*

meeviren

Kasvaako talous vai ei?

  • Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Lähde TK
    Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Lähde TK
  • Teollisuustuotannon kasvu kuukausitasolla, Lähde TK
    Teollisuustuotannon kasvu kuukausitasolla, Lähde TK

Talous on kuulemma kääntynyt nousuun (leikkaukset on peruttu ja kaikki on hyvin). Mutta miten tämä nyt oikein menee? Kasvavatko minun tuloni, jos käyn velaksi ostamassa uuden auton ja asunnon? Ei kai, mutta onko kansantaloudessa kaikki toisin. Eivätkö tulot riipu siitä, mitä saadaan myydyksi? Onko vienti ja vientiteollisuus taas voimaissaan.

Ei nyt sentään. Teollisuustuotanto oli tammikuussa alemmalla tasolla kuin 1998 (kuva), kaikesta näkyy, että 2009 tuotannon kasvu pysähtyi kuin seinään. Kuka näkee kuviossa kasvutrendin 2009 jälkeen? Sama viesti tulee vastaan, kun katselee uusimpia teollisuustuotannon kasvulukuja (toinen kuva). Missä se kasvu on?

Neljännesvuositilinpidon mukaan viennin volyymi kasvoi viime vuonna vajaan prosentin, mutta arvio vaikuttaa omituiselta. Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski nimittäin 4 % (tilinpidon lukujen mukaan tosin vain 2 %). Eli selityksenä on se, että vientihinnat olisivat laskeneet melkoisesti (jos uskoo Tullin lukuihin niin lähes 5 %). Vähän epäilyttää, mutta kai Tilastokeskus tietää, mitä tekee. Mutta vientihintojen (vaihtosuhteen) lasku ei suinkaan ole vain tilastontekijän päänsärky: jos vientihinnat laskevat vaikka 5 %, pitää volyymia viedä 5 % enemmän. EU:n komission tietokannan mukaan Suomen vaihtosuhde on nyt 15 % huonompi kuin 1998, eli ennen rahaliiton alkua. Viedään siis sen verran halvempaa tavaraa, kuin tuodaan. Viennin suikeaa kehitystä on todella vaikea ymmärtää. Euron dollarikurssi on vuoden 2014 alun jälkeen heikentynyt lähes 25 %. Kai sen pitäisi vaikuttaa paljon enemmän kuin KIKY:t ja muut hallituksen todelliset (tai kuvitellut) toimet.

Siksi ei pidä hirveästi innostua siitä, että BKT:n volyymin kasvuluku on lähes 1.6 %. Kasvun moottorina eivät ole tuotanto, vienti, tuottavuus jne. vaan kulutus (+ 2 %) ja investoinnit. Mutta investointienkin veturina ovat asunnot (kasvua yli 9 %) ja liikerakentaminen. Velkarahalla on hyvä rakentaa. Julkisen sektorin alijäämä kasvaa kuluvana vuotena ainakin EU:n komission ennusteen mukaan, vaikka yksityisen sektorin kysyntä on (sekin velkarahalla) saatu kasvuun.

Edellä sanotun valossa tuntuu hieman falskilta, kun poliitikko toisensa perään kertoo, että ”me teimme sen”, käänsimme talouden kasvu-uralle”. Ehkä oikea kommentti on se perinteinen: ”hold your horses”.

 

Matti Viren 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (100 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kasvaako talous vai ei?''

Talous kasvaa suhteessa otettuun velkaan.

Erittäin hyvät laskelmat. Eihän vienti voi vetää, jos ei ole tekijöitä.

Suomi tarvisee todella nopeassa aikataulussa n. 80.000 uutta yrittäjää.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Viren uskoo tietenkin virallisia lukuja päätelmissään mutta nythän on ollut jo nähtävissä, että laittomuuksilla saattaa olla tekemistä taloudenkin lukujen kanssa. Laittomuuksilla viittaan mahdollisesti epäpätevän oikeusministerin olemassaoloon, kun lakeja on parin viime vuoden aikana säädetty.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Epäpätevä oikeusministeri; voitko vähän täsmentää; yleensä epäpätevä vai jotenkin erikoisesti?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Epäpätevällä tarkoitan sellaista henkilöä, joka ei ole kansankielellä sanottuna pätevä hoitamaan henkilölle asettettua tehtävää. Eikä tämä henkilö ole pyrkinyt asemaansa eikä hoitamaan asemaamaansa millään muulla tavalla kuin asettumalla ehdokkaaksi vaaliin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #8

Vaikea sanoa, mutta onko hän (mielestäsi) nyt ainoa lajissaan poliitikkojen joukossa? Ehkä ongelmat kuitenkin ovat hieman yleisempi, kuin yhteen henkilöön liittyviä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #9

Ei ole ainoa .Löytyy Kelan toimeentulotukien ruuhkasta ja ainoa tulon lähteen viivästymisestä, myös epäpätevät Kelan Ex-johtaja,nykyinen sosiaali ja terveysministeri ja peruspalveluministeri.

Tai sitten tuo johtuu välinpitämättömyydestä yhtä kansanosaa kohtaan.Köyhimpiä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #8

Onhan kaikilla ministereillä asiantuntijat avuksi, vai tarkoitatko että pitäisi olla kovanahkainen juristi joka ottaa rauhallisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Just..tiedätkö,että ei kaikkien tulot nousseet vuosien 2000-2008 aikana eli sinun mukaasi kasvua ei ollut.

Talous kasvaa juurikin velan mukaan ja erityisesti kotitalouksien velan. Voi toki olla,että nyt siirrytään pikkuhiljaa aivan uuteen aikaan missä kuvitellut entiteetit velkaantuvat ja talouskasvua vaan pukkaa. Tässä kohtaa jo heikoinkin taloustieteilijä voisi miettiä kokonaisuutta eikä vain hokea kirjoista luettuja juttuja.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, jos minä otan velkaa, niin minun tuloni kasvavat? Onkohan ulosottomies samaa mieltä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ootas..en kirjoittanut noin,mutta väitätkö ettei ostovoimasi kasva velkaa ottaessa ulosottomiehen mielestä tai edes omastakaan?

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Kansantalous perustuu jonkun velanottoon.
Kannattaa ettiä käppyrät siitä miten kotitaloudet velkaantui 2002-2009.

Kotitaloudet lakkasivat velkaantumasta 2009 ja siitä eteenpäin on julkinen puoli pitänyt huolta velkaantumisesta.

Omia vientituotteita ei täällä pysty isolla skaalalla kilpailukykyisesti tekemään kustannustason takia. Sama koskee sisämarkkinoille tekemistä. On huono kilpailla Kiinan tuonnin kanssa kun kustannustaso on mitä on.

Joku 30 % kustannustason kiky-tarvitaan jos meinataan potkia tää maa kunnolla hereille.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #23

Kyllä kotitaloudet ovast velkaantuneet vauhdilla edelleen v. 2009 jälkeenkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus haluaa median kirjoittavan talouskasvusta koska eivät mitään todellista saa aikaiseksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kovin on herkässä hallituksen kiitos itselleen. Hieman koomista on se, että (nykyiset) oppositiopuolueet ovat kiiruhtaneet kertomaan, että he aikanaan panivat kasvu vireille. Kaikki haluavat sanakareiksi. Mutta kukaan ei halua selvittää, onko meillä edellytyksiä sellaiseen tasapainoiseen kasvuun, joka ei perustu velkaantumiseen, julkisten menojen jatkuvaan kasvattamiseen tai rahapoliittiseen elvytykseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Nythän on vain niin että asiantuntijoiden mukaan tämän hallituksen aikaansaannokset ei näy vielä missään.
Edellisten hallitusten toimeenpiteet sen sijaan näkyvät nyt.
Investoinnit on lisääntynyt yhteisöveron alennuksesta johtuen.
Rikkidirektiivin takia annetut verohelpotukset.
Työnantajilta poistetun Kelamaksun takia ym.
Ne näkyy nyt viiveellä vasta nyt.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #19

Ja kenenkähän taskuilla käytiin ?
-09 Yle
Keskusta: Kela-maksun poisto korvattava veroilla tai maksuilla
Keskusta vaatii työnantajan kansaneläkemaksun poistosta syntyvän noin miljardin euron vajauksen paikkaamista veroja tai maksuja korottamalla.

Ja niinhän se tehtiin .Veronmaksajien erilaisten verojen ja hintojen korotuksilla-10 lähtien.

Käyttäjän 0407019935tml kuva
Tarja Laakso

Vaalit tulossa, niin pitää esittää kuin olisi saanut jotain hyvää aikaiseksi. Keinolla millä hyvänsä, esimerkiksi sumuttamalla äänestäjiä. Mutta Kikyhän ei ole vielä vaikuttanut suuntaan eikä toiseen - ja pahasti pelkään, että aikanaan se aiheuttaa BKT:n laskun, kun vienti ei ala vetämään Kikyn voimalla, mutta heikentää kotimaista ostovoimaa.

Ville Valkama

Hei Matti,

Oletko miten tavattavissa jos olisi muutama ajatus, jonka haluaisi jakaa kanssasi Suomen talouden kehityksestä ja siihen johtaneista syistä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joo, laita sähköpostia yliopiston s-postiin....

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Teollisuuden osuus BKT:sta on laskenut jotain 50 vuotta Nokia-buumia lukuunottamatta. Vissiin koko palvelusektori voidaan pyyhkiä pois laskuist häiritsemästä tuomiopäivän pasuunoita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voihan sitä palvella, mutta ei niistä palveluista paljon vientituloja heru (tavaravienti on yli kaksi kertaa suurempaa kuin palvelusten vienti). Eikä kummankaan tasossa ole kehumista.
Mutta mitä palveluksia voimme viedä: rahoituspalvelukset (vertaa Englanti): pääosa pankeista ulkomaisia; liikenne, ulkomaiset hoitaa (ei kauppalaivoja Suomen lipun alla; maantiekuljetukset kuihtumassa samalla tavalla pois, kiitos uusien kabotaasisäädösten), turismi: kuka tänne tulee(Suomi: Euroopan kallein maa),koulutus ja terveydenhoito (Suomi myy vain ilmaispalveluksia) jne.
Mistä niitä vientituloja saadaan? Tuonti kyllä pelaa. Käypä vaikka rautakaupassa. Montako kotimaista tuotetta löydät? Anna kun arvaan; yhden sadasta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#14
Suomi yrittää viedä omia verojaan ulkomaille ja se on haasteellista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #16

Just noin. Kyllä minun tuloni ei ole noussut sitten vuosiin eikä nouse nytkään. Entistä eläkettä nakerretaan yhä pienemmäksi.
Hinnat,palvelut,verot on noussut,indeksikorotus jäädytetty 4vuodeksi.
Tämä hallitushan "ei" nostanut veroja?
Paitsi kiinteisöveroa/energianhintaa= yhtiövastikkeeseen korotus
Terv.palv. 33% korotus ALV menee euroja enemmän kuin ennen.
Omavastuun lisäys maksat itse enemmän kuin ennen.

Eli saat veroillesi yhä pienenpää vasinetta .Mihin ne verot hupenee?
SOTE "Attendojen" tuottoihinko?
-15 Attendon tulos nousi 30%
Pihjalinnan 50% listautui -16 pörssiin
Lähd:
Kaup.Leht-16

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

#17
Suomi on hoitanut taloutensa sikamaisen huonosti. Malli olisi ihan lähellä. Viro.

Silloin EMI:ssä vuonna 1990, kun pohdimme Viron taloutta, niin otimme malliksi Hong Kongin, jonka minä tunsin silloin parhaiten.

Toivottavasti tuolta tieltä ei lipsuta. On jopa poistettu turhia veroja. Esim. ylellisyysvero monilta tuotteilta.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #16

Liian korkeiden palkkojen - ts liian kalliden tuotteden myyminen on sekin haasteellista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #76

#76
SUomessa liian pieni osa työtätekevistä ponnistelee viennin ja tuotannon parissa.

Virkamiehen makeaa elämää ei voita kuin toisen virkamiehen vielä makeampi ja lokoisampi elämä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #77

Näinhän se on.. Mutta toki on niin, että suuryhtiöiden palkolliset eivät paljon poikkea virkamiehistä. Mitä riskiä he ottavat?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #82

#82
Niiden palkka ei sentään mene muiden veroista ja ovat oikeita nettoverojen maksajia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #83

Joo, joo, mutta "oikeita yrittäjiä" meillä on todella vähän. Ajattele meidän suurimpia yhtiöitämme kuten Neste, Fortum, Veikkaus, Posti, Kemira, .... miten suuri osuus niiden tuloksesta tulee "yrittämisestä"?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #84

Miksi ei ole yrittäjiä? Sitä pitää kysyä Mauno Koivistolta. Silloin minutkin ryöstettiin ja lopetin. Muutin pois Suomesta.

Ei Suomi tarvitse yrittäjiä.

Maarit Laitinen

Eikös Raimo Sailas sanonut, että kannattaa unohtaa desimaalit, jos kasvuennuste 0,9%, niin se on nolla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Juuri näin!

"Noususuhdanne" perustuu vain yksityiseen ja julkiseen velkaantumiseen, joita avittaa EKP:n nollakorot ja "lotraus".

--

Omien laskelmieni mukaan nyt mennään jo noususuhdanteen viimeisillä höyryillä ennen painumista taantumaan.

Korkea kuluttajaluottamus ei kerro nousukauden jatkumisesta, sillä se on usein korkeimmillaan syklin lopussa.

Samoin pahimmat teollisuuden virheinvestoinnit sijoittuvat yleensä syklin loppuun.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Juurikin noin. Ja mikäli uskomme TEM/VM ja asiantuntijoiden lausuntoihin
kulutus laskee kun lkaikki leikkaukset on tullut voimaan.Nehän näkyy vasta viiveellä kuluttajien kukkarossa.
Palkt ,eläkkeet ja sosiaaliturva ei nouse .
Ja jos pieni korotus tulee palkkoihin on ne jo "syöty" leikkauksilla.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kunnallisvaalien jälkeen valtiovarainministeri tai pääministeri vakavana esittää "uusia" huolia ja niiden tueksi tarvittavat parametrit. Eduskuntavaalikanpanjoiden alkaessa suunta on käännetty ja hallitus on "onnistunut". Seuraavan hallituksen aloittaessa tilanne on muuttunut, on "uusia" huolia ja pitää ryhtyä korjaustoimenpiteisiin.

Mitään oleellisesti merkittävää tuskin on tapahtunut, jotta noin 10 vuoden huono aika taloudessa olisi muuttunut.

Mitä tehdään "halpojen" asuntolainojen kanssa jos pommi laukeaa ja valtavasti maksukyvyttömiä on joutumassa ulosottoon? Heistäkö pysyviä toimeentulotuen asiakkaita, vaiko henkilökohtainen konkurssi käyttöön?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Näinpä.

Hjallituksen taloushypetys on vain sumutusta, jolla saadaan vaalilampaat äänestämään "oikein" kunnallisvaaleissa.

Järellistä puhetta alkaa kuulumaan vasta vaalien jälkeen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

On huolestuttavaa, ettei tämäkään hallitus, jota voisi kutsua jonkin sortin porvarihallitukseksi, ole saanut julkisen sektorin velkaantumistahtia lainkaan hillittyä. En uskalla edes kuvitella, mitä tapahtuu, kun maahan saadaan seuraava sos.dem / vasemmistoliitto / vihreät -tyyppinen hallitus, jonka johtava ajatus lienee julkisen sektorin paisuttaminen ja verotuksen kiristäminen edelleen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jospa mainitsema hallitus kohdentaisi ne verot vihdoinkin niille kellä sitä rahaa on ?

Vai mikä selitys löytyy sille että Suomen kaikki varallisuus on 17%-20%
käsissä?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Rahat jakamalla Suomi pelastuu?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #41

Mitä jakamalla? Kansan sosiaaliturvaa ,kansa itsensä maksamista verovaroistako?

Jospa juuri tuo kirstu pitäisi tarkistaa ja jakaminen kohdistaa niille ketkä sitä eniten tarvitsevat.Eikä niille joilla niitä tuloja jo on.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkit...

Jotta kaikki pysyisi yhteiskunnan rattailla.Yhdenvertaisuuslainkin takia.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #42

Mitä jakamalla? Kansan sosiaaliturvaa ,kansa itsensä maksamista verovaroistako?
Verovaroista tietenkin ja Suomi pelastuisi ja kaikki pysyisivät yhteiskunnan rattailla?
Olen lukenut ja radiosta kuullut miten kokoomus ja sosiaalidemokraatit molemmat lupaavat kunnissa lisää ilmaispalveluja, verotusta on lisättävä sehän on ollut normaalia koko pitkän elämäni.
Minulla on maahanmuuttaja ystävä ja kalakaveri vuosikausia ja hän on yrittänyt aina valistaa minulle että on tyhmää olla hyödyttämättä kaikkea yhteiskunnan rahaa joka on tarjolla.
Elämme hyviä aikoja.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #42

Rahaa niille, jota sitä eniten tarvitsevat. "Eniten tarvitsevista" ei varmaan ole pulaa. Maksajista ehkä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joskus 50 vuotta sitten puolueiden välillä oli joitain eroja, mutta nyt on kaikki samaa tiskivettä. Retorikka vähän poikkeaa, kun ollaan hallituksessa tai oppositiossa. Yksikään puolue ei vaadi velkaantumisen lopettamista tässä ja nyt.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Tiskiveden" tarjoillee EU josta tulee käskyt.Direktiivit ja talouden seuraaminen. BKT/Velat 60% yli kun menee tulee "nootti" heti ja kysymykset mitä aiotte tehdä?

Euro-Plus sopimus jonka PM Kiviniemi teki maaliskuussa-11
Sisälsi EU- Kilpailukykysopimuksen.
5 maata jäi sopimuksen ulkopuolelle.Ruotsi esim.
lähde:
Kaup.Leht.

JK.Rakenneuudistus,julkisenpuolen velan taittaminen jne.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kyllä se "huoli" ilmestyy heti kuntavaalien jälkeen.
SOS teroittaa jo leikkuriaan ja juustohöyliään .

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Voisitko laittaa Suomen tilastolukujen viereen vastaavat luvut Ruotsista ja Tanskasta.
Saataisiin vertailu miten kahdessa ei euromaassa on mennyt.
Ruotsi antaa valuuttansa kellua ja Tanska on sitonut kruununsa euroon.

Ruotsissa kruunun arvo laski viime vuonna enemmän kuin kiky-sopimuksen laskettu vaikutus. Kiky alkaa purra vasta tänä vuonna. Tosin näyttää, että se ei pure lainkaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kun blogisti on taloustieteen professori, olisi mukava kuulla hänen mielipiteensä ja selkokielinen rautalankamalli näissä blogeissa yleisestä ja tässäkin blogissa esiintyneestä väitteestä, että talouden kasvu on velkavetoista.

Minun tajuntani ei tätä ajatusta ymmärrä, mutta siitä ei nyt tarvitse mitään välittää jos minä en jotain ymmärrä.

Minun mielestäni vain talouden kasvu perustuu tuottavaan työhön ja jos joku ottaa velkaa, se on vain ennakkomaksu jostain tuottavasta työstä joka tehdään tulevaisuudessa, joka ennakkomaksu siis myös kulutetaan etukäteen. Lainan saamisen edellytys on se että lainaaja luottaa siihen että velallinen tekee lupaamansa työn ja maksaa sillä velan.

Lyhyemmin sanottuna siis kasvu perustuu tuottavaan työhön, eikä velalla ole siinä mitään muuta tekemistä, paitsi että velan ottaja laittaa länget kaulaansa ja sitoutuu vetämään velkarekeä, kunnes se on maksettu. Velka siis lisää motivaatiota sen tuottavan työn tekemiseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikö valtion talous ole aina pitkälti perustunut sille että kaikilla olisi työtä? Niistä kun tulee veroja valtiolle palvelujen ja yhteiskunnan ylläpitoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä on minunkin ajatukseni.

Eihän velka ole muuta kuin velkaa, siis ei mitään.
Jos velka jätetään maksamatta velkoja menettää rahansa.
Vasta kun velka maksetaan työllä, silloin syntyy jotain.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Periaattessa kyllä näin.

Käytännössä tuo ajatus ei enää toimi, sillä korot (ts. riskimarginaalit) eivät enää määräydy markkinoilla, koska EKP imuroi LTRO-ohjelman mukaisesti 60 mrd yritysten ja valtioiden velkapapereita (bonds) markkinoilta pitäen korot luonnottoman alhaisina.

Tämä on pakko tehdä, sillä Kreikka ja Italia ovat konkurssissa, kuten myös muutamat euroalueen isot pankit.

Suomen valtiontalouden lystinpito tuleekin jatkumaan aina siihen saakka kunnes korot normalisoituvat.

Sanomattakin on selvää, että krapula näiden pirskeiden jälkeen tulee olemaan järisyttävä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. Ongelma vaan on siinä, että velalliset eivät aina aio maksaa velkojaan. Tuskin Kreikan hallituksella Ateenan olympialaisiin 2004 törsätessaan oli aikomuksenaan maksaa kaikki kulut. Kaikille hallituksen jäsenille oli varmaan selvää, että velkaantumisvauhti ylitti kaikki maksuskenaariot.
Mutta ei hyvältä näytä Suomessakaan. Aina sama virsi: huomenna, ensi vuonna, ensi vaalikaudella, ....

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kreikka osti vielä aika hyvän määrän panssarivaunuja, kunnes piikki meni kiinni. :-D

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Talous on kyllä hauska aihe, koska sen vaiheet pohjautuvat uskolle. Jospa taloustiede olisi edes kuten uskontotiede, joka tutkii erilaisia uskontoja, mutta ei, se ON uskontoa.

Talouden nousuihin ja laskuihin voi suhtautua juuri niin kuin kirjoittaja, tai sitten täsmälleen päin vastoin. Ja kaikella tavoin siitä väliltä. Ja kaikki on oikein. Ja väärin. Ihan niin kuin Raamatussa. Halleluja!

Ja iso osa kansasta vieläpä uskoo tuota papistoa, koska taloususkonto on uusi virallinen valtionuskontomme.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kirjoituksessani ei ollut mitään uskon asioita, vaan kansatalouden tilinpidon tietoja.
Jos taloustiede on niin huono, kun sanot, luulisi sille löytyvän vaihtoehdon? Missä sellainen on?
Ovatko kaikki muut tieteenalat hyviä. Mitä käyttökelpoisia ohjeita olet saanut sosiologista, sukupuolentutkimustieteestä, tai mediatutkimuksesta?

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen

Totta kai kansantalous kasvaa, jos velkamäärä kasvaa. Velkahan on pankin luomaa uutta rahaa kiertoon. Vai mistä se raha siihen kulutukseen, joka siis on vienninkin taustalla aina, syntyy?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ennen pankkien velkavipua vastaus oli selvä: kulutus rahoitetaan työtuloilla. Nyt asia tuntuu hämärtyneen. Ensiksi tulee mieleen VISA, pikavipit, KELA.... Kun KELAn toiminta sakkaa, yhteiskunta on kriisissä. Ei vaikuta oikein terveeltä kehitykseltä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ennen pankkien velkavipua vastaus oli selvä: kulutus rahoitetaan työtuloilla. "

Kyllä se on nykyisin ihan samalla tavoin.
Nyt vain näyttää siltä että todellisuus on yleisesti hämärtynyt, jopa ihan asiantuntijoillakin, tai sitten he hämäävät tarkoituksella.

Raha on pelkkä illusio, samoin velka.
Jos halutaan saada jotain aikaan olisi tehtävä töitä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Mutta kun joidenkin mielestä perustulo (kansalaispalkka) riittää. Perustulokokeilu taitaa jäädä nykyisen hallituksen ainoaksi aikaansaannokseksi. Aivan hyvin olisi voinut jäädä toteutumatta sekin (ainoa "hyöty" lienee se, että maailmalla uskotaan, että hullut suomalaiset jakavat ilmaista rahaa kaikille).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #50

Taidan olla tästä perustulo-asiasta samaa mieltä, ainakin oletan.
Minulle kun ei nuo talouden käsitteet ole yhtä selviä kuin taloustieteen professorille, niin ei voi olla ihan varma että viestit menee oikein perille suuntaan sun toiseen.

Olen arvostellut perustuloa vähän eri sanoin, mutta luulen että olemme ehkä samaa mieltä.

Rahaa jakelemalla talous ei kasva.
Siihen rahan jakamiseen pitäisi liittyä ainakin joku velvoite.
Se ei riitä että saa, jos haluaa, tienata lisää.

Kyllä sen ilmaisen rahan saamisen edellytyksenä pitäisi olla se että sitten myös tekee jotain ylimääräistä, pienipalkkaista työtä, opiskelua, tai hoitotyötä kotona.
Johonkin sen rahan saaminen pitäisi olla sidottu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #51

Jakamalla veronmaksajien omia maksamiaan verovaroja ,nimellä Perusturva?

Mistä se on pois?

Työtön perustulo =työn vastaanottaminen tai tukea leikataan.Lasketaan tuloksi toimeentulotukea saadessa.= + -=0

Joka ei tarvitse toimeentulotukea saa puhtaana käteen 560e/kk

Huom:Osa Kelan etuuksista poistuu kun SOTE on valmis.
(Kela-vähennys esim.)Ja luultavasti myös kotihoidontuki.Jos Vartiainen ja kok pääsee sen päättämään,kuntavaalien jälkeen vasta.

Ja mikäli uskomme -60 luvulta olevaaan sanontaan "Kepu pettää aina"!
Niin nytkin.Peitonjatkamista kansan omilla rahoilla.
Ja voin lyödä vetoa että kansa häviää,jos vertaa nyt Kelasta maksettaviin etuuksiin ,lisiin ja tukiin.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #49

Ja se työtulosta maksettava palkka eli raha tulee mistä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #71

"Ja se työtulosta maksettava palkka eli raha tulee mistä?"

Etkö tiedä.
Yritys tahkoaa voittoa sillä tavalla että se saa työntekijän tekemästä työstä maksetun palkan arvoisen korvauksen + kiinteät kustannukset + hankintakustannukset + verot + johdon palkat, vakuutukset sijoittajan voitto(tai tappio) jne, myymällä yrityksen tuotteita.

Jos yritys ei tahkoa voittoa, rahaa ei ole myöskään palkkojen maksamiseen.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #74

Palkathan olivat jo tuossa laskelmassasi kuluina, joten ei siihen palkkojen maksamiseen voittoa tarvita!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

Viisastelu on sallittua, mutta uskon emeritusprofessorin viisaaksi mieheksi muutenkin.

Voittoa on joka penni minkä yritys tuottaa.
Yrittäjän ja sijoittajan voitot on vain pieni osuus voitosta.
Palkat ovat työntekijän voittoja ja verotus on yhteiskunnan voitto.

Alihankinnoista ja raaka-aineista maksetut korvaukset ovat niiden toimittajien voittoja.

Kiinteistöstä maksetut kulut ovat niitä omistavien voittoja

jne.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #74

Näin kyllä, mutta mistä alunperin? Rahahan ei vain synny ilman mitään toimenpiteitä. Valtiot voivat luoda rahaa, mutta ovat luovuttaneet sen käytännössä pankkien vastuulle. Pankit taas luovat rahaa velaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #89

"Näin kyllä, mutta mistä alunperin? Rahahan ei vain synny ilman mitään toimenpiteitä. Valtiot voivat luoda rahaa, mutta ovat luovuttaneet sen käytännössä pankkien vastuulle. Pankit taas luovat rahaa velaksi."

Et saa asiaa selvitettyä itsellesi jos kuvittelet että talous on rahaa.

Ei talous ole rahaa, ei säästöjen eikä velan muodossa olevaa rahaa.

Talous on työtä ja tavaroita ja palveluja.
Työtä tekemällä saadaan aikaan tavaroita ja palveluita.

Raha on vain mittayksikkö jolla yritetään varmistaa se että työllä tuotetut tavarat, muut hyödykkeet ja palvelut jakautuvat jotenkin oikeudenmukaisesti, sekä työtä tekeville, että myös niille jotka eivät työtä tee, kuten lapsille, sairaille, työttömille ja vanhuksille.

Kuten tiedämme, raha- systeemillä ei pystytä näitä talouden tuloksia oikeudenmukaisesti jakamaan, mutta parempaakaan systeemiä ei ole.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #91

Asia on kyllä minulle ihan selvä. Raha ei ole vain mittayksikkö, taloustiede käsittelee sitä vain mittayksikkönä ja vaihdannan välineenä, sen vuoksi taloustiede nykyisin ei pysty selvittämään monia reaalitalouden ilmiöitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #94

"Asia on kyllä minulle ihan selvä."

Ehkä olet oikeassa, ehkä et.
Minusta olet väärässä.

Minä olen sitä mieltä että raha on talouden laskennassa imaginääriluku.
Imaginärilukuja ja imaginäärilaskentaa tarvitaan, jotta realitalous saataisiin pysymään hallinnassa, mutta raha ei ole itsessään realitaloutta, vaan realitalouden näkökulmasta pelkkää mielikuvitusta.

Mutta turhaa me tästä kiistelemme. Blogisti on taloustieteen professori ja osaisi sanoa meille miten asiat on. Se vain on helposti niin että hänen käyttämänsä käsitteet ovat meille amatööreille(ainakin minulle siis) käsittämättömiä ja siksi emme varmaan ymmärtäisi vaikka hän meille asiat sanoisi niinkuin ne ovat.

Minä yritän tuoda asioita esiin omalla käsitteistölläni ja voi olla ettei taloustieteen professoiri oikein pääse edes selville mitä tahdon sanoa.

Tällaista tämä on. :)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kasvaako talous vai ei?"

Kun yliopiston taloustieteen professori kysyy tällaista julkisesti, tilastojen ollessa käytettävissä, niin se todistaa vain sitä, että nykyisin muodissa oleva taloustieteen versio ei ole kelvollinen.

"Jos taloustiede on niin huono, kun sanot, luulisi sille löytyvän vaihtoehdon? Missä sellainen on?"

Lue Marxin Pääoma.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kaikki tulevat uskossaan autuaiksi.
Mark Andersson sanoo edellä, että taloustiede on uskonto. Ilmeisesti marxismi-leninismi-stalinismi oi tieteellisesti osoitettu oikeaksi. En tiedä kyllä, kuka on osoittanut, ehkä Lysenko...

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä

Työ maksaa ja raaka-aineet ovat kärsineet arvon alennuksen. Joka puljussa aivan mieletön johto-organisaatio, jonka palkkamenoihin ja muihin etuuksiin kuuluu liikaa rahaa. Ja mitä tällä työllä saadaan aikaan? Tuottaaako se jotain hyödyllistä, tarpeellista tai rakentavaa? ja hyvin monella on sen lisäksi päänvaivana se, että miten "saada raha poikimaan rahaa".
Mielestäni aivan järjetöntä ja sen lisäksi on tehty sosiaali- ja terveyspalveluihin kaupallinen arvo. Varmaan näistä palveluista meinataan vielä tehdä vientituotekin. Mehiläinen valloittaa maailman...

Toimiiko valtio, joka on täynnä keisareita ja heitä mallintavia naisia? ja usea huutamassa lisää, lisää. Voiko tosiaan tätä kutsua työnteoksi?
Kaksi on tapaa oikeasti rikastua; työnteko ja periminen. Jos ne rikkaan päivät ovat se tärkein arvo.

Suomen pitäisi panostaa uusiutuvien luonnonvarojen tutkimiseen, hyöndyntämiseen ja tehdä siltä pohjalta vientituotteita.
On mahdollista, että lääkkeitä pystyttäisiin tuottamaan myös Suomen uusiutuvista luonnonvaroista. Minä en ole kuullut, että kaikki varvut, havupuut, korret ja juuret olisi tutkittu siinä mielessä, että sisältääkö ne jotakin ihmistä hoitavaa tai terveyttä ylläpitävää.

Muutenkin Suomi voisi olla huomattavasti omavaraisempi ruuan suhteen
Puutarhaviljely ja pavekeviljely pitää tehdä mahdolliseksi kaikille.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Suomen talouskasvu perustuu tällä hetkellä nimenomaan voimakkaasti kasvaneeseen velanottoon.

Julkisyhteisöjen velan bkt-osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2007 lähtien lähestyen kahta kolmannesta Suomen bkt:sta ja nousu jatkuu edelleen muuta eu-aluetta vauhdikkaammin.

Kotitalouksien velkojen bkt-osuus on kasvanut 1990-luvun lopun 60 prosentin tasolta runsaaseen 120 prosenttiin, ja nousu jatkuu halpojen korkojen vauhdittamana.

Suomen yrityssektorin korollisen velan määrä suhteessa bkt:hen on noussut vuoden 1998 vajaasta 68 prosentista vuoden 2015 runsaaseen sataan prosenttiin.

EU:n komissio itse asiassa suosittelee velanoton hallittua lisäämistä, jottei nykyinen vaatimaton kasvu pysähtyisi.

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä

Velalla tehty kasvu on näennäistä. Ne joilla ei ole velkoja ovat periaatteessa kasvun maksaja, eikä oikea kasvu tapahdu näin. Tällainen kasvu perustuu velattomien hyväksikäyttöön. No, jos haluaa ruudin keksiä uudelleen voi siitä saada subjektiisisesti hyötyä, mutta valitettavasti velkaantuneet ovat usein liian moukkamaisia ja ummikoita, jotta edes tämä voisi tapahtua..HHyväksikäytetyt eivät ole samoja kuin ennen hyväksikäyttöä eikä yhdestäkään oikeasti vellaillisesta ole heitä eheyttämään. Täystuho on liiallinen velanotto. Vanhat velat kuuluu hoitaa ensin ja sitten uusi velka. Velkaa velan päälle ei ole kestävää kehitystä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tuli mieleeni

Kun meitä ihmisiä on kahdenlaisia, niitä jotka laittavat rahaa talteen ja niitä jotka tuhlaavat sitä, niin rahat virtaa kaiken aikaa yhteen suuntaan, tuhlarien kirstuista saitureiden kirstuihin, jotka vähitellen täyttyvät.

Saitureiden kirstujen täyttyessä raha katoaa vähitellen kierrosta ja kaikki rahaan perustuva toiminta lakkaa, kun tuhlareilla ei ole enää varaa tuhlata ja maksaa siitä että joku tekee jotan.

Raha pitää siis saada saitureiden kirstuista kiertoon.

Yksi keino on se että saiturit lainaavat. Sitä lainaahan kyllä nyt saa ja aika edullisesti, mutta se ei riitä. Lainatut rahat menee pääasiassa kulutukseen.

Pitäisi rahoittaa myös tuotantoa, eli investoida. Sen takia tarvitaan tuottavia investointikohteita. Jos niitä ei ole, rahat pysyvät saitureiden kirstuissa, tai menevät kulutusmarkkinoille. Sen pitäisi merkitä hintojen kallistumista, mutta näin ei käy, koska kauko-itä syytää markkinoille halpaa kulutustavaraa.

Pitäisi saada investointeja aikaan, mutta niitä ei tule, ellei kilpailukyky olennaisesti parane.

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä Vastaus kommenttiin #59

Kumpikaan ei ole hyvä; saituri tai tuhluri. Raha on keksitty nimenomaan helpottamaan raaka-aineiden, ruuan, tavaroiden, kiinteistöjen ym. jakamista oikeudenmukaisesti ja kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Miten saa liian saidat siirrettyä vastuulliseen rahankäyttöön? Hyvin perustellut perustellut ja selkeät selvitykset varmaan kelpaavat heille. Mutta kun varastamalla, vääryydellä, asioiden pimittämisellä ja väärentelyllä avataan sairureiden kirstuja ovat tulokset huonoja.
Tuhlaaja taas on liian tyhmä. Hän tarvitsee opetusta ja opetuksia, jotta oppii vastuulliseen rahankäyttöön.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #59

Saiturien rahat ovat kai yleensä pankissa tai arvopapereissa... Ei ole paljon näyttöä siitä, että pankit olisivat kursailleet lainojen myöntämisessä.
Kai se suurin ongelma on siinä, että tuotannollisiin investointeihin ei ole halukkuutta. Siinä suhteessa hallituksen aikaansaannokset ovat olleet aika vaatimattomia.

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä Vastaus kommenttiin #62

Rahan laittaminen kiinteistöihin tekemällä merkittäviä remontteja olisi kaikkien etu. Tulisi joksikin aikaa työpaikkoja ja asumiskustannusten pieneneminen uusilla vähemmän energiaa kuluttavilla ratkaisulla olisi kaikkien etu.
Nyt se tuppaa olemaan niin, että suurella rahalla saa pienemmät kuukausittaiset asumismenot. He, joilla ei ole rahaa satsata vähemmän energiaa kuluttaviin asumisratkaisuihin joutuvat maksamaan kohtuuttomia summia vuokrina ja muina kuluina.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #59

Kulutus on ainoa asia, mikä luo mitään taloudessa. Investoinnit eivät luo kulutusta, eivätkä tuota itsessään mitään. Jos ei ole maksukykyisiä ja kulutushaluisia suuria ihmismassoja, ei talous kasva.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #72

"Jos ei ole maksukykyisiä ja kulutushaluisia suuria ihmismassoja, ei talous kasva."

Kyllä, mutta jotta suurille ihmismassoille saataisiin edullisia kulutustuotteita, tarvitaan suuria investointeja tehtaisiin, tuotekehitykseen, automaatioon, markkinointiin jne.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #75

Kyllä, mutta investointi syntyy aina, jos on maksukykyä ja halua kuluttaa. Maksukyky ja -halu taas ei synny investoinnista. Eli tässä muna-kanaongelmassa se ostovoima eli maksukyky on kaiken synnyttäjä, ei investointi. Sen vuoksi talous ei nykyisin kasva, koska taloudellisen toiminnan tulos ei mene kulutukseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #90

"Kyllä, mutta investointi syntyy aina, jos on maksukykyä ja halua kuluttaa."

Investointia ei voi syntyä jos kapitaalia ei ole.

Nyt ei meillä ole kapitaalista pulaa, mutta muissa systeemeissä, kuten kommunismissa, tai luontaistaloudessa, kapitaalin puute on todellinen ongelma.

Käyttäjän SamiVirtanen kuva
Sami Virtanen Vastaus kommenttiin #92

Eli nyt en ihan ymmärrä, mikä tässä on sitten ongelma? Meillä on kapitaalia inestointeihin, työtä tehdään paljon ja meillä on lähes rajaton mahdollisuus tuottaa palveluja ja tuotteita. Eli mitä meiltä mielestäsi puuttuu, kun talous ei kasva?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #93

"Eli mitä meiltä mielestäsi puuttuu, kun talous ei kasva?"

Kyllähän talous jo kasvaa, mutta ei tarpeeksi.

Tarvittaisiin siis vielä vähän lisää sitä "kikyä",
niin että useammilla aloilla
kannattaisi investoida
uuteen tuotantoon ja lisätuotantoon.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #93

En ymmärrä yhtään, mitä kirjoitat. Ei meillä ole mitään rajatonta. Pankeilla, ml. keskuspankilla, on taseet, joiden pitää täsmätä. Ei ole olemassa mitään "rajatonta". Jos on, yritä itse tuottaa rajaton määrä palveluksia meille.

Käyttäjän pekkatuovinen kuva
Pekka Tuovinen Vastaus kommenttiin #59

Hyvä tuo saiturit ja tuhlarit..
Ajattelen että käytännössä vähävarainen ei voi olla saituri, koska ei yksinkertaisesti ole mitä säästää, vaan kaikki mitä tulee menee suoraan kulutukseen. Samalla tavalla hyvin varakas kuuluu melkein täydellä varmuudella saitureiden ryhmään vaikka kuluttaakin usein rahaa enemmän kuin vähävarainen, mutta prosentuaalisesti käyttää huomattavan paljon enemmän rahaa säästämiseen kuin tuhlaamiseen ja koska istuu rahakirstun päällä.

Ongelmana yhteiskunnassamme on mielestäni eritoten asumisen hinta, ja siis tarkkaanottaen se, että asumisen hinta suhteessa tuloihin on aivan liian korkea. Kun suurin osa pieni- ja keskituloistenkin rahoista menee suoraan pankin virtuaalirahan kuoletukseen (omistusasunto) taikka suurituloisen sijoituksiin (vuokra-asunto) niin tämä suuri summa on poissa todellisesta yhteiskunnalle hyödyllisestä kulutuksesta.

Jos asumisen saituri-kirstuihin katoavista rahoista saataisiin enemmän kiertoon niin kaikilla ihmisillä olisi varaa ostaa enemmän oikeita asioita ja raha kiertäisi kädestä toiseen luoden työpaikkoja ja hyvinvointia.

100 euroa kuukaudessa asuntolainaan tai vuokraan on ihan eri asia kuin esimerkiksi 10 € lähikahvilaan, 30 € vaatteisiin, 20 € aikakauslehtitilaukseen, 40 € ulkona syömiseen. Asuntolaina, kuten vuokrakaan, ei ole edes keskituloisen lainaamaa rahaa vaan lähes aina varakkaan, eli se raha on ylimääräistä = kirstuun. Toki siinä yksi ihminen rikastuu mutta yhteiskunta köyhtyy.

"Saitureiden kirstujen täyttyessä raha katoaa vähitellen kierrosta ja kaikki rahaan perustuva toiminta lakkaa, kun tuhlareilla ei ole enää varaa tuhlata ja maksaa siitä että joku tekee jotan."

Niin, varakkaan kun ei tarvitse käyttää kaikkia rahojaan, eikä kannatakaan. Järkeväähän se on kerryttää varallisuutta. Tämän lisäksi rikkaus myös laiskistaa, esimerkiksi Google menetti kokonaisen älyauton kehittämisestä vastanneen tiiminsä koska oli maksanut heille liikaa palkkaa. Kaikki vaan totesivat ettei enää tarvitse tehdä töitä ja lähtivät lätkimään. Sitten vaan osa rahoista tilille ja osa pörssiin, jossa ne käytännössä palloilevat rahakkaalta toiselle (samanaikaisesti kurjistaen työelämää loputtomasti kasvavan tuotto-odotuksen vuoksi). Vähävarainen ei pysty sijoittamaan, joten käytännössä sijoitusvarallisuus on saitureiden kirstu-rahaa joka kaikki on siis pois kulutuksesta.

Vähävaraiselle kun antaa 100 euroa niin voi olla melkein varma että koko rahalla on ostettu jotain viikon sisällä. Jos taas varakkaalle antaa 100, 1000 tai vaikka 10 000 euroa niin on ihan mahdollista ettei siitä senttikään lähde kiertämään yhteiskunnassa. Köyhä on siis paljon parempi kohde 100 lisäeurolle kuin rikas.

"Yksi keino on se että saiturit lainaavat. Sitä lainaahan kyllä nyt saa ja aika edullisesti, mutta se ei riitä. Lainatut rahat menee pääasiassa kulutukseen."

Ongelmana vaan että lainaraha vain pahentaa tilannetta, koska vähävaraisen täytyy maksaa alkuperäisen summan lisäksi vielä lainan korko ja kulut, eli laina vain kerryttää suurituloisen/saiturin kirstua, samanaikaisesti ottaen koron verran rahaa pois kulutuksesta suoraan saiturin kirstuun.

Mielestäni tasaveroja pitäisi pienentää, vähävaraisten veroja pienentää, suurituloisten veroja nostaa. Niin ja tietysti asumisen hintaa pitäisi jotenkin saada alas ASAP.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #87

"Vähävaraiselle kun antaa 100 euroa niin voi olla melkein varma että koko rahalla on ostettu jotain viikon sisällä. Jos taas varakkaalle antaa 100, 1000 tai vaikka 10 000 euroa niin on ihan mahdollista ettei siitä senttikään lähde kiertämään yhteiskunnassa. Köyhä on siis paljon parempi kohde 100 lisäeurolle kuin rikas."

Olet mielstäni väärässä siinä etteikö pienistä tuloista voi säästää.
Jos on saituri, niin kyllä voi aina säästää.

Toki matematiikka valitettavasti osoittaa ettei pikkurahoista omaisuuksia voi säästää, mutta ihmeellisiä summia kuitenkin voi. Ei sillä rikastu, eikä siitä voi juuri investoida tuotantoon, mutta kyllä vain pienituloisella saiturilla jää kuollessaan aina jotain jaettavaa.

==========================

Isotuloisille tuhlareille ei yleensä jää muuta kuin velkaa jaettavaksi perillisille. :)

Mutta isotuloisista saitureista voi ennenpitkää tulla oikeita kapitalistejakin, jos on onni vielä sopivasti matkassa. :)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #87

Vähävaraisten... ei kai kukaan synny täällä vähävaraiseksi. Kai tulot ja varallisuus ovat loppujen lopuksi omien ponnistusten tulosta. Miksi meidän pitäisi takavarikoiden toisten työn hedelmät. Vain siksikö, että meillä vähemmän.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Aika erikoista on, että OECD:kin suosittelee velanoton kasvattamista ("velkaantumisvaraa on vielä", niin kuin kaikki vara pitäisi nyt käyttää)
https://www.google.fi/search?q=oecd+using+the+fisc...

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä

Kaiken muuttamista kolmansien maiden (kehitysmaiden) tasolle ei pidä tukea. Se on harhaluulo, että siellä olisi asiat millään tasolla paremmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #63

"Kaiken muuttamista kolmansien maiden (kehitysmaiden) tasolle ei pidä tukea. Se on harhaluulo, että siellä olisi asiat millään tasolla paremmin."

Kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita kehitysmaaksi muuttumista.

Monilla aloilla Suomen kilpailukyky on jo näissäkin olosuhteissa riittävä.
Jos yrittämisen olosuhteita parannetaan yleisesti, yhä useampi ala muuttuu kilpailukykyiseksi.

Käyttäjän PirjoHeikkil kuva
Pirjo Heikkilä Vastaus kommenttiin #64

Kilpailukyky on tietysti hyvä, mutta samalla se syö maita, joissa ei vielä osata muuta kuin viedä muualle raaka-aineita. Tietysti sielläkin silmät joskus avautuvat ja millään pystyä korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja kuten öljy tai metallit. Tai ehkä ne ovat jo avautuneet kun tänne tunkee mamuja enemmän kuin Suomi pystyy kestämään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #66

"Tai ehkä ne ovat jo avautuneet kun tänne tunkee mamuja enemmän kuin Suomi pystyy kestämään."

Enemmän mamuja kuin mitä nuivat mamukriitikot pystyvät kestämään.

Toki joku roti pitää siinäkin olla miten paljon mamuja saa tulla ja eiköhän siihen tule joku raja, kunhan aikansa tapellaan siitä missä se raja pitäisi olla.

Mamuista voisi olla hyötyäkin, mutta niillä ehdoilla joilla Suomessa työllistytään harvempi mamu saa työtä kuin suomalainen, mikä on luonnollista.

Suomessa pitäisi siis työllistymisen kynnystä alentaa. Työt pitäisi jakaa toisella tavalla, niin että olisi olemassa ja tarjolla työpaikkoja ja töitä myös vähemmän tuottaville suomalaisille ja mamuille.

Nythän työt on jaettu niin että jokaisen työpaikan tuottavuus on hurja, vaatimukset ovat kovat, jotta se työpaikka kannattaisi työnantajalle. Vähemmän tuottavat yksilöt jäävät tämän takia työelämän ulkopuolelle. Paremmin tuottavat huippuyksilöt tietenkin pääsevät aina töihin, kaikissa olosuhteissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #67

Ainakin Ruotsissa näyttää olevan monta hanketta, joissa maahanmuuttajille tarjotaan töitä alemmalla palkalla. Jopa LO (sikäläinen SAK) on mukana juonessa.
http://www.nt.se/nyheter/lo-foreslar-utbildningsjo...
Eli ollaan menossa kohti kaksia työmarkkinoita; ei välttämättä terve ilmiö.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #68

"Eli ollaan menossa kohti kaksia työmarkkinoita; ei välttämättä terve ilmiö."

Sanoisin että se on terve ilmiö.

Tämä on kilpailuyhteiskunta

Onhan urheilukilpailuissakin monia sarjoja.
On eri sarjat nuorille, täysi-ikäisille ja senioreille.
On miesten sarjat ja naisten sarjat.
On myös erikseen urheilukilpailut vammaisia varten.
Autoilussa on eri sarjat formuloille ja mikro-autoille.

Miksi ihmeessä työelämässä kaikkien pitäisi sopia kilpailemaan samassa sarjassa? Minä sanoisin että tämä on epäterve ilmiö.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Erittäin hyvä puheenvuoro. Todellinen kasvu on sellaista koko yhteiskunnan rakenteen läpi ulottuvaa, kaikki toimeliaisuus kasvaa. Sellaista ei ole ollut aikoihin. Nyt markkinoidaan "velkataloutta" "reaalitaloutena", mutta silläkin suunnalla on jossain raja vastassa.

Mieleen tulee Turun yliopiston ylioppilaskunnan velka Turun kaupungille (n. 8M €), joka syntyi aikoinaan Caribia -kylpyläsotkun yhteydessä. Jos 15000 jäsenelle sälytettäisiin kympin velanmaksulisä vuosijäsenmaksuun, kestäisi takaisinmaksu n. 50 vuotta. Tällainen velka on lähellä keijukaistarinoiden todellisuusarvoa.

Samanlaisia laskutoimituksia voi tehdä valtioiden välillä. Suomellakin on paljon saamisia ja velkoja, eikä suinkaan ole varma, että ne jossain loppurysäyksessä menisivät tasan. Kuka takaa, että meille viitsitään maksaa takaisin? Entä miten meiltä peritään, asevoimin vai poliittisena vedätyksenä niin kuin Kreikassa?

Jos tuo ei-reaalinen talous tai sen piilottelun ja kaunistelun tarve alkavat määrätä (niin kuin nyt näyttää), on lähellä jonkin sortin totalitarismi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Jos tuo ei-reaalinen talous tai sen piilottelun ja kaunistelun tarve alkavat määrätä (niin kuin nyt näyttää), on lähellä jonkin sortin totalitarismi."

Onhan tuo velka nyt ainakin puolittain realinen asia.
Kun velan ottaa, tai antaa, niin silloin se on suhteellinen realinen tapahtuma.

Toisin on sen takaisinmaksun kanssa.
Takaisin sen velan saa vain jos
1) Velan ottajalla on rahaa maksaa
2) velan ottajalla on halua maksaa
tai
3) se valuutta jossa velka on annettu on säilyttänyt arvonsa.

Kuka uskaltaisi antaa velkaa esim. teorettisessa kelluvassa tai uppoavassa Suomen omassa valuutassa, kun tiedetään että se raha on otettu käyttöön jotta sen arvoa voitaisiin alentaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Niin. Velkarahalla rällätään. Julkisia menoja kasvatetaan. Jos ollaan rehellisiä, maailmantalouden ja kasvun painopiste on ihan muualla kuin länsimaissa. Eikä tähän ole näköpiirissä isoa muutosta. Hyvinvointivaltion moraaliset ja taloudelliset eväät alkavat syöty. Työnnetään vaan pää pensaaseen ja jatketaan samaan malliin...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Välillä tuntuu siltä, että Suomen tilastokeskus on Kreikan tiellä eli julkaisee vain hallitusta miellyttäviä uutisia ja vaikenee negatiivisista tiedoista.

Mitä kikyyn tulee, niin sen vaikutus kilpailukykyyn on lähes +/-0. Kilpailukyky yksikkötyökustannuksilla mitattuna on työvoimakustannukset/tuottavuus ja kilpailukykymme putoaminen eli yksikkötyökustannusten kasvu vuoden 2010 tienoilla johtui lähes kokonaan tuottavuuden romahduksesta. Teollisuutemme yksikkötyökustannukset ovat silti absoluuttisesti kilpailijamaidemme tasolla eli noin 30 % ja koko maankin BKT:stä laskettuna alle 60 %. Näitä lukuja saa turhaan hakea Tilastokeskuksen julkistuksista sillä se julkaisee vain vuosimuutoksia eikä kerro edes vertailuvuoden lukuja.

Vientimme saadaan vetämään kunnolla vain satsaamalla tuottavuuden nostoon ja korvaamalla bulkkituotantoa kalliiden hitech-tuotteiden valmistuksella.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olen toki sitä mieltä että kiky olisi saanut olla painavampi. Olisi pitänyt kokeilla miinusmerkkistä palkankorotuskerrointa.

Mutta turha tästä kikystä on synkistellä.
Nollakorotukset on parempi tilanne kuin plus- merkkiset korotukset.

Sitäpaitsi, kyllä se kilpailukyky nollakorotuksillakin vähän kasvaa, jos kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa, tehdään palkankorotuksia.

Eihän tämä nollakorotus vielä riitä. Pitäisi tehdä pari kolme nollasopimusta heti perään, mutta onhan tämäkin nollakorotus parempi kuin korotuskierros.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset