*

meeviren

Tarveharkinta ei välttämättä ole pahasta

Taloussanomat kertoi 12.9, että syyskuun alussa kansanedustajat Emma Kari (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Juhana Vartiainen (kok) olivat Anna Kontulan (vas) johdolla allekirjoittaneet lakialoitteen, jonka tarkoituksena on lakkauttaa saatavuusharkinta (ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta). Uutisen mukaan elinkeinoelämä on pitkään kannattanut saatavuusharkinnan poistoa. Tärkeimpänä perusteluna on käytetty sitä, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi kipeästi tarvitsee.

Ulkopuolista oudoksuttaa aloitteen takana oleva epäpyhä allianssi. Olisi voinut kuvitella, että maahanmuutto, jos mikä, on asia, jossa pääomapiirien ja työväen (jota ainakin vasemmisto sanoo edustavansa) edut ovat vastakkaisia. Johtaahan maahanmuutto (työvoiman tarjonnan kasvu) väistämättä palkkojen laskuun ja pääoman tuottoasteen kasvuun. Toki usein yritetään asiaa kaunistella kertomalla, että maahanmuutossa kaikki voittavat: maahanmuuttajat tuovat mukanaan verotuloja, joilla paikataan kestävyysvaje ja maksetaan kantaväestön eläkkeet. Tämä verotulo- argumentti on ensi kuulemalta uskottavan oloinen, mutta ei kestä lähempää tarkastelua. Maahanmuuttajat kasvattavat toki verotuloja, mutta samaan hengenvetoon on pakko lisätä, että he kasvattavat myös julkisen sektorin menoja. Pitäähän heille tuottaa samalla tavalla julkisia palveluksia ja tulonsiirtoja (sosiaaliturvaa), kuin kantaväestöllekin. Kuvitellaan vaikka, että maahanmuuton vuoksi väestö kasvaisi kaksinkertaiseksi. Eikö ole ilmeistä, että julkiset menot kaksinkertaistuisivat (julkisen sektorin kokoon ei liity ilmeisiä skaalaetuja)! Itse asiassa ainakin lyhyellä tähtäimellä julkisen menot kasvavat enemmän kuin maahanmuuttajien lukumäärä, minkä näkee helposti, kun silmäilee tilastoja maahanmuuttajien työllisyysosuuksista, tulotasosta ja kunnallisten palveluiden kustannuksista.

Selvää tietenkin on, että yritykset haluavat vapauttaa maahanmuuton täysin, mutta on aiheellista kysyä, onko valtiovallan tehtävä markkinataloudessa ”järjestää” yrityksille työvoimaa. Jos yritys ei nykypalkkatasolla saa työvoimaan Suomesta, niin mitä sitten! Mitä kansalaiset häviävät, jos yritys perustaa työpaikkansa vaikka Intiaan. Sinne menevät palkat ja voitot, mutta eivät ne kantaväestölle tulisi, vaikka yritys tulisi Suomeen. Kansantalouden nettosäästämisaste on käytännössä nolla, joten jos yrityksiä perustetaan Suomeen, ne ovat nettomääräisesti ulkomaisen pääoman varassa. Ulkomaiset pääomapiirit saavat tietenkin pääomatulonsa, mutta yritysveron suhteen voi tuskin odottaa paljon enempää, kuin mihin Caruna Oy näyttää pystyvän. Maahanmuutto kasvattaa varmasti kokonaistuotantoa (eli BKT:ta), mutta ei elintasoa (nuppia kohden laskettuja tuloja). Mutta mitä iloa meille olisi siitä, että Suomen BKT olisi 400 miljardia euroa! Eivät leipäjonot siitä mihinkään lyhenisi.

Suorissa sijoituksissa Suomeen on tietenkin hyvät puolensakin ajatelleen teknologisen tietämyksen leviämistä, markkinoille pääsyn helpottamisesta ja osallistumista kansainväliseen työnjakoon. On kuitenkin pakko kysyä, pitääkö kaiken tapahtua yritysten ehdoilla. Jos maahanmuutosta poistetaan tarveharkinta ja kaikki esteet, määräävät yritykset itse asiassa väestön määrän ja koko yhdyskuntarakenteen kehityksen. Ajatus tuntuu hieman pelottavalta, koska yhteiskunta on muutakin kuin joukko yrityksiä ja työpaikkoja. Ja hyödykkeiden ja ihmisten ”vapaa liikkuvuus” ei taida sittenkään olla ihan sama asia.

Ehkä ongelmallisin piirre tarveharkinnan poistamisessa olisi siinä, että silloin nostettaisiin kädet pystyyn kotiperäisten työllisyyden esteiden purkamisesta. Suomen ongelma ei kai niinkään ole ”ihmisten puute” vaan se, että nykyisillä palkoilla, veroasteilla, tulonsiiroilla, asuntohinnoilla on lähes mahdoton työskennellä kasvukeskuksissa tai edes pendelöidä niihin. Mikä siinä on niin vaikeaa, että meillä ei voi olla järjestelmää, jossa omalla palkallaan tulee toimeen (niin että palkka menee työn tekijälle eikä verokarhulle) ja työtä kannattaa sekä tehdä että tarjota työhaluisille. Kontula & kump. voisivat käyttää liike-energiaansa tämän asian pohtimiseen, ennen kuin he lähtevät hakemaan apua kaukomailta.

 

Taloussanomien artikkeli: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005363467.html

Ville Niinistö ja eläkkeet: https://twitter.com/VilleNiinisto/status/905081431503843329

Dataa tuloista ja työllisyydestä: http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Epäselväksi jäi vain, miksi uskot vikamiehen tietävän tarpeen paremmin kuin palkkaava yritys?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tekstiä voi näköjään tulkita monella eri tavalla.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Aivan. Työantajan tulisi aina kuuluakin liittoon ennen kuin voi palkata tekijän ulkomailta, ja maksaa TES:n mukaista palkkaa. Ulkomaalaisen voisi palkata jos Suomesta ei sitten, edes kohtuullisen koulutuksen jälkeen, löytyisi työlle tekijää. TE-toimiston ja kunnan tehtävinä tulisi olla hoitaa muutto(kustannukset) ja kohtuuhintaisen asunnon hankinta Suomessa asuinpaikkaa työn perässä vaihtavalle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pitkässä juoksussa niin palkat kuin palkkasopimuksetkin joustavat työn tarjonnan mukaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Se maahanmuuttaja on Suomessa niiden samojen työllistämisen esteiden piirissä.

Maahanmuuttajille tulee yllätyksenä Suomen työmarkkinoiden pienuus. Väkeä on noin Pietarin kaupungin verran. Täällä ei toimi se mikä toimii kotimaassa, eli jos ei alan töitä löydy kotimaassa niin isommilla työmarkkinoilla aina jotain töitä löytyy.

Robotiikka, automaatio ja tekoäly vähentää rutiinitöitä. Esimerkiksi asiakaspalveluun IT-yritykset ovat alkaneet myymään Suomessa tekoälyratkaisuja. Automaattikassat yleistyvät kaupoissa.

Tämän kehityksen keskellä maahanmuuttajalla vierähtää noin 5 vuotta suomen kielitaidon opiskelussa ja suomalaisen ammattipätevyyden hankinnassa.

Olen paljon tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Eräs irakilainen maahanmuuttaja ihmetteli minulle miten vaikeaa on Suomessa löytää töitä ja tarvitaan erilaisia lippuja ja lappuja työn saamiseksi.
Minulla on lähiomaisena maahanmuuttaja.

Jos he oikeasti tietäisivät ennen muuttamista Suomeen minkälaiset työmarkkinat täällä on, niin valitsisivat toisen maan varmasti.

Suomalaisen terveydenhuollon taso aiheuttaa heille järkytyksen. Se on toinen aihe mikä nousee esiin, kun keskustelen maahanmuuttajien kanssa. No teemme sen eteen noin 40% vuoden työajasta taksvärkkiä valtiolle.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Akateemisissa vasemmistopiireissä maahanmuuttovastaisuus on hyljeksitty aate, koska se korostaa kyseenalaistettua kansallisvaltioideologiaa. Esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia pidetään kansainvälisenä eikä kansallisena kysymyksenä. Kansallisvaltioideologia nähdään kaltevana pintana kohti sotia ja lopulta myös omin kansalaisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia.

On tietenkin totta, että matalapalkka-alojen rivityöntekijöiden ja silpputyöläisten keskuudessa on paljon maahanmuuttovastaisuutta, mutta ammattiyhdistysliikkeen johto ja asiantuntijaporras suodattavat tämän ideologian pois ennen kuin se pääsee vaikuttamaan työmarkkinaneuvottelupöydissä. Mikäli työperäisen maahanmuuton pelätään polkevan palkkoja, ei vaadita rajoja kiinni vaan sen sijaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden ottamista suomalaisten yleissitovien työehtosopimusten piiriin, mikäli heidän työsuoritteensa selvästi kohdistuu Suomeen. Tämä taktiikka on nähty esimerkiksi satamien saarroissa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eipä niitä työehtoja juuri noudateta ulkomaisten kohdalla. Käytännön kokemusta on. Tes järjestelmä telakoilla ja rakennuksilla on siltä osin jo historiaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"...matalapalkka-alojen rivityöntekijöiden ja silpputyöläisten keskuudessa on paljon maahanmuuttovastaisuutta, mutta ammattiyhdistysliikkeen johto ja asiantuntijaporras suodattavat tämän ideologian pois ennen kuin se pääsee vaikuttamaan työmarkkinaneuvottelupöydissä". On se hyvä, että johto osaa asiansa, eivätkä rivityöntekijät pääse sotkemaan asioita.
Mutta kerro, miten yleissitovilla sopimuksilla pidetään palkat "korkealla", jos maahan tulee vaikkapa vain 1.8 miljoonaa vierastyöläistä, mikä oli Jyrki Kataisen tarvearvio 2007.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun havaintoni on se, että jos jonkun alan palkat Suomessa lievästikään laskevat työperäisen maahanmuuton takia, se ajaa alalta suomalaiset työntekijät työttömyyskortistoon ja laskee suomalaisten nuorten halukkuutta kouluttautua kyseisille aloille.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Miten AY-liikkeen johto reagoi tähän? Seuraa tilannetta valppaasti...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Monia töitä tehdään pelkästään ulkomaisin voimin jo nyt. Suomalaiset firmat eivät vain pärjää hinnoissa. Näin ainakin telakoilla näyttäisi olevan. Sama meno ollut jo 20v ydinvoimala työmaalla.

Eipä ihme, että sdp on työväetön työväenpuolue ja ay-liikekin näyttäisi menettävän maksavia jäseniään jatkuvasti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #26

Maahanmuuttajat eivät taida juuri liittyä liittojen jäseniksi. Mutta ilmeisesti liitoilla on muuta rahoitusta (omaisuustuloja) sen verran enemmän, että ne eivät ole suuremmin reagoineet tilanteeseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #27

Jonkin verran kyllä heitä on liittynyt. Mutta ei heitä oman kokemukseni mukaa paljon ole. Ajoihan esim sähkliitto olikuluodossa maksamattomia palkkoja. Mutta se oli lähinnä näytösluonteista. Ei muutanur oikein mitään.

Minäkin voisin liittyä takaisin, jos tähän asiaan tartuttaisiin. Tosin myös jäsenmaksun pitäisi olla nykyistä huomattavasti matalampi ja liittojen työntekijöiden edut hieman samaa luokkaa kuin meillä edustettavilla.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kyseessä oli Kataisen osalta teoreettinen arvio ja hän sanoi itsekin, ettei kahden miljoonan maahanmuuttajan vastaanotto tuolla aikavälillä olisi realistista.

https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On mielenkiintoista lukea, mitä Katainen tarkasti ottaen sanoi. Hän sanoi todellakin, luku on epärealistinen, mutta seuraavassa lauseessa hän tarkensi, että se on epärealistinen, koska hän ei usko, että näin suurta määrää voidaan saada. Nykynäkyminen saamisessa ei taitaisi olla ongelmia; lukujen pitäisi vain olla samaa suuruusluokkaa kuin Ruotsissa 2015.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #13

Tekee pahaa myöntää, mutta Katainen on jälleen oikeassa. Suomeen tuskin saadaan lähes kahta miljoonaa ulkomaista työntekijää 5-10 vuodessa ja vielä vähemmän samaa määrää pakolaisia. Ellei tapahdu planeetanlaajuista ympäristökatastrofia, tai vastaavaa. Tietysti Venäjä saattaa tulevaisuudessa romahtaa, jolloin tänne voi tulla miljoonakin emigranttia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #15

Että on Katainen aina (?) oikeassa. 2007 Katainen sanoi, että tarvitaan 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä paikkaaman työikäisen väestön väheneminen. Uusimpien arvioiden mukaan työikäinen väestö vähenee 2020 mennessä (2007 arvioihin verrattuna) hieman yli 100 000 henegellä. Millä matematiikalla 100 000 ihmisen korvaamiseen tarvitaan 1.8 miljoonaa?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #20

Sitä kannattaa kysyä Kataiselta. Otin kantaa vain siihen olisiko tuon maahanmuuttajamäärän ottaminen realistista, olisiko noin montaa muuttajaa tulossa ja jos olisi niin mistä syystä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Minua ikävä kyllä vaivaa joka päivä enemmän seuraava ajatusrakennelma:

Maahan päästettiin kontrollitta yli 30000 vierasmaalaista, joista valtaosa oli nuoria miehiä. Erityisesti Vartiainen oli toitottanut aikaisemmin, että työn tarjonta lisää työpaikkoja. Tietenkin sen hintaa alentamalla, joka jäi häneltä mainitsematta. Myös Sipilän näin tätä toistelevan.

Maahantulijat tarjosivat näihin puheisiin kätevän vastauksen. Sitä vauhditti mukavasti vielä pääministerin ilmoitus oman talon luovuttamisesta majoitustarkoituksiin. Kun tulijoita ei olisi tarvinnut välttämättä maahan päästää ja kun ratkaisuja ei vieläkään näytä asioiden oikaisemiseksi löytyvän, tässä tuntuisi olevan takana mietitty johdonmukaisen suunnitelman.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kannattaa muistaa, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole enää kymmenosaakaan siitä, mitä se oli pari vuotta sitten.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Turvapaikan hakijoiden lukumäärä on - ainakin periaatteessa - eri asia kuin työperäinen maahanmuutto. Työperäisen maahanmuuton osalta kyse on kai siitä, mitä me haluamme, mikä on meidän tietoinen politiikkamme työvoiman (asukkaiden) maahantulon suhteen. Pakolaisuuden suhteen tilanne ei tunnu olevan oikein kenenkään käsissä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #14

Tottakai se on on eri asia. Suurin osa maahanmuutosta on työperäistä maahanmuuttoa. Suurimmmat maahanmuuttajaryhmät ovat jo parikymmentä vuotta olleet virolaiset ja venäläiset, ja he eivät ole pakolaisia.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

"on aiheellista kysyä, onko valtiovallan tehtävä markkinataloudessa ”järjestää” yrityksille työvoimaa."

Tuo kysymys on täysin aiheeton, koska tarveharkinnan poisto ei liity mitenkään siihen, että valtio järjestää yrityksille työvoimaa.

Jos asia X on laillista, ei se tarkoita, että valtio järjestää ihmisille / yrityksille asian X.

Jos auton omistaminen on laillista, ei se tarkoita, että valtio järjestää ihmisille autoja.

Jos ulkomaisen ihmisen palkkaaminen ilman tarverharkintaa on laillista, ei se tarkoita, että valtio järjestää yrityksille työvoimaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä "järjestää" -sana ei oikein sovi tähän kontekstiin. Mutta olennainen kysymys on loppujen lopuksi se, onko valtiolla (annetaanko valtiolle) mitään roolia maahantulon säätelyssä. Oikeastaan voi kysyä, mihin valtiota oikein tarvitaan?
Mitä tulee niihin autoihin, liittyy niihin vissi ero ihmisiin verrattuna. Jos ostan kaupasta auton (tuon auton Saksasta), en voi kovin uskottavasti vaatia, että minulle rakennetaan oma moottoritie. Mutta jos yritys "tuo" työvoimaa ulkomailta, se varmaan automaattosesti olettaa, että valtio järjestää vaadittavat yhteiskunnaliset palvelut (terveydenhoito, koulutus, asunnot ym).

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Toivottavasti persut ovat jo pyytäneet kolumnin kirjoittajaa tekemään talouspoliittista ohjelmaansa

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Tämän blogin perusteella hän sopisi kyllä heidän ohjelmiaan kirjoittamaan. Ensin humanitaarisen maahanmuuton ennustettiin murentavan suomalaisen kulttuurin ja nyt sitten samaa povaillaan työperäisen maahanmuuton osaltakin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Blogissa ei puhuta kulttuurista. Blogissa otetaan kantaa siihen, onko ns. työperäinen maahanmuutto pelkästää hyvästä talouden kannalta.
Keskustelua helpottaa, jos ollaan samaa mieltä siitä, mistä keskustellaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Tässä hiukan numerotietoa jatkoksi. Kun Suomen valtion budjettia tarkastellaan kokonaisuutena, tämä kuuluu joukkoon. Mihin kaikkeen raha riittää? On huima ero siinä, että 80-luvulla valtion velka oli alimmillaan noin 3 miljardia euroa, mutta nyt noin 100 miljardia euroa - ja nousussa.

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

En usko kulttuurin romahtamiseen nyt ensi hätään mutta lompakon päälle tämä muuttoliike, joka ei meidän tarpeistamme lähde, tulee käymään ja käykin jo.

Käyttäjän SeppoVehvilinen kuva
Seppo Vehviläinen

Suomalaisen kulttuurin romahduttaminen näyttää onnistuvan ihan ominkin voimin kun toimittajat takertuvat autistin lailla erään puolueen presidenttiehdokkaan vakaumukseen jolla ei ole mitään tekoa viran hoitamisen kanssa.

Ei taitaisi onnistua sama muslimitaustaisen poliitikon kohdalla ilman oikeassa olevan vähemmistön someraivoa ja rasistin leimaa loppuiäksi?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset