meeviren

Mitä maahanmuutto maksaa?

Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon). Hallitusohjelman formulointi on mielenkiintoinen – ei pelkästään kieliopillisesti – ja saa kysymään, onko asiat nyt selvitetty. Yhdellä sanalla sanottuna vastaus on ”ei”. Selvityksessä on vain 73, sivua, josta suuren osan muodostaa kuvaileva tilastomateriaali. Varsinaisesti mitään uutta tutkimusta ei ole tehty, vaan esitetyt luvut ovat joko VATT:in 2014 julkaisemia arvioita tai Samuli Salmisen 2015 julkaiseman tutkimuksen tuloksia. Mukana on kaksi ns. asiantuntija-arviota, jotka on tilattu Matti Sarvimäeltä (VATT) ja Jussi Tervolalta (THL). Kansainvälistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti summarisoitu, jos kohta muutamaan lähteeseen viitataan, mutta mitään kokonaiskuvaa kirjallisuudesta ei anneta. Vähemmän yllättävää siksi on, että selvitysosan yhteenveto jää kovin valjuksi. ”Lopputuloksiksi” tarjotaan seuraavia kahta suositusta: (1) Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. (2) Kotouttamistoimenpiteiden taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä tulisi tehostaa.

Sarvimäen (MS)  ja Tervolan (JT) kommentit voi oikeastaan typistää yhdeksi lauseeksi: ”On niin vaikea sanoa mitään”. Pari sitaattia ehkä kuvaa asiaa: Koosteraportin keskeisenä viestinä on, että eri lähestymistavat voivat tuottaa hyvin eri tuloksia ja että politiikkarelevantin, tulevaisuuteen katsovan tuloksen tuottaminen on aina hankalaa (JT s. 59) Yksinomaan toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuvalla poikkileikkaustiedolla on melko vähän käyttöarvoa, kun suunnitellaan tulevaa maahanmuutto- tai kotouttamispolitiikkaa (JT s. 59). Maahanmuuton julkistaloudellisen vaikutuksen arviointi riippuu siis osittain tutkijan tekemistä oletuksista silloinkin kun laskelma kohdistuu vain yhteen vuoteen. Siirryttäessä elinkaarimalleihin oletusten merkitys kasvaa vielä huomattavasti (MS s. 56). Hieman nurkan takaa tulee vastaan Sarvimäen arvio: Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. (MS s. 57)

Yksi syy, mikä ehkä selittää oletetun pienuuden, on tapa jolla ns. julkishyödykkeitä käsitellään esim. VATT:n laskelmissa. Eli oletetaan Savimäen sanoin että ”maahanmuutto tai yleisemmin väestön supistuminen tai kasvu ei vaikuta julkishyödykkeiden tuottamisen kokonaiskustannukseen. Jos maahanmuuttajat maksavat veroja, he kuitenkin osallistuvat julkishyödykkeiden rahoittamiseen ja siten helpottavat maassa jo ennestään asuvien taakkaa. (MS s. 55). Julkishyödykkeet ovat taloustieteessä usein käytetty termi sellaisille asioille kuin esimerkiksi oikeusturva tai turvallisuus yleensä, mutta kun mennään käytännön elämään, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta löytää ”oikeita” julkishyödykkeitä. VATT:n selvityksessä esimerkkinä mainitaan maanpuolustus, ikään kuin maanpuolustuksen kustannukset olisivat täysin riippumattomia väestön määrästä (puolustetaan tiettyä aluetta eikä ihmisiä). Ongelma on vaan siinä, että julkishyödykkeisiin vedoten joissain (ilmeisen tarkoitushakuisissa) selvityksissä jätetään maahanmuuton kustannuksista pois valtaosa julkisten palvelusten kustannuksista (ikään kuin maahanmuuttajat eivät tarvitsisi oikeuslaitosta, poliisia, jalkakäytäviä, vesijohtoja, kouluja, terveydenhoitoa, kunnan ja valtion virastoja,  jne. jne). Selvää tällöin on, että laskelmissa voi päätyä mihin tahansa lopputuloksiin.

Tutkijoiden perisynti on usein se, että he eivät kykene esittämään tulosta, vaan voivottelevat, miten vaikea on sanoa mitään yksikäsitteistä (Harry Trumanin aikanaan esillenostama ”kaksikätisen ekonomistin” ongelma). Toki talouden ongelmat ovat usein monimutkaisia, mutta siltä tutkijoiden (jos ei tutkijoiden, niin keiden sitten) pitäisi kyteä kertomaan mikä on se ”suuri kuva”.  Maahanmuuton osalta pitäisi taatusti kyetä ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kyetä kertomaan, mikä on suurin piirtein ns. humanitäärisen maahanmuuton kustannus (tai tuotto), ja toisaalta mikä on ns. työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Jälkimmäisessä tapauksessa ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti ) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan ”kriittinen” tulotaso.

Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen. Siksi toteamukset tyyliin ”maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään”, ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tuossa tutkimustuloksen tiivistelmässä kerrotaan "Tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat valtava ja äärimmäisen kompleksinen kokonaisuus."

Sitten silmiin pistää tutkimuksessa todettu itsestään selvyys "Maahanmuuttajien onnistuneella työllistymisellä ja kotoutumisella on suora vaikutus sosiaaliturvan käyttöön. Mitä nopeammin maahanmuuttaja integroituu työmarkkinoille, sitä vähemmän sosiaalietuuksia maahanmuuttaja lähtökohtaisesti tarvitsee. Sosiaaliturva yksittäisenä
kulueränä on keskeisin maahanmuuttajien julkistaloudelliseen vaikutukseen vaikuttava kuluerä."

Juuri sosiaalikustannukset ovat ilman muuta suurin kustannuserä työtä vailla oleville. Suurimpia tukien saajaryhmiä tuon tutkimuksen mukaan ko. vuosina ovat EU:n ulkopuolelta tulevat ryhmät (pakolainen, muu henkilö kuin työntekijä, työntekijä). Kts. linkin sivun 30 taulukko.

Kustannuksia on jollain tasolla esitetty;
6.1.1 Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki
6.1.2 Yleinen asumistuki
6.1.3 Lapsilisät
6.1.4 Perustoimeentulotuki

Sitten onkin turvauduttu näköjään kovin vanhaan maahanmuuttajia koskevaan kokonaiskustannusten tietoon sosiaalikustannuksten kokonaismäärästä laajemmin. Nimittäin kohdassa 6.2 Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä on tutkittu aktiivisesti 2010-luvulla.

Kokonaisuutena arvioiden valtiontalouteen kohdistuvasta vaikutuksesta kerrotaan vain näin yliolkaisesti "Vuosina 2013–2017 valtion vuosittainen budjetti on ollut noin 54–56 miljardia euroa.
Vuonna 2015 äkillisesti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyi vuoden 2016 talousarviossa suoraan maahanmuuttoon kohdistuvien määrärahojen kasvuna. Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioissa maahanmuuttoon suoraan kohdistuvat määrärahat ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna, mutta vuotta 2015 edeltäneelle tasolle ei ole palattu."

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Tutkimuksen johtopäätökset on esitettynä kohdassa 8 JOHTOPÄÄTÖKSET
sivulta 51 alkaen.

Oma johtopäätelmäni vastaa hyvin blogikirjoittajan esittämää mielipidettä. Kovin on köykäistä tavaraa siihen nähden mitä hallitusohjelmassa luvataan selvittää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hallitusohjelman sanonta "laaditaan riippumaton selvitys" ei taida oikein toteutua tässä tapauksessa - jos se (riippumattomuus) nyt Suomessa koskaan toteutuu muussakaan yhteydessä. Selvityksen "laatuahan" ei hallitusohjelmassa tarkennettu; siksi STM on kai tulkinnut, että mikä tahansa lappu kelpaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kannattaa kiinnittää huomiota tuossa tutkimuksessa kohdassa 6 MAAHANMUUTTAJIEN SOSIAALITURVAN KÄYTTÖ. Jokaisen alaotsikon selvityksen alla käy selville se, miten paljon EU:n ulkopuolelta tulleiden työn aulkopuolella olevien kustannukset ovat vuosien saatossa kasvaneet. Myös suhteellinen osuus kantaväestön vastaaviin kustannuksiin on siten varsin korkea.

Hallitusohjelman mukaisesti tulee tuo ottaa päätöksenteossa huomioon, vaikkapa vielä tutkimaan sitä päivitettyä maahanmuutto-ohjelmaa josko sielä olisi kustannusvaikutuksia alntavia toimia tekemättä. Mahdollisesti tilapäisen oleskeluluvan saaneiden palauttamista kotimaihinsa noiden maiden parantuneesta olosuhteista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Maahanmuutto on niin arka asia, että todellisuudessa sen kustannuksia ja tuottoja ei halutakaan selvittää. Pelätään, että kansalaiset hermostuvat.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä siinä on sama ongelma kuin kansanäänestyksissä: ei voi järjestää, koska ihmiset eivät "tiedä tarpeeksi", koska heitä voi manipuloida jne. Poliitikkoja nämä heikkoudet eivät koske.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri niin. Tänään Hesarin mielipidesivulla eräs kirjoittaja moitti poliitikkoja siitä, että he vetäytyvät Nato-kysymyksessä kansan selän taakse. Miten kansa voi päättää asiasta, josta se ei tiedä riittävästi. Vastuu kuuuluisi kansan valitsemille kansanedustajille, joita on sentään helpompi informoida kuin koko kansaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Arka asia" taitaa olla perustuslain tulkinta?
Mikä ei ole koskenut -94-17 Suomessa asuvia työttömiä ,koskeekin ulkomailla asuvia?

Näin sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille - lue esimerkit!
IS
10.2.2014
Edes viranomaiset eivät tiedä tarkalleen, kuinka paljon suomalaista sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille EU-lainsäädäntöön perustuen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Kansaneläkelaitoksessa (Kela) käynnistyykin alkuvuodesta selvitystyö ulkomaalaisille maksettavien sosiaalitukien käytöstä.

- Suoritimme viime viikolla ensimmäisen tietokoneajon, jossa yritettiin selvittää, kuinka monesta ulkomailla asuvasta, Suomessa työskentelevän työntekijän lapsesta maksetaan lapsilisää. Tulokseksi ei saatu todellisia lukuja kuvaavaa määrää. Monimutkaisen asian selvittely vaatii aikaa, toteaa Kelan kansainvälisistä asioista vastaava lakimies Henna Huhtamäki.

Vaikka tarkkaa määrää ei vielä tiedetä, käytännössä lapsilisärahaa seilaa Suomenlahden yli etelään, Viroon.

- Arvioisin, että reilusti yli puolet, jopa 60-70 prosenttia ulkomaille menevistä lapsilisistä kohdentuu Viroon, laskee Huhtamäki.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Keikkamiesten" työttömyyskorvaukset:

30.4-14
YLE/ajankohtainen kakkonen

A)-Suomessa asuvat työttömät työnhakijat.
-Jos Martin kieltäytyy tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta, hän voi menettää työttömyysetuuden määräajaksi.

B)-Perheensä luona Tallinnassa asuva työtön Martin
- saa Suomesta peruspäivärahaa yhteensä 808 euroa kuukaudessa. Jos Martin ei saa töitä, Kela maksaa hänelle peruspäivärahaa kolmen kuukauden ajan.

Suomi maksaa edelleen työttömän Martinin perheelle lapsilisät.
Peruspäivärahan kanssa Martinin perhe saa
-joka kuukausi Suomesta 1 027,32 euroa.

JK.Miten muuten EU sallii kahdet eri korvaukset sosiaaliturvassa?
esim.Virolaisten malli tullut EU.
Oman maan hallitusten toimesta.johon ei kuulu lapsilisät peruspäivärahan päälle.
ei ole kuulunut -94 jälkeen 23 vuoteen.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Valtiohallinto harjoittaa ilmiselvästi tietoista salailua ja hämäämistä maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista, jotka ovat todennäköisesti miljardeja vuodessa.

Luultavasti viimeinen jo vanhentunut sivuava katsaus asiasta löytyy kristillisdemokraattien lehdestä.
16.3.2015
"Maahanmuuttajien työllisyysaste on vain reilut 50 prosenttia"
http://www.kdlehti.fi/2015/03/16/maahanmuuttajien-...

Tuon ajankohdan jälkeen luonnollisesti työttömien maahanmuuttajien lukumäärä ja siten sen kokonaiskustannukset ovat vain lisääntyneet ja jatkavat kasvuaan maahanmuuton edetessä.

Tapio Santala

Laskelmastahan puuttuu kaikki analyyttisyys molempiin suuntiin ja esim kustannuksia alentava verotulojen kasvu, vaikka se ei toki koskaan kata täysin kustannuksia, se on merkittävä tekijä varsinkin kun rahan liikettä seurataan pidemmälle sen "elinkaaressa" Suurin osahan noista kustannuksista on todellisuudessa tukea paikallisille yrityksille ja sen kautta palkansaajille, koska ei tuo raha lakkaa olemasta eikä jää makaamaan, vaan kulkee paikallisen kauppiaan taskuun ja siitä edelleen eteenpäin.

Aika paljon selviää itselle asioita kun kysyy "Mitä oikeasti verotetaan?"

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Khmmm.... rahan kiertokulku sinällään ei muuta kustannuksia... Jos valtio (verokarhu) ottaa taskustani 50 000 ja palkkaa sillä monikulttuurisuuskoordinaattorin, on raha pois minulta (kulutuksesta) lopullisesti. Rahan kiertokulku ei sitä minulle koskaan takaisin tuo

Tapio Santala

Ei sinulle, mutta ei se ole silti kierrosta pois. Julkistalouden kannalta on aivan sama kuka sen rahan kuluttaa. Tässä menee moni harhaan kun ajattelee oman taloutensa kannalta eikä kokonaisuuden.

Itse asiassa jos valtio ottaa sinulta 50.000 pankkitilillä makaavaa rahaa veroina ja antaa 1000€ viidellekymmenelle rahattomalle, se 50k palaa kiertoon ja verotukseen. Pankissa maatessaan se jää verottamatta.

Outoa myös ajatella, että se ei vaikuttaisi kustannuksiin valtion osalta. Tuo 50k ensin verotetaan vaikkapa 10% mukaan. 45k kannetaan kauppaan, josta jo ALV palauttaa sellaisen 6-8k. SItten kauppias maksaa palkkoja 10k, joka taas verotetaan ja maksaa vielä varmaan vielä tulokseen siirtyvästäkin osasta veroja. Vielä parempi jos käyttävät rahat bensaan ja tupakkaan, niin jää vielä reilusti enemmän valtiolle. Lopulta siitä ehkä 10% karkaa ulkomaille ja jää siis verottamatta, kaikki muu tulee verotettua rahan liikkeen kautta.

Täytyy oudoksua, että taloustieteen professori ei tätä huomioi ajatuksissaan, mutta eivätpä huomioineet nuo tutkijatkaan ;)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #12

Ei ole olemassa pankissa makaavaa rahaa. Se raha on jonkun muun velkana joko investointina tai kulutuksessa. Kahteen kertaan samaa rahaa ei voi käyttää.

Tapio Santala Vastaus kommenttiin #14

Et tainnut ymmärtää ihan mitä tarkoitin. Jos sinun tililläsi on säästettynä 50.000, se raha ei liiku eikä tule verotettua, eli se makaa paikallaan. Jos tuo 50k jaetaankin sellaisille jotka sen käyttävät, se liikkuu ja tulee verotettua joka hetki kun se vaihtuu toiselle taholle. Ei sitä rahaa olla kahteen kertaan kuluttamassa, vaan kyse on siitä kulutetaanko se vai ei.

Ja kyllä, sama raha voidaan kuluttaa myös moneen kertaan. Kun tuosta 50k potista se 45k palaa verojen kautta julkistalouteen ja laitetaan sieltä uudelleen kiertoon takaisin tukien tai palkkojen muodossa, se tulee uudelleen käyttöön. Tämä on nykytilanteessa merkittävä asia vanhaan aikaan verrattuna, koska hyödykkeiden tuotanto ja saatavuus eivät ole rajalliset ja siten esim 30-luvun laman tilanteisiin perustuvat talousopit eivät enää ole päteviä. Siksi myöskään tuotanto tai tuottavuus eivät saisi enää olla laskennan perusteena, vaan rahan liikkumiseta ja kotimaassa pysymisestä huolehtiminen.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Maahanmuuton kokonaiskustannuksien laskeminen on mielestäni ennenaikaista, koska viime pakolaisaallon kaikkia turvapaikkahakemuksia ei ole vielä edes käsitelty. Lisäksi meillä ei ole tästä kansanryhmästä riittävästi verrokkitietoa. Asian tutkiminen voi vasta alkaa ja nyt voi esittää kustannuksista vain epävarmoja ennusteita. Tällä hetkellä on panostettava maahantulleiden kotouttamiseen ja koulutukseen, samoin uusien työpaikkojen luomiseen ja vertailuun työllistymisestä sekä maahantulleiden että kantaväestön kohdalla. Koska ennusteen mukaan tarvitsemme uutta työvoimaa tulevaisuudessa pitää maahanmuuttoa ajatella ennemminkin mahdollisuutena kuin kustannuseränä. Oikean kuvan kustannuksista saamme vasta vuosien kuluttua, sitä ennen voimme vain ennustaa. Positiivinen ilmapiiri, oikeanlainen "pöhinä", vaikuttaa kaikkein eniten asioiden edistämiseen. Yleensäkin meidän pitäisi enemmän miettiä mahdollisuuksia kuin kustannuksia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En oikein ymmärrä. Mitään selvityksia ei voi tehdä ennen kuin parin sukupolven päästä. Mihin politiikka sitten pitäisi perustaa. Mielipiteisiin, toiveisiin, pelkoihin...?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ruotsissa on tehty ihan kunnon selvitys maahanmuuton kustannuksista. Kumma kyllä siellä selvityksen tekeminen ei ottanut niin kovin voimille kuin Suomessa. Ks.
http://www.finanspolitiskaradet.com/download/18.21...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset