*

meeviren

Kuuluuko Turkki Eurooppaan?

Vaikea kysymys, kysytäänpä Euroopan parlamentin jäseniltä. Vuoden 2014 YLE:n vaalikoneesta selviävät seuraavanlaiset vastaukset toteamukseen ”Turkin paikka on Euroopassa”: Halla-aho -2, Hautala +1, Jaakonsaari +1, Jäätteenmäki -1, Kumpula-Natri -1, Kyllönen -1, Pietikäinen +1, Ruohonen-Lerner -1, Sarvanmaa -1, Takkula -2, Torvalds -1, Virkkunen +1, ja Väyrynen +1 (-2 = täysin eri mieltä, -1 eri mieltä, 0 ei mitään mieltä, +1 samaa mieltä ja +2 täysin samaa mieltä). Kun samanlainen kysymys tehtiin Ukrainan osalta, vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta vastaavuus oli kaukana täydellistä (jos järjestyslukujen välille uskaltaa laskea korrelaation, se on ”vain” 0.38).

Näyttäisi siis siltä, että valtaosa MEPeistä olisi valmis tyrmäämään Turkin EU-jäsenyyden. Mutta johtopäätös on hieman ennenaikainen. Jos silmäilee ehdokkaiden kommentteja, kyse on enemmänkin viivytystaistelusta. Se selvää ehdokkaiden kommenteista (Kyllöseltä ja Torvaldsilta niitä ei herunut).

Halla-aho: Turkin köyhyys, islamilaisuus ja koko tekisivät sen jäsenyydestä (ja avoimista rajoista) vahingollisen muulle Euroopalle.

Jaakonsaari: Jos Turkki täyttää demokratian, sananvapauden, vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen kriteerit ja parantaa naisten asemaa, niin jäsenyys tulevaisuudessa on mahdollinen. Nyt jäsenyys näyttää kaukaiselta.

Jäätteenmäki: Turkin kehitys on ottanut takapakkia. Turkin EU-jäsenyys ei ole ajankohtainen.

Kumpula-Natri: Pidän Turkin ja EU läheistä ja lähenevää suhdetta talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeänä. Jäsenyyskriteerit tuntuvat juuri nyt etääntyvän lähestymisjakson jälkeen. Olen taipuvainen näkemään, että EU ja Turkki voisivat löytää omanlaisen sopimuksen, vaikkei se olisi täysjäsenyys.

Pietikäinen: EU:n tulee pysyä avoimena kaikille niille Euroopan maille, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit. Tämä on sekä EU:n että sitä ympäröivien alueiden pitkäntähtäimen vakauden kannalta tärkeää. En silti usko, että seuraavaa laajempaa laajentumiskierrosta esimerkiksi Turkkiin nähdään seuraaviin vuosiin.

Ruohonen-Lerner: Turkin jäsenyyden täyttymisen ehdot ovat vielä kaukana tulevaisuudessa

Sarvanmaa: (Jäsenyys) Ei ole näköpiirissä.

Takkula: Turkki ei täytä jäsenkriteerejä, joten se ei voi olla EU:n jäsenmaa. Myös Turkin kulttuuri poikkeaa keskeisellä tavalla EU maiden kulttuurisesta perinnöstä. Turkilla on vielä pitkä matka laittaa mm. ihmisoikeuskysymyksensä kuntoon, joten seuraavien vuosikymmenten aikana ei ole odotettavissa Turkin EU-jäsenyyttä.

Virkkunen: Turkki on puolestani tervetullut EU-jäseneksi silloin, kun se täyttää jäsenyysehdot. Nyt se ei ole vielä lähelläkään. Esimerkiksi Turkin tämän kevään pyrkimykset rajoittaa sananvapautta eivät kuulu eurooppalaiseen maailmaan

Väyrynen: Kun täyttää jäsenyyden ehdot. Unionia on uudistettava siten, että Turkin ja Ukrainan kaltaisten maiden jäsenyys tulee helpommaksi,

Melkein kaikki vastaukset on tulkittavissa sanoin: periaatteessa kyllä, mutta ei juuri nyt. Mutta näinhän se aina menee. Jos kysyt poliitikolta (vaikka) hyväksyykö hän abortin, vastaus on varmaan jotain sellaista kuin, että ”abortti ei juuri nyt ole ajankohtainen”.

Kansalaisen kuluttajan suoja on hieman heiveröinen, jos suhtautuminen esimerkiksi juuri Turkin EU-jäsenyyteen ei ole mitenkään periaatteellinen, vaan valinta perustuu arvioihin siitä, millainen on sanavapauden tila tai naisten asema päätöksentekohetkellä. Asia ei paljon selkene sillä, että vedotaan niin sanottuihin lähestymiskriteereihin, jotka kaikki ovat poliittisia tulkintakysymyksiä. Lähes kaikki suomalaiset MEPit tuntuvat hyväksyvän ajatuksen siitä, että Euroopan maantiede sanelee sen, ketkä voivat liittyä EU:n jäseniksi. Tosin tässäkin suhteessa on jo lipsuttu Kyproksen osalta ja oikeastaan aikanaan myös Grönlannin osalta.

Luulisi, että olisi helpompaa muuttaa maantiedon määritelmiä, kuin perustaa Euroopan Unionin sisältö johonkin verraten mielivaltaiselta tuntuvaa rajamääritelmään. Aikojen kuluessa käsitys Euroopan itärajasta on muuttunut moneen kertaan. Vaikka useimmat kai pitävät Uralia ja Kaukasusta jonkinlaisina rajoina, asiasta ei suinkaan ole yksimielisyyttä. Mitään ei mahda sille, että Eurooppa ei ole valtio, vaan epämääräinen joukko valtiota jossain Kanadan ja Kiinan välissä.

Kun aikanaan opiskelin Chicagossa, (tuleva) senaattori Daniel Patrick Moynihan kävi siellä puhumassa kertoen muun muassa suulähettiläskaudestaan Intiassa. Siihen aikaan USA:n ja Intian välillä oli monta eripuran aihetta, joista yksi sattui olemaan USA:n tukikohta Diego Carcian saarella Intian valtameressä. Moynihan kertoi, että Indira Gandhi oli kahdenkeskisessä keskustelussa pitänyt täysin sietämättömänä sitä, että USA:lla oli (ydinase)tukikohta keskellä Intian (ja nimenomaan Intian) valtamerta. Siihen Moynihan oli vastannut, että yksinkertaisin ratkaisu tähän ongelmaa on Intian valtameren nimittäminen joksikin muuksi valtamereksi.

Ehkä Euroopankin kannattaisi hieman tutkiskella sitä, velvoittaako maantiede sitä johonkin, ja mitä eurooppalaisuus oikein tarkoittaa. Jokaisella on asiasta varmaan oma käsityksensä, mutta miten pitkälle yhteisymmärrystä oikein riittää? Onko sittenkin kyse vain yhdestä sanasta? Entä jos joku keksii ”Euroopalle” uuden nimen?

Matti Viren  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos suomalaisten meppien Turkki-näkemysten koostamisesta. Tämä bloggaus on hyvää luettavaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eipä kestä. Aika vähällä poliitikot pääsevät Suomessa siinä suhteessa, että aiempiin lupauksiin ei paljon kiinnitetä huomiota. Toisaalta mitä vähemmän niihin kiinnitetään huomiota, sitä suurempi on houkutus petkuttaa äänestäjiä. Joku voisi jopa väittää, että huonompaan suuntaan on menty ja "ne kääntää kuitenkin takkinsa" epäusko lamauttaa poliittista elämää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Niin, ja toisinaan vaaleilla valitut päättäjät tukeutuvat taktisesti kansanäänestyksiin, kansalaiset äänestävät niissä enemmän ja vähemmän fiilispohjalta kuka mistäkin, ja homma voi mennä entistä arvaamattomammaksi, kuten tässä kirjoitetaan:

http://teroexpat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220186-t...

(Lisäsin muuten yhden u-kirjaimen otsikkoon samalla, kun nostin kirjoituksen ns. karuselliin: kuluuko -> kuuluuko)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Turkissa on toki maantieteellisesti Euroopan puoleinenkin osa, jossa asuu kristittyjä. Ja viime aikaisesta kehityksestä huolimatta turkkilaiset ovat kyllä eurooppalaisempia kuin Lähi-Idän muslimimaat. Juuri siksi Turkin EU-jäsenyys on haastava pala EU:lle. Lähinnä siksi, että EU tarvitsee vankat syyt anomuksen tyrmäämiseksi.

Toki ne perusteet jossain vaiheessa olisi löydetty joka tapauksessa, mutta tämä sotilaskaappauksen yritys ja siitä seuraavat toimenpiteet antavat hyvän syyn EU:lle tyrmätä hakemus toistaiseksi.

Olin 80-luvun lopulla Belgiassa eräässä seminaarissa, jossa yksi puhujista oli Bilderberg -kokouksessakin luennoinut kaveri. Hän paljasti jo tuolloin silloisen EEC:n laajenemispyrkimyksen ja mainitsi, että EEC:lla on kaksi ongelmaa: Marokko ja Turkki. Muotoili asian suurin piirtein siten, että Marokolle voidaan melko nopeasti sanoa, että "te ette kuulu Eurooppaan". "Mutta Turkin kohdalla asia on vaikeampi. Loppujen lopuksi sanomme kuitenkin "NO"!"

Mieleen painuvaa hänen esityksessään, joka pidettiin siis vuonna 1988, oli ilmoitus: "Third World War is already over, and USA is the winner. You will see the consequences in a couple of years."

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Istanbul on Euroopanpuolella.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Niimpä onkin... Siis... voitaisiinko sopia, että vapaamieliset muuttaisivat Bosborinsalmen länsirannalle ja äkkiväärät jäis itärannalle... niin saataisiin kaksi Turkkia... tosin äkkiväärille jäisi enemmän hehtaareja... mutta viisaampi väistyy.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Lähinnä siksi, että EU tarvitsee vankat syyt anomuksen tyrmäämiseksi.... Ei kai millään maalla ole subjektiivistä oikeutta liittyä Euroopan Unioniin - vaikka vaan vetomalla maantiedon kirjaan..
Ongelma kai on enemmänkin siinä, että Unionin piiristä on tullut ties minkälaisia lupauksia jäsenyydestä joskus vuonna X ilman, että asiasta olisi sen kummemmin sovittu.
Mikään salaisuus ei kai ole, että jotkut ranskalaiset haluaisivat Marokokon - ja ehkä myös Algerian ja Tunisian mukaan kumppaneiksi ja jopa jäseniksi. Ja jos asiaa kysyy poliitikoilta, he vastannevat, että tämä(kään)asia ei ole ajankohtainen..

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Kartaa katsomalla on vaikea mieltää maata osaksi Eurooppaa. Sen itäosat ovat Keski-Aasiassa ja naapurit totaalisen eri kulttuuriin kuuluvia valtioita. Historiallisesta Turkista ei juurikaan löydy rauhanomaista tahtoa. Se on ollut Valloittaja mm Kreetalla. Suhde Kreikkaan on hyvin vaikea ja Kypros on yhä jaettu. Turkkilaiset olivat jo Wienin porteilla muutama sata vuotta sitten. Maa käy sotaa. Kurdikysymykseen ei ratkaisua ole löytynyt.
Uskonto ja kulttuuri on asia joka lyö viimeisen niitin ajatukseen ottaa Turkki EU jäseneksi. Jos Alaniassa ja Istanbulissa tuntuu kivalta niin Anatoliassa on jo hyvin erilaista. Se mitä nyt tapahtuu varmaan vaientaa ajatukset todella pitkäksi aikaa. Parempi vaan edetä kauppasuhteiden kautta. Se varmaan olisi ollut Euroopassakin parempi vaihtoehto kuin tämä ihmeellinen half pregnant-liittovaltio. Sekin parempi kuin ei mitään. Englantihan voisi nyt lyödä hynttyyt yhteen Turkin kanssa. Maiden vanhanaikaisuudessa ja arroganssissa on jotain samaa. Ja pahaa ruokaa molemmissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näinhän se on... Mutta kyllä Suomesta löytyy niitä, joiden mielestä kaikki laajenemisen ongelmat voidaan hoitaa, ja lopussa on vain auringonpaistetta.
Ihmettelen vaan, miten Atlantilta Uralille ja Syyria rajalle ulttuva unioni tulisi toimeen, kun edes Suomen tapainen maa ei oikein pysyty hoitaaman omaa talouttaan..

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Erdoganin harjoittama toisinajattelijoiden ja kurdien sorto, naurettava paranoia gülenistejä kohtaan, uho armeniamassamurhista jne vie maan pois EU-jäsenyyden mahdollisuudesta. Todella vahinko. Atatürkin perintö "valkoliljojen maineen" ("rauha kotona, rauha maailmalla") olisi ollut hyvä pohja jatkaa kun olisi enemmän otettu huomioon huntukansa. Erdoganin vihapolitiikka on järjetöntä. Huippuna oli masinoitu "sotilaskapina".

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Historiallisesti osmanien sulttaanikunta sisällytti itseensä suuren osan Kaakkois-Eurooppaa. Turkkilaiset kykenivät vielä vuonna 1683 piirittämään Wieniä, joka nykyään käsitetään osaksi Euroopan sydänmaata. Siten Turkin voisi ajatella olevan osa Eurooppaa.

Jos kysymys kuuluu, jakaako Erdoganin fasistinen nykyhallinto Euroopan unionin demokraattisen arvopohjan, vastaus on yksiselitteinen ei.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä on euroopan unionin demokraattinen arvopohja minkä kaikki muut jakaa?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Se demokraattinen arvopohja, mikä on määritelty Kööpenhaminan sopimuksessa vuonna 1993 ja vahvistettu Madridin sopimuksessa vuonna 1995:

1 stability of institutions guaranteeing democracy, the rule of law, human rights and respect for and protection of minorities;

2 a functioning market economy and the ability to cope with competitive pressure and market forces within the EU;

3 ability to take on the obligations of membership, including the capacity to effectively implement the rules, standards and policies that make up the body of EU law (the 'acquis'), and adherence to the aims of political, economic and monetary union.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #14

Miten tämä arvopohja on jotenkin eurooppalainen? Sitä kai voi kutsua millä nimellä tahtoo? Länsimainen? Jos ns. eurooppalaisten arvojen perusteella valitaan jäseniä, pitäisi kai aloittaa Britanniasta, Uudesta Seelannista, Kanadasta, ... Varmaan esiumerkiksi Chile tulee ennen Turkkia. Jopa Venäjä.
Nyt tietenkin hoetaan, että Turkki ei voi tulla, koska on Ergodan on fasistinen. Mutta ei varmaan voi olla niin, että kaikilla ei-fasistisilla mailla on oikeus liittyä Euroopan unioniin.
Ja vielä loppuun: miten Madridin sopimuksen kohta 3 sopii esimerkiksi Kreikkaan?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #18

En täysin ymmärrä saivarteluasi, mutta ylläoleva Madridin sopimusteksti joka tapauksessa artikuloi kriteerit Euroopan unioniin liittymiselle. Turkki karahtaa jo kohtaan yksi.

Mitä Kreikkaan tulee, se tietääkseni liittyi Euroopan unioniin jo vuonna 1981, siis neljätoista vuotta ennen Madridin sopimuksen solmimista.

Se, että eurooppalaiset arvot ovat levinneet ajan kuluessa muuallekin maailmaan, on niin sanottua historiaa. Siitä voi lukea vaikkapa kirjoista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #20

Turkki voidaan näiden kriteerien valossa sulkea pois NYT, mutta ei "pysvästi". Mutta entä muut maat. YK:ssa on 193 jäsenmaata. Miten moni niistä on "oikeutettu" jäsenyyteen (ilman maantiedon kirjaa)?
Perusongelma aikakin minun mielestäni on on siinä, että olemme mukana seurakunassa, jonka tulevasta muodosta emme tiedä juuri mitään (onko mukana Turkkki, Ukraina, Venäjä... määrääkö Bryssel valtion menot ja tulot, onko yhteinen armeija jne.).
Jos kysyt asiaa poliitikoilta, saat vastauksen, että kysymyksesi eivät ole ajankohtaisia.
Verrataanpa EU:ta Yhdysvaltoihin. Kun Alaskasta tuli USA:n osavaltio 1959, sen ihmiset tiesivät tasan tarkkaan, mihin ne liittyivät. Ja tuskin siellä kukaan haluaa nyt kansanäänestystä liittovaltion jäsenyydestä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #22

"Mutta entä muut maat. YK:ssa on 193 jäsenmaata. Miten moni niistä on "oikeutettu" jäsenyyteen (ilman maantiedon kirjaa)?"

Käsittääkseni yksikään maa ei ole oikeutettu Euroopan unionin jäsenyyteen. Tämän tulkintani johdonmukaisuutta puolustaa se, että jäsenyyttä pitää erikseen hakea ja sen tiimoilta käydään jopa jäsenyysneuvotteluita. Voi tietenkin olla, että turkulaisella taloustieteellä on asiasta eri tulkinta, siihen en osaa ottaa kantaa.

Myös YK:lla on jonkinlaiset kriteerit jäsenyydelleen (artikla 4, kappale 2 YK:n peruskirjassa). Niiden tulkinnanvaraisuuden jätän itse kunkin arvioitavaksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #23

Aina lopuksi tulee aasipotkuyritys turkulaiselle taloustieteelle. Joku pakkomielle sekin.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #25

Turkulainen taloustiede lienee liian helppo maali, jos sen potkiminen on jo tullut tavaksi. Täytyy yrittää tulevaisuudessa osua ylemmäksi. Kiitos kuitenkin kun pidät kirjaa, erehdyin olleeni ensimmäistä kertaa asialla.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #23

En taloustieteestä tiedä mitään, mutta Saksa haluaa myös Kaukasuksen maat mukaan.
Öljy ja kaasu sekä satamat, öljy- ja kaasuputket, nääs.

Tässä sarja videoita - en löytänyt sitä mitä etsin, mutta Välimeressä on myös kaasua ja öljyä, joka kuuluu Kreikalle, Turkille, Israelille ja Gazalaisille:

https://www.youtube.com/watch?v=EpMCs2XlDRE&spfrel...

Tästä listasta voi katsella eritasoisia videoita - avainsanat:
oil and gas pipe lines

Henry

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14

Eikö mikään noista tunnu silkalta huuhaalta,kun puhutaan arvopohjasta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Khmm..... Hunnitkin etenivät aina Katalaunien kentille (Ranskaan), mutta silti kukaan ei toistaiseksi esittänyt heidän perillisilleen EU:n jäsenyyttä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Muinaiset magiaarit ylpeilivät Attilan veren virtaavan suonissaan.

Nykyään Unkari on Euroopan unionin jäsen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Ajoittain tosin hiukan kiikun kaakun.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Riippuu mitä tarkoitetaan euroopalla..määrittelisitkö sen ensin?

Käyttäjän hrautomaki kuva
Hannu Rautomäki

Varsin käsittämätöntä, että EU:ssa Turkille on pidetty jäsenyysporttia raollaan vuosikaudet, nakeltu porkkanoita ja aseteltu ehtoja.
Turkin EU-jäsenyys olisi todennäköisesti EU:n lopun alku.
EU:ssa ei ole ymmärretty vieläkään, että nykyisenkin yhteisön taloudellinen kehitys on saatu pysähtymään johtuen EU:n itsensä keskusvaltaisuudesta ja euroalueen ikään kuin sosialistisesta yhteisvastuusta muiden maiden veloista.
EU:n kaikki jäsenmaat poislukien Luxemburg ovat velkaantuneet yli EU:n itsensä asettaman kriisirajan, ja Turkin jäsenyys merkitsisi tukikarusellin kautta vain velkaantumisen kiihtymistä.
Viimeaikaisien tapahtuminen luulisi osoittavan EU-johdolle, että Turkki on varsin lähellä hierarkisia arabimaita ja kaukana eurooppalaisista arvoista.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Wikileaks sai haltuunsa AKPn sähköpostia ja julkaisi sen osoitteessa https://wikileaks.org/akp-emails/

Luonnollisesti tämä sivusto blokattiin niin ettei aineistoa voi selata Turkista.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Tuli tutkittua tätä aineistoa ja löysin sieltä yhden viestin jonka osoite johtaa sivustolle http://www.secularism.org.uk/blog/2014/11/the-rise...

Tästä selviää että Erdoganin tavoite on ollut alusta asti viedä Turkki islamistiseen suuntaan.

"It would be a mistake to underestimate Erdogan. Ever since he entered politics at a young age, he aimed to become head of state because he believed only he could abolish the 'infidel / heretic' social system; that is how the secular state is perceived by political Islamists. But attributing the Islamic transformation of Turkey only to him, would be paying him too generous a compliment.

It would also be wrong to explain this turn of events with reference to differences between right and left, since these distinctions are far more complex in Turkey. The biggest chasm between left and right in our politics now is religion; it all hinges on whether "you are pious or not."
.
.
.
"This issue is so important to Erdogan that he did not trust even his most loyal advisors, and instead put his own son in charge of the Islamization of education. In 2002, the number of pupils studying and graduating from the imam-hatip schools set up to train clerics was seventy thousand, now their number is one million. This number does not include the pupils who attend schools known as "hidden" cleric schools that are functioning under the guise of being regular public schools."
.
.
.
"Islamists define the morality of society in terms of woman's virtue and her relations with the opposite sex. This is why, in their eyes, girls and boys have to be segregated. Boys and girls cannot be on the same school grounds, and this includes university dorms. Students of different gender cannot be taught in the same building prior to university. Most school grounds have been gender-segregated in the past ten years.

My cousin has been a physics teacher for twenty years. During the last five years she was made to hand over her physics classes to a member of an Islamic tariqat (order). She was told to remain at the teacher's common room during her class periods, so that it looked as if physics was being taught at that hour as stated in the curriculum. For five years those pupils learned nothing about physics - and all about jihad. She felt incapable of changing the situation and therefore she resigned."

Ei näytä kovin hyvältä. Jihadia ja islamismia on opetettu vuodesta 2002 lähtien salaa. Muistuttaa kovasti kommunistien ja natsien metodeita.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Luuleeko ne Brysselissä EU:n laajentumisen kautta voitavan levittävää vakautta ja rauhaa edelleen Euroopassa samalla tavalla kuin tähän asti, ottaen huomioon EU:n rajojen ollessa siellä missä jo ovat. Vastaus on, että tottakai luulee. Ihmiset eivät lakkaa uskomasta kerran oppimaansa olosuhteiden muuttuessa.

Laajentuminen on toiminut kohtuullisesti, kun liittyvillä mailla on ollut perinteitä demokratian noudattamisesta. Onko demokratian ajatus ja pelisäännöt turkkilaisten ja venäläisten alitajunnassa. Minä odottaisin 60 vuotta kokeilukulttuurin harjoittamista demokratian saralla onnistuneesti ennen jäseneksi hyväksymistä. Sama periaate ihan kaikkien muidenkin uusien maiden kohdalla, joilla ei omaksuttuna mitään perinnetietoa demokratiasta omalla historian janalla.

Edellinen odotukseni ei tietenkään toteudu eikä EU:sta koskaan tule toimivaa kansalaisilleen, vaan jatkaa tulevaisuudessakin uusien ongelmien synnytyslaitoksena kansalaisilleen. Tässä kulkee se jakolinja eurofiilien ja kriitikoiden välillä. Eurofiileille riittää EU olemassa oleminen tarkoituksena levittäytymisen jatkuminen, kun kritiikkiä esittävien tulkitsen haluavan unionista ensin toimivan.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Mikä maa kuuluu EU:hun? Ainakin nämä:

Itävalta, Belgia, Kroatia, Kypros, Tsekki, Tanska, Eesti, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat,
Puola, Portugal, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi.

Mitkä maat eivät oikeastaan kuuluisi EU:hun ja miksi:

Bulgaria: ihmisoikeusrikkomuksia, rikkomuksia kansainvälisten
verkkoliikennesäädösten suhteen
Kreikka: talous ei EU -yhteensopiva, pärjäisivät paremmin ulkona
Italia: pankkien tilanne ei EU -yhteensopiva
Romania: ihmisoikeus- ja vähemmistörikkomuksia
Britannia: eivät halunneet olla EU:ssa
Turkki: helvetinmoinen paikka (jos ei nyt vielä niin pian)
Länsi-Ukraina:
megalomaanisen laajenemisajattelun kohde,
läpeensä korruptoitunut, täydellisen manipuloitu tiedotustilanne

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset