10 väärinkäsitystä taloudesta

  1. Jotta Suomi saadaan nousuun, pitää työllisyysasteen nousta 68 prosentista 75:een. Kommentti: Työllisyysaste lasketaan 15-64 -vuotiaasta väestöstä. Vaikka osuus saataisiin nostettua sataan, ongelmat eivät lopu, jos (a) eläkeläisten (yli 65 vuotiaiden) osuus kaiken aikaa kasvaa ja (b) ihmiset saadaan työllistettyä vain matalapalkka-aloille, jolloin he ovat väistämättä nettotulonsiirtojen saajia. Ongelmat liittyvät rahaan, ei nuppilukuun. Sitä paitsi työllisyysaste on tavoitteena kummajainen: eihän Suomi ole mikään neuvostotalous, jossa ihmisiä hätistetään työmarkkinoille tai Siperiaan. Ei meillä ole (eikä pidä olla) mitään tavoitetasoa kulutuksenkaan suhteen.
  2. Leikkaamalla talous ei lähde nousuun. Tämä valtiovarainministeri Orpon kommentti kai tarkoittaa sitä, että Suomen talous kääntyy laskuun, jos maailman suurinta julkista sektoria vähänkin supistetaan/kevennetään. Viimeiset kymmenen vuotta julkiset menot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin kokonaistuotanto, eikä nousua vaan näy.
  3. Panostaminen koulutukseen luo kasvua. Kommentti: Kuulostaa hyvältä, mutta onko saman tekevää mihin koulutukseen panostetaan. Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta? Merkonomeja on työttöminä 11 400, tradenomeja 4500 jne. Jos koulutukseen laitetaan lisää rahaa, mihin se menee? Onko meillä olemassa mitään selvää käsitystä niistä aloista joihin pitää panostaa? Vai tuotetaanko vaan lisää filosofian, sukupuolen tutkimuksen, poliittisen historian, monikulttuurisen kommunikaation jne. työttömiä tohtoreita Yleisradion ajankohtaisohjelmia varten? Lisätäänkö uskonnon, maantiedon tai pakkoruotsin opetusta? Todennäköisesti niitäkin kasvatetaan, ennen kuin lisättäisiin matematiikan opetusta, vaikka jopa yliopistossa törmää opiskelijoihin joiden mielestä ½ + ½ = ¼. Sata viisikymmentä vuotta vanha ainejako kouluissa ei näytä muuttuvan miksikään, vaikka maailma muuttuisi kuinka paljon. Sama ongelma, joka liittyy koulutukseen, vaivaa myös tutkimusta. Tutkimusrahoituksen lisäys menee helposti vanhojen reviirirajojen mukaan sinne, mistä kuuluu suurin huuto. Muille (lue uusille aloille & toisinajattelijoille) ei anneta mitään.
  4. Suomen tulevaisuus on korkeassa koulutuksessa ja osaamisessa. Kommentti. Väite kuulosta hyvältä, mutta ei raketti-insinöörin töitä riitä kaikille. Jos nuoret suomalaiset ovat fiksuja, he muuttavat maihin, joissa palkat ovat parempia ja verotus keveämpää. Suomeen mututavat vain ne, joiden pontimena on maailman avokätisin sosiaaliturva. Globalisoituvassa maailmassa koulutetut tulevat ja menevät, koulutusta voi tarjota kaikille (omille ja muiden maiden ihmisille), mutta ei ole mitään taetta siitä, että hyöty jäisi kotimaahan. Suomi ei sitä paitsi voi yksinään päättää, mitkä tuotteet se kansainvälisessä työjaossa ottaa omaa rooteliinsa.
  5. Siirtolaisuus korjaa heikkenevän demograafisten kehityksen. Kommentti: Ikäpyramidin muoto ei kai ole mitään suoranainen tavoite, vaan kyky tuottaa hyödykkeitä ja palveluksia ja siinä sivussa kyetä rahoittamaan julkisen sektorin tuottamia (välttämättömiä) palveluksia. Eli olennaista ei ole ikä vaan kyky tuottaa lisäarvoa yhteiskunnassa. Siksi optimistinen ajatus siitä, että juuri nyt pakolaiset korjaisivat huoltosuhde-ongelmamme, ei ole järkevä. Viime vuosien pakolaisvirta Suomeen on tullut maista, joiden kansalaisten huoltosuhde (palkkatason huomioiden) on lähes kymmen kerta huonompi kuin kantaväestöllä. Luvut ovat olleet samanlaisia jo kaksi vuosikymmentä ja siksi on aika utopistista kuvitella, että jokin muutos tapahtuisi lähiaikoina.
  6. Työ loppuu Suomesta. Kommentti: Työ loppuu työ varmaan, jos hinnoittelemme itsemme ulos kansainvälisestä työnjaosta. Jos meillä on hyvin toimivat markkinat, niin miksi meillä olisi jokin ongelma?
  7. Uudet yrittäjät saavat aikaa kasvua. Kommentti. Varmaan näinkin on, mutta jos valtiovalta ryhtyy luomaan yrittäjiä starttirahoilla ja muilla subventioilla, ei saada aikaiseksi muuta kuin sekasortoa markkinoilla Yrittäjien lukumäärä ei ole sen paremmin politiikkainstrumentti kuin tavoitemuuttujakaan. Heidän luomansa arvonlisä sen sijaan on. Ongelma on vaan siinä, että Suomessa saa kaikin mokomin ruveta yrittäjäksi, mutta yrittäjä ei saisi ansaita KELAn peruspäivärahaa enempää.
  8. Valtion kannattaa velkaantua, koska raha on halpaa. Kommentti: Raha on todellakin halpaa NYT, mutta on muistettava, että ottamamme velka todennäköisesti jää pysyväksi. Olennaista ei ole korko nyt vaan korkokustannusten nykyarvo tästä ikuisuuteen. Se ei taatusti ole nolla. Vuoden 2007 alussa Etelä-Euroopan (tulevien) kriisimaiden pitkien korkojen ero Saksaan oli vain 10-20 pistettä, neljä vuotta myöhemmin ero oli sata kertaa suurempi (Kreikalla viekin enemmän). Ei meille etukäteen kerrota, koska korot nousevat ja missä tahdissa. Vai uskooko joku, että maksamme velan pois, kun korot nousevat?
  9. Ruotsilla menee hyvin, koska, sillä on oma valuutta. Ruotsilla menee hyvin, koska siellä on paljon siirtolaisia. Ruotsilla menee hyvin, koska siellä työmarkkinat on vapautettu. Ruotsilla menee hyvin, koska Ruotsi on parempi ideoimaan … Kommentti. Miten yksinkertaista valtioiden menestys onkaan. Vain yksi muuttuja ratkaisee asian. Yhden selittävän muuttujan ja kahden havainnon regressio on (kiitos Juhana Vartiaisen) muodostunut Suomessa yleisesti hyväksytyksi todistusmekanismiksi, joka kelpaa mikä tahansa väitteen oikeellisuuden arviointiin.
  10. Hyvinvointivaltio on Suomen vahvuus. Kommentti: Kaikki voivat nimittää suurta julkista sektorin miten haluavat. Vaikka paratiisiksi. Mutta onko meillä edellä esitetyn hokeman lisäksi mitään näyttöä siitä, että järjestelmämme olisi jotenkin paras mahdollinen ja hyvinvointi voidaan tuottaa vain vähintään 50 prosentin veroasteella. Onko Suomi ainoa hyvinvointivaltio maailmassa? Ei kai nyt sentään.  Eikö olisi järkevämpää mitoittaa julkisen sektorin koko se mukaan, mitä me välttämättä tarvitaan? Emme me kaupassakaan tyhjennä kaikki hyllyjä.

Matti Viren 

 

meeviren
Sitoutumaton Riihimäki

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu