Lama jatkuu, vaikka kultakauden piti alkaa
Montako kertaa meille on kerrottu, että laman loppu on näkyvissä tai sitten, että lama on jo loppunut ja kasvu on alkanut? Luku taitaa useissa kymmenissä, mutta kuka niistä nyt kirjaa pitäisi. Viimeksi pääministeri Juha Sipilä kertoi 22.9, että talous onkin itse asiassa kasvu-uralla. ”Epätoivo ja apatia ovat kääntyneet tekemisen meiningiksi. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on takana. Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy jo työllisyydessä. Viimeisimmän tilastotiedon mukaan tuotanto kasvoi heinäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastavasta ajankohdasta. Tämä alkaa jo näkyä positiivisena työllisyyskehityksenä.” Vielä reippaampaa tuuletusta tuli tulevaisuuden tutkijoilta. Suomi nousee suosta varmuudella, uskoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava (23.9 YLE -uutisten mukaan). Halavan mukaan epävarmuuden aika Suomessa ei voi jatkua loputtomiin. Huolimatta mollivoittoisesta näkökulmasta ja keskustelusta, mikä meillä on käynnissä Suomessa, avautuu Suomeen todennäköisesti 30 vuoden kultakausi – ennennäkemätön sellainen.
Sipilän viitteenä ovat kuitenkin vain yhden kuukauden kokonaistuotannon kasvuluvut. Nekin heijastelevat Tilastokeskuksen tekemiä työpäiväkorjauksia tuotannon määriin. Todellisuudessa korjaamattomat tuotannon kasvuluvut heinäkuussa (vuoden takaisin lukuihin verrattuna) olivat -1.2 % koko alkuvuoden jäädessä 0.1 prosenttiin, eli kauas kesällä povaillusta 1.4 prosentista. Paljon suurempi uutinen oli, että heinäkuussa (tavaravienti suorastaan romahti (- 13 %) vuoden takaiseen verrattuna. Kulutus (autokauppa) ja asuntobisnes kyllä porskuttavat, mutta niiden varaan ei kasvua voi rakentaa. Samalla tavalla Kreikankin talous ”kukoisti” ennen romahdusta 2009.
Toki työttömyysluvut ovat ”parantuneet” mutta vain Tilastokeskuksen työvoimatiedustelussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kortistodatassa ei ole mitään muutosta havaittavissa, mikä merkitsee sitä, että työttömyysmenot eivät muutu miksikään (osa ihmisistä putoaa pois ansiosidonnaiselta, mutta siirtyy sitten KELA:n muiden etuuksien piiriin). Työllisyys on ehkä hieman parantunut viime kuukausina, mutta sekin koskee vain julkista sektoria.
Ne jotka toivorikkaana tulkitsevat kansantalouden tilinpidon lukujen desimaalitason muutoksia, unohtavat helposti sen, että nykyinen ”kasvu” ei olisi mahdollista ilman jatkuvaa velkaantumista. Kotitaloudet, valtio ja kunnat (lisä) velkaantuvat jatkuvasti (ks. oheiset kuvat) ja rahoittavat kulutustaan lisävelalla. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä tänä ja ensi vuonna on runsaat kahdeksan miljardia euroa ja yhteenlaskettu velka lähentelee 120 miljardia euroa. Yleensä tämän tiedon jälkeen kiirehdintään sanomaan, että se ei ole mitään: monessa maassa luvut ovat vielä suurempia, mutta meitä ongelma suhteellisuus ei paljon lämmitä.
Mutta mitä tapahtuisi, jos velanotto loppuisi nyt? Kahdeksan miljardia lähtisi pois yksityisestä tai julkisesta kulutuksesta. Unohdetaan kerroinvaikutukset ja oletetaan, että kulutusmenot supistuisivat yksi yhteen mainituin summan kanssa: kulutus supistuisi 5 %. BKT supistuisi oletettavasti 4 %, jos kansataloudessa kaikki toimisi niin kuin Excel-kansiossa. Niin ei tietenkään tapahdu, mutta ei takerruta tähän asiaan sen enempää. Sen sijaan puhutaan velanhoitomenoista. Kuntien ja valtion alijäämä näyttää liian hyvältä ollakseen totta, koska korkomenot ovat olemattoman pienet. Valtion osalta luku on vain 1.5 miljardia euroa, kun pahimmillaan 1990 -luvun lopulla (puolta pienemmällä velkakannalla) valtion korkomenot olivat yli 5 miljardia euroa. Jos korot olisivat ”normaalitasolla” (minkä määrittäminen on sitten jo oma taiteenlajinsa), olisi korkotaso nollan sijaan ehkä jotain kolmen prosentin luokkaa, mikä tietäisi korkomenoihin ainakin kaksi miljardia lisää. Vyötä pitäisi kiristää vielä enemmän kuin edellä mainitut kahdeksan miljardia.
Eli Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa se kykenee hädin tuskin säilyttämään kulutustasonsa lainaamalla jatkuvasti lisää ja luottamalla siihen, että nollakorkoregiimi Euroopassa jatkuu ”ikuisesti”. Eihän tässä ole mitään järkeä, vai voiko olla niin, että julkisen talouden alijäämä voidaan poistaa vain saamalla aikaiseksi talouskasvua, mutta talouskasvu saadaan aikaiseksi vain ottamalla lisää velkaa. Mutta eikö tämä vastaa sitä, mitä valtiovarainministeri Orpo sanoi budjetin lähetekeskustelussa ”leikkaamalla meidän maamme ei nousuun lähde”. Ota nyt selvää; olennaista on se, että pääministerin mukaan velanotto loppuu vasta 2021. Silloin on kai jo uusi hallitus, joka oletinkin toistaa samat fraasit ja muuttaa vain luvun 2021 muotoon 2025.
Optimistien mukaan talouskasvu lähtee liikkeelle, kun hankin pihalleni uuden maasturin ja vaihdan asuntoni kaksi kertaa kalliimpaan luukuun Kruunuhaassa. Mutta kai yleensä ajatellaan, että kasvu seuraa tuotantopanosten ja tuottavuuden kasvusta. Mutta kun näkyvissä on, että (markkinasektorin) työvoima ei kasva ja tuotannollinen pääoma supistuu, mistä sitten kasvu syntyy? Kokonaistuottavuus on vuoden 2007 jälkeen ollut laskussa, keskimäärin prosentin vuodessa. Miksi se nyt kääntyisi kasvuun? Miten talous voi ylipäätään kasvaa näillä parametrien arvoilla?
Talouspolitiikan ”virallinen” mantra sanoo, että alijäämä kyllä poistuu aikanaan, koska kasvu käynnistyy ja sen ”päälle” tulevat leikkaukset ja reformit. Reformit näyttävät olevan synonyymi SOTE – uudistukselle, jonka kustannusvaikutuksista ei vielä tiedetä mitään. Leikkauksetkin ovat jääneet arvoituksiksi, koska ensi alkuun ne painottuivat erilaisiin indeksijäädytyksiin, joiden teho nollainflaatioregiimissä on olematon. Muista leikkauksista ei oikein ota selvää; jos valtion ja kuntien menot kasvavat ensi vuonna, on hieman vaikea mieltää sitä synonyymiksi leikkauksille. Ehkä kuvaavaa on, että hallituksella ei ole edes kunnon arvausta pakolaisista aiheutuvien kustannusten kokonaismäärästä. Kustannukset ovat kuitenkin siksi suuria, että ilman tietoa niistä alijäämätavoitteita on vaikea ottaa kirjaimellisesti. Kaikille menojen kasvu ei kuitenkaan ole mikään murheenkryyni. Monelle poliitikoille julkisten menojen hidas kasvu näyttä tarkoittavan leikkauksia, mutta ehkä Agricolan kielioppi ei sovi politiikkaan.
Poliitikot suoltavat aina vaan uusia tavoitteita työpaikkojen määrälle, viennin kasvulle, huoltosuhteelle, työllisyysasteella jne. Mitä hyötyä niistä on, jos niihin ei liity mitään konkreettisia toimia. Konkreettisilla toimilla en tarkoita sitä, että annetaan kaksi miljoonaa euroa pienten yritysten innovaatiotoimintaan, tai rakennetaan raitiotie Nurmeksesta Lieksaan. Jotenkin Suomen ongelmien ydin on siinä, että desimaalipilkun paikka on hukassa; Suomen talouden tilaa ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, vaan kuvitellaan, että omien (todellisten tai kuviteltujen) kannattajien etujen vaaliminen riittää ylläpitämään hyvinvointia Suomessa.
Matti Viren
Mitään lisäämättä, mitään poisottamatta. Asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ohoh, ei se nyt sentään niin hyvä ole… Mutta eiköhän kohta tule vastaisku.
Ilmoita asiaton viesti
Terveydenhuolto on esimerkki huonosta johtamisesta/ johtamisen puuttumisesta.
”Säästöt” perusterveydenhuollossa aiheuttavat vakavia ongelmia erityissairaanhoitoon ja käy kalliiksi työikäisten ennenaikaisten kuolemien, eläkkeelle jäämisten ja pitkäaikaissairauksen muodossa.
Sama näkyy taloudessa, jossa puuttuu kokonaisvaltainen näkemys, johtaminen. Työttömyyden hoito on ollut koomista jo vuosikymmeniä. Olisiko voitu tehottomammin hoitaa asioita. Valta on hajautunut ja päätösten sijaan asiat venyvät ja monimutkaistuvat ja pakon edessä tehdään onnettomia kompromisseja.
Kansa ei helpota asiaa vaan äänestetään aina heitä jotka lupaavat ettei uudistuksia tule vaan vanha meno jatkuu. Kaikki saavat etuutensa ja keneltäkään ei leikata, vaan rikkailta otetaan vaan vähän enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, työttömyyden välittömät menot ovat, 6-7 miljardia, luulisi summan suuruuden pakottavan joihinkin rakenteellisiin uudistuksiin, mutta ei.
Eikä kansanedustajia näytä menojen taso & kasvu paljon hetkauttavan
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092422365877_u…
Ilmoita asiaton viesti
Onko tällä enää mitään väliä? Kädet pystyyn, kahmitaan rahaa taskuun kunnes velkaa ei enää saa ja sitten valtio voi panna konkurssihakemuksen vetämään.
Aloitetaan uudelleen uusilla pomoilla ja uudella nimellä. Esimerkiksi ’Suomaa’ ja hallituksen tekevät vihreät ja demarit.
Niin ne lähipubitkin pärjäävät.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin… Mikä muuttuisi, jos oppositio tulisi valtaan… Rahaa omille kannattajille (kutsutaan heitä ”köyhiksi”) ja lisää veroja entisen hallituksen kannattajille (kutsutaan heitä ”rikkaiksi”). Ei paljon, koska kansanedustajien (”rikkaiden”) pitää ajatella ”myös” itseään, ehkä siis 50 euroa vuodessa. Siitä paljon melua.
Ja sitten paljon lisää velkaa, joka muka elvyttää taloutta. 8 vuotta on elvytetty, koska tulokset alkavat näkyä?
Ja sitten tulee kysymys, miten kaikki tämä vie Suomen kasvu-uralle.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se nyt kultakausi voisi sisäisellä devalvaatiolla tulla. Ei niin ole käynyt muuallakaan, vaikka sitä on maailman sivu yritetty.
Euromaana meidät on tuomittu takamaaksi ja periferiaksi. Meidän pitäisi ylittää Saksa tuottavuudessa ennenkuin voitaisi puhua todellisesta noususta. Tai sitten pitäisi löytää uusi Nokia. Molemmat taitavat jäädä haaveeksi.
Lisäksi meidän pitää olla porukassa, joka onnistuu tuhomaan meidän vähäiset itämarkkinat.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on melkein kaikki oleellinen sanottu itse aiheutetuista rakenteellisista ongelmista toimintaympäristössämme.
Sisäiset rakenteelliset viat ovat ”saavutetut edut”, sanonta lienee ay-liikkeestä. Kukkulan kuninkaaksi päässeen on helppo potkia ylös yrittävät takaisin alas. Koskee erityisesti julkista sektoria 5 vuoden suoja-aikoineen. Yksityistä puolta suojaa ay-liike ansiosidonnaisen suojapäivärahan turvin.
Valtiona Suomen nyt kannattaisi käyttää kaikki velanoton mahdollisuudet hyväkseen. Rahat sitten oikeisiin kohteisiin kansan kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuotteemme , tuotepalvelumme eikä työsuorituksemme mene kaupaksi niin mitä pitäisi ja kenen tehdä? Ostajassako vika vai myyjässä? Mitä nk etujärjestöt voisivat tehdä asialle?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi vie investointituotteita ja kun koko maailman kasvu on heikkoa ja investoinnit jäissä niin mikään järjestötoimi ei auta
Silloin pitää alkaa tekemään jotain kuluttajapuolen juttuja SuperCell, Rovio etc ovat oikeilla jäljillä
Tai kehitellä uusi Beatles brändi
Ilmoita asiaton viesti
Öljyn halpeneminen auttoi katkaisemaan vaihtosuhteen heikkenemsien 2014-2015, mutta nyt näyttää heikkeneminen taas jatkuvan: vientihinnat nousevat vähemmin kuin tuotihinnat – ja elintaso laskee.
Ei kai se ole pelkästään kyse ”vääristä” vietituotteista, vaan talouden rakenneongelmista yleensä.
Ilmoita asiaton viesti
Osittain virhetulkintoja. Öljyn hinnan lasku kyllä tasapainotti kauppatasetta kotimaisen käytön osalta mutta pienensi myös vientiä
Tuontihintojen noususta ei ole näyttöä esim lisääntynyt autojen tuonti jota hallitus vielä kannustaa,lisää vajetta
Ilmoita asiaton viesti
Talouden tilastointikin näyttää olevan hyvin hataralla pohjalla. Jossain talouslehdessä kuvattiin esim palvelujen viennin arvon laskentaa ja virhe voi olla 10 miljardin luokkaa
Vienti on laskelman mukaan ainkin 5 miljardia suurempi kuin virallisissa laskelmissa
Tähän kun lisätään öljyn viennin osuus, joka on
Ja kun verrataanSuomen kasvua muihin niin kasvu on heikkoa muuallakin
Kun kasvuluvut vaihtelevat -1ja +1 välillä niin ei se kasvu muuallakaan niin voimakasta ole. Ja kun vertailumaat vaihtuvat kasvun vaihtelun mukaan niin aina on joku jossa kasvu on 1 % tietämissä
Työllisyyskään ei ole muuttunut niin dramaattiseti kuin kerrotaan
Työllisten määrä 1000 henkeä 1989 2 399, 2005 2 342,2010 2 364
2016 2 357
Työttömyyden kasvu johtuu eläkeiän noususta ja näkyy erityisesti +55 vuotiaitten työttömyyden kasvuna. He ovat myös pääsoin pitkäaikaistyöttömiä, joten eläköitymisikä on noussut, mutta työelämästäpoistumisikä ei
Oikeistolaiset vain käyttävät juttuja ajaakseen Suomea takaisin 30-luvulle, 1800-luvulle ja sosiaaliturvaa huutolaisaikaan
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö ihmisten päästä eläkkeelle 55 -vuotiaina, ja olla eläkkeellä 30 vuotta? Kuka sen maksaa?
Mutta eikö tässä järjestelmässä mielestäsi ole mitään vikaa? Onko siinä mitään järkeä, että ihmiset haluavat isomman valtion, jotta muita ihmisiltä saataisiin nyhdetty ”ilmaista” rahaa heille itselleen. Eikö se ole hirveän tehoton mekanismi verrattuna siihen, että ihmiset yrittäisivät itse pärjätä elämässä. Ottamalla velkaa, viemme rahat lapsiltamme. Ajattele 1950-lukua, ihmiset olivat rutiköyhiä, oli sotakorvaukset, mutta mitä valtio teki silloin: maksoi pois velkaansa. Silloin kotitaloudet säästivät yli 10 % tuloistaan, nyt ei mitään…. Lisää vain velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työaikaa on lyhennetty jo yli 100 vuotta , automaatio ja tuottavuuden nousu ovat antaneet mahdollisuuden lyhentää työaikaa ja samalla kohottaa elintasoa
Työaikaa on lyhennetty monella tavalla, elinikäistä, vuosittaista, viikottaista päivittäistä, osa-aikaisuuden tukeminen on nyt muotia, siksi Ruotsissa ei ole köyhien määrä kasvanut kuten Suomessa
Sama suunta on jatkunut muualla länsimaissa, Suomi on ainoa maa joka kulkee vastavirtaan ja työaikaa lyhennetään työttömyyden ja syrjäyttämisen kautta
Esim OECDn tilaston mukaan vuosittainen työaika per työllinen vähenee kaiken aikaa
https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS
Suomessa pelleillään tilastojen kanssa, jotka eivät kerro mitään todellisesta työmäärästä.Se kun tukee oikeistopropagandaa
Ja jos katsotaan mitkä hallitukset ovat ottaneet eniten velkaa niin kärjessä ovat hallitukset, joissa on mukana Kokoomus, Kepu, RKP, KD ja Vihreät. Vasemmisto on ollut mukana hallituksissa , jotka ovat ottaneet velasta n 20-30 %
Ja tuo iso julkinen sektori, sekin on myytti jota ylläpidetään propagandasyistä
Vertaamalla USAn ja Suomen julkista sektori ne ovat suurin pirtein yhtä suuret suhteessa bkt. USA mainostaa veroasteeksi 25 % ja Suomi yli 40 % mutta kyllä se joku maksaa USAkin ne kulut
Ilmoita asiaton viesti
Veroasteita voi niitäkin näköjään laskea eri tavoin…. Mutta siitä velan ottamisesta…., pitäisi kai katsoa, ketkä ovat ”normaalitilanteessa” ottaneet enitsen velkaa. 1990 -luvun alku on hieman oma lukunsa samoin kuin sotavuodet. Tosin tilanne on se, että erot eri puolueiden välillä talouspolitiikassa ovat niin hiuksenhienot, että tarvitaan paljon luovaa mielikuvitusta erojen löytämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Velkaa ei ennen 90- lukua juuri ollut. Sotakorvausvelka oli pakkovelka,mutta sen jälkeen pelattiin pikkuveloilla aina 90- luvulle
Ja inflaatio söi valtion velankin aina 90- luvulle
Ilmoita asiaton viesti
Amen!
Ilmoita asiaton viesti
Taas kerran hieno kirjoitus Matti Vireniltä. Pistin sen heti jakoon.
Ennustin vuoden 2008 alussa opiskelijoilleni, että saman vuoden syksyllä käynnistyy Yhdysvalloista käsin sub prime-kriisi. Näin kävi. Sanoin silloin, että siitä seuraa kehittyneitä koskettava maailmanlaajuinen lama, jota seuraa kvantitatiivisen elvytyksen aikaansaama valenousu. Alkuvuoden 2008 ennustukseni oli, että tämä lama kestää todennäköisemmässä skenaariossa parin sukupolven verran eli vielä useita vuosikymmeniä. Olen edelleen tämän vanhan ennustukseni takana. En siis usko, että nousu on nurkan takana.
Puhuin ja puhun edelleen, ns. menetetystä sukupolvesta, jolla on edessään alhaisempi tulotaso kuin omilla vanhemmillaan. Optimisin skenaarioni oli, että lama voisi olla ohi noin 15 vuodessa, mutta tämä oletti koko nykyisen finanssijärjestelmän resetoimisen – asia johon en usko että löytyy riittävää poliittista tahtoa, ei ainakaan ennen 3. maailman sotaa tai vastaavaa suurta katastrofia.
Vuonna 1990 ennustin että 2020-luvulla Yhdysvallat menettää globaalin supervalta statuksensa ja suistuu sisällissodan kaltaiseen tilaan, jossa on paljon rotujännitteitä, maan sisäistä terrorismia, mellakoita. Nyt tämä vanha ennustukseni näyttää entistä todennäköisemmältä. Ennustin silloin 26 v sitten että 2020-luvulla vastaavanlaiset mellakat ja konfliktit johtaisivat Euroopassa nationalismin tukahduttamiseen ja tiukkaan keskusjohtoiseen liittovaltioon. En ole koskaan pitänyt EU:sta, joten todella toivon, että monet ennustukseni eivät toteutuisi.
Ennustin 2008 alussa aivan oikein, että keskuspankit generoisivat tyhjästä rahaa kvantitatiivisen elvytyksen nimissä. En kuitenkin voinut villeissä unelmissanikaan arvata tämän tyhjästä taiotun rahan volyymia. Syy miksei meillä ole sen suurempaa inflaatiota, on siinä, että inflaation määrää rahan kiertonopeus, ja se on hidastunut.
En myöskään arvannut, että korot voisivat painua nollan alapuolelle. Eihän tässä ole mitään järkeä!
Nollakorot ja negatiiviset korot tulevat tuhoamaan eläkerahastojen tuotot. Euroopassa on nyt jo kaksi ei-finanssialan yritystä, joka saavat lainaa negatiivisella korolla. Mikähän mahtaa olla tällaisen yrityksen motivaatio investoida uusien innovaatioiden kehittämiseen ja rekrytoida uusia työntekijöitä, jos voittoa voi tehdä vain ottamalla lisää miinuskorkoista velkaa?
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Paluuta vanhaa systeemiin ei ole. Tulevaisuus tulee osoittamaan monet suositut makrotaloustieteen teoriat vääriksi. Ne eivät enää päde keskuspankkivetoisessa nolla- ja miinuskorkojen maailmassa. Ihmiset eivät ole rationaalisia, vaan voivat käyttäytyä hyvinkin irrationaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät ja vasemmisto paasaa velkaelvytyksestä ”Keynesin” mallin mukaan. Vasemmistoliiton mielestä työntekoakin pitäisi vähentää.
Hyvinvointivaltio ei voi toimia jos on enemmän niitä jotka ottavat enemmän kuin antamaan pystyvät. Matematiikkaa jolle ei voi mitään.
Onko Suomen tulevaisuus päihdeaddiktien ja mielenterveysongelmaisten parantolana sekä eläkeläisten hoitokotina.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvinvointivaltio ei voi toimia jos on enemmän niitä jotka ottavat enemmän kuin antamaan pystyvät. Matematiikkaa jolle ei voi mitään.” Aika hyvin. Mutta Suomi haluaa pelastaa myös muun maailman, koska Suomi on ”rikas”, täällä on ”tilaa” jne… Kun omat rahat tulevat ”seinästä”, unohtuu helposti, mikä on seinän takana.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa sosturvaa jaetaan eniten hyvä-ja keskituloisille
Ilmoita asiaton viesti
Yksilötasolla tarkastellen kaikille tulodesiileille saman verran. Kotitalousvertailussa noin kuten sanot. Kotitaloudessa kaikki eivät kuitenkaan välttämättä kuulu samaan tulodesiiliin.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät, mutta samassa taloudessa asuvilla on yhteishuoltovelvoite
Toimentulotuessakin tarkastellaan talouden kaikkien jäsenten tuloja ja tuki määräytyy kokonasitulojen mukaan
Miksei niin voisi tehdä 10000 euron tulotasollakin ?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointivaltiota ei todellakaan synny pelkästä köyhäinavusta, vaan siitä, että pystytään luomaan vahva keskiluokka (esimerkiksi omistusasumisen tuilla) ja kireän progressiivisen veron avulla tasoittamaan niitä riskejä, jotka muuten pudottaisivat sukuja pois keskituloisista ryhmistä (esimerkiksi koulutusta ja lapsiperheitä tukemalla ja järjestämällä kattavat sairaus-, työttömyys- ja eläkevakuutukset). Missään päin maailmaa ei hyvinvointivaltiota ole pystytty rakentamaan ja ylläpitämään ilman vahvaa ammattiyhdistysliikettä.
Ilmoita asiaton viesti
’Vahva’ ja ’fiksu’ eivät ole synonyymejä. Ehkä jopa päin vastoin. Menestyvissä maissa kuten Saksassa työn kustannuksia ei ole koskaan nostettu tuottavuuden kasvua nopeammin. Suomessa tätä on harrastettu käytännössä vuodesta 2008 lähtien jatkuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän tämä nyt menee… Uusi Seelanti, Kanada….?
Jos ammattiyhdistysliike on niin ihmeitä tekevä, niin voidaan varmaan lopettaa kehitysapu ja lähettää Hakaniemen konsultit kehitysmaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kanada BKT (PPP) 1 535 440 per capita 43 680
Suomi BKT (PPP) 222 863 per capita 40 980
Uusi-Seelanti BKT (PPP) 156 048 per capita 35 130
Tilasto on vuodelta 2013
Ei Suomella kauhean huonosti mene tässäkään seurassa
Kanadan vienti 2011 oli n 450 miljardia USD n 13000 USD per capita
Suomen vienti 2013 n 60 miljardia USD n n 10000 USD per capita
Uusi-Seelanti 2013 n 30 miljardia USD n 7000 USD per capita
Silmiin sattui myös UUdesta Seelannista julkiset menot vuodellta 2013 eli n 72 miljardia, joka on n 46 % bkt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuden-Seelannin_talous
Wikipediaan pitää suhatutua varoavsti, mutta nämä ovat maiden itsensä julkistamia tilastoja, joten tuskin niitä on väärin kopioitu ?
Ilmoita asiaton viesti
AMA on maailman vahvin ammattiliitto eli USA:n Lääkäriliitto ja lääkäreiden ansioista voi päätellä, että ay-liikkellä on omat ansionsa asiassa
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on pakkotilanteessa edessään yhteiskuntarakenteiden purkamista, ja ns. hyvinvointivaltiolle voidaan jättää hyvästit.
Suomen yhteiskuntarakenteet huomioiden euron kurssi on Suomen viennille aivan liian korkea, ja näin vienti on ollut heikkoa jo monta vuotta ja sellaisena psysyy.
Ruotsi kruunussaan käyttää vapaasti raha- ja finanssipolittisia työkaluja vientiään tukeakseen, mutta Suomelta eurossa sellaiset vaikutusmahdollisuudet puuttuvat kokonaan.
Lisäksi Suomen suurena taakkana on valtaosin Kataisen hallituksen huolettomasti kasvattama yli 100 miljardin euron valtiovelka, jota on pakko lyhentää.
Viite:
http://www.hs.fi/talous/a1397110791148
Suomen talouden kohtalonkysymys ratkaistiin asiattomalla suunsoitolla tietämättä mistään mitään.
Viite:
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Ilmoita asiaton viesti
Eurosta luopumalla ei tästä ongelmasta päästä, koska silloin nousisi korkotaso. Koron nousu toisi sitten omat ongelmansa.
Ainut tie ratkaisuun olisi valtion määrärahojen leikkaaminen 5,5 miljardilla eurolla näin aluksi. Näin valtion velkaantuminen pysähtyisi. Kuitenkin verotus olisi yhtä kovaa kuin nykyisin. Joten valtion määrärahoja tulisi leikata vielä lisää!
Ilmoita asiaton viesti
Helppo juttu leikataan virkamiesten palkoista pois katais-lisä eli n 20 %
Siinä lähtee n 6-7 miljardia.
Viro,Latvia,Liettua,Irlanti,Espanja,Portugali etc tekivät tempun ja talous on kunnossa
Mutta SOS hallitus ei uskalla
Ilmoita asiaton viesti
Tätä virkamiesten palkkojen leikkaamista suosittelen. Eikä käy kenellekään huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
”Eurosta luopumalla ei tästä ongelmasta päästä, koska silloin nousisi korkotaso. Koron nousu toisi sitten omat ongelmansa.”
Ruotsissa ei ole erityistä korko-ongelmaa, ja kaikilla mittareilla talous on paremmassa kunnossa kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Sixten Korkman totesi euroon liittymisen virheeksi:
https://www.youtube.com/watch?v=JDCYZbq781o
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestä 90-luvun lopussa käytiin aidot linjavaalit ja oli erilaisia reformeja mistä valita. En tiedä mihin aholaisten linja olisi johtanut, mutta sitä äänestin. Minusta oli päivänselvää, että kun suuret ikäluokat eläköityisivät, niin rahoituspohja ei kestäisi. Nyt niitä samoja reformeja puuhataan 20-vuotta myöhässä. Onko se enää edes koomista.
Mihin keskuspankkivetoinen talous johtaa, sille emme voi mitään. Näyttää sille kuin FED, EKP ja kiinalaiset pelaisivat venäläistä rulettia rahoitusmarkkinoiden ja taloudellisen vallan hallinnasta. Kenen pokka pettää ensimmäisenä rahanvallan pelissä. Suomi ei menesty edes miinuskorkojen maailmassa. Johtajuus on täysin hukassa. Korporaatiot taklasivat Sipilän kumoon kevyesti.
Kun rahaa jaetaan miinuskoroilla ja velkoja ostellaan, niin oman rahapolitiikan merkitys kapenee, mutta rakenneuudistusten merkitys korostuu. Jos ei Suomi menesty tässä niin miten omalla rahalla menestyttäisiin.
Hyvinvointiyhteiskunta on minulle merkinnyt jonkinlaista vitsiä. Se on eräänlainen jalostusaste sosialismista, jossa rahat kerätään yhteen kasaan ja sitten jaetaan kavereiden kesken. Nyt se ei enää toimi, kun kassa kutistuu ja menot kasvavat. Julkistalouden tuottavuusparannus on ollut sitä että siivoojia ulkoistetaan ja lääkäreiden paperityöt on nelinkertaistettu. Ja motivointi on sitä että hoitaja joutuu palaveeraamaan esimiesten kanssa säännöllisesti ja esittämään tekohymyä. Muuten menee ilmapiiri pilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Nollakorkoregiimissä (tai peräti negatiivisten korkojen maailmassa) rakennemuutoksille ei ole mitään tarvetta. Ollaan ns. ”evergreen” maailmassa: ei ole niin huonoa investointia, etteikö se kannattaisi. Pitkän päälle se ei voi olla järkevää
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Yritin vain sanoa että rahapolitiikalle emme voi mitään nykyisessä tilanteessa, mutta sentään voisimme purkaa esteitä yksityissektorin investoinneille ja työpaikkojen synnylle tunnetuilla keinoilla ja parantaa julkistalouden tuottavuutta (enemmän potilaita, vähemmän paperitöitä lääkäreille). Suomea ei auta mitenkään se että olemme luokan surkein oppilas.
Pankkien pääekonomistit ja monet finanssimarkkinoiden asiantuntijat ovat vaatineet rakenteellisia uudistuksia maailmanlaajuisesti tai lopulta keskuspankkien elvytyksessä ajaudutaan umpikujaan. Itselläni ei ole kykyä arvioida mihin tilanne kehittyy.
Ilmoita asiaton viesti
”Nollakorkoregiimissä (tai peräti negatiivisten korkojen maailmassa) rakennemuutoksille ei ole mitään tarvetta. Ollaan ns. ”evergreen” maailmassa: ei ole niin huonoa investointia, etteikö se kannattaisi. Pitkän päälle se ei voi olla järkevää”
Juurikin näin – nollakorot johtavat pääoman huonoon allokaatioon, joka on pitkällä tähtäimellä todella huono asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki valtionvelat ovat bullet-luottoja, jotka erääntyvät kokonaisuudessaan niiden eräpäivänä korkoineen. Nämä nimelliskorot eivät voi muuttua kesken kaiken, vaikkakin valtionvelkojen jälkimarkkinahinnat kylläkin. Tämä merkitsee sitä, että jos korkotaso nousisi, riskit koskisivat uusia markkinoille tarjottavia valtionvelkakirjoja, jolloin velan uusintamista pitäisi vähentää ja vyötä kiristää.
Käytännössä Suomi ei ole ajautumassa tässäkään tapauksessa mihinkään äkkikatastrofiin, suurten eläkerahastojen ansiosta. Jos on pakottava tarve vähentää lisävelanottoa, noin 10 vuoden aikahaarukassa olisi varaa lisätä eläkkeiden eläkerahastoista maksettavaa osuutta, jolloin verotuloja olisi käytettävissä muihin tarkoituksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos uusien valtionlainojen korot nousevat?
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella korkotaso nousisi, kun Suomi palaisi takaisin omaan kelluvaan markkaan ja omaan keskuspankkiin?
Keskuspankki asettaa ohjauskoron. Miksi SP:n ohjauskorko olisi juurikaan toisenlainen kuin EKP:n ohjauskorko?
Suomi on ottanut lähinnä syömävelkaa viimeiset 8 vuotta. Elvytys vaatisi investointeja vaikka velkarahalla. Kuulumalla yhteisvaluutta euroon on osoittautunut Suomelle onnettomaksi ratkaisuksi. Omalla kelluvalla markalla voisimme operoida joustavasti. Ei olisi pelkoa velkarahan loppumisesta aina kun sitä tarvittaisiin. Tiettävästi Suomen Pankista eivät raha lopu ikinä.
Kun Suomi liittyi euroon, niin siinä samalla lakkasi kansantaloutemme kilpailukyvyn vaikutus valuuttamme arvoon. Nyt euron arvoon vaikuttaa määräävästi Saksan kansantalouden kilpailukyky. Tosin sillä heikennyksellä mitä oliivimaiden huono kunto siihen vaikuttaa.
Kelluva markka takaisin, niin johan alkaa enkelikuoro veisaamaan hoosiannaa taivaan sinessä talouskasvumme kiihtymiseksi.
Mutta kun se euro on poliittisesti niin pyhä asia, ettei siitä kyetä luopumaan maksoi mitä maksoi. Ja onhan se maksanut tähän mennessä jo liikaa hyvinvointitappioina ja jatkuvana velkaantumisena valuutassa, jota emme voi kontrollida emmekä painaa lisää tarpeen niin vaatiessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteä kurssi on hyvä, jos talous/markkinat toimivat hyvin. Mutta kai sotien jälkeiset vuodet kertoivat, että markkinat eivät toimi hyvin (välillä ei ollenkaan), ja kiinteästä kurssista oli pakko luopua aina kymmenen vuoden välein. Ikävä kyllä mitää olennaista parannusta markkinoiden toimintaan ei tapahtunut 1990 -luvulla, vaikka niin luultiin. Tässä sitä sitten ollaaan ….
Ilmoita asiaton viesti
Nuo devalvaatioit johtuivat enemmänkin metsäteollisuuden kuppauksesta.
Metsäteollisuuden osuus viennistä ja valuuttavarannon keräämisessä oli niin suuri, että kun metsäjätit hidastivat myyntisaamisten kotiuttamista niin valuutta loppui ja oli devalvoitava
Ojala muistelee tilannetta 90-luvun alussa ja viittaa aikaisempiinkin devalvaatioihin ja niidne syihin. Ehnroot ja metsäteollisuu kuuluivat devalvaatiohaukkoihin, mutta ei viennissä ollut ongelmia, ei devalvaatiota sen vuoksi tehty vaan sen vuoksi,että Suomen pankilta loppuivat rahat puolustaa markkaa.
Ehnrooth ja kumppanit tekivät miljarditilin
Vientitilastoista on helppo todeta, että vienniussä oli notkahdus vain yhtenä vuotena, kun NL clearing-kauppa päättyi, mutta länsiveinti veti erinomaisesti
Mutta eiväthän virenit ja muut ”taloustieteilijät tästä uskalla puhua
Ilmoita asiaton viesti
Jos inflaatio Suomessa on vuodesta toiseen 2-3 % korkeampi kuin Saksassa ja muualla Euroopassa, niin pakko valuuttakurssin on muuttua. Ei siihen mitään salaliittoa tarvita.
Heinäkussa tavaravienti supistui 13 %, ei se ollut mikään pääomapiirien salajuoni vaan yksinkertainen tosiasia; vienti ei vaan vedä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossapa vientilukuja viime vuosilta.Kuten näkyy trendi on nouseva vaikka siinä on notkahduksia.Osa notkahduksiat/yhtäkkisistä nousuista johtuu öljyn hinnan vaihtelusta sillä Suomen viennistä yli 10 % on öljyä.Niinpä 2006-2008 kun öljyn hinta oli huipussaan niin vientikin oli huipussaan
Toisaalta palvelujen viennin tilastointi on onnetonta ja virhe on 5-15 miljardia euroa.Kun tutkimuksessa on mukana vain muutama yritys niin yrityskohatiset vaihtelut heiluttelevat vientilukua
Ei tämä sala liitto siinä mielessa ole, että lukuja vääristeltäsiin tietoiseti. Mutta virenit ja kumppanit käyttävät epämääräisyyttä propagandan tekoon jättämällä olennaisia asioita kertomatta
Nykyään on suurempi ongelma propagandan levityksessä, se, että jätetään olennaisia asioita kertomatta. Se koskee erityiseti työmarkkinoita ja taloutta
Olen ollut töissä monessa maassa ja alaisia on ollut parhaimmillaan 3000 niin työmarkkinoidne toiminat on tullut tutuski maailmalla
Ja voi kertoa , että porvarit syöttävät täyttä potaskaa, jättämällä olennaisia asioita kertomatta
2015 53 880 114
2014 55 973 291
2013 56 047 549
2012 56 878 038
2011 56 855 202
2010 52 438 587
2009 45 063 410
2008 65 580 219
2007 65 687 616
2006 61 489 232
2005 52 453 007
2004 48 916 985
2003 46 378 316
2002 47 245 156
2001 47 800 400
2000 49 484 343
1999 39 245 523
Ilmoita asiaton viesti
”Niinpä 2006-2008 kun öljyn hinta oli huipussaan niin vientikin oli huipussaan”…. hetkinen, eihän me mitään bilateraalikauppaa käydä. Tilinpidon luvuista näet, että myös viennin volyymi on 2008 jälkeen laskenut paljon. Samaten vienti/BKT on on supistunut…
En oikein ymmärrä, mihin ylipäätään pyrit, siihenkö, että Suomen taloudessa menee nyt hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kysymys ole bilateraalikaupasta vaan öljyn välityskaupasta eli yritykset ostavat öljyä ja myyvät sitä eteenpäin raaka-öljynä ja öljytuotteina
Osto näkyy tuontina ja myynti vientinä. Ostohinta vaikuttaa tuonnin arvoon ja myyntihinta viennin arvoon
Kun ostoa/myyntiä on paljon niin tuonnin/veinnin arvot heittelevät kuten kuviosta näkyy
Ja kun ”unohdetaan” viennistä miljarditolkulla myyntiä niin ei noilla kauppatilastoilla ole kuin propaganda-arvo, kuten Virenin propaganda osoittaa
Todellisuudessa emme tiedä miten meillä menee ja sen vuoksi pehmeitä puhuvat ”talousasiantuntijat” puhuvat puuta heinää
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen ongelmien ydin on siinä, että desimaalipilkun paikka on hukassa; Suomen talouden tilaa ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, vaan kuvitellaan, että omien (todellisten tai kuviteltujen) kannattajien etujen vaaliminen riittää ylläpitämään hyvinvointia Suomessa.” Valitettavasti juuri näin. Valitettavasti lähinnä siksi, ettei mikään muutu esimerkiksi hallitusta vaihtamalla tai äänestämällä valtaan uusia puolueita tai poliitikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ne tilastot joihin halutaan tukeutua pitäisi nopeasti saada korjatuiksi ja realistisiksi.Tarkoitan erityisesti BKT mittaus ja viennin todelliset tuotot jotta ohjaisivat meidän nykymaailmaan.
On hyvin ihmeteltävää että ei ymmärretään viennin ehdoton ja oleellisin vaikutus.Ilman viennin merkittävää kasvua on kaikki muut ns ”kasvut” lähes ilman oleellista merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti