Tarveharkinta ei välttämättä ole pahasta

Taloussanomat kertoi 12.9, että syyskuun alussa kansanedustajat Emma Kari (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Juhana Vartiainen (kok) olivat Anna Kontulan (vas) johdolla allekirjoittaneet lakialoitteen, jonka tarkoituksena on lakkauttaa saatavuusharkinta (ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta). Uutisen mukaan elinkeinoelämä on pitkään kannattanut saatavuusharkinnan poistoa. Tärkeimpänä perusteluna on käytetty sitä, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi kipeästi tarvitsee.

Ulkopuolista oudoksuttaa aloitteen takana oleva epäpyhä allianssi. Olisi voinut kuvitella, että maahanmuutto, jos mikä, on asia, jossa pääomapiirien ja työväen (jota ainakin vasemmisto sanoo edustavansa) edut ovat vastakkaisia. Johtaahan maahanmuutto (työvoiman tarjonnan kasvu) väistämättä palkkojen laskuun ja pääoman tuottoasteen kasvuun. Toki usein yritetään asiaa kaunistella kertomalla, että maahanmuutossa kaikki voittavat: maahanmuuttajat tuovat mukanaan verotuloja, joilla paikataan kestävyysvaje ja maksetaan kantaväestön eläkkeet. Tämä verotulo- argumentti on ensi kuulemalta uskottavan oloinen, mutta ei kestä lähempää tarkastelua. Maahanmuuttajat kasvattavat toki verotuloja, mutta samaan hengenvetoon on pakko lisätä, että he kasvattavat myös julkisen sektorin menoja. Pitäähän heille tuottaa samalla tavalla julkisia palveluksia ja tulonsiirtoja (sosiaaliturvaa), kuin kantaväestöllekin. Kuvitellaan vaikka, että maahanmuuton vuoksi väestö kasvaisi kaksinkertaiseksi. Eikö ole ilmeistä, että julkiset menot kaksinkertaistuisivat (julkisen sektorin kokoon ei liity ilmeisiä skaalaetuja)! Itse asiassa ainakin lyhyellä tähtäimellä julkisen menot kasvavat enemmän kuin maahanmuuttajien lukumäärä, minkä näkee helposti, kun silmäilee tilastoja maahanmuuttajien työllisyysosuuksista, tulotasosta ja kunnallisten palveluiden kustannuksista.

Selvää tietenkin on, että yritykset haluavat vapauttaa maahanmuuton täysin, mutta on aiheellista kysyä, onko valtiovallan tehtävä markkinataloudessa ”järjestää” yrityksille työvoimaa. Jos yritys ei nykypalkkatasolla saa työvoimaan Suomesta, niin mitä sitten! Mitä kansalaiset häviävät, jos yritys perustaa työpaikkansa vaikka Intiaan. Sinne menevät palkat ja voitot, mutta eivät ne kantaväestölle tulisi, vaikka yritys tulisi Suomeen. Kansantalouden nettosäästämisaste on käytännössä nolla, joten jos yrityksiä perustetaan Suomeen, ne ovat nettomääräisesti ulkomaisen pääoman varassa. Ulkomaiset pääomapiirit saavat tietenkin pääomatulonsa, mutta yritysveron suhteen voi tuskin odottaa paljon enempää, kuin mihin Caruna Oy näyttää pystyvän. Maahanmuutto kasvattaa varmasti kokonaistuotantoa (eli BKT:ta), mutta ei elintasoa (nuppia kohden laskettuja tuloja). Mutta mitä iloa meille olisi siitä, että Suomen BKT olisi 400 miljardia euroa! Eivät leipäjonot siitä mihinkään lyhenisi.

Suorissa sijoituksissa Suomeen on tietenkin hyvät puolensakin ajatelleen teknologisen tietämyksen leviämistä, markkinoille pääsyn helpottamisesta ja osallistumista kansainväliseen työnjakoon. On kuitenkin pakko kysyä, pitääkö kaiken tapahtua yritysten ehdoilla. Jos maahanmuutosta poistetaan tarveharkinta ja kaikki esteet, määräävät yritykset itse asiassa väestön määrän ja koko yhdyskuntarakenteen kehityksen. Ajatus tuntuu hieman pelottavalta, koska yhteiskunta on muutakin kuin joukko yrityksiä ja työpaikkoja. Ja hyödykkeiden ja ihmisten ”vapaa liikkuvuus” ei taida sittenkään olla ihan sama asia.

Ehkä ongelmallisin piirre tarveharkinnan poistamisessa olisi siinä, että silloin nostettaisiin kädet pystyyn kotiperäisten työllisyyden esteiden purkamisesta. Suomen ongelma ei kai niinkään ole ”ihmisten puute” vaan se, että nykyisillä palkoilla, veroasteilla, tulonsiiroilla, asuntohinnoilla on lähes mahdoton työskennellä kasvukeskuksissa tai edes pendelöidä niihin. Mikä siinä on niin vaikeaa, että meillä ei voi olla järjestelmää, jossa omalla palkallaan tulee toimeen (niin että palkka menee työn tekijälle eikä verokarhulle) ja työtä kannattaa sekä tehdä että tarjota työhaluisille. Kontula & kump. voisivat käyttää liike-energiaansa tämän asian pohtimiseen, ennen kuin he lähtevät hakemaan apua kaukomailta.

 

Taloussanomien artikkeli: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005363467.html

Ville Niinistö ja eläkkeet: https://twitter.com/VilleNiinisto/status/905081431503843329

Dataa tuloista ja työllisyydestä: http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf

 

 

 

 

 

meeviren
Sitoutumaton Riihimäki

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu