jos jonkun pitää saada potku työpaikalta, niin turhien byrokratiapapereiden pyörittäjien ja monien valtion pikkupomojen... pahoitteluni tästä, mutta yhteiskunnan hyväksi menisi).
££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££££

Taloustieteen proffa keksikööt (+toteutus) liki miljoonalle työttömälle ja tempputyöllistetylle töitä ja keksikööt keinot joilla syrjäytyneet (jotka eivät siis läheskään aina edes kykene tai osaa hakea toimeentulotukeakaan) tai edes osa heistä tuodaan yhteiskuntaan mukaan ja tuottamaan yhteistä hyvää työn merkeissä.... ja en usko että homma toimii sillä että alennetaan tukia (riippuu vähän.. jotkut tuet ovat turhan suuria, mutta silloin puhutaan jo jostain muusta kuin toimeentulosta). Tosin ei se enää paskaakaan merkitse niille, jotka eivät tukia nytkään osaa/jaksa/pysty(esim. masennus/ahdistuskohtaukset) hakea niitä tukia... ettei nyt sen puoleen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Meillä on nyt maailman korkeimmat sosiaaliturvamenot joten porukan pitänee ruveta opettelemaan elämään pienemmällä. Katsos menot tulojen mukaan. Suu säkkiä myöten. Ja mitä näitä nyt on.

Kurjuutta tai köyhyyttä täällä Suomessa ei edelleenkään ole nähty yli puoleen vuosisataan joten sen retoriikan voi heittää mäkeen. Osoittaa vain käyttäjänsä täydellistä suhteellisuudentajun puutetta.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Kurjuutta tai köyhyyttä täällä Suomessa ei edelleenkään ole nähty yli puoleen vuosisataan joten sen retoriikan voi heittää mäkeen. Osoittaa vain käyttäjänsä täydellistä suhteellisuudentajun puutetta."
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Heh, tiedän useampiakin jotka eivät ole sossuhakemuksia saaneet hoidettua eli paikka ollut leipäjonossa, jonne ovat sentään päässeet vääntäytymään. Aika karuja kohtaloita voisi kertoa, mutta menisi henkilökohtaisuuksiin. Toki tiedän ettei täällä ebola riehu eikä malaria, mutta älä nyt viitsi edes.

Olisiko liikaa jos perustulo kaikille 200€ per kk? Itse kun en hae muuta kuin sen minimitoimeentulon niille jotka eivät aina sitä kykene hakemaan. Onko sinusta liikaa? Edes 100€ automaattisesti (kaikki todellakaan eivät Suomessakaan sitä aina saa haettua ja tilanne kusee entisestään enemmän). Kokeile nyt tulla vastaan..... 100-200€ liikaa? Vai antaa mennä rikoksien tielle tai vetäkööt itsensä kiikkuun eikä ole paljon kärjistettyä.....

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Itseasiassa nyt heitit mielestäni erinomaisen idean. Joku tuollainen 100-200€ perustulo voisi auttaa monessa ongelmatilanteessa. Sillä saa syötyä jotenkuten jos elämässä tulee ongelmia. Sillä saa bussilipun töihin menoon jos työt alkavat yllättäen. Ja vaikka mitä muuta. Ja tosiaan kun siellä jossain on kuitenkin se vanhus joka ei selviä hakemuksista, hänkään ei jää ihan ilman sapuskaa heti.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #11

Aivan.

Tuo on aina ollut se mitä olen vain hakenut.

Ei ollut liian vaikeaa vai mitä? Ajattelit kai että haen tonnia vähintään jokaiselle (EI, vaan olen nähnyt ja jopa kokenut sen että jopa se satku kuukaudessa merkitsisi paljon eli PERUSTOIMEENTULO automaattisesti, jopa niille jotka ovat tilassa, jossa eivät sitä itse kykene hakemaan... auttaisi monia pirusti). En usko vaativani ihmisille liikaa.

Erikseen ihmiset/poliitikot/puolueet, jotka haluavat niitä isompia tukia (saattaapi olla järkevää tai sitten ei). Mutta itse haluan kaikille EDES sen MINIMIN. Ja haistakaappa kaikki joiden mielestä se on väärin ja perustelkaa sitten.

Sano nyt että edes tässä ollaan samaa mieltä :D Juurikaan alle 100-200€ /kk en voi perusvaatimuksessa mennä vaikka tiedänkin että makaroonia saa ihan pirun halvalla ja silläkin elää. Kananmunat paljon parempi vaihtoehto ja usein euron rasia... 30€/kk mikäli joka päivälle yksi rasia (tosin monen suomalaisen ei kannata alkaa sille linjalle http://yle.fi/uutiset/kananmuna_hyvis_vai_pahis__s...).

Vaan kun epäilen vahvasti ettei edes tuota 100-200€ perustuloa ole tulossa, eli maamme kurjimmat älkäätte odottako lohdutusta tässä elämässä ja seuraavista en osaa sanoa tuon taivaallista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Mielenkiintoinen ehdotus tuo 200e perustulo - siitä voisi aivan hyvin aloittaa jos muuhun ei pystytä.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #15

Aivan... auttaisi meinaan juuri niitä kaikkein paskimmissa asemissa olevia. Joku peruslähtökohta (PERUSTULO.. MINIMITULO) olisi tarpeen kuten myös MINIMIPALKKA Suomeen (esim. 5€ per tunti minimipalkaksi... voin myöntyä niinkin alas kuin 3€ per tunti mutten siitä alaspäin.... käykö? no eikö käy? No MIKSI ei käy? ). Onko välttämättä annettava "kilpailuetu" yrityksille (Tai lähinnä "yrityksille") orjuuttaa tyhmiä/nuoria/jne.

Mutta arvaa vain toteutuuko... no kerron jo valmiiksi.. EI TOTEUDU. Iloinen olisin mikäli olisin vaihteeksi väärässä poliittisissa arvailuissani.

Ja miten hevon v####a tämä voi olla "mielenkiintoinen" ehdotus (Amos Ahola??). Meillä on ollut vuosikymmeniä aikaa katsella miten hommat toimivat ja ihmiset tietävät (tai pitäisi tietää) miten kaikkein kurjimmilla menee. No ok, eivät tiedä tai eivät jaksa välittää, mutta ainakin poliitikkojen PITÄISI hoitaa perustoimeentulo jos ei inhimillisyyden ja moraalin takia, niin sen takia että se parantaa valtion budjettia suoraan kun ongelmat eivät eskaloidu kurjimmilla samaan tahtiin. Tekee minkä motiivin takia tahansa, niin homma paranisi.. osa moraalin takia, osa budjetin takia, vitun sama itselleni minkä takia ihmiset asiat hoitaisivat, kunhan hoitaisivat.

En jaksa pyytää anteeksi yö-kiroiluja, kiroamiset kuulemma vain kertovat uusimpien tutkimusten mukaan älykkyydestä (älkää suoraan uskoko niitä tutkimuksia, vähän kritiikkiä kiitos.. http://www.sciencealert.com/people-who-curse-a-lot... ).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

Se on mielenkiintoinen ehdotus siksi, lähes kaikki osapuolet keskittyvät väittelemään perustulon tasosta (tuleeko sillä toimeen? Jos ei tule, niin mitä järkeä?), vaikka sillä ei lopulta ole juurikaan merkitystä.

200e kuussa (mieluiten 7e päivässä tilille) olisi alku, ja sehän riittää aluksi. Jos todetaan että systeemi on hyvä, kasvatetaan sitä pikkuhiljaa tasolle kunnes havaitaan ettei sitä kannata enää kasvattaa.

Jos kokeilu on hanurista, niin lopetetaan se sitten.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #18

"Se on mielenkiintoinen ehdotus siksi, lähes kaikki osapuolet keskittyvät väittelemään perustulon tasosta (tuleeko sillä toimeen? Jos ei tule, niin mitä järkeä?), vaikka sillä ei lopulta ole juurikaan merkitystä."
****************************************************************
No sillä ei ole merkitystä mikäli tuntee leipäjonot eli pysyy hengissä. Tai jos varastaa kaupasta kun ei ole muuten rahaa ruokaan. Joku hassu tapaus oli joka varasti kaupasta ruokaa kun olisi voinut sossan laput viedä ja saada rahaa (jolla ruokaa), mutta se olisi ollut liian nöyryyttävää tai sitten vain ei ollut taitoja. Tuskin oli ainut noita tapauksia Suomessa, mutta ainut jonka itse tiesin suoraan.

No mutta ihminen usein löytää keinot selvitä hengissä, jos hengissä haluaa pysyä.

***********************************************
"200e kuussa (mieluiten 7e päivässä tilille) olisi alku, ja sehän riittää aluksi. Jos todetaan että systeemi on hyvä, kasvatetaan sitä pikkuhiljaa tasolle kunnes havaitaan ettei sitä kannata enää kasvattaa."

No hyvä. Tämäkin riittäisi itselleni ja vaatimuksiini ihan hyvin. Eli kaikkein paskimmissa asemissa olevat pärjäisivät päivästä toiseen ja sitähän minä vain tässä ajan takaa. Mistäs löytyisi muita, jotka kannattavat edes tällaista?

Tuntuu olevan työn ja tuskan takana Suomessa turvata edes perustoimeentulo kaikille... ei pitäisi olla näin ja hoitakaa nyt joku p#¤"#¤"# tämä, kun itselläni ei ole vaikutusvaltaa/resursseja vielä ja tuskin jatkossakaan ellei ihmeitä käy. Asiasta jauhan kuitenkin niin kauan kuin ei homma toimi.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Kurjuutta tai köyhyyttä täällä Suomessa ei edelleenkään ole nähty yli puoleen vuosisataan joten sen retoriikan voi heittää mäkeen. Osoittaa vain käyttäjänsä täydellistä suhteellisuudentajun puutetta."

Oisko aika avata silmät ja käydä katsomassa vaikka leipäjonoja. Jos faktat heitetään pöytään niin Euroopan neuvosto hiljattain moitti meitä tukien riittämättömyydestä, mutta oikeistolainen media sulki siltä silmänsä.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3323865-euro...

Ammattiliittojen ansiosta meillä on kohtuuttoman hyvä ansiosinonnaiset työttömyystuet, mutta samaan aikaan 100.000 ei saa edes työttömän statusta. Toiset saavat liikaa ja toiset olemattoman vähän.

Taloudellisen eriarvoistumisen ansiosta rikkailla on varaa ostaa itselleen kivoja näennäistotuuksia ja suojella itseään epämukavilta tutkimustiedoilta. Tervetuloa vain toistekin tänne sosiaaliseen mediaan, jossa köyhä voi tuoda esiin tutkimustuloksia ja argumentoida nurin teidän haperoiset maailmankuvanne.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #69

Ja valtio vastasi tuohon että yksittäistä etuutta ei voi verrata kun täällä kokonaistukipotti muodostuu monesta osasta, kuten tulonsiirroista, Maksuhelpotuksista ja verovapautuksista.

Samaan aikaan kun Suomi sai nootin, myös Ruotsia ja Tanskaa paheksuttiin sosiaaliturvan "alhaisesta tasosta". Kyseiset maat käyttävät eniten rahaa sosiaaliturvaan per bkt, Suomi vielä ykkösenä. Nootti oli asiaan perehtymättömien pöljien kannanotto jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

Sinun olisi aika käydä maailmalla katsomassa mitä on köyhyys. Avaisi tosiaan hiukan silmiä. Sen jälkeen et kehtaisi puhua 'suomalaisesta köyhyydestä'.

Jyrki Paldán

Maailman suurimmat sosiaalimenot, joista hyvin pieni osa menee minimietuuksiin. Ansiosidonnaisiin ja eläkkeisiin kahden tonnin katto niin saadaan ihan kivasti leikattua koskematta lainkaan niiden oikeasti heikossa asemassa olevien etuuksiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #77

No taivun kyllä olemaan samaa mieltä osittain. Lakisääteisesti ei ole mitään syytä järjestää ansiosidonnaisia etuuksia tai eläkkeitä. Perusturva julkiselta puolelta ja loput kukin hoitaa kuten huvittaa. Säästää vaikka sukanvarteen.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #79

Nimen omaan ne minimietuudet ovat Suomessa huonolla tolalla, eli kaikkein sairaimmat ja köyhimmät saavat myös kaikkein eniten kyykytystä ja heitä velvoitetaan todistelemaan loputtomin liittein että ovat sairaita ja köyhiä ennen kuin saavat penniäkään. Jos kuuluu liittoon ja on kerran päässyt hyvään asemaan, niin kyllähän täällä silloin elelee. Kansaneläke on aivan naurettavalla tasolla. 80-vuotiaat ihmiset joutuvat ravaamaan sossussa ja sittenkään ei eläke riitä sekä lääkkeisiin että ruokaan. Henkilökohtaisen avustajan tyypillinen tehtävä on auttaa vammaista selviämään leipäjonossa. Palkataan joku toinen todistamaan nöyryytystä, mutta rahaa ei heru. Nyt laman aikana työttömät joutuvat vielä kuuntelemaan absurdeja syytöksiä ja koko ajan pelotellaan vielä pahemmalla kepittämisellä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #81

Tuo on tuollaista järjetöntä vaahtoamista. Suomen perusturvan taso kestää vertailun mihin tahansa. Ja kun sinne sossuun pääsee niin rahat riittävät sekä ruokaan että lääkkeisiin. Koska ne lääkkeet eivät maksa itselle yhtään mitään sen jälkeen.

Takuueläke on ylivoimaisesti korkein perusturvaetuus joka on lisäksi verovapaa vaikka saman suuruisesta palkkatulosta joutuu jo maksamaan veroa.

Suomen perusturvan taso on niin korkea että suurin osa maailman kokopäivätyöläisistä ei saavuta sellaista elintasoa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #83

On kyllä helppoa yritellä lakaista ongelmat maton alle tuollaisilla yksinkertaisilla heitoilla, että ihmisten elämän oikeiden ongelmien esilletuominen olisi jotain vaahtoamista.

Mielestäni on hyvin rohkeaa, että joku kertoo, mitä todellisuus Suomessa voi olla. Siis Suomessa vuonna 2016.

Suomen ja yksittäisten ihmisten ongelmat eivät todellisuudessa millään kevyillä heitoilla poistu.

Se vaan taitaa olla fakta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #91

"80-vuotiaat ihmiset joutuvat ravaamaan sossussa ja sittenkään ei eläke riitä sekä lääkkeisiin että ruokaan."

Tuossa 'ongelmien esiintuoja' esimerkiksi valehtelee. Sossu maksaa ne lääkkeet ja ruuan henkilölle joka on siellä asiakkaana. Typerää liioitella ja valehdella ongelmista. Asiallinen lähestymistapa olisi etsiä ne ongelmissa olevat ihmiset ja selvittää mistä ongelmat johtuvat. Todennäköisesti erittäin harvoin siitä että Suomen sosiaaliturva olisi heikkotasoinen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #92

En tunne systeemiä, enkä pysty arvioimaan kyseistä väitettä.

Kiitos tarkennuksesta. Tulkitsin väärin kommenttisi, että tuomitsit kaikki hänen esittämänsä argumentit "vaahtoamisena".

Kaikkien etu on keskustelu, jossa haetaan ratkaisua syyttelemättä.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Ja tosiaan... huomaan ettei Vireniä kiinnosta kamalasti tuo "sosiaalietuuksien vajaakäyttö", mutta milläs meinasit hoitaa ihmiset, jotka eivät edelleenkään ja tulevaisuudessa osaa/jaksa/pysty/jne. hakemaan edes perustoimeentuloaan.... siis ilman mitään perustulon tapaistakaan. Vai meinasitko jättää nuo pikkuongelmat samaan jamaan kuin nytkin (en yllättyisi)? Toki kuolema tasaa kaiken, mutta olisihan se kiva että yrittäisi nyt eläessäkin hoitaa asioita ihmisille paremmaksi.
Tuomitsijoita on paljon ja kyllä minäkin sossun/kelan tukien väärinkäyttäjät tuomitsen.. mutta ihmeen vähän on ihmisiä, jotka haluaisivat että säädettäisiin lait, joilla ainakin perustulo tulee kaikissa tapauksissa jokaiselle (jopa niille, jotka eivät osaa/pysty/jaksa/jne. sitä hakea.. ja heitä on enemmän kuin useimmat lukijoista luultavasti tajuavat.. eivät ole välttämättä siinä kondiksessa että pystyisivät valittamaan jossain blogissa, mutta olemassa ovat joka tapauksessa). Turha sanoa että laittaisivat ystävänsä täyttämään tai sukulaisensa hakemukset... monilla kun ei ole ystäviä ja jos sukulaisia on, niin ei välejä heihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Suomen nykyisen sosiaaliturvan ongelma on vastaava mikä Uudella Seelannilla oli maataloustukiensa kanssa: viljelijät keskittyivät maksimoimaan tukensa, sen sijaan että olisivat maksimoineet sadostaan saatavan tuoton.

Näin tekee myös moni suomalainen, eli he eivät välttämättä pyri maksimoimaan tulojaan, vaan tukiaan.

Se, että vähennetään mahdollisuutta vaikuttaa tukiin, ohjaa yksilöiden haluja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä.

Toinen vaihtoehto on tietysti ottaa tuet kokonaan pois, mutta se jos jokin tuntuu poliittisesti mahdottomalta (mukulakivet lentävät), joten tehdään mikä tehtävissä on.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Näin tekee myös moni suomalainen, eli he eivät välttämättä pyri maksimoimaan tulojaan, vaan tukiaan."

Tuo on ongelma. Jotkut saavat tukien kautta ihan älyttömät rahat eli tuet ovat ongelma.

Toisaalta jotkut ovat siinä jamassa etteivät edes saa haettua tukia syistä jos toisista eli pitäisi jaksaa ja osaa suunnistaa tukiviidakossakin. Tuosta(kin) syystä jotkut nauttivat hyvää elämää tuilla ja jotkut piru-parat ovat kokonaan tukien ulkopuolella... homma kaipaa järkeistämistä/yksinkertaistamista.

Tukien kokonaismäärät saisi mielestäni vaikka alentaa kunhan mukaan otetaan nekin, jotka nyt ovat kaikkein kurjimmissa asemissa eli kokonaan tukien ulkopuolella (esim. mikäli eivät saa hakemusta lähtemään... ei tietoa että olisi tukeen oikeutettu tai kunnon ahdistuskohtaus ja/tai masennuskausi eikä tasan saa tehtyä hakemuksia). Käyvät valtiolle pitkässä juoksussa pirun kalliiksi nämä kokonaan tuen ulkopuolelle jäävät (ennenmin tai myöhemmin ovat sitten sairastuvalla ja/tai saavat vetäydyttyä eläkkeelle usein jo vaikka kolmikymppisinä mikäli ne paperit saavat edes vedettyä tai vielä pahempaa)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Näin tekee myös moni suomalainen, eli he eivät välttämättä pyri maksimoimaan tulojaan, vaan tukiaan"

Mistähän tämä tieto on peräisin?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Empiriasta, itsekin niin tein opiskelijana - duunia juuri sen verran ettei opintotuet vähene, ja vuokra juuri siihen kohtaan että asumistuen maksimi tulee, muttei yhtään yli.

Mitä luulet, olenko ainoa? (tama tapahtui siis noin 10 vuotta sitten)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #71

Eli tarkoitat sen tulevan anekdootista? Empiria on jotain ihan muuta.

Tuskin olet ainoa, muttet silti niin malliesimerkki, että sinusta voisi mitään johtopäätöksiä vetää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #84

Kääntäen, jos et tunne ketään joka optimoisi tukensa, elät kuplassa, jolloin et voi luottaa omiin johtopäätöksiisi.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #71

Olen ainakin itse tavoitellut opiskeluaikana sellaista bruttotulosummaa vuodeksi, että veroprosentti on alhaisin suhteessa palkkatyön määrään. Silloin oman työn yksikköarvo on suurin ja motivointi per tehty tunti maksimaalinen. Tätä tapaa käyttävät jotkut työelämässä vankasti kiinni olevatkin. Esim. yksi tuttu sanoi vaihtaneensa 5 päivän työviikon 3 päivään, koska tulot verokevennyksen takia laskivat vain noin 20%, vaikka työaika väheni 40%. Samoin jos katsoo eliittiä, moni pyrkii minimoimaan veroprosentin (kaavion oikea laita) http://www.outialanko.fi/sites/default/files/imce/...

En ole ekonomi, mutta laskin vajaa vuosi sitten (varmaan viime vuoden veroprosenteilla) tällaisen käppyrän, joka havainnollistaa sitä, että opiskelijalla veroprosentissa on lokaali maksimi siinä 5000-6000 euron vuosipalkalla (brutto). Tulojen kasvaessa veroprosentti alkaa laskea ja vasta tulojen yli kolminkertaistuessa veroprosentti taas nousee yli tuon lokaalin maksimin. http://imgur.com/fPNfLRK

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Jos perustulolla ei saada suuria säästöjä aikaiseksi, niin ainakin kunnat pyrkivät kynsin hampain pääsemään eroon pitkäaikaistyöttömistään, jotta kuntien ei tarvitsisi maksaa työmarkkinatuen osuuksiaan. Vuoden vaihteen jälkeen koittaa perustulokokeilu ja sitä sotkee se, että testihenkilöt tulisi valita satunnaisesti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tuota perustuloa on lobattu niin monella hienolla ja kunnioitettavalla asialla nyt tässä vuosien varrella että onkin mukava katsella vierestä kuinka ne puhkeavat kukkaansa:

Byrokratia pienenee, yrittäjyys räjähtää käsiin, valtionvelka ja veroaste pienenee, työttömyys alenee ja samalla julkinen sektori kutistuu. Kiva kun näin käy (surkasmi). Opettavaista sitten katsoa miten lupailijat seisovat sanojensa takana.

Olisi kiva ja mukavaa nyt ensin aluksi saada kattavat laskelmat siitä kuinka paljon se byrokratia vähenee eli julkinen sektori eli lakisääteiset velvoitteet pienenee eli kuinka moni keski- ja pienipalkkainen byrokraatti (eli asioiden parissa toimiva työntekijä eli virkamies) saa kenkää eli pääsee perustulosta nauttimaan. Siitä saadaan konkreettisia lukuja.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Arvaan että siinähän se suuri(n) probleema on. Kas kun byrokratia VÄHENISI eli tarvittaisiin kymmeniä tuhansia vähemmän työntekijöitä, jotka sitten etsisivät duunia muualta (shit happens, mutta kerran se kirpaisisi vain). Ja surkeimmat taas pärjäisivät paremmin ja Suomi pääsisi edes vähän ylöspäin.. aika usea IMHO olisi duunissa taas pian ja/tai lähtisi yrittäjäksi. Mikäli siis perustulo toteutettaisiin järkevästi (siinä on tuhansia vaihtoehtoja varmasti miten sen voi toteuttaa päin sitä itseään).

Arvaa mitä tapahtuu. No ei mitään! Byrokratia ja se koneisto HALUTAAN SÄILYTTÄÄ, koska niillä on mukava lobbausvoima veikkaa allekirjoittanut ja muutosvastarinta muutenkin on valtaisa ja tavallistakin reilusti suurempi eli vituix menee, vaikka toivonkin "ihmeitä" (niitäkin harvoin sentään tapahtuu).

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kelan toimintakertomuksesta saa jotakin vihjettä siitä, mitä suuruusluokkaa ne mainostetut byrokratiasäästöt saattaisivat olla. Kelan läpi kulkee vuodessa suunnilleen 14 miljardia. Kelan toimintakulut ovat vajaat 450 miljoonaa, josta henkilöstökulujen osuus sivukuluineen on pikkuista vajaat 300 miljoonaa. Työmäärästä leijonanosan nielee herkinnanvaraisten etuuksien käsittely. Jos harkinnanvaraisista etuuksista ei päästä eroon, säästöjäkään ei synny. Ja niistä on varsin vaikea päästä eroon, koska työttömyystuturvan, asumistukien ja erilaisten vammaistukien korvaaminen perustulolla johtaisi hyvin monissa tapauksissa kohtuuttomuuksiin. Näyttää siis siltä, että perustulo kaataa rahaa sellaisiin kohteisiin joissa sitä ei ole tarvittu mutta ei vähennä byrokratiaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kuulostaa siltä että tukien mammuttimaisuutta on sitten liioiteltu?

Edelleenkin nykyjärjestelmä pitäisi tehdä tolkuttoman paljon yksinkertaisemmaksi ja vetää automaatilla ainakin se 100-200€ jokaisen köyhimmän tilille (kun ei vain ole muita "tuloja"). Jos se siihen jää, niin Suomi on menettänyt 100-200€ per kk lisää entiseen verrattuna, mutta epäilen että se "menetetty raha" on reippaasti suurempi mikäli näille ei saa edes tuota perustuloa vedettyä (tulee sairauksia, rikollisuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä nyt tietenkin, jne. jne.). Moraalin kannaltakin on aika härskiä että Suomi ei tarjoa edes minimipalkkaa (täydellinen resepti kusettaa puhelinmyynteihin sun muihin ja huijata nuoria ja yhteiskunnan heikoimpia) ja jos hajoat psyykkisesti syystä tai toisesta etkä ole kunnossa paperiruljanssiin, niin Suomi tarjoaa 0€/kk juuri heikoimmissa asemissa oleville.. resepti luottotietojen menettämiseen ynnä muuhun. Hip-hurraa Suomi. Ei mulla muuta.

Nyt muuten ymmärrän helvetin paljon enemmän mm. monia 90-luvun yrittäjiä, jotka tekivät konkat ja meni kaikki tai lähes kaikki eikä todellakaan aina omista syistä (meni vanhemmillakin yritys ja sen jälkeen about kaikki muukin). Valittamista sanoivat moni... mutta kyllä huomaan eron turhan valittamisen ja oikeudenmukaisuuden etsimisen välillä jo. Sama tässä perustulossakin (ja itse hakisin sitä PERUStuloa eikä suuria, vaikka mikä ettei jos annatte enemmänkin näille, mutta EDES se MINIMI.. missä sekään on, missä viipyy, kauan sen odottaminen kestää, tuleeko elinikäni aikana ? Toivon että tulee ja vittuilen ja valitan niin kauan kuin ei tule, piste.).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

200 miljonaa vuodessa saadaan niistettyä organisaatiokuluja tuosta putiikista jos vähänkään yritetään.

Osa ongelmaa on se, että tässä maassa on liikaa ihmisiä joille 200 miljoonaa ei ole summa eikä mikään.

Samat ihmiset lataavat miljardin apottiin.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #21

200 miljoonaa... blaah, antakaa 200€ edes jokaiselle suomalaiselle per kk elleivät muualta mitään rahaa saa. Tai tsekatkaa tileistä kenelle tulee alle 100€ rahaa tilille per kk ja antakaa niille (saattaa vaatia jonkun verran byrokratiaa ja vähän ohjelmointia tuo, mutta noh, paskempaankin rahaa käytetään Suomessa joka vuosi). Takaan ettei mene hukkaan se raha ja sillä jopa tienataan. Takuuni on vähintään yhtä luotettava kuin Jyrki Kataisen takuut asiaan jos toiseen; ja häneen monet luottivat joten... ;) tässä tienaaminen voisi jopa toimia

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näillä näkymin toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtäminen kuntien sosiaalivirastoilta KELA:lle ei johda työpaikkojen vähentämiseen sosiaalivirastoissa. Siinä meillä on hyvä kokeilu siitä, miten byrokratia supistuu....

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

Byrokratia ei supistu, sitä supistetaan.

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Perustulo on järkevä hanke vain, jos se on sosiaaliturvan uudistus, joka purkaa kannustinloukut ja vähentää paperinpyörittelijöitä virastoista. Suomen nykyinen sosiaaliturvamalli ei ole millään muotoa järkevä sen enempää yksilön kuin yhteiskunnankaan näkökulmasta. Se jättää osan hometaloihin ilman sähköä ja ruokaa, samalla kun se passivoi toisen leveällä ansiosidonnaisella tuella. Välillä tuntuu, että järjestelmä on olemassa vain järjestelmää itseään varten - ja niitä, jotka leimaavat hakemuksia työkseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Plogistilta erittäin hyvä ja valaiseva analyysi esitetyn perustulon ongelmakohdista.

Pelkäänpä pahoin, ettei Suomi ole siinä taloudellisessa iskussa enää tänä päivänä, jolloin perustulo olisi ratkaisu enää yhtään mihinkään. Suomi tarvitsee kipeästi rakennemuutoksen, yksityisrahoitteisia työpaikkoja, yksityisrahoitteisia investointeja ja samalla byrokaratiaa tulisi purkaa varsin kovalla kädellä, jotta edes talouden haikailtu pieni kasvu saisi hieman siipiä alleen. Perustulo ei näitä suuria ongelmia ratkaise esitetyllä tavalla.

Valtavat julkiset alijäämät eivät vippaskonstein, eivätkä toivotalkoin enää tässä maassa oikene, vaikka vihrät ja vasemmisto antavat vielä edelleen ymmärtää, että rahaa on edelleen tarjolla kaikkeen kivaan liki rajoituksetta.

Verotusta ei enää voida nostaa eikä julkisia menoja kasvattaa, vaan suunta tulee vääjäämättä olemaan juuri päinvastainen - eli on lähestyttävä Suomen osin vähintäänkin muiden EU-maiden ( ja myös Euroopan ulkopuolisten maiden ) kustannusrakennetta avoimessa kilpaillussa globaalissa ympäristössä.

Kannattaisi muistaa, että kilpailukykysopimuksesta ( yhteiskuntasopimuksesta ) saatiin jo aikaiseksi täysi torso, jolla ei varmasti saavuteta toivottuja tavoitteita edes nimeksi tuleville vuosille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Voi kai perustellusti olettaa, että yhtään työpaikkaa ei vähennettäisi sosiaalitoimesta eikä KELA:sta. Ja voi myös kuvitella, että ne jotka voimallisimmin ajavat perustuloa, kavahtavat varmaan ajatusta, että valtion ja kuntien henkilöstöä ruvettaisiin vähentämään."

Saattaa olla, että perustellusti voi noin olettaa, mutta silloin yksi perustulomallin keskeisistä tavoitteista mitätöidään.

Muutoinkin on havaittavissa, että se mitä laajalti on peräänkuulutettu perustulona, on nyt vesittymässä uudenlaiseksi tukimuodoksi muiden tukien rinnalle ja pahimmassa tapauksessa lisää sekä kustannuksia että byrokratiaa.

Perustulon ideana pitäisi olla, että hypätään kuin silmät kiinni kylmään veteen ja maksetaan se 500€ ihan jokaiselle eikä sitten mitään muuta. Työmarkkinatuki, asumistuki, sossu, aivan kaikki jäisi pois. Vain ansiosidonnainen työttömyysturva voisi jatkua liittojen maksamana.

Perustulon maksu hoituisi automaattisesti valtion tililtä eikä yhtään virkailijaa tarvittaisi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Olen Juhan kanssa suunnilleen samoilla linjoilla, joskaan en ole varma summasta.

Luulisi maakuntien, pienpakkakuntien ja kepulaisten toivovan perustulon voimaantuloa ILMAN asumistukia, koska se johtaisi siihen, että pääkaupunkiseudulta tulisi tarve muuttaa muualle Suomeen. Olisi esim. kätevää ohjelmoijayrittäjän muuttaa vaikkapa Pohjois-Karjalaan Kiteelle, josta luulisi yksiön saavan alle 400 eurolla kuussa. 10-20 tuntia viikossa tekisi vaikkapa kaupankassalla ja loppuaika oman tuotteen kehittämiseen.

Koko Suomi pysyisi paremmin asuttuna! ;)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kanadassa on kokeiltu perustuloa. Manitoba basic income (Mincome.)

Ainakin joiltain osin tulokset olivat lupaavia.

Totta kai mikään systeemi ei ole täydellinen. Olisiko tällainen malli parempi, kuin nykysysteemi?

As a result, said the Canadian government mincome had only a modest impact on labor markets, with working hours dropping 1% for men, 3% for married women, and 5% for unmarried women.

Eli työssäkäynnin insentiivin väheneminen ei silti vaikuta olleen kovin merkittävää.

Miksi perustulo?

Työn määrässä saattaa tapahtua merkittävää vähenemistä. Koska:
- Robotiikka vähentää fyysisen työn tarvetta.
- Tekoäly ja toimistoautomaatio vähentää rutiininomaisten työtehtävien tarvetta.

Kehitys on käynnistynyt jo nyt. Ja se kehitys tapahtuu vauhdilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuota linkkaamaasi Kanadan kokeilua ei oikeastaan voi myöskään pitää perustulona siinä mielessä kuin Suomessa alun alkaen on tarkoitettu. Siinähän viranomaiset kävivät jopa kodeissa laskeskelemassa perheen kokonaistuloja ja harkitsivat sitten paljonko ehkä pitää maksaa lisää. Suomessa sossu itse asiassa hoitaa samaa koko ajan. Mutta sinne vain pitää itse mennä. Perustulon idea on tarveharkinnan poistaminen kokonaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Manitoban hanke vaikuttaa olleen toimiva malli. En ole aiheen asiantuntija, ett kuinka suuri vaikutus tarveharkinnalla on.

Ja vaikuttaa siltä, että Manitoban perustulo ei vähentänyt työssäkäyntihalukkuutta. Se on ollut yksi (ehkäpä turha) pelko perustulon vastaisessa argumentaatiossa.

USA:ssa vaikuttaa olevan vahvistumassa trendi, jossa ihmisillä ei palkka enää riitä toimeentuloon.

Tästä lienee pääteltävissä, että ihmistyö ei juuri voi kilpailla hinnalla automaation tai robotiikan kanssa. Muitakin päätelmiä on mahdollista tehdä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Miesten työssäkäynti on todetty hyvin ei-sensitiiviseksi palkkojen ja verojen suhteen kaikissa tutkimuksissa, mutta se voi johtua esim. liian lyhyestä tarkasteluajanjaksosta.
Mitä tulee perustuloon, sen pitäisi KASVATTAA eikä vähentää työn tarjontaa. Kaikki tutkimukset ja kokeet viittaavat päinvastaiseen tulokseen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Miten lienee käynyt Manitobassa työn tarjonnan lisääntyminen?

Moni näistä "testipenkeistä" on hyvin vaativia tuloksien tulkinnan suhteen.

Koska: Muuttujia, jotka vaikuttavat lopputulokseen, on paljon enemmän, kuin pelkästään perustulo tai sen määrä. Sikäli perustulo on kokeiluna aina ainutkertainen testi. Ainutkertainen siinä mielessä, että tulokset ovat hyvin harvoin suoraan vertailukelpoisia keskenään. Tyypillinen "wicked problem". (En ole sosiaalitieteilijä, pikemminkin systeemiajattelusta kiinnostunut insinööri. Yhteiskuntaa voidaan ajatella systeeminä, jossa on lukuisia pienempiä systeemeja, jotka vaikuttavat monin tavoin toisiinsa. Parametrien määrä on erittäin suuri.)

Esimerkiksi: Mikä on yleinen taloudellinen suhdanne? Eli vähenevätkö vai lisääntyvätkö työpaikat muuten yhteiskunnassa.

Esimerkki 2. Suhtautuminen ihmisten omatoimistuuteen ja luottamus ihmisiin on USA:ssa oletettavasti erilainen, kuin Kanadassa. Jo sellainen vaikuttaa paljon. Ja se on erittäin haastavaa kvantifioida nykymenetelmillä.

Onko mahdollisesti muita syitä, kuin perustulo, miksi työn tarjonta ei ole lisääntynyt kokeilupaikkakunnilla?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Mitä tulee perustuloon, sen pitäisi KASVATTAA eikä vähentää työn tarjontaa. Kaikki tutkimukset ja kokeet viittaavat päinvastaiseen tulokseen."

Tämä on sellainen asia, jota pieni mieleni ei vain kykene käsittämään. Suomessa saa tällä hetkellä käytännössä asuinkunnan kalleusluokasta riippuen vähintään 775-890 euroa kuukaudessa istumalla kotona. Nyt tuota summaa kutsutaan työmarkkinatueksi tai toimeentulotuen perusosaksi ja asumistueksi.

Jos tuota samaa rahamäärää aletaan kutsua "perustuloksi", ja vähennetään liplappussirkusta, työn tarjonta vähenee? Miksi? Kannustaako se "työtön, työtön, työtön -lapun täyttäminen töihin, vai onko avainasemassa sossun tädin ..ttuilu?

Voisiko selityksenä olla se, että perustulokokeiluja on aiemmin sellaisessa ympäristössä, jossa sosiaaliturva, ja siten vertailukohta perustuloon, on huomattavasti suomalaisesta poikkeava?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #37

Lisäksi nykymalli yleensä estää opiskelun tai työssäkäynnin, jos saa tukia.

Nykymalli vaikuttaa sellaiselta, että systeemi itsessään passivoi, koska ihmisiin lähtökohtaisesti ei luoteta, jos he tukia saavat.

Tukia saadessaan ihmisten tulee perustella, että:
- He eivät opiskele.
- He eivät käy työssä.
- He eivät toimi yrittäjinä.
- Kukaan heidän perheenjäsenistään ei toimi yrittäjänä.
- Heillä ei ole varallisuutta.

Olisiko perustulo myös selkeä osoitus siitä, että yhteiskunta luottaa ihmiseen? Eli:"Tämän summan saat ja olet vapaa ansaitsemaan sen päälle kuinka paljon tahansa."

Eräiden näkemysten mukaan luottamuksella on erittäin suuri vaikutus. Onko nykyinen systeemi sellainen, joka antaa signaalin siitä, että ihmiseen ei luoteta?

Jos niin on, jo se on merkittävä faktori. Kun ihmiseen luotetaan, ihminen yleensä käyttäytyy sen mukaan. Luottamus avaa väylän molempiin suuntiin.

Kun minuun luotetaan, minä luotan systeemiin ja toimin siten, että luottamus säilyy tai kohenee. Luottamus on edelleen nykyisillä työvälineillä haastavaa kvantifioida. Jotain indikaatiota on saatu siitä, että luottamuksella on suuri vaikutus.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #39

"Nykymalli vaikuttaa sellaiselta, että systeemi itsessään passivoi, koska ihmisiin lähtökohtaisesti ei luoteta, jos he tukia saavat.

Tukia saadessaan ihmisten tulee perustella, että:
- He eivät opiskele.
- He eivät käy työssä.
- He eivät toimi yrittäjinä."

Nimenomaan näin. Itse sain karenssia, kun palasin opiskelemaan. Minua siis rankaistiin 12 kuukauden tuettomalla kaudella, koska halusin täydentää opintoja. RANKAISTIIN OPISKELUSTA. En voinut uskoa mitä oli tapahtunut. En kieltäytynyt mistään työtarjouksista, enkä ollut estynyt ottamasta työtä vastaan jos tarjottaisiin.

En saa tämän seurauksena edes toimeentulotukea, koska meillä on auto ja puoliso tienaa 1100 euroa kuussa. Minkäänlaisia töitä ei ole, ei edes niitä kuuluisia paskatöitä. Olen täysin terve, korkeasti koulutettu, mutta en saa edes samaa kuin narkomaani tai rikollinen saisi. Töitä ei ole ja byrokratia estää kaiken yrittämisen. Ainoa mitä Kelassa neuvotaan on, että odota 12 kuukautta tekemättä mitään ja yritä olla kuolematta nälkään. Myy auto. Myy huonekalut. Kerää pulloja. Sieniä olen kerännyt aina ja marjoja, sillä elän osan vuodesta.

Haluaisin perustaa toiminimen, mutta en saa starttirahaa, koska minun pitäisi sääntöjeen mukaan olla 300 päivää työttömyystuella ennen kuin saan ryhtyä yrittäjäksi. Aivan järjetöntä eikä kukaan ole perustellut miksi tällainen käytäntö on. Eivät yli 50-vuotiaat edes tiedä miten viime vuosina on vain pahennettu köyhimpien asemaa ja syvennetty kannustinloukkuja.

Tekisi mieli vetää turpiin jokaista joka puhuu siitä, että Suomi on joku Muumilaakso ja sosiaalidemokratian ihmemaa. Meillä seitsemän peräkkäinen porvarihallitus ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan mediamme on toiseksi eniten kallellaan oikealle. Silti puhutaan jostain vihervasemmistolaisesta kuplasta. Huh-huh mitä vedätystä.
https://yougov.co.uk/news/2016/02/07/british-press...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #37

Totta puhut tuossa viimeisessä kappaleessa. Vaikka mitään sosiaalitukia ei olisi koko maailmassa ja kaikki maailman maat sen mukaisesti olisivat täsmälleen samalla viivalla, niin sittenkin olisi havaittavissa suuria elintasoeroja sekä työttömyyslukuja kuin myös työhalukkuuden eroavaisuuksia. Kaikkea ei voi verrata merten takaa näissä sosiaaliturva-asioissakaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #40

Juuri näin. Muuttujia on liian paljon:

Esimerkiksi yhteiskunnan toimintaa ohjaavat käytännön elämässä näkyvät arvot ovat joiltain osin erilaisia USA:ssa kuin Suomessa.

Ja niiden mittaaminen ja tulosten yhdenmukaistaminen on nykyvälinein haastavaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #41

En edes yritä lähteä vertailemaan arvoja, vaan esitin kysymykseni juuri järjestelmien eroista, ja niiden mahdollisista vaikutuksista lopputulokseen.

Vaikka koko elämän jatkuvan toimeentulotuki + asumistuki -mallin ja lyhytkestoinen työttömyysturva ja sen jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöjen almuille -mallin välinen suora vertailu kuulostaa hiukan haasteelliselta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #45

Juuri näin.

USA:ssa yhteiskunnan vallitsevat arvot keskimäärin tukevat enemmän yhteisvastuuta. Suomessa on harvemmin näin.

Järjestelmä kuitenkin rakentuu arvojen varaan ja samalla arvot muokkaantuvat järjestelmän toimesta. Ne ovat erittäin vahvasti interlinkittyineitä ja "vyyhdessä" keskenään. Erittäin vaativa saada vertailukelpoisia tuloksia, jos vertaillaan vaikka vain avointen työpaikkojen määrää.

USA:ssa vaikuttaa avointen työpaikkojen määrään myös samat kansainväliset ilmiöt, kuin Suomeenkin:
- Offshoring, logistiikan standardointi, open source, workflow softat jne.

- Automaatio, robotiikka, tekoälyn nopeutuva kehitys, logistiikkadronet jne.

Näiden seurauksena koulutettujenkin ihmisten työpaikkoja on häviämässä nopeutuvasti. Myös USA:ssa.

Jollain keinoillahan tämä Suomen systeemi on hyvä saada toimimaan.

Ehkäpä sitä perustuloa kannattaa kokeilla, että millä reunaehdoilla se saadaan Suomessa toimimaan parhaimmin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #47

Kokeilu maksaa 20 miljoonaa, ei mitään halpaa hupia. Jos perustulo on hyvä, eikö kokeilun pitäisi tuottaa voittoa? 20 miljoonaa 1500 hengen otoksesta? Eikö se tarkoita sitä, että jos otoksessa olisi 1,5 miljoonaa henkeä, kustannuksia tulisi 20 miljardia euroa...
Kokeilun budjetti jo kertoo, että tämä taitaa olla varsinainen "kultakaivos"

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Ja miksi näin käy? Siksi, että perustulon suuruudelle ja saajien piirille ei ole mitään objektiivista ja konkreettista perustelua. Viime kädessä vain tulonjaon tasauspyrkimys"

Nykyisen vähimmäisten sosiaaliturvamaksujen korvaaminen on aika konkreettinen perustelu, eli työmarkkinatuki tai sossun raha, ilman asumistukea. Siis se mitä siitä jää käteen, koska perustulo olisi veroton.

Jos se olisi näitä pienempi ja laissa on tietyt summat määritelty, tarvii työttömän tai sossun asiakkaan hakea nämä kaikki tuet kuitenkin, eikä se vähennä tämän ihmisen kannalta byrokratiaa ollenkaan. Toki pienempikin summa helpottaisi tilanteessa, jossa muuten ei välttämättä saa senttiäkään pitkään aikaan.

Asumistuenkin korvaaminen nostamalla tuota muutamalla satasella on myös melko konkreettinen ehdotus.

Siitäkin vielä sanon, että Vihreät ei tosiaan aio niillä lisäveroilla nostaa seitsemää miljardia, vaan sinullakin jäi mainitsematta, että se perustulo peritään takaisin useimmilta, joten käytännössä valtio ei jää hirveästi miinukselle. On roskaa puhua jostain yli kymmenen miljardin summista, kun oikea vaikutus on kuitenkin 1-2 miljardia.

Ja vaikka veroprosentti nouseekin, käteen jää silti about samat rahat kaikille. Kukaan ei käytännössä menettäisi yli kahtasataa nettona. Tämän näkee tästä linkistä tuosta keskimmäisestä kuvasta, mikä on otettu sieltä mikrosimulaatiomallista: http://imgur.com/a/bNHHj

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Onko mielestäsi samantekevää, saako rahansa KELA:n luukulta vai palkkana omasta työstään. Pitäisikö todella olla niin, että valtio ensin ottaa kaikki rahat (ansiot) pois ja sitten jakaa ne takaisin tulonsiirtoina?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Turha kai tässä on spekuloida, miten perustulo vaikuttaisi kannustinloukkuihin, sen takia järjestetään kokeilu.

Jaakko Pääkkönen

Kun sulla Matti oli parit epäselvyydet, valaisenpa vähän miten tämän asian tulisi toimia, ja toivottavasti toimiikin.

Ensiksi perustulon tarkoituksena tulisi olla korvata seuraavat olemassaolevat tuet:
-opintotuki
-työttömyyspäiväraha
-kansalaiseläke

Tämä vastanee kysymyksiin "kenelle" ja "kuinka paljon".
Esimerkiksi peruspäiväraha ei ole ollenkaan huono summa lähteä perustulolla liikenteeseen.
Joka tapauksessa perustulo ei missään nimessä saisi olla mihinkään yllämainittuihin tuensaajaryhmiin pienempi kuin tuki jota se on suunniteltu korvaamaan.

Myöskään perustulo ei saa vaikuttaa sellaisiiin asioihin kuin asuntotuki tai toimeentulotuki, ainakaan ensimmäisessä vaiheessa.

Kun perustulolla korvataan ylläolevat selkeästi määritellyt tuet, pureudutaan tuloloukkuihin juuri niissä kohti missä niitä nyt on.

Mielenkiintoiset ja kovin mielikuvitukselliset mietteet siitä pitäisikö helsinkiläiselle antaa sama tukimäärä kuin ivalolaiselle lentävät tämän asetelman myötä myös romukoppaan.

Toinen kysymys minkä menestyksekkäästi toit esille, mutta johon mielikuvitusta ei riittänyt vielä vastaamaan on tuo tuloero ja niiden väistämätön kilpalaulanta perustuloharjoituksen tiimoilta.

En näe mitään muuta konstia kun että silloin kun perustulo otetaan käyttöön, pienintäkään keskustelua tuloeroista ei päästetä syntymään.
Tähän ei ole muuta konstia kun ottaa perustulo käyttöön siten että jokaisen perustulon piiriin astuvan palkansaajan veroastetta muutetaan siten että tulot ja verot ennen perustuloa ja perustulon jälkeen ovat täsmälleen samat, ihan kaikissa palkkaluokissa.

Mitään muuta konstia en usko olevan olemassa perustulon käyttöönottoon. Toisaalta näillä kun mennään, en usko harjoituksesta tulevan kovinkaan tuskallinen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, miten tulot ja verot voivat pysyä samoina? Perustulot (ja muut tulonsiirrot ja verot) vaikuttavat siihen, mitä teet huomenna. Jos tiedät, että huomenna saat perustulon, kai se(kin) vaikuttaa etukäteen...

Jaakko Pääkkönen

Ai miten? Meillä on sellainen juttu kuin progressiivinen ansiotuloverotus jota säätelee sattumalta ihan sama instanssi joka päättää perustulostakin. Sinä päivänä kun aletaan maksamaan perustuloa, kaikkien tuloluokkien verotusta kiristetään täsmälleen perstulon verran. Eli jos olet töissä, nollasummapeliä eikä mikään muutu miksikään. Jos et ole töissä, simsalabin, tuloloukut just hävis. Niin hävis myös opintotuki, työttömyyspäiväraha ja kansalaiseläke. Joka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös byrokratiaan ja julkishallinnon kustannuksiin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Luin blogin.
Kirjoittaja näyttää uskovan, että yhteiskunta on jokin staattinen häkki missä mikään ei muutu.

Minä ainakin näen perustulon, riippuen vain miten se toteutetaan, ikuisena starttirahana, joka antaa työttömälle lisää vapautta yrittää.
Nythän yrittämisen aloittaminen on aivan solmussa, jos katsoo sitä esim. pitkäaikaistyöttömän kannalta, joka on yli 50v. => Jokainen tietää, että suurin osa ei koskaan pääse edes haastatteluun, mutta kuitenkaan ei saa rakentaa itselleen firmaa pikkuhiljaa vaan koko ajan työnnetään eteen 'joko-tai'-ratkaisuja.
Vain hullu hyppää tuntemattomaan.

Tätä eivät tietenkään arvon proffat ymmärrä, kun leipä on taattu valtion toimesta ja mökistään, että valtiolle maksetaan liikaa veroja...

Henry

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa "antaa työttömälle lisää vapautta yrittää"... Ei kai 5.5 miljoonalle tarkoitettu tukimuoto ole paras mahdollinen "starttiraha" uusille potentiaalisille yrittäjille...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minä kyllä ymmärrän mitä sillä tarkoitettiin aiemmassa kommentissa. Vaikkakaan se ei olisi "paras mahdollinen" starttiraha, niin se on kuitenkin toimeentulovakuutus yrittämisen alkuvaiheessa. Jos yrittämisestä ei tule tuloja, niin ainakin se perustulo tulee. Nyt työtön menettää työttömyyskorvauksensa työmarkkinatukea myöten heti, kun rekisteröi Y-tunnuksen. Tuo on kyllä ongelma monelle ja kun moni ei siitä halua tehdä itselleen ongelmaa, niin yrittäjäksi ei edes yritetä ryhtyä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #64

Systeeminen ongelma, jossa lopputulos on sellainen jota kukaan ei toivo.

Fakta on myös, että ihmisillä on erilainen epävarmuudensietokyky.

Ehkä perustulo voi toimia turvallisuudentunnetta lisäävänä oman yrityksen käynnistämisen tiellä.

Vähävaraisuuden yksi iso ongelma on se, että se aiheuttaa jatkuvaa huolen kokemusta. Varakkuuden yksi etu on, että päivittäinen huoli talouteen liittyvistä asioista puuttuu kokemuspiiristä kokonaan. (Kertojana Nick Hanauer, Amazon:in alkuvaiheen sijoittaja, miljardööri.)

Päivittäinen huolen kokemus estää tehokkaasti mm. pääsyä tavoitteisiin. Kaikilla ihmisilllä ei vain ole selviytymistaitoja jatkuvan huolen kanssa toimimiseen. Se taitaa olla fakta myös. Yhtä lailla fakta on, että nekin selviytymistaidot ovat opittavissa.

Monen ihmisen kohdalla on täysin mahdollista, että kun päivittäiset huolet minimitoimeentulosta poistuvat ja huoli siitä, että tippuuko kokonaan turvaverkkojen ulkopuolelle poistuu, tämä vapauttaa ihmisiä tekemään yhteiskunnan ja itsensä kannalta fiksumpia asioita.

Päivittäisen toimeentulon ja alhaisen sosiaalisen statuksen aiheuttama pitkäkestoinen ja päättymätön stressi on kova paikka. Työttömyydestä ei pääse lomalle. Ei ihme, että nykysysteemi ei oikein ota tuottaakseen yrittäjähalukkuutta.

On erittäin todennäköistä, että perustoimeentulo madaltaa monilla kynnystä yrittäjyyteen alkamiseen. On toki selvä, että se ei pelkästään riitä tuottamaan dynaamisia ja menestyviä startuppeja.

Aloittavat pikkufirmat ovat ehkä parhain tie uusien työpaikkojen syntymiseen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #64

Aivan oikein Juha.
Kun muutin takaisin Suomeen, uskoin, että puuseppää tarvitaan. Helppohan noita keikkahommia olisi saada - ajattelin. Ja helppoa se oli, mutta kun kaikki oli ns. pimeätä hommaa enkä niihin ryhtynyt... Kauhukseni huomasin, ettei järjestelmä anna muuta mahdollisuutta - ei ollut tarkoitus työllistää per se, vaan tarkoitus oli pullauttaa mahdollisimman monta pois kortistosta. Mihin vaan - usein kunnan sossun elätiksi.
En oikein ymmärä itsekään kuinka jaksoin ne vuodet eläkkeelle saakka?
Nyt kun ole pienellä eläkkeellä, koen tekemisen vapauden eräänlaisena taivaana. Kukaan ei kyttää, ei ole mitään 'harkinnanvaraista', vaan saat tehdä sitä vapaaehtoistyötä mitä haluat, saat opiskella mitä haluat jne.

Jos perustulo tulisi työttömälle puusepälle ja hän pystyisi nitkuttamaan entiseen malliin vaikka vain muutaman kuukauden; leipäjono + riisi yms....
Hän pystyisi jo muutaman kuukauden perustulosäästöillä ostamaan valtavan määrän työkaluja ja laitteita.
Heh, minun seuraava hommani on kehittää täällä (Kreikassa) mehiläishoitajille puoliautomaattilaite (joka on jo keksitty), jolla voidaan tehdä mehiläispönttöjä sarjatuotantona.
https://www.youtube.com/watch?v=yuFHurrWswQ

Muuten teen eniten hommia tietsikalla.

Henry

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Olen suhtautunut perustuloon myönteisesti ja kiitänkin Matti Vireniä siitä, että antoi kirjoituksellaan kriittisen ajattelemisen aihetta. Tämän kirjoituksen olisin halunnut lukea jo 5 vuotta sitten.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Poliitikot lupailevat hieman tähän tyyliin: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos..." :-))
Harva kykenee enää vastustamaan kiusausta.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Väistämättä on jäänyt mieleen, että sosiaalitietilijöiden mielestä Suomen suurin ongelma on sosiaalietuuksien vajaakäyttö. Itse kun ajattelee, että ongelma on täysin vastakkainen."

Ehkä kannattaa ensin tutustua niihin tutkimuksiin, joihin tällainen sosiologien ja sosiaalipoliittinen kanta perustuu. Turha yrittää esiintyä vapaalla areenalla jonakin muka-professorina, jos ei yhteiskuntatieteen metodiikka ole ole missään määrin tuttua.

Tiede ei merkitse siihen, että otetaan näkemys ja sitten takerrutaan siihen. Tiede edellyttää sitä että tutkitaan empiirisesti asioita, perehdytään faktoihin ja vasta siten muodostetaan mielipiteitä.

Johan variksetkin nauraa tuollaisille professoreille. Ei mikään ihme jos Suomessa tieteen arvostus on vähäistä, kun poliittiset ennakkoluulot menevät toistuvasti asiantuntemuksen edelle, etenkin jos itse on ehditty tottua helppoon elämään.

Perustulokokeilun tarkoitus on sitä paitsi hankkia tietoa perustulosta. Silloin ei ole mikään argumentti kokeilua vastaan, että tutkimusta on liian vähän.

Jyrki Paldán

Riskinä siis pidät sitä että "työn tarjonta" laskee jos työttömätkin saavat inhimillisen elämän eväät. Ja "verot ovat liian korkealla", vaikka vuonna 2014 parhaiten tienaava suomalainen "tienasi" 32%:n veroasteella 4 645 kertaa enemmän kuin ehdotettu perustulo. Noilla tuloilla verojen jälkeenkin käteen jää(jos siis kyseenomainen varakas monesta muusta poiketen viitsii ylipäätään maksaa veroja) yli 3000 kertaa enemmän millä mällätä.

Siinä on menneisyyden feodaaliherroilla, kuninkailla ja ties millä sheikeillä kadehdittavaa.
Oi aikoja, oi tapoja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Perustulon hyötyjä arvioitaessa täytyy huomioida liittyykö hankkeeseen byrokratian purku ja verovaroin palkatun henkilöstön vähentäminen sosiaalipalvelujen piirissä.
Mikäli sosiaalipalvelujen rakenteita ei samalla kevennetä, perustulosta ei ole pienintäkään hyötyä ajatellen julkisia alijäämiä.

Perustulon määrän tulisi olla kannustava työn vastaanottoon vieläpä suuremmissa määrin, mitä sosiaaliturva tänä päivänä mahdollistaa.

Suomessa riittää pähkäiltävää talousongelmien saralla ilman perustulon harkintaakin. Talous pitäisi saada kasvuun ja yksityisrahoitteisia työpaikkoja investoinnein tulisi saada maahan pian, sillä muuten käy tosi kurjasti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jos perustulolla haetaan säästöjä tai kustannustehokkuutta ja vaikka sitä, että nykyisen virkamiesjärjestelmän henkilöstömäärää vähennnetään, silläkin on kerrannaisvaikutuksensa:

  1. Vähennettävät virkamiehet päätyvät työttömiksi.
  2. Siltä osin työttömyyskulut kasvavat.
  3. Kyseisten työttömien ostovoima romahtaa.
  4. Joka osaltaan vähentää Suomen kotimarkkinoiden kulutuskysyntää.

Moni, joka on päättänyt uskoa markkinaliberaaliin malliin, elättää oletusta "markkinoiden näkymättömästä kädestä" tms. Se jos mikä on haihattelua. Eli oletetaan, että "kyllä kohtalon kova koura ajaa virkamiehenkin dynaamiseksi ja onnistuvaksi yrittäjäksi".

Tai toisella tavalla sanottuna, toiveajatteluna oletetaan, että työtön tai työttömäksi päätyvä virkamies yhtäkkiä ja kovassa stressitilassa tyhjästä oppii monia taitoja , joita tarvitaan yrittäjänä. Perusteita tai realismia tällaiseen yrittäjätaitojen "tyhjästä oppimiseen" on hyvin vähän. Onnistuakseen yrittäjä tarvitsee lukuisia taitoja onnistuakseen:

  • Myyntitaito
  • Ihmisten johtamisen taidot
  • Verkostoitumistaidot
  • Substanssiosaaminen (Vaikkapa koodaus, vaatesuunnittelu, ruuanvalmistus tms.)
  • Epävarmuuden sietokyky. (Virkamiehiksi hakeutuu usein ihmisiä, joilla kyseinen taito ei ole korkeimmillaan.)
  • Trendien havaitsemisen taidot.
  • Ymmärrys oman ja muiden toiminnan kerrannaisvaikutuksista.
  • Jne jne jne.

Jos tämä olisi helppoa, niin johan meillä olisi Tampereellakin mittavien irtisanomisten seurauksena hirmuinen määrä menestyviä ja dynaamisia yrittäjiä. Vaan kun ei vain ole. Muutosprosessi on monen kohdalla hidas. Koska opittavien asioiden määrä on melkoinen.

Nämä taidot on opittavissa yksinkin vuosien aikana lukuisia virheitä tekemällä.

On melkoista toiveajattelua, että työttömät tai irtisanotut sormia napsauttamalla oppivat kovassa stressitilassaan kaikki taidot yhtäkkiä. Ja olisivat kuin taikaiskusta yhtäkkiä nettopositiivisia verojen ja eläkkeiden maksajia.

Kovan stressitilan irtisanomisten yhteydessä aiheuttaa mm. sosiaalisen aseman menettäminen, jota potkut siis käytännössä tarkoittavat.

Mielestäni Suomeen tarvitaan lisää yhteisöjä, joissa ihmisille systemaattisesti edesautetaan uusien taitojen oppimista, ihmisten asenteita kehitetään, verkostoidutaan jne. Startup sauna tai Aalto Venture Program ovat ihan hyvä alku. Ne eivät tee kesää koko Suomeen nykymuodossaan.

Ja niidenkin toiminta tarvitsee rahaa. Vaikka toiminta olisi kuinka kustannustehokasta.

Sitäkään rahaa ei markkinoiden näkymätön käsi taikatemppuna tuo.

Raha on toki tärkeä, yhteiskunnan moottorin voiteluaine. Pelkästään rahaan keskittyminen, ei Suomen ongelmia ratkaise. Moottoriöljyn vaihdolla ei moottorin puutteet korjaannu. Koska ongelmat ovat systeemisiä. Ja ratkaisuun liittyy mm. kuinka ihmiset kokevat Suomen riittävän turvalliseksi alkaa yrittäjyyteen. Tai kuinka ihmiset luottavat tulevaisuuteensa. Luottamus ei ole helpostikaan mitattavissa rahalla.

Taitaa olla aika kohdata tosiasiat. Face the facts. Syyttely on haitaksi.

Suomessa tarvitaan laajaa ja useamman alan yhteistyötä.

Jari-Matti Mäkelä

Onneksi Suomessa ei ole enempää ihmisiä tukityöllistetty ensin rikkomaan päivittäin ikkunoita ja sen jälkeen toista porukkaa korjaamaan niitä. Kolmas porukka voisi kepillä pakottaa edellisiä tekemään hommaansa. Nimittäin jos tällainen toiminta lopetettaisiin tuottamattomana, niin ikkunoita rikkovat virkamiehet päätyvät työttömiksi ja työttömyyskulut kasvavat.

Nykyään kun tietotekniikka on hiipinyt organisaatioihin, monessa paikassa on porukkaa, joiden päivittäinen askare on tulostaa ja skannata laput digitaalista allekirjoittamista odotellessa (älkää pidättäkö hengitystä ihan vielä) -- tai copy ja paste tietojärjestelmästä toiseen, kun tilaaja ei osannut speksata toimittajalle, mitä haluaa. Ainoastaan johdon laiskuus ja välinpitämättömyys hidastaa väistämätöntä eli täysin turhien töiden lopettamista.

Hyvä esimerkki kuolevasta alasta on postinjakelu. Suomessa pidetään ihan väkisin luddiitti-mummojen takia postia ja joka arkipäivä tapahtuvaa jakelua pystyssä. Laskujen laskutuslisä nousee koko ajan. Viimeksi kuulin, että laskutuslisä voi olla jo 5 euroa. Samaan aikaan digitaalinen allekirjoitus täytti tänä vuonna 40 vuotta ja monet hoitavat päivittäin viesti/maksuliikennettä digitaalisesti, ilman mitään ongelmia. Onko oikeasti hyvä, että ei pistetä konservatiiveja kuriin ja yhteiskuntaa ylöspäin vievälle polulle. Perässähiihtäjänä ei pärjää mitenkään globaalissa kilpailussa.

Näin tekniikan ihmisenä tuntuu, että vain tekniikan ala on hoitanut hommansa hyvin. Samat työt tulee tehtyä yhtä hyvin -- jopa tehokkaammin -- koneiden avulla. Rahajärjestelmällä on isoja ongelmia, kun sääntelyllä ja täysien turhien töiden tekemisellä tienaisi enemmän kuin tulevaisuuteen valmistautumalla. Rahanjako ei tunnu oikein motivoivan globaaliin kilpailuun osallistumista.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Ekonomistina suhtautuu empien ajatukseen, että laitetaan sosiologit suunnittelemaan tulonsiirto- ja verojärjestelmää..."

Toki voidaan sanoa myös ettei ekonomistitkaan ole onnistuneet tuottamaan järjestelmää, jolla yhteisön hyvinvointi maksimoituisi samalla kun tulevien sukupolvien mahdollisuudet tehdä valintoja varmistettaisiin. Itse asiassa ekonomistit ovat olleet vaikuttamassa päinvastaiseen suuntaan kehityksessä. Tieteellistä näyttöä vieroksuvia ideologisia aatteita tarjoillaan poliittisen päätöksenteon tueksi. Työntarjonta retoriikka laman oloissa on täysin vastuutonta. Ajalta hevoset ja kärry tuleva työntarjonta ideologia korottaa vallitsevat tulonjakomekanismit ja euro-järjestelmän työttömyyden ja sen kauaskantoisien haittavaikutuksien yläpuolelle.

Ekonomistien paikka ei selvästikkään ole päätöksentekijöiden takapiruina. Sen paikan täyttää paremmin sosiologit. Ekonomistin tehtävä on rakentaa rahatalous- ja tulonjakojärjestelmä, joka toteuttaa yhteiskunnalliset tavoitteet.

Rahatalous on ei aseta rajoitteita yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Rajoitteet tulevat reaalitalouden resursseista, työstä, koulutuksesta (teknologiasta), raaka-aineista ja energiasta. Raha on vain hallinnollinen järjestely joka voidaan muuttaa tarpeen mukaan vapaasti. Kaikki syyt, jotka estävät vallitsevan järjestelmän muuttamista, ovat tekosyitä. Näiden tekosyiden esittäjien motiivit olisi syytä tutkia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En ole kyllä kuullut sosiologeilta yhtään ehdotusta, miten nykyinen lama voitaisiin saada loppumaan? Vai onko joku ehdotus mennyt huomaamatta ohi? Yleensä he tuntuvat vain vaativan lisää rahaa köyhyyden voittamiseen, tuloerojen tasaamiseen jne. Mutta arvoitukseksi aina jää, mistä raha tulee

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Harvapa rahatalouden mekaniikkaa ymmärtää, mutta sosiologeilla on ehkä hiykan paremmat edellytykset arvioida yhteiskunnallisia tavoitteita ja antaa suosituksia niihin.

Ekonomistien tehtävä on rakentaa järjestelmä, joka tukee näitä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Ekonomistit ovat keskittyneet lähinnä todistelemaan valtavirtaisia näkemyksiä, joissa rahajärjestelmä ei vaikuta reaalitalouteen, ja jättäneet huomiotta aivan päälle hyökyvän todistusaineiston päinvastaisesta.

Toki on ymmärrettävää että jos on koko tieteellisen uransa rakentanut jonkin näkemyksen (ideologian) varaan, on vaikea tunnustaa olleensa väärässä.

Ropi Jarrela

Jo pelkkä populismiotsikko on väärä, toisin kuin...
"http://ropi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214650-perustulohanke-on-hyva-torso"

Mutta siis...

Paavo Kervinen

Jos robotekniikan kehittyminen vähentää työpaikkoja puolella noin 20 vuodessa niin mitä ihmiset tekevät työksi ja miten heidän ruoansaanti taataan? Jos ihmiset eivät saa ruokaa seuraa ongelmia, massiivisia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Puolella? Ei kai nyt sentään. Jos tarkastelee tuottavuustutkimusten tuloksia aina 1800 -luvun alusta alkaen, ei niistä minun mielestäni käy ilmi, että teknisen kehityksen vauhti olisi nopeutunut. Päinvastoin nykyään pelätään enemmänkin sitä, että vauhti hiipuu tulevaisuudessa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Itse asiassa hyvin monet indikaattorit kertovat, että teknologinenkin kehitys nopeutuu koko ajan.

Syitä on monia:

Yksi syy on Moore:n laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu parin vuoden välein. Mitä siitä seuraa?

Laskentateho, joka ylittää ihmisaivojen kapasiteetin.

Milloin tällainen tapahtuu? Nopeammin, kuin moni voi kuvitella.

Tekninen kehitys kertautuu. Koska kaikki kehitys rakentuu aiemman kehityksen "päälle". (Law of accelerating returns.)

Seuraus: Eksponentiaalinen teknologioiden kehityksen nopeutuminen. Tietotekniikassa tämä näkyy selvimmin. Kerrannaisvaikutuksia näkyy jo tästä johtuen monella muullakin alalla.

Ja niin edelleen.

Datan määrä lisääntyy maailmassa koko ajan niin, että kaikki data, jota meillä nyt on (2.4.2016) on kaksinkertaistunut puolessatoista vuodessa.
Elokuussa 2017 meillä on kaksi kertaa nykyinen määrä dataa maailmassa.

Wikipedia kertoo aiheesta nopeutuva teknologinen kehitys.

Vaikuttaa ihan faktalta, että tekninen kehitys nopeutuu.

Kerrannaisvaikutukset näkyvät yhteiskunnissa. Suomessakin Suomessakin tarvitaan siis sosiologian ymmärrystä. Kerrannaisvaikutukset näkyvät kansantalouksissa. Suomessakin tarvitaan huippuluokan taloustieteen osaamista.

Ja myös teknologista osaamista, tottakai.

Paavo Kervinen Vastaus kommenttiin #103

Tätä eksponentiaalisuutta hainkin, kiitos.

Esim. Kiinassa on jo mcdonaldseja joissa robotit hoitavat tilauskäsittelyn ja valmistuksen.

http://www.telegraph.co.uk/finance/bank-of-england...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #104

Ongelma kai on siinä, että meillä on monta toimialaa ja aktiviteettia, joissa ei ole vuosiin (vuosisatoihin) tapahtunut mitään sanottavaa teknistä kehitystä. Ajatellaan vaikka koulutusta, jossa toisaalta pitäisi olla valtavat pontentiaaliset mahdollisuudet kasvattaa tuottavuutta.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #103

Jos laskennasta keskustellaan, kannattaa huomata sellaiset käsitteet kuin:
'power/frequency/memory/ILP wall' -- löytyy moniydinarkkitehtuurien artikkelien yhteydestä
https://en.wikipedia.org/wiki/Amdahl's_law
https://en.wikipedia.org/wiki/Diminishing_returns

Kehityksessä on saavutettu siis jo useita rajoja. Yltiöoptimismi on tähän nähden vähän harhaa.

Intel on myös vaihtanut 2-vaiheisen tick/tock-mallin kolmivaiheiseen eli Mooren laki on taas hidastumassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Tick-Tock_model

Tässä jotain historiaa viivanleveyden kehityksestä (Mooren lakiin suoraan liittyvä - laskettu Intelin tuotejulkistuksesta ja voi 10 nm:n osalta vielä kasvaa): http://imgur.com/Oa3hTZA

Mooren lain kehitysvauhti on hidastunut viimeiset 10 vuotta. Nykyään on enemmän keskitytty energiatehokkuuteen kuin laskentatehoon. Esim. Q1/2011 julkaistu Intelin i7-2700K on vähintään yhtä tehokas tyypillisessä käytössä kuin uunituore i7-6700. Siksi moni pelaaja ei olekaan päivittänyt prosessoria 5 vuoteen.

Virtalähteissä hyötysuhde on jo parantunut lineaaristen palikoiden 50%:stä jopa 95%:een huippulaitteissa (esim. http://finsix.com/dart/). DRAM:n yhteydessä voi googlata esim. 'rowhammer bug'. SSD:n osalta on ihan vapaaehtoisesti uhrattu luotettavuus vaihtamalla heikompiin muistisoluihin kapasiteetin kustannuksella. Mitään kehitystä ei saa ilmaiseksi. Tämä ihan kontrastina sille, että vuosikymmeniä Mooren laki oli suhteellisen turvallinen väylä parantaa tekniikkaa joka tavalla.

Seuraavat isot kehitysaskeleet vaativat ihan toisenlaista lähestymistapaa (optiset yhteydet, DRAM:sta luopuminen, erilaiset CPU-arkkitehtuurit, kvanttilaskenta, massiivisesti hajautettu P2P IPv6:n myötä jne.)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #105

Samalla on koko ajan tulossa uusia mikropiireihinkin liittyviä innovaatioita, joiden vaikutus jää tässä vaiheessa lähinnä arvailujen varaan. Toistaiseksi vielä vaikuttaa siltä, että laskentatehot kasvavat vielä reippaasti.

IBM on kehittänyt mikropiirin, joka tehostaa tekoälysovelluksia rutkasti.

Ja perinteinenkin mikropiiriteknologia ottaa vielä kehitysaskelia.

Mikä on kokonaisvaikutus?

Olen nähnyt käytettävän termiä "technology explosion", jonka näin ensimmäisen kerran eräässä kiinalaisen kirjoittajan lähitulevaisuutta kuvaavassa kirjassa. Ihan kelpo viihdettäkin, jota on helppo suositella.

Kännyköissä olemme tutustuneet prosessorien rinnakkaiskäyttöön tehojen lisäämisessä. Nykyaikainen tehokännykkä, One plus 2, julkaistiin 2015 loppupuolella. Siinä on jo 8-ytiminen prosessori. Pöytäkoneisiin 8 ytiminen prosessori julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Seuraksena voin katsoa nykimätöntä videokuvaa hyvällä laadulla, kännykästäni.

Kyllä kehitys on oleellisesti nopeutunut. Siitä olen aika lailla varma.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #106

Mitkä vaikutukset nopeutuneella teknisellä kehityksellä tulee olemaan kansantalouteen?

Se on osin arvailujen ja skenaariotyön varassa. Joiltain osin voidaan ennakoida, että myös käsityksemme työstä tulee muuttumaan oleellisesti. Työtähän on meillä aina tehtävänä. Se on aika lailla varmaa. Jos ajatellaan, että työ onkin enemmän ja enemmän ongelmanratkaisua, eikä "energian tai voiman käyttöä"

Olin kuuntelemassa Katri Saarikiven presentaatiota noin kuukausi sitten. Katri on kognitiivisen aivotutkimuksen asiantuntija Helsingin yliopistolta. Hän kertoi, että hänen mielestään työ todennäköisesti muuttuu jo lähitulevaisuudessa seuraavasti:

  1. Työstä tulee muuttuvaista.
  2. Työstä tulee luovaa.
  3. Työstä tulee vuorovaikutteista.

Siksi esim. empatiataitojen ja vuorovaikutustaitojen tarve lisääntyy työelämässä.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #106

Pöytäkoneessa on eri syystä 8 ydintä kuin kännykässä. Ydinmäärän vertailu väärä tapa päätellä yhtään mitään. Onko neljä 75 gramman lihapalaa parempi kuin kaksi 150 gramman tai yksi 300 gramman? Fiksu ihminen osaa paloitella veitsellä.

Kännykässä 8 ydintä on toteuttu 4+4 ytimen konfiguraationa siten, että iso ydin (esim. A57) laskee vaativat tehtävät ja vaihtaa pienemmälle (A53), jos tehonkulutusta pitää laskea peruskäytössä. Toki näitä voi jossain määrin käyttää samaan aikaankin, mutta pienten ydinten teho on olematon.

Pöytäkoneissa jo 4 ydintä tarjoaa 8 virtuaalista ydintä 8 samanaikaisen säikeen muodossa. Nämä hyperthread-säikeet ovat suhteellisesti paljon tehokkaampia kuin kännykän pienet ytimet. Pöytäkoneissa ei ole haluttu kasvattaa ydinmääriä paristakin syystä. Intel ei ole kovin innovatiivinen energiatehokkuuden osalta (ja miksi olisi, kun ketään ei kiinnosta), pöytäkoneissa ei ole edes primäärinen tarve säästää energiaa ja harva ostaa nytkään tehokkaimpia prosessoreja. Kyse on enemmän kysynnän kuin innovaation puutteesta.

Muuten juttusi pöytäkoneiden 8 ytimestä on höpöhöpöä. AMD:llä on ollut jo 2011 8 ydintä, IBM:llä 2010 ja Sunilla 2005 (Sun UltraSPARC T1). Näissä prosessoreissa ei ole mitään sellaista, mikä estäisi käyttämästä niitä työpöydällä. Apple tuki PowerPC-laitteita 2011 asti ja vaihtoi strategisista syistä. Sunin koneita on myös näkynyt joskus työpöydällä. Ydinmäärää voi kasvattaa ja laskea koska tahansa. Se on ihan eri juttu, onko siinä mitään järkeä. Esim. AMD:n uudessa näytönohjaimessa on 8192 ydintä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #108

Ok. Kiitos kommentistasi. Itse blogin aiheeseenhan tämä keskustelun suunta ei erityisesti liity. Paitsi välillisesti. Ehdotan, että palaamme aiheeseen.

Blogisti itse kertoi, että hänen mukaansa:
"ei niistä minun mielestäni käy ilmi, että teknisen kehityksen vauhti olisi nopeutunut. Päinvastoin nykyään pelätään enemmänkin sitä, että vauhti hiipuu tulevaisuudessa." (Lainaus blogistin kommentista.)

Itse olen vakaasti sitä mieltä, että tekninen kehitys nopeutuu. Ja samoin ajattelee myös moni muukin valtavirran asiantuntija.

> Mitä mieltä olet siitä, että nopeutuuko tekninen kehitys?

Mielestäni nopeutuu.

Ja se kehityksen nopeutuminen vaikuttaa hyvin monin tavoin siihen, että kuinka yhteiskunnassamme asiat järjestetään tai kuka maksaa eläkkeet, sosiaaliturvan, maantiet, sairaanhoidon, palotoimen ym.

Moni asia muuttuu.

Mitä kaikkia asioita meidän tulee osata varautua muuttamaan? Että koko yhteiskunnan toiminnot saadaan toimimaan ja ihan vaikkapa maksettua.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #110

Joo siis jos tähän palataan (pahoittelut off-topicista), olen samaa mieltä, että kehitys nopeutuu, mutta kehityksen suuntaa on joskus vaikea ennustaa. Esim. Mooren laki voi olla hyvä esimerkki historiasta, että näin on, mutta tulevaisuudessa voidaan tarvita eri "lakeja". Ihan siitäkin syystä, että Mooren lailla on jonkinlainen absoluuttinen pohja atomitasolla. Voi olla vaikea skaalata sitä nykytietämyksellä aliatomisiin osiin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #111

Kerrannaisvaikutukset yhteiskunnan eri osissa ovat myös ennalta-arvaamattomia.

Ehkäpä siksi kaikki mitä aiheen ympärillä keskustellan on hyväksi. Kiitos, että valotit tarkemmin aihepiiriä aiemmassa kommentissasi. En ole erityisesti prosessoritekniikan asiantuntija, teen mm. parhaani muodostaakseni yleiskuvaa, mihin kaikkiin eri suuntiin teknisen kehityksen nopeutuminen vaikuttaa.

Tässä yksi erinomainen linkki eri tietoteknisistä kehityssuunnista.

Kaikki vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkeen, ja aina emme tiedä, että mikä painoarvo milläkin osatekijän muutoksella on kokonaisuuden muuttumisessa.

Tällä hetkellä esim. Uberisaatio, AirBnB ja muut vertaispalveluiden ilmiöt vaikuttavat jo voimakkaasti. Ja siinäkin teknologia on lähinnä mahdollistaja. Ja lainsäätäjä ei meinaa pysyä perässä. Saati verottaja.

On puhuttu jakamistaloudesta. Tosin tämän mielipiteen mukaan se termi olisi harhaanjohtava. Kyseessä on enemmänkin peer-to-peer palveluiden (vertaispalvelut) tuottaminen tai "keikkatalous".

Uber ja AirBnB ovat kuitenkin tätä päivää. Ja ne muuttavat työn tekemistä ja mm. sitä, että minne alustan omistajan (platform owner, esim. AirBnB) verot maksetaan.

Joka vaikuttaa osaltaan siihen, että kuinka ne meidän maantiet tai eläkkeet tai sairaanhoito ym. maksetaan.

Jari-Matti Mäkelä

Ei robotisaatio uhkaa ruuantuotantoa vaan ilmastonmuutos. Vai alkavatko ihmiset kotona löhötessään syödä ratkaisevasti enemmän kuin töissäkäydessään. Ainakin päivittäinen energiankulutus laskee toimettomana.

On jotenkin typerää pistää vastakkain teknologinen kehitys ja perustoimeentulo. Roboteille on helppo sanoa ei ja tehdä neuvostoliittolaiseen tapaan kaikki se työ käsin, jonka vaan voi, työllisyyden maksimoimiseksi. Ihan vaan, jotta kaikilla olisi töitä, vaikka tuottavuus laskisi.

Mitä jos kiinalaiset ryhtyisivät paljon tuottavammaksi esim. ruuantuotannossa. Ihan todellinen esimerkki: mitä jos GMO-hörhöt sallisivat kultaisen riisin tuotannon? Pitäisikö suomalaisten silloin julistaa sota ja tappaa kaikki kiinalaiset, jotta kiinalaiset eivät tuottaisi niin paljon ruokaa. Kun ruokaa tehtäisiin vähemmän, suomalaisillekin riittäisi enemmän? Minkä takia ruoka loppuisi kesken, jos esim. robotit tuottaisivat ruokaa tuplasti ihmisten tarpeisiin? Ei robotilla ole mitään luontaista halua kiskoa riistohintaa ruuasta, vaan ruuan voi kuka tahansa käydä varastamassa robotin nenän edestä.

edit:
Tuli mieleen tähän yhteyteen linkata http://www.hs.fi/tiede/a1459397689499

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala

Tämä professori Matti Virenin esitys on kaikkein viisain ja parhaimpaan selvitykseen perustuva sekä järkevimmin argumentoitu ja selitys siitä, että perustulo tai kansalaispalkka ei ole oikea tapa rahan jakoon.

Matti Viren kirjoittaa näin. ”Nykyisellä tulonsiirtojärjestelmällä on tulonsiirroille jokin peruste, ja siihen liittyvä avun tarve. Vaikka invaliditeetti, sairaus, lapsen saanti, opiskelu tai sotilaspalvelu. Perustulolla ei ole mitään sellaista. Perustuloksi voi tulla mitä tahansa: 500 tai 3000 euroa 2.5 tai 5.5 miljoonalle tuen saajalle. Ei sellainen lopputulos voi olla sivistyneen yhteiskunnan taloudenpidon perustana.”

Juuri näillä argumenteilla pohdimme samaa asiaa noin 50 vuotta sitten erään kaverini kanssa ja hän oli umpikommunisti, mutta täsmälleen samaa mieltä kanssani vaikka minä olin aloitteleva yrittäjä.

Yritystukia yleensäkin pidetään pahana asiana. Kuitenkin julkisen sektorin kaikki tuotanto ja palvelut toteutetaan juuri sillä tavalla, että sitä voidaan verrata yrityksille jaettavaan tukeen, jos yritykset toteuttaisivat ne palvelut ns. "omakustannushinnalla". Julkisen sektorin "omakustannushinta" on kaikissa tapauksissa todettu kalliimmaksi kuin yksityisen sektorin ja toiminta on tehottomampaa. Lisähuomiona sanon, että julkinen sektori on veronsaaja ja yksityinen yritys on veronmaksaja. Ilman veronmaksajaa veronsaaja ei voi toimia. On lisättävä siis veronmaksajia ja vähennettävä saajia.

Kuten Matti Viren mainitsee, ei koulutus ole muuttunut tuottavammaksi 150 vuodessa. Tästä on osoituksena se, että osa peruskoulun käyneistä syrjäytyy totaalisesti (esim. 10 %). Osa jää pitkäaikais- tai pätkätyöttömäksi ja elää yhteiskunnan varoilla koko loppuikänsä, hautaan asti (esim 15 %). Osa on muilla tavoilla yhteiskunnan hoidokkina, saa asumistukia, toimeentulotukia yms. eikä koskaan maksa veroja (esim. 15 %). Nämä 40 % kansalaisista olisivat niitä, joille kaikki em. tuet olisivat tarpeen ja ne korvattaisiin perustulolla.

Tilanne ei heidän kohdallaan muuttuisi miksikään. Heistä ei tulisi työmarkkinoille yhtään sen halutumia. - Entäpä, jos kaikki nyt aiottu raha; perustuloraha, kanavoitaisiinkin yritystukien kautta / muodossa noiden työllistämiseen ja ammattiin kouluttamiseen. Se voitaisi aloittaa jo siinä vaiheessa kun peruskoulun 4 - 6 luokalla huomataan, että tämä nuori ei tule nykymuotoisessa koulussa hyötymään mitään. Hän ei tule jatkossa selviämään mistään nykymuotoisesta ammattikoulutuksesta. Erilliskoulutus ja kasvatus johonkin ammattiin voisi onnistua parhaiten käytännönläheisessä työssä yrityksissä.

Tarkoitan vain yhtä asiaa. Sitä, että yritys käyttää kaikki saamansa rahat viisaammin kuin julkinen sektori. Sosiaalitukijärjestelmä työllistää vain rahan jakajat, saajat eivät koskaan työllisty, eivätkä opi muuta kuin kuponkien täyttämisen. Kaikki yritysten henkilöstölleen jakama raha on jo työllistänyt, jos palkkaa maksetaan vain työssäoloajalta. Muilta ajoiltahan ei palkkaa pitäisi maksakaan.

Jos tuloverotusta alennettaisiin niin, että alle 1500 euron kuukausituloista (18.000 €/v/hlö) ei menisi minkäänlaisia veroja ollenkaan. Näiden lisäksi voitaisi kaikki lapsilisät maksaa verottomana ja vain pienituloisille. Kolmesta lapsesta saisi lapsilisää 337 € / kk, eli 4039 € / v. Näin ollen kahden vanhemman ja kolmen lapsen perhe saisi ehdottomasti verottomia tuloja 40038 € / vuosi. Lisäksi noita tulo- ja verotusrajoja ei ole järkevää kontroloida niin tarkoin kuin nyt. Sehän olisi kannustava tekijä esim. opiskelun, työssäolon ja lasten kotihoidon yhteensovittamiseksi.

Nythän jokainen tuen saaja miettii omalta kohdaltaan, jokaista tulorajaa niin, ettei menettäisi tulonsiirtoja. Toisaalta viranomainen; Kela miettii missä kulkee se raja, milloin opintotuki lakkautetaan tai peritään takaisin, sama koskee tarveharkintaista työmarkkinatukea. Myös ansiosidonnaisen työttömyystuen ja pätkätöistä saatavien satunnaisten palkkatulojen sekä asumis- ja toimeentulotuen saaminen ja niiden menettämisen uhka (kannustinloukot) ovat jatkuvan kontrollin kohde viranomaisen ja saajan puolelta.

Mielestänä tässä säästettäisiin paljon viranomaistyötä ja tukeen oikeutettujen pahaa mieltä, kun asioita tarkasteltaisiin vuositasolla tai parin vuoden periodilla ilman takaisinperintämahdollisuuksia. Nythän asioita tarkastellaan päivätasolla. Jokainen työttömyyspäivä antaa korvausmahdollisuuden ja jokainen työssäolopäivä vie se ja aiheuttaa karenssin.

Yritystukea voitaisiin maksaa niille yrityksille, paremminkin sanuttuna niiden yritysten kautta palkkatukena sellaisen henkilön palkkaamiseen, joka on syrjäytymisvaarassa tai jolla on edellytykset ehdottamaani 1500 € / kk verottomaan ansioon. Samalla tavoin voitaisiin starttirahaa maksaa huomattavasti avoimemmin ja vähemmällä kontollilla kaksi tai kolme vuotta. Näin voitaisi saada aikaa työpareja tai tiimejä, joissa yksi tai muutama olisivat yrityksen perustajia ja yksi tai muutama tuettuja työntekijöitä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä.. Tulonsiirtojen passivoiva rooli unohtuu aina niiltä, joiden mielestä tulonsiirrot pienentävät köyhyyttä. Unohtuu, että samalla ne luovat uutta köyhyyttä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ehkäpä onkin niin, että tulonsiirrot itsessään eivät passivoi.

Ehkä passivoitumista saakin aikaan koko järjestelmä tulonsiirtojen ympärillä.

Manitoba:n perustulokokeilussa 1970-luvulla Kanadassa vaikuttaa olleen niin, että ei havaittu merkittävää ihmisten passivoitumista.

On erittäin mahdollista, että perustulo vapauttaa ihmisiä toimimaan innovatiivisemmin ja rohkeammin perustamaan yritystoimintaa ja sitä kautta ihmiset kehittävät enemmän taloudellista toimeliaisuutta, jonka kautta yhteiskunta saa ihan uusia verotuloja. Ja eläkkeet jne. saadaan maksettua.

Perustulo itsessään ei ratkaise Suomen systeemistä umpisolmua.

Samaan aikaan on viisasta purkaa PK-yritystoiminnan esteitä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Alkaa tulla esille faktoja, jotka tukevat käsitystä siitä, että Suomen nykyinen järjestelmä vastaa siitä, että ihmiset passivoituvat.

Tulonsiirroista se ei johdu.

Syynä on järjestelmä johon sisältyy monimutkainen sääntöviidakko.

Jos säännöt ovat sellaiset, että työtön ei saa opiskella ja kehittää itseään, on järjestelmä se, joka ei anna mahdollisuutta ihmisten aktivoitua.

Syy ei olekaan tulonsiirrot.

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala Vastaus kommenttiin #121

Sääntöviidakot ovat syyllisiä.
Jokapäiväinen kontrolli pätkätöiden ja työttömyyden ja muutamien kymppien tai satasien palkkojen tai työttömyystukien osalta on pelleilyä ja byrokratiaa. Se estää järkevien "keikkatöiden" ottamisen ja niiden avulla työpaikkaan kiinni pääsyn. Jos aktiivisella ihmisellä on mahdollisuus ottaa vuoden aikana useita kymmeniä päivän tai muutaman päivän pätkätöitä, niin tuo kuponkien täyttötilanne toistuu joka kerta. Samoin joka kerta toistuu se palkkatodistukset toimittaminen työttömyyskassaan, karenssien aiheuttama katkos ja työttömyysturvan odottelu ja epävarmuus. Juuri tätähän perustulolla halutaan estää.

Sehän voitaisiin estää jo pelkästään sillä, että lopetettaisi tuo jatkuva kontrolli ja siirryttäisiin esim. vuoden tai kahden periodilla tarkastelemaan asiaa. Kerran vuodessa voitaisiin tehdä tilitys, montako todellisia työpäiviä on ollut ja paljonko niistä on saatu palkkaa ja pitääkö palkansaajan oma ilmoitus suunnilleen paikkansa ja mikä on tilanne maksettujen työttömyyskorvausten kohdalla. Näin yksinkertaista. Tällöin ei tarvitsisi maksaa aiheetonta perustuloa tarpeettomasti kenellekään. Rahan kokonaiskulutuksestahan tässä on kysymys. Työttömiä voitaisi tavallaan pikkuisen hyvittääkin aktiivisesta työnhausta ja siinä onnistumisesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen ongelma on lisääntyvä työttömyys ja tässä kärvistelemme niin kauan kun pysymme yhteisvaluutassa EKP:n ja komission käskytettävänä. Oma keskuspankki ja itsenäinen raha ja finanssipolitiikka antaisi Suomelle mahdollisuuden investoida kotimaiseen työhön, ensialkuun varsinkin perusinfran kunnossapitoon joka on lähes täysin Kekkosen ajoilta olevassa kunnossa.

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala

Kun yksinkertaistaa tuon Matti Virenin ajatuksen, niin avustuksen tarkoitus on avustaa niitä, jotka todella ovat avustuksen tarpeessa. Tämä luo tasa-arvoa. Avustukseen käytettävät resurssit ovat aina rajalliset. Tasa-arvoa ei lisää se, että rajallisia resursseja jaettaisiinkin tasapuoulisesti kaikille; niillekkin jotka eivät ole avustuksen tarpeessa.

Nyt ei ehkä ole oikein verrata tilannetta Kanadaan 40 - 50 vuotta sitten. Nyt eletään Suomessa ja EU:ssa ja koko maailmakin on pienentynyt. Tilanteet ovat moneen kertaan muuttuneet ja hyvinvointivaltioissa työttömyys on kasvava uhka. Se taas johtuu ainakin kahdesta eri syystä.

1) Ensinnäkin me hyvinvointivaltioissa asuvat emme suostu tekemään ns. halpatyötä, jota alihekittyneissä maissa tehdään 1/50:lla jopa 1/100:lla siitä palkasta tai sosiaaliturvasta, jota me täällä saamme.
2) Me teetämme sen halpatyön automaatiolaitteilla tai roboteilla, jos emme osta sitä muualta.

Käyttäjän VilleHurmalainen kuva
Ville Hurmalainen

Tämä artikkeli lähtee täysin hakoteille tässä: "...Voi kai perustellusti olettaa, että yhtään työpaikkaa ei vähennettäisi sosiaalitoimesta eikä KELA:sta". Tämä väite ei pidä paikkaansa. Itse joudun tuskailemaan jatkuvasti vähentyvien työntekijämäärien kanssa - koko ajan vähemmällä pitäisi tehtä enemmän.

Vaikka KELA ei irtisano ketään, koko ajan jatkuva eläköityminen vähentää henkilöstöä, uusia ei saa eläkkeelle jäävien tilalle. Ja KELA on juuri vuoden vaiheessa madaltanut organisaatiotaankin.

Koko mielipide perustuu siihen, että menoeriä ei kukaan kuitenkaan saa vähennettyä, joten kaikki järkeistäminen on typerää. Ei erityisen rakentavaa ja oikeasti pitäisi tarkastaa näin triviaalit lähtöoletukset.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voi olla, mutta kysymys on siitä vähennetäänkö väkeä perustulon vuoksi. Mikään ei tässä vaiheessa viittaa siihen, että vastaus olisi kyllä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset