*

meeviren

Pukit kaalimaan vartijoina

Keskustelu alkaa aina sanonnoilla: asuminen on liian kallista Suomessa, vuokrat ovat liian korkeita. Sitten seuraa joukko ehdotuksia, joilla asumisen hintaa saadaan laskettua. Päällimmäisenä on aina asuntotuotannon kasvattaminen (lisää rakentamista, tontteja jne.): lisää tarjontaa, hinnat laskevat.

Mutta se on ensimmäinen väärinkäsitys. Ei asuntotuotannolla ole lyhyellä tähtäimellä mitään vaikutusta hintoihin. Asuntokannan nettokasvu on viime vuosina (ml. 2015) ollut noin yksi prosentti. Jos luku on yhden prosentin sijaan 1.5 %, ei sillä ole mitään vaikutusta hintoihin. Vain jos asuntoinvestoinnit kasvaisivat espanjalaisiin lukemiin (siellä asuntokanta kasvoi 2000-luvun alussa peräti 25 %), niillä voisi olla joitain hintavaikutuksia.

Lyhyellä aikavälillä kaikki riippuu kysynnästä. Muistakaa vaikka 1990 -luvun alun lama. Reaaliset asuntohinnat laskivat neljässä vuodessa (1989-1993) lähes 50 %. Ei siksi, että asuntotuotanto olisi kasvanut, vaan siksi, että reaalitulot ja reaalitulo-odotukset romahtivat ja rahamarkkinat kiristyivät ennennäkemättömällä tavalla (reaalikorot olivat huipussaan 15 %, kun ne nyt ovat negatiivisia). Jos nyt reaalikorot olisivat -0.5 prosentin sijaan 5 prosenttia ja ihmiset olettaisivat reaalitulojen pysyvän korkeintaan nykytasolla seuraavat kymmenen vuotta, ei asuntohintojen korkeutta tarvitsisi päivitellä.

Mitä muuten tulee asuntohintojen (vuokrien) kalleuteen, tuntuu unohtuneen, että suurin syyllinen on itse asiassa valtiovalta. Valtio yhdessä kuntien kanssa on kiivaaseen tahtiin nostanut asumisen verorasitusta (kiinteistövero, lämmityspolttoaineiden verot, sähkövero, vesimaksut, tonttihinnat jne.). Pääomaverotusta on kiristetty lähes tyyliin prosenttiyksikkö vuodessa. Vuonna 1993 se oli 25, nyt (käytännössä) 34. Selvää on, että markkinoilla, joilla on liikakysyntää (myyjän markkinat) verot menevät kokonaisuudessaan ostajan (vuokralaisen) maksettavaksi. Eli siinä 10 % lisää vuokriin pääkaupunkiseudulla. Korkeat pääomaverot ovat mannaa ns. yleishyödyllisille yhteisöille, jotka ovat verosta vapaat, mutta saavat verojen korotuksen hyödyn korkeimpina vuokrina ja muina pääomatuloina. Suomessahan markkinat toimivat hyvin!

Samanlainen vaikutus on tulonsiiroilla (asumistuki ja toimeentulotuki), jotka kapitalisoituvat asuntohintoihin. Vanhasen hallituksen 2006 poistama asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu toimentulotuesta on tyyppiesimerkki siitä, mitä pahaa hyvää tarkoittava politiikka saa aikaan. Tulonsiirtojen varassa oleville syntyy insentiivi muuttaa mahdollisimman kalliisiin asuntoihin – ja tietenkin pääkaupunkiseudulle, jossa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelmat ovat kaikkein suurimmat. Sinne muuttavat myös pakolaiset ja muut maahanmuuttajat, olisi se sitten valtiovallan tietoista politiikkaa tai ei.

Kaiken tämän jälkeen tuntuu absurdia kääntää katseet valtiovallan suuntaan asioiden tilan korjaamiseksi. Ja katso, mikä viesti tulee valtiovallan edustajilta (Hyssälä, Pokka..): pitää harkita vuokra- ja asuntohintasäännöstelyä! Se nyt vielä puuttuisi, että poliitikot korvaisivat hintamekanismin. Ehkä opintomatka Venezuelaan kannattaisi tehdä ennen pitempiä puheita.

Matti Viren

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (114 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Osaako Matti sanoa olisiko työvoima- ja elinkustannusten poliittinen pakettiratkaisu toimiva, jossa "palkka-ale" ikään kuin "tienataan" elinkustannusten alennuksilla (merkittävin kustannus on asumiskustannukset)? Paketissa voisi olla ainakin toimenpiteet asumiskustannusten, ruokamenojen ja ihmisten päivittäiseen liikkumiseen liittyvien kustannusten pienentämiseksi vastapainona palkkojen leikkauksille. Esimerkiksi asumiskustannusten leikkauksella 200€ kuukaudessa ja vastaavan suuruisella palkkojen leikkauksella olisi merkittävä vaikutus maan kilpailukykyyn.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Asumistukiongelmat pahenevat tuloerojen kasvaessa tulonjaon häntäpäässä. On ilmeistä, että tyypilliset asumismenot ja muut elinkustannukset asettuvat paikallisesti hintatasolle, joka on verrannollinen mediaanituloihin, koska tällöin markkinoilla on vielä riittävästi asiakkaita. Kun tulot jäävät edes maltillisestikin mediaanitulon alle, esimerkiksi alle 60%:iin mediaanitulosta, jota pidetään tyypillisesti suhteellisen köyhyyden tai pienituloisuuden rajana, käy niin, että käytettävissä olevat tulot eivät enää riitä maksamaan keskituloisen rahkeille mitoitettuja hintoja ja tukien tarpeet kasvavat. Yli kahden lapsen yksinhuoltajaperheet ovat korkealla todennäköisyydellä ainakin yhden varallisuusperusteisen sosiaaliturvan muodon varassa.

Suomi kuuluu niihin maihin, joissa on tehty tietoinen arvovalinta siitä, että asunnottomuutta tai asumiseen huonosti sopivissa epävirallisissa tiloissa majailua on haluttu voimakkaasti torjua. Tämä näkyy siistimpänä katukuvana kuin esimerkiksi Budapestissa tai Roomassa. Erityisesti lapsiperheiden on katsottu kaikissa oloissa ansaitsevan paremman yösijan kuin hylätyn teollisuusrakennuksen, vanhan asuntovaunun tai kontin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Halpa asuntolaina on luonut kysynnän, joka on vetänyt hintatason liian ylös se nyt heijastuu sitten kautta linjan aina sinne asumistukiin asti. Sen lisäksi markkinoilla toimii liian vähän asuntorakentajia, jotka halvalla ulkomaisella työvoimalla rakentavat kalliita ja huonolaatuisia asuntoja. Siitä seuraa ylimääräistä korjausvelkaa tulevaisuudessa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Sen lisäksi markkinoilla toimii liian vähän asuntorakentajia, jotka halvalla ulkomaisella työvoimalla rakentavat kalliita ja huonolaatuisia asuntoja."

Jorma, eikö se ole hyvä uutinen että huonolaatuisten asuntojen rakentajia on vähän?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eikös tämän 2008 alkaneen syöksylaskun aikana tuloerot ole kaventuneet ihan radikaalisti ja samalla asumistukimenot räjähtäneet käsiin?

Tuo epäasiallisen asumisen torjuminen on mennyt ehkä hiukan liian pitkälle kun toimeentulotuella voi asua myös Helsingin kalleimmilla alueilla. Sehän on jo luksusta jonka saadakseen yleensä joutuu luopumaan jostain muusta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuntuu siltä, että Suomessa on tehty sellainenkin arvovalinta, että mahdollisimman suuri osa kansasta on ns. tukiriippuvaista.
Se selittää monia Suomen omistuisuuksia niin julkisissa menoissa kuin yksilöiden asioinnissa viranomaisten ja korporaatioiden kanssa. Se on samalla maantapa hallita ihmisiä ja se on myös osa korporaatioiden ulkoparlamentaarista vallan ja varallisuuden käyttöä.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio muistuttaa siten monilta osin ns. pahoinvointivankilaa, josta ei pääse ulos.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On se toimivaa tai ei, jotain sellaista on pakko tehdä. Mutta sekä hintojen että palkkojen taustalla on aina verotus eri muodoissaan. Jos sitä saadaan kevennettyä, kevenevät myös palkka- ja hintapaineet. Mutta sitten tulee iso MUTTA. Se on mahdollista vain julkisia menoja supistamalla. Jos niihin ei rohjeta kajota, voidaan unohtaa koko juttu ja kärvistellä loputtomiin nollakasvun kanssa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Noissa hirttäydytään poliittisiin ideologioihin aivan tarpeettomasti, kun voitaisiin ilman poliittisia rasitteita tehdä asioita kokeilun kulttuurin kautta. Ei tarvita ryppyotsaisesti kinastella oikeista ja vääristä ratkaisuista, kun tehdään hallittuja kokeiluja ja haetaan ratkaisuja mitkä toimivat.

Kokeilemattomuuden kulttuuri on sitä loputtomiin kärvistelyä, koska mistään ei löydy viisautta, jolla löytyisi ne toimivat ratkaisut. Viimeksi nousi iso haloo työnäytekokeilusta, sehän on vain kokeilu, eikä mistään ole mitään päätetty. Jos se ei toimi se ei etene. Asioita torpataan jo kokeiluvaiheessa.

Itseasiassa sama jämähtämisen kulttuuri näkyy yrityksissäkin. Missä on yritysten tuotekehitysosastot, joissa ennen toteutettiin aika villejäkin ideoita? Ei niitä enää ole, koska ne nähtiin kannattamattomina. Kuitenkin on varaa jäkittää paikoillaan kun uhrata joku prosentin kymmenys tuloista eteenpäin menemiseen. Kyse on yleisestä asenteesta, joka vallitsee.

Esimerkiksi Rovio (Angry Birds) tahkoi hurjaa tulosta. Siitä jos olisi laittanut vaikka puoli prosenttia sellaiseen toimintaan, jossa tulee jotain aivan muuta, kuin niitä ritsalla ammuttavia lintuja, jotain aivan uutta. Siitä uudesta sitten joku prosentti johtaa suureen menestykseen. Nykyään ei ajatella enää näin, vaan asiat ovat kustannuksia ja mietitään tuottaako joku yksittäinen asia, vaiko ei.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tämä voitaisiin tehdä niinkin, että sidottaisiin tiukemmin palkat ja välttämättömyysmenot toisiinsa, siten että kun menot putoavat putoavat palkatkin. Julkisien menojen pienentämiseen tulee pelivaraa, kun erilaisia tukia voidaan tarkastella uudestaan elinkustannusten pienentyessä. Oikeastaan jos nekin on sidottu oikealla tavalla menoihin, niin ne liikkuu alespäin automaattisesti.

Oleellisin juttu tossa on takuu jolla myös valtio sitoutuu toimenpiteisiin vättämättömyysmenojen pienentämiseksi. Ihmisten ei tarvitsisi pelätä tulevatko palkalla toimeen, kun se olisi sidottu tiukemmin vättämättömyysmenoihin.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

On siinä professorismiehellä yksinkertaiset ajatukset: verot alas ja maa pelastuu!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Itse asiassa ei ollut, päin vastoin varoitteli ettei siitä ilman rakennemuutoksia ole mitään hyötyä.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Miten verotuksen alentaminen korjaa asuntojen tarjonnan puutteen? Tai jukisten menojen leikkaus?

Jotenkin se massiivinen rakentaminen tuntuisi turvallisemmalta vaihtoehdolta korjata asuntovajaus. Se toisi tullessaan myös sitten sitä talouskasvua kun rakennustyömaat työllistävät aika hyvin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaikea uskoa että hintataso olisi yhtä korkea mikäli tarjonta ylittäisi kysynnän. Välillinen verotus on Suomessa yleisesti korkea ja kaikilla puolueilla on ollut sama lääke, korotetaan veroja ja lisätään tukia.

Jukka Laine

Paljonko erilaisia veroja on kun rakentaa vaikka paritalon. Puolet rakennuksen hinnasta on erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja.

Lisäksi byrokratia on kasvanut ja nykyään voi rakentaa hometalon, jossa on runsaasti erilaista valvontaa ja lupamaksuja. Kun ei vaan osata yhdistää kaikkea, jotta rakennuksen rakenteet hengittäisivät ja kosteus ei jäisi mihinkään aiheuttamaan vahinkoja. Loppupeleissä valvonta on siis rahastusta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Olisi siinä Hyssälän vuokrasäännöstelyehdotuksessa se järki, että muutto pääkaupunkiseudulle pysähtyisi, kun asuntoja ei yksinkertaisesti saisi vuokrattua. Tällainen oli tilanne minun nuoruudessani, kun vuokrasääntely oli voimassa. Nyt esimerkiksi maahanmuuttaja voi muuttaa pääkaupunkiseudulle, kun vain maksaa tarpeeksi kallista vuokraa. Mutta jos vuokrasäännöstely olisi voimassa, niin korkeampaa vuokraa ei voisi maksaa ja asuntoja ei yksinkertaisesti olisi saatavilla.

Syntyisi jonoja vuokra-asuntoihin, ja nämä jonot voisivat kestää vuosikausia. Ehkä vuosikymmeniä. Näin estettäisiin käytännössä ihmisiä muuttamasta pääkaupunkiseudulle, muuten kuin kovan rahan omistusasuntoihin.

Ja sitähän on nimenomaan toivottu, että muutto pääkaupunkiseudulle vähentyisi, ja maa säilyisi tasaisesti asuttuna.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vuokrasääntely synnyttää pimeät jatkovuokrausmarkkinat. Tukholmassa voi käydä tutustumassa miten homma toimii ja arvioida pitääkö sitä toivottavana.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Sellainen mielikuva on syntynyt, että Helsingissä vuokralaisista suurin osa on jonkinlaisen tuen varassa.

Vuokratukien määräaikaistaminen voisi lisätä muuttoaaltoa maakuntien suuntaan.

Jukka Laine

Kyseessä taisi olla ''heitto''. Jos ei kustannuksia saada kuriin, niin pitäisikö palata vuokrasääntelyyn. Vuokrasääntelystä ei nyt kannata vakavasti keskustella, eikä ottaa niin vakavasti miten toimittajat ovat asian ilmaisseet.

Ongelmana ovat vielä taloyhtiöiden velkaantuminen korkeiden remontointikustannusten takia. Rakennusliitto pitää huolen että putkiremppa tosiaan maksaa yli 1000 euroa neliö, kun työvoiman valvonta kiristyy. Suomi on humoristien maa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksiköhän tähän ei puututa?
Miksi tuloraja ei enää -14 estä varakkaampia hakemasta asumistukea? Ilmoittaa vain pienen työtulon yrityksestään.

Olisiko tarkoitus asuntosijoittajille tarjota korvaava ,korkomenon poistumiselle asuntolainoista,verovaroista?

MST-11
Rikkaimman tuloluokan taskuihin on siirtynyt vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen miljardeja euroja ja kuka tietää josko osa myös veroparatiiseihin.

Vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen on yhteisistä verovaroistamme kustannettua asumistukea maksettu yli 17 miljardia euroa, josta tulonjakotilastojen mukaan yli puolet on ohjautunut ylimmälle tuloluokalle, ”piiloteltuna” ja hiljaisena tulonsiirtona. On aivan käsittämätöntä että tästä tulonsiirrosta kansakuntamme rikkaimmille ovat sekä poliittinen eliitti että muutkin etujaan puolustavat aivan hiljaa.

Ihmetystä herättää myös kysymys, kenen taskuun ovat oikeasti menneet vuoden 2005 jälkeen tapahtuneet asuntojen neliöhintojen lähes 50 prosentin nousut.

Myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kuukausivuokrien hyppääminen pilviin muistuttaa osaltaan järjettömästä ahneudesta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Voihan rahaa tehdä näinkin vanhusten eläkkeistä palvelutaloissa. Vuokrilla ja asumistuilla.

Rakennuslehti: Hoivayhtiö sai valtiolta miljoonatuet ohjeita kiertämällä
HS
Attendo perusti tytäryhtiön, jonka kautta Aran tukirahat kanavoitiin sille ohjeita kiertämällä,

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valtaosa asuntojen neliöhintojen noususta ei ole mennyt kenenkään taskuun. Asunnot ovat tyypillisesti pitkäaikaisia sijoituksia, olivat sitten asumis- tai vuokrakäytössä. Arvon muutos realisoituu vasta myydessä, paitsi vuokra-asuntorahastoissa jotka ilmeisesti tulouttavat arvonnousun tulokseensa. Se on kieltämättä kyseenalaista.

Mitä on järjetön ahneus? Tässä yhteydessä se lienee sitä, että pyytää asunnosta korkeampaa vuokraa kuin kukaan suostuu maksamaan. Millä termein kuvailisit tilannetta, jossa maksetaan korkeampaa vuokraa kuin tulot mahdollistavat?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos asuntojen vuokrat ovat todellakin hypänneet pilviin, kannattaa ruveta vuokranantajaksi. Pankista saa rahaa lähes nollakorolla, ja sitten voikin sulloa taskut täyteen rahaa.
Tosin tilastojen mukaan alan verojen jälkeiset tuottoasteet ovat jossain 3-4 prosentissa - verovapailla yhteisöillä tilanne on toki erilainen...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Maaseud.tulevais. ja MTK kehoittaa sijoittamaan nyt asuntoihin liiat rahat.
Liekö edm.on tietoa että se nyt on kannattavampaa kuin säilöä rahat pankkiin ?
Mene ja tiedä. Tuo oli ilmeisesti suunnattu tilayrittäjille?

"Traktomarssista" päätellen ylimääräistä rahaa on "vähän" ?

Pekka Heliste

Asuntojen hinnatkin ovat hypänneet, kannattaa ruveta grynderiksi niin kuin Nuorisosäätiökin ryhtyi

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jäykät asenteet ovat ilmiön aiheuttaja. Isolla osalla ihmisiä on sellainen työ ja tekniset mahdollisuudet, jotta voisi tehdä työtä etänä ja asua muualla. Se vain ei ole jostain syystä kelvannut, vaan halutaan mielummin maksaa paljon asumisesta. Tuntuu hullunkuriselta, että nykytekniikan mahdollisuuksin ihmiset vaan pakkautuvat entistä tiiviimmin ja maksavat siitä entistä enemmin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Tuntuu hullunkuriselta, että nykytekniikan mahdollisuuksin ihmiset vaan pakkautuvat entistä tiiviimmin ja maksavat siitä entistä enemmin.

Olisiko syy jälkipolvessa? Koulut pitkospuukylissä on harvassa ja vain peruskoulu.
Samoin lasten ,nuorten harrastukset.
Jos sanoisin teineille että muutetaan takahikiälle koska voin tehdä töitä siellä.
Mitä veikkaat ? Lähtisikö kiljuen mukaan ?

Käyttäjän teppoovaskainen kuva
Teppo Ovaskainen

Hei Matti, kiitos blogista. Kansliapäällikkö Pokka tarkentaa jutussamme, että hän ei toivo vuokrasääntelyä vaan vetoaa vuokranantajiin, jotta nämä vapaaehtoisesti pidättäytyisivät korotuksista. Ehkei kovin realistista, mutta herättääkö ajatuksia?

http://www.uusisuomi.fi/asuminen/201999-miten-tama...

Teppo, US

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuonhan pitäisi VVO:ssa olla läpihuutojuttu, siellähän valtaa käyttävät samat intressiryhmät jotka sopivat palkkamaltista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kovin hiljaista ollut sillä suunnalla.. Nyt olisi mahdollista saada julkisuutta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #27

VVO:n suurimmat omistajat 31.12.2015

Osakkeenomistaja % osakekannasta
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen18,08 %=EK 50%/SAK 50%
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 16,98%=EK 50%/SAK 50%

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Mitä tarkoitat tuolla vakuutusyhtiöiden perässä olevalla EK 50%/SAK 50%?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #40

Arvoituksia .... Kukaan ei taida tietää, kuka ne omistaa... Vai tietääkö?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Täytyyhän tässä tapauksessa yhtiön tietää. Minä omistan Varmaa!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #42

Tietääköhän ne Hakaniemessä ja Etelärannassa. Laita niille säköpostia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Ei tarvinne laittaa, tietänevät sekä Hakaniemessä että Etelärannassa. Ovat varmasti lukeneet yhtiöjärjestyksen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #55

Kellekähän minä olen antanut valtakirjan yhtiökokoukseen... Olikohan se joku Juttutuvan heppu?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Ajattelin ehkä mennä seuraavaan... Äänioikeus vakuutetulla tosin on vain tietyn perusvakuutuksen vakuutettujen edustajana, ei itsenään, mutta olisihan sekin järjestettävissä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #57
Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #55
Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #40

Työeläkeyhtiöistä Fifti ,Fifti SAK ja EK osuudet.Samoin VVO osakkeista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Ei ole, johan sen nimikin kertoo. Lukaise vaikka Varman yhtiöjärjestys linkistäni kommentissa #55. Osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja vakuutetut, koska ne ovat keskinäisiä vakuutusyhtiöitä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Metkaksi tekee Pokan selitys VVO ja Saton tämä mistä hän ei puhu mitään .

Lue omistuspohjasta .Tällehän VVO myi 8 000 asuntoa -15.
Nyt sillä on 11 000 asuntoa .
3000 -70-05 100% tuotto perheelle. Nyt 45% .

https://fi.wikipedia.org/wiki/TA-Yhtym%C3%A4

Mutta kepuhan oli
-03-07,
-07-11,
-15-19
Tiilikainen/Vehviläinen asuntoministerit nyt.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Pokka tarkentaa jutussamme, että hän ei toivo vuokrasääntelyä vaan vetoaa vuokranantajiin, jotta nämä vapaaehtoisesti pidättäytyisivät korotuksista

Missä utopiassa Pokka elää? Sijoittajan rahoista kilpailee usea eri kohde. Tottakai sijoittaja haluaa valitsemastaan kohteesta parhaan mahdollisen tuoton.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

"Vanhasen hallituksen 2006 poistama asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu toimentulotuesta on tyyppiesimerkki siitä, mitä pahaa hyvää tarkoittava politiikka saa aikaan. Tulonsiirtojen varassa oleville syntyy insentiivi muuttaa mahdollisimman kalliisiin asuntoihin..."

Et ilmeisesti ole tietoinen, että toimeentulotuessa on kuntakohtaiset, kunnan määrittelemät maksimiasumismenot, jotka toimeentulotuessa hyväksytään? Esimerkiksi Tampereella 550 €/kk vuokra on yksinasuvalla korkein hyväksytty. Sillä saa Tampereella pienen yksiön läheltä keskustaa tai vähän isomman kauempaa.

Kelan asumistuessahan Tampereella lasketaan maksimivuokraksi 411 €/kk. Ja asumistuessa on 20 % omavastuuosuus. Työtulosta ja yrittäjätulosta on jätetty 1.9.2015 alkaen huomioimatta 300 €/kk kannustinloukkujen purkamiseksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvä.Juuri noin.Ylimenevän osan maksaa työtön itse jos se ylittää Kelan asumisen normin. Neliöt,henkilömäärä on tarkkaan rajattu miten asumistuki maksetaan .

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Vuoden 2015 alusta asti neliöt eivät ole vaikuttaneet. Vain tulot ja asumiskulut sekä henkilömäärä. Tämä on sikäli hyvä, että esim. maksetussa omistusasunnossa asuvaa ei "rankaista" siitä, että asuu isohkossakin asunnossa, kun se on kuitenkin edullisempaa kuin vuokralla asuminen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Toki tiedän, mutta epäilen, että normeja todella noudatetaan kirjaimellisesti joka paikassa. Toisaalta tieto nomeista helposti johtaa siihen, että niistä tulee minimivuokria.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Älä yhtään epäile ettei olisi tarkan syynin alla."Köyhienystävä" Hyssälä on kyllä ohjeistanut jo ministerinä Kelan ja sossuntätejä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksi asumitukimenot on noussut?

Surffasin vähän ministeriön sivuilla joka kertoo aivan muuta mitä hallitus syöttää medialle

Työnhakijoiden kokonaismäärä lisääntyi
Heinäkuun lopussa työ­ ja elinkeinotoimistoissa
oli kaikkiaan 664 900 työnhakijaa,
mikä on 25 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömistä työnhakijoista
oli heinäkuussa kokoaikaisesti
lomautettuja 21 600
eli 1 000 enemmän
kuin kesäkuussa

Työttömien
työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,4 prosenttia, joka on
0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot
ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.
TEM Työnvälitystilasto / Työ­ ja elinkeinoministeriö, T
Trendit:
Työnhakijoiden kokonaismäärä lisääntyi
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa 2
000 enemmän kuin vuosi sitten
(Kesäkuussa 108 000.
Nyt siis 128 000.
9e/pv matkoihin .0 eurolla työtä yrityksissä.Työmarkkinatuen 580e-20% veroa maksaa veronmaksajat.

Iglu tai veneenalla asuminen ei käy tällä ilmastolla.

Pekka Heliste

Kelan jakamissa etuuksissa ei voi olla alueellisia eroja, koska päätöksenteko on keskitettyä ja tarkasti koordinoitua

Kunnan jakamassa toimeentulotuessa voi olla, mutta esim Helsinki on rajannut max-tuen esim yksiössä 650 euroa.Sillä ei keskustassa juuriasuta

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #94

No vilkaisepa täältä, eikö "voi olla alueellisia eroja":

http://www.kela.fi/kenelle_enimmaisasumismenot

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #94

Mutta miksi ihmeessä pitäisi asua Helsingin keskustassa. Pikkukaupungeissa yksiön saa 300 eurolla ja kaksion 400:lla.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #100

Oletko nyt ihan itse kehitellyt tällaisen "totuuden", että Helsingin keskustassa asuu nimen omaan toimeentulotukiasiakkaita?

Ainakin jopa Tampereelta muutetaan Helsinkiin töihin, kun täältä ei löydy. Ja nyt puhun koulutetuista nuorista aikuisista. Eivät hekään Helsingin keskustaan välttämättä muuta – juuri siksi, että se on liian kallista.

Pikkukaupungissa saa varmasti asunnon halvalla, mutta onko siellä töitä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #106

Totuus taitaa on sinun keksintösi. Mutta ei kai Tampere ole pikkukaupunki?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #100

Ei se ihan noin mne, pikkukaupungissak asunnon käyttömenot eivät ole juurikaan halvempoia kuin suurissa

Ja pikkukaupungeissa ei ole juurikaan työpaikkoja joten matkakulut ovat suuret

Ja kaukan asuminen ehkäisee tehokkaasti lyhyiden pätkien tekemisen ,samoin matkakaulut nostavat palkkavaadetta

Olen palkannut ihmisiä sellaisissa maissa kuin Indonesia, Pakistan, Sri Lanka , Kenia, Venäjä, Latvia Malesia etc

Vaikka useimmissa maissa sosiaaliturva oli olematon niin eivät ihmiset lähteneet töihin millä ehdoilla tahansa . Niinpä työn vastaanottaminen harkittiin tarkasti ja yllättävä usein hnekilöt kieltäytyivät

Orjiksi pakotetut ovat eri asia ja niitä on paljon näissä maissa, mutta vapaa ihminen ei lähtenyt millä ehdolla tahansa työhön

Niinpä yritys, joka kärsii työvoimapulasta ei tarjoa tarpeeksi hyviä työehtoja

Jostain syytä meillä halutaan palata 1800-luvun työmenetelmiin ja 1800-luvun tuottavuuteen ja 1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa vain säädyillä on oikeuksia ja duunarit ovat kastittomia

Hyvä esimerkki on viime päivinä käyty keskustelu marjojen poiminnasta ja väitetty, että suomalaiset ovat laiskoja eivätkä kerää marjoja ja sieniä.

Totuus on toinen, peräti liki 70 % suomalaisista kerää marjoja ja sineiä, mutta harva myy

Syykin on selvä, tarjottu hinta on liian alhainen.

Niinpä Virenin ja muiden taloustieteilijöiden ratkaisu on pakkotyö eli työttömät halutaa alistaa poimimaan marjat orjatyönä

Syy myymättömyyteen on selvä:Miksi myydä eurolla ja ostaa 10 eurolla kaupasta ?

Täytyy olla tosi tyhmä, jos myy keräämänsä ja ostaa kalliilla.

Virenille tuollainne järki-ihminen on yhteikuntakelvoton luuseri

Oikea tapa olisi kehittää tuottavuutta ja koneellistaa poiminta, jolloin tuottavuus olisi aivan eri luokkaa ja näinhän ovat teneet järkevimmät marjabusineksessa toimivat

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Suomalaiset asuntorahastot ja ulkomaiset pääomasijoittajat kyttäävät asuntosijoituksia Suomesta. Kauppalehti kertoi 17.8. mm. Patrizia-kiinteistösijoitusyhtiöstä, joka himoitsee asuntokohteita Suomesta. Perusteena tietenkin vuokratuotto ja se että vuokrat nousevat joka vuosi noin 3 %. Vuokrat eivät nouse itsestään vaan nimenomaan näiden rahastojen ja pääomasijoittajien toimesta. Itse asiassa tämä on eräänlaista "vuorasääntelyä" jolla taataan että vuokrat eivät laske vaan nousevat aina vaan.

Siis vuokrasääntelyä YLÖSPÄIN.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sitähän lisää mukavasti maahanmuuttajat ja pakolaiset. Bisnes on aina bisnestä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pääomasijoittajat ovat siis näytelmän konnia...Luulisi, että kun lisää rahaa sijoitetaan vuokra-asuntoihin, se poikii lisää tarjontaa ja alempia vuokria.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela
Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #36

Aina kun markkinat ovat pahasti epätasapainossa, joku saa ylimääräisiä voittoja. Siksi valtiovallan pitäisi huolehtia siitä, että epätasapainoja ei pääse syntymään eikä ainakaan poltiikka itsessään generoi niitä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #38

Ja kun markkinat ovat "tasapainossa", ihmisiä asuu häkeissä(jos ovat niin onnekkaita että eivät asu taivasalla) nähden nälkää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Yleisesti kuvittelisi näin. Jos kuitenkin yksi firma rakentaa talon, se kääräisee työstään voiton myydessään seuraavalle. Ostaja alkaa maksaa lainaa talosta. Lopulta laina on maksettu. Tämä mahdollistaisi alemman vuokran ja silti entisen tuoton (jos kilpailu vaatisi laskemaan hintoja). Firma päättää kuitenkin myydä sijoittajalle, joka (kenties) ottaa lainaa. Firmalla on paine pitää vuokra korkealla, jotta saa lainansa maksettua.

Vastaavasti, jos ostajia on enemmän ja enemmän, myyjät nostavat hintojaan. Niinpä sijoittaja maksaa kierteen näin jatkuttua talosta ison hinnan, maksaa pitkään isoa lainaa ja perii sen vuokrissa. Vaikka sijoittaja ei ottaisikaan lainaa, osa ottaa ja asuntopulan aikana sijoittaja voi asettaa hintatason näiden velkaantuneiden sijoittajien tuottotason mukaiseksi. Koska asunnoista on pulaa, ei ole kannustetta pitää vuokria alhaalla, koska kaikki menee kaupaksi ja markkinaosuuden voittaminen voi olla vaikeaa, koska ostettavaa on ehkä vaikea löytää.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

"Luulisi, että kun lisää rahaa sijoitetaan vuokra-asuntoihin, se poikii lisää tarjontaa ja alempia vuokria."

Vaan kun itse totesit ettei tarjonta alenna vuokria?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #52

lause jatkuu ... lyhyellä tähtäimellä. Sijoitus oletettavasti kestää kauemmin...

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #99

"Sijoitus oletettavasti kestää kauemmin..." kuin MIKÄ? Mitä muuta tarjonnan lisääminen olisi kuin (jonkin tahon) sijoituksia (kun asunnoista on kyse)?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Vertaisin asuntokannan lisäystä suhteessa asuntokantaan kasvukeskuksissa koko maan sijaan.

Kirjoituksessa on hyviä pointteja hintoja nostavista seikoista, joihin lisäisin rakennusmääräykset.

Euroalueelle luodaan uutta kuplaa alhaisilla koroilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Helsinki ajaa itseään konkurssiin rakentamalla lisää. Parhaassa työiässä olevien sekä keski- ja hyvätuloisten suhteen kaupunki on nimittäin muuttotappiollinen.

Avoimet työpaikat lisääntyvät nopeammin kuin työlliset - ja siitä huolimatta työttömien määrä kasvaa. Tässä on jotakin pahasti vinksallaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan kun aikoinaan istuin junassa ja edessäni kasvokkain oli nuorehko pariskunta, joka keskusteli asuntomarkkinoista. Miespuolinen henkilö totesi siihen vakaalla rintaäänellä: "Asuntoja olisi aivan tarpeeksi, jos vain kaikki kansantalouden resurssit kohdistettaisiin asuntotuotantoon."

Mielessäni kävi, että voi poika parka. Kuinka kävisi aamukaurapuuron, jos vain tehtäisiin asuntoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehkä kaikki paukut kuitenkin soteen. Nyt sote työllistää jo viidenneksen enemmän kuin koko Suomen teollisuus.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Poliitikoilla on keskusteluissa aina ollut ratkaisu asuntopulaan. Jokainen heistä toistaa vakavalla naamalla, että meidän pitäisi rakentaa "edullisia" (halpoja) asuntoja. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut mihin niitä voisi rakentaa.

Millainen se halpa asunto mahtaa sitten olla ? Halvassa asunnossa ei kai sitten ole sisätilojen pintoja, kylpyhuoneessa ja vessassa ei ole kaakeleita eikä vesikalusteita, hanattomia koppeja, keittiössä ei ole hellaa, ei jääkaappia eikä tiskipöytää jne.

Taloyhtiö olisi tietysti riisuttua mallia. Ei hissiä eikä yhteisiä tiloja.

Kyllä tämän asunnon pitäisi lähteä tonnilla neliö. Sitten vain ideoimaan omintakeista sisustusta kierrätyskeskuksen valikoimasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinassa on käytäntönä myydä uudet kerrostalohuoneistot ilman pintadekoreerausta eli betonilattialla ilman keittiö- tai kylpyhuonelaitteistoa tai seinäpinnoitetta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ovathan poliitikot sentään saaneet aikaiseksi energiatodistuksen ...

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Matti Viren, entäs ennen vuotta 1993 yhtenäisveron aikaan?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Silloinhan markkinat toimivat todella hyvin, vuokra-asuntoja sai vain suhteilla (ja muilla hämärillä tempuilla). Kun vuokra-asuntoja oli 1960-luvun alussa 2/3 asunnoista, 1980-lopulle tultaessa osuus oli vain 1/3, ja siitäkin leijonan osaa edusti kunnallinen vuokra-asuntotoiminta. Eipä juuri kaipaa sitä aikaa..

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Jätin epähuomiossa tarkentamatta että tarkoitin tuloista perittävää veroprossaa. (Tekstissäsi otat vuoden -93 pääomaverotuloprosentin vertauskohdaksi; ennen sitä pääomatuloja verotettiin proggressiivisesti/mmin.)

Hain jotain järkeenkäypää selvyyttä siihen, miten pääomatuloverotuksen kasvu vuodesta -93, kun se todellisuudessa on laskenut sitä edeltävältä ajalta, olisi/on olennaisessa osassa tässä kohtaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Muistakaa vaikka 1990 -luvun alun lama. Reaaliset asuntohinnat laskivat neljässä vuodessa (1989-1993) lähes 50 %."

Noin tapahtui ja vasta joskus vuonna 1997 saavutettiin 80-lopun taso.
Huomionarvoista on myös, että vapaiden markkinoiden vuokrat alenivat miltei samn verran. Tämä on voimallinen esimerkki kysynnän ja tarjonnan lain toteutumisesta.

Asko Laukkanen

Ja vieläkun muistetaan ALV:n vaikutus asumiseen...

Kai Lähteenmäki

Hyvä kirjoitus, kiitos.
Hyvä, että saadaan akateemista tukea muutosvaatimuksille- tänne korruptiopesään..
Asumme kalliisti ja ahtaasti edelleen verrattuna muihin länsimaihin- miksi ?

Onko tuon 90-luvun alun talousromahdus ainoa konsti asumisen kustannusten saamiseksi sellaiselle tasolle, että suomalaisen työn globaalilla markkinahinnalla (500-1500€/kk?) täällä pystyy asumaan?

Matti kuitenkin vähätteli suuren tarjonnan hintaa laskevana voimana?
Totta - lyhyellä tähtäimellä, sanotaan muutaman kk aikana?

Luulisin kuitenkin, että jos valtio ja kunnat sitoutuvat tuohon VTT ja Rakennusliiton vaatimukseen kasvupaikkakunnille tehtävistä MILJOONASTA uudesta perusasunnosta tontteineen 20 v aikana, niin myynti- ja vuokratulojen ODOTUSarvot alkaisi tippua nopeastikin?

500 000 pientä perustason 20-100m2 moduuli- yms asuntoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella pk-seudulle...
Kaksio 200€/kk esim, ne kun vielä myydään tai vuokrataan ensisijaisesti työn perässä muuttaville suom+ ulkom nuorille ammattilaisille niin Suomi alkaa taas kiinnostaa yrityksiä sijaintipaikkana. Kun työn tekijöille jää rahaa muuhunkin kuin asumiseen?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voisi sitä asua vähän kauempanakin, mutta kaikki mahdollinen tehdään, jotta auton käyttö olisi mahdollisimman vaikeaa & kallista. Kuitenkin Suomen tapaisessa maassa se on (ehkä) tehokkainen tapa järjestää liikkuminen. Mutta poliitikot tietävät, mikä on ihmisille parasta ...

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

Hyvä kirjoitus. Yksi elementti Suomen rakennuksissa on sisätilojen ylilämmitys (erityisesti kerrostaloissa). Uudet ohjausjärjestelmät mahdollistavat asuntokohtaiset lämmityksen säädöt. Suomessa on totuttu patterilämmitykseen. Lattialämmitysratkaisut (energiatehokkuus ja ennenkaikkea asumismukavuus tasaisemmasta lämmön jaosta) ovat jo nyt taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Rakennusteollisuus (kuten ihminen yleensä) on konservatiinen ja uusien lämmönlähteiden tulo on ollut hidasta ('sitähän kokeiltiin 10 vuotta sitten - ei toiminut' tai 'se on kallista'). Tämäkin on muuttumassa, onneksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tokiossa on löydetty selkeät keinot pitää asumisen hinta järkevänä.

Vähemmän säätelyä => Vapaampi asuntojen rakentaminen => Hinnat pysyvät järkevinä.

Seurauksena kansantaloudessa on enemmän yksityistä ostovoimaa. Ja yrityksiä perustetaan. Ja ihmiset työllistyvät. Kun ihmisillä on rahaa maksaa mm. palveluista.

Financial Times kirjoittaa aiheesta: Asuntoja rakennetaan ja hinnat pysyvät kurissa.

Selkeä malli, joka toimii.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä Tokion asuntoneliöhinnat kuitenkin ovat maailman huippua, joten ehkäpä kenelläkään ei olisi varaa, jos ne yhtään enää nousisivat. Toiseksi Japanissa ei juurikaan ole ollut muutakaan inflaatiota pariinkymmeneen vuoteen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #70

Jos katsot linkitetyn kirjoituksen graafia, että miten vähän asuntojen hinnat ovat Tokiossa nousseet 1995-2015, niin siinä Tokio on kyllä maailman parhaimmistoa. Ottaen huomioon, että samalla ajanjaksolla väestömäärä on lisääntynyt Tokiossakin todella paljon. Asuntojen hinnat eivät silti ole nousseet. Miksi eivät ole nousseet? Vaikka kysyntäkin on kasvanut.

Koska tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa. Markkinatalous toimii Tokiossa hyvin.

Ja esimerkiksi kolmion keskivuokra Tokiossa tämän päivän kurssilla noin 1300 euroa.

Neliöhinnat ihan ydinkeskustassa noin 10000 eur/m2.

Keskustan ulkopuolella keskineliöhinta 4400 eur/m2.

Tokio oli maailman kalleimpia paikkoja. 20 vuoden aikana hinnat vain eivät ole nousseet.

Olisiko niin, että toisinaan mielikuvat Tokion hinnoista ovat erilaiset, kuin mitä tilanne todellisuudessa nykyisin on?

Helsinki taitaa olla paikoin jo kalliimpi. Ja menossa kovaa vauhtia kalleudessa ohi Tokion. Kaliforniassa hintojen nousu on ollut jo ihan holtitonta. Markkinatalous ei toimikaan Kaliforniassa kunnolla. Koska sääntely ym. rajoitukset. Asumisen hinnan kalleus nousu vaikeuttaa jo oleellisesti Piilaakson kilpailukykyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #71

Tuossa linkkaamassasi hintainformaatiossa on kolmen huoneen asunnon vuokra
noin 3000 euroa Tokion kantakaupunkialueella ja neliöhinnat noin 18.000 euroa.

Tokio on hyvin laaja urbaani alue ja kauempana sijaitsevat lähiöt ovat todella hankalan kulkumatkan päässä. Lisäksi täytyy huomioida noissa vuokratiedoissa, että tokiolaiset asunnot ovat neliömääriltään keskimäärin hyvin pieniä. Huoneluku ei siis kerro kaikkea.

Kun muutin vuonna 1990 Tokioon ensimmäinen asuntomme sijaitsi noin 15 kilometrin päässä keskustasta ja sen vuokra oli silloin suoraan nykyrahaksi muutettuna noin 6000 euroa kuussa. Myöhemmin asuimme Yokohamassa, jossa talon vuokra oli noin 7000 euroa kuussa. Ja siitä on siis yli 20 vuotta aikaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #73

Jep.

Tsekkasinkin keskihinnan keskustan ulkopuolelta. Oma virheeni. Helsingin kalleimmat kolmiot taitavat olla samoilla hinnoilla. Tämä lähinnä näppituntumalta.

Financial Times vaikuttaa hehuttavan Tokion mallia siihen, kuinka kysynnän kasvusta huolimatta asuntojen hinnat saadaan pysymään aisoissa.

Veikkaanpa, että toimisi erinomaisesti myös Suomessa.

Vaan löytyykö tällaiseen poliittista tahtoa? Mikä puolue hoksaa tästä ratkaisusta ottaa vaaliveturin itselleen?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #71

Ehkä Tokion "hyvää" asuntohintakehitystä avittaa myös maan yleinen palkkakehitys. Vuonna 1995 maan pienituloisimmalla 90%:lla reaaliset keskitulot olivat 2 093 000 jeniä, kun taas vuonna 2010 1 491 000 jeniä.

Jos palkat tippuvat sen vähän vajaa 30% ja asunnonhinnat pysyvät paikallaan, ei voida kyllä mitenkään erityisen hyvästä kehityksestä puhua.

http://www.wid.world/#Database:

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #76

Tuohon keskimääräiseen tulo/henkilö tilaston osoittamaan alenemiseen on lähinnä vaikuttanut eläkeläisten väestöosuuden huima kasvu. Palkat eivät nimellisesti niinkään ole alentuneet, joskin huonommalla suhdanneajalla ylimääräiset bonukset ovat jääneet osittain pois.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Verovapauden turvin toimivia yleishyödyllisiä yhdistyksiä vuokra-asuntomarkkinoilla:

https://vvokonserni.fi/talous/osakkeet-ja-osakkeen...

Melkoinen mätäpesäke hyötymässä ehkäpä maailman korkeimman veronkeräyksen yhteisestä kassasta, josta syystä vuokratasomme on Joensuussakin Berliiniä korkeampi.

Julkisen talouden alijäämäistä kassaa on paikattu häikäilemättömästi asumisen verotusta ja säätelyä lisäämällä, jossa ei ole lopulta mitään järkeä tai tasapuolisuutta maan eri osien kesken.

Rakennusteollisuuden mukaan n. puolet rakennusten ja asuntojen hinnasta ja kustannuksista pytingin aikaansaantiin - oli se sitten kerrostalossa tai omakotitalo - on veroja ennen sänkyjen kantamista ovesta sisään, jonka jälkeen verorasite vielä jatkuu kiinteistöveroin ja muiden julkistaloutta hyödyttävien asetetuin rasittein ja maksuin.

Jyrki Paldán

Hollantilaistyyppinen asunnonvaltauslaki ja oma liitto vuokralaisille. Ensimmäinen varmistaa että asuntoja ei ole tyhjillään ja toinen tekee neuvotteluasemasta tasa-arvoisen vuokranantajien ja -saajien välillä. Niistä olisi hyvä lähteä korjaamaan tilannetta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tavoitteena(si) on ilmeisesti se, että vuokra-asunnot poistuvat markkinoilta. Sitten on hyvä. Venezuelassa menee vielä paremmin.

Jyrki Paldán

Juu, totta kai. Haluan myös että lentävä spagettihirviö valtaa maailman ja orjuuttaa kaikki ihmiset keittämään tomaattikastiketta.

Vuokra-asunnot eivät takuulla poistu mihinkään niin kauon kun on ihmisiä, jotka haluavat asua vuokra-asunnoissa, sekä ihmisiä, jotka osaavat ja haluavat rakentaa vuokra-asuntoja. Ja mitä tulee Venezuelaan, paremmin kai siellä menee kuin vapaiden markkinoiden ihannemaassa Somaliassa. Siellähän ei takuulla ole valtio sörkkimässä ihmisten asioihin kuin harvoilla ja valituilla aluiella. Vuokratkin on halpoja.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Kiitos Matti Viren, hyvä kommentti. Siinä tuli kaikki asiaan vaikuttava sanottua. Ongelma ei ole jotkut tällä palstalla ulkosvaruudesta olevat vastakommentit, vaan se, että päättäjät eivät tätä puhetta ymmärrä, eivätkä toimi niiden mukaan vaikka ymmärtäväisivätkin. Markkinat tietenkin hoitaisivat asunto-ongelman, kuten ne hoitavat muutkin tuotannon ja jakelun. Esimerkkinä vaikka autoteollisuus. Voit ostaa S-mersun hintaan 150 000€, mutta voit myös ostaa Dacian hintaan 14 000€. Molemmilla pääsee hyvin liikkumaan ja sateelta suojassa.

Kunta istuu, ei, makaa rakennusmaan tuotannon päällä. Mitä ei byrokratia vie, se menee kunnan pohjattomaan säkkiin. Rakennusmääräykset koskevat kaikkea asuntotuotantoa samalla tavalla. Et voi tehdä Daciaa, tai S-mersua eri standardeilla. Poliitikot puhuu edullisista asunnoista, se merkitsee tässä järjestelmässä aina tukea. Tukea tarvitsevien asumisen maksaa sinä ja minä. Sitähän kunnankin vuokra-asuntotuotanto on.
Asumisen tukiin liittyvä ensimmäinen toimenpide olisi tuen irroittaminen vuokran määrästä. Asu halvemmin, saat pitää loput. Mitä yhteiskunnan menoihin tulee, niin hyvinvointivaltioon tulee etsiä kestävä ratkaisu. Nykyinen, jossa eletään koko ajan yli tulojen ei tietenkään ole sella
inen.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Ehkä kaikista tuista voisi luopua yhtä aikaa pääomasijoitusten tuotto-odotusten kanssa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kiitti. Poliitikot lupaavat halpoja asuntoja, halpaa ruokaa, ilmaista koulutusta, ilmaista ..., ilmaista.... ikään kuin heillä olisi jokin satumainen kyky loihtia ihmeitä tyhjästä. Eikö tällaisista asioista voi puhua järkevästi, eikä niin kuin pikku lapselle Otto-automaatilla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tarkoitatko kuten Nuorisosäätiön uusi asuntobisnes?

Miten sattukin näppärästi että Maa ja metsätalousmiisterille yhdistettiin asuntoministerinkin pesti? Vielä sopivasti kuntaministerille myös asuntoasiat?
Nuorisosäätiö,kaavoitus,Ararahoitus Kimmo Tiilikainen,Anu Vehviläinen(kesk).
Asumistuista päättä Kelan Hyssälä (kesk).
Tarkkaan mietitty kuvio.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Halpa on suhteessa maksukykyyn eikä mitään ilmaista reaalisti olekaan, eikä kukaan edes odota sitä.

"Eikö tällaisista asioista voi puhua järkevästi, eikä niin kuin pikku lapselle Otto-automaatilla."

Minä vaan jaksan ihmetellä että mistä ihmeestä ja mitä ihmettä sinä puhut?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En minäkään ymmärrä. Pitäisikö hinnat kaupassa ole maksukyvyn mukaan? Alhaiset köyhille ja kalliit rikkaille?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #90

En minä tuota ehdota, mutta huomiona vaan todettakoon, että tällä hetkellä hinnat ovat halvat rikkaille kalliit köyhille, eikä vain suhteellisesti vaan reaalisti.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #90

Se on hoidettu tuotteistamalla monella tavalla

Stockmann myy hyvätuloisille, Tokmanni köyhille

Varakkaille myydään sisäfileet, köyhille läskit

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #95

Tarkastetaanko tulot kaupan ovella?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #98

Maksukyky tarkastetaan kassalla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #98

Kassalla katsotaan oliko varaa ostoksiin ja jos Stockalla ei täytä ulkonäkövaateita niin vartija huolehtii, etti pääse edes sisään

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Monessa osassa Afrikkaa ihmiset rakentavat asuntonsa lähinurkista löytyvistä korsikasveista. Parhaimpiin käytetään jopa savea. Asunnot tyydyttävät omistajiaan. Kaikilla ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta rakentaa moista kotia, jolloin on tyytyminen vähäisempään.

Asunnoilla on kaikkialla oma hintansa, markkinahinta. Jos yhteiskunta alkaa liikaa sekaantua "hyvässä" poliittisessa tahtotilassa asumisen hintaan ja rakentamisen tukitoimiin, niin ollaan just tarkkaan tämän päivän tilanteessa.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

LOL! Mitäs taloustiedettä kirjoittaja väittää harjoittaneensa?

”Valtio yhdessä kuntien kanssa on kiivaaseen tahtiin nostanut asumisen verorasitusta (kiinteistövero, lämmityspolttoaineiden verot, sähkövero, vesimaksut, tonttihinnat jne.). ... Selvää on, että markkinoilla, joilla on liikakysyntää (myyjän markkinat) verot menevät kokonaisuudessaan ostajan (vuokralaisen) maksettavaksi.”

Jos on "myyjän markkinat" (ylikysyntää ja rajattu tarjonta), hinnat on (veroista ja kuluista riippumatta) just niin korkeat, kuin ihmisillä on varaa maksaa - eli ts. kysyntäkäyrä määrittää hinnan.

Kaikki verorasite nimenomaan lankeaa tarjoajalle ja on pois sen katteista.

Tässä vielä Matille kysyntäkäyrät Rautalangasta(TM):
https://en.wikipedia.org/wiki/Land_value_tax#/medi...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tämä on ihan uutta... kannattaa ruveta yrittäjäksi ja rikastua pikavauhtia.

Jyrki Paldán

Juuri sitähän Suomen(kin) asuntomarkkinoilla parhaillaan tehdään:

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/1234567...
sivut 11, 25 ja 27 kertovat tarinan melko hyvin pähkinänkuoressa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #103

Siitä mukaan vaan... Se on helppoa.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Venezuelassa asutaan slummissa. Annetaan maata, vasara käteen ja rakennustarpeita, niin olen varma, että moni olisi halukas itse rakentamaan itselleen majan, jossa asuu edullisemmin. Jostain syystä tätä ei sallita. Nyt äkkiä opintomatkalle Venezuelaan oppimaan heidän ratkaisuistaan!

Jyrki Paldán

Niin tehdään myös Hong Kongissa, uusliberaalin markkinatalouden mallimaassa. Myös vuokrat ovat Suomeen verrattuna yli kaksinkertaiset mediaanituloihin suhteutettuna. Mihinkäs se opintomatka sitten pitikään tehdä, kummastakin ääripäästä kun näyttää löytyvän samanlainen umpikuja?

Pekka Heliste

Asuntopula voidaan ratkaista markkinavoimilla.

Poljetaan palkat alas ja lopetetaan tuet ja eläkkeet

Kun on tarpeeksi kansaa kadulla ja asuntoja tyhjinää niin hinnat laskevat

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Julkista kohtaan tuntemasi epäkunnioituksen ja taloustieteen uskottavuuden vuoksi Sinä meeviren voisit olla paremmin paikallasi somen talousproffana. Nostat usein tikun nokkaan "poliitikot", mutta mitä muuta nämä perusteettomat ulostulosi ovat kuin politiikkaa? Asiallisiinkin vasta-argumentteihin vastaat höpsähdellen ("no sepäs se vasta mukavaa olisi"), asiaan kajoamatta.

Jos esiinnyt yliopiston taloustieteen professorina mielipiteittesi kanssa, näytä meille, millä asemasi olet ansainnut. Muuten esiintymisesi vain alleviivaa mitä ilmeisintä päämäärääsi: julkisen alasajoa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Olemme varmaan eri mieltä kakista asioista Mutta ei keskustelun tarvitse silti olla niin henkilöön menevää. Jos haluat, että julkinen sektori on 100 % koko kansantaloudesta, niin "fine", se on sinun mielipiteesi. Tuskin se muuttuu, vaikka marssittaisin 10000000 tutkimustulosta ulottuvillesi.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

On olemassa paremmin ja huonommin perusteltuja mielipiteitä, ja toki täysin perustelemattomiakin. Mielipiteitä voi asiallisin perustein haastaa. Ilmeisesti puhut itsestäsi, kun väität että "Tuskin se muuttuu, vaikka marssittaisin 10000000 tutkimustulosta ulottuvillesi."

En mene henkilöösi muuten kuin ilmoittamasi statuksen verran, ja statuksesi tarjoilet ihan itse.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset