*

meeviren

SOS –hallitukselta ei mitään uutta

  • Sipilan budjettiesitelmän kalvo
    Sipilan budjettiesitelmän kalvo
  • Toinen kalvo kestävyyvvajeesta
    Toinen kalvo kestävyyvvajeesta

Viime kesänä uudella hallituksen oli ”tuhannen taalan” paikka muuttaa talouspolitiikan kurssia, mutta muutokset jäivät vain retoriikan tasolle. Nyt hallituksella oli toinen mahdollisuus, mutta mikä muuttui? Muuttuiko menojen taso? Bruttoveroaste? Alijäämä? Ei mikään.

Talouspolitiikkaa ei ole se, että muutetaan moottoripyörä- tai makeisveron tasoa. Se on pelkkää politiikkaa – omien tai kuviteltujen äänestäjien kosiskelua. Tai ehkä nyt sen verran voi todeta, että kaikki muutokset merkitsevät lopulta vain sitä, että asuminen ja työssäkäynti kallistuvat. Sitten voi taas ihmetellä, miksi Suomessa kaikki on niin sietämättömän kallista.

Mutta palataan suureen kuvioon. Sipilän kalvosetistä löytyy kuvio, jossa kerrotaan, että velaksi eläminen loppuu 2021. Eli viestikapula siirrettiin sulavasti seuraavalle hallitukselle. Oletettavasti sama kalvo päivitetään vuoden 2020 budjetin kalvosulkeisissa koskemaan vuotta 2014. Mielenkiintoista kuviossa on se, että alijäämän umpeenkurominen tapahtuu pelkästään tulojen puolella. Maailman suurimpaan julkiseen sektoriin ei tietenkään tohdita kajota.

On hieman vaikea mieltää, miten tämä ajatuskulku on sopusoinnussa seuraavan kalvon kanssa, jossa kerrotaan, miten kestävyysvaje kurotaan umpeen (kestävyysvaje ja valtion budjettialijäämä ovat toki eri käsitteitä, mutta ei anneta sen tässä häiritä).

Kuviossa 2 talouskasvu supistaa kestävyysvajetta vain kaksi miljardia euroa, ja loput tulevat leikkauksista ja reformeista (kumpikaan niistä ei ilmeisesti vaikuta menojen tasoon). Virallinen mantra sanoo, että sovittuja leikkauksia on neljä miljardia, mutta siitä suuri (suurin) osa on jäädytyksiä, joiden vaikutuksesta ei voi sanoa mitään varmaan. Reformit (SOTE ym.) ovat vielä paljon enemmän ”tuulen viemää”, 4 miljardin sijaan luku voi yhtä hyvin olla -4 miljardia tai nolla miljardia.

Oireellista on se, että hallitus päätti laskea eläkeikärajan 60 vuoteen, kun tavoitteena pitäisi kai olla 70 vuotta. On aika masentavaa, jos hallitus toteaa, että suomalaiset työmarkkinat toimivat niin, että (työttömiksi joutuneet) yli 60 -vuotiaat eivät enää työllisty. Ja työmarkkinoiden toimitaan ei voi puuttua, koska se on ulkoistettu kolmikannalle (reformit on ulkoistettu niille, jotka eivät halua reformeja). Samalla ilmoitus kertoo siitä, että hallitus ei itsekään usko työpaikkojen syntyyn. Työperäinen maahanmuutto on muutamassa vuodessa korvautunut humanitaarisella maahanmuutolla, joka on johtanut siihen absurdiin tilanteeseen, että työvoima kasvaa kilpaa työpaikkojen puutteen kanssa. Pitääkö seuraavaksi laskea eläkeikä 55 vuoteen? Aah, mutta oppositiollahan on tähänkin ihmelääke; työviikon supistaminen neljään päivään.

Niin onhan meillä oppositio, mutta mikä on sen vaihtoehto? Varovainen arvaus: lisää menoja ja veroja, jotta voidaan varmistaa, että talouden nollakasvu jatkuu vielä 2021 jälkeenkin. Onhan se tavoite sekin; kellään ei mene hyvin.

Matti Viren

 

  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Jukka Laine

Tämä on kuin painajaisuni josta ei herää.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyllä se herätys aikanaan tulee. Ja se on karu. Silloin heräämme kokemaan, että ne asiat joita painajaisissamme kuvittelimme tämän menon seurauksiksi, ovat muuttuneet todellisuudeksi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo, tukevasti ollaan unessa ja herätään vasta sitten kun alkaa tekemään kipeää.

Odotettavissa olevat vahingot tulevat olemaan tuntuvat, mutta politiikan realiteetit näyttävät olevan sellaisia, että kipeitä päätöksiä ei kyetä (tai ymmärretä?) tekemään etukäteen.

Näyttää väistämättä siltä, että velkalastin lisäksi lahjoitamme lapsillemme lykättyjen päätösten suman.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ja hämmästyttävintä on, että tätä menoa näyttävät vaativan nimenomaan ne lapset, vaikka seuraukset kaatuvat heidän sekä heidän lastensa niskaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

En ymmärrä, miksi monet taloustieteilijät kiroavat maan rakoon nollakorkojen, deflaation uhan, suuren julkisen sektorin tai muun mitättömän syyn takia maailman menestyvimpiä ja hyvinvoivimpia rikkaita teollisuusmaita, näiden joukossa Suomen. Kuten jo pakolaisvirtojen suunnistakin voi nähdä, suurin osa maailman maista on asukkailleen todella julmia ja epäoikeudenmukaisia paikkoja, joissa eivät ole vieraita sodat, nälänhätä, suurkaupungeissa näkyvä slummiutuminen ja absoluuttinen köyhyys joka päivä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"suurin osa maailman maista on asukkailleen todella julmia ja epäoikeudenmukaisia paikkoja"

Jos Suomen politiikasta ei löydy mitään järkeä niin verrataan Mosambikiin ja todetaan että hyvinhän meillä pyyhkii.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei tarvitse mennä Mosambikiin asti, vaan jo itäinen ja eteläinen naapurimaamme ovat esimerkkejä merkittävästi alemmasta kansalaisten elintasosta kuin mihin Suomessa on totuttu. Demokratian tasossa Suomi ohittaa peräti kaikki naapurimaansa kun meillä ei ole massiivista vaalien manipulointia, kuten Venäjällä eikä kiinteää äänikynnystä, lisäksi valtionpäämies valitaan kansanvaalilla ja vaaleissa on avoimet listat.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #6

Mutta kai jotain Suomen poliittisessa järjestelmässä mättää, kun ei ole todellista hallitus-oppositio vastakkainasettelua. On 8 puoluetta, mutta niillä kaikilla on tarjolla samaa tiskivettä juotavaksi. Politiikka muuttuu samalla sekunnilla, kun kävellään sisään/ulos hallituksen nimittämistilaisuudesta. Anglosaksisissa maissa sentään on jotain tyyliä. Ajatellaan vaikka Englantia. Kun Cameron tuli valtaan 2009, ei hän sanonut, että - yllätys yllätys - hän jatkaakin Blairin ja Brownin poltiikkaa. USA nyt vielä oma lukunsa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #9

Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että me täällä jotakin päätetään. Suuntaviivat tulee Saksasta ja se mikä liikkumavara on olemassa näkyy juuri momentilta toiselle siirtelynä. Suuret pankit Saksassa on kuralla ja täällä me tuetaan niitä pää märkänä, jotta muutama EU elätti saa nauttia auvoisesta elämästä. Erinomainen esimerkki on Liikanen, joka ei omaa mitään muita taitoja kun ylempiensä nuolemisen.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #9

Eihän tässä mikään mätä. Tämähän menee juuri niin kuin on kirjoitettu. Olemme EU:n jäsen, oikein mallioppilas, ja meidän valuuttamme on euro. Valuutan kurssi suhteessa muihin valuuttoihin määräytyy aivan muista tekijöistä, kuin Suomen talouden tarpeista. Meidän pitää vain sopeutua niinkuin euroa käyttävien maiden kuuluu. Teorian mukaan siten kaikki euroa käyttävät maat ennen pitkää pääsevät tasatahtiin.

Meidän kaikki poliittiset puolueet uskovat tähän. Ne haluavat juuri tätä sopeutumista, jopa perussuomalaisetkin. Näinhän kansakin on halunnut. Mikä tässä on vialla. Euron piti kylläkin tuoda meille mesileipää, mutta ei sitä nyt vielä ole aivan saatu. Uskotaan nyt vaan, kyllä se siitä joskus. Uskoa pitää! Tosiasiota ei pidä yrittää nähdä

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #9

Käytännön ongelma on siinä, kun sen polittisen vaihtoehdon tie päättämään asioista on niin pitkä vallitsevissa oloissa. Silloin kun tilanne pahasti kriisiytyy vaihtoehdot pääsevät nopeasti päättämään asioista, kuten on historiassa useasti nähty. Suomessa ei ole vielä merkittävästi tuntunut yleinen taloustilanne ja valtion talouspolitiikka tavallisen työssäkäyvän kansalaisen arjessa.

Jos tällä tyylillä mennään vielä esimerkiksi 10 vuotta, eikä selvää muutosta huonompaan suuntaan tapahdu, niin harvat poliittiset "vaihtoehdot" rämpivät turuilla ja toreilla pienpuolueina.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hallituksemme pyrkii tavoitteisiinsa rukouksilla tekemisen sijaan:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222249-s...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ymmärrän toki poliittisen diplomatian ja varovaisuuden sekä AY-liikkeen (mm. sdp/vas. käsikassaran), uhkaukset pysäyttää Suomi tai tuhota talouden tervehdyttämistoimet työrauhattomuuksilla, mutta eikö juuri hallituksella ole vaalien perusteella mandaatti säätää sellaisia lakeja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä?
Osoittaisi kehnoa tilannetajua, jos Suomi lähtee aina vaikean paikan tullen tekemään hidastettua itsemurhaa jokaisella kuviteltavissa olevalla tavalla ja alalla luovuttamalla vallan, korporaatioille (kolmikantaperinne), EU:lle ja pelkäämällä koskea ns. julkiseen sektoriin - pyhiin lehmiin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

#STOP-mielenosoitus oli ammattiyhdistysliikkeiden voimannäyte siitä, kuinka nopeasti se saa väen marssitettua pois työpaikoilta. Erityisen silmiinpistävää oli se, ettei ulosmarssi koskenut vain vasemmistolaisia järjestöjä vaan mukaan tuli myös lähes koko Akava Ekonomiliittoa lukuunottamatta. Akavalainen OAJ oli mielenosoituksen suurimpia osallistujaryhmiä, vaikka se ei lain mukaan olisi edes saanut osallistua poliittiseen työtaisteluun! Tarvittaessa tuollaiset lait tuppaavat jäämään tiukassa tilanteessa kuolleeksi kirjaimeksi, koska Suomessa ei voida sen takia panna kaikkia opettajia viralta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa voi joutua laittomasta lakkoilusta käräjille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #10

Alankomaissa meteorologeilla ei ole lakko-oikeutta. Ymmärrettävistä syistä...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ekonomiliiton poissaolo selittyy sillä, että siellä ymmärretään paremmin Suomen talouden katastrofaalinen tila kuin joukkovoimaesityksissä, joissa ei todellista vastuuta ymmärretä kantaa.
Jäsenkyselyssä reilut 70% vastanneista sanoi njet #STOP:ille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oma liittoni TEK järjesti jäsenkyselyn hallituksen tiukennuksista ja enemmistö olisi hyväksynyt ne. Jäsenten vastustuksesta huolimatta liiton johto päätti tukea mielenilmausta ja liittyä vähempilahjaisten joukkoon ratkomaan ongelmia metelöimällä kadulla kuin apinalauma.

Akavassa useampi liitto päätyi samanlaiseen jäsenistönsä äänen mitätöimiseen.

Myös opettajat antoivat paljon kriittistä palautetta kadullasekoilusta työaikana.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

En ihmettele julkisten intoa osallistua viimekertaiseen hönöSTOPmielenosoitukseen. Yhtenä isona asiana oli tuo pitkien lomien lyhentäminen. Tämä nyt oikeasti olisi ollut rakenteisiin puuttumista. Tämä sittemmin muutettiin lomarahan määräaikaiseksi leikkaukseksi. Josta nyt itketään ja paitaa revitään.

Mutta olin itse tuolloin hanasaaren voimalaitoksen remontissa. Pellettipoltto systeemiä asennettiin. Kaikki muut paria pomoa lukuunottamatta olivat latviasta, puolasta, virosta jne... Laitteet tuotiinkin jo latviasta. Ennen niitä oli valmistettu ja kehitelty suomessa. Viisi suomalaista sähkäriä. Eihän sieltä kukaan ulkomainen pois ollut. Olihan tarjouksia tehneet ulkomaiset sähköfirmatkin. Kuulin, että hinnasta huolimatta ottivat luotettavuuden vuoksi suomalaiset. Mitä lakkoliikeet tekisivät sille viimeiselle olejenkorrelle?

Kyllä tässä on huomannut ihan käytännössä, että jotain tarttis tehdä. Mikä olisi sitten oikea teko on toinen kysymys? Hallitus ainakin yritti jotakin. Julkisten menojen on laskettava nykyiseltä tasoltaan. Se on minun käsitykseni. Verojen laskettava. Ostovoimankin olisi parannuttava. Palkaa nostamalla se ei ole kovin tehokasta. Käteen jäävää euroa kohti palkkasumma taitaa kasvaa yli kahdella. Ei kenenkään takapuoli sellaista taida tänä päivänä kestää.

Minä arvelen ay-liikkeen pumpun alkavan hiipua. Julkiset ehkä poisluettuna. Heidän ei tarvitse kilpailla kansaivälisillä markkinoilla ainakaan vielä. Veroista ja velasta on hyvä vielä ammentaa.

Kyllä ay-liikeelle jää tehtävä. Sen tehtävän pitäisi olla varmistaa, että tuottavuuden kasvusta tai kasvavasta potista yleensä jää oikea osuus työtätekevälle. Ongelma on siinä kun potti ei kasva. Työmarkkinoiden korporaatioille on annettu liian suuri valta estää lähes kaikki uudistukset.

Työmarkkinajärjestöjen johtajat ovat lähinnä hallitusammattilaisia. He hoitelevat miljardiomaisuuksien sijoittamista. Mitä he tekevät miljardiomaisuuksilla? Onko sellaisten kerääminen ollut heidän tehtävänsä. Julkilausuttu tehtävä on kyllä ollut jotain muuta ja huonosti hoidettu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Koulujärjestelmä on onnistunut siivoamaan työipaikoilta kaikki ammattimiehet (ääh .... ammattihenkilöt). Samalla työttömyyskortistot ovat täynnä filosofeja, sukupuolen tutkijoita, köyhyystutkijoita, mediatutkijoita jne. Luulisi, että kannattaisi kouluttaa aloilla, joilla työvoima tarvitaan eikä aloille, joilta tulee eniten ääntä tiedotusvälineisiin.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #28

Minäkin olen pitkään ihmetellyt korkeakoulujen eri alojen opintopaikkojen jakaumaa. Vuodesta toiseen meillä on samat alat, joiden osaajista on ylitarjontaa (esim. media-ala ja historia) ja joista on alitarjontaa (esim. lääkärit). Luulisi, että näistä jatkuvan ylitarjonnan alojen koulutuksista voitaisiin leikata ja säästetyt rahat käytettäisiin oppipaikkojen lisäämiseen alitarjontaaloilla.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #28

Monet korkeakoulutetut vanhemmat pitävät tarkasti silmällä, minkälaisiin koulutusohjelmiin haluavat jälkikasvunsa menevän. Erityisen tärkeää on, että lukioon pitää mennä peruskoulun jälkeen vaikka arvosanoja korottaen välissä ja suoraan ammattikouluun menemistä pitää välttää kuin ruttoa, koska silloin uhkaa jääminen niin heikolle palkalle tai epävarmalle työuralle, ettei esimerkiksi asuntolainan hoitaminen ole mahdollista. Myös lukion jälkeen pidetään paljon välivuosia, jos sillä tavoin voidaan parantaa mahdollisuuksia napata hyvä korkeakoulupaikka muuta ikäluokkaa hieman jälkijunassakin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #35

Varma työpaikka on korkeakoulun jälkeen tullut lähinnä julkiselta sektorilta, eikä sekään loputtomiin vedä.
Epäilen kyllä, että maisterin tutkinto on vähän yliarvostettu; aika vähän siinä vaiheessa vielä tietää asioista - varsinkin jos aineyhdistelmä on mitä sattuu. Tohtorin tutkintoon taas kuluu suomalaisessa järjestelmässä kymmenen vuotta ja siinä se työura sitten olikin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #28

Mutta nyt tähän on keksitty RATKAISU. Ne kortistossa olevat tutkijatkin laitetaan juoksemaan haastattelussa 4 kertaa vuodessa, jossa samalla "sapluunalla" etenevä haastattelija kysyy mitä kuuluu. :-D

Siinä työpaikat lisääntyvät, kun tarvitaan lisää haastattelijoita. Työttömyysongelma on siis ratkaistu.

Arto Granlund

Sita jaksaa vuodesta toiseen ihmetellä kun puhutaan etujärjestöistä niin tikun nokkaan nostetaan aina SAK vaikka meillä on AKAVA, MTK, EK, Suomen yrittäjät. Kokoomuslainen lääkäriliitto puolustaa ammattikuntaansa etuja kovemmin kuin mikä muu liitto, mukaanlukien AKT.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Blogisti on täysin oikeassa, ongelma on nimenomaan siinä, että meillä ei ole oppositiota, vaihtoehdottomuus on tosiasia.

Vaikka demarit voittavat vaalit, mikään linja ei muutu, vai uskkoko joku siihen, että tämän hallituksen päätöksiä demarit lähtevät muuttamaan, vaikka nyt niitä populistisesti haukkuvat.

Seuraava hallitus näyttää saavan mukavan työn syliinsä, se on hauska katsoa demareidenkin kiemurtelua, kun säästöjä tehdään vielä enemmän kuin nyt.

Silloin loppuu se populismi ja persujen kohtalo on tosiasia.

Hallituksen pitää tehdä ne päätökset, eikä munattomasti kumarrella vuoroin AY-liikkeen ja vuoroin EK:n suuntaan.

Meidän päättäjät ovat pelkureita, joiden ainoa tavoite on aina gallupeissa ja vaaleissa, siinä jää isänmaan asiat toiseksi.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Ritala on niitä harvoja US:n kommentoijia, jotka kirjotusten perusteella oikeasti ymmärtää, mikä suo on Suomella edessä.

Tilanne on valitettavasti se, että yksilön ei enää voi/kannata ajatella Suomen parasta, vaan oman sosiaalisen piirin parasta.

Ensimmäisiä häviäjiä ovat maailmanhalaajat ja muut neo-naivistit.

Rasisti-kortti ei päihitä elä-tai-kuole-korttia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Poliitikot ovat (tai pitäisi olla) parhaita miellyttäjiä; hyvien uutisten kertojia. Parhaita karkkien jakajia vaaliteltoilla. Mutta mitä sitten, kun talous on kuralla tai muita isoja ongelmia tulee vastaan? Jatkuuko sama roolileikki? Viime vuosien kokemuksen perusteella ei voi vastata muuta kuin kyllä. Meillä on Suomen parhaat miellyttäjät ... kukin omalle porukalleen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Oikeita päätöksiä tehdään aikanaan korkojen noustessa troikan ohjeistuksin. Maan omat vätysmäiset poliittiset päättäjät puoluekaanasta riippumatta ja työmarkkinajärjestöt jatkavat umpisilmin tölkin potkimista aina siihen asti, kunnes pakko on aivan pakko.

Kuten kirjoittaja totesi, reformit on uloistettu kolmikannassa valmisteltaviksi tahoille, jotka eivät itse asiassa halua mitään reformeja tapahtuvan.

Suomen olisikin jo korkea aika siirtyä aitoon ja arvostettiuun pohjoismaiseen demokraattiseen parlamentarismiin korporaatiovallan sijasta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sote on suuri rakenneuudistus. Saadaan uudet vaalit, uudet verot, uudet hallintokoneistot, jne... Vanhat kunnat jäävät systeemeineen jäljelle. Niistä osa siirtyy maakuntiin. vaikea ymmärtää, että byrokratian portaita lisätään ja väitetään menojen pienentyvän?

Väheneekö henkilökunnan kokonaismäärä?

90 luvun puolessa välissä ainakin raisossa henkilökunnan määrän kasvu pistettiin jäihin. Muistaakseni hieman vähenikin eläköitymisen kautta. Silloin saatiin kylän talous kuntoon. Nyt liikutaan henkikötyövuosissa 300-400 yli sen noin 1100 mitä se oli. Kasvu on ollut huima. Verot ja maksukin ovat huimasti kasvaneet. 16,5 on päästy 19,75 verossa. Kiinteistöverot, terveyskeskusmaksut, vesimaksut jne... ovat kaikki tapissa. N

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sote on kuitenkin kestävyysvajeen umpeenkuromisen tärkein yksittäinen tekijä - mutta emme tiedä edes sen etumerkkiä. Sitten tulevat indeksijäädytykset, joista ei ole paljon apua nollainflaation maailmassa. Kolmas pelastava enkeli on kasvu, mutta se näkyy lähinnä vain poliitikkojen puheissa.
Eli vähän vaikea on uskoa hallituksen skenaarioihin - varsinkon kun uusia menoja koko ajan ilmestyy kehiin maahanmuutosta, ilmastosopimuksista, EU-maiden apupaketeista jne.

Jouni Peltoniemi

Mitä muuta kuin politikointia sitten leikkauksetkaan ovat?
Toisilta otetaan, mutta mulle annetaan?
Kukaan, edes blogisti, ei ole pystynyt esittämään mitään uskottavaa perustelua, miksi vaikkapa julkisen sektorin koko olisi liian suuri, vain kun tuntuu siltä.
Taikka miksi palkkojen leikkaukset ja työajan pidentäminen tai verojen muutokset parantaisi mitään. Kansainväliset kokemukset osoittavat pääasiassa ihan toista.

Jos meillä olisi tieteellisesti kestäviä perusteita, että hallituksen politiikka johtaisi menestykseen, niin kansa ja ainakin AY-liike saataisiin hyvin helposti mukaan, mutta kun ei ole. Turha siinä änkyröinnistä toisia syyttää, jos ei itse osaa.

Historiallisesti kohtuuullisen toimivaksi ratkaisuiksi on huomattu sopivan inflatoiva ja joustava oma valuuttapolitiikka sekä koulutus ja tutkimus, mutta tämä hallitus hylkää molemmat.
Onko mitään muuta kestävää ratkaisua keksittykään? Useimmilla rosvoukseen perustuvilla valtioillakin menee varsin huonosti.

Toki eläkeikää saisi nostaa sinne 70 päälle, työkyvyn mukaan liukuvasti, ja joustoja muutenkin lisäten.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Khmmm, jos leikataan, niin miten mulle annaetaan?? Eikö ainoa terve järjestelmä ole se, jossa pääsääntöisesti kaikki tulevat toimeen omalla palkallaan ja säästöillään. Vai onko se todellakin järjestelmä jossa, ihmiset ensin ansaitsevat jotain, ja sen jälkeen valtio kerää kaikki rahat pois ja jakaa ne uudelleen poliitikkojen haluamalla tavalla.
Suomen julkisten menojen BKT-suhde on maailman suurin, kai sekin nyt jotain kertoo julkisen sektorin koosta. Kansainvälisessä (hinta)kilpailussa se on rasite aivan samalla tavalla kuin jos maratoonarin selkään laitettasiin reppu täynnä tiiliskiviä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Eikö se nyt ole ihan sama kansantalouden kannalta, onko meillä suuri vai pieni julkinen talous. Valtiohan palauttaa verot palkkoina ym. lisättynä ulkomaisella velanotolla. Ei nykyinen kai paras malli ole, mutta ongelmat ovat muualla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #31

Ohoh, jos veroprosenttisi olisi 100, olisit tyytyväinen, jos vain tiedät, että rahat annetaan jollekin toiselle...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #33

Jos nyt lukisit, mitä olen kirjoittanut! Jos nykyistä elintasoa ja infraa halutaan pitää yllä, rahat siihen pitää jostain saada: jos ei julkisen kautta niin sitten jotenkin muuten. Nyt ei vain oikein kulje, kun me syödään enemmän kuin tienataan. Siinä sitten aletaan huudella, että kuka maksaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #34

On se nyt eri asia, hoitaako asiat julkinen sektori tai markkinatalous. Siksi toiseksi, onhan sitä nyt kokeiltu ihan tarpeeksi, miten hyvin julkisen sektori (yksinään) asiat hoitaa. Joidenkin mielestä pitäisi taas kokeilla uudestaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #31

Tämä rahan kiertokulku julkisen kautta on mielenkiintoinen kysymys. Kenelle ne rahat sitten palautuvat, kuinka tehokkaasti? Etteikö vain tämäkin kiertokulku hyödytä pääasiassa erittäin hyväosaisia ihmisiä. Päin vastoin kuin perusteluna esitetään. Onko näitä positiivisia piirteitä liioiteltu?

Onko ennemminkin niin, että pääomaverotetaan pois ennen kuin sillä pysytään investoimaan. Tai välttävätkö yritykset korkean verotuksen takia ylipäätään investoimasta maailman kilpailukykyisimpään maahan.

Ainakin vaikea asia ymmärtää.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Niin kauan, kun käytämme valuuttana euroa, meillä ei ole mitään todellisia mahdollisuuksia muuttaa kansantalouden kehittymisen edellytyksiä. Valtion budjetti lisättynä ulkomaisella velanotolla ei kykene saamaan todellista muutosta aikaan. Siihen tarvitaan järeämpiä keinoja eli oma valuutta ja oma keskuspankki,jolloin pystytään vaikuttamaan talouden perustaan.

Työttömien potkimisella ei uusia työpaikkoja synny, eikä yritysten hyysäämisellä yhtään sen enempää. Sen lisäksi, että meillä on sopimaton valuutta. Meitä vaivaa tuotannon rakenteen epäedullisuus nykyiseen kysyntätilanteeseen nähden. Ongelmia tuo Venäjän kanssa hiipunut kauppa, mutta ei me toisaalta länsimarkkinoillakaan pärjätä. Sisäisen devalvaation keinot eivät auta, sillä samaa tekevät muutkin maat. Jopa Kiina devalvoi.

Vaikuttavat keinot ovat vähissä, mutta niitä vähäisiäkään ei yksikään puolue halua käyttää. Euroa pitää pelastaa ja Venäjälle pitää räkyttää asiassa, johon meidän suunsoitolla ei ole mitään vaikutusta.

Jukka Laine

Suomalaiset ovat niin tottuneet siihen että varat kerätään työssäkäyviltä korkeina veroina ja maksuina ja sitten telkkarissa kerrotaan että meillä on paremmin asiat kuin muualla, että kansa ei ymmärrä miten muutoin voisi elää.

Tarvitsemme avoimet työmarkkinat ja enemmän kannustavuutta yksityissektoria kasvattamalla. Veroja voidaan kerätä enemmän vain laajentamalla veropohjaa ja luomalla uutta taloutta ja kasvua. Mitään tämän suuntaista ei ole hallitus tekemässä. Ilmeisesti poliittisia eväitä ei ole.

Tämähän ei koske vain Suomea, vaan koko rahoitusjärjestelmä uhkaa ajautua umpikujaan keskuspankkien suuren roolin takia, kun politiikot eivät kykene rakenteellisiin uudistuksiin missään päin. Kiina, Yhdysvallat ja Suomi ovat samassa veneessä tässä. Kukaan ei halua enää tehdä töitä vaan eletään mieluummin keskuspankkirahan pönkittämän pörssinousun, sosiaalisten tulonsiirtojen jne. varassa.

Ja politiikot lupaavat lisää tätä nannaa. Sitä ajatusta vasten oma keskuspankki kuullostaa aika utopialta. SP ostaisi velkoja pois ja meillä olisi kiva oma valuutta joka hoitaisi kaikki ongelmat. Se on sitten seuraavassa elämässä tuolla paratiisissa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kukaan ei voi kiistää sitä, että hallituksen toimen ovat olleet nappikauppaa. Hyvä että sen sanoo näin selvästi ääneen yksi oikeistolaisimmista taloustieteilijöistä.

Mutta miksi jatkaa väitettä "maailman suurimmasta julkisesta sektorista", kun sen pystyy näkemään valheeksi kuka tahansa? Eikö tällainen valhe vie kaikkea uskottavuutta?

Meillä Suomessa on julkisella sektorilla satoja tuhansia työntekijöitä vähemmän kuin muissa pohjoismaissa väkilukuun suhteutettuna. Jos ja kun meidän yksityinen sektori on pohjoismaita surkeammin johdettu ja suhteessa vielä paljon muita pohjoismaita pienempi, ei se kasvata meidän julkisen sektorin kokoa. Suomen yksityinen sektori ei kasva sillä että leikataan julkinen vieläkin pienemmäksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Julkisen sektorin koko on kai lähinnä suhteellinen käsite, ei absoluuttinen.. Jos sinulla on OECD:n ja Eurostatin lukuja parempia indikaattoreita, laita vaan tulemaan.
Miä tulee surkeisin johtajiin, ne kai on helppo korvata vaikka kanadalaisilla.
Vasemman laidan ihmiset ovat tietenkin synnynnäisiä liikkeenjohtajia. Siitä kertoo parhaiten Esko Seppäsen kirja Punapääoman tuho. Kannattaa lukea huolella, ennen kuin hirvesti toitottaaa huonoista yritysjohtajista. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Kansan tappio on lähes puolet taseesta; eli niin kuin Seppänen sanoo; maailman ennätys lajisssaan.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Esim. "Jos meillä julkinen talous työllistäisi 100 000 henkeä enemmän kuin nyt ja myös työllisten määrä yhteensä olisi tuon 100 000 henkeä suurempi, olisi meillä suhteessa yhtä paljon julkisen talouden työntekijöitä kuin Ruotsissa"
(http://www.labour.fi/?wpfb_dl=1132)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #43

Blogissa oli kyllä aikomus keskustella Sipilän hallituksen budjetista, ei niin julkisen sektorin koosta.
Mutta olkoon. Viittaat Savelan artikkeliin, jossa julkisen sektorin osuus (ei siis suhde) BKT:sta lasketaan kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen kautta.
Ongelma vaan siinä, että emme tiedä, julkisen sektorin arvonlisäyksen todellista arvoa. Vai tiedätkö esimerkiksi Veikkauksen toimarin tuottaman BKT-erän suuruutta? Koska emme tiedä, lasketaan julkisen sektorin avoinlisäys kustannusten (pääosin palkkasumman) avulla. Luku on taatusti väärin, mutta miten paljon ja mihinkä suuntaan? Emme tiedä. Kun näin on, ei sen luvun perusteella kannattaisi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksi julkisen sektorin koosta. Arvonlisäluvut eivät sitä paitsi sisällä tulonsiirtoja - vaikkapa vain tulonsiirtoja Kreikkaan tai Viroon...
Jos Suomessa todellakin on pieni julkinen sektori, miksi bruttoveroasteemme on 10 % korkeampi kuin Saksassa ja kuitenkin valtion ja kunnat ottavat velkaa 10 miljardia vuosittain?
Myös julkisen sektorin henkilökunnan määrien tilastot ovat nykyään täynnä sudenkuoppia. Varsinkin kunnat ovat ulkoistaneet toimintojaan kaunistellakseen lukujaan. Ammattikorkeakouluista on tehty osakeyhtiöitä, vaikka de facto rahoituspohja on ennallaan.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #46

Jussi Saramo tarttui väitteeseesi maailman suurimmasta julkisesta sektorista ja esitti väittämän julkisen työntekijämääristä, johon pyrin linkilläni vastaamaan. Otit siis itse tähän budjettikeskusteluun julkisen sektorin koon, niin ei sitä enää voine ohittaakaan. Sanoit myös itse että koon määritteleminen on suhteellista eikä absoluuttista, mutta jätät sen tulkitsemisen tyylikkäästi lukijan vastuulle. Ja tässä viimeisessä kommentissasi toistuu totuus niistä monista asioista joista emme voi tietää julkisen sektorin koosta puhuttaessa. Silti olet väittänyt Suomen julkista sektoria maailman suurimmaksi?

Väität että kunnat ulkoistavat palvelujaan kaunistellakseen lukuja. Itse olen siinä käsityksessä, että ulkoistamisista seuraa vain menoja, kun taas itse tuotettuna palvelut näyttäytyisivät arvonlisäyksenä.

Mitä itse luulet: miksi bruttoveroasteemme on mitä on? (Toivoisin vastaukseksi muuta kuin että julkinen sektorimme on liian suuri. Hedelmällistä olisi kuulla esim. mistä kohtaa liian suuri jne.)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #46

"Blogissa oli kyllä aikomus keskustella Sipilän hallituksen budjetista, ei niin julkisen sektorin koosta."

Eipähän julkisen sektorin töiden siirtämisestä yksityisille veronmaksajien kustantamana ole ollut mitään helpotusta julkisiin menoihin, kuorivat vain voitot päältä, bkt kasvaa ja veronmaksaja köyhtyy varsinkin kun ylikansalliset yhtiöt jättävät vielä verot väliin agressiivisella verosuunnittelullaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Suomi tuli vielä jotenkin toimeen viisi vuosikymmentä sitten, kun KELA:lla ei ollut 140 avustusmuotoa, ei ollut perustuloa, ei ollut velkaneuvontaa, ei energiatodistuksia,...
Ei se kaikki, mikä on tapahtunut julkisella sektorilla ole tarpeellista. 1940-luvulla vain pääministerillä oli virkamiessihteeri; nyt näyttää jokaisella ministerillä olevan kohta 10 avustajaa, jotka kiihkeästi tähyilevät poliittisia palkintovirkoja valtion hallinnossa. Koska tämän pullataikinan kasvu loppuu?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #51

"Koska tämän pullataikinan kasvu loppuu?"

Ei tähän ainakaan auta virkojen säilyttäminen julkisella ja samaan aikaan töiden siirtäminen yksityiselle. Mitkä puolueet vaativat 5 vuoden suojan kuntien yhteenliittämisessä eihän yksikään päällikköviran saanut saa potkuja, aina löytyy uusi virka vaikka työtä ei olisikaan.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #51

Oliko 50 vuotta sitten asiat hyvin? Mitä on kun "Suomi tulee toimeen"? Millä hinnalla? Kuinka hyvin Suomen kansalaiset toimeentulevassa Suomessa voivat?

Yhä uusien Kelan tukien keksiminen ja perustaminen on tottakai pöljää, mutta olisiko ollut parempaa vaihtoehtoa kun normaalilla palkalla tai muulla etuudella ei pysty kustantamaan perustarpeita, esim. asumista ja lääkkeitä (joiden voitot korjaa yksityinen sektori)?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Em. dokumentista voi lukea myös, että...

"Eläkkeet ovatkin suurin yksittäinen menoerä julkisissa menoissa. Vuonna 2013 lakisääteiset eläkkeet olivat yhteensä 25,8 miljardia euroa, mikä vastasi 12,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siitä yksityisten työnantajien palveluksessa olleiden työeläkkeet muodostivat selvästi yli puolet. Monissa maissa yksityiseltä sektorilta ansaitut eläkkeet eivät kirjaudu julkisiin menoihin ainakaan kokonaan."

Koska eläkeläisten joukko on meillä jatkossakin kasvamaan päin, tähän menopuoleen ei liene oletettavissa helpotusta.

Lisäksi: "Suomen julkinen sektori ei nytkään toimi erityisen huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014)."

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Julkisen sektorin kokoa kuvaavan menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 2014 58,1. Ilmeisesti vielä tästä kasvanut. Antaa se suuntaa kuitenkin. Euroopan kärkeä. Samoin veroaste. Hieman yli 25% työllisistä on julkisella. Minusta se on aika paljon. Lyhyet työpäivät, pitkät lomat, hyvät palkat jne.. Onhan se kallista lystiä. Tämä käsittääkseni tarkoittaa, että jokaista kolmea kohti on yksi julkinen työntekijä. Kyllä siinä tuottavuuden pitäisi olla aivan maailman huippua. Näköjään siihen ei pystytä. Eikä näytä, että tulevaisuudessakaan pystytään.

Ruotsi, Norja ja tanska tähän pystyvätkin. Mutta siellä vallitsee käytännössä kantisten osalta täystyöllisyys.

Mutta jussi pistää firman pystyyn kavereittensa kanssa ja näyttää mallia.

Myös mielipide kysymys tämä on. Mitään absoluuttista vertailua ei saada. Mutta jos ajattelee Jussi Saramon viimeisintä blogausta, niin olihan sekin aikamoista kusetusta.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Hyvät palkat? Yleistät väärin. Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Julkisen sektorin piirakasta huomattavan viipaleen muodostavat matalapalkkaiset, mutta koulutetut ja yleensä naiset.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #65

Mihin vertaat? Paljonko vertailu kohteesi tekee töitä vuodessa tunteina. 2500-2600e kk, siinä on suurin osa suomalaisista palkansaajista. Ei kannata verrata mitään taulukkopalkkaa. Vaan todellista tuloa lisineen kaikkineen. Siitähän tämäkin on laskettu.

Todelliset matalapalkka-alat ja huonotyömarkkina asema ovatkin tietenkin yksityisellä puolella. Kaikenlaiset extraajat ja vuokratyöntekijät. Palkat vaihtelet paljon. 0-2000 välillä.

Julkisella ovat ne turvalliset työsuhteet. Pääasiassa asia on näin.

Lähi ja perushoitajan kokonaisansioit 2600-2900. Työaika lyhyt. Hyvältä palkalta työkuormaan nähden vaikuttaa. Sairaanhoitajien palkat varmaankin enemmän. Tuosta linkistä voit katsella.

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantaja...

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #67

Kokotyöaika useimmilla on 38h 15min / vko, onko se sitten erityisen lyhyt? Kokonaisansiota tottakai nostaa lisät, joita tulee (kuten pitääkin) ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä. Päivätyöläisillä tällaisiin lisiin ei ole mahdollisuutta, eikä kaikilla ole mahdollisuutta epätyypillisiin työaikoihin esimerkiksi perhetilanteen vuoksi, vaikka halua muuten olisi.

esim.
päiväkotien yms. lastenhoitajat, mediaanipalkka: 2261,- / kk
lähihoitaja-lastenhoitaja: 2121,- / kk
lastentarhanopettaja (huom! korkeakoulutettu): 2589,- / kk

Ei kai se mikään varjeltu salaisuus ole, kuinka paljon hoitajia on jatkuvasti keikkaa odottamassa kun vakkaripaikkaa ei saa? (Omaakin kokemusta vuosien takaa tällaisesta keikkailusta löytyy: välillä oli töitä 50h/viikko, toisinaan nolla. Ja työn henkinen ja fyysinen rasittavuus on ihan omaa luokkaansa.)

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #67

"...työkuormaan nähden vaikuttaa." NYT KYLLÄ! On iso aukko sivistyksessä tai kokemuksessa. Käy kokeilemassa.

Täytyy vielä jatkaa aiempaan, että lastenhoitajia ja koulunkäyntiavustajia v.2015 oli yli 41 000 kunnallisella puolella, joiden mediaanipalkka oli 2178,-. Tiedämme myös, ettei koulunkäyntiavustajien työsopimus ole kuten opettajilla; koulunkäyntiavustajat ovat kesät työttöminä, oikeasti työttöminä.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Kansa ei herää kasakan vaan IMF:n edustajan nauruun...

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

On paljonkin uutta ja ennenkuulumattoman ikävää sellaista. Esimerkiksi vähäosaisia ja julkisen työntekijöitä kuritetaan törkeästi, veronalennuksista hyötyvät eniten hyvätuloiset.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kaikkien hyväosaisten kannattaa muuttaa pois Suomesta. Silloin täällä on kaikki hyvin.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Niinkö? No sitte, tervemenoo.

Oletan viestisi kuitenkin sarkastiseksi. Pääomatulovero tulisi kyllä korottaa edes EU:n keskiarvon tasolle, jolla voitaisiin vähän suitsia hyväosaisten hyväosaisuutta.

Onko sinulla antaa neuvoa niille, joita julma politiikka kurittaa sietämättömästi?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #47

Eli siinäkö se Katjan ratkaisu nyt siis on: Suomi saadaan nousuun (maailman huippuluokkaa olevaa) veroastetta ja julkista sektoria entisestään kasvattamalla. Ja pääomaköyhässä maassa asiat varmaan paranevat nimenomaan pääomatuloveroa korottamalla.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #50

"Eli siinäkö se Katjan ratkaisu nyt siis on" No ei se ollut siinä, en sellaista esittänyt, enkä myöskään väitä että haluaisin ratkaisua "Suomen nousuun" sikäli kun sillä tarkoitetaan talouskasvun kasvua.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #53

"Suomi nousuun" tarkoitti tässä tapauksessa lähinnä hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamista.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #57

Tuo kuultu väite onkin vänkää kieroilua; hyvinvointivaltion turvaamista perustellaan hyvinvointivaltion alasajolla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Miten julkisen työntekijöitä kuritetaan erityisesti. Käsittääkseni hyvin turvallisia työpaikkoja, joilla totetuu vielä tuo yksi työnantaja koko työuran ajan.

Viittaat tietenkin lomarahojoen määräaikaiseen leikkaukseen? Se oli ay-liikkeen oma valinta. Julksilla on pitkät lomat 38 arkipäivää. Niitähän piti vähentää lähemmäs muita. Se olisikin parantanut tuottavuutta ja pitkällä ajalla menoja tai antanut lisää työaikaa käyttöön kuinka vain. Näin he sitten valitsivat ja nyt repivät paitaansa. Hallituksen ratkaisu antaa periksi tässä oli tietenkin huono. Toisaalta oliko vaihtoehtoa.
Tämmöisellä ihmisellä kuin minä niitä lomapäiviä saattaa tulla parhaimmillaan 25. Usein ei ole tullut, johtuen erilaisista työpaikan vaihdoista. Silloin pitää alkaa keräämään alusta tätä

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Julkisen pidemmät lomat neuvoteltiin aikanaan kun julkinen ei pysynyt yksityisen palkkojen perässä. Jos lomia olisi lyhennetty, olisi se pitänyt tietenkin kompensoida palkassa. Jos lomia olisi leikattu, olisi se myös tuottanut paineita henkilöstövähennyksiin. Nyt samaa asiaa ajaa 6 minuutin päivittäinen työajanlisäys. Jotkut ovatkin ihan ääneen sanoneet että tavoitteena ja toiveena on, että tulevaisuudessa saataisiin hommat hoidettua vähemmällä porukalla -> lisää työttömiä.

Pitkä ja kapea leipä ei ole enää muuta kuin kapea; viime vuosina myös julkiselta on irtisanottu vaikka työtä olisi ollut tehtävänä.

Kyllä julkisen työntekijöitä kuritetaan aivan erityisesti. Kaikkien muiden menetykset korvataan veronkevennyksillä, mutta julkisen työntekijöiden uhrauksia se ei riitä kompensoimaan. Tarvittais taas joku kätilö kertomaan miten tämä osuu heihin, kun ei Sipilä ja kumppanit taaskaan oikein näytä ymmärtävän. Juuri niiltä kätilöiltä (mm.) leikataan, ja monilta muilta matalapalkkaisilta naisilta, jotka työkseen vaihtavat myös taloustieteen professoreiden vaipat, jos toimintakyky jostain syystä on mennyt.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #64

Kätilöt eivät kyllä ole mitään erityisiä matalapalkkatyöntekijöitä. Keskiansio 3400. Valehtulua on julkinen pullollaan. Kuten tuo loma asia. Se tulee vain tavanmukaan. Virkamieskunta kun oli erittäin hyvn eduin edustettu ja on vieläkin. Alkuun virkakuntaa on vain kovin vähän.

Kyllä suurin osa matalapalkkaisista löytyy muualta.

Feminismissä palkkatasa-arvosta puhutaan. Pitäisi sen koskea myös muita osa-alueita. Esimerkiksi työaikaa. Eroa meikäläisten ja julkisen työntekijän nrmityöajassa on vuodessa 180h. Yli kuukauden työtunnit. Valheita on täynä hyvinvointivaltio ja tasa-arvo keskustelu. Eikä tuo palkkakaan ole kovin erikoinen.

Hyvä vertailukohta löytyy läheltä. Lomapäiviä on verrattuna minuun. Kun lähden töihin heräillään, kun tulen takaisin ollaan kotona tai tullaan samaan aikaan. Pistää se miettimään tätä tasa-arvoa.

Oikeasti tietenkin tasa-arvolla ei palkkoja määritellä. Työllä ja tuloksella.

Tuli mieleen tuossa eräässä keskusteluohjelmassa haastatellun lausunto. Suosin toisa sukupuolta olen siis feministi. Siinä oli ymmärretty täysin tuo liike.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #66

Kätilöt tulivat yhtenä esimerkkinä mieleen Sipilän kavereineen höpsähtelevästä päätöksenteosta. Todella asiattoman matalapalkkaisia ovat monet perushoidosta vastaavat työntekijät.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #64

"Kyllä julkisen työntekijöitä kuritetaan aivan erityisesti".... laita nyt jotain lukuja sanojesi katteeksi. 2000 -luvulla valtion palkat ovat vuosittain nousseet lähes prosenttiyksikön enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Miten paljon julkiselta sektorila löytyy 1000 euroa ansaitsevia pätkätyöläisiä? Ennen kuin vastaat, lue JP Lehdon kommentti huolella.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #69

Julkinen sektori tarjoaa vastauksen tuohon sinunkin kysymykseesi; tilastokeskuksen sivuilta voit tehdä haluamillasi ehdoilla hakuja ja tutkia asiaa.

Suurin osa julkisen työntekijöistä toimii kuntasektorilla, joten ainoastaan valtion palkkojen ottaminen esimerkiksi ei tunnu kovin relevantilta. Mitä nyt nopeasti tsekkasin mediaanipalkkoja, erityisasiantuntijat ovat valtiolla noin yksityissektorin tasolla palkoissa. Koko valtiosektorin palkkatasoa tarkastellessa tulee huomioida, että huomattava osa sen palkollisista ovat nimenomaan erityisasiantuntijoita.

Sen sijaan esim. asiantuntijat jäävät kevyesti jälkeen yksityisestä sekä valtiolla että kunnissa.

Odotan, että joku viitsisi laskea kuinka paljon julkisen työntekijälle tulee nettomaksettavaa kikyn myötä. HS tarjoaa laskurin, jolla voi laskea mitä jää enemmän käteen, mutta unohtaa mainita, että ei koskea sinua joka työskentelet julkisella. Lomarahojen 30%:n leikkaus on väistämättä enemmän kuin veroale kompensoi. Lisäksi lomarahoistaan luopuvat joutuvat pelkäämään työpaikkansa puolesta; budjettiehdotuksessahan virastojen rahoituksessa on huomioitu kuinka monta työntekijää vähemmän tarvitaan kun tehdään se 6 minuuttia päivässä. Yksityisellä sektorilla tilanteen tulisi, tai odotetaan olevan toinen, että 6 minuuttia päivässä lisää tuotantoa ja työpaikkoja.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #69

Suurin osa lastenhoito- ja terveydenhuollon työntekijöistä työskentelee kuntasektorilla. Em porukat ovat töiden vaativuuteen, vastuuseen ja tärkeyteen nähden huomattavan alipalkattuja. Ja ne ryhmät myös muodostavat hyvin suuren osan tämän kikyn maksajista (siis ilman kompensaatiota).

Jukka Laine

Ruotsin talous kasvaa aikaisempina vuosikymmeninä tehtyjen rakenne- ja sosiaaliturvauudistusten ansiosta ja siksi heillä onkin varaa lisätä julkisia menoja.

Suomessa julkiset menot kasvavat eläköitymisen takia ennakoidusti ja koska yksityissektori supistuu kasvavan verorasitteen ja työmarkkinoiden jäykkyyksien takia leikataan ja säästetään ja silti alijäämä kasvaa ja veroja ja maksuja korotellaan.

Olemme kierteessä josta ei näy ulospääsyä olevan eripuraisen politiikan takia. Menneinä vuosikymmeninä ei ole tehty tarpeellisia uudistuksia. Verojen lisääminen vain heikentää taloutemme toimintakykyä ja lisää pääomapakoa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Ruotsi pelaa omalla valuutallaan. Euroalueella kaikki eivät voi olla voittajia; jonkun voittaessa loput häviävät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset