Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta vielä kerran
Anna Kontulan ym. 2. syyskuuta jätetyssä lakialoitteessa, jonka peräti 108 kansanedustajaa on allekirjoittanut, ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman palkkaamisen tarveharkinnan purkamista perustellaan lupaprosessin hankaluudella ja ulkomaisten työntekijöiden liikkuvuuden helpottamisella. Näistä asioista on hieman vaikea vääntää kättä, koska tarveharkintaan liittyy aina oma joustamattomuutensa, oli kyse sitten mistä tahansa hallinnollisesta säätelystä.
Mutta ajatellaan, mitä merkitsisi, jos meillä ei olisi ETA-alueen ulkopuoliseen ns. työperäisen maahanmuuton suhteen mitään hallinnollista säätelyä. Yritykset voisivat tuoda maahan niin paljon työvoimaa, kuin ne katsoisivat tarpeelliseksi. Käytännön implikaatio kai olisi, että yritykset (yksinään) päättäisivät Suomen väestökehityksestä ja yhdyskuntarakenteesta.
Ongelma on kuitenkin siinä, että yritykset eivät suinkaan sisäistäisi toimintansa kaikki kustannuksia. Toki ne maksaisivat palkan ja pakolliset työvoimakustannukset, mutta eivät ne tietenkään maksaisi maahanmuuttajien hyvinvointipalveluksia (terveydenhoito, koulutus, kulttuuri jne.) eivät poliisin, oikeuslaitoksen ym. kustannuksia, eivät tulonsiirtoja, eivätkä ne huolehtisi asunnoista, liikenneyhteyksistä jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tuntuu hieman oudolta, että julkinen valta luovuttaisi näin tärkeässä asiassa täyden päätäntävallan pääomapiireille.
Vierastan ajatusta (pelkästään tai pääsääntöisesti) ulkomaisella työvoimalla toimivasta yritystoiminnata muutenkin. Se kuulostaa pahaenteisesti samanlaiselta kuin Viron neuvostomiehityksen aikainen ”teollistaminen, jossa kantaväestöllä ei ollut sanan sijaa sen suhteen, keitä ja miten paljon tulee mihinkin Viron piirikuntaan. Meillä työperäinen maahanmuutto tuntuu herättävän kovasti innostusta, koska kuvitellaan se olevan ilmaisen lounaan: saadaan verotuloja ulkomaisilta työntekijöiltä ja yrityksiltä. Tässä ajatuskulussa on kuitenkin paha näköharha. Verotulojen vastineena on aina saman suuruinen tarve menoille. Maahanmuuttajat tarvitsevat samat sosiaaliset ja muut palvelukset sekä tulonsiirrot kuin kantaväestökin. Ei tänne muuta ainuttakaan ihmistä, joka ei käyttäisi jalkakäytäviä, vesijohtoja, liikenevälineitä, terveydenhoitoa jne. (taas se pitkä lista yhteiskunnallisista palveluksista ja tulonsiirroista).
Toki jos tänne muuttaa huippuosaajia, joiden kuukausitulot ovat 10 000 euroa tai enemmän, valtio ja koko yhteiskunta nettoavat, mutta meissä heitä on? Jos nimenomaan heitä muuttaisi Suomeen, YLE:n uutistoimitus oli päivittäin Helsinki-Vantaalla tekemässä heistä uutisia; nyt on tyytyminen bussikuskeihin. Ns. asiantuntijan statuksella tulevan ulkomaisen työntekijän tuloraja on vain 3000 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että julkinen valta jää miinukselle tulojen ja menojen suhteen. Ainakin Ruotsin esimerkki viittaa siihen, että rajoitusten poistamisen jälkeen tulijat olisivat pääsääntöiset paljon pienempituloisia, joten pelkästään fiskaaliselta kannalta tällaisessa maahanmuutossa ei olisi paljon järkeä.
Mutta kyse ei ole pelkästään julkisen vallan tuloista ja menoista. Olennaista on se, miten muutos vaikuttaisi kansalaisen X elämään. Kontulan ym. aloitteen perustelussa yritetään häivyttää kaikki pelot tutulla Juhana Vartiaisen tekstillä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: Tarveharkinnan säätämisvaiheessa saatavuusharkinnan ajateltiin turvaavan Suomen työmarkkinoilla jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Työsuhteiden määrä ei kuitenkaan ole vakio, eikä ole olemassa näyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen heikentäisi kantaväestön tai maassa jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Ei ole myöskään syytä olettaa, että saatavuusharkinta vaikuttaisi oleellisesti suomalaiseen palkkatasoon. Mahdollisen ”palkkadumppauksen” kannalta merkitykselliset päätökset tehtiin jo säädettäessä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella.
Ideana näissä lauseenparsissa on se, että työvoiman tarjonnan kasvu ei ole keltään pois, eikä se laske palkkoja. Ajatuskulku on aika erikoinen taloustieteen näkökulmasta. Palkkaus on riippumaton työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrästä. Teknisesti tämä tarkoittaa sitä, että työvoiman kysyntä on täysin palkkajoustavaa; yhden euron lasku palkoissa johtaa miljoonaan uuteen työpaikkaan. Rohkenen hieman epäillä tätä logiikkaa, mutta tietysti sitä voisi kokeilla esimerkiksi Helsingin kaupungin osalta. Toki Kontula ja Vartiainen voisivat ”estimoida” tällaisen kysyntäkäyrän.
Monesti asia kuitataan sanomalla, että mitään ongelmaa ei ole, jos työnantajat vain noudattavat työehtosopimuksia. Mutta eivät työehtosopimukset ole työmarkkinoiden tilasta riippumattomia. Taatusti sopimukset tehdään eri tavalla, jos työttömyysaste on yhden prosentin sijaan 50 %. Jos työvoiman ”halpatuonti” vielä keskittyy tietyille (palvelu)aloille, palkat laskevat tavallista enemmän, kantaväestön edustajat ”häipyvät” tyystin, eikä näillä aloilla enää päde samat säännöt kuin nykyjärjestelmässä. Mitä hyötyä on silloin sopimuksista ja laeista, jos niitä ei kukaan noudata!
Toki työmarkkinoilla olisi tarvetta muutoksille – ainakin pienten yritysten osalta – mutta on jotenkin vastenmielistä, että muutokset tehdään, tai ainakin niihin pyritään, ”keittiön kautta” ilman kansalaiskeskustelua ja analyysiä samalla kun lasku jää yhteiskunnalle.
Kontulan aloitteen saama innostunut vastaanotto eduskunnassa on merkillinen. Kansanedustajat näyttävät tekevän kaikkensa, jotta he (ja julkinen valta) olisivat tarpeettomia. Jos näin on, herää kysymys, kannattiko laittaa yli 300 miljoonaa Eduskuntatalon remonttiin?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)
Tässä jäi käsittelemättä vihervasemmiston varsinainen motiivi tarveharkinnan poistamiselle. Se on yksinkertaisesti Suomen turvapaikkalainsäädännön täydellinen mitätöinti. Kielteisen päätöksen saanut työllistyy kevyesti maanmiehen pizzeriaan ja kielteisen päätöksen voi dumpata roskikseen.
Keskustan vaaliohjelmassa sanotaan, että ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta on poistettava.
YLE
Kotimaa12.3.2015
Ulkomaisen työvoiman tarve vähenisi, jos kotimaiselle, kieltämme jo puhuvaan lukutaitoiseen koulupudokkaaseen uhrattaisiin sama energia (raha) jonka uhraamme muualta tulleeseen ummikkon.
Vaikka kyse on taloudesta, liittyy tarveharkinnan poistoon muutakin. Selvää on, että rikollisille ja hyväntahtoisille hölmöille etukäteiskontrollin poistaminen on todellinen tanssiinkutsu järjestelmän väärinkäytölle. Mitä sitten tehdään. kun osoittautuu, että työpaikka lakkasi olemasta yhden päivän jälkeen tai sitä ei ollut ollenkaan? Mitä hyödyttää kontrolloida jälkikäteen työntekijöitä maahantuovien yritysten kyseenalaisia toimia, esimerkiksi rahastusta työluvilla. Se, että olemassaolevat yritykset eivät ole laajamittaisesta väärinkäyttäneet nykyistä järjestelmää, ei ole mikään tae siitä, että etukäteiskontrollin purkamisen jälkeen toimittaisiin samoilla pelisäännöillä.
Eihän tuota harkintaa käytettäisi esim. Yhdysvalloissa, ellei maalla olisi pitkää historiaa maahanmuuton, lähinnä siirtolaisuuden alalta - toki myös pakolaisuuden. Tuo "tanssiinkutsu" mm. järjestelmän väärinkäyttäjille ei todellakaan kaikuisi kuuroile korville - sen olettaisi jopa Suomen kansanedustajien ymmärtävän, vaan ei.
Siksi lienee vain parasta kuunnella Carl Maria von Weberin "Tanssiinkutsu" ja kuulla se eleganttina kontrastina niille vitsauksille, joita 108 kansanedustajaa polvet ruvella kerjää:
https://www.youtube.com/watch?v=g23sP4fSZ5E
Järjen ääni - mutta kukapa sitä eduskunnassa nykyisenä totuuden jälkeisenä aikana kuuntelisi?
Tarveharkinnasta luopuminen on vihervasemmistolle ideologinen itsestäänselvyys ja oikeistolaiselle bisnesmaailmalle keino halpatyövoimalla lisätä tulojaan. Ei siis 108 kansanedustajan kannatus Kontulan lakialoitteelle ole mikään yllätys, valitettavasti. Suomen ja suomalaisten tulevaisuus ja menestys ei kiinnosta enää kuin vähemmistöä. Pyrkimys tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kuuluu menneisyyteen. Tulevaisuuteen kuuluu vääränlaisen kansan vaihtaminen parempaan.
lainaus:
. Ei siis 108 kansanedustajan kannatus Kontulan lakialoitteelle ole mikään yllätys, valitettavasti.
Ei.Eikä mistä muista puolueista loput oli kun vasemmistoa on 12 kansanedustajaa?
Ne 96 muuta?
Tämä vasemmiston hapatus on taas käsittämätöntä.
1. Maahanmuuttajilla on tietoa ja taitoa jota Suomi tarvitsee
2. Maahanmuuttajat eivät pääse duuniin Suomeen, koska he eivät ylitä tarveharkinnan rimaa, jolloin heiltä puuttuu sellaisia tietoja ja taitoja, joita Suomi tarvitsee
3. Tarveharkinnasta pitää luopua, jotta maahanmuuttajat pääsevät Suomeen tuomaan tietonsa ja taitonsa
Eli miten se nyt oli, onko maahanmuuttajilla tietoja ja taitoja vai ei? Jos on, miksi he eivät ylitä tarveharkinnan rimaa? Jos he eivät ylitä, miksi heidän pitäisi päästä Suomeen työttömiksi?
AllekirjoitusOsa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut...
Mikä erottaa puolueita toisistaan? Ei saa selvää. Miksi me tarvitsemme > 8 puoluetta eduskunnassa? Ei siihenkään saa vastausta. Mutta hyvä uutinen on, että pääomapiirit ja työväenluokka ovat lopettaneet vuosisatoja jatkuneen vastakkainasettelunsa. Odotettavissa on siis vähintäänkin suuria järjestöfuusioita.
AllekirjoitusOsa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut...
On selvää, että sääntelyn purkaminen on ainoa järkevä tapa hillitä julkisen talouden paisumista.
Professori Viren kirjoittaa: "Käytännön implikaatio kai olisi, että yritykset (yksinään) päättäisivät Suomen väestökehityksestä ja yhdyskuntarakenteesta."
Mikä taho Suomessa voisi päättää, millaista työvoimaa yritykset oikeasti tarvitsevat ja mistä niiden tulisi työvoimaa palkata? Mistä viranomainen voisi tieto-taitonsa ammentaa?
On toki selvää, että sääntelyllä pyritään suojaamaan palkkataso mahdolliselta polkuhinnoittelulta. Silti on mahdollista, että tuollaisen viranomaiskoneiston ylläpitäminen ja sen aiheuttamien taloudellisten haitat ja investointien hidastaminen maksaa lopulta huomattavasti enemmän kuin sääntelyn poistamisen aiheuttamien haittojen korjaaminen.
Infran kulumien korjaaminen maksaa aina. Jalkakäytävän ylläpito maksaa myös silloin, kun kukaan ei jalkakäytävällä kävele. Sadevesiviemäri kuluu aina kun sataa. Kun kulkijoita on enemmän, jalkakäytävän ylläpito/jalankulkija maksaa vähemmän kuin silloin, kun kylänraitti kumisee tyhjyyttään. Sadevesiviemäröinnin kulut / asukas on helppoa laskea alenevan, kun maksajien määrä kasvaa.
Yritykset voivat nyt ja tulevaisuudessa päättää täysin vapaasti, miten paljon ja millaista työvoimaa ne ETA-alueen sisältä haluavat rekrytoida. Euroopan talousalueella on 513 miljoonaa asukasta, kai sen pitäisi ensi alkuun riittää työvoimatarpeisiin.
Eri sitten on, kun mennään Euroopan ulkopuolelle. Ja silloin ensimmäinen kysymys on, mitä suomalainen yhteiskunta hyötyisi siitä, että meillä olisi yrityksiä, joiden työvoima tulisi (käytännössä) kehitysmaista verrattuna siihen, että yritykset sijoittuisivat kehitysmaihin. Jos voit osoittaa, että me todellakin hyödyttäisiin "big time", kerro mistä tulos tulee.
Säätelyn purkaminen näyttää olevan kaikkien huulilla. Ihan hyvä. Tuntuu vaan hieman falskilta, kun nekin, jotka käänteessä haluavat enemmän säätelyä ja suurempaa julkista sektoria, nyt tarveharkinnan purkamisen yhteydessä heittäytyvät äärimmäisiksi säätelyn purkajiksi.
Kyse on myös siitä, että yritysten voi olla vaikea saada Euroopan talousalueella olevaa työvoimaa siirtymään Suomeen.
Suomi hyötyy jokaisesta työntekijästä, tulipa työntekijä Suomesta, Euroopan talousalueelta tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Mielikuva, että Euroopan ulkopuolelle mentäessä alkaa "kehitysmaat", kertoo vain Virenin maailmankuvan kapeudesta. Toki on niin, että osaajia voi olla helpompi houkutella esimerkiksi Intiasta tai Kiinasta kuin esimerkiksi Saksasta.
Mitä hyötyisimme siitä, että toisimme parituhatta taitavaa suunnittelijaa Intiasta? Jos he olisivat perheellisiä, saisimme neljä tuhatta veronmaksajaa, paljon lapsia, ison satsauksen tulevaisuuteen. Jollekin pienelle kunnalle tuollainen purskaus olisi onnenpotku. Takaisivathan ne huoltovarmuutta vuosiksi eteenpäin.
Pääkaupunkikin hyötyisi ihan samalla tavalla, vaikkakaan ei ole samalla tavalla uusista tulijoista riippuvainen.
Ei nyt sentään... Kerro minulle, miten paljon Suomi hyötyy (nettona) 500 tai 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevasta työntekijästä tai "yrittäjästä".
Tarveharkinnan purkua ajavat tuskin aikovat hankkia työntekijöitä Japanista ja Yhdysvalloista vaan tietenkin kehitysmaista. Vai väitätkö tosissaan, että tarkoituksena on hankkia työntekijöitä maista, joissa palkkataso on Suomea korkeampi?
Kannattaisi ehkä keskittyä kokonaisuuksiin, eikä toistella "raketti-insinööri" -mielikuvaa.
Ilman halpatyövoimaa Turussa ei rakennettaisi laivoja.Osaat varmaan itse arvioida hyödyn.
Ilman halpatyövoimaa Suomessa ei rakennettaisi laivoja, nykyisin ei myöskään rakennettaisi rakennuksia, ei olisi peliyrityksiä, ei it-yrityksiä. Ilman halpatyövoimaa kuihdutamme taloutemme ja pääsemme itse halveksumaasi luokkaan "kehitysmaa".
Mistä sinä Japanin ja USAn keskusteluun nykäisit? Mikset keskustelisi Kiinasta ja Intiasta? Nuo maat sinulle ihan tarjottimella edellisessä kommentissani ojensin. Maat ovat eivät kehitysmaita, vaan kehittyviä maita. Noiden maiden palkkataso ja maiden sisäinen teknologinen kyvykkyys on tuntuvasti Suomea alemmalla tasolla. Näin ollen yrityksemme voivat houkuttaa osaajia tarjoamalla kilpailussa parempaa palkkaa ja kehittyneempää teknologista ympäristöä edelleen kehitettäväksi. Samalla nämä osaajat kehittävät itseään ja hyöty on poikii kaikille, myös näille osaajille kehittyvän palkkatulon muodossa.
Tunnut kovasti juuttuneen näkemykseen kehitysmaiden väestölle tarjottaviin muutaman sadan euron palkkatarjouksiin. En todellakaan ymmärrä, mistä löytäisit yrityksiä, jotka pyrkisivät kehittämään kuvaamaasi liiketoimintaa Suomessa. Tuon kaltainen yritystoiminta toimisi vain Virenin omassa mielikuvituksessa.
Pointtisi käy selväksi ensimmäisistä sanoista "ilman halpatyövoimaa...." Kokeile itse olla "halpatyövoimana".
Jos pyrimme jatkamaan esimerkiksi rakennusteollisuuden kotimaisuuden säilyttämistä, työvoimakustannusten nousulle ei ole mahdollisuutta. Rakennuselementtiteollisuus voi hyvin toimia vaikkapa Virossa ja toimittaa suomalaisrakentajien tarvitsemat elementit.
Vaikka se teille Suomen Perustassa sopiikin mainiosti, että yritykset siirtävät tuotannon ja yrittämisen ulkomaille, on monelle suomalaiselle rakennusteollisuuden parissa leipäänsä tienaavalle tärkeää, että liiketoiminta on kannattavaa myös maamme rajojen sisäpuolella.
Yrityksissä tarvitaan monenlaisia tekijöitä, perusahertajista asiantuntijoihin. Jokaiselle sektorille voi osaamista löytyä Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Ei meidän tarvitse jäädä unelmoimaan maailmasta, jossa vain suomalaisen tekemä työ olisi jonkin arvoista.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy, kun pidämme huolta huoltosuhteesta ja siitä, että nousun aikaan riittää kasvun tekijöitä.
Keskustellessani kanssasi jäin ihmettelemään monesti heittojasi, esimerkiksi sitä, että mainitsit Soinin ulkomaanmatkakustannukset osoittamaan, etteivät julkisen talouden menot olisi yksityisyrityksen tuloja. Kun tituleeraat itseäsi taloustieteen professorina, heittosi tuntuivat jopa tavallisen maallikon näkövinkkelistä katsottuna kevyiltä. Kevyistä heitoistasi päätellen näyttää siltä, ettet kirjoita etkä kommentoi talousasiantuntijan, vaan maahanmuuttovastaisen ideologisen ajatushautomon edustajana. Ehkäpä tuon tiedon lisääminen profiiliisi olisi tarpeen.
"Suomi hyötyy jokaisesta työntekijästä, tulipa työntekijä Suomesta, Euroopan talousalueelta tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta."'
Ei hyödy jos valtion täytyy tukea enemmän kuin työntekijä maksaa veroja ja tästä nimenomaan on kysymys kun entistä useampi työntekijä ei pärjää ilman asumistukea ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. On erinomaisen typerää tuottaa työvoimaa ulkomailta samalla kun maksetaan työttömyyskorvauksia suomalaisille.
Minkä koulukunnan opeilla työhön kelpaamattoman ottaminen työttömäksi Suomeen hillitsee julkisen talouden paisumista?
Samoin voisi kysyä mistä lähtien ammattitaitoinen irtisanottu työtön on työtä vieroksuva ja tarvitsee aktiivitoimia opettelemaan tekemään työtä?
Miksi ex-palkansaaja joka on joka tilistä maksanut sosiaaliturvaansa veroja,yks kaks putoaakin kansan sosiaaliturvasta ulos? Ja saa työttömyyteen "toisaikaista" toimeentulotukea. Joka on ollut -94 lähtien työttömän ainoa tuki Kelasta kun putoaa peruspäivärahalle.
Muut saa tulojensa päälle kaikki tuet Kelasta mihin on oikeutettu.
Pistämällä tikkua ristiin 12x vuodessa OP seinään ilmestyvistä tuista.
Ilman mitään velvoitteita.
Kone sanoo irti 1 000 henkeä Nokia 190.Työtä vieroksuvia? Laiskoja "sossu-pummeja?
Yritän Parkkola, jälleen kerran keskustella kanssasi. Minkälaisen yrityksen uskoisit ottavan ja maksavan työhön kelpaamattomien siirtymisen työntekijöikseen? Mikäli Suomeen työntekijöiksi siirtyneet eivät työllistyisi, voisi työ- ja oleskeluluvan peruuttaa muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tarvitsemme joka tapauksessa uusia työntekijöitä ja veronmaksajia, halusitpa Parkkola sitä tai et. Pelkkien suomalaisten varassa emme tulevaisuudessa pärjää.
Tuolla hyvä kirjoitus tästä ongelmasta joka seuraa siitä kun ulkolaisia palkataan miten vaan. Liittyy läheisesti aiheeseen.
"Äärioloissa Äänekoskella"
Alla linkki PDF:ään (jos ei toimi niin yo. linkin kauttaa ainakin toimii parin klikkauksen jälkeen). Juttu sivulta 10 alkaen joskin aihetta käsitellään myös mm. pääkirjoituksessa.
"Ideana näissä lauseenparsissa on se, että työvoiman tarjonnan kasvu ei ole keltään pois, eikä se laske palkkoja. Ajatuskulku on aika erikoinen taloustieteen näkökulmasta. Palkkaus on riippumaton työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrästä."
Kuten itsekin kirjoitit, työvoiman tarjonnan lisäys maahanmuuton kautta lisäisi myös erinäisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää (jalkakäytävät, vesijohdot... "se pitkä lista"... ruoka, vaatteet, asunnot jne.).
Toisin sanoen tuotteiden kysyntä kasvaisi ja sen myötä myös työvoiman kysyntä kasvaisi.
Jos kaikki maahanmuuttajat työllistyisivät, niin se tietysti heikentäisi kantasuomalaisten työllistymistä, koska nykyteknologialla/-talousjärjestelmällä tarvitaan vain 1 ihminen tuottamaan 2 ihmisen tarvitsemat tuotteet.
Jos joka toinen maahanmuuttaja työllistyisi, niin maahanmuutto ei vaikuttaisi kantasuomalaisten työllistymistilanteeseen. Jos yksikään maahanmuuttaja ei työllistyisi, niin kantasuomalaisten työllisyystilanne paranisi.
En oikein ymmärrä. Kai palvelusten tuottaminen maksaa, eli pitää kerätä lisää veroja, ja verot vähentävät ostovoimaa, ja se taas vähentää kulutusta ja investointeja.
Tuotteet tuotetaan työnteolla. Raha on pelkkiä pelimerkkejä. Kannattaa miettiä asiaa reaalitalouden eikä kirjanpidon kautta.
Kannattaa myös muistaa, että julkisen sektorin menot ovat yksityisen sektorin tuloja.
"Kannattaa myös muistaa, että julkisen sektorin menot ovat yksityisen sektorin tuloja" ... ei nyt ihan sentään. Kehitysapu, julkisen velan korot, Timo Soinin matkaliput maailman ympäri, Hornet, .....
Henkilökohtaisesti ärsytyskynnykseni ylittyy kovin helposti siinä kohtaa kun koko poliittisen kirjon laajuudelta tämä asian on joko kyllä tai ei. Harva kykenee näkemään, että osa menoista on yksityisen sektorin tuloja ja osa ei. Kun sitä ei osata erottaa, niin ei osata erottaa eri kuluerien vaikutusta kansantalouteenkaan.
Erottaminen on aina vaikeaa, mutta kerropa, pitäisikö sinun mielestäsi tarveharkinta poistaa vai? Tai kysytään vielä yksinkertaisemmin, pitäisikö palkkoja laskea vai nostaa? Jotenkin tuntuun, että vastauksia tulee molempiin suuntiin?
Ei missään nimessä pidä poistaa. Kun meillä ei edes nyt saada ulkomaisen oikeuksistaan tietämättömän työvoiman hyväksikäyttöä kontrolliin, niin se vääristää kilpailua. Sen helpotaminen ei tule kuuloonkaan.
Palkkojen tasoon on vaikea ottaa kantaa. Sille linjalle, jossa palkkatason odotetaan jatkuvasti ostovoimallisesti laskevan, ei kyllä kannata lähteä. Se kertoo lähinnä siitä, ettemme edes usko yritysjohdon kykenevän kilpailemaan tehokkuudessa muun mailman kanssa. Se myös kannaustaa panostamaan poliitikkojen voiteluun enmmän kuin oman liiketoiminnan kehittämiseen. Silloin on vain parempi vaihtaa se yritysjohto. Saksalaiset ainakin näyttäisivät hyvin pärjäävän sen palkkatason kanssa, joka omilta johtajiltamme aiheuttaa lähinnä kauhistelua. Se ei oikein viesti kyseisten johtajien kyvyistä.
Uskomatonta kiertämistä! Nuo luettelemasi ovat kuitenkin pieni osa julkisista menoista.
Lähes kaikki turvapaikanhakijoiden majoittamiseen ja ylläpitoon käytetyt julkisen sektorin rahat ovat olleet suomalaisen yksityissektorin tuloja. Ainoat merkittävät poikkeukset ovat olleet palauttamisen kustannukset. Niistä suuri osa on valunut tulonsiirtona ulkomaille.
Jos olisit lauseesi "ei nyt ihan sentään" kirjoittanut muotoon "ei nyt ihan kaikki sentään", olisit ollut jäljillä. Tosin saivartelua se silloinkin olisi ollut.
Katetaanko yhteisöverolla todellakin kaikki julkisen sektorin menot? Ymmärrätkö kansantalouden tilinpidosta mitään?
Katsoppas! Ensimmäisen kerran osoitat kommentoinnissasi jonkinmoista asiantuntijuutta. Silti et vieläkään kommentoi varsinaista pihviä: tosiasiaa, että julkinen rahankäyttö elvyttää joka tapauksessa kotimaista yrittäjyyttä.
Yhteisöverojen lisäksi valtion satsaukset tuottavat tulo- ja arvonlisäverotuloa. Eihän valtion satsaukset yritysten liikevoitoksi kirjaudu, vaan yrityksen tilauskannan kautta raha kiertää työntekijöille, alihankkijoille, vuokranantajille, liikkeille, huoltoyhtiöille jne. Varsinainen kasvu tulee siitä, että valtion menot vilkastuttavat suoraan alueellista elinkeinoelämää. Liikkeelle nytkähtänyt nykyinen kansantaloutemme nousukausi alkoikin tästä sisäisestä liikahduksesta ja sen aiheuttamasta kulutuskäyttäytymisen muutoksesta. Vientiteollisuuden kasvukehitys alkoi tämän jälkeen, varsinaisen taloudellisen kasvun vanavedessä ja siivittämänä.
Samoilla periaatteilla voitaisin poistaa rakennusluvat. Olen monasti sanonut. Hallitus on teloittamassa Suomi-Neidon, joten raiskaukselle ei näy loppua, koska sen ei ole väliä.
Aloittaisin kyllä säätelyn purkamisen rakennusluvista, mutta kansanedustajien enemmistön mielestä ETA -alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman maahantuonnin tarveharkinta on yhteiskunnan pahin pullonkaula.
Tuohon ei voi muuta sanoa, kuin että toivottavasti jossain vaiheessa pääsette valtakunnan pääministeriksi. Tuollaista viisautta kaivattaisiin enemmänkin kansalliseen päätöksentekoon. Tässä maassa tehdään liikaa päätöksiä ottamatta huomioon kaikkia johdannaisvaikutuksia, joita päätöksiin liittyy, ja se asioiden lopullinen kokonaishahmotus on teillä hienosti hallussa. Menestystä urallanne ja jatkakaa samaan malliin, ehkä se viisaus voi tarttua kansanedustajiinkin.
”Ensinnäkin, nykyinen järjestelmä edellyttää kuukausien lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen. Tämä sopii huonosti työlupajärjestelmän tarkoitukseen "tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti".”
Eikö lupaprosessi käsittelyn nopeuttamista ollut tarkoitus edistää jo muutoin? Suomessa taitaa olla käytäntö, että kaikki saa kestää niin kauan kuin maksajalla rahat riittää.
” Toiseksi, järjestelmä asettaa kohtuuttomia velvoitteita yrittäjille ja työntekijöille…Pitkäänkin Suomen virallisilla työmarkkinoilla työskennelleiltä henkilöiltä voidaan evätä oleskelulupa saatavuusharkinnan perusteella, tai työnantajalta voidaan edellyttää näyttöä siitä, että tehtävään on ensin yritetty rekrytoida Suomesta/EU-alueelta. JOS NÄYTTÖ VOIDAAN HANKKIA VAIN JULISTAMALLA TEHTÄVÄ AVOIMEEN HAKUUN, on tilanne kyseistä työpaikkaa siihen asti hoitaneen ulkomaalaisen näkökulmasta epäreilu ja työnantajalle epätarkoituksenmukainen. Hankalan järjestelmän seurauksena Suomesta myös käännytetään työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat työnantajankin mielestä erinomaisia työntekijöitä. ”
Onko tarkoituksenperäistä enää jälkikäteen laittaa työpaikkaa hakuun, jos sille on jo tekijä. Mikäli täytyy näyttää toteen, että henkilö on saanut työpaikan avoimen työhaun kautta, voi olla ongelmallisempi vain siinä tapauksessa, että työtekijä on saanutkin paikkansa muutoin. Työnantajan kuitenkin pitäisi pystyä todistamaan, että työ on saatu avoimen työnhaun kautta, jos näin on tapahtunut, ei työnantajalle pitäisi olla vaikeaa, eiköhän nuo hakuprosessitkin jonnekin rekisteröidä. Mikäli näin ei ole, järjestelmässä on vikaa. Mutta mikäli työhakija on saanutkin paikkansa niin sanottuna piilotyöpaikkana, joita kuulemma on myös paljon. Eli hakija on osannut kysyä oikeasta paikasta oikeaan aikaan oikealta henkilöltä. Kuinkahan mahdollista tämä sitten on ulkomaalaisen osalta, ellei hän ole siirtynyt jostakin yrityksen sisaryrityksestä. Myös tällaisia yrityksiä on ostettu Suomesta, jotka teettävät matalapalkan töitä ja voihan niillä olla myös työvoiman liikkumista valtiosta toiseen (mahdollista, mutta ei kovin todennäköistä). Tältä osin edellisen kohdan viimeinen lause voi pitää hyvinkin paikkansa.
Blogistin ajatukset tarveharkinnan poistamisen osalta saavat miettimään miltä osin tuon tarveharkintaan liittyvät perustelut muutoksiin tuntuisivat järkeviltä. Siirtyisikö valta siitä ketkä Suomessa loppujen lopuksi saavat tehdä töitä pelkästään markkinavoimille eli työantajille on aiheellinen huoli. Tosiasia on kuitenkin, että joka tapauksessa työnantaja pääsääntöisesti aina on se joka valitsee työlleen tekijät. Lieventäisikö nyt esitelty lakialoite edelleenkin olemassa olevaa kohtaantumisongelmaa, joka edelleen on olemassa työvoiman saannin ja työn saamisen osalta. Tosin ei lakialoite siihen pyrikään. Epäilenpä, se ei tule sitä poistamaan, koska sitä oikeanlaista osaamista ei näin synny.
Itse kyllä tämän muutoksen osalta hyväksyisin perustelut 3) ja 4). 1) ja 2) osalta olisi tarvetta harkintaan kuinka asian esittää tai ovatko kaikin osin edes tarpeellisia. Asioita voi muuttaa toisinkin.
Samaa mieltä monesta asiasta... olennaista on se, että itse järjestelmään voidaaan verraten helposti tehdä "common sense" -muutoksia ilman, että koko järjestelmää pitää poistaa. Minusta vaan tuntuu, että järjestelmän alasajoa ajavat ne, joille työnantajien arkiset murheet ovat aivan toisijaisia.
Viren puhuu asiaa.
Jos kyse olisi vähemmän vakavasta asiasta, niin olisi suorastaan hupaisaa seurata kuinka vasemmistolaiset - etenkin naiset - toimivat suurkapitalistien torpeedoina. Heitä ajaa asiassa väärinymmärretyn "monikulttuurin" kiima, joka sumentaa kaiken rationaalisen ajattelun.
Alkuperäinen blogistikin jostakin syystä nostaa hankkeen ainoaksi puuhanimeksi Anna Kontulan (vas) ja kommentoijat kritisoivat kilpaa "vihervasemmistoa"...
Katsoikohan kukaan lakialoitteen allekirjoittajien listaa? Siitä löytyy nimittäin :
32 kokoomuslaista (ryhmässä 38, osallistumis-% 84)
35 keskustalaista (ryhmässä 49, osallistumis-% 71)
15 vihreää (koko ryhmä, 100 %)
10 RKPläistä (samoin koko ryhmä, 100 %)
7 demaria (ryhmässä 35, osallistumis-% 20)
4 kristillistä (ryhmässä 5, osallistumis-% 80)
3 vasemmistoliittolaista (ryhmässä 12, osallistumis-% 25)
Ei PerusSuomalaisia, eikä SiTun edustajia.
Kyllä kai hanke on siis viherPORVARILLINEN, eikä vihervasemmistolainen...
Oivallisia näkökulmia Virenin blogissa.
Olisi tietysti mukavaa kertoa, miksi ja millä perusteilla esim. amerikkalainen yliopisto valikoi itselleen ns. kansainvälisiä jatko-opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia.
Riittänee, kun toteaa, että ne käyttävät tarveharkintaa ja huomioivat ennen muuta omia tarpeitaan, kun ne haravoivat alojen parhaimmistoa eri maista. Silloin näytöt, potentiaali, kielitaito, kulttuuriset valmiudet, vitaalisuus ja kyky joustaa, mielikuvitus ja ahkeruus sekä panoksen ja tuotoksen suhde ovat merkittäviä.
Ei olisi haitaksi, jos myös Suomi oppisi olemaan sopivan "itsekäs" tai valikoiva (auttamishalunsa ohella), sillä kilpailutekijöiden laatu ja määrä on rajallista tässä maailmankolkassa. Käytettäköön ensin omia resursseja maksimaalisen tehokkaasti ja haravoitakoon sitten vaikka Kiinasta tai Intiasta esim. joidenkin alojen osaajia, jos niitä ei lähempää löydy.
Toimituksen poiminnat
Opiskelijoiden työnteon tulorajat nostettava Pohjoismaiden tasolle
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- Pohjois-Korea uhkasi ydinsodalla – Arvio Ylellä: Jo kirurginen isku olisi humanitaarinen katastrofi 10:47 17.10
- Ex-avustaja epäili Leena Merta kiusaamisesta – Syytettä ei nosteta 10:42 17.10
- Uniperin hyökkäys Fortumia vastaan kovenee: ”Kauppa tuhoaisi yhtiön arvon” 07:57 17.10
- Interin sarjapaikka varma, HIFK yhä syvemmällä ahdingossa 23:12 16.10
- Koripallosekoilu jatkuu, Henrik Dettmann ei säästele sanojaan 20:26 16.10
- Suomalaistutkijoilta täystyrmäys Katalonialle: ”Suorastaan häikäilemätöntä” 20:06 16.10
Kommentoi 52 kommenttia