*

meeviren

SOTE-säästöt vain haaveilua

  • Terveydenhoidon kokonaiskustannukset/BKT OECD-maissa
    Terveydenhoidon kokonaiskustannukset/BKT OECD-maissa
  • Julkisen sektorin terveydenhoitokustannukset/BKT
    Julkisen sektorin terveydenhoitokustannukset/BKT
  • Terveydenhoidon hintojen (kustannusten) kehitys
    Terveydenhoidon hintojen (kustannusten) kehitys
  • Terveydenhoidon kustannukset henkeä kohden Suomessa ja Saksassa
    Terveydenhoidon kustannukset henkeä kohden Suomessa ja Saksassa

Kataisen hallituksen aikana vakiintui SOTE-uudistuksen tuomien säästöjen kuvitelluksi määräksi kolme miljardia euroa. En ole oikein koskaan päässyt selville, kuka luvun on keksinyt ja miten se on laskettu tai perusteltu. VM:n lapuissa ja hallitusohjelmissa (Katainen & Sipilä) luku on vain yhtenä ”ranskalaisena viivana” muiden joukossa.

Hieman samanlainen pysyvä säästökohde/rahan lähde on ”harmaa talous”. Kataisen hallituksen ohjelmassa sanottiin, että siitä irtoaa 300 miljoonaa euroa. Mutta missä ovat rahat? Viime vuosina ”harmaan talouden” projektin puitteissa tehdyt maksuunpanoesitykset ovat olleet luokkaa 50 miljoonaa euroa. Ongelma kuitenkin siinä, että todelliset saadut tulot ovat olleet vain luokkaa 10-20 miljoonaa euroa. Ja tämä on bruttoluku. Kun huomioidaan projektiin käytetyt lisäresurssit ja muiden viranomaisten (poliisi, oikeuslaitos jne.) kulut, on selvää, että netto on negatiivinen (vaikka ei edes huomioitasi niitä ilmeisen suuria kustannuksia, joita yhteiskunnalle on aiheutunut vääristä hälytyksistä, kuten konkurssiin laitetuista ”syyttömistä” yrityksistä). Koko projektin taustalla ovat/olivat lähes mielikuvitukselliset arviot harmaan talouden koosta (15 miljardia euroa, josta väitettiin voitavan saada jopa viisi miljardia verotuloja).

SOTE -säästöjen taustat tuntuvat yhtä vähän uskottavilta. En ole mikään terveydenhuollon asiantuntija, mutta pelkästään kansainvälisten vertailujen perusteella voi sanoa, että

  • Suomen terveydenhoitomenot ovat (elintaso ja kustannukset huomioiden) OECD-maiden alhaisimpia (ks. oheisia kuvia 1, 2 ja 3 )
  • Terveydenhoidon kustannukset ovat kehittyneet viimeisen 10 vuoden aikana hyvin maltillisesti kaikkiin verrokkimaihin nähden

 

Jos tarkastellaan vaikka terveydenhoitomenoja henkeä kohden IFO/DICE tietokannan avulla, ilmenee, että vuosina 2013/2014 Suomi luku oli 2774, Ruotsin 3978, Tanskan 3428, Norjan 4538 ja Saksan 3993 (luvut ovat USA:n PPP dollareita, jota ovat tosin hieman diffuuseja vertailukohteita). Vastaavasti terveydenhoitomenojen BKT-osuuksien osalta voidaan OECD:n tietokannasta poimia seuraavat %-luvut vuodelta 2016 (ks. kuvio 1 kaikkien muiden maiden osalta) Suomi 9.3, Ruotsi 11.0, Tanska 10.4, Norja 10.5 ja Saksa 11.3.

On hyvin vaikea nähdä, että Suomen lukuja voitaisiin olennaisesti pienentää. Suomen aluerakenne on sellainen kuin se on – kaikkia sairaita ja synnyttäjiä ei voi ohjata Meilahteen, vaikka jotkut niin ilmeisesti ajattelevatkin. Annettuna aluerakenne on itse asiassa yllättävää, miten alhaisia Suomen luvut (kustannukset) ovat. Toinen asia on, että terveydenhoidossa on valtavat kustannuspaineet.  Julkisella puolella ollaan tekemisissä lähes ilmaishyödykkeiden kanssa, ja niiden kysyntä on määritelmän mukaan ääretöntä. Toisaalta poliitikot ovat antaneet täysin epärealistisia lupauksia palvelusten paranemisesta (… jokainen pääse heti hoitoon minne haluaa yms..). Väestö ikääntyy ja sitä mukaan kysyntä kasvaa - voi sanoa valtavasti (IFO/DICE:n tietokannasta ilmenee esimerkiksi, että 90-94 vuotiaiden miesten ”hoitokustannukset” ovat kolmikertaisia 60-64 vuotiaisiin verrattuna). Tästä näkökulmasta yhtälö, jossa poliitikot lupaavat parempia ”ilmaisia” palveluksia yhä kasvavalle asiakaskunnalle, on suoraan sanottuna vastuuton. Ilmaisen terveydenhoidon ”vienti” on sitten jo luku sinänsä.  

Erikoista on vielä se, että SOTE on naitettu aluehallinnon uudistamiseen (maakuntahallintoon), mikä ei kuulosta järkevältä. Näkyvissä on vain massiivinen uusi hallintorakenne, jolla ei ole mitään positiivista annettavaa palvelusten tuotantoon, allokaatioon ja tehokkuuteen. Mistä uudet valtuustot päättävät? Siitä, että ne vinkuvat lisää rahaa valtiolta ja käyvät paikkakuntakohtaista kissanhännänvetoa niille lahjoitetuista fasiliteeteista. Ymmärrän kyllä poliitikkojen mieltymiseen uuteen himmeliin: sadoille kyläpoliitikoille aukeaa ura tehtävissä, joissa ei vaadita mitään osaamista eikä vastuuta. Jos rahasta on pula, niin maakuntahallinnon torppaamisen pitäisi olla prioriteettilistalla hyvin, hyvin korkealla.

 

http://vm.fi/documents/10616/622966/H0111_P%C3%A4%C3%A4ministeri+Jyrki+Kataisen+hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61?version=1.0

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82

http://valvontatilastoja.vero.fi/fi/verohallinnon-tilastoja/verotarkastu...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Luku on keksitty. eli kun kulut ovat arvioitu Z määräksi ja haluttu keksitty säästö X poistetaan syntyy sote, eli Z-X =sote.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuolla on selvitetty tätä 3 miljardin euron säästöä.

http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Arvio+sote-u...

Jos henkilöstömenot ovat sosiaali- ja terveydenhoidossa kokonaismenoista 50 %, niin jotakin vaikutusta SOTE-uudistus varmasti toisi henkilöstön määrän suhteen, josta on oltu hissukseeen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Taulukoissa vain lasketaan yhteen numeroita, mutta olisi hyvä tietää, mistä numerot aluperin tulevat. Ehkä oheinen sitaatti antaa kuitenkin vinkin siitä:
Säästötavoite on kunnianhimoinen, ja jos otetaan huomioon, että uudistuksesta tulee alkuvaiheessa
myös huomattavia muutoskustannuksia, hallitusohjelman mukaista 3 miljardin euron
säästötavoitetta ei voida käytännössä saavuttaa yksinomaan uudistuksen myötä toteutettavilla
tuottavuutta parantavilla toimilla. Niiden lisäksi on tehtävä avoimesti jo nyt käsillä olevan
priorisointitarpeen edellyttämät toimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa sairaalaverkon
uudistaminen ja toimipisteiden karsinta. Lisäksi 3 miljardin kustannussäästötavoitteen
saavuttamiseksi on muutenkin jatkettava priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu
julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta on osin nykyistä palvelua
rajatumpi. Teksti ei ole ihan samaa, mitä kuulemme eduskunnasta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tavoitteen mukaiset kustannusvaikutukset eivät synny tasaisesti heti uudistuksen alusta lähtien.

Alkuvaiheessa tarvitaan investointeja esimerkiksi ict-järjestelmiin, toimitilojen muokkaamiseen ja korjaamiseen sekä hallinnon ja muun toiminnan uudelleen järjestämiseen.

Merkittäviä kustannusten lisäyksiä on odotettavissa henkilöstön työehtojen ja palkkojen homogenoinnilla.

Markkinat eivät siis hoida, vaan virkamiehet hoitavat.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sen verran olin työelämässä mukana ict -järjestelmien kehittämisessä, että vaikuttaa sille, että senkin vain uskotaan tulevan ja tuovan parannuksia. ICT:n kehittäminen on yhä lapsen kengissä. 10 vuodessakaan ei paljon saada aikaan. Olen jopa tyytymätön kanta.fi palvelun palvelevuuteen. Ihmiset eivät ennätä tallentaa sinne sitä tietoa mitä potilas tarvitsisi. Joten aika huuhaa pohjalla tuossakin ollaan.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt, millä ihmeen pullakahvipuheilla tämä maakuntahallinto on myyty Suomen äänioikeutetuille. Luulisi, että useampi alkaisi ihmetellä, että kun maakunnalla ei ole verotusoikeutta (rahoitus tulee eduskunnan kautta) ja suurin osa palveluista jää kuntien harteille, niin mistä ne maakuntaedustustot oikein edes päättävät. Ja onko se Keskustan äänestäminen yksissä uusissa vaaleissa syrjäseutulaisista niin hauskaa, että se korvaa mm. viime aikoina lakkautetut pienenpien kaupunkien tuomioistuimet, junavuorot ja sairaanhoitopalvelut?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sehän ei ole äänestäjien valinta, vaan Juha Sipilä kiristi Stubbia, kun uhkasi mennä Saulin luo. Stubb myöntyi, kun halusi jatkaa ministerinä. Nyt hän ei kuitenkaan enää ole mukana kuvioissa, vaan joku Orpo.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Joo, mutta tämän päätöksen jälkeen ei sen enempää Sipilän Keskustan kuin Stubin/Orpon Kokoomuksen kannatuksessa tapahtunut merkittävää laskua. Ei ole oikeastaan tapahtunut tähän päiväänkään mennessä, vaikka Keskustalla alkaa olla jo vähän vaikeaa. Jos äänestäjät tekisivät kansanedustajille selväksi, etteivät äänestä jatkoon henkilöitä, jotka kannattavat tätä hallintohimmeliä, niin miten luulisit maakuntahallinnolle käyvän?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Mutta siniset ovat menettäneet vanhan puolueensa ja kannatuksensa, ovat vain soten ja maakuntahallinnon takuuna hallituksessa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #10

Kun sinisillä ei ole enää kannatusta, ulos hallituksesta ja sote- ja maakuntahimmelit nyt hyvän sään aikana nurin. Kansa ei niitä kannata vain hallitus uskoo enää itseensä ja myyntimiehiin, jotka niitä kauppaavat.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

OLen ymmärtänyt niin, jotta NOrjassa on valtion terveydenhuolto, mitä johtaa virasto Oslossa, ja rahat on budjetissa. Muuta ei tarvita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näin. Kun kerran valtio maksaa, miksei se smalla voi hoitaa "hallinnonkin". Muut maakunnille suunnitellut tehtävät eivät vaadi maakuntahallintoa luottamusmiehineen ja -naisineen.
Onko yksikään hallintoekspertti sanonut, että maakuntahallinto välttämättä tarvitaan Suomessa kaavailtujen tehtävien hoitamiseen!

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Valtion hoitama ylin hallinto ja työrukkasina sairaanhoitopiirit olisi yksinkertaisin ratkaisu (https://demokraatti.fi/mielipide-uusin-valinnanvap...).

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Norjassa terveydenhuollon bkt-osuus on 16%.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Oletko ihan varma luvuista... OECD:n mukkan luku on 10.5 % (julkisen puolen osuus 8.9 %). On se enemmän kuin Suomessa, mutta niin on elintaso & kustannukset & aluerakennekin.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #14

En pysty antamaan tarkkaa linkkiä miten koko potti muodostuu,Voit kuitenkin hakea Eurostat Healthcare Expenditure.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei mulla henkilökohtaisesti ole mitään valittamista; yksityiselle erikoislääkärille tuntuu jo nyt olevan rajattomasti töitä, joten täytyy taas nostaa palkkioita...täytyy imuroida rahaa eläkepäiviksi, kunnes valtion rahat loppuvat n. 10 vuoden kuluessa, pahimmassa tapauksessa SOTE tuplaa kulut.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Entisenä valtion virkamiehenä voin sanoa suurella vakuudella, että luvut tulevat hatusta. Ympäristöasioissa joudun useaan kertaan hätätilanteessa heittämään hatusta jotain, kun tilanne oli akuutti ja kriisytynyt. Sotekin luvut ovat hatusta, koska meillä on kaikkien mittareiden mukaan todella hyvä ja toimiva järjestelmä, jos sitä olisi hieman korjattu.

Toimiessani edunvalvojana isoäidilleni törmäsin erään sotealueen merkilliseen toimintatapaan. Lääkri ei saanut ottaa vastaan työpäivn aikan kuin vain 7 potilasta. Mihin ihmeeseen se loppupäivä oikein meni? Jos vastaanotto kestää keskimäärin 20 min niin se tarkoittaa, että lääkäri viettää potilaiden kanssa aikaa 2 tuntia 20 minuuttia. Mutta mitä lääkäri tekee sitten ne 5 tuntia 25 minuuttia?

Helpoin tapa SOTEssa olisi ollut, että erikoissairaanhoito olisi otettu valtion huomaan ja perusterveyspalvelut kuntiin tai kuntayhtymien hoitoon. Sitten olisi vain jaettu erikoissairaanhoito akuutteihin ja vähemmän kiirellisiin ja valtio olisi kilpailuttanut nuo ei kiireelliset vaikka yksytyisille. Sitten olisi laadittu yksi toiminnanohjausjärjestelmä koko hoitoketjuun ja ohjelmat.

Jos terveyskeskuslääkärillä olisi tilanne, jota ei tunnista tai ei osaa tehdä ratkaisuja olisi koko ajan käytössä mahdollisuus virtuaaliseen konsultaatioon erikoissairaanhoidon osalta, jolloin ketju olisi kateamaton. Jne. jne..

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Toimiessani edunvalvojana isoäidilleni törmäsin erään sotealueen merkilliseen toimintatapaan. Lääkri ei saanut ottaa vastaan työpäivn aikan kuin vain 7 potilasta."

Terveyskeskuslääkäri kertoi ettei erikoislääkärille pääse ellei ensiksi käy neljä kertaa yleislääkärin tutkittavana. Oletan että kyse on politiikasta jossa halutaan näyttää ettei julkinen terveydenhoito toimi ja ainoastaan yksityistämällä toiminnat parantuvat. Sama toiminta näyttää olevan myös VR:llä ja Postilla. 80-luvulla julkinen puoli perusterveydenhoidossa toimi vielä erinomaisesti

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Siihen en osaa sanoa muutakuin, että oli kyseessä demarijohtoinen sotealue, jossa kuntayhtymässä oli tällainen toimintatapa. Muuta 1980-luvulla tosiaankin oli hyvät palvelut kaikin puolin sitä ei ole kiistäminen. Helppoa rahaa sai vähemmän/kitsaammin ja palveluita enemmän ja hyviä sellaisia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Työterveyslaitoksella oli paljon lääkäreitä, joilla oli erikoislupa hoitaa yksityislääkärin tehtäviä Työterveyslaitoksen tehtävien lisäksi. Todennäköisesti tuo mainitsemasi aika mikä jäi meni yksityisiin hommin ja paremman palkan nauttimiseen: "Lääkri ei saanut ottaa vastaan työpäivn aikan kuin vain 7 potilasta. Mihin ihmeeseen se loppupäivä oikein meni? Jos vastaanotto kestää keskimäärin 20 min niin se tarkoittaa, että lääkäri viettää potilaiden kanssa aikaa 2 tuntia 20 minuuttia. Mutta mitä lääkäri tekee sitten ne 5 tuntia 25 minuuttia?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja tietenkin lopullinen säästö tulee siitä, kun omavastuuosuutta joudutaan korottamaan merkittävästi. Aluksi he, jotka nytkin ovat hätää kärsimässä taloudellisen tilanteen osalta, jäävät pois hoidosta (näinhän käynytkin niille, jotka ovat pienituloisempia). Samalla kun omavastuusosuus kasvaa niin yhä suurempi osa alemmista (niistäkin, jotka nyt tulevat toimeen joten kuten) joutuvat tilanteeseen, että pitää miettiä, mihin rahansa laittaa. Ja jokuhan voisi laskea nykyisen omavastuuosuuden ja tuon 3 miljardin säästön mukaisesti uudet omavastuuosuudet. Siis kuinka paljon omavastuuosuus on vuonna 2030.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja tietenkin nämä maakuntahallintohimmelit ovat pääosin puoluejärjestelmän manttaalipaikkoja muuttuvassa maailmassa. Tavallaan ei haluta uudistaa yhteiskuntajärjestelmää vaan haikaillaan 1800-luvun lopun kansallisvaltioaattetta ja silloin syntynyttä demokraattista puoluejärjestelmään perustuvaa valtiojärjestelmää.

Nyt puolueet ovat pitämässä kynsin ja hampain kiinni heille joskus sovituista valtajrjestelmistä vaikka aika sinällään on jo ajanut järjestelmän ohi, ei demokratian vaan sen toimintatavan. Tässä ei ole paljon eroa Mugaben maailman ja meillä hääräillyn välillä. Samasta on kyse.

Demokratia ei paranna sinällään palveluiden laatua, vaikka sitten olisi tuhatpäinen valtuusto päättämässä. Ei ihmiset SOTEssa demokratiaa tarviste vaan hyvia ja laadukkaita palveluita. Niitähän meillä oli 1980-luvulla, vaikka lääketiede ei ollut yhtä kehittynyttä kuin nykyisin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Yritän kuvitella millaista porukkaa valitaan/valittasiin maakuntavaltuustoihin? Miksi ihmiset lähtisivät ehdolle vaaleihin. Kiinnostaisiko heitä todellakin terveydenhoidon tehokkuus ja "oikeudenmukaisuus"? Ei! Ei se heitä kiinnostaisi tippaakaan? He haluavat vain päästä poltiikan NHL-liigaan. Valtuusto olisi vain kiusallien välivaihe (farmikomennus). Liigaan pääsemiseksi tarvitaan vain puheaikaa ja näkyvyyttä. Perehtymistä SOTE -asioihin, ei nyt sentään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehkä tavoitteena on siirtää kaikki sossun luukulle. Siellä kun ei tarvitse hoitokuluista murehtia, kaikki maksetaan. Oikeuden päätöksellä jopa potenssilääkkeet.

Rikkailla on varaa ja sossuporukalle kustannuksilla ei ole väliä. Verot alas ja äkkiä ennenkuin tämä shaisse romahtaa työmoraalin katoamiseen lopullisesti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pahalta näyttää. Koskaan aiemmin eivät lobbarit ole toimineet niin aktiivisesti kuin nyt. Ei oikein aina tiedä, kuka on milloinkin lobbari, poliitikko, asiantuntija tai virkamies. Ja rahaa tuntuu olevan..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kunnat ovat liian pieniä ja hajanaisia järjestämään yhdenvertaisia sote-palveluita tehokkaasti. (Martti Hetemäki)

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kuntayhtymät (Eksote, Siun sote) sen sijaan toimivat hyvin

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siunsote on pitkälle pelkkiä lupauksia.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Tuo sote ei tee muuta kun hintojen nousun terveyden hoidossa, ja se ei oleenkaan pieni, riittääkö tuplaus saattaa tulla triplaus . terv tepivaari

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Liittymättä suoraan aiheeseen olen ihmetellyt käsitettä valinnanvapaus. Poliittisen ja filosofisen vapauskäsitteen mukaan vapaus on vapautta rajoitteista. Soten valinnanvapaudessa on juuri kyse rajoittamisesta. 1. koska järjestelmä lakineen määrittää tuottajat ja on tuottajalähtöinen. Tällöin asiakas valitsee ei kaiksita mahdollisuuksista vaan osasta. Toinen puoli olisi tarvelähtöinen valinnanvapaus, joka sisältäisi myös tarpeen kautta tapahtuvan järjestäytymisen ja palveluiden tuottamisen. Esim. kuten oli aikoinaan osuuskuntaaate. Ihmiset järjsetsäytyivät tarpeen mukaan ja tuottivat oman järjestelmänsä puitteissa palvelut. Tämä osa on kokonaan pois laista, vaikka voisi toimiakin ja olisi ehkä myös halvin malli. Käsite on kaikkiaan harhaanjohtava mutta tietekin mediaseksikäs, jolla voi saada ääniä vaaleissa.
Oikea termi olisi rajoitettu valintamahdollisuus, joka on byrokraattinen ja ikävän epäseksikäs.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Valinnan vapaus edellyttäisi ainakin hyvin toimivia markkinoita, mutta jos ei ole tarjontaa, mistä valita?
Terveydenhoidossa oikein mikään järjestelmä ei toimi hyvin. Markkinat periaatteessa, mutta vain periaatteessa. Tavallisten hyödykkeiden tapauksessa minulla ei ole mitään ongelmia täyttää ostoskärryäni (olettaen, että "pirttihirmu" ei ole valvomassa toimitusta), mutta miten kykenen "tekemään ostokseni" terveydenhuollossa. Jos lääkäri Y sanoo, että minulla on tauti X, ja tarkemmaksi diagnostisoimiseksi tarvitaan kokeet Z ja hoidot W, mitä minä voin sanoa. Lääkäri tietää asian monta kertaa paremmin kuin minä, olen täydellisesti riippuvainen hänen tietämyksestään. Hän (tarjontapuolen edustaja) päättää minun kysynnästäni. Ei siinä tilanteessa normaali kysyntä- tarjonta kalkyyli toimi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Valinnanvapautta Ruotsin malliin: Ruotsista tullaan hoitoon Suomeen. Ruotsi soveltaa lainsäädännössään EU:n potilasliikkuvuusdirektiiviä. Yksinkertaistaen kuvio menee niin, että potilas saa hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Hän maksaa laskunsa ensin itse, jonka jälkeen hänelle korvataan se, mitä hoito olisi maksanut Ruotsin julkisessa terveydenhuollossa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-lahettaa...

Jos tämä mallit tulisi meille niin ehkä suomalaiset potilaat menisivät hoitoon Viroon tai johonkin muuhun EU maahan. Tosin menevät jo nykyisinkin. Eli todella mitä se valinnan vapaus on, ei vaikuta vapaalle ollenkaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tänä päivänä ja aiemminkin on ollut täysi valinnanvapaus valita yksityisen tai julkisen puolen välillä. Omaa rahaa tullaan jatkossakin tarvitsemaan valinnan mahdollistajana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lopputuloksena tulee olemaan - maailman korkein verotus ja maksulliset palvelut.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Eikö Sipilä sanonut, että digitalisaation ja oletettujen kasvavien kustannusten väheneminen johtaa säästöihin l. bull shitin ?

Sotedigi Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi Sipilä valitsi ???
(kainuulaisen ?) Hannu Leskisen, jolla ei taida olla mitään näyttöä tai kokemusta ohjelmisto-liiketoiminnasta ! Enemmänkin uutiskuvan habituksen mukaan näytti siltä, että grogilasien sisällöstä kokemusta löytyy ?

Finderin mukaan Leskinen on kyllä mukana monessa oululaisessa SOTE yrityksessä ( liekö Sipilä kuorien kautta myös?) mm. Tietotaito Group, Pohjois-Suomen leikkaus , Oulun työterveys ... kaikki taitaa olla perustettu hiljattain ....

Vain KEPU uskoo KEPUa ja Timo Soini myös ...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

” Kataisen hallituksen aikana vakiintui SOTE-uudistuksen tuomien säästöjen kuvitelluksi määräksi kolme miljardia euroa. En ole oikein koskaan päässyt selville, kuka luvun on keksinyt ja miten se on laskettu tai perusteltu. ”

Stubbin matematiikkaa?

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Selväksi on käynyt, että ITC kulut pelkässä siirtymävaiheessa ovat yli 1oooooooooo €. Tämä on arvio eli lopulinen kulu on yli 10 miljardin. Pääministerin sanoin suhtautukaamme asiaan pragmaattisesti...

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Suomen terveydenhoidon sote uudistus on järjetön. Ensin laitetaan julkinen terveydenhoito kilpailemaan yksityisen kanssa. Tästä tulee kustannuksia kun 3 toimijaa järjestää palveluita ja tehottomuutta. Kuka maksaa tämän? Yksityiset yritykset on jo nyt siirtänyt voitot verottajan ulottumattomiin veroparatiiseihin tai konsernilainoilla voitot Suomen verottajan ulottumattomiin. Miksi suomalaisten terveydenhoidolla ja verotuloilla pitäisi yksityisten yritysten tehdä voittoa? Kun julkinen terveydenhoito saadaan ajettua alas niin yksityinen voi taas nostaa maksujaan. Tämä 3 linjan malli on tehoton ja lopuksi jää yksityiset toimijat jäljelle, julkinen terveydenhoito on kallis rakentaa uudestaan.

Jos joku sanoo ettei voittoja tule, niin miksi yksityiset yritykset haluavat niin paljon SOTEA? Miksi kannattaa palkata kokoomus vaikuttajia korkeasti palkattuihin hommiin terveysyrityksiin?

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Tuon Sitran raportin pääasiat:
Suomen ja Ruotsin keskeiset erot terveyspalveluissa sovellettavan
valinnanvapauden lähtökohtien kannalta:
— Ruotsin väestöpohja edullisempi terveyspalvelujen tuotantokustannusten
näkökulmasta: Suomeen verrattuna enemmän, tiheämmin ja nuorempaa väkeä.
— Ruotsin maakäräjien pitkä historia antaa niille kokemusta terveyspalvelujen
järjestämisvastuusta, jota Suomen maakunnilla ei ole.
— Maakäräjät rahoittavat palvelut itse keräämällään verolla – Suomen maakunnat
saavat rahoituksen valtiolta, jolloin luonnollista kannustinta
kustannustehokkuuteen ei synny.
— Suomen koordinoidusti koko maassa toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistus antaa erinomaiset mahdollisuudet yhtenäisen järjestelmän luomiselle
verrattuna Ruotsiin, missä valinnanvapauden toimeenpano toteutui hajanaisemmin.

Ei Ruotsin kokemuksia ei ihan voi verrata kun erilaiset lähtökohdat

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Siran raportin mukaan:
Valinnanvapauden tärkeimmät seuraukset Ruotsissa:
— Uusien yksityisten palveluntuottajien sekä asukkaiden vastaanottokäyntien
lukumäärät kasvaneet merkittävästi.
— Laajat valintamahdollisuudet ja nopeampi hoitoonpääsy toteutuneet lähinnä
tiheästi asutuilla alueilla, joilla asukkaat ovat verrattain hyvinvoivia.
— Viitteitä paljon hoitoa tarvitsevien aseman lievästä heikentymisestä: hoitosuhteet
ovat katkonaisia ja koordinointi eri palveluntuottajien välillä huonoa.
— Maakäräjien riittämättömästi eriytetyt roolit yhtäältä palvelujen järjestäjänä ja
toisaalta niiden tuottajana ovat haitanneet yhdenvertaista kilpailua.

Miten ihmeessä yhtälö että piti säästää toteutuu, jos käyntimäärät kasvaa ja on useampia palveluntarjoajia?

Eikö ole aivan päivän selvää että kustannukset nousee? Minulle on ainakin

Jos on varaa laittaa rahaa lisää, niin miksei anneta kunnallisille toimijoille, miksi romuttaa järjestelmä?

Miksi antaa rahaa yksityisille? Ei ne hyvää hyvyyttään tee vaan kenties voittojen perässä? Eikö voitto-osuuskin olisi käytettävissä hoitoon kunnallisessa mallissa ja sairaanhoitopiireissä?

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Yksi uhka on jos yksityinen lakkauttaa tai menee konkurssiin jonkun yksikön, niin kunnallinen toimijan pitää nopeasti saada korvaava toiminta tilalle ja se ei sitten ole halpaa tyhjästä polkasta toimintaa. Ruotsistahan on tuotu Turkuun synnyttämään kun loppunut paikat. Suomelle hyvä nyt mutta jos sama tapahtuu sitten SOTE:ssa, niin kalliiksi tulee.

Jari Liedes

Hymyilytti, kun kuuntelin joku aika sitten politiikkaradiota. Kansliapäällikkö Sillanaukee perusteli, miksi suomi tarvitsee sote- uudistuksen : Moderni yhteiskunta tarvitsee sote-uudistuksen, siinä on sisältöä kerrakseen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Itse asiassa tämä on vakioperustelu: tarvitaan uudistuksia. Mitä tahansa tehdäänkin, se on hyvä, koska uudistus...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Muistutan sananlaskusta "Kun rikkaat alkavat suunnitella uudistuksia, köyhät alkavat pelätä tulevaisuutta."

Appiukko joskus ihmetteli että miten se niin voi mennä että heti sotien jälkeenkin pääsi lääkärille nopeasti ja omalla paikkakunnalla kun taas nykyään, joka uudistuksen jälkeen, lääkärille on vaikeampi päästä, ja sekin käynti on tehostettu vähintään sadan kilometrin päähän.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #54

Terveydenhoitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisää rahaa (lisää resursseja). Valinnan vapaudessa sairaudet eivät parane.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kilpinen taitaa lukea Sitran rapsaa kuin piru raamattua. Kyllä siitä rapasata löytyy positiivisiakin asioita mm. asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus ovat kasvaneet, jotka lienevät ne kaikkein tärkeimmät asiat ja kokonaisuuden a & o tavotteita tässä valinnanvapaus kysymyksessä.

Uudistuksen tarpeellisuuden syynä on myös se, että nykyjärjestelmälle ei liene rahoituspohjaa 10 vuoden kuluttua väestön ikääntyessä nyt oikein vauhdilla ja taloudellisen huoltosuhteen rapautuessa todella kurjaan suuntaan. Ikävästi vain nyt näyttää siltä, että kannattaisi ehkä säästää pesämuna omien terveyspalvelujen ja hoidon turvaksi tulevien vuosien varalle, mikäli kattavaa vakuutusta ei ole tarjolla.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Minä luin raportin pääkohdat lyhyesti. Olen ymmärtänyt että pääkohdat sisältävät tärkeimmät asiat.

Kaippa joka asiasta löytyy positiivistakin, mutta onko ratkaisu nykyjärjestelmälle ei.

Miksi sekoittaa koko toimiva systeemi? Tuossa raportissa on monta uhkakuvaa. On erilaisia alueita ja väestöllisiä eroavaisuuksia, jos toimisikin jossain ei koko maassa.

Miksi antaa veroeurot yksityisille voittoihin, kun voidaan käyttää voittorahatkin palveluihin kunnallisella puolella!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomalainen terveydenhoito toimii hyvin pois luettuna terveyskeskussysteemi, jossa on moitittavaa. Epäkohtia ovat jonjen odotusajat ja jonotus päivystyksissä ja etenkin viikonloppuisin.

Tämän takia ei toki koko systeemiä tarvitsisi kääntää ylösalaisin, vaan sallia avoin kilpailu perusterveydenhoitoon terveyskeskustasolle esim. brittiläisen ammatinharjoittaja lääkäreiden terveysasemien mallin mukaisesti tai nuppilisät lääkäreille vanhaan malliin.

Terveydenhoidon tulevaisuuden rahoitus se päättäjiä tässä kai eniten ahdistaa. Kuinka on 10 vuoden kuluttua, kun rahat eivät riitä nytkään ?

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen Vastaus kommenttiin #43

Tämä uusi SOTE malli vaatii maakuntahallinnon ei sekään ihan halpa ole. (Nämäkin varat voisi sijoittaa nykyiseen)

On tehty laskelmia että tämä ei säästä rahaa, niinkuin hallitus ilmoittaa vaan päin vastoin vie enemmän.

malli vie enemmän ja maakuntahallinnon rakentaminen ja ylläpito maksaa myös.

Jos tarkoitus on lisätä käyttöä ja parantaa palveluita, niin kyllä sen tietää ettei siinä nyt mitään säästetä!

Ei voi samaan aikaan lisätä palveluita ja säästää, tämän nyt ymmärtää sokea Kreettakin!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #44

Maakuntamalli on täysin pöljä. Viisi maakuntaa ts. yliopistollista sairaalapiiriä olisi riittänyt aivan hyvin.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #43

Ei siinä olisi tarvittu muuta kuin, että jokainen ammattikunta teksi vain omia töitään. Kuten jo aiemmin totesin niin eräässä SOTE kuntayhtymässä lääkärit ottavat vain 7 potilasta päivässä, joka tekee 2 tuntia 20 minuuttia potilaskontaktityötä. Jos lääkärikunta, sairaanhoitajat teksisvät vain ammattityötä ja muut tukipalvelut muut niin ei olisi jonoa. Palvelua saisi jne... Se, että vaihtaa tuottajaa ei muuta kustannuksia juurikaan eikä usein tehokkuutta, koska koko järjestelmä on imenyt väärät opit työprosesseista ym...

Kaikkialla julkisella puolella on otettu työmalli käyttöön, jossa säästösyitä vähäpätöisiä hallintotöitä ynnä muita tilketta on tuotu jokaisen työpäivään, myös lääkäreille ym.. Nämä työt ovat usein aikaa vieviä ja usein turhia.

Laskin kerran, että yhden lomapäivän tai matkakorvauksen teko vaatii esim. valtiolla kirjautumista 3- 4 järjestelmään, kun täytät lomakkaaet työajasta, matkoista jne.. Eräässä huonekaluyrityksessä kaikki työsuunnittelusta, työajan hallintaan, kirjautumiseen, ostoihin, myynteihin siis koko prosessi alistettiin yhteen järjestelmään. Tehokkuus kasvoi noin 7 %. Tätä suurempaa tehikkuuden kasvua en ole oikeassa elämässä tavannut, joka myös on aidosti mitattu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #46

On sitö yksityiselläkin. Äitirouvani kertoi että heille oli -- konsultin käynnin jälkeen -- tuotu työaikaraportointi (johon piti merkitä minuuteissa päivittäiset wc-käynnitkin) mutta onneksi heidän lähin esimiehensä esitti asian niin että "Teille on nyt jaettu työaikaraportointikaavakkeet ja niiden kanssa toimitaan näin" ja sitten esimies viskasi koko nivaskan roskakoriin.

Äitirouva sanoi, että tutustuttuaan kaavakkeeseen hän laski sen täyttämisen vievän työajasta hieman alle tunnin päivässä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tiedä Ruotsista, mutta miksi vaihtoehtoisia järjestelmiä ei voi kokeilla jossain osassa maata. Sitä useimmat asiantuntijat ovat itse asiassa ehdottaneet. Ei tässä nyt ihan hirveä kiire ole...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kai SOTE- uudistus vaatisi vähän syväällisempää tutkimusta kuin Sitran tekemän maavertailun. Toisaalta se, että tulevaisuudessa on suuri menopaineista, ei todista sitä, että hallituksen SOTE- & maakuntamalli olisi oikea vaihtoehto.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Ei säästöt ole se tavoite vaan jakaa yksityisille monikansallisille firmoille terveytemme rahastus ja saada maakuntahallinnot joihin niitä eläkevirkoja politiikasta jääville.
Palvelujen hinnat tulevat nousemaan kuten kartellissa ja se valinnanvapaus jää taustalle.
Monet asiantuntijat moittivat hallitusta.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Ei edes hallitus uskoo tuohon kolmeen miljardin säästöihin. Luku ei voi perustua laskelmiin, koska sotessa kompromisseja tehdään lähes päivittäin.
Tilanne elää koko ajan. Nyt on mm. Meri-Lappi lähtenyt kuvioista pois.

Pasi Karlsson osui oikeaan kommentoidessaan Sipilän SoteDigin henkilöstövalintaa. Tällainen kommentti hukkuu valitettavasti helposti muiden joukkoon. mutta asia on tärkeä.
Korruptiosta ei koskaan seuraa mitään hyvää. Sipilän henkilövalinnat kohdistuvat mieluusti tuttaviin ja ystäviin. Alan ammattilaiset sivuutetaan. Muistutan Sipilän lähes kaksi vuotta sitten antamasta lausunnosta "Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä".
Se, että Hannu Leskinen on Pohjois-Pohjanmaalta ei yllätä. Koko Sipilän touhu on tätä hyvävelitoimintaa. Anne Bernerin ministerivalinnasta lähtien. Hyvä esimerkki on myös Kokkolan Sote, jonka rahojen jakoon pääsi mukaan Jouko Sipilä. Valintaprosessi ei kestä minkäänlaista päivänvaloa. Jouko Sipilä on Juhan veli.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> On hyvin vaikea nähdä, että Suomen lukuja voitaisiin olennaisesti pienentää. Suomen aluerakenne on sellainen kuin se on – kaikkia sairaita ja synnyttäjiä ei voi ohjata Meilahteen, vaikka jotkut niin ilmeisesti ajattelevatkin.

THL on seuraillut kustannuksia jo pitkään. Kästtääkseni pienten kuntien tarvevakioidut kustannukset eivät ole sen suurempia kuin suurten kuntien. Lapissa kustannukset taitavat olla vähän koholla, mutta toisaalta edullisimmat kunnat ovat olleet eteläisemmän Suomen pieniä kuntia.

En tiedä jakautuvatko kustannukset samalla tavalla synnytyksissäkin, mutta olen olettanut, että taloudellisuutta tärkeämpi syy synnytysten keskittämiseen olisi ollut potilasturvallisuus, joka voi hyötyä yksikön suuresta kosta (?).

Yleisesti voi kai sanoa, että terveyspalveluiden keskittämisen ei voi olettaa tuovan säästöjä. Jos joku väittää säästöjä tulevan, pitää vaatia tarkemmat perustelut. Yleinen mielikuva keskittämisen edullisuudesta (moni voi ajattella näin) on väärä.

Käyttäjän ekqvist kuva
Marko Ekqvist

SOTE:n suhteen on nykyhallitus laskeskellut, että tuo 3 miljardin säästö ajoittuu tarkastelujakson loppuun ts. vuoden 2028-2030. Tämä on seikka, joka tuntuu unohtuvan tähän aihepiirin liittyvissä keskusteluissa. Alkuvaiheessa kustannukset nousevat ja sitten tarkastelujakson loppuun mennessä tuo säästö konkretisoituu tai sitten ei. Komponentit, johon tuo ajateltu säästö perustuu on digitalisaatio, tekoäly ja Iot-teknologiat. Muitakin perusteita tähän on, joista yksi liittynee hoitoprosesseihin ja ylipäänsä olettamaan tehokkuuden kasvuun (toimenpiteissä ja lääketieteen uudet innovaatiot). Nykyisten laskelmien ongelmana lienee staattinen tarkastelu. Dynaaminen laskentamalli ottaisi huomioon ajalliset muutokset ts. voitaisiin tuota säästösummaa tarkastella online, sen mukaan mitä muutoksia ympäristössä tapahtuu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Se että hallitus lupaa säästöt vasta vuoteen 2030 mennessä on helppo ja aika katteeton selitys, koska kukaan ei voi mitenkään siinä vaiheessa todistaa, että kustannukset olisivat olleet jotain muuta ilman sote-uudistusta. Antamasi tarkempi haarukka 2028-32030 mahdollistaa tarkemman lupausten pitävyyden tarkastelun, sillä tuolla logiikalla kustannusten pitäisi kai olla jossain vuosien 2025-2027 paikkeilla kolmea miljardia vastaavasti korkeammalla tasolla (tai oikeastaan pitäisi laskea vuosien 2019-2027 keskiarvo). Käytännössä tämänkin todistaminen on vaikeaa. Ja vielä vaikeampaa on uskoa, että meillä olisi niin kaukonäköisiä ja alaa tuntevia poliitikkoja, että osaisivat ennustaa jotain noin varmaa vuosikymmenen päähän. En usko, että löytyy yhtään asiantuntijaakaan, joka uskaltaisi jotain tuollaista itsevarmasti heittää.

En usko, että nämä asiat olisivat tyystin unohtuneet keskustelussa, vaan kyse on enemmän siitä, että kenelläkään ei ole sellaista luottamusta poliitikoihin, että uskoisivat noihin säästölupauksiin. Annoit ymmärtää, että kustannukset vielä nousisivat alussa. Jos näin käy, kirittävää on todella paljon, ja historian valossa kustannustason yllättävät käänteet alaspäin ovat jokseenkin tuntemattomia.

Totean myös, että mainitsemasi digitalisaatio, tekoäly ja Iot-teknologiat eivät taida liittyä mitenkään sote-uudistukseen, vaan ovat tulevia kehityssuuntia, jotka voimistuvat yhteiskunnan kaikilla aloilla, ja myös sotessa, siitä riippumatta, toteutetaanko hallituksen suunnittelema sote-uudistus vai ei. Voisin siis väittää yhtä hyvin, että juuri nykyinen malli tuo nuo säästöt. Hallitus näyttäisi ratsastavan tässä aivan vieraalla hevosella. Pitäisi kysyä, tuovatko suunnitellun sote-uudistuksen keskeiset muutokset, kuten maakuntauudistus, valinnanvapaus ja hallintorakenteen monimutkaistuminen/yksinkertaistuminen nämä kolmen miljardin säästöt (tai aiheuttavatko/mahdollistavatko ne jotenkin nuo mainitut teknologian oletetut kehityspolut).

Sama taitaa koskea tehokkuuden kasvua ja hoitoprosessien kehittymistä. En keksi, miten ne toimisivat paremmin uudessa sote-mallissa kuin nykyisellä mallilla edetessä (paitsi jos joku uskoo yksityisten prosessien olevan automaattisesti julkisia tehokkaampia, missä tapauksessa syyksi pitäisi ehdottaa yksityisten tehokkuutta, eikä jotain muuta).

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. SOTEn piikkiin on laskelmissa laitettu milloin mitäkin. Toisaalta minun käsittääkseni pitkän aikavälin tavoite (oletus?) on peräti 5 miljardia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset