*

meeviren

10 väärinkäsitystä taloudesta

  1. Jotta Suomi saadaan nousuun, pitää työllisyysasteen nousta 68 prosentista 75:een. Kommentti: Työllisyysaste lasketaan 15-64 -vuotiaasta väestöstä. Vaikka osuus saataisiin nostettua sataan, ongelmat eivät lopu, jos (a) eläkeläisten (yli 65 vuotiaiden) osuus kaiken aikaa kasvaa ja (b) ihmiset saadaan työllistettyä vain matalapalkka-aloille, jolloin he ovat väistämättä nettotulonsiirtojen saajia. Ongelmat liittyvät rahaan, ei nuppilukuun. Sitä paitsi työllisyysaste on tavoitteena kummajainen: eihän Suomi ole mikään neuvostotalous, jossa ihmisiä hätistetään työmarkkinoille tai Siperiaan. Ei meillä ole (eikä pidä olla) mitään tavoitetasoa kulutuksenkaan suhteen.
  2. Leikkaamalla talous ei lähde nousuun. Tämä valtiovarainministeri Orpon kommentti kai tarkoittaa sitä, että Suomen talous kääntyy laskuun, jos maailman suurinta julkista sektoria vähänkin supistetaan/kevennetään. Viimeiset kymmenen vuotta julkiset menot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin kokonaistuotanto, eikä nousua vaan näy.
  3. Panostaminen koulutukseen luo kasvua. Kommentti: Kuulostaa hyvältä, mutta onko saman tekevää mihin koulutukseen panostetaan. Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta? Merkonomeja on työttöminä 11 400, tradenomeja 4500 jne. Jos koulutukseen laitetaan lisää rahaa, mihin se menee? Onko meillä olemassa mitään selvää käsitystä niistä aloista joihin pitää panostaa? Vai tuotetaanko vaan lisää filosofian, sukupuolen tutkimuksen, poliittisen historian, monikulttuurisen kommunikaation jne. työttömiä tohtoreita Yleisradion ajankohtaisohjelmia varten? Lisätäänkö uskonnon, maantiedon tai pakkoruotsin opetusta? Todennäköisesti niitäkin kasvatetaan, ennen kuin lisättäisiin matematiikan opetusta, vaikka jopa yliopistossa törmää opiskelijoihin joiden mielestä ½ + ½ = ¼. Sata viisikymmentä vuotta vanha ainejako kouluissa ei näytä muuttuvan miksikään, vaikka maailma muuttuisi kuinka paljon. Sama ongelma, joka liittyy koulutukseen, vaivaa myös tutkimusta. Tutkimusrahoituksen lisäys menee helposti vanhojen reviirirajojen mukaan sinne, mistä kuuluu suurin huuto. Muille (lue uusille aloille & toisinajattelijoille) ei anneta mitään.
  4. Suomen tulevaisuus on korkeassa koulutuksessa ja osaamisessa. Kommentti. Väite kuulosta hyvältä, mutta ei raketti-insinöörin töitä riitä kaikille. Jos nuoret suomalaiset ovat fiksuja, he muuttavat maihin, joissa palkat ovat parempia ja verotus keveämpää. Suomeen mututavat vain ne, joiden pontimena on maailman avokätisin sosiaaliturva. Globalisoituvassa maailmassa koulutetut tulevat ja menevät, koulutusta voi tarjota kaikille (omille ja muiden maiden ihmisille), mutta ei ole mitään taetta siitä, että hyöty jäisi kotimaahan. Suomi ei sitä paitsi voi yksinään päättää, mitkä tuotteet se kansainvälisessä työjaossa ottaa omaa rooteliinsa.
  5. Siirtolaisuus korjaa heikkenevän demograafisten kehityksen. Kommentti: Ikäpyramidin muoto ei kai ole mitään suoranainen tavoite, vaan kyky tuottaa hyödykkeitä ja palveluksia ja siinä sivussa kyetä rahoittamaan julkisen sektorin tuottamia (välttämättömiä) palveluksia. Eli olennaista ei ole ikä vaan kyky tuottaa lisäarvoa yhteiskunnassa. Siksi optimistinen ajatus siitä, että juuri nyt pakolaiset korjaisivat huoltosuhde-ongelmamme, ei ole järkevä. Viime vuosien pakolaisvirta Suomeen on tullut maista, joiden kansalaisten huoltosuhde (palkkatason huomioiden) on lähes kymmen kerta huonompi kuin kantaväestöllä. Luvut ovat olleet samanlaisia jo kaksi vuosikymmentä ja siksi on aika utopistista kuvitella, että jokin muutos tapahtuisi lähiaikoina.
  6. Työ loppuu Suomesta. Kommentti: Työ loppuu työ varmaan, jos hinnoittelemme itsemme ulos kansainvälisestä työnjaosta. Jos meillä on hyvin toimivat markkinat, niin miksi meillä olisi jokin ongelma?
  7. Uudet yrittäjät saavat aikaa kasvua. Kommentti. Varmaan näinkin on, mutta jos valtiovalta ryhtyy luomaan yrittäjiä starttirahoilla ja muilla subventioilla, ei saada aikaiseksi muuta kuin sekasortoa markkinoilla Yrittäjien lukumäärä ei ole sen paremmin politiikkainstrumentti kuin tavoitemuuttujakaan. Heidän luomansa arvonlisä sen sijaan on. Ongelma on vaan siinä, että Suomessa saa kaikin mokomin ruveta yrittäjäksi, mutta yrittäjä ei saisi ansaita KELAn peruspäivärahaa enempää.
  8. Valtion kannattaa velkaantua, koska raha on halpaa. Kommentti: Raha on todellakin halpaa NYT, mutta on muistettava, että ottamamme velka todennäköisesti jää pysyväksi. Olennaista ei ole korko nyt vaan korkokustannusten nykyarvo tästä ikuisuuteen. Se ei taatusti ole nolla. Vuoden 2007 alussa Etelä-Euroopan (tulevien) kriisimaiden pitkien korkojen ero Saksaan oli vain 10-20 pistettä, neljä vuotta myöhemmin ero oli sata kertaa suurempi (Kreikalla viekin enemmän). Ei meille etukäteen kerrota, koska korot nousevat ja missä tahdissa. Vai uskooko joku, että maksamme velan pois, kun korot nousevat?
  9. Ruotsilla menee hyvin, koska, sillä on oma valuutta. Ruotsilla menee hyvin, koska siellä on paljon siirtolaisia. Ruotsilla menee hyvin, koska siellä työmarkkinat on vapautettu. Ruotsilla menee hyvin, koska Ruotsi on parempi ideoimaan … Kommentti. Miten yksinkertaista valtioiden menestys onkaan. Vain yksi muuttuja ratkaisee asian. Yhden selittävän muuttujan ja kahden havainnon regressio on (kiitos Juhana Vartiaisen) muodostunut Suomessa yleisesti hyväksytyksi todistusmekanismiksi, joka kelpaa mikä tahansa väitteen oikeellisuuden arviointiin.
  10. Hyvinvointivaltio on Suomen vahvuus. Kommentti: Kaikki voivat nimittää suurta julkista sektorin miten haluavat. Vaikka paratiisiksi. Mutta onko meillä edellä esitetyn hokeman lisäksi mitään näyttöä siitä, että järjestelmämme olisi jotenkin paras mahdollinen ja hyvinvointi voidaan tuottaa vain vähintään 50 prosentin veroasteella. Onko Suomi ainoa hyvinvointivaltio maailmassa? Ei kai nyt sentään.  Eikö olisi järkevämpää mitoittaa julkisen sektorin koko se mukaan, mitä me välttämättä tarvitaan? Emme me kaupassakaan tyhjennä kaikki hyllyjä.

Matti Viren 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (174 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Muuten hyvä, mutta julkiselta sektorilta pitäisi saada 300.000 henkilöä yksityiselle puolelle.

Kun otetaan tämä huomioon, niin Suomen talous on jo romahtanut.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Tärkeintä kai on kuka palkan maksaa. Jos esim. terveydenhuollossa siirretään työntekijät yksityiselle puolelle, niin samat veronmaksajat edelleen maksavat palkan. Mikään ei siis muutu.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Paitsi se, että osa noista veroeuroista luikahtaa yksityisten omistajien taskuun ja usein myös ulkomaille.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #97

Joo sehän siinä on. Tarkoitin vaan, että asiakas maksaa joka tapauksessa. Maksaa sitten käteisenä, veroina tai vakuutusmaksuina.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#84
Terveyspalveluja tuottaa vain 10% julkisen sektorin henkilökunnasta.

Pekka Heliste

Nyt siirtyy soten myötä n 200000 virkamiestä yksityiselle

Ja kun opetus yksityistetään niin siirtyy n 150000 lisää

Mutta loppuuko verotus ? Ei sillä palvelut kustannetaan edelleen verovaroin

Toien vaihtoehto on, että palveluita leikataan ja hintoja nostetaan

Kun osa jätetään kouluttamatta ja sairaat ja vanhukset tapetaan niin kuorma kevenee

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Palvelujen tuottamiseen riittää puolet nykyisestä julkisen sektorin 660.000 työntekijästä.

Ei tarvitse tappaa ketään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #160

Sairaanhoito, koulu, palokunta poliisi, puolustusvoimat...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #162

Näissä töissä on 200.000 työntekijää.

Vähennetään niistä 460.000, joista monet virat ovat täysin turhin. Luulisi Lauri Gröhnin tietävän tämän asian.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #168

Valtion henkilöstö on 70000, kuntien 420000. Mitkä työt muka tarpeettomia?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #169

#169
Nyt joudun epäilemään Lauri Gröhnin kykyä priorisoida asioita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #170

Kaikki (ihan kaikki) ovat tuiki tarpeelllisia. Pakko vaan ottaa lisää velkaa, jotta kaikille saadaan palkka.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #160

Eli esim vanhusten hoidossa vähennetään hoitajamäärä puoleen ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #163

Pekka on hyvä priorisoija. Mieleen ei mitenkään tullut esim. Ooppera (50 M), ministerien avustajat (nykykyään minimi taitaa olla 5), avustus Sambian maatalousjärjestölle ZNF:lle (29 M), jne..

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #164

Yksi hyvä kohde olisi julkiset palkat, ne ovat tuottavuuteen nähden ylimitoitetut.

Ja palkat ovat suurin menoerä julkisella sektorilla.

Vireninkin palkasta voisi aivan hyvin leikata 20-30 %

Se tasapainottaisi kauniisti julkisen talouden alijäämät

Tuntuu oudolta, että tänne vedetään kaikista mahollisita maista työnantajien etuja lisääviä ja työntekijän etuja heikentäviä malleja, mutta ei sitä miten esim Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti, Viro, Latvia , Liettua etc tasapainottivat julkisen talouden eli leikkaamalla 20-30 % julkisia palkkoja ja eläkkeitä

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #166

Mikäs siinä. Mutta eivät ne palkat yksityiselläkään sektorilla aina vastaa tuottavuutta...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #167

Eihän kysymys olekaan tuottavuudesta vaan mihin on varaa.

Ei Indonesiassakaan lääkäri saa suomalaisen virkaveljen palkkaa vaan sen verran kuin asiakkailla tai hallituksella on varaa maksaa.

Ei lääkäreiden tuottavuudessa kuitenkaan ole eroa, .Itse asiassa se indonesialainen oli kyllä tuottavampi

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #172

Miten indonesialainen voi tuottaa suuremman arvonlisän kuin suomalainen. Potilaiden potentiaalinen arvonlisä Suomessa on ainakin suurempi... Pekan palkkanormi on mielenkiitoinen, mutta hän taitaa jäädä sen ainoaksi kannattajaksi.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tästä Matti Virenin avauksesta toivon monipuolista jatkokeskustelua!

Poiminta:

"Jos koulutukseen laitetaan lisää rahaa, mihin se menee? Onko meillä olemassa mitään selvää käsitystä niistä aloista joihin pitää panostaa?"

Yllä on todellakin kaksi hyvin tärkeää koulutuspoliittista kysymystä. Itse lisäisin tähän, että miksi korkeakoulutusta pidetään Suomessa jonain hemmetin suojattuna alueena siten ettei korkeakoulutuksen todellista panos/tuottosuhdetta saa edes miettiä tai yrittää määrittää???

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tuskin mikään julkisen sektorin organisaatio saa niin hyvin ääntään kuuluville kuin yliopistolaitos. Ja aika haluton yliopistolaitos - ja koko kolutussektori - on ollut tutkimaan itseään. Paljon on sellaista ilmaa, että koulutus on ns. meriittihyödyke, jonka arvoa ei tarvitse sen paremmin perustella.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kiitos professori Matti Viren!

Olen täsmälleen samaa mieltä. :)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten yli 330 000 työtöntä "kannustetaan" 36 000 avoinna olevaan työpaikkaan?

Muistelen, että hyvänkin taloussuhdanteen aikana työvoimahallinnossa on ollut noin kaksi työtöntä avoinna olevaa työpaikkaa kohden, eli aina vähintään se toinen on jäänyt "rannalle".

Työttömissä taitaa olla noin kolmasosa pitkäaikastyöttömiä ja akateemisia työttömiä noin avoinna olevien työpaikkojen määrä. Orpo on nyt luvannut EU-komissiolle tuovansa KIKY:llä 40 000 työpaikkaa. Se on 12% työttömien määrästä. Siis aika lailla näpertelyä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #17

Keskimäärin akateeminen työttömyys ei ole "ongelma" (siis suurempi ongelma kuin työttömyys yleensä). Ongelma on siinä että jollain aloilla prosentit ovat järkyttävän suuria. Osasyy on insentiiveissä: yliopistoille "maksetaan" tutkinnoista ja kun periaatteessa saman hinnan saa tutkinnosta kuin tutkinnosta. Tällöin lisätään tietenkin niiden tutkintojen määrää, joiden osalta koulutuskustannukset ovat alhaiset. Markkinatalous toimisi hieman eri periaatteella, mutta se on tietenkin ”paha”.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #20

Kumpa on haitallisempaa yleensä työvoiman yli- vai alitarjonta?

Oikeasti jos miettii yliopistojen ja korkeakoulujen organisaatioita, niin ei niitä aikaisemmin luotu muulla tavoitteella opetus- ja tutkimusnäkökulmasta. Jonkinlainen tuotannollinen näkökulma on uusi ja siihen vielä yhdistettynä valtio mukaan niin kaikenlaisten poliittisten kompromissien kautta tulos siinäkin on ollut huono.

Koulutusorganisaatioilla on huonot ja leväperäiset omistajat (valtio ja kunnat).
Omistajan "sijoitukset" tuottavat markkinoille tuotteita (työnhakijat), jotka eivät käy kaupaksi. Tilanne on jotenkin nurinkurinen omistajan kohde, jonka omistaja omistaa vaikuttaa siihen ettei omistaja vaadi kohteelta riittävästi.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #20

Sitä yliopisto tuottaa mistä se saa tulospisteitä. Eli tutkintoja, tieteellisiä julkaisuja. Määrä on sama kuin tulos. Valmistuneiden työllistyminen on tulossa mukaan tulospisteisiin, ruhtinaallisella kolmen prosentin osuudella.

Työllistyminen ei ole ollut intresseissä koska ns. monialayliopistot vastustavat. Eli juuri ne, jotka tuottavat tohtoreita Yleisradion ajankohtaisohjelmiin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #20

Olen yllättäen osittain samaa mieltä tästä. Mielestäni sellaisilla aloilla, joilla tähdätään suurimman osan opiskelijoista osalta yksityisen sektorin työllistymiseen, erityisesti teknillis-tieteellisillä aloilla ja kaupallisilla aloilla, koulutuksessa voitaisiin huomioida enemmän ammatillisten valmiuksien kehittämistä. Työkokemusta pitäisi saada jo opiskeluaikana ennen kuin pahimmillaan sysätään diplomi kourassa kortistoon. Alat, joissa selvästi koulutetaan liikaa väkeä työllisyyteen nähden, erityisesti media-alat, ansaitsisivat tiukan saneerauksen sisäänottomäärissä. On toisaalta aloja, joilla on valtiolle tärkeä epäkaupallinen arvo, esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus, sosiologia, historia ja yhteiskuntaoppi. Niissä täytyy pyrkiä siihen, että sisäänoton pysyessä kohtuullisella tasolla, huolehdittaisiin riittävästä tutkimusrahoituksesta vaikka veronmaksajien rahoin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #20

Eniten koulutetaan hukkaan insinöörejä, heitä on työttömänä 13000

Taidealojen koulutus on tehokkainta, työttömänä on vain satoja

Eivät % aiheuta kuluja vaan määrät

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tunnen itseni todella pieneksi ihmiseksi uskaltautuessani esittämään kommentteja taloustieteen professorin mielipiteisiin. Mutta rohkaisen mieleni, menköön syteen tai saveen. :)

"Tuskin mikään julkisen sektorin organisaatio saa niin hyvin ääntään kuuluville kuin yliopistolaitos. Ja aika haluton yliopistolaitos - ja koko kolutussektori - on ollut tutkimaan itseään."

Olen pitkälle sitä mieltä että yliopistolaitoksen pitääkin toimia itsenäisesti, kehittää itse itseään, kuten vaikkapa oikeuslaitoksenkin, ja Suomen pankin. On asioita joihin politikkojen ei pitäisi tunkea sekaan omaa asiantuntemattomuuttaan.

"Paljon on sellaista ilmaa, että koulutus on ns. meriittihyödyke, jonka arvoa ei tarvitse sen paremmin perustella."

Minäkin olen sitä mieltä että koulutuksen arvoa ei tarvitse sen paremmin perustella.

Mutta, on eri asia miten koulutusta tulisi järjestellä jotta yhteiuskunta ja sen elinkeinoelämä, että ihmisten hyvinvointi, saisivat koulutuksesta parhaan hyödyn.

Kaikkea koulutusta ei pitäisi asettaa meriittihydykkeen asemaan, eikä tälle meriittihyödykkeelle pidä uhrata liian paljon valtakunnan resursseja. Pitäisi määritellä minkä verran koulutukselle voidaan myöntää resursseja meriittihyödykkeenä ja minkä verran ihan suoraan taloudellisin perustein ja muin hyötyperustein.

Kenties on niin että vaikka koulutusta pitääkin arvostaa meriittihyödykkeenä, sille ei meriittihyödykkeenä voida jakaa niin suurta osaa resursseista kuin nyt jaetaan, vaan pitäisi sijoittaa enemmän resrursseja hyötyä tavoittelevaan ihmisten kouluttamiseen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #24

Yliopistolaitos (päinvastoin kuin esimerkiksi Suomen Pankki) toimii pääasiassa veronmaksajien rahoilla, joten hieman hanakala mieltää sitä, että se saisi tehdä mitä haluaa. Enkä kyllä jättäisi oikeuslaitostakaan pelkästään juristien reviiriksi (niin kuin se nykyään on).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

Yhteiskunnan varoilla se Suomen Pankkikin toimii, vaikka sen käyttövarat painetaankin EKP:ssä.

Yliopistolaitoksen pitäisi päästää tekemään mitä haluaa, tietyissä rajoissa, sillä eihän hallituksella löydy tarvittavaa asiantuntemusta ohjata sen toimintaa.

Jos haetaan asian valaisemiseksi uusi esimerkki, niin sama asia on yritystoiminnankin suhteen, valtion ohjaus on yritystaloudelle vain haitaksi.

Tietenkin yritystoimintaa pitää rajoittaa sen verran etteivät yritykset voi helposti vahingoittaa toisiaan tai ihmisiä ainakaan lain puitteissa, mutta muuten on viisaampaa antaa yritysten toimia omin päin kuin yrittää ohjata niiden toimintaa.

Olen siis sitä mieltä että myös Yliopistolaitoksen pitää antaa omin päin joko onnistua tai epäonnistua, mutte kenties liika keskittäminen on tässä asiassa, kuten yritystoiminnassa, pahasta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #34

Artolla taitaa olla suurenlainen aukko SP:n toiminnassa ja sen rahoittamisessa?

"Yhteiskunnan varoilla se Suomen Pankkikin toimii, vaikka sen käyttövarat painetaankin EKP:ssä."

Luehan SP:n toimintakertomus ja siellä olevasta tuloslaskelmasta katselet minkälaisia tuloja pankki saa, joista kertyy toiminnan rahoitus, Jospa tuo luulosi silloin oikenisi oikeanlaiseksi. http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/vuosikerto...

SP vuosikertomuksessa todetaan "TOIMINNAN RAHOITUS
Valvontamaksut
Toimenpidemaksut
SP:n rahoitusosuus
Edellisen kauden yli-/alijäämä"

"TUOTOT
Pankkipalvelutuotot
Kiinteistöjen tuotot
Muut tuotot
Palvelut Finanssivalvonnalle"

Tuleeko julkisista tuloista toiminnan rahoitus? Verotuloja kaiketi tarkoitit?

Toki nyttemmin SP:llä oli kesäkuun lopussa taseessa 13 miljardin euron arvosta Suomen valtion velkakirjoja.
Kuitenkin Suomen julkisen velan määrä oli viime vuonna noin 100 miljardia euroa, SP:n hallussa tästä on 13 prosenttia. Korko noista lainoista näyttelee jotakin osuutta, mutta ei sillä rahoiteta yksin SP:n toimintaa.
http://www.hs.fi/talous/a1467772253568

Ja jotta verotuloilla SP toimisi edes osittain, niin tässä linkki valtion budjetteihin. Mikäli löydät sieltä menoerän SP:lle, niin olet onnistunut kommenttisi perusteluissa. http://budjetti.vm.fi/indox/tae//2016/aky_2016.jsp

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #41

"Artolla taitaa olla suurenlainen aukko SP:n toiminnassa ja sen rahoittamisessa?"

Sirpa, en ole tarkistanut antamiasi tietoja, mutta minulla on sellainen tunne että olet oikeassa lähes jokaisessa asiassa, paitsi minun kirjoitukseni tulkinnassa.

Kaikesta siitä huolimatta mitä sanoit ja missä todennäköisesti olet oikeassa, Suomen pankki toimii muun yhteiskunnan resursseja hyväkseen käyttäen, aivan samoin kuin julkinen talouskin, eli muu yhteiskunta, tavalla tai toisella rahoittaa sen toiminnan.

Kerääväthän julkiset palvelutkin asiakkailtaan maksuja, kuten terveyskeskusmaksuja ja toimenpidemaksuja, vaikka sairasvaluutusta maksetaankin, ne ovat silti julkisia palveluita, eikä mitään bisnestä. Ennen oli myös koulumaksut, josta tosin saattoi saada vapautuksen jos todisti olevansa köyhä. Vaikka Suomen pankki kerää palveluistaan maksuja, se ei tee sillä bisnestä.

Vaikka Suomen pankki palauttaa valtion kassaan toiminnastaan saamiaan voittoja, ne ovat ikäänkuin kansalaisilta kerättyjä veroluonteisia maksuja, koska Suomen pankilla ei ole palvelun tarjoajana kilpailijoita.

Suomen pankki on siis kansalaisten verovaroillaan ylläpitämä laitos, hyvin tarpeellinen varmaan, mutta kansalaisten kustantamaa toimintaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #43

Suomen Pankin tulot ovat korkotuloja, samalla tavalla kuin muidenkin pankkien. Miten ne voivat olla veroluonteisia maksuja?

Pekka Heliste

Monä opin jo 60-luvulla, että jos asiasta jotakin ymmärtää itse lukemalla ja ajattelemalla niin koulutus on turhaa ja jos ei ymmärrä niin oppilaitos on vielä hyödyttömämpi

Niinpä vietimme päivät korttia pelaamalla ja harrastamalla kaikkea muuta.

Kyllä siitä huolimatta yo-lakki tuli ja loppututkintokin

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Loistava puheenvuoro, johon voi monelta kohtaan yhtyä:

Kohta 4. "Suomen tulevaisuus on korkeassa koulutuksessa ja osaamisessa". Korkea koulutus käsitetään väärin; minun lähipiirini nuoret miehet, 30-kymppiset ovat korkeasti osaavia ammattilaisia. Toinen kulkee maailmalla asentamassa laivojen sähköistyksiä, toinen metallialan erikoisosaaja tietokoneohjattussa jyrsintekniikassa ym. - ja pojilla taloudelliseti mene hyvin.

Kohta 7. "Uudet yrittäjät saavat aikaa kasvua". Kyllä, mutta Suomalainen uusien yrittäjien löydettävyys on suorastaan kelvoton. Starttiraha siitä pahin- koska se ei ole tapa löytää ja tukea oikeaa yrittäjyyttä.
Sensijaan meillä ei ole järjestelmää missään, ei ELY:ssä ja muissakaan uusia yrityksiä tukevissa organisaatioissa, jossa ideat ja aihiot otetaan välittömästi prosessoitaviksi- siis prosessikaavioon "kyllä- ei". Koko ELY pitää tältä osin yksityistää.

Pari omaa keksintösovellusta karkasi maailmalle ja, suomalaisen hitauden vuoksi se tuotettiin USA:ssa, toinen samaa tasoa, jotka ovat jo myynnissä- nämä tuotiin käsittelyyn Suomessa 3 vuotta sitten. Tulos 0.

Tässä aluksi

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma kai on myös siinä, että yrittäjyys loppuu myös suurissa yrityksissä - henkilöstö - jopa johtajat - kokevat itsensä enemmän virkamiehiksi kuin henkilökohtaista riskiä ottaviksi yrittäjiksi.
Koulutus ei sekään näytä olevan mikään kimmoke yrittäjyydelle - taitaa olla promilleissa niiden ihmisten määrä, jotka korkeakoulujen jälkeen suuntaavat suoraan yrittäjiksi.

Pekka Heliste

Akateemisista n 60 % on töissä julkisella sektorilla tai julkisin varoin rahoitetuissa organisaatioissa

Duunareista jopa 85 % on töissä yksityisellä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koulutus on tietynlainen panostus sosiologiseen infrastruktuuriin ja kuten muutkin infrastruktuuripanostukset, se ei sinänsä luo kasvua talouteen. Se vain mahdollistaa puitteet terveelle taloudelle hamassa tulevaisuudessa, mikä toki on tärkeätä sekin. Mutta itse asiassa koulutuksesta ei pitäisi puhua lainkaan silloin, kun fokuksena on akuutti tarve tervehdyttää taloutta.

Ja edelleen analogiana infrastruktuuriin voidaan sanoa, että ei maanteitäkään rappiolle jätetä siksi, että niiden ylläpito maksaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Peruskoulutus on yhteiskunnan perusrakennetta ja demokraattisen yhteiskunnan perustaa, mutta korkeakoulutus on usein aivan turhaa ja hukkaanmennyttä kansalaisia eriarvoistavaa rahantuhlausta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sinähän kirjoitat kuin Mao Tshe Tung aikoinaan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #6

Juha Kuikka, onpa törkeää kommentointia!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Eikös tuo ole pikemminkin ylistävää! ;)

Mainitsin tuon siksi, että sanomani todellakin pitää paikkansa. Mao nmittäin suhtautui korkeakoulutukseen äärimmäisen kielteisesti ja oli sitä mieltä, että "uimaan oppii uimalla". Tulos oli katastrofi, kun lääkäreiksi ja insinööreiksi nimitettiin muun muassa tai peruskoulun penkiltä valmistuneita nuoria maanviljelijöitä, joiden oli määrä oppia työssään tarvittavat taidot.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #10

Olen itse tekniikan ylioppilas ja ilmas sairastumistani saattaisin olla diplomi-insinööri, koska olen matemaattisesti lahjakas ja kielellisesti hyvää keskitasoa (WAIS).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

En voi muokata kommenttiani enää Kimmon vastakommentoinnin jälkeen, mutta riviin jäi virhe:

Tarkoitus oli kirjoittaa "... lääkäreiksi ja insinööreiksi nimitettiin muun muassa maanviljelijöitä tai peruskoulun penkiltä valmistuneita nuoria, ...

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #13

Sitä minä kai yritän sanoa, että Suomi on ja tulee vielä olemaan jonkin aikaa korkeakoulututkintoihin ja ylikoulutukseen sokeasti uskovien luvattu maa.

Eriarvoistava koulutus on mielestäni yhteiskunnassa todellisuutta, kun pelkillä tutkinnoilla tehdään töitä, vaikka onhan korkekoulututkinto osoitus osaamistasosta. Työelämä ei ole sellaista kuin ennen vanhaan, vaan jokaisessa ammatissa pitää olla valmiuksia oppia uusia asioita työn ohessa.

Ja olen samaa mieltä Matti Virenin kanssa, että akateemisuus periytyy melko vahvasti, josta on myös tutkimusnäyttöä, eikä tämä selity pelkällä biologialla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #10

Mutta kyllä Hokkalalla pointi on siinä, ettei korkoululaitos mikän tulonjaon tasaaja ole. Varkkaiden perheiden lapset oli valtavasti yliedustettuina yliopistoissa. Ja köyhät maksavat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Tuo "varkkaiden perheiden lapset" sisältänee kirjoitusvirheen, joten se voidaan tulkita "varkaiden perheiden" tai "varakkaiden perheiden". On tietysti mahdollista, että noin nerokas virhe on tarkoituksellisesti jätetty ottamaan freudilaisittain kantaa siihen, mitä varakkaista ajattelet ... ;)

Mutta yhtä kaikki, kyllä Suomessa lukukausimaksuton korkeakouluopiskelu joka tapauksessa on järjestetty miltei maailman tasavertaisimmin mahdollisuuksien kannalta ajateltuna.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Eivätkö köyhät enää olekaan nettosaajia? Miten muuttuivat maksajiksi sitten blogin kirjoittamisen?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #42

Nyt tarkkana. Koulutuksen suhteen tilanne on tällainen (siitä edellä puhuttiin). Kouluttamaton (käytännössä tarkoittaa "ei korkeakoulutusta") maksaa korkeakoulutuksesta, vaikka ei pääse siitä mitenkään hyötymään. Siksi koulutusta ei voi pitää minään yleisena tulonjaon tasaajana. Viime vuosina tuloerot kolutettujen ja kouluttamattomien välillä ovat kasvaneet voimakkaasti; siksi asiaan kannattaa suhtautu vakavasti.

Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #44

Ahhah, vai on ei-korkeakoulutettu ns. kouluttamaton?? kaikkea sitä kuuleekin! Tällä kouluttamattomalla on sentään kielioppi- ja kirjoitussäännöt kunnossa, toisin kuin professorilla, en ole koskaan tehnyt noin paljon virheitä tekstiin, vaikka olen "kouluttamaton".............

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Oliko sinulla itse aiheesta jotain sanottavaa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Käsittääkseni köyhissä on niin koulutettuja kuin kouluttamattomia. En kuitenkaan näe tuolla suurta merkitystä, kun en ymmärrä millä se köyhä maksaa?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #44

MV: "Nyt tarkkana."

Olepa hyvä ja opettele sellaisen aloittaminen edes tässä vaiheessa eloasi.

Tällaiset yhteiskunnat, joihin Suomikin kuuluu, edellyttävät suuren määrän korkeakoulun käyneitä työntekijöitä eri aloilla. Korkeakouluistamme valmistuneet sosiaalityöntekijät, luokanopettajat, yläkoulujen ja lukioiden (aineen)opettajiksi pätevöityneet, kirjastonhoitajat, papeiksi vihityt teologit - muutamia toimenkuvia mainitakseni (ja kuten taloustieteen professorikin saattaa ymmärtää, tällaisia toimenkuvia, joihin päätyy tietyn tyyppisillä opinnoilla, on perin monia enemmänkin - mutta blogiteksti sisältää piilo-oletuksen, että korkeakoulu-opinnot johtaisivat korkeisiin palkkoihin, mikä piilo-oletus ei siis päde) - eivät ole palkkajohtajia millään muotoa.

Tyypillisen libertaarin tapaan tämä taloustieteilijä kääntää asiat todellisuuteen nähden päinvastaisiksi. Ilman nykyistä malliamme varattomien jälkeläiset opiskelisivat korkea-asteella nykyistä huomattavasti harvemmin. Tämä malli on parhaita asioita Suomessa, josta ei pidä missään oloissa luopua.

MV: "...siksi asiaan kannattaa suhtautu vakavasti."

Kuten juuri ymmärtämättömälle esitin, kannattaa aloittaa viimein. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #42

Köyhäkin maksaa vähistä palkkatuloistaan veroa. Eivät kaikki köyhät elä avustusten varassa vaan omalla työllään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #92

Näinhän se on. Usein unohtuu, että hyödykeverotus on regressiivistä. Tarina alkaa tupakasta, alkoholista, polttoaineista jne.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #104

Oikeassa olet. Toisaalta jos tuohon mennään, täytyy rehellisyyden nimissä myös epäsuorat kustannukset jyvittää. Arvelisin, että alle kolmannes kansasta on silloin nettomaksajia.

Käyttäjän burwin kuva
Otto Rissanen

Olen itsekin tullut useasti miettineeksi tuota koulutusta. Usein tuntuisi, että korkeakoulutus olisi itseisarvo (etenkin kyseisen instituution sisällä oleville), jota ei saa kyseenalaistaa ja joka ikään kuin itsestään tuottaisi jotakin maagisen arvokasta. Sitä ei tietenkään sovi kysyä, että mitä tämä mahtaisi olla.

Toisinaan olen sitäkin pohtinut, josko koulutuskulttuurimme olisi jämähtänyt ihannoimaan teoreettisuutta olevaisen ja konkreettisen kustannuksella. Varmasti osaamista periaatteessa olisi, mutta onko käytännössä? Taloushan taitaa pyöriä juurikin käytännöllisen osaamisen, konkretiaa tuottavan osaamisen varassa? Jos tiedämme, että periaatteessa tuoli syntyy työstämällä puuta niin ja näin, syntyykö tuoli, jos emme kykene tässä ja nyt työstämään puuta niin ja näin?

Sitä en tarkoita, että korkeakoulutus olisi varsinaisesti arvotonta ja että arvon voisi mitata vain materiaalisissa saavutuksissa. Mutta sanon silti, ettei moisia abstrakteja utopioita yliarvostamallakaan päästä mihinkään -- tämän taitaa nähdä jo politiikassakin, jossa yritetään kovalla kiireellä eri teorioiden pohjalta kopata sitä alati tuolla jossain olevaa tulevaa samalla unohtaen sen mitä on tässä ja nyt.

Mutta kaikkiaan, pidin lukemastani.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vaikea sanoa. Minun mielestäni suurin ongelma on siinä, että korkeakouluihin aina syntyy kahdenlaisia väyliä: helppoja ja vaikeita. Ulkopuolisen on vaikea tietää, onko vastavalmistunut maisteri tai tohtori oppinut mitään olennaista vai onko hän vain osannut valita oikeat porsaanreiät. Riittää kun silmäilee oppilaitosten oppiaineluetteloa, ei voi kuin ihmetelle, miten kekseliäitä ihmiset ovat uusien reittien luomisessa. Mikä on esimerkiksi monikulttuurisen kommunikaation tiede?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Olin 90-luvun laman jälkeen noin 3 vuotta työttömänä eri pätkissä. Menin opiskelemaan, sain töitä. Sen alan rakennemuutos vei työpaikat. Menin taas opiskelemaan ja sain töitä. Sen alan rakennemuutos vei työpaikat ja taas menin opiskelemaan ja sain töitä. 4 ammatillista koulutusta, joista viimeinen on korkeakoulututkinto. Olen ollut töissä 3:lla eri ammattialalla.

Nyt on tarjolla minun koulutusta ja kokemusta vastaavia töitä, ainoa ero on kun olen IT-alalla, että täytyy aina opeteltava se viimeinen teknologinen tietämys. Tosin alan työolosuhteet ovat muuttuneet kovemmaksi, ihmisistä on tullut enemmän tuotantokoneita. Toisaalta kaipaan sitä aikaa, jolloin oli enemmän sellaista jäykkäliikkeistä perusteollisuutta, ei ollut näin hektistä toimintaa. Ihminen ei ole vielä sopeutunut nykyisenlaiseen "agressiiviseen" markkinatilanteeseen. Suurimman osan olemassaolonsa aikana ihmisilaji on tehnyt töitä aivan toisen tyyppisesti. Se on herännyt yleensä auringon mukaan, eikä ole ollut kokoajan kiire.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mutta mistä ne palkkatyöpaikat oikeille koulutetuille ja muille päteville työttömille? Konkretiaa tarvitaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä kysymys. Mutta jos virallinen politiikka tähtää vain siihen, että kaikista koulutetaan tiedemiehiä, niin varmaan työpaikkoja ei löydy.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

"Panostaminen koulutukseen luo kasvua. Kommentti: Kuulostaa hyvältä, mutta onko saman tekevää mihin koulutukseen panostetaan. Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta? Merkonomeja on työttöminä 11 400, tradenomeja 4500 jne. Jos koulutukseen laitetaan lisää rahaa, mihin se menee? Onko meillä olemassa mitään selvää käsitystä niistä aloista joihin pitää panostaa? Vai tuotetaanko vaan lisää filosofian, sukupuolen tutkimuksen, poliittisen historian, monikulttuurisen kommunikaation jne. työttömiä tohtoreita Yleisradion ajankohtaisohjelmia varten?"

Koulutuksen leikkaamisen kategorisella vastustamisella Vihreä puolue on päässyt erityisesti ratsastamaan. Puolueella, jota äänestävät ne akateemiset naiset jotka työskentelevät uhanalaisilla koulutuksen sektoreilla.

Koulutussektori on asettunut monoliitiksi, kilpikonnapuolustukseen, eli mikä tahansa leikkaus mistä tahansa on surmanisku koko sektoria vastaan. Luulen että tämä taktiikka sopii erityisesti niille aloille, mihin panostamalla ei ole niin suoria konkreettisia yhteiskunnallisia hyötyjä osoitettavissa. Kun parempaakaan puolustusta ei ole.

Kuten professori Pekka Neittaanmäki kerran kirjoitti, tällä tavalla toimien menee uskottavuus.

"Yhden selittävän muuttujan ja kahden havainnon regressio on (kiitos Juhana Vartiaisen) muodostunut Suomessa yleisesti hyväksytyksi todistusmekanismiksi, joka kelpaa mikä tahansa väitteen oikeellisuuden arviointiin."

Suomen politiikassa näytetään menevän yksi ajatus kerrallaan, tähän menetelmään yksi selittävä muuttuja toimii hyvin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Se on tietenkin selvää, että poliitikot ajattelevat ensin ketä yliopistoihmiset ja opiskelijat äänestävät ja vasta sitten sitä, mikä olisi yhteiskunnan edun mukaista. Jollain puolueilla homma vaan on muita läpinäkyvämpää. Siksi näihin ”koulutus on arvokasta” –puheisiin kannattaa suhtautua vähemmän innostuneesti.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Kolmas ja yhdeksäs kohta olivat erityisen herkullisia tässä mainiossa kirjoituksessa. Kiitos!

Teppo Lunnas

Täytyy myöntää että harvinaisen selväjärkistä tekstiä professorilta.
Erityisesti silmään pisti kohta 5, joka on tavalliselle ihmiselle itsestäänselvyys mutta politiikan ja talouselämän päättäjille kuuma peruna.
Jopa ns. "maineikkaat ekonomistit" puhuvat asiasta puuta heinää:
http://www.hs.fi/talous/a1441697756129

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

"Tärkeämpää kuin tieto on mielikuvitus." (Albert Einstein)

Kirjoitan tämän siteerauksen tähän yhtään väheksymättä tietoa vaan päinvastoin tunnustaen ja tunnistaen tiedon, koulutuksen ja itsensä kehittämisen halun merkityksen kansakunnan vaalimisessa toimivana yhteisönä. Mutta samalla haluten tuoda mukaan kuvaan mielikuvituksen merkityksen ja voiman.

Tässä on linkki valokuvaaja Veli Granön teokseen "Onnela":
https://veligrano.com/esineiden-valtakunta-1997/on...

Teoksen ilmestymisvuonna 1987 työskentelin kaupan ja teollisuuden palveluksessa Helsingin ydinkeskustassa aikana, jollon Suomella meni taloudellisesti lujaa. Muun muassa seurasin päivittäin työhuoneeni ikkunasta, miten Keskuskadun toisella puolella Stockmannin tavaratalo rakensi uutta taloa vanhan julkisivun keskelle.

Taloudellisesti hyvin myönteiset kehitysnäkymät, suomalaisten yritysten kasvu kohti kansainvälisyyttä (check näistä ajoista kertova Teollisuuslakimiesten liiton juhlajulkaisu "Kuin kylmään veteen") ja muu myönteiseksi koettu pöhinä loi uskoa tulevaisuuteen.

Tässä neuvottelujen, bisneslounaiden ja kalenterimerkintöjen täyttämässä nousukiidossa "törmääminen" Granön peltoaukeamien ja metsänreunojen katveessa patsastelevaan Onnela-Suomeen oli häkellyttävä ja riemullinen kokemus.

- Tämmöinenkö tämä maa onkin, tämmöinenkin? muistan ajatelleeni.

Ostin Granön kirjoja heti kolme kappaletta!

Wärtsilä-Suomen, Nokia-Suomen ja metsäteollisuus-Suomen lisäksi oli näköjään olemassa aivan omaa elämäänsä elävä Onnela-Suomi - ihmeellinen, rohkea ja kumma.

Mielikuvitus on Suomessa voimissaan edelleen, mutta onko sitä valjastettu hyötykäyttöön? Hyödynnetty? Järjestelmällisesti?

Patentteja toki haetaan koko ajan, mutta japanilaisia laatupiirejä mukaellen kansalaisista koottuja ajatuspajoja saisi olla enemmän. Kokemusasiantuntijan tieto voi olla yhtä arvokasta kuin virkamiehen tieto.

- - - -

Hiukan ennen 90-luvun lamaa ostin Pentti Linkolan julkaiseman kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun".

Jo 70-luvulla Kanava-lehdessä oli ollut kirjoitus aukoista otsonikehässä, ja Koijärvestäkin oli kuultu, mutta vasta 90-luvun laman myötä levisi tietoisuus ympäristöön kohdistuvien kuormitusten vaikutuksista laajamittaisesti. Näkymät synkkenivät 90-luvulla kerralla kaikin puolin.

Vaihdoin omat city-näköalani maatalouden tutkailuun, ja sillä tiellä olen tavallaan edelleen.

On ollut hyvin hyödyllistä ymmärtää sellaisia asioita kuin satotaso, sakoluku ja kasvutekijät. On ollut hyödyllistä tutustua yksityiskohtaisesti siihen, miten köyhän maan resurssit on _järjestelmällisesti_ hyödynnetty niin tehokkaasti kuin on voitu. Miten hellittämätön nuukuus ja tarkkuus ynnä tiedonhankinta ja jatkuva oppiminen ovat tuottaneet tuloksia, joiden avulla Suomessa on määrätietoisesti menty eteenpäin.

Maidontuottajan vuodessa on 365 työpäivää. Lehmät eivät käy välillä lomalla. Se on kova koulu, jossa on tarkasti harkittava mihin omat resurssit riittävät ja mihin eivät.

On ollut hyödyllistä ymmärtää se valtavan sitoumuksen määrä, jota maatalous edellyttää. Se uskollisuus omaa työtä kohtaan, työn jatkuvuuden turvaaminen samalla, kun kuitenkin on elettävä sään armoilla.

Maata ei voi huijata. Kasvua ei tule ilman kylvöä. Satoa ei tule ilman korjuuta. Syy-seuraus -suhde on hyvin selkeä ja aina näkösällä.

Talouselämässä syy-seuraus -suhteet eivät välttämättä ole yhtä selkeitä. Mikä on todellista kasvua, mikä vai näennäistä kasvua? Mikä on todellista satoa, mikä tosiasiallisesti tappiota? Mitkä ovat rikkakasvit? Missä on hallanvaaraa? Mitkä ovat kasvutekijät? Onko valittu tuotantosuunta oikea?

Haasteiden ja ongelmien äärelle sopii huonosti keskustelukulttuuri, jossa voidaan olla vain yhtä mieltä kerrallaan. Tai jossa sisääntulo yllättävästä kulmasta on niin yllättävä, että sitä ei voida käsitellä ollenkaan. Vasta hätätilassa kelpaa lopulta sekin puheenvuoro, jonka neuvo näyttää toimivan, vaikka kuulostaa oudolta.

Oma kontribuutioni maatalousalan innovaatioihin: Mahtaisiko jollekin kelvata idea lypsykypäröiden valmistamisesta? Meillä on kypärät polkupyöräilijöille ja laskettelijoille, miksi ei myös lypsäjille?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä pointteja. Lypsäjän kypärästä on oikein tiedä, mutta lehmän sorkan alle jäänyt (pieni) jalka kipuilee vieläkin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Jalkoja varten on Sievin turvasaappaat :-) Hyvää jatkoa ja menestystä maanpuolustustyöhön tällä julkisen keskustelun sektorilla!

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mitä se Matti nyt turhaa kiertelemään ja kaartelemaan! Kun lukee koko listan ja tekee siitä analyyttisen synteesin niin perusongelma on itse talousjärjestelmä eli järjestelmä, joka nojautuu rahaan vaihdonvälineenä. Ihmiskunnan historiassa talousjärjestelmiä ovat olleet omavaraistalous ja vaihdantatalous, jossa vaihdonvälineenä on käytetty tavaraa tai mitallistettua arvoesinettä mm. rahaa. Kapitalistinen tai sosialistinen rahatalousjärjestelmä ei enää voi maailmaa pelastaa, koska 1. maailman väestönkasvu on lähes ekspotentiaalista, 2. teknologian kehityksen myötä suorittavaa työtä ei juuri ole kaikille riittävästi, 3. yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat yhteiskunnissa lähteneet kaikkialla kasaantumaan myös hyvinvointivaltioissa (johtuvat siitä, että politiikot eivät tee politiikkaa vaan pelkästään talouspolitiikkaa, jonka seurauksena koko länsimainen demokratian perusteet ovat rapautumassa instituutioineen), 4. energiakriisi, jonka lähtölaskenta alkoi jo 1971 ja lopullinen käännekohta vuonna 2006 (fossiilisten polttoaineiden tuotantohuippu saavutettu), 5. Ihmisten luottamus järjestelmän toimivuuteen, 6. politiikkojen hyvin konservatiivinen katsantokanta asioiden ratkaisemiksi (Matin lista kuvaa juuri tätä). Kun nämä laitetaan monikentään ja aloitetaan tehdä erilaisia skenaarioita niin eipä siitä paljon positiivista synny. Kasvuneväät syöty ja nyt sitä kurnutetaan tyhjällä vatsalla, vaikka Sammakko-isä pojalleen jotain opetti savensyömisestä. Ja kun tähän listaan vielä laitetaan kaikkein tärkein asia, eli some, joka on tehnyt jokaisesta kynnelle kykenevästä politiikon, vaikuttajan, toimittajan, julkaisijan jne. niin mihin kohta koko yhteiskuntajärjestelmää tarvitaan?

Ja enpä juuri ole talousoppineiden nähnyt esittäneen uudenlaista talousjärjestelmää, joka veisi ihmiskunnan 2100-luvulla uuteen kukoistukseen niin, että hyvinvointi voidaan turvata. Miksiköhän Rooman keisareiden mottona oli leipää ja sirkushuveja?!

Rahatalouden ongelma on, raha ja toimeentulo. Rahaa saa kun tekee työtä, jos ei ole työtä niin silloin joku muu joutuu tekemään työtä, jotta sille jolla ei ole työtä voidaan tuottaa perustarpeet elämiselle eli koti ja ravinto. Jos taas nämä unohdetaan on vallankumous aina lähellä eli se on vain yhden ruokalautasen varassa. Työstä on tullut 2000-luvun uusi orjuuden muoto, josta ei voi vapautua, koska yhteiskuntajärjestelmä perustuu työn tekemiseen ja työ myös määrittää yksilön kelpoisuuden. On hyvin kummallista, että suurin osa maailman ihmisistä ei tee palkkatyötä ja ne jotka tekevät työtä heidän työnsä on 99,9999% työtä joka on pelkkää rutiinia ja yksitoikkoista työtä. Näin olen se itse kokenut akateemisen koulutuksen saaneena ja luulen, että myös arvostettu professori tuskin joutuu kaikkia antamaan tai pinnistelemään ongelmia miettiessään. Tästä näkökulmasta katsottuna nykyisenkaltainen järjestelmä suorastaan halveksii ihmisaivojen käyttömahdollisuuksia, liekö ihmisluonteen laiskuudella tähänkin syynsä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ja oma vaihtoehtos on? Paluu menneisyyteen?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Arvoisa professori, ei menneisyyteen vaan uuteen järjestelmään ja tulevaisuuteen Ja taloustieteilijänä ja oppituolinhaltijan(?)sinulla on myös vastuu miettiä tätä. Se kuten sanoin, olen monelta oppineelta tätä kysynyt ja vastaus on ollut sama. "Paluu menneisyyteen, sitäkö tarkoitat." Juuri tämä on yhteiskuntajärjestelmien ja talouden kehittymisen ongelma, ja sama ongelma vaivaa myös korkeita koulutusta yliopistoissa, pinttynyt maailmakuva. Pitäydymme oppimassamme emmekä halua rikkoa sitä lasikattoa, jonka olemme rakentaneet. Toistamme koko ajan samoja hokemia ja vaihtoehtoisina ratkaisuina annamme vaihtoehtoina kyllä vs. ei, joko vs. tai. Mutta peruongelmiin ja perustavanlaatuisiin ongelmiin ei niistä yleensä ole apua. Miksi? Siksi kun emme joko halua tai olemme laiskoja tekemään aivan aidosti jotain uutta ei vain saman vaihtoehtoakselin vasenta tai oikeaa laitaa, ja se on vain edestakaista sehlaamista ja luovimista. Listasi on hyvä ja se kuvaa juuri talousjärjestelmämme ongelmaa. Miksi taloustieteilijät eivät ole lähteneet etsimään uusia käyttökelpoisimpia talosumalleja? Vaan usein listaavat ongelmia?

Usein tärkeimmät oneglmat saavat ratkaisunsa eri tieteiden rajapinnoissa, kuten ne parisenkymmentä matemaattista kysymystä, jotka formuloitiin 1900-luvun alussa. Ja ne ovat ratkenneet vain silloin, kun koko ajatusmaailma on kyseenalaistettu ja lähdetty etsimään vastauksia aivan muualta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #47

Jos taloustieteilijät ovat niin huonoja, niin mikä estää esimerkiksi sosiologeja esittämästä ratkaisuehdotuksia talouden ongelmiin. Tai ketä tahansa, ei kai tätä aihepiiriä ole kenellekään monopolisoitu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #53

No siinä vain käy ilmi ettei taloustieteilijät kykene sitten ilmeisesti kyseenalaistamaan sitä taloutta..saati taloustiedettä vaan toimiikin päinvastaisesti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #53

Eiköhän se ole aika lailla sosiologeille ja muille tädeille monopolisoitu nykyisellään. Paha Kurki vain jotta nuo ratkaisut edellyttävät jonkin sortin runsauden sarven olemassaoloa.

Hauskinta tässä on se että Suomessa harjoitettu politiikka on onnistuttu julkisessa keskustelussa leimaaminen jotenkin kovien taloustieteilijöiden ohjaamaksi. Nämä 'kovat taloustieteilijät' ovat rakentaneet maailman suurimman julkisen sektorin, maailman korkeimman sosiaaliturvan, Euroopan nopeimmin velkaelvyttävän julkistalouden, ajaneet tuotannolliset yritykset sekä porvarit ulos maasta ja tuoneet tilalle sosiaaliturvasta kiinnostuneita ympäri pallon. Ja vieläkin tämä on joku kova uusliberaali äärioikeistomaa.

Mikähän tädeille riittäisi jotta tämä ei olisi enää kova, uusliberaali äärioikeistomaa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #80

"Mikähän tädeille riittäisi jotta tämä ei olisi enää kova, uusliberaali äärioikeistomaa?"

Ei täällä mitään kovaa ole, eikä uusliberaalia.
Se on ihan p- puhetta.

Sitten se "kova" vasta alkaa kun velkaa ei enää saa lisää,
niinkuin Kreikassakin kävi.

"Uusliberalismi" nut onkin pelkkä muotisana,
jota hokemalla ihmiset yrittää saada itsensä kuulostamaan älykkäältä.
Mutta itseasiassa "uusliberalismi" ei merkitse mitään,
ja jos merkitsee jotain,
sillä ei ole mitään merkitystä mitä se merkitsee.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #80

Hyvä! Vastapuoli pitää aina leimata ääri... ääri ... ääri laidaksi, vaikka itse olisi ääri.. ääri....ääri.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

M. Viren'in kirjoituksen lähtökohta on kestämätön: Suomi nousuun talouden ehdoilla, talouden kasvulla.

Planeettamme ei voi tulevaisuudessa olla Utopia talouskasvun avulla. Se on mahdotonta. Ei Suomikaan. Odotan keskustelua; Suomi nousuun pienentyvien resurssien maailmassa. Pidän M. Viren'in ajattelua tästä lähtökohdasta katsottuna lajiamme kohtaan epä-älyllisenä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mielestäsi 450 000 kortistossa olevaa tai "sijoitettua" joutaa olla minimituloilla edelleenkin, koska meidän tehtävämme on pelastaa Tellus.
Afrikkaan lähivuosikymmeninä syntyvät 3 miljardia ihmistä ovat varmaan nekin meidän syytämme.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ennen kuin Keijo Korhonen lähti Arizonaan professoriksi, hän eräässä lehtiartikkelissaan nosti esille sen, että liikakansoitus on maapallon todellinen tulevaisuuden ongelma, johon sentään voisi vaikuttaa.
Se, mitä sanoitte yliopistojen vähäisestä itsetutkiskelusta ja tutkintojen määrän korostumisesta laadun ja todellisen tarpeen kustannuksella, pitää todellakin paikkansa.
Ex. TY:n lehtori :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei todellakaan auta jos me alamme näyttämään ihmisen mallia tässä tilanteessa, nyt on raadollisesti tehtävä töitä sen hyvinvointimme eteen, että jatkossa voimme sitten kehittää systeemiä lisää humaanimpaan suunta jos tahdomme.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Juuri noin.
Maapallon ylivoimaisesti suurin ongelma on ylikansoitus. Ilmeisesti se on aivan liian iso asia käsiteltäväksi suurimmalle osalle kansaa. Jaritervoiluihin on helppoa ja turvallista käpertyä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Systeemiajattelijana, metodiikan kehittäjänä puntaroin Matti Virenin 10 teesiä erikseen ja yhdessä. Ne ovat sekavia osatotuuksia kaikki, mutta niistä henkii makrotaloudellinen ajattelu, että Suomen ongelmat jotenkin ruuvia kääntämällä muuttuisivat suuntaan A tai suuntaan B.

Noin sumea keskustelu ei vie mihinkään. Eikö Virenillä professorina ole antaa selkeää esitystä miten Suomen taloutta voi muuttaa? Jos ei ole, turhaan hän on koulunsa käynyt. Nyt on tekojen aika!!!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Blogin otsikko ei kyllä ollut "ohjelma Suomen pelastamiseksi", vaan joukko kommentteja usein esiintyvistä väittämistä ja fraaseista. Suon mielelläni sinulle mahdollisuuden esittää ratkaisuja ongelmiin. Ja mielellään näkisin millaista on kristallinkirkas systeemiajattelu, jota näytät mainostavan. Siitä vaan tekstiä paperille...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Olen luonut noin 100 videota, millä kuvaan yhteiskuntaa eri näkökulmista. Mukana on esityksiä myös yliopistolaitoksen kehittämiseksi, työelämän muuttamiseksi sekä yleensä tapoja ymmärtää yhteiskuntaa systeemisesti.

Se on kristallinkirkasta verrattuna sekavaan eipäs-juupas-ajatteluun, mikä ei johda muuta kuin riitoihin.

Taloustieteen professorina sinun olisi hyvä esittää todellisia malleja vaikkapa EU:n Suomelle asettamien sanktioitten puolesta ja vastaan ja torjumiseksi. EU heikentää Suomen taloutta sillä, kuten talous-nobelistit ovat esittäneet. Tämä olisi erinomainen asia professoreitten ottaa keskusteluun.

Videoni löytyvät pohjustettuna sivustolta metayliopisto.fi, sen blogista. Koska ne on tehty muutamassa tunnissa kukin, laadusta on joutunut vähän tinkimään, mutta jokaisessa on selkeä systeemi-logiikka taustalla, mukana visuaalinen semantiikka. Se on peräisin IT-alalta, mistä olen väitellyt.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #55

Sitten vastaan tulee se todellisuus, josta mm. nuo Virenin kuvaamat 10 usein esitettyä väittämää heitetään. Niihin pitäisi siis löytää parempia vastauksia, joita ei aina taloustiedekään elävän todellisuuden ongelmiin löydä. Silti niitä on syytä etsiä.
Perusteltujen taloudellisten ratkaisujen yhdistäminen poliittisiin realiteetteihin ei todellakaan ole helppoa.
Joskus oli HKKK:ssa tavanomaista virheajattelua kuvaava kurssikirja, J. Mishan'in: ""21 Popular Economic Fallacies".

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #57

Eivätpä ne ehdotukset aina kelpaa. Verotuksen osalta on tehty ties montako esitystä ja ohjelmaa, mutta kun budjettineuvottelut alkavat, astuvat voimaan uudet pelisäännöt. Optimaalisen verotuksen teorian sijaan ohjenuorana on, "otetaan siltä mistä saadaan", ja "oppositiopuolueiden äänestäjiltä kaksi kertaa enemmän".

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #55

Kuka 100 videon sanelua jaksaa katsoa? Kyllä Suomen suuri suunta pitää kiteyttää pieneen aineistoon joka vastaa kysymykseen: miten saamme yhteiskunnastamme entistä paremminvoivan?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #64

Älä unta näe. Onko, Kimmo, joku sellaisen kiteytyksen luvannut?
Jos on, professori Matti Virenin pitäisi tietää se. Hän ei esitä listassaan muuta kuin sekavia arveluita.

Systeemiajattelun kurssilla sekavista arveluista saisi hylyn ja putoaisi kurssilta pois. Erittäin sekavaa on kirjoittelu tästä aiheesta.

Paras kommentti oli Saarikolta, että kirjoituksessa ei ole teoriaa pätkääkään. Uuden Suomen moderaattorin pitäisi valvoa kirjoitusten laatua ja heittää roskiin ne missä ei ole järkeä.

Systeemiajattelu on metodologia miettiä Suomen elinkeinoelämän haasteita ja ratkaisuja keskittymällä parhaisiin tutkimuskysymyksiin. Sitä mikään ei voi asettaa kyseenalaiseksi, mutta inhottavia ongelmia sekään ei sellaisenaan voi ratkaista. Inhottavissa ongelmatilanteissa tarvitaan voimakasta johtajuutta ja käsitys siitä millainen systeemi on elinvoimainen ja millainen ei. Sitä olen videoissani hyvinkin paljon kuvannut.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #71

Hei Erkki! Miksi joidenkin mielipidevapautta pitäisi vapaassa demokraattisessa valtiossa rajoittaa? Itse en usko, että Suomessa on yhtään niin neroa ajattelijaa, joka voisi ratkaista itsekseen kaikki valtiota koskettavat pääasialliset ongelmat. Oma lehmä ojassa tuppaa monella mielipidevaikuttajalla olevan.

Tärkeintä on saada suomalaiset palvelemaan myös ilman taloudellista kannustavuutta. Motivaatiokeinoja silti tarvitaan, mutta kyllä jokaisen aikuisen suomalaisen pitää tajuta, että hän vastaa itse toimistaan ja valinnoistaan elämässä. Joten miksi olla hankala ihminen, kun voi olla myös kiltti, ystävällinen, auttavainen ja hyvä ihminen.

Lopuksi on sanottava, että kiteytys on aina paikallaan suuresta aineistosta ja se voi lisätä myös kansalaisten kiinnostusta videoesityksiäsi kohtaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #71

En ymmärrä, miksi tulet rähisemään tähän blogiin ilman, että sinulla on mitään aikomusta keskustella mistään blogin aiheesta. Tee kaikessa rauhassa lisää videoita - ei ole minun vikani, että kukaan ei ole niistä kiinnostunut.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Listoja on helppo laatia, mutta mikä ja missä on teoria?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Ei todellakaan pätkääkään teoriaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Itse en ole Virenin kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta onhan tämä keskustelunavauksena mainio! :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos, olipa kerrassaan mainio kokonaisuus. Itse tykkäsin eniten kommenteista 2,7 ja 10.

Jos meiillä on joku liikaa, niin voisiko sitä liikaa suunnata uudella tavalla. Ei tarvitse leikata, koulutetaan niistä liioista virkamiehistä yrittäjiä. Silloinhan ketään ei leikata ja yrittäjien määrä lisääntyy.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Onhan meillä ollut yrittäjäkoulutusta, jopa yliopistoissa. Kerrotaan, mitä tukimuotoja eri valtion ja kuntien instansseilla on. Tulos on sen mukaista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En aivan sitä vanhaa jargonia tarkoittanut, vaan otetaan suunta uusi ja koulutetaan pikkuhiljaa markkinoiden mukaan uutta yrittäjyyttä virkamiesten soveltuvista osista. Silloin ei sotketa myöskään markkinoita, vaan hoidetaan se kuin luonnollinen poistumakin tilanteen mukaisesti.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Yrittäjyyttä pitäisi käsitellä jo peruskoulussa enemmän. Ei akateemisia yrittäjiä pidä kouluttaa erillisen koulutusohjelman alla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

1. "eihän Suomi ole mikään neuvostotalous, jossa ihmisiä hätistetään työmarkkinoille"

Ai ei vai? Oletko nukkunut lähiaikoina.

3. "Kuulostaa hyvältä, mutta onko saman tekevää mihin koulutukseen panostetaan. Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta? "

Sittenkin neuvostotalous?

7. "Varmaan näinkin on, mutta jos valtiovalta ryhtyy luomaan yrittäjiä starttirahoilla ja muilla subventioilla, ei saada aikaiseksi muuta kuin sekasortoa markkinoilla"

Tämähän ei tietenkään päde työmarkkinoihin?

8. "Vai uskooko joku, että maksamme velan pois, kun korot nousevat?"

Osaatko kuvitella tilannetta missä ei uskota eikä myöskään makseta?

Jani Pasma

"Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta", vastaus on, että kyllä on. Mm lääkäreiden määrää rajoitetaan keinotekosesti. Tällä rajotuksella saadaan tietty ammattiryhmä lähes jumalan asemaan. Kriteerit koulutukseen pääsystä on sen verran tiukka ja hakijoita on paljon, pääsijöitä vähän. Jos alotuspaikkojen määrää lisättäs niin taso ei putoais yhtään,vaan eihän se käy päinsä kun astutaan joidenki tahojen varpaille. Kaikenmaailman tahot määrittelee keinotekosia rajoja joiden mukaan koko yhteiskunnan pitäs elää. Onko järkeä vai ei? Lääkärin työ ei ole yhtään tärkeämpää kuin mikään muukaan työ kun mietitään kokonaisuutta. Kokonaisuudessa kaikki työ on tärkeää ja jos yksi linkki pettää niin kokonaisuus romahtaa. Tähän esimerkkinä vaikka Napolin roska tilanteen, koko systeemi kaatuu kun jätekuskit ei tehe töitänsä. Eikö silloin roskakuskin työ ole se tärkein työ, että paketti pysyy kasassa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joo, ihan oikein. Lääkärit ja juristit osaavat kyllä lobbaamisen jalon taidon. Ja me maksamme.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Laitetaas nää linkit nyt tähän. Keskustelu on arvokasta. Keskustelun avaaminen merkitsee itsensä likoon laittamista. Se edellyttää rohkeutta. Reebokin mainoksessa joskus sanottiin, että "life is not a spectator sport". Kentänlaidalta toki helppo seurata peliä sanomatta mitään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Evolutionarily_stabl...

https://fi.wikipedia.org/wiki/MIPS-luku

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogissa ei mainittu tuottavuutta. Miksiköhän, sllä nobelistime höpsii tuottavuudesta:

"Työn tuottavuus tarkoittaa bruttokansantuotteen määrää jaettuna tehdyillä työtunneilla." Bengt Holmström

Tuottavuutta pitää laskea toimialakohtaisesti. Eri maiden toimialarakenteet eroavat, joten tuo määritelmä kusee ja maiden vertailuja bkt:n perusteella ei voi tehdä. Sama pätee kilpailukykyyn.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224321-talou...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eli jos on huono tuottavuus, niin meillä on liikaa ihmisiä töissä. Vähennetään työtunteja ja tuottavuus paranee;)))

Järjestelmä on kokonaisuus, koska puhutaan kansantuotteesta, silloin osa kansasta voi tehdä sellaista työtä joka on vain vahingoksi tuottavuudelle. Tästä tulisi päästä sopimukseen, että jokainen puhaltaisi yhteiseen hiileen ja vieläpä kaikki samasta suunnasta, että tuhkat eivät lentäisi kenenkään silmille.

Sen sopimuksen nimi ei kuitenkaan ole kiky. Tulisi olla sellainen laajempi kansan syvistä riveistä lähtevä kirjoittamaton laki, jossa irtaudutaan perinteisestä kapitalisti/köyhä ristiriidasta alkamalla tehdä töitä riitelyn sijasta yhteisen hyvän eteen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Politiikka on ei-yhteisten asioiden hoitoa. Ns. taloustieteessä on toisiensa kanssa ristiriitaisia oppisuuntia, joten sieltäpäin saadaan vain ei-yhteensopivia neuvoja. Ns. taloustietloj.illä ei ole otetta reaalimaailmaan, kun kilpailukykyä ja tuottavuutta vertaillaan kansantalouden tasolla, vaikka vertailut pitäisi suorittaa toimialatasolla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #76

..... Ns. taloustietloj.illä ei ole otetta reaalimaailmaan.... Oletko lukenyt yhtään tuottavuutta ja kilpailukykyä koskevaa tutkimusta ... nykyään kaikki tehdään yritystasolla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #107

On kyse siitä, että valtioiden kilpailukyvyn, tuottavuuden, robotisaatioasteen jne. vertailu on harhaista, koska valtioiden toimialarakenteet erilaisia.

"Työn tuottavuus tarkoittaa bruttokansantuotteen määrää jaettuna tehdyillä työtunneilla." Bengt Holmström

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eli jos on huono tuottavuus, niin meillä on liikaa ihmisiä töissä. Vähennetään työtunteja ja tuottavuus paranee;)))"

Näyttää aivan siltä että suurimmalle osalle blogisteista ja kommentoijista nämä asiat olisivat käsittämättömän vaikeita, vaikka asia on käsittämättömän yksinkertainen.

Ilmeisesti politikot, sekä populistiset politikot, että muutkin politikot, saadakseen asiat näyttämään niin monimutkaisilta että vain he itse voisivat sen ymmärtää. Tähän sitten sotkeutuvat sekä media, että blogistit, että kaikki muutkin.

-------------------

Jos tavoitteena on pelkästään mahdollisiman suuri tuottavuus niin pieleen menee.

Otetaan esimerkki menneestä maailmasta.

Jos perunannostotalkoisiin oltaisiin otettu vain ne kaikkein nopeimmat poimijat, oltaisiin saatu mahdollismman suuri tehokkuus, mitä harvempi hyvä perunanpoimija, sen parempi. Paras teho oltaisiin saatu jos olisi ollut vain se paras poimija pellolla. Mutta perunat olisvat jääneet peltoon ja väki olisi nähnyt nälkää.

Sen sijaan että oltaisiin tavoitettu tehokkuutta, perunapellolle otettiin mukaan kaikki kynnelle kykenevät, mummot ja vaarit, jotka vain saivat jotain aikaan, myös lapset, nuhanenäiset ja muut vähemmän sairaat. Raskaana olevat naisetkin kelpasivat kahvia keittämään. Tällä tavalla työteho kärsi varmaan suunnattomasti, mutta perunoita saatiin kellariin talven varalle mahdollisimman paljon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #77

Tuossa on kyse VAIN ruumillisen ryön tuottavuudesta. Ei kiinnostava aihe.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

Niin, tänä päivänä ruokaa on hyvin tarjolla ja ruokaa on vaikka minkälaista, suurin osa ulkomailta tuotua ruokaa.

Silloin ennen ruoka oli suurimmaksi osaksi kotimaista, omaa tuotantoa. Perunasta saatiin suurin osa ravinnosta. Leipä, juusto ja maito olivat vain lisukkeita ja sianlihasta(läskistä) ja jauhoista tehtiin kastike, millä peruna saatiin kurkusta alas.

PErunan kiasvattamisessa tarvittiin ruumiillista työtä. Mikään "henkinen" työ ei perunoita saanut kasvamaan, eikä laariin talven varalle.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #78

#77 Ohhoh, mitä ylenkatsetta! Mitenkäs mikään muu paitsi bitti liikkuu pisteestä A pisteeseen B ilman ruumiillista työtä? Sinäkin, Lauri, syöt suoraan ruumiillista työtä tekevän viljelijän kädestä. Ei hienoinkaan juttu toimi, jos ei joku ole sitä tekemässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #81

Nyt oli kyse tuottavuus vertailuista. Tuottavuus paranee invrstoinneilla, ei muskeleita treenaamalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #84

Kun pitää saada perunoita kellariin, se ei tapahdu tuottavuutta nostamalla, vaan laittamalla perunapellolle kaikki käytettävissä olevat resurssit. :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #85

Eli tuodaan insinöörien luomus, perunannostokone pellolle, joka nykyisin on lähes automaattinen hökötys, ja se kun vielä jatkossa dikitalisoidaan sosialisoinnin sijasta olemme taas paremmalla puolella;)))

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #88

"Eli tuodaan insinöörien luomus, perunannostokone pellolle, joka nykyisin on lähes automaattinen hökötys, ja se kun vielä jatkossa dikitalisoidaan sosialisoinnin sijasta olemme taas paremmalla puolella;)))"

Todella hyvä huomio. :(

Näiden perunannostokoneiden, eli sen tehostamisen takia perunoita on nyt tarpeeksi, ilman työvoimaa. Perunannoukkijoita ei tarvita. Koneiden suunnittelu, niiden tekeminen ja huolto työllistää muutamia, mutta muun perunannostoväen pitää etsiä itselleen toisia töitä.

Kaikenlaista muuta työtä onkin tarjolla, mutta silti kaikki perunannostajat eivät työllisty. Vain osa porukasta on töissä ja kaikki elää osin velaksi.
-----------

Automaatio ja työn tehostaminen sujuu jo kuten itsestään. Yritykset tekee sitä hommaa ilolla, kannusteena säästäminen työvoimakustannuksissa.

Yhteiskunnan ei siis kannata laittaa erityisiä lisäpanoksia työn tehostamiseen, pitäisi panostaa siihen että kaikki resurssit otettaisiin käyttöön, eli että kaikki voisivat käyttää omat resurssinsa, ne vähäisetkin, yhteiskunnan hyväksi, perunannostoa vastaavalla hyötysuhteella.

Lisäksi pitäisi lopettaa älytön velaksi eläminen, lainanotto, tilanteessa missä ihmisten ei tarvitse elää lainaamalla rahaa. Toimeen kyllä tullaan, kaikki resurssit pitäisi vain osata ottaa käyttöön, eikä puhua koko ajan työn tehostamisesta.

Työtä on tehostettu muutenkin jo liikaa. Osa perunan poimijoista lopettaa työt ja uupuu pellon laitaan, mikä sekin on tässä tilanteessa aivan turhaa.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

#3 Onkohan jossain koulutussuuntakohtaisia työttömyystilastoja?
Aika tyly kommentti mutta; jos valitsee opiskelualakseen huuhaa-alan, josta jo etukäteen tietää ettei omalta alalta töitä löydy, niin miten se voi olla yhteiskunnan vika?
Panostukset kannattaa pistää kohteisiin, joista syntyy paras lopputulos/tuotos, myös yksilötasolla.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tämä on totta jos uskoo siihen, että koko elämän perusta on tehdä työtä josta saa palkkaa. Palkkaa pitää maksaa siksi, että rahasta on tehty niukkuus. Jos rahaa olisi loputtomasti asetelma voisi muuttua. ( itse asiassa sitä onkin enemmän kuin koskaan, mutta tähän astisilla säännöillä on sovittu, että on hyvä, että se keskittyy vain harvojen käsiin)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

TEM:n Toimiala online (http://www2.toimialaonline.fi/) -tietokannassa on kaikkea mahdollista, siellä on paljon enemmän tietoa työttömyydestä kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.
Luulisi, että ammatinvalinnan tunneilla kerrottaisiin, ketkä saavat töitä, ketkä eivät. Tosin paljon on niitä, jota halua kuullakaan asiasta.

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

Suomessa jatko-opiskelijaksi tohtorikoulutukseen pääsee (ainakin aikanaan pääsi) ilmoitusluonteisesti. Huippuyliopistoissa jatko-opiskelijaksi pääsee tiukan valinnan kautta. Kun itse olin tohtorikoulutuksessa Suomessa niin tuntui, että osa 'opiskelijoista' oli siellä 'kun ei mitään muutakaan löydy' ja rahoitus löytyi mukavasti säätiöltä. Sitten ihmetellään, että meillä on tohtoreita enemmän kuin lääkäri määrää?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kyllä vieläkin jatko-opiskelijoissa on "ikuisia itsensä etsijöitä", jotka eivät halua millään kuulla siitä vaihtoehdosta, että menisivät töihin, vaikka jatko-opinnoista ei tule mitään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sitten ihmetellään, että meillä on tohtoreita enemmän kuin lääkäri määrää?"

Jos töitä ei oikein löydy, niin haitanneeko tuo mitään vaikka käyttää aikansa tohtoriksi opiskelemiseen. Eikös siinä pidä tehdä jotain väitöstä ja tutkimusta ja onhan se aina hyväksi kun asioita tutkitaan.

Kauppojen kassoille riittänee työntekijöitä muutenkin, samoin siivoamiseen ja roskakuskin hommiin. Parempi on että ne jotka kykenevät siihen, käyttävät aikansa tutkimukseen, kuin että kilpailisivat edellä mainituilla, sinänsä yhteiskunnallisesti myöskin hyvin tärkeillä palveualoilla.

--------------------
Sitten toiseen asiaan.

Halpatyövoima olisi ratkaisu moneen yhteiskunnan ongelmaan. Jos yrityksillä olisi käytössään halpaa työvoimaa, kaikenlaista yritystoimintaa voitaisiin aloitella ja kehitellä nykyistä halvemmin kustannuksin. Jos tällaista työvoimaa ei ole myös kehitys tältä osin pysähtyy.

Halpatyötä voitaisiin saada joko tuottamalla työvoimaa ulkomailta, tai päästämällä sitä maahan ja antamalla ulkomaalaisille oikeus tehdä töitä alhaisemmilla palkoilla kuin millä suomalaiset tekevät.

Omista suomalaisesta työttömistä voitaisiin tehdä halpatyövoimaa, vaikkapa negatiivisen tuloveron avulla, millä mahdollistettaisiin se että työkustannukset olisivat yrityksille edulliset, mutta työntekijä tulisi silti paremmin toimeen työtä tekemällä kuin tukien avulla ja yhteiskuntakin kenties vielä säästäisi vähän omissa sosialipuolen menoissaan.

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

"Jos töitä ei oikein löydy, niin haitanneeko tuo mitään vaikka käyttää aikansa tohtoriksi opiskelemiseen. Eikös siinä pidä tehdä jotain väitöstä ja tutkimusta ja onhan se aina hyväksi kun asioita tutkitaan. "

Kyllä on melkoista resurssien haaskaamista laittaa ihminen tekemään keskinkertaista väitöskirjaa 4-6 vuotta?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kyllä on melkoista resurssien haaskaamista laittaa ihminen tekemään keskinkertaista väitöskirjaa 4-6 vuotta?"

Parempi sekin kun vongata työkkärissä jotain julkisen sektorin laiskanvirkaa ja kenties siinä joutessaan joutua pahoille teille ja hunningolle.

Eihän tietenkään kaikista tutkimuksista koskaan mitään hyötyä ole, mutta ei kaikki yrityksetkään koskaan muutu kannattaviksi.

Silti kannattaa tutkia ja yrittää, aina jokin tutkimus tuottaa hyvää tulosta ja aina jokin yritys menestyy.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

PS: "...ihminen tekemään keskinkertaista..."

Tämä on leimaamista ja aiheetta. Mistäpä sinä tiedät/oletat/luulet tuloksena olevan keskinkertaisen väitöksen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Huono tutkimus voi lähteä kumuloitumaan kun seuraavissa papereissa ruvetaan viittamaan väärään tietoon. Etenkin monilla humanistisilla aloilla tulosten toistettavuus on jo nykyisellään surkealla tolalla. Esimerkiksi psykologian alalla tehtiin taannoin megaprojekti jossa toistettiin pari sataa tutkimusta ja näistä yli puolessa päästiin alkuperäisen paperin kanssa täysin vastakkaisiin tuloksiin.

Quality over quantity.

Sen sijaan koulutettuja henkilöitä pitäisi käyttää enemmän tutkimusapulaisina työttömyyden sijaan. Huippututkimuksessakin piisaa niitä rutiinihommia joissa ihmispulan vuoksi joudutaan käyttämään huippukavereita. Kaikki voittaisivat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Huono tutkimus voi lähteä kumuloitumaan kun seuraavissa papereissa ruvetaan viittamaan väärään tietoon."

Eikös siellä yliopistossa kaikki työt tarkasteta ihan pätevällä tavalla, tai ainakin niin pitäisi tehdä.

Minä en tiedä siitä mitään, mutta jos huonoja tutkimuksia päästetään läpi, niin ei sen nyt pelkästään niiden tekijöiden vika ole.

Sama se on joka paikassa. Jos sorvari tai hitsari tekee huonoa työtä, jonkun pitää tarkistaa asia, eikä tällaista työtä voi laittaa asiakkaalle. Kyse on laadusta ja se on yliopiston vastuulla.

Jos laadunvalvonta hitsaustyössä pettää, ei se tarkoita sitä että koko hitsaustoiminta pitäisi lopettaa ja siirtyä vaikkapa puumateriaaliin, tai niittaukseen. Pitää vain parantaa laatua.

Tapio Väisänen

Kiitokset hyvästä blogikirjoituksesta, jonka mielipiteiden kanssa voi olla paljossa yhtä mieltä. Etenkin koulutuksen merkityksen ylikorostamisessa, kuten eräskin menneisyyden naispresidentti hoki ulkomailla asti, selittäessään Suomen hyvän suhdannevaiheen aikana syytä "koulutus, koulutus, koulutus". Sillä tietysti työllistetään oppilaitoksia, mutta ei enää juuri muita.

Asia, johon suhtaudun varauksellisemmin on kommentinne työllisyysasteen korottamisen merkityksettömyydestä. Ihmisarvo tulee itsensä kokemisesta hyödylliseksi omissa ja muiden silmissä. Vielä suurtyöttömyyden alkuvuosina 90-luvulla asia oli esillä TV-ohjelmissakin ja niissä kirkon miehetkin kävivät muistuttamassa asiasta. Nykyään kirkon väellä on kiireempi sukupuolisten vähemmistöjen asioissa ja yhä sadoissa tuhansissa oleva työttömien armeija on unohtunut.

En aivan ole kannallanne siinä, että matalapalkka-alallekaan työllistyvä ei pienentäisi osuuttaan nettotulonsiirtojen saajana. Työsopimuksen solmiessaan hän lakkaa saamasta työttömyyskorvausta ja melko pienilläkin tuloilla asumistuki lakkaa (tämä on tietysti se kuuluisa tuloloukku, mutta se on eri asia). En tiedä millä tavalla näin työllistynyt olisi nettotulonsiirronsaaja.

Oma lukunsa on tietysti työttömyyden välilliset kulut yhteiskunnalle. Näitä ovat kasvavat mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, täysin hyödyttömän työvoimahallinnon kulut. Pitkityttyään ongelma paisuu kun mökkihöperyyksissään haetaan "ratkaisua" ääriliikkeiden piiristä, jotka aiheuttavat kuluja yhteiskuntarauhan ylläpitämisen nimissä.

Tämän vuoksi, vaikka taloustieteiden valossa työllisyysasteen kohottaminen ei mielestänne olisi merkityksellistä on se laajemmassa perspektiivissä ainakin minusta enemmän kuin tärkeätä.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

1. Työurat ovat pidentyneet vain loppupäästä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana virallisissa työllisyysasteissa näkymättömät yli 65 vuotiaat työntekijät ovat lisääntyneet siinä määrin, että josjajos he antaisivat entiseen tapaan työtä nuoremmilleen, niin työllisyysaste olisi jotain 1,3% korkeampi mitä nyt.
Työtä siis on, mutta se ei näy työllisyysasteessa.

2. Suomessa ei ole maailman suurin julkinen sektori.
Maailmanpankki kertoo 2015 tilastojen pohjalta, että Suomea edellä ovat mm Ruotsi, Tanska ja Hollanti.
http://data.worldbank.org/indicator/NE.CON.GOVT.ZS...
Viimeiset kahdeksan vuotta menopuolta on kasvatettu antamalla eläkerahastoille lisää.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221083-julk...

3. Jos koulutetutkin ovat työttöminä, niin ratkaisusi on, että koulutetaan entistä vähemmän? Suomesta on toki helppoa tehdä kehitysmaa, jos suuressa viisaudessa vähennettäisiin entisestään koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ei nyt tule mieleen maata, jonka menestyksen takana olisi noista kahdesta karsiminen.

4. "Maailman avokätisin sosiaaliturva". Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin höpöksihän tämä väite muuttuu.
Rusinat pullasta-mentaliteetilla voi toki haluta, mutta kaikkea ei voi saada.

5. Suomeen on muuttanut paljon muitakin kuin pakolaisia. Opiskelijoita, työntekijöitä ja parisuhteen takia muuttaneita. Venäläisiä, kiinalaisia, intialaisia...

6. Kumoat itsesi? Vasta kirjoitit 4 kohdassa, että ihmiset lähtevät ulkomaille parempien palkkojen perässä. Tarkoitat varmaan teollisuutta? Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa viimeiset neljäkymmentä vuotta.

7. Mitäpä sitä tukemaan mitään, mistä voisi syntyä enemmän lisäarvoa kuin siihen sijoitetaan? Kuka on väittänyt lisäksesi ettei yrittäjä saisi tienata enempää kuin KELAn peruspäivärahan?

8. Jos sinulle annettaisiin miljoonan euron laina nollakorolla, niin eräpäivään mennessä vuosien päästä olisit saanut sen katoamaan?

9. Suomella meni finanssikriisin alkuun asti yhtä hyvin kuin Ruotsilla. Ruotsi elvytti, Suomi säästi. Jatketaan vain, kun näin hyvin on mennyt.

10. Suomen veroaste on luokkaa 44%. Tanskassa veroaste on tuon 50% ja siellä kansa on maailman onnellisin. Ehkä siellä nähdään muutakin arvoa elämässä kuin tilille tulevat eurot.
http://www.telegraph.co.uk/travel/news/denmark-reg...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eurostatin tilastot vuodelta 2015 osoittavat että Suomessa on Euroopan suurin julkinen sektori ja korkein sosiaaliturva per bkt. Käytännössä tämä tarkoittaa myös maailman suurinta kaikessa merkitsevässä mielessä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkit...

On myös höpöhöpöä puhua säästämisestä kun Suomessa on elvytetty 5-10 miljardilla joka vuosi julkisen puolen toimesta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Mikään muu osio ei ole kasvanut räjähdysmäisesti ainakaan valtion budjetissa kuin eläkemenot. En tiedä onko se sitten elvytystä, että maksetaan eläkerahastojen sijasta valtion kassasta eläkkeitä...ei minusta.

Tuo Talouselämänkin linkkaama 58% elää näköjään edelleen. Valtiolla palkat kasvavat helpolla kaavalla, ulkoistetaan siivoojat ja jätetään professorit talon kirjoille.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/%20sipila%2...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #118

On siellä aika monta momenttia jossa kasvua on todella paljon. Asumistuet ja työttömyyskorvaukset ihan vain esimerkiksi.

Jokainen varmasti tietää mitä tuo 58% tarkoittaa. Eli kuinka paljon valtio/julkinen puoli käyttää rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se ei silti poista sitä faktaa että Suomessa tuo luku on Euroopan suurin ja että esimerkiksi sosiaaliturva per bkt on Euroopan korkein.

Valtion menoja ne ovat ostopalvelutkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Turusen kannattaisi perehtyä Komission tilastoihin ja varsinkin siihen, miten talouden kehitys on edennyt Suomessa ja muissa EU-maissa varsinkin v. 2007 jälkeen.

Tilastoista voidaan todeta, että julkiset menot ovat kasvaneet todella rajusti ja julknen sektori on sinänsä kasvanut palkkamenoineen eniten v. 2007 jälkeen, vaikka teollisuustuotanto ja vienti ovat suorastaan romahtaneet muuhun Eurooppaan nähden.

http://ec.europa.eu/economy_finance/ameco/user/ser...

Suomella on " Kreikan tauti "

Matti Viren on todellisuuspohjalla tälläkin kertaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ainiin ja varallisuus on Tanskassa jakautunut liki voimakkaimmin maailmassa. Wealth-gini on korkeampi kuin USAssa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Suomen veroaste on luokkaa 44 %". Olennaista eivät ole verot vaan menot. Valtiolta ja kunnilta uupuu tuloja 4 %, ne ovat tulevia veroja. Valtiolla ja kunnilla on paljon tuloja, jotka eivät näennäisesti ole veroja, mutta todellisuudessa ovat. Esim. Veikkauksen ja RAY:n ylijäämä (toista miljardia), Finnavia jne. Samoin kunnallisten liikelaitosten ylijäämät (vesi, jätteet), jotka todellisuudessa ovat veroja, eivät ne mitään todellista bisnestä ole.
"Ruotsi elvytti, Suomi ei". Venezuela on elvyttänyt vielä enemmän.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Sama kuin ottaisin Kreikan esimerkiksi kiristyksen autuudesta.

Velkapelottelu toimii ilmeisesti joihin kuihin. Valtio on maksanut eläkkeistä entistä suuremman osan 2008 vuodesta eteenpäin. Miksi, en tiedä.
http://www.stat.fi/til/jyrt/2016/02/jyrt_2016_02_2...
Suomen julkinen sektori ei ole rikastunut finanssikriisin alun jälkeen, muttei myös köyhtynytkään.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Lykkäänpä tämän kirja-arvostelun tähän muistutukseksi kansallisista lähtökodista ja lähtöruudusta. Valmiiksi katetussa pöydässä voi olla toisinaan vaikeaa muistaa, että mikään ei ole tullut ilmaiseksi. Voi olla hyvä myös muistaa, että itsenäisyys ei ole mikään stabiili tila taloudenkaan osalta vaan edellyttää ylläpitoa ja vaalimista, aivan samoin kuin esimerkiksi kieli ja oma kulttuuri.

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän AnttiJmsn kuva
Antti Jämsén

Kiitos professori Viren puheenvuorosta ja siihen liittyvästä keskustelusta, joka oli aktiivisuudessaan ja avoimuudessaan ainutlaatuinen. En ole koskaan aiemmin havainnut professorin osallistuvan ja perustelevan näkemyksiään tällä tavoin kolumninsa tai puheenvuoronsa yhteydessä.

Ideaalinen puhetilanne ja kommunikointi suoraan ihmisten kanssa unohtuu myös usein poliitikoilta, jotka mieluummin keskustelevat turvallisesti kollegojensa kanssa omissa lokeroissaan kuin avoimesti kansalaisten kanssa.

Valitettavasti lisäksi julkisen palvelun yhtiö Yleisradio suhtautuu penseästi tehtäväänsä tukea kansanvaltaa ja osallisuutta tarjoamalla mielipiteitä ja vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Selkeimmin tämä ilmeni äskettäin Ylen Astudion #kohtivaaleja -ohjelmassa, jossa ruudussa hashtag #kohtivaaleja kehotti katsojia twiittaamaan ohjelmaan, mutta yhtään twiittiä ei julkaistu.

Samalla ihmetellään, miksi ideoita ei tule, äänestysaktiivisuus alenee, innovaatiot eivät jalkaudu eikä digitalisaatio etene. Yksi peruste lienee keskustelun monopolisointi mantran sisäistäneille ja uusiutumisen pelko, mikä aiheuttaa lopulta tehottomuutta. Talouden vahvistamiseksi ja työpaikkojen saamiseksi tällainen keskustelukulttuuri ei toimi.

Kotimainen kysyntä lisääntyi Ruotsissa vuosina 2013-2015 kahdeksan ja aleni Suomessa kaksi prosenttia. Kotimaisen kysynnän ja tuottavuuden lisäämiseksi, nuorten työllistämiseksi ja digitalisaation edistämiseksi mahdollistaisin 58 -vuotiaiden vapaaehtoisen eläköitymisen vuodesta 2018 alkaen.

Jos yritystuista ei ole selkärankaa luopua, käyttäisin niitä 58 -vuotiaiden vapaaehtoisen eläköitymisen kustannuksiin. Näin ne olisi kohdennettu nykyistä tuottavammin. Jos ei muuta, olisi ainakin tehtävä laskelmat eläkeuudistuksen kustannuksista ja tarvittavat kyselyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kotimainen kysyntä on Suomessakin reilusti korkeammalla tasolla kuin kriisin alussa 2008 vaikka bkt on laskenut kuin lehmän häntä. Ainoat kysyntäerät jotka ovat laskeneet, ovat vienti ja investoinnit. Kotimarkkinaelvytys jota on harrastettu 2009 lähtien ei ole olon auttanut.

58-vuotiaiden eläköitymisessä ei olisi kerta kaikkiaan mitään järkeä. 25 - vuotiaana työelämään siirtynyt inssi ehtisi työskennellä 33 vuotta jostain 80 vuoden elinajanodotteestaan. Tämä olisi hyvinvointivaltion loppu.

Käyttäjän AnttiJmsn kuva
Antti Jämsén

Minusta on perusteltua selvittää, minkälaisia kustannuksia ja vaikutuksia 58 -vuotiaiden vapaaehtoinen eläköityminen aiheuttaa. Ongelmana on, etteivät terävimmät ja koulutetuimmat nuoret nyt työllisty kotimaassa, vaan he alkavat muuttaa maasta.

Helsinkiläisistä 18-25 -vuotiaista muutti ulkomaille viime vuonna 860, kun kaikkiaan kotimaansa jätti tuolloin yli 16 000 suomalaista. Työtä ei välttämättä löydy muualtakaan, sillä maailmassa on 290 miljoonaa 15-24 -vuotiasta työtöntä. Latinonuorista ilman työtä on 40 prosenttia.

Digi-Suomessa ja maailmassa ei kannata tuijottaa enää niinkään insinöörien vuosikymmenten työuraan, vaan kuinka terävimmät aivot saadaan luovimmillaan hyödyntämään yhteiskuntaa.

Näin saadaan aikaan kasvua, tuottavuutta ja työpaikkoja. Tällainen vaikkapa määräaikainen eläkeuudistus ei Suomen taloutta romuta, vaan pikemminkin sitä vahvistaa varsinkin, jos sen rahoittamiseen käytetään vaikuttavuudeltaan kyseenalaisia yritystukia.

Lisää perusteluja 58 -vuotiaiden vapaaehtoisesta eläköitymisestä twitterissä hashtagilla #vapaana2018.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #124

Työtä ei tarvitse löytää vaan sitä voi myös luoda. Vanhan maailman asenne jossa ihminen ei voi kuin hakea täysipäiväistä eläkevirkaa on kestämätön. Fiksu kaveri ottaa ja perustaa yrityksen, myy siis omaa osaamistaan sinne missä sitä milloinkin kysytään.

Etenkin korkeakoulujen koulutusta koskevissa asenteissa on paljon korjaamisen varaa. Aallossa kerrotaan tarinaa raksapuolen professorista joka soitti kaikki isot raksafirmat läpi kertoakseen että heiltä ei saa ottaa ketään töihin koska kyseessä on tiedekorkeakoulu josta pitää valmistua tutkijoita. Nimenomaan hyvin koulutettujen pitäisi luoda uutta työtä osaamisensa turvin.

Raha jolla tuetaan aktiivista toimintaa on sentään parempaa kuin lisätä passiivisuudesta maksettavia tukia.

Muuten olen sitä mieltä että työeläkejärjestelmä pitäisi tuhota. Perusturva ja siihen päälle omat säästöt.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #125

B2B malli vain joka ei ideaalinen yksin aloittavalle.
"Fiksu kaveri ottaa ja perustaa yrityksen, myy siis omaa osaamistaan sinne missä sitä milloinkin kysytään."

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. 58 -vuotias on parhaassa iässä. Miksi ihmeessa hänen pitäisi eläköityä?

Käyttäjän AnttiJmsn kuva
Antti Jämsén Vastaus kommenttiin #130

Olen samaa mieltä, että 58 -vuotias on parhaassa iässä. Lisäksi hän on usein myös osaava ja kokenut. En sanonut, että hänen tarvitsisi eläköityä, vaan että on perusteltua mahdollistaa 58 -vuotiaan vapaaehtoinen eläköityminen 2018 alkaen tai vähintään selvittää, millaisia kustannuksia ja vaikutuksia siitä aiheutuu.

Perusteluina ovat edellisissä kommenteissani esittämäni ajatukset. Eläkeuudistusta on paikallaan rahoittaa yritystuilla, jos niistä ei ole selkärankaa luopua. Näin ne saadaan tuottamaan paremmin, koska nuoremmille avautuu työpaikkoja.

He kuluttavat enemmän kuin lähellä eläkeikää olevat ja suuntaavat yritykset tuottamaan kotimarkkinoille tuotteita ja palveluja, jotka lisäävät yhteiskunnan dynamiikkaa ja uusiutumista. Lopulta uudelleen kohdennetut tuet lisäävät yritysten kilpailukykyä.

On toivottavaa, että yliopistot esittävät nykyisten ongelmien ratkaisuun uusia keinoja, kuten nobelisti Holmström, sillä nyt käytössä olevilla ei saada tarvittavaa kasvua aikaan.

Yhdeksi yliopistojen tulosmittariksi olisi asetettava koko maan ja yliopiston sijaintikaupungin ja maakunnan työttömyys. Nyt se on monessa yliopistokaupungissa aivan liian korkea.

Lisäksi voidaan kysyä, miksi juuri yliopistokaupungeissa taloustietämys ei säteile kaupungin hallintoon. Suurimmat johdannaistappiot olivat vuonna 2015 Tampereella 107, Oulussa 80, Jyväskylässä 34, Turussa 21, Espoossa 9 ja Kuopiossa 2 miljoonaa.

Juha Lehtonen

Mielestäni yksi isompia Suomen talouden ongelmia on työnteon aliarvostus. Suurella vastuunkannolla sekä työmäärällä saavutettava elintason nousu on mitätön verrattuna pelkkään sohvalla makoiluun. Otetaan esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuva ja julkisessa sairaalassa työskentelevä 4 lapsen yksinhuoltaja erikoislääkäri. Vaikkapa aivan maailman huippua edustava Töölön neurokirurgi. Monessa länsimaassa tämän henkilön elintaso verrattavissa NHL jääkiekkkoilijaan. Näistä on pulaa, tehtävään pääsy vaatii sanoinkuvaamattoman paljon ponnisteluja ja uhrauksia. Työ vie valtaosan vapaa-ajasta, työaika helposti päivystyksineen 60-80h viikossa. Ja sunnuntaisin oltava töissä halusipa tai ei. Lähes kaikki kesät menee töissä. Lomia ei voi pitää kuin max 2 viikon jaksoissa.
Mikä on ko henkilön elintason ero verrattuna vaikka Helsingissä vuokralla asuvaan 4 lapsen yksinhuotajaan joka elää pelkän toimeentulotuen varassa? Tuet ja asumisen kustannukset huomioiden verrokkiperheiden nettotuloissa on tuskin mainittavaa eroa- ehkä muutama satanen. Onko tämä sitä oikeudenmukaisuutta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Poliitikolle äärimmäisen tuottava ja ahkera lääkäri on vain yksi (1) äänestäjä. On samantekevää, mikä on hänen panoksensa kansantaloudelle. Samaa koskee yrittäjiä. Heitä on äänestäjiä reilusti alle 10 %. Samantekevää...

Käyttäjän MarttiMuukkonen1 kuva
Martti Muukkonen

Kommentti: Raflaavia avauksia, mutta professorismieheltä kaipaisi hieman perusteitakin ja teesien takana olevasta teoriasta. Monet noista teeseistä ovat erittäin kiisteltyjä paitsi taloustieteissä myös muissa yhteiskuntatieteissä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma kai on siinä, että useimpia niistä pidetään sittenkin itsestään selvyyksinä. Hyvä asia on jo se, että huomattaisiin, ei näin suinkaan ole.

Käyttäjän TeuvoHyvonen1 kuva
Teuvo Hyvonen

Mikäli ymmärsin oikein ainoa mahdollisuus on parantaa kilpailukykyä ja kikyllä se ei onnistu. SAK & Co kieltäytyy kategoorisesti palkanalennuksista, eikä nykyiselläkään palkalla Valintatalon kassa pysty asumaan Järvenpäätä lähempänä Helsingin keskustaa.

Jo vuosikausia paras investointi Suomessa on ollut omistaa yksiöitä ja kaksioita Helsingin keskustasta ja tätä kehitystä tuetaan Valtion ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin toimesta. Tilanne vaatii radikaalia leikkausta:

Siiretään kaikki yliopistolliset oppilaitokset Mäntsälään Kellokosken rautatieaseman läheiselle pellolle kampusyliopistoksi. Saadaan tehokas oppilaitos ja ali-ajassa kandeja, lisenssiaatteja ja ehkä muutama hyödyllinen dosentti. Näin vapautetaan kaikki yksiöt ja kaksiot uusperheille ja matalapalkkaisille työntekijöille Helsinkiin, ei kehä-3 ulkopuolelle.

Vuokra-asuntojen omistajat osallistuvat tähän alentuvina vuokrina, koska niistä olisi ylitarjontaa.

Pilkotaan SOK:n ja Keskon duopoli ja saadaan todellista kilpailua ruoka- ja ravintolamarkkinoille, mikä on tosi työllistävää, jos puututaan sunnuntailisiin. Pienravintoloitsijat pystyisivät perhepiirissä pyörittämään sunnuntaisin ravintoloita. Tämä, jos mikä olisi työllistävää ja sosiaalisesti piristävää aneemisiin talviviikonloppuihin, eikä tarvitsisi myydä lounassetelin hinnalla ja ruokatarjonta paranisi

Yhtäkkiä vähemmän olisikin enemmän ja Suomi saataisiin uuteen nousuun.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtion kilpailukyky ei tarkoita yhtään mitään. Pitää tarkaskella toimialojen kilpailykykyä, koska eri mailla erilaiset toimialaprofiilit.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei vuokra-asuntotoiminnassa ole mitään "väärää". Väärää on se sijaan se, että yhteiskunta suosii vapaamatkustajia (ns. voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä), joita subventoidaan, jolle annettaan täydellinen verovapaus ja de facto kannetaan kaikki riskit. Miksi? Mahtaisiko jotenkin liittyä poliittisten puolueiden rahoitukseen?

Käyttäjän IsmoUtriainen kuva
Ismo Utriainen

2.

Ei Suomen julkinen sektori ole maailman suurin, ei ainakaan millään järkevällä mittarilla. Jos julkisen sektorin kokoa haluaa vertailla, yksi hyvä mittari osuus työvoimasta. Tällöin Suomen julkinen sektori on Eurooppalaista keskitasoa, pienempi kuin esim. Ruotsin julkinen sektori.

Hmm. yllättävän paljon asiavirheitä.

Jotenkin odottaisi, että jos on mielipide sen tueksi otettaisiin faktaa, ei toista mielipidettä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mitä vikaa on julkisen sektorin menoissa? Ne ovat poissa yksityisen sektorin käytöstä.
Toki voi vertailla myös työvoimaosuuksia. Mutta sitten jäävät kaikki tulonsiirrot huomioimatta. Toisaalta työvoiman määrittelyyn liittyy omat ongelmansa. Kunnat ovat esimerkiksi yhtiöittäneet ammattikorkeakoulujaan, mutta kyse ei tietenkään ole aidosta yksityisestä sektorista, koska käytännössä kaikki rahat tulevat kunnalta (ja valtiolta).

Pekka Heliste

Missähän se valtion rahasäiliö on ? Käypä hyppäämässä Orpon kanssa säiliöön.
Taitaa niska katketa kummalyakin, ei siellä ole kuin vähän rahan rippeitä nurkissa

Yhteiskunta jakaa joka centin takaisin aj nykyään paljon enemmäbn ja joka centti päätyy yksityiselle sektorille

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #142

En minä ainkaan saa rahojani takaisin. Kerro vaikka miten saan YLE -veron takaisin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #146

Kuuntele radiota ja katso tv:tä. Mitän enemmän teet sitä niin sitä enemmäön saat takaisin

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #149

Ulkoistan sen toiminnan mielellään sinulle. Jos Suomi olisi "vapaa maa", maksaisin vain siitä, mitä ostan. Enkä siitä, mitä muut haluavat minun ostavan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #150

Hyvää matkaa Marsiin, siellä ei kukaan päätä puolestasi

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #150

On se kyllä kaameaa vapauden rajoittamista, kun verorahaa menevät kaikenmaailman saamen- ja viittomakielisille uutisille, vaikkei itse juuri nyt kumpaakaan tarvitsisi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #152

Niinpä. Monet eivät vain tajua, että elämme yhteiskunnassa ja että politiikka on ei-yhteisten asioiden hoitoa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #152

Kielista puheen ollen verorahoja menee pakkoruotsin opettamiseen, jota minä, minun lapseni ja lapsenlapseni eivät koskaa tarvitse. Eivät julkisen sektorin toimet aina niin tuiki välttämättömiä ole. Paitsi poliitikoille.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #156

Koulu voi päättää lukeeko lyhyttä tai pitkää ruotsia esim poikani lukivat ensimmäisinä kielinä englantia ja saksaa ja ruotsia lyhyen oppimäärän

Olin itse pitkään ruotsalaisessa firmassa töissä ja ruotsin kielen taidosta oli paljon hyötyä. Ei niinkään asioinnissa, mutta kun ymmärsin kielen enkä paljatanut sitä niin ruotsaliset puhuivat paljon sivu suunsa

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #159

Jos joku on ollut töissä ukrainalaisessa firmassa, hän voi vaatia Ukrainan kieltä pakolliseksi kieleksi Suomeen. Hyvin menee. Nyt joissain koulussa opetetaan jo yli 10 kieltä ala-asteella "äidinkielenä"... Valtion ja kuntien alijäämä 8 000 M euroa, ei syytä huoleen.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Suomen julkisen sektorin menot olivat nuo 58% BKT:sta, mutta sen koko onkin vain 21% laskettuna vaikkapa palkkakustannuksista. Tuohon 37 prosenttiyksikön erotukseen mahtuu paljon tukia niin aidolle kuin epäaidollekin yksityiselle sektoreille. Listaan voitaisiinkin lisätä 11. kohdaksi harhakäsitys kansantaloudesta:
11. Väärä luulo on , että yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin.

1) Talouskasvu vaatii aina velanottoa joltakin taholta, sillä ilman velkaa talous ei kasva! Ei pidä luulla että suomen vientimaat ovat valmiit velkaantumaan, jotta suomen vaihtotase päätyisi positiiviseksi. Jos Suomi ei velkaannu, niin suomen vientimaat velkaantuvat, kun meidän vaihtotase on positiivinen. Vaihtoase nollassa on "bilateraalinen" tilanne, jolloin myös muut maat hyötyvät suomalaisten kulutuksesta.

2) Jotta julkisen ja yksityisen sektorien velanotot olisivat tasapainossa toisiinsa nähden, on kummankin sektorin otettava velkaa niiden kokojen suhteessa. Siis julkinen sektori rahoittaa omaa toimintaansa velalla. Tämä velka antaa yksityiselle sektorille mahdollisuuden saada positiivisia tuloksia taseisiin. Jos taas yksityinen sektori velkaantuu liikaa, julkinen sektori hyötyy siitä verotuottoina, mutta yritykset, kansalaiset ja pankit voivat huonosti.

Kohdaksi 12. voitaisiin lisätä harhakäsitykset BKT:sta ja arvonlisästä.

Mitä tarkoitetaan BKT:lla, ja mitä on arvonlisällä, jota ei pidä sekoittaa lisäarvoon? Wikipediasta (arvonlisä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4ys )suora lainaus: arvonlisäys koostuu pääasiassa työntekijöiden palkoista, henkilöstösivukuluista ja poistoista.
Tämä tarkoittaa sitä, että mikä tahansa työllistäminen kasvattaa BKT:ta, niin kauan kuin työllistäminen kestää!
Ansiosidonnainen työttömyyden takia valtio joutuu ottamaan velkaa 5 miljardia vuosittain. Tämä velka ylläpitää BKTL:a, mutta BKT ei oleellisesti kasva, koska joka alalla on ylikapasiteettia tuottaa tarvittavat tuotteet tai palvelut. Jos otettu 5 miljardin velkaraha voitaisiin ohjata työllistämiseen, kasvaisi suomen BKT, vähintään palkkakustannuksien verran. Tällöin suomen BKT:n suhde julkiseen velkaan pysyy paremmin vaadittavissa rajoissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #143

"Jos otettu 5 miljardin velkaraha voitaisiin ohjata työllistämiseen, kasvaisi suomen BKT, vähintään palkkakustannuksien verran. Tällöin suomen BKT:n suhde julkiseen velkaan pysyy paremmin vaadittavissa rajoissa."

Näin juuri.

Jos työttömät työllistettäisiin matala-palkka-alalle, tai muuten pienellä palkalla, ja työttömyysrahoilla vain pönkitettäisiin pienipalkkaiseten toimeentuloa, bruttokansantuote nousisi huomattavasti. Myös valtio voisi säästää menoissa, sillä tukea matalappalkalla työllistetyille tuskin tarvitsisi maksaa yhtä paljon kuin työttömyystukea.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #143

Hetkinen, miten julkinen sektori sitten rahoittaa itsensä. Verottamalla itseään? Jos esimerkiksi kansaedustaja lähtee kahdeksi viikoksi Malediiveille kielikurssille, miten minä (ja muut veronmaksajat) saan maksetut kulut "takaisin"?
(1) Miksi vienti ja tuonti eivät voi olla tasapainossa?
(2) Miksi menoja ei voi rahoittaa tuloilla. Eihän velkaa tarvita kuin kulutuksen ja investointien "tasaamiseen".
BKT = kokonaistuotanto = sama kuin arvonlisäysten summa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #147

Jos ostat k-kaupasta kaljapullon ja juot sen niin miten saat rahat takaisin ?

Julkinen hallinto on samanlainen kulutushyödyke kuin kaljapullo.Pullosta tosin saa takaisin pantin, mutta toisaalta maankin voi vaihtaa edullisempaan

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #147

Vastaus: julkinen sektori rahoittaa itsensä osittain velalla; Talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat aina käsikädesä. Eurovaltiot eivät käytännössä pysty koskaan maksamaan velkojaan pois, eikä se ole edes tarkoituksenmukaista: keskuspankki ostaa aika-ajoin valtioiden velkoja pois.

1) Nimenomaan optimaalista kulutuksen ja viennin suhteen euroalueella on, että maiden vaihtotaseet ovat balanssissa! Tällä tavoin valtiot eivät kuitenkaan pysty velkojaan maksamaan pois. BKT:eiden suhteet julkisiin velkoihin mieluummin kasvavat jatkuvasti. Paras tilanne, mikä voidaan saavuttaa on saada BKT:n suhde julkiseen velkaan pysymään vakiona. Siis BKT:n pitäisi kasvaa samassa suhteessa, kun velkaa otetaan lisää.

2) Menot voidaan yrittää rahoittaa aina tuloilla, mutta tällä tavalla talouskasvu päätyy nollan tuntumaan. Talouskasvu vaatii kokonaisrahamäärän lisääntymistä. Siis rahavarannon on kasvettava. Kaikki lisäraha eurojärjestelmään tulee velaksi keskuspankista, jos ei nyt euroalueen vientiä oteta huomioon. Raha ei kasva puussa, eikä sitä voi viljellä. Sama pätee maailmantalouteen.

3) Pointti on se, että arvolisäys mitataan euroissa. BKT:n laskennassa työn laadulla ei ole merkitystä. BKT saa lisäyksen, kunhan palkka juoksee. Ansiosidonnainen ei pahemmin kasvata BKT:a koska, se pääosin rahoitetaan ulkoisella velalla [BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot - kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot]. Jos sama rahamäärä [5 miljardia] sijoitettaisiin työllistämiseen, seuraisi tästä arvonlisää työntekijää kohden vähintään palkkakustannusten verran.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #143

"Ansiosidonnainen työttömyyden takia valtio joutuu ottamaan velkaa 5 miljardia vuosittain. "

Valtio maksaa kaikille samansuuruisen työttömyyspäivärahan.

Ansiosidonnaisen osan maksaa TVR , joka on yksityinen vakuutusyhtiö ja se saa rahansa työntekjöiden ja työnantajien vakuutusmaksuista.

TVR voi ottaa velkaa, mutta se ei rasita valtiota

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #154

Olen kyllä kuullut jotain muuta, mutta saatan olla väärässä. TVR:n rahat tuskin riittävät kuitenkaan, ja sen ottama velka on valtion takaamaa. Työttömyyskassamaksu on aika nimellinen, joten sen avulla tuskin suuria korvauksia maksellaan kenellekään. Sitä paitsi valtionhan rahallisesti hyötyisi työttömyystilanteesta verotuloina, jos tilanne olisi se, kuin kirjoitat.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #157

TVRn rahar riippuvat vakuutusmaksuista. Jos rahat eivät riitä niin silloin maksuja on korotettava.

TVR on myös puskurirahastoja n 1,6 miljardia. TVR on velkaa n 1100 miljardia

Kiky sopimuksen yhteydessä on keskusteltu valtion takauksetsa, jotta vakuutusmaksuja ei tarvitse nostaa. En tiedä miten tälle kävi.

Valtio tosiaan hyötyy TVR, sillä työntekijät/työnantajat maksavat vakuutusmaksua ja kun TVR maksaa korvauksia niin ne ovat veronalaisia ja valtiolle kertyy tuloja eli vakuutusmaksusta osa siirtyy verona valtiolle/kunnalle

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

taloustieteilijöiden kannattaisi lukea Aisopoksen satu ruumiinosista.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Viittaan Ismon viestiin nro 135. Julkisessa sektorissa on se vikana, että se eriarvoistaa kansalaisia täysin perusteettomasti maksamalla esimerkiksi korkeampaa palkkaa kuin markkinaehtoisesti toimiva yksityinen sektori. Pitää huomioida sekin, että julkisen sektorin työehdot ovat muutenkin paljon turvatummat kuin yksityisellä sektorilla. Joskus minusta tuntuu, että kaikki kansalaiset halutaan väkisin ohjata korkeakoulutetuiksi virkamiehiksi, kun oikea paikka monella idearikkaalla virkamiehellä olisi toimia Suomen hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla yritystaloudessa. Ja onko valtioiden välinen vertailu kovin relevanttia, koska löydämme aina kaikissa tilastoissa vielä hirveämpiä valtioita kuin Suomi.

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Nykymallisen työn määrän ja tekijöiden sijaan pitäisi mielestäni erityisesti pohtia miten radikaalissa muutoksessa lähes kaikki yritystoiminta on.

Kun aiemmin opetettiin teollisuustaloutta, oli kaava selvä: Sinulla on pääoma, investoit tehtaaseen, ostat raaka-aineita, tehdas tuottaa lukemattoman määrän identtisiä tuotteita ja otat niistä sopivan katteen. Kilpailua esiintyi lähinnä tämän prosessin optimoinnissa.

Vanhasta mallissa asiakaskontakti oli mukavasti ulkoistettu tukkurille ja jälleenmyyjälle. Joskus harvoin tuli ikäviä takuupalautuksia ja kuluttajansuojakin piti laskea riskiksi. Isot pyörät pyörivät.

Jatkossa tärkein asia on jatkuva ymmärrys asiakkaan todellisesta tarpeesta ja sen täyttämisestä parhaalla tavalla. On tiedettävä miten tuote toimii asiakkaalla joka päivä, joskus jopa joka minuutti ja muokattava palvelua sen mukaisesti, luottamus säilyttäen. Jos päätät jäädä vanhaan malliin, hyvin nopeasti kilpailijasi tietää asiakkaistasi enemmän ja syrjäyttää sinut.

Tämä on vaikeaa suomalaisille, muttei mahdotonta. Osaaminen on käsillä, samoin infrastruktuuri.

Urpo Määttä

Harha-ajatusten koulutuksesta huomioni on . Vein pojan sisäänpääsy testeihin silloiseen media - assistentti hypetykseen . Tenttien aikana jututin kuolutuspaikan rehtoria parituntia . Hänen mielestään oli täysin typerää ja tarpeetonta kouluttaa alalle tuhansia ,jossa ei ollut elämisen paikkaa kuin pienelle osalle koulutettavia . Miksi ? Hänen kertomansa mukaan allalla oli jo silloin , koulutettuja työttömiä tuhansia . !
Miksi lisää ? Koulutuspaikka on riippuvainen oppilaista , jos niitä ei saada koulutuspaikka joutuu lopettamaan . Siksi heidänkin piti avata koulutuspaikka työttömyysalalle . Eiko ole tarpeellisia aloja, joille voisi kouluttaa ? Tottakai ,mutta kun ei ole halukkaita oppilaita tulemaan työpaikkakoulutuksiin ,joissa tehdään käytännön töitä . Onko niin ,että jos mitä ei enää nykyään voi tehdä tietokoneella tai digitaalisesti niihin työpaikkoihin ei saada oppilaita tai töiden tekijöitä . ?
Erään toisen koulutuspaikan talousvastaava kehaisi ohimennen " Vaikka valtio vähentäisi 20 % kumulatiivisistä avustusmiljoonista ,pärjäisimme erittäin hyvin . " Olisikohan tilanne sama monessa tapauksessa muuallakin ?
Erän pizsa koulutettu insinööri ei ymmärtänyt RH kosteusprosentin ja painoprosentin eroa .Seuraus : miljoonien "materiaalimurhaus". Video hakukoneissa .Eli videoissa esiintyvä koulu puretaan täysin perusteettomasti . "Erikoistutkija Upi"

Urpo Määttä

Harha-ajatusten koulutuksesta huomioni on . Vein pojan sisäänpääsy testeihin silloiseen media - assistentti hypetykseen . Tenttien aikana jututin kuolutuspaikan rehtoria parituntia . Hänen mielestään oli täysin typerää ja tarpeetonta kouluttaa alalle tuhansia ,jossa ei ollut elämisen paikkaa kuin pienelle osalle koulutettavia . Miksi ? Hänen kertomansa mukaan allalla oli jo silloin , koulutettuja työttömiä tuhansia . !
Miksi lisää ? Koulutuspaikka on riippuvainen oppilaista , jos niitä ei saada koulutuspaikka joutuu lopettamaan . Siksi heidänkin piti avata koulutuspaikka työttömyysalalle . Eiko ole tarpeellisia aloja, joille voisi kouluttaa ? Tottakai ,mutta kun ei ole halukkaita oppilaita tulemaan työpaikkakoulutuksiin ,joissa tehdään käytännön töitä . Onko niin ,että jos mitä ei enää nykyään voi tehdä tietokoneella tai digitaalisesti niihin työpaikkoihin ei saada oppilaita tai töiden tekijöitä . ?
Erään toisen koulutuspaikan talousvastaava kehaisi ohimennen " Vaikka valtio vähentäisi 20 % kumulatiivisistä avustusmiljoonista ,pärjäisimme erittäin hyvin . " Olisikohan tilanne sama monessa tapauksessa muuallakin ?
Erän pizsa koulutettu insinööri ei ymmärtänyt RH kosteusprosentin ja painoprosentin eroa .Seuraus : miljoonien "materiaalimurhaus". Video hakukoneissa .Eli videoissa esiintyvä koulu puretaan täysin perusteettomasti . "Erikoistutkija Upi"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset