*

meeviren

Ruotsin taloudella menee hyvin, vai meneekö?

  • Misery-indeksi Suomessa ja Ruotsissa
    Misery-indeksi Suomessa ja Ruotsissa
  • BKT:n kasvu Ruotsissa
    BKT:n kasvu Ruotsissa
  • Teollisuustuotanto Ruotsissa
    Teollisuustuotanto Ruotsissa
  • Julkiset menot Ruotsissa
    Julkiset menot Ruotsissa
  • Asuntohinnat Ruotsissa
    Asuntohinnat Ruotsissa
  • Reaaliset asuntohinnat Ruotsissa
    Reaaliset asuntohinnat Ruotsissa

 

Kaikki ovat varmaan kuulleet hokemaan ”Ruotsin taloudella menee hyvin”. Hokeman jälkeen tulee yleensä yhden lauseen selitys. Niistä varmaan tavanomaisin on ”koska Ruotsilla on oma valuutta”. Kovaa kilpailua kakkospaikasta käyvät selitykset ”Ruotsi on hyötynyt valtavasti siirtolaisista/pakolaisista” ja ”Ruotsissa työmarkkinat on vapautettu”… En ole nähnyt yhtään tieteelliset kriteerit kestävää analyysiä, jossa jokin näistä selityksistä olisi testattu ja havaittu ”oikeaksi” ja ”ainoaksi”, mutta se suomalaisessa keskustelussa tunnu haittaavaan.

Mutta meneekö Ruotsilla todella hyvin? Ja alkoiko ”hyvä” vuonna 1999? Jälkimmäiseen kysymykseen on ehkä helpompi vastata. Yksi tapa on laskea ns. ”misery” –indeksi, joka on yksinkertaisesti vain työttömyysasteen ja inflaation summa. Jos sitä katsoo (1. kuva), huomaa, että Ruotsi on ”aina” ollut Suomea parempi – talous paremmin tasapainossa, mikä yleensä tarkoittaa myös sitä, että valuuttakurssi on ollut helpompi stabiloida. Siksi valuuttakurssiselitys tuntuu vähän liian yksinkertaiselta.

Mutta kun puhutaan Ruotsin talouden hyvästä kehityksestä, viitataan yleensä BKT:n kasvulukemiin (2. kuva). Pitkässä juoksussa ne ovat samanlaisia kuin Suomessa (keskimäärin hieman alhaisempia), olennainen ero liittyy vuosiin 2012-2015. Silloin Ruotsin talous kasvoi huomattavan nopeasti, samaan aikaan kun Suomen talous selvästi taantui. Aivan viime aikoina (vuoden 2016 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvuvauhti on kuitenkin selvästi laantunut lähemmäs Suomen lukemia).

Mistä sitten kasvu johtui? Hyvästä vientimenestyksestä? Ei niin voi oikeastaan sanoa, viennin kasvuluvut ovat olleet aika vaatimattomia (toki parempi kuin Suomessa). Teollisuustuotanto (kuvio 3) on kehittynyt samalla tavalla kuin Suomessa, jopa huonommin. Loppuvuoden 2016 tuotannon taso oli Ruotsissa sama kuin vuonna 2000.

Kasvun siemenet ovat sittenkin olleet kotimaisessa kysynnässä; julkiset menot ovat kasvaneet jopa nopeammin Suomessa (4. kuvio). Julkisen kulutuksen volyymin kasvu on viime vuosina ollut 4 prosentin kieppeillä, kun Suomessa on edetty vain prosentin vauhdilla. Toki Suomessa menojen taso on edelleenkin reilusti Ruotsin tason yläpuolella, koska menoja kasvatettiin aina vuoteen 2012 asti reipasta vauhtia (julkisten menojen BKT –suhde oli 2001 47.3 %, mutta vuonna 2015 se oli jo 58.5%, kun Ruotsissa ollaan vasta 50 prosentissa).  

Toinen silmiinpistävä piirre ruotsalaisessa kuviossa on rakennustoiminnan buumi, tai tekee mieli sanoa kupla. Viime vuonna (nimelliset) asuntohinnat nousivat 10 % ja asuinrakentamisessa oli ennätysvuosi (kuviot 5 ja 6). Taustalla kummittelee tietenkin pakolaiskriisi, joka on johtanut rajuun ylikysyntään asuntomarkkinoilla. Mutta ei tällaisesta asuntohintabuumista koskaan hyvä seuraa (todisteeksi riittänee Reihardtin ja Rogoffin kirja ”This Time Different”).  

Vaikka Ruotsin BKT-numerot näyttävät (näyttivät) hyviltä, en sanoisi, että Ruotsissa menee hyvin. Tasapainoisen kasvun eväitä ei rakenneta lisäämällä julkisia menoja ja rakentamalla maahantulijoille asuntoja. Ruotsilla tietysti varaa rahan polttamiseen; se ei ole samalla tavalla syrjäseutua kuin Suomi ja alkuvarallisuus on aivan eri suuruusluokkaa kuin Suomella, jota ovat köyhdyttäneet (ruotsalaiset) siirtomaaisännät ja sodat Venäjän/Neuvostoliiton kassa. Kyllä Suomessakin työmarkkinat toimisivat ihan eri tavalla, jos maa olisi 1918 ollut itsenäinen ja samalla viivalla kuin Ruotsi talouselämän rakenteen ja tulotason suhteen.

Mutta mitä sitä selittelemään. Ehkä viiden vuoden päästä tiedämme totuuden siitä, miten hyvin Ruotsilla todella meni. Ikävä kyllä, Suomen osalta tiedämme jo vastauksen. Huonosti.

Matti Viren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Luin Virenin tekstiä suurella mielenkiinnolla ja odottaen analyysiä etenkin asuntolainojen lyhentämättömyyden vaikutuksesta Ruotsin lyhyen aikavälin menestykseen.

Sitten teksti loppui - kesken.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Silloin, kun asuntomarkkinoilla on liikakysyntää, niin kuin varmaan on Ruotsisa, kysyntää ei pitäisi lisätä kasvattamalla lainanottajien lainanottokykyä. Ruotsissa on muutenkin paljon pidemmät maksuajat kuin Suomessa. Toisaalta eivät elinikäiset lainat mikään ylikuumenemisen perussyy ole Ruotsissa(kaan). Hurlumhei alkoi jo monta vuotta sitten.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Aika lailla samanoloiset näkemykset - tosin hieman erilaisista lähtökohdista. Misery-indeksi minulle ei ole aikaisemmin tuttu. Mutta nyt on. Kiitos. Elinkeinoelämän näkökulmasta Ruotsilla on ollut vuosikymmeniä vakaa asema Tanskan, Norjan, Suomen ja Saksankin "kainalossa". Siitä on pasahtanut ulkomaan kauppaa muistini mukaan lähes 50 miljardin euron edestä. Suomen kiinnittyminen omaan itänaapuriin ei ole taas ollut lainkaan yhtä onnekas. Taas on tullut kolme vuotta "lunta tupaan". Ei näissä kinkereissä omasta valuutasta juuri hyötyä olisi ollut. Paitsi ulkopuolisille keinottelijoille.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Minkäs teet, kun talouskasvu ei ole mitään muuta kuin velan kasvua. Viennillä on siinä suhteessa merkitystä, että joku muu velkaantuu Ruotsin puolesta. Sitä taas ei analyysin perusteella ole tapahtunut siinä määrin kuin voisi kuvitella. Oikeastaan talouskasvun yhtälö olisi velka + työ + energia + korko. Korko luodaan velkajärjestelmässä ponzimaiseen tapaan uusien velkojen yhteydessä, jotka siis väistämättä ovat entisiä suurempia.

Omalla valuutalla on ainoastaan siinä mielessä merkitystä, että korjaavat toimet ovat enemmän omissa käsissä. Jos kädet ovat taitamattomat, senkin voi tunaroida perusteellisesti. Ihmettelen suuresti, että talousviisaat eivät ota juurikaan kantaa keskuspankin liikkeelle laskeman, velattoman rahan puolesta. Perustuloahan kyllä kokeillaan, mutta se rahoitetaan käytännössä velaksi.

Tähän yhteyteen sopinee vielä oikaista ruotsalaisen perintä/rahoitusyhtiön hiljattainen mainos "rahaa suomalaisille". Totuushan on se, että velka tulee suomalaisille ja rahat menevät ruotsalaisille. Suomalaiset siis maksavat ihan rapean osuuden ruotsalaisten velkataakasta.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus, kiitos.

Ruotsin 'vanha' raha auttaa, mutta riittääkö se ja kuinka pitkälle? Nyt todellisen kasvun jarruksi on ammattitaitoisen työvoiman puuttumisen lisäksi tullut tosiaan myös paha asuntopula. Vuokra-asuntoihin on jo yli 20 vuoden jono suurimmissa kaupungeissa. Pakko siis lisärakentaa, tai vähentää väkeä.

Tavoite on rakentaa 100.000 uutta asuntoa, joka vuosi. Vuoteen 2020 asti. Rahoitus ? No, tietenkin velkarahalla ja julkisella tuella.

http://www.svt.se/nyheter/inrikes/hyresgastforenin...

Aika näyttää, toimiiko ikiliikkuja. Luulen, että ei toimi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomessa rakennetaaan 30 000 asuntoa (ja meilläkin on jokinlainen minibuumi), mutta ruotsalaiset tarvitsevat 100 000. Kun hinnat joskus romahtavat, alkaa luottotappioiden laskenta, niin kuin meillä 1991. Onkohan tämä nyt järkevää?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niinpä niin... Etelä-Euroopan maat kuvittelivat, että rahaliitto pelastaisi ne talouspolitiikan "epäonnistumisilta", mutta onko käynyt päinvastoin: kustannukset epäonnistumisista ovat olleet paljon pahempia. Millään maalla ei vaan ole ylpeyttä sanoa, että emme osaa hoitaa asioitamme kylliksi hyvin, että "kelpaisimme" rahaliittoon.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen
Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Blogissa kerrotaan kyllä, että julkisten menojen taso Ruotsissa on BKT:n suhteutettuna "vain" 50 %. Mutta ei pidä aina kääntää kaikkia lukuja BKT-prosenteiksi. Menot ovat menoja ja "rahalla ne pitää maksaa" eikä BKT:lla. Jos Wessmanin parturilasku on yllättäen 200 euroa, tuskin hän sanoo, että ei tämä vuosituloihin suhteutettuna ole mitään.
Ruotsin julkisten menojen raju kasvu on jäänyt viime vuosina jotenkin piiloon, kun BKT:n kasvu on ollut samoissa lukemissa. Mutta olennainen kysymys on, onko kasvu "tervettä". Jos julkisia menoja kasvatetaan vaikka 100 miljardilla, voi olla että ensi alkuun kerroinvaikutus kasvattaa BKT:ta niin paljon, että "julkisen sektorin osuus" näyttää pysyvän ennallaan. Mutta olennainen kysymys kuuluu, mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä, kun kerroin väistämättä menee nollaan.
Brotheruksen pointti palveluviennin kasvusta on paikallaan, mutta koko viennin kasvu riippuu edelleenkin tavaraviennin kasvusta. Koko viennin viimeisin kasvu-% taisi olla 2, eli ei Ruotsi mikään vientihirmu ole. Toki parempi kuin Suomi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #19

Raflaava kuva, mutta kyse ei ole viennista vaan kauppataseesta. En oikein tiedä, mitä voidaan oppia vertaamalla EMU-maan (Suomi) ja(periaatteessa) joustavan valuuttakurssin maan (Ruotsin) viennin ja tuonnin erotusta. Toki näkyy, että Ruotsilla ei ollut samanlaista Nokia -kuplaaa kuin Suomella. Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, meneekö Ruotsilla hyvin vai huonosti, tosiasia kuitenkin on, että finanssikriisin jälkeinen vientimenestys ei Ruotsissakaan ole ollut kovin kummoinen.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Blogin faktoilla voi tehdä päinvastaisen tulkinnan. Ruotsin rahamääräinen velkaantuminen ei haittaa, jos työllisyys kasvaa ja velan suhde BKT:hen pysyy 50% tuntumassa. Täällä kotimaassa taas kiky rasittaa tulevaa kasvua, niin että tämän vuoden kasvu jää edellistä vuotta 2016 kehnommaksi. Kaikki panokset pitäisi laittaa työllistymisen edistämiseen. Sitä taas ei toimeentulotuen räjähdysmäinen kasvu mitenkään ennusta. Elli Aaltosen mukaan toimeentulotuki nousee nykyisestä 750 miljoonasta jopa 1,5 miljardiin euroon kun se automatisoidaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma on siinä, että talouden kasvu saadaan aikaiseksi velkaantumalla (esimerkiksi kelvannee Suomi). Olennaista on tällöin kysymys siitä, onko velkaantuminen tervettä. Se, että tulot kasvavat samanaikaisesti velkaantumisen kanssa, ei tätä vielä takaa. Mutta mikään ei tee tyhjäksi sitä havaintoa, että Ruotsissa on syntymättä paha asuntohintakupla. Jos sellainen syntyy ja "puhkeaa", näkyvät sen jälkimainingit ikävästi myös Suomessa

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Työttömyys Ruotsissa on kuitenkin yllättävän korkea vajaat 7 % (vert Saksa 4,1 %) , jotain vajaat 350 000 henkilöä.
-

http://www.ekonomifakta.se/Fakta/Arbetsmarknad/Arb...

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

Mites Suomeen saataisiin tämä:

Rangaistukset laittomasta lakosta Ruotsissa ovat täysin eri luokkaa kuin Suomessa. Ruotsissa tulee vahingonkorvausvastuu työntekijälle ja työntekijäliitolle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Korvaukset ovat todella joskus omituisia. Laiton irtisanominen: korvaus 100 000, laiton lakko (jossa 500 työntekijää): korvaus 3000.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Koskien Ruotsi ja Suomi; Palvelut ja Tavarat:

https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/8165534...

Mitä tarkoittaa tai mitä sisältyy ”Palvelut” käyrään? Mainitussa käyrässä on harvinaisen suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Luvut ovat indeksejä, eivät ne kerro euro- ja kruunumääräisten arvojen/volyymien tasosta mitään. Taitavat olla volyymi-indeksejä, mutta en ole ihan varma. Tullin mukaan Suomen tavaraviennin arvo supistui alkuvuonna (tammi-lokakuu) ja volyymi 4 %, mikä ei oiken vastaa kuvion viestiä.
http://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_p...
Amecosta http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/...
käy ilmi, että finansskriisin (2007) jälkeen (koko) viennin volyymin kasvu-% on ollut 1.5, mikä paljon vähemmän kuin maailmankaupan kasvu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eikös asuntojen vuokrat lueta kuulumaan palveluihin?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vuokrat (laskennalliset ja todelliset) menevät yksityiseen kulutukseen (asuntopalvelusten kulutukseen) ja käytettävissä oleviin tuloihin.
Kyse taisi kuitenkin olla palvelusten viennistä, joka koostuu majoituksesta ja ravitsemisesta (=turismista), liikenteestä, koulutuksesta, terveydenhoidosta, finanssialan palveluista jne. Luulisi, että nimenomaan finanssialan palvelut (pankit, vakuutus, ym). kasvattavat Ruotsin palveluiden vientisaraketta. Terveyssektori on ehkä toinen kasvuala (rahat pois suomalaisilta).

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #17

Tota terveyssektorin kehitystä on mielenkiintoista seurata, miten tulee käymään, kun isoille toimijoille avautuu lisää mahdollisuuksia markkinoilla. Nyt yksityiset toimijat ovat ottaneet hoitaakseen ne kannattavimmat tapaukset. Ilmeisesti valtio hoitaa ne huonot bisnekset ja veronmaksajat maksavat sitten sijoittajille lisää voittoa helpommasta terveysbisneksestä. ;-)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Asuntojen hinnat heijastuvat asuntojen vuokriin. Vuokrien nousu näkyy julkisten menojen kasvuna, koska tukien varassa elävillä suurin osa tuista menee vuokramenoihin. Asuntojen hintojen nousu aiheuttaa palkankorotuspaineita.

Onkohan asuntomarkkinat oikeasti missään päin maailmassa kunnolla vapaassa kilpailussa? Tuskimpa, koska maata on rajoitetusti tarjolla ja aina pääsee siten jotain kautta joku taho "ohjailemaan" markkinoita.

Eli pitäisikö tilapäisesti hieman joustaa tässä "markkinataloudessa" asuntomarkkinoiden kohdalla ja tehdä hieman rumempia toimenpiteitä, jotta saadaan tilannetta korjattua ja palataan sitten takaisin, kun on parempi tilanne asuntomarkkinoilla? Ruotsissa taitaa olla tässä suhteessa samat ongelmat kuin Suomessa, koska siellä ihmiset ottavat lainan maksamatta sitä pois ja maksavat korkoja, kuten vuokraa.

Jos vaikka Suomessa puututtaisiin tohon menopuoleen (esim. asumiskustannukset) ensin jotta syntyisi oikeasti palkanalennusvaraa.

Miksipä ei huonosti toimivilla markkinoilla voisi olla joku mekanismi, joka rupeaisi puremaan hintoihin, jos tarjonta putoaa liikaa suhteessa kysyntään? Ehkä jonkinlainen porrastettu hintasääntely tms., joka siis loppuisi, kun tarjonta ja kysyntä olisi markkinoiden toimivuuden kannalta sopivalla tasolla.

Ei näytä olevan ihan tervettä menoa Ruotsissakaan, kun vuosikaudet asuntojen hinnat menevät vain ylöspäin.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

https://data.oecd.org/hha/household-debt.htm

Vuonna 2014 Ruotsin kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli 174%, Suomessa 127%. Toisin sanoen ruotsalaiskotitalouksilla on karkeasti puolet enemmän velkaa kuin suomalaiskotitalouksilla.

Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä suomalaiskotitalouksilla oli velkaa 151,7 miljardia euroa. Jos velkasuhteen ero Suomen ja Ruotsin välillä on edelleen sama, tarkoittaa se että Suomen kotitalouksilla on 56 miljardin euron "velkavaje". Kuinka paljon tämä selittää Suomen ja Ruotsin bkt-eroa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomen valtio ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo aivan riittävästi.. Mutta 174 % on hirveän paljon, jos ajatellaan, että sen vakuutena on vain "asuntohintakupla" (asunhinnathan ovat lähes tuplaantuneet 10 vuodessa).

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tämä pitää linkata joka kerta kun Paavo Väyrynen romantisoi Ruotsia Kansalaispuolue-agitoinnissaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Meillä julkisessa keskustelussa on tuon yleisen Ruotsin paremmuus myytin lisäksi toinen kohta mitä ei käsitellä ,ja mistä ja sen merkityksestä yleiseen kustannustasoon ja kustannusten pienentämisiin ei käytännössä puhuta lainkaan.

Logistiset kustannukset ja niiden tausta. http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

Meillä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ( https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul... ) sivu 19 mukaan Suomessa logistiset kustannukset ovat noin 30 miljardia vuodessa .

Ja ne ovat noin kaksinkertaiset verrattuna muuhun Eurooppaan.

Aika mahtava luku 15 miljardia vuodessa suomalaiset yritykset veronmaksajat ja valtio maksaa enemmän pelkästään siitä että yritykset ja asukkaat (veronmaksat ovat sijoittuneet Suomeen.

Ruotsi oli vuoden 2012 World Bank LPI(Logistic Performance Index ) vertailussa sijalla 13 ja Suomi sijalla 3

Vuonna 2016 Suomi oli sijalla 15 ja Ruotsi sijalla 3.

Mikä erona.

Ruotsin logistiikka esim. Ruotsin Järvi alueella perustuu laivakuljetuksiin joissa laivakokoa voitiin (infra kehitettiin) suurentaa niin että Järvi Ruotsissa voidaan käyttää tehokkaasti jo 9000 tonnin laivauksia. Lisäksi Ruotsi siirtyi ”virallisesti ” viennissä ja tuonnissa ” Nearest port is best port” malliin . Ja tätä noudattaen ovat voineet saada EU tukia hankkeilleen 14 kertaisen määrän mitä Suomi.

Suomi on vuonna 2012 eronnut EU liikennetavoitteista ja toteuttamis- strategioista niin, että se on pitäytynyt kehittämään ainoastaan ”Suomi on Saari” liikenne logistista mallia, jossa laivakuljetus osuudet Itämeri alueella maximoidaan vain rannikolle, ja tyydytään rannikkolaivauksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että koko Vaasa Joensuu linjan etelä puolella oleva teollisuuden logistiikka perustuu kuorma auto ja juna kuljetusmalliin aina ja vain rannikolla tapahtuvista laivauksista.

Saimaa alue on Järvi Suomen poikkeus niin että hienoista lohtua tuo 2200 tonnin vetoisten laivojen osavuotinen kuljetuskapasiteetti Venäjän kautta.

Samoin metsäteollisuutemme raaka aine huolto ,valmiiden tuotteiden vienti on em poikkeusta lukuun ottamatta sisä - suomen osalta pienkuljetusten varassa(kalliimpaa saastuttavampaa ja erityisesti valtiolle kustannuksia tuovaa) .

Samalla meillä on noin 12500 km rannikko ja sisävesiväyliä yhdistämättä ja ottamatta hyötykäyttöön, esim. EU -TEN_T tukijärjestelmän avulla tapahtuvaksi. TEN_T on varannut ja korvamerkinnyt noin 2o-25 miljardin potista 10% sen liikennestrategian vuodelta 2011 toteuttamiseksi niin että jäsenvaltiot kykenevät siirtämään kallista ja tehotonta maanteihin perustuvaa logistiikkaa vesi ja raide liikenteeseen tukeutuvaksi liikenteeksi.

Tätä sisävesi liikenne vaihtoehtoa ei ole vielä aloitettu Suomessa edes tutkimaan vaihtoehdoksi maantiekuljetuksille .

http://www.greenport.com/news101/Projects-and-Init...

Tuloksena edellä mainittu Suomen tappio. (= eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin mukaan noin 15 miljardia /vuosi verrattuna Ruotsiin)

Suoranaista tulevaisuuden tappiota on elinkeino elämän ja sen kehittämisen kannalta esim. se että meidän hyvää keskeistä ( ei syrjäistä) logistista asemaa , meidän omien yritystemme ja valtion tehottomuuden takia , ei nähdä samaa mahdollisuutta ,mitä keski eurooppalaiset ovat nähneet ja sen tähden he tulevat kovalla rytinällä Suomeen hoitamaan meidän hoitamatta jääneitä business mahdollisuuksia.

http://www.hamina.fi/fi/Hamina-info/Uutiset/2016/0...

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Jospa otettaisiin talouden mittariksi ja vaihdonvälineeksi energatehokkuus ja -hyötysuhde. Mitenkäs sitten suu pantaisiin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset