*

meeviren

Kun on liikaa rahaa

Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita. Syy ei ole tietenkään pelkästään korkeakouluissa; korkeakoulujen valtionosuudet kasvavat ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden mukaan. Oikeastaan korkeakoulujen kannattaisi hätistää Suomen kansalaiset kokonaan pois ja ottaa tilalle vain ulkomaalaisia, jotta rahantulot maksimoituisivat.

Hankenin ja Åbo Akademin tapauksessa kyse ei liene niinkään valtionosuuksista, vaan kielipolitiikasta; pakkoruotsi pitää säilyttää maksoi, mitä maksoi.  Taas kerran voi sanoa, että jos kielipolitiikka on kaikki kaikessa ja koululaitoksella on varaa käyttää satoja miljoonia ruotsin kielen opetukseen, ei rahasta todellakaan ole pula ja siksi turha valittaa leikkauksista.

Muutenkin voi kysyä, onko koululaitos todellakin tehnyt kaikkensa kustannusten supistamiseksi. Ainakin korkeakouluissa on pakko ihmetellä, miten vähän kiinnitetään huomiota henkilökunnan työpanokseen ja koulutuksen laatuun. Päällimmäisin huoli koskee kontaktiopetuksen vähenemistä. Vielä 15 vuotta sitten henkilökunnalla oli selvät minimimäärät opetusvelvollisuuden suhteen (esim. professoreilla 140 tuntia vuodessa). Nyt ei ole mitään, ja keskimääräiset tuntimäärät ovat vain ehkä puolet edellä mainitusta. Sivumennen sanottuna kukaan ei tiedä, paljonko kontaktiopetusta on korkeakouluissa (mielenkiintoinen tuotantoprosessi, muuten). Kiintiöiden poistamista perusteltiin aikanaan ”opetuksen monimuotoisuuden lisäämisellä”, mikä oli tietenkin vain verbaalinen sumuverho työmäärän vähentämiselle (sinänsä loistavaa lobbaritoimintaa; onneksi olkoon professoriliitto).

Kontaktiopetuksen supistuminen on tunnettu tosiasia, mutta kovin vähän siihen on kiinnitetty huomiota, osin siksi, että kukaan ei tiedä, missä mennään. Opettajat eivät tietenkään itse ota asiaa esille, mutta yhtä vähän opiskelijat pitävät siitä ääntä. Osin sen ymmärtää. Ainakin maisteriopintojen vaiheessa yli puolet opiskelijoista on töissä. Ensimmäiselle luonnolle tulee 100 ja toisella 20. Luennot ja seminaarit häiritsevät (palkka)työn tekoa jopa niin, että opiskelijoilla ei ole aikaa tulla tentteihin (sitä varten onkin kehitetty tenttiakvaario, jossa voi käydä aina luppoaikana pelaamassa tenttilottoa, eli kokeilemassa tärppien pitävyyttä).

On selvää, että tällainen sivutoiminen opiskelu on äärimmäisen tehotonta ja tuottaa huonolaatuisia tutkintoja. Laadusta ei tietenkään kukaan valita; opetus on ilmaista, ja ilmaiseksi ei tunnetusti saa mitään hyvää.

Eri asia tietenkin olisi, jos meillä olisi edes nimelliset lukukausimaksut, jolloin olisi pakko pohtia, olenko seurat kolme vuotta Prisman kassalla vain luennoilla. Pakko olisi myös vaatia luennoilta jotain laatua; sellaista, jota tarvitaan työelämässä. Jos joku haluaa käyttää kymppitonnin tai kaksi esimerkiksi sukupuolen tutkimuksen opetuksen seuraamiseen, niin mitä siitä – be my guest.

Minusta englantilais-australialainen järjestelmä, jossa on lukukausimaksut, jotka kuitenkin maksetaan vain jos (nimenomaan vain JOS) opintojen jälkeiset tulot ylittävät kohtuullisen minimitason, hoitaisi monta nykyistä vääristymää korkeakouluissa. Jos haluaisi opiskella 20 vuotta eri oppiaineita ja tutkintoja, niin siitä vaan. Jos joku korkeakoulu haluaa ottaa vain ulkomaalaisia opiskelijoita, niin taas kerran, be my guest! Se että korkeakouluun haluava sitoutuu maksamaan opinnoistaan, on monta kertaa parempi indikaatio motivoituneisuudesta, kuin jossain ylioppilas- tai pääsykokeessa osoitettu hetken nokkeluus.

Mutta tiedän että lukukausimaksuista on mahdoton puhua Suomessa. Alkaa heti parku köyhistä ja rikkaista, vaikka maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Ja miksi laittaa maksuja, kun rahaa saa ”seinästä”. Ja eihän markkinamekanismi sovi koulutukseen, se on ”paha”. Sosialismi on paras järjestelmä kaikissa muissa toimissa kuin autokaupassa! Taas kerran eduskunnasta löytyy kahdeksan täsmälleen samalla tavalla ajattelevaa puoluetta”. Mutta joskus järjestelmää on pakko muuttaa. Tosin voi olla, että muutokseen taivutaan vasta, kun valtaosa korkeakoulutetuista muuttaa ulkomaille ja jättää korkeakoulutuksen kustantamisen kouluja käymättömien piikkiin.  Tai viimeistään se tapahtuu, kun kaikkialla muualla on lukukausimaksut. Kun on pakko, niin sitten on pakko. Näin toimii suomalainen päätöksenteko.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiskorkeakoulut-lahtevat-jahtaamaan-ruotsalaisopiskelijoita---hanken-ottaa-kayttoon-ruotsalaiskiintion/uL7NzjDG

Lisää lukukausimaksuista: https://journal.fi/tt/article/view/4418/4156

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Lukukausimaksuista ei ole mahdoton puhua Suomessa - ehdotan että korkeakouluopiskelu olisi maksutonta ensimmäisten 300 opintopisteen osalta (kandin + maisterinopintojen laajuus), jonka jälkeen jokaisen opintopisteen suorittaminen maksaa.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Todella surullista, miten suomalaisilla vanhemmilla maksatetaan ulkomaisten opiskeluja, vaikka heidän oma lapsensa ei ole usein päässyt yrityksestä huolimatta korkeakouluun opiskelemaan. Härskiä, miten pakkoruotsille ja viralliselle, suuria kuluja aiheuttavalle kaksikielisyydelle pyritään antamaan tekohengitystä haalimalla Ruotsista tänne väkeä opiskelupaikkoja viemään.

En kuitenkaan ymmärtänyt, että miten 20 vuotta opiskelevan olisi ihan ok opiskella ja kuluttaa yhteiskunnan varoja noin pitkään, koska tuollainen opintomaratoonarihan ei tulisi sellaisia töitä enää saamaan, joiden tulot ylittäisivät mainitsemasi minimitason. Opintojen venyessä ei siten useinkaan maksaneeksi aiheuttamiaan kuluja - etenkään humanistisilla aloilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jokunen vuosi sitten vastaanotolle tuli 48 -vuotias 2 pääaineen ja satojen opintopisteiden maisteri, joka ilmoitti haluavansa vielä jatkaa... Työkokemusta ei ollut...

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Olisi tosiaan hyvä idea, että vain silloin maksaisi opinnoistaan lukukausimaksut takautuvasti, jos työllistyisi kohtuullisilla tuloilla vakituisluonteiseen työsuhteeseen. Ei voi kannattaa tulonsiirtoja köyhemmiltä varakkaammille!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eräs ratkaisu on sitoa korkeakoulujen rahoitus valmistuneiden työllisyysasteeseen ja/tai ansiotuloihin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minusta järkevintä olisi antaa korkeakouluille jokin kiinteä summa per opiskelija ja antaa korkeakoulujen sen jälkeen hankkia rahat mistä saavat. Jos koulu on hyvä ja antaa hyvää opetusta, ollaan siitä varmaan valmiit maksamaan.
Kaikki hallinnolliset rahoitusmallit johtavat temppuihin, joilla rahoitusta "lypsetään" erilaisin keinotekoisin järjestelyin (kuten esimerkiksi juuri se, että otetaan ulkomaisia tohtoriopiskelijoita kotimaisten sijaan ja kasvatetaan sitä kautta valtion osuuksia). Työllisyyskriteerit johtavat suuriin mittaamisongelmiin... pitääkö yliopistolle antaa lisää rahaa, jos kaikki vastavalmistuneet ovat töissä KELA:n asiakasneuvonnassa (riittääkö, että kaikki ovat töissä?).. Mitä tuloja meidän pitäisi fokusoida ...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #18

En näe ongelmaa siinä, että työllistyvät "väärään paikkaan", kunhan työllistyvät.

Toisaalta, jos kaikki työllistyvät, eli työttömyysaste on liian matala, niin tällöin koulutuspaikkoja pitäisi myös lisätä.

Tämä tilanne on esim. lääkärien suhteen.

Mitä turhiin työpaikkoihin tulee, niin se on julkisen sektorin (koulutuksesta riippumaton) ongelma - julkisella on selvästi liikaa rahaa, ja se tuskin korjaantuu ennen kuin korot nousevat ja/tai IMF puuttuu peliin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hyvä ulostulo professorilta, joka tietää, mistä puhuu. Sekä yliopistot että koululaitos ovat ajautumassa mahdottomaan tilanteeseen. Meillä suomalaisilla on käsitys, että idästä ei tule mitään hyvää, mutta kyllä siellä jotkut asiat ovat paremmin. Esimerkiksi yliopistoissa tietääkseni opiskelijoilla on kanditason tutkinto jo noin 21-vuotiaana. Suomessa aloitellaan siinä iässä opiskeluja, jotka venyvät käsittämättömän pitkiksi.

Kannatan laajoja sisäänottoja yliopistojen kanditasolle. Maisteritutkintoihin aina hakemus. Silloin jatkoon pääsevät ne, jotka haluavat opiskella ja ovat osoittaneet sen käytännössä. Ammattikorkeakouluille vain kanditason tutkintoja ja sieltä voisi pyrkiä maisteriohjelmiin. Kanditasolla voisi opiskelumotivaatiota lisätä tiukalla vuosipistevaatimuksella ja kokeen uusinnalla makisimissaan kaksi kertaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Antero Ollilan kommentiin yhdyn minäkin täysin ja suosituksia olisi ropissut vähintään kymmenen, jos se olisi ollut mahdollista.
Suomalaisten nuorten pääseminen myöskin jatko-opiskeluun heti yo- kirjoitusten jälkeen on huolestuttavasti kasvanut. Se on sääli....pudotuspeli on jo raakaa.
Ja nyt tulee lisää kylmää vettä niskaan, kun pitää vielä kuin heitä pudokkaita härnäten haalia väkisin naapurista ruotsalaisia opiskelijoita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kiitos kommentista. Olen samaa mieltä... Idässä vaaditaan paljon ja sieltä valmistuu valtava määrä ihmisiä, joilla esimerkiksi matemaattiset valmiudet ovat valovuosien päässä meikäläisestä keskiverto-opiskelijasta. Ja missä iässä! Mutta he keskittyvätkin opiskeluun.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Siis summary: mitä välineitä korkeakoulutuksen säätöön on:

- jälkikäteismaksaminen: johtaisi pimeisiin tuloihin, tai taipumukseen luovuttaa työttömyysputkipätkien kohdalla?
- vuosimaksut: opiskelija-aineksen tason lasku
- pienempi sisäänotto: luultavasti piankin tarpeen monella alalla
- kohtaavan opetuksen lisääminen: luultavasti vain pakkokeinot toimisivat --> vähentäisi työssäkäyntiä --> epätasa-arvo
- ulkomaalaisten osuuden lisääminen/vähentäminen: lisääminen parantaa yliopistojen rankingia (viiveellä, saadaan tutkijoita)
- koulutuksen keskittäminen --> yksikköjen vähentäminen

Elämme epävakaata aikaa, jolloin kokonainen ammattisektori voi kadota äkisti. Opiskelijoilla ei ole enää samaa tunnesidosta valmistumiseen kuin ennen. On mahdollista, että korkeakoulutukseen pyrkijöiden määrä kääntyy laskuun (pyritään rutiinilla, mutta ei oteta paikkoja vastaan tai saateta opintoja tosissaan päätökseen, jne.). Työssäkäynti opintojen aikana ei ole sinänsä paha, paitsi huonontaa oppimisen tehoa. Sama koskee pitkiä valmistumisaikoja: ne ovat vain kansainvälinen "häpeä", mutta eivät käytännön ongelma. Pitkään valmistuvat opiskelijat eivät kävele edestakaisin yliopiston käytävillä tukkimassa niitä, vaan tehollisia tapahtumia ja kumuloituvia kustannuksia on suunnilleen sama määrä kaikille. Tentin ja kurssien tuplaajia ("kalliita" opiskelijoita) näyttää olevan jopa enemmän niissä, jotka eivät ole töissä opiskeluaikanaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, miten jälkikäteismaksaminen johtaisi pimeisiin tuloihin? Yliopistotutkinnon suorittanut saa työssäoloaikanaan ansiotuloja (brutto) yli 2 miljoonaan euroa. Vaikka hänen pitäisi maksaa kaikki koulutuskustannukset olisi summa vain noin 50 000 euroa, eli pari prosenttia tuloista? Menisitkö sinä pimeisiin töihin 2 prosentin takia. Tuskin. Sitä paitsi missään (Australia, Iso-Britannia. ei edes USA) opiskelijoiden ei tarvitse maksaa läheskään kaikkia kustannuksia , eli käytännössä puhutaan ehkä prosentista.
Tietysti maksut tuntuvat, jos palkat jäävät pieniksi valmistumisen jälkeen. Mutta kysehän on vapaasta valinnasta. Kuka käskee opiskelemaan sosiaaliantropologiaa tai taidehistoriaa pääaineenaan!

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ruotsi voisi aivan hyvin kustantaa 15 opiskelijan korkeakouluopinnot Hankenilla.Onhan sillä varaa antaa ilmainen tutkintokoulutus 100x15 suomalaiselle Ruotsissa vuosittaisena opiskelijamääränä tällä hetkellä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Valmistumista ei pitäisi ottaa tärkeimpänä päämääränä. Yliopisto voisi olla monipuolisempikin paikka. Ihmiset ja yritykset kerääntyvät yhteisöön oppimaan ja luomaan uutta.

Itse olen viettänyt varmaan viimeiset viisi vuotta Aalto-yliopiston Design Factoryn helmoissa, ollut yhtenä perustajista työllistävässä firman ja työskennellyt useammassakin. Kaikki nuo työpaikat ovat syntyneet tyhjästä kun porukka on päässyt spontaanisti tapaamaan innostavassa ympäristössä. Yliopistolle tämä ei ole kallista. Se kerää pienen kuukausimaksun partnereilta.

Ja ylipäätään se että ihmisille tarjotaan opetusta, työkalut ja tilat on paljon parempi kuin antaa rahaa käteen. Tämä saa ponnistelemaan ja opettelemaan uutta.

Yliopiston pitäisi uudistua. Tunnustusta pitäisi antaa osaamisesta ja saavutuksista, ei tenttitärppien ulkoa opettelusta tai yhdestä tuskallisesta gradurutistuksesta.

Carlo Hyvönen

Viren on sikäli oikeassa, että maksavat asiaakkaat osaavat vaatia. Nythän opetus on erittäin opettajalähtöistä. Opetusta annetaan vain silloin kun opetushenkiöstö suvaitsee tulla töihin, ei silloin kuin se olisi asiakkaiden ajankäytön kannalta optimaalista. Myös opetussuunitelmat laahaavat vuosia jäljessä.

Maksujen pitäisi olla kuitenkin joko nimellisiä tai vähintään niitä varten pitäisi saada erittäin edullista lainaa, silä muuten köyhistä perheistä tulevien lasten opiskeluhyöty valuu lähinnä pankkien osakkeen omistajien taskuun.

Tosin oikeasti edistystä tapahtuu vasta kun opetus ja tutkinto eriytetään toisistaan. Jokainen saa opiskella missä ja miten parhaaksi näkee. Tutkinnon saa, kun suorittaa siihen vaaditut kokeet ja tehtävät. Vähän niin kuin autokoulussakin tehdään.

Netissä on nimittäin jo vaikka kuinka monta luentoa eri alojen huippujen pitämänä. Miksi siis kuuntelisin jotain suomalaista B-luokan professoria kun parempiakin on tarjolla.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Rahan voimalla vanhan valloittajan perintöä tyrkyllä. Olisko jo aika todeta ruotsin hävinneen Suomen Venäjälle, josta Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten.

Risto Salonen

Olen opiskellut aikana, jolloin sekä oppikoulu (vanhemmat maksoivat) että korkeakoulu (opintolaina) olivat maksullisia. Raha motivoi opiskeluun, kun lainasta meni jopa 20% koulumaksuihin. Sitä en osaa sanoa, oliko opetus tasokkaampaa. Ainakin tuli valittua jopa haalittua kursseja, joista oletti olevan hyötyä työelämässä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minä olen niin vanha, että muistan vielä, kun oppikoulussakin (Riihimäen lyseo) oli lukukausimaksut (olikohan se 120 markkaa, ts. vanhaa markkaa). Osa tosin pääsi vapaaoppilaaksi. Ei maksuja siihen aikaan pidetty minään ihmisoikeusrikkomuksina, koska kaikki ymmärsivät, että joku koulutuksen kuitenkin maksaa. Ja järkevä periaate kai on, että se maksaa, joka hyötyy. Nykyaikana kaikki haluavat vain hyötyä ja työntää laskun naapurin taskuun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin siinä käy, kun yhden tähden Läjästä sorvataan aito iso Leijona. Toisin sanoen vastuutta tulisi olla myös päättäjillä hyvinvointiyhteiskunnassa. Nyt julkaistetun Kanadalaisen tutkimuksen mukaan naiskirurgien potilaista jää eloon leikkauksien jälkeen huomattavasti enemmän, kuin mieskirurgien macholta veitsipuolelta.

Tasapäistäminen ei johdattanut suurta kommunismiakaan ( NL ) mihinkään hyvään ihmiskunnan tai luonnon kannalta, mutta tästäkään ei ole opittu nähtävästi mitään.

Kuntien naisvaltaiset 4 / 5 työntekijät vaativat nyt vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, vaikka julkinen sektori velkaantuu edeleen tänkin vuonna n. 6 miljardia euroa.

Silmät kiinni ja suu auki, kitalaessa on Kreikan tauti.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ehkä kannattaa muistaa, että lähes 10000 suomalaista opiskelijaa opiskelee ulkomailla ja niistä suuri osa Ruotsissa. Ruotsissa on myös ilmainen opetus suomalaisille.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Antaa Ruotsin nyt kerrankin olla (vaikka kyllä sielläkin - Tukholman kauppakorkeakoulu - on lukukausimaksut) ... Tosiasia kuitenkin on parhaissa yliopistoissa maailmalla on lukukausimaksut, eivätkä ne ole näyttäneet estävän suomalaisia hakeutumista niihin etenkin jatko-opintoihin.. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ukrainassa....jne. Siellä on huomattu, että rahaa ei saa seinästä. Suomessa saa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Miksi Saksa pärjää? Maa on näitä pullollaan.
www.dhbw.de

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jossain muualla menee aina hirveen hyvin...

Erkki Joona

Eräs saksalainen sanoi vuosia sitten saunaillassa, ettei Saksalla ole varaa yhtä tyhmään koulutusjärjestelmän kuin Suomella. Siksikö Saksa pärjää paremmin kuin Suomi? Koko koulutusjärjestelmämme peruskoulusta lähtien on jo romahtanut, mitä poliitikkomme eivät vielä tajua. Matti Viren on oikeassa!

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Yksi syy pitkittyneisiin opintoihin on kyllä opinto-ohjauksen taso. Omassa lukiossani, opinto-ohjaus nakki napsahti abi-vuotenani englannin opettajalle, kyllä häntä harmitti. Mutta kyllä hän tilasi kaikkien yliopistojen opinto-oppaat, muuta hän ei tehnytkään.

Nobel palkittu Richard Feyenmann, kiinnitti huomiota siihen, että kaksi eri tutkintoa suorittaneilla on yliedustus Nobel pakituissa. On lääkäri-kemistejä, lääkäri-psykologeja, vinkeää että Suomessa on haluttu estää kahden tutkinnon suorittaminen leikkaamalla tukia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minusta kaksi tutkintoa on vähän ongelmallista meikäläisessä systeemissä, jossa opetus on maksutonta. Koska yhden tutkinnon suorittanut on etulyöntiasemassa valintakokeissa (tai yleisemmin valintajärjestelmässä) vie hän auttamatta opiskelupaikan sellaiselta, jolla on takana nolla tutkintoa. Jos opinnoista maksettaisiin, mikäs siinä.
Muutenkin jatko-opinnot (tohtorin tutkinto) tuntuu järkevämmältä uran valinnalta, kuin useiden maisteritutkintojen tekeminen.
Opinto-ohjaus on luonteva osa kontaktiopetusta ... epäilen, onko jonkin ulkopuolisen opinto-ohjaajan työstä hirveästi hyötyä...itse en opiskellessani kaivannut.

Käyttäjän KariJskelinen kuva
Kari Jääskeläinen

Taas todella hyvä kirjoitus Matilta!

Olen paljon miettinyt, miksi näiden asioiden ymmärtäminen on Suomessa niin vaikeaa. Olen tullut siihen tulokseen, että aika suuri osa päätöksentekijöistä kyllä ymmärtääkin problematiikan, mutta äänestäjät eivät. Ikäluokasta 20% pääsee ”ilmaiseen” yliopistoon ja toinen 20% ”ilmaiseen” ammattikorkeakouluun. Tässä kohtaa loppuu keskivertoäänestäjän ajattelu. Ei ajatella, että 100% kansalaisista osallistuu tuon koulutuksen maksamiseen ainakin arvonlisäveron kautta. 60% kansalaisista siis maksaa ilman, että itse koskaan pääsee opiskelemaan. Ja opiskelupaikat vieläpä menevät niihin perheisiin, joissa ainakin toinen vanhempi on suorittanut korkeakoulututkinnon. (Muistan nähneeni jossain tiedon, että lääkäriperheen lapsi pääsee lääkikseen kuusi kertaa todennäköisemmin kuin ei-lääkäriperheen lapsi.)

Vähäosaisten kannalta paljon oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi sellainen, jossa opiskelu maksaisi, jolloin vähäosaiset eivät maksa hyväosaisten koulutusta ja toisaalta sitten käytössä voisi olla riittävän suuri ilmais- tai alennuskiintiö aidosti vähäosaisille opiskelijoille.

Oikeiston äänestäjät tämän luultavasti ymmärtävät, mutta heillä ei ole intressiä purkaa järjestelmää koska juuri heidän lapsensa hyötyvät nykysysteemistä. Enemmän ihmetyttää miksi vasemmistopuolueet pitävät kiinni järjestelmästä, joka näin selkeästi pelaa heidän äänestäjiään vastaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Juuri näin... Kun ulkomaalaisten kanssa puhuu Suomen järjestelmästä, heidän ensi reaktionsa on aina, että se mitä epäoikeudenmukaisin. Suomessa kommentit tuntuvat tulevan joltain rikkinäiseltä videokasetilta "tas...argvooo...tasa...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pikaruokaloiden ja kauppaketjujen omistajat ovat tyytyväisiä, että opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä niissä opintojensa ohella. Opiskelijat kun ovat joustavaa ja halpaa työvoimaa ja he ovat valmiimpia ottamaan vastaan ilta- ja viikonloppuvuoroja. Vakituiset työntekijät kuuluvat useammin liittoon ja ovat järeämmän edunvalvonnan ja yleissitovien työehtosopimusten piirissä ja koituvat työnantajalle kalliimmiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset