meeviren

Kilpailu tekee Hyville Veljille hyvää

Suomen taloudelle menee huonosti. Vaikka kuinka tulkitsisi jokaista uuttaa tiedonhyvää merkkinä uudesta kasvukaudesta, tosiasia on, että lama jatkuu. Lama jatkuu myös yhteiskuntapolitiikassa, uusien ajatusten ja avausten sijaan näköalattomuus ja eripura kasvavat.

Kysyä sopii, miten tiede-elämä ja tutkimus ovat kyenneet avittamaan käännettä parempaan. Vaikea sanoa. Lehtien yleisönosastot ovat toki täynnään kirjoituksia, joiden teemana on ”koulutuksesta (eikä mistään muustakaan) ei saa leikata”, mutta muistuuko mieleen yhtään konstruktiivista ehdotusta, siitä, miten Suomen talous ja yhteiskunta saataisiin taas jaloilleen?

Katsokaapa vaikka viimeisimpiä Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tänä keväänä valitsemia tutkimusprojekteja:

http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?ekaLataus=0&IBIF_ex=x_RahPaatY...

Löytyykö niistä teidän mielestänne sellaisia, jotka tarjoaisivat vinkkejä siitä, miten Suomi pääsisi eroon lamasta ja kykenisi vastaamaan yhä kovenemaan kansainväliseen kilpailuun. Olematta hirveän kyyninen voi sanoa, että eipä juuri. Vaikea sanoa, onko tilanne se parempi yksityisten säätiöidenkään osalta (ks. alla Kulttuurirahaston lista):

https://apurahat.skr.fi/myonnot

Tiedän, että rutiinivastaus tällaiseen kysymykseen on, että Suomen Akatemian pitää panostaa perustutkimukseen ja päiväkohtaiset tutkimus- ja selvitystarpeet jäävät valtion hallinnolle ja tutkimuslaitoksille. Mutta hetkinen; vaikuttaako todellakin siltä, että Suomen Akatemian valitsemat hankkeet olisivat kansainvälisen tason perustutkimusta?

Tiedeyhteisö on kovin mustasukkainen (omien) määrärahojensa vartioinnissa, mutta onko sillä rohkeutta tehdä todellista yhteistyötä ahtaiden reviirien yli (muuten kuin laadittaessa raha-anomuksia) ja onko sillä rohkeutta arvioida ja kyseenalaistaa tuloksiaan. Jos kysyy, mitä yhteiskuntapolitiikan alan tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut aikaiseksi, saammeko joitain järkeviä vastauksia. Vai onko tuloksena vain se sama mantra siitä, että suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus on kasvanut, pahoinvointi, vieraantuneisuus ja rasismi ovat lisääntyneet jne. Nämä tulokset saatiin kyllä jo 1970-luvun puolivälissä Suomen Akatemian rahoituksella toimineessa TANDEM -mammuttiprojektissa, jossa lähes kaikki sen ajan taistolaiset harjaantuivat tiedemiehiksi.

Kukaan tiedeyhteisössä ei varmaan mielellään kerro, että yhäkin toimintaan lyö vahvan leimansa ”Hyvä veli” –järjestelmä, jossa sopimattoman suurta roolia näyttelevät ideologiset asenteet ja toveruussuhteet. Toimittajien osalta asia on jo jotenkin ”julkinen”, mutta tiedeyhteisö kovin mielellään leikki tyhmää tässä asiassa. Kiinnitin huomioni Jukka Hankamäen tämänkeväiseen blogiin, jossa hän valitti sitä, ettei ollut koskaan saanut mitään yliopistollista virkaa tai apurahaa. Voi tietysti sanoa, joo, joo, se on Hankamäki… mutta luulen, että kyse on paljon suuremmasta asiasta. Kuvitelkaa vaikka, mitä tapahtuu, jos Suomen Akatemian yhteiskunnan ja kulttuurin toimikunnalta hakee rahaa esimerkiksi seuraaviin tutkimusteemoihin: miten parantaa ja tehostaa työmarkkinoiden toimintaa, miten parantaa yritysten tuloskuntoa ja vientimenetystä, mitä kustannuksia maahanmuutosta aiheutuu yhteiskunnalle, miten tuloloukut voidaan purkaa ja saada peräkamarin pojat työelämään jne. Todennäköisyys rahoitukseen saamiselle tuskin paljon poikkeaa nollasta. Toisinajattelin kohtalo suomalaisessa tiedemäisimmässä ei sittenkään ole kovin kummoinen, vaikka sitä ei kukaan rohkene sanoa. Mieleeni tulee ranskalaisetprofessori Gilles Saint-Paulin kirjoitus (alla linkki) jossa hän ihmettelee (ja yrittää selittää) sitä, miksi ranskalainen opettajakunta on täysin eri planeetalla ideologisen taustan suhteen verrattuna muuhun väestöön? Olen aika varmaan, että samalaiset piirteet koskevat myös Suomen koululaitosta.

http://www.tse-fr.eu/sites/default/files/medias/doc/wp/macro/wp_macro_33_2009.pdf

Mikä sitten ratkaisuksi tähän ongelmaan? Mielestä paras ratkaisu olisi lisätä kilpailua; leikata Suomen Akatemian osuutta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja siirtää sitä kilpaileville toimijoille, joilla ratkaiseva tärkeänä kriteerinä olisi tutkimustulosten käytännön merkitys ja hyödynnettävyys talous- ja yhteiskuntapolitiikassa. Kai pitäisi ajatella niin, että korkean tason perustutkimus on jatkossa entistä enemmän sellaista, joka kilpailee kansainvälisestä rahoituksesta. Me emme siinä suhteessa voi olla kovin suuri tekijä. Sen sijaan meillä on huutava pula tutkimuksesta, joka tekisi politiikasta järkevää ja kaikkia kansalaisia hyödyttävää sen sijaan, että tukeudutaan ”himas” –tyyppisiin fraaseihin ja kerätään politikan irtopisteitä ja ruokitaan poliittisia intohimoja.

 

Matti Viren

PS Huomasin viime viikolla, että Oulun yliopisto lakkauttaa tilastotieteen oppiaineen. Siinä varsinainen uroteko; mihin nyt tiedemaailmassa tilastotiedettä tarvitaan!

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

”Oulun yliopisto lakkauttaa tilastotieteen oppiaineen”

Kyllä ne siellä Oulussa ovat viisaita. Tietävät hyvin että on olemassa
valhe-emävalhe-tilasto!

Sitä paitsi tilastotieteessä tarvitaan vain 0 ja 1.

Jos todennäköisyys on 0, niin kyseessä on valhe.
Jos todennäköisyys on yli 0, niin kyskyseessä todennäköinen asia.
Jos todennäköisyys on 1, niin kyskyseessä on tilasto.

Ei tähän mitään oppianetta tarvita!

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Lisäksi on ehkä hyvä tietää, että "ja on kertaa" ja "tai on plus", jos muuttujia on enemmän kuin yksi.

Tilastotiede on kyllä harvinaisen vaarallista, sillä tilastotieteilijä ilman asiantuntemusta tilastotieteilynsä kohteesta on lähtökohtaisesti aina väärässä, ja tietyn aiheen asiantuntija ilman käsitystä tilastotieteen mekanismeista on myös lähtökohtaisesti aina väärässä ainakin tilastoja tulkitessaan.

Jos Oulussa on tajuttu, että tilastotiedettä pitää yhden oppiaineen sijasta pakkosyöttää kaikkien alojen opiskelijoille kaikkien oppisisältöjen sivutuotteena, siellä ollaan oikealla tiellä. Jos taas tilastotieteen merkitystä ei tunnisteta ollenkaan, on Oulun yliopisto kokonaan menetetty.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vastakkainasettelusi on vähän erikoinen... Kai nyt kakkien (ainakin yhteiskuntatieteilijöiden) pitäisi tuntea tilastotieteen alkeet.
Ongelma kai on siinä, että tilastotiede on kaikkea muuta kuin mediaseksikäs oppiaine ja rahat menevät niille "seksikkäille".

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #4

Kuten kirjoitin, ihan kaikkien pitäisi tuntea tilastotieteen alkeet. Jos tarkoitit vastakkainasettelullani sitä, miten kommentoin Oulun yliopiston päätöstä, niin kyseessä ei ollut vastakkainasettelu. Sen sijaan ajoin takaa sitä, että jos Oulun yliopisto yksittäisen oppiaineen poistamisen _lisäksi_ upottaa merkittävästi tilastotiedettä muiden aineiden opetukseen, on päätös järkevä, kun taas jos näin ei ole, heikkenee Oulun yliopiston kaiken tieteellisen tutkimuksen taso tulevaisuudessa paljon. Minä en tiedä kumman tien Oulun yliopisto on valinnut, joten kommentoin samalla kertaa molempia vaihtoehtoja.

Reijo Jokela

Kylläpä nuo rahoituspäätökset kertovat karua kieltään siitä, että Suomessa on rahaa yllin kyllin. Kyse on vain siitä mihin se kohdistetaan.
"Semanttiset alueet Akkadinkielisissä teksteissä 480 000".
Voin vain kuvitella kuinka laaja-alaiset vaikutukset tällaisellakin tutkimuksella on. Tiedä vaikka juuri tuolta nousisi se uusi Nokia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Korkeakoulujen ja laitosten budjettirahoitusta lisäävät niiden saamat Akatemian apurahat - asia jonka logiikkaa en täysin ymmärrä. Laitoksilla on siten suuri houkutus kehittää Akatemia -hankkeita ja muodostaa niitä varten mitä eriskummallisempia konsortioita (osin siksi, että Akatemia palkitsee hyvin ns. monitieteellisyydestä, mitä sitten lieneekään). Hankkeiden koko kasvaa osin tästä syystä ja rahaa palaa paljon. Ei ihme, että lapsipuolen asemaan helposti jää hankkeen käytännön hyöty ja tarkoituksenmukaisuus.
Kaiken lisäksi hankkeiden hyödyllisyytta ei käytännössä arvioi kukaan jälkikäteen ....

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta veljille se voi tehdä kaaoksen joka odottaa räjähtämistään. Mikäli tätä tosiasiaa ei tunnusteta,niin tiemme jatkuu kaaoksesta kaaokseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset