*

meeviren

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, vai miten se menee?

  • Kotitalouksien saamat nettotulonsiirrot Suomessa 1995-2016
    Kotitalouksien saamat nettotulonsiirrot Suomessa 1995-2016
  • Nettotulonsiirrot eri tuloluokissa 2016
    Nettotulonsiirrot eri tuloluokissa 2016
  • Nettotulonsiirrot ml huödykeverot ja julkiset palvelut
    Nettotulonsiirrot ml huödykeverot ja julkiset palvelut
  • Maastamuutto Suomesta koulutusasteittain
    Maastamuutto Suomesta koulutusasteittain
  • Maahanmuuttajien osuus eri tuloluokissa (desiileissä) 1995-2016
    Maahanmuuttajien osuus eri tuloluokissa (desiileissä) 1995-2016

Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on ”hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini –indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI –indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin ”tuloerot kasvoivat jälleen”.

Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, ”hyvään alkuun” on jo päästy).

Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.  Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon ”huonompi” kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on ”näkemys”, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (170 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille " on myös näitä hoettuja sananparsia. Jos nämä tulot saadaan kotimaasta, niin ei ne karkaa ulkomaille vaikka se hyvätuloinen niin tekisi. Tilalle otetaan uusi hyvätuloinen ja hän korvaa sen ulkomaille lähteneen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä... Muuttoliike vaan kertoo siitä, että jokin epätasapaino on olemassa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Epätasapaino voi johtua siitä, että koko toiminta siirretään ulkomaille ja silloin ei ole kyse henkilön muutosta vaan yrityksen...puhuin itse tulosta joka saadaan kotimaasta. Se, että koko toiminta siirtyy pois maasta on toki myös huono asia, mutta ei liity tähän tuloero keskusteluun.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Puhutko nyt vain ansiotuloista vai pääomista myös? Suomen palkkataso on mielestäni melko tasainen, ja verotus tasaa erot vieläpä lisää. Ongelmana on pääomien kasaantuminen globaalisti. Onko järkevää että muutamat yksittäiset ihmiset omistavat suurimman osan maailman pääomista? Maailman valtatasapaino?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Suurin osa maailman varallisuudesta on instituutioilla, etenkin eläkerahastoissa. Suomessakin ne keräävät Pääomatuloja yhtä paljon kuin kaikki suomalaiset yhteensä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #40

Kymmenys kansasta omistaa lähes puolet Suomen varallisuudesta!
KOTIMAA JULKAISTU 07.04.2015
Mtv3
Suomalaisten varallisuuserot ovat kasvaneet kahdessakymmenessä vuodessa. Köyhin puolisko väestöstä omistaa vain 6,7 prosenttia kaikesta varallisuudesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #75

Itsekään en omista mitään. Omistaisin jos en olisi ryypännyt ja rellestänyt. Se että ihmiset säästävät eri tavoin ei ole rikkaiden vika.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsitelty juttu jossa henkilö oli säästänyt tonnin Toimeentulotuesta vuodessa. Löytyy helposti Finlexistä.ei se säästäminen ole pienituloisellekaan mahdotonta.

On melko luonnollista että iso osa kansasta ei omista juuri mitään. Harva kerryttää nuorena tai opiskellessa varallisuutta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #77

# 77 Pekka, hienoa, kun toteat elämäsi arvoja. Kaduttaako? Vai, oletko hyväksynyt kohtalosi? Ei tarvitse vastata, ellet tahdo.

Omistaminen on arvo, johon kaikki pyrkivät.

Jokainen velkaa tarjoava taho kysyy mm. asutko omassa- vai vuokra-asunnossa. Johonkin näillä pyritään. Kenties velanmaksukykyyn. Toisaalta, omistusasunnossa asuvalla voi olla velkaa enemmän kuin tulot edellyttävät.

Minäkin olisin varakas, ellen olisi joutunut eroamaan, ellen olisi ryhtynyt yrittäjäksi ja menettänyt v. 1991 laman seurauksena kaiken omaisuuteni pankeille.

Suomalainen yhteiskunta ajoi 1990 -laman seurauksena jokaisen pienyrittäjän tuhoon.
Tästä voinemme kiittää keskustalaista hallitusta ja muita ajan poliittisia päättäjiä, joille raha oli tärkeämpi kuin kansalaisten selviytyminen.

Paluu varakkaaksi on lähes mahdotonta, ellei voita Eurojacpotissa.

Tai kirjoita kirjaa, joka voittaa kaiken maailman palkinnot. Kirjan, josta tehdään elokuvia ja jonka antia jaetaan historiallisena dokumenttina maailman kolkkiin.

Kituuttamisesta tulee elämäntapa. Silläkin pärjää, kunhan ei vertaa elämäänsä muiden onnistumisiin. Hyväksyy kohtalonsa ja iloitsee niistä hetkistä, jotka tunnistaa iloksi.

Tämän päivän suurin iloni on pieni Vilma (1,5 kk), jonka hymyn äitinsä (tyttäreni) lähetti minulle kuvana kännykkään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #86

Ei se nyt mikään arvo ole. Se on asia joka vain on. Suomen hyvä puoli on se että pohja on niin korkealla ettei kannata stressata turhasta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #91

Fataalinen asenne - ei ole mikään arvo. Pohja on korkealla, stressihormonit eivät sinne yllä! Pohjalta on hyvä pudota:)))

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #86

Kyllä siihen lamaan oli muitakin syitä kuin kepulainen hallitus. Ahon hallitushan aloitti 1991 laman jo ollessa päällä.
Holkerin Liikasen hallitus juoksutti omalla politiikallaan siihen, mihin mentiin Suomen Pankin lepsuilevalla tuella.
Koivisto vähintään myötävaikutti politiikkaan.
Pankkien roolista voidaan keskustella loputtomiin ennen ja jälkeen laman.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #109

Taidat muistaa väärin.
Ahon hallitus peri Holkerin hallitukselta
Velkaa 101 Mrd,Ylijäämää 1 Mrd.
Aho teki velkaa 201 Mrd,alijäämää 65 mrd. Työttömyys 20,2%

Jaa kun EMU-kokeilulla vapautettiin raha ja pankit teki "Kreikat" ?
Rahaa jaettiin ilman vakuuksia.Pidettiin vahvasta markasta kiinni kunnes oli pakko devalvoida.
Koivisto siirsi valtaa hallitukselle.

Keskusta on aina se "vastuunkantopuolue" kun se on pääministeri puolueena.
Syy on aina Sdp presidentin,sdp VM tai kok VM ei koskaan pääministeripuolueen.
Kumpi nyt saa syyt? Kokomus vai Siniset?

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #117

Siis Ahon hallitus peri ylijäämän Holkerin hallitukselta, ylijäämän, joka itse asiassa ei ollut ylijäämää. Lama oli jo alkanut, kun Aho aloitti. Suomen Pankki oli vapauttanut ulkomaiset lainat 1986, mikä johti osaltaan talouden ylikuumenemiseen ja luotonannon jopa 100 prosentin lisääntymiseen vuosittain. Siitä seurasi järjetön asunto- ja pörssikupla tunnetuin surullisin seurauksin.
Lama alkoi jo Holkerin hallituksen loppumetreillä 1990. Hallituksen vaalibudjetti vuodelle 1991 vaikeutti tilannetta.
Ensimmäinen devalvaatio tehtiin marraskuussa 1991 reilu puoli vuotta Ahon hallituksen nimityksestä. Aika hyvin Aholta ja Viinaselta, varsinkin kun eivät olleet edellisen hallituksen budjettia tekemässä.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #117

Eli Ahon hallituksen ei olisi pitänyt otttaa velkaa? Miten asiat olisi pitänyt hoitaa. Oliko Ahon hallitus todella niin surkea että se ryssi maan asiat kuudessa kuukaudessa? Uskoo ken tahtoo.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #109

# 109

Valuuttalainojen korkojen nousu.

Pankeille valtion taholta myönnetty avoin piikki, johon pankit alkoivat seivästää niitäkin yrityksiä, joilla olisi ollut hyvät mahdollisuudet selviytyä lamasta.

Arsenal. Mitään ei tarvinnut ostaa eikä mitään osattu myydä validiin hintaan.

Norjalle myytiin velkoja pilkkahintaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #145

Eipä näitä asioita enää muistella. Aho & Viinanen & Sailas kertovat vain joka käänteessä, miten "he pelastivat" Suomen. Eikä se ole ihan koko totuus.

Jouko Salminen Vastaus kommenttiin #77

Juuri se, että suuri osa ei omista mitään ei ole luonnollista, vaan lainsäädännöllä aikaansaatua. Eikä kyse ole myöskään säästämisestä, eikä edes ansiotuloista.

Kyse on siitä, että rahan määrä kasvaa vuodessa 5%ia. Se raha tehdään yksinomaan pankeissa, joka johtaa siihen, että valtio ja veronmaksajat velkaantuvat pankeille. Vähätuloisimmat tietysti suhteessa eniten.

Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että vähintään 5% rahamäärästä tarvitaan sosiaalisiin siirtoihin, jotta köyhimmät edes jollain tavalla pärjäisivät.

Se rahamäärä kerätään kuitenkin veronmaksajilta, jotka siis joutuvat maksamaan rahamäärän lisääntymisen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #165

Pankeissa.. Tarkoitat varmaan keskuspannkkkia/keskuspankkeja. Ne viime kädessä päättävät rahan tarjonnan määrästä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #39

En oikein osaa sanoa, miten globaaleja varallisuuseroja voidaan pinenentää. Kai joku rooli on (kansallis)valtiollakin. Tuskin mikään "maailmanhallitus" niille voi mitään tehdä. Sen toki tiedämme, että aina ja kaikkialla varallisuuserot ovat moninkertaisia tuloeroihin verrattuna.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mutta mistä se muuttoliike oikeastaan kertoo?
Ja mikä on se perusasia, joka on epätasapainossa, jos satojatuhansia ihmisiä siirtyy paikasta toiseen tai meiltä lähtee muutamia satoja koulutettuja muualle.

Kyse ei varmaankaan yksin ole rahasta vai onko?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suurituloisia ei vain "oteta" sillä heitä hamuavat monet muutkin. Toki osa heistä on kiinni julkisen sektorin nisässä niin tiukasti etteivät he lähde kulumallakaan.

Yleisemmin lähtijät taitavat olla sitä paremmin tienaavaa porukkaa ja tulijat .. No ei niinkään.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

En usko, jos työpaikka säilyy Suomessa niin varmasti saadaan tilalle toinen. Tämä on sitä samaa satua kun väitetään hyvien johtajien lähtevän ulkomaille jos ei niille makseta kaikenmaailman stay bonuksia...eipä näy maailmalla suuria suomalaisjohtajia...ja samaan aikaan meillä olisi pulaa johtajista...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Joo toki näin, mutta suurituloisimpaan desiiliin menee paljon muutakin kuin pari sataa pörssipomoa. Ihan peruslääkäri tai dippainssi on siellä myös. Vähintään näiden mukana menee panostukset koulutukseen.

Suurituloiset eläkeläiset ovat ainakin olleet lähtijöinä tapetilla. Heidän tilalleen tuskin tulee muuta kuin takuueläkeläisiä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #5

Ei tämä nyt ihan ongelmaton asia ole. Ajatellaan vaikka Yhdysvaltoja. Itärannikon ja pohjoisen osavaltiot ovat olleet aikamoisissa vaikeuksissa, kun väki on muuttanut esimerkiksi Texasiin ja Floridaan. Siihenkin on toki monta syytä (ilmasto?), mutta aika yksimielisiä ollaan, että tärkeä (tärkein) tekijä on verotus ja kustannukset yleensä. Miksei samanlainen kehityskulku tapahtuisi Euroopassa!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sinänsä kuvio on ihan odotettu mutta onhan se melkoisen jyrkkä nimenomaan tuolla kymppidesiilin kohdalla.

Tuostahan nyt voisi jo laskeskella arviota niistä paljon puhutuista maahanmuuton kustannuksista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Se korkein käyrä on "ensimmäinen (alhaisin) desiili. Ylemmissä desiileissa (8, 9 ja 10.) ei juuri maahanmuuttajia ole, vaikka juuri heidän soisi maahan muuttavan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten ovat "ostovoimaerot" muuttuneet? En tiedä onko termi oikea mutta siis se mitä "köyhempi" saa ostettua nettotuloillaan verrattuna sitten paremmin toimeentuleviin.

Pienituloisella tuloista voi mennä 40-60% asumismenoihin.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Meitä, jotka saamme palkkamme ulkomaisiltakin firmoilta lienee tuhansia, ja pikkuhiljaa muutamme muualle ja viemme työn mukanamme. Näin se vaan menee.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomalaisia tekee töitä netin kautta asuen halvemmissa maissa. Ei tarvitse kituuttaa sen suuren asuntolainapääoman kanssa, jolla on ostettu huonosti rakennettu uusi, tai remontin tarpeessa oleva vanha asunto, tai talo. Pienemmillä elinkustannuksilla jää enemmän rahaa säästöön.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Maahanmuuttajien osuus I desiilissä näyttäisi vähän yli kolminkertaistuneen. Samaan aikaan IV desiilissä osuus on nelinkertaistunut ja V desiilissä viisinkertaistunut. Eikö tuo ole hyvä uutinen, eli ollaan menossa oikeaan suuntaan?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ainakaan nuo nettomaksavat desiilit eivät ole kasvamassa samaa tahtia kuin nettosaavat desiilit. Tietenkään tämä ei ole vielä koko kuva, sillä peruskeskiluokka joka ei varsinaisesti maksa nettomääräisesti veroja on kuitenkin välttämätön yhteiskunnan toiminnan kannalta. Pelkillä ylemmillä toimihenkilöillä ja johtajilla ei homma pelaa. Etenkään jos nekin ovat kohta eläkeiässä.

Siitä tuskin pääsee mihinkään että toistaiseksi rajan yli tapahtuva liike on ollut Suomelle raskaasti tappiollista. Joka lienee tietysti aika luonnollista korkeiden verojen ja sosiaaliturvan maassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En toki tarkoittanut että kaikki on hyvin. Yleensä minua vain näissä kiinnostaa eniten trendi, sen parempaa kristallipalloa kun ei olekaan... Myös ylimmissä desiileissä osuus näyttää kolminkertaistuneen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Lukuja voi näköjään lukea monella tavalla. Mitäpä jos osuus, vaikkapa 30 % kasvaa kominkertaiseksi ja osuus 1 % kasvaa myös kolminkertaiseksi. Kumpi on tärkeämpi muutos?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pointtisi olisi täysin validi, jos osuudet olisivat kasvaneet samaa tahtia. Kuitenkin jos I desiilissä tietyn ryhmän osuus kolminkertaistuu, mutta kasvaa nopeammin muissa desiileissä, on jakauma lähestynyt keskiarvoa. Kommenttini koski siis kehityksen suuntaa, ei sitä miten merkittävä muutos kussakin desiilissä on ollut. Pidin siis positiivisena, että maahanmuuttajien tulojakauma näyttäisi [hitaasti] lähestyvän keskiarvoa.

Esittämäsi datan ja edellisen kommentin inspiroimana voimme tehdä esimerkkilaskelman. Lähtötilanteessa I desiilissä osuus 30% ja X desiilissä 1%. Edellinen kolminkertaistuu ja jälkimmäinen viisinkertaistuu. Välissä oleville desiileille oletamme lineaarisesti laskevan osuusjakauman ja lineaarisesti nousevan osuuden kasvun. Lähtötilanteessa maahanmuuttajista 19% on I desiilissä ja lopputilanteessa heistä 16% on siellä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #32

Tuo mainitsemasi keskiarvokin on varmasti matala. Mikähän tuo olisi euroina ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

Mainitsemani keskiarvo koski jakaumaa, eli niin että jokaisessa tulodesiilissä on 10% populaatiosta. Tuota siis näyttäisivät onneksi maahanmuuttajatkin lähentyvän, vaikkeivät todennäköisesti koskaan saavutakaan. Olisi pitänyt sanoa, että osajoukon jakauma lähentyy populaation jakaumaa, keskiarvo oli huonosti valittu sana.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #32

Eikö sinulle ole opetettu, että prosenteista (t. prosenttimuutoksista) ei enää lasketa prosenttimuutoksia? Jos vaikkapa RKP:n kannatus nousee kolmesta neljään, ei kukaan sano, että muutos on 33 % ja se on tärkein asia Gallup-tuloksissa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa maahanmuuttajien osuus desiilissä 1 on noussut 11.6 prosenttiyksikköä ja desiilissä 10 2.0 prosenttiyksikköä. Toinen on iso luku ja toinen pieni.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Kyllä minä mielestäni muutin nuo absoluuttisiksi lopputulemaa laskeakseni. Miksi oletit että en tehnyt niin? Onko siis mielestäsi johtopäätös osajoukon jakauman lähentymisestä populaation jakaumaa kohden virheellinen?

P.s. Arvelisin, että jos RKP:n kannatus nousisi gallupissa 3 %-yksikköä, se olisi huomattavasti isompi uutinen, kuin vaikkapa Kokoomuksen saman suuruinen nousu.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Muutama huomio lisää keskusteluun.

Suomen verotulojen kannalta on suuri suora ja epäsuora merkitys maan vientifirmoilla. Vaikutus on suurempi kuin ymmärretään. Niiden palkkaama väki on hyvin usein tuossa ylädesiilissä, jonka alalaidan palkat nekin ovat sangen pieniä nettotasolla kiitos verotuksen rajun proggression. Lisäksi vientiyritykset pitävät Suomen teknologisen tason korkealla, mikä heijastuu moniin pienempiin yrityksiin ja yksilöihin positiivisesti.

Vienti tasapainottaa vaihtotaseemme, jota rasittaa meidän tapamme ostaa kaikki kalliit kulutustavarat ulkomailta, koska emme itse kykene niitä tuottamaan.

Menestyvät vientiyritykset voivat toimia nykymaailmassa missä vain. Eli näiden yritysten pysyminen Suomessa ei ole selvyys. Jos vientiyritysten parhaan henkilöstön verotus tulee älyttömäksi niin paineet nostaa palkkoja nousevat. Nostamisella on rajansa.

Matalat palkat ja heikko ostovoima on nopeuttanut myös monen suomalaisen lähtöä töihin muualle. Moni haluaa nuorempana rahaa säästöön ja velattoman asunnon ilman 20-30 vuoden odotusta.

Kun yritys jättää Suomen tai siirtää toimintaansa pois maasta niin tätä menetystä ei usein korvaa mikään verotulojen kannalta. Monelta onkin jäänyt huomaamatta miten täällä ollutta pääomaa on vaivihkaa sijoitettu muualle, vaikka yritys ei kokonaan olisikaan Suomesta lähtenyt. Pääomien siirtyessä siirtyy myös työvoima pienellä viiveellä.

Konserniyritykset pitävät huolen siitä, että niiden voitot jäävät muualle tai niitä ei veroteta lainkaan veroparatiiseissa, joissa pyörii varovaisen arvion mukaan 36.000 miljardia euroa pääomia nykyään. Koko Suomen kansantalous on tuohon verrattuna kuin hyttysen päästöt.

Eli tajuttava, että meidän ylin kymppidesiilii on hyvä pitää Suomessa maksamassa veroja muidenkin puolesta. Tämä joukko kuluttaa ja maksaa välillisiä veroja myös paljon.

Ennen eläkkeellejääntiä olin töissä muualla EUssa teknisessä tehtävässä. Maksoin viimeisenä vuonna veroja noin 7.000€ kuussa. Lisäksi kulutusverot. Nämä maksut vastasivat noin 10 perusduunarin maksamia veroja. Sikäläiset eivät siksi olleet kateita vähän paremmista tuloista. Niiden tuottamien verojen isompi lantakasa levitettiin monien peltoihin, mutta ei Suomessa valitettavasti.

On aika muuttaa puheidemme termejä. Suurituloisen oikeampi nimitys kansantaloudessa onkin suurituottoinen. Näin muualla länsimaissa ajatellaan, koska tajutaan, etteivät suuremmat tulot taivaasta tipu lahjana, eivät ainakaan ansiotulot.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vientyritysten tärkeyttä voisi ajatella myös tuonnin maksmisen rahoituksen kautta.
Vientirahoilla me maksamme meille elintärkeät tuontielintarvikkeet ja energian.
2000-luvun alussa vientimme oli yli 10 miljardia euroa ylijäämäinen, mutta tänään taidetaan olla jo alijäämän puolella, joka on todella onnetonta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mitkä ovat ne elintärkeät ja jokapäiväiselle elämelle välttämättömät elintarvikkeet, joita tarvitsee tuoda ulkomailta?
En keksi yhtään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #121

Elät varmasti sitten itse nauriilla ja kaskirukiilla sossun rahoin ?

Vinohattuvegenä voisit varmasti paljastaa suomalaisille ne faktat, joiden takia mokomat ovat menneet kuolemaan nälkään sadointuhansin vain viimeisten 150 vuoden aikana ?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #126

Kerro nyt ihmeessä, mitä ne ovat? Mutta paskaahan osaa kaikki puhua, mutta tieto senkään vertaa.Mutta sille en voi mitään jos pisaa pääsi joukkoon, kun sua tehtiin vain mitenkä se menikään?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli tajuttava, että meidän ylin kymppidesiilii on hyvä pitää Suomessa maksamassa veroja muidenkin puolesta.

Ylin ei maksa pääomatuloista kunnallisveroa,muut maksaa palvelut niiden puolesta.

-Palkansaajat maksaa palvelut ja sosiaaliturvan.
Eniten terv.palv. käyttää rikkaat ja hyvätuloiset.
Samoin verovaroilla tuotettuja kouluja,opistoja.
(Kianderin selvitys-10)
Hyvätuloiset käyttää eniten kotitalousvähennystä.
Asumistuet valuu rikkaille.
MST/KL-16

Ansiosidonnaisena maksetut Kela-etuudet tulojen mukaan ,muhkeimmat tuet euroina rikkaat ja hyvätuloiset sosiaaliturvasta.

Sen minkä ne veroja maksaa ne saa tulonsiirtona ne takaisin.
Eniten maksaa keskituloinen jonka veroilla ylläpidetään niitä jotka ei ole työssä.
eläkeläiset,lapset,yms.

Palkansaajien ansiotuloista tulevat verot on pienentynyt huomattavasti työttömyyden takia. Syntyi kestävyysvaje. Verotulot ei kata enää yhteiskunnan menoja.
Ennen yritykset maksoi veroja 40%. Nyt 10% loput 90% on kotitalouksien harteilla.
lähde:
Yle/Areena

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Etkö osaa lukea yksinkertaista kuvaajaa? Tuossahan osoitettiin jo ennalta sinun väitteesi silkaksi paskaksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kuten tuolla taannoin.
Tuloerot ei ole kasvanut
Rikkaimmilla 0,3% 15 000e/kk
Keskituloisilla 0,6% 3 500e/kk
Pienituloisilla 0,7% 1 500e/kk

Elon kansakoulun laskuopin mukaan suurituloisemmat sai eniten tuloja lisää.
Vaikka kokeilin Kate-laskennallakin prosenteilla tuli sama tulos.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Vaikka ymmärryksesi tuloerojen mittaamisesta näyttää olevan hyvin rajallinen,

"Sen minkä ne veroja maksaa ne saa tulonsiirtona ne takaisin."

Luulisi että itsekin osaat blogin kuvaajilla kumota tuon väitteesi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #20

Keskustelu on vaikeaa.."Hyvätuloiset käyttää eniten kotitalousvähennystä",
"Asumistuet valuu rikkaille". Miten tällaisten ihmisten kanssa voi väitellä tutkimustuloksista ja tilastoista?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #22

Tulonsiirrot verovaroista ei ole minun keksimät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #59

Ei mutta höpötyksesi kotitalousvähennyksistä ja muista on aivan omituista. Juuri tuossa näytettiin että tulonsiirtojärjestelmän rahoittavat suurituloisimmat ja ainoastaan he saavat järjestelmästä vähemmän rahaa kuin panevat sinne sisään. Ylimmän desiilin kohdalla suhde on vieläpä dramaattinen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #64

Omaraha/TS
IS 4.2.2010
Työikäiset ovat nettomaksajia !
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan 25–65-vuotiaat ovat nettomaksajia
- eli he rahoittavat julkiset palvelut ja etuudet.
-Pääosa näistä on palkansaajia,
-jotka eivät tarvitse niin paljon yhteiskunnan palveluita
- Ilmainen yliopisto, jonka päälle saa opintotuet, on aikamoinen etu, huomauttaa Kiander.
Koulutuspalveluiden lisäksi suurituloiset käyttävät Kianderin mukaan köyhiä enemmän myös terveyspalveluja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #76

Dippainssin koulutus Aallossa maksaa noin 40.000€. Onhan se iso etu. Mutta toisaalta opiskelija saa luokkaa 600€ vähemmän sosiaalitukia kuin Espoossa asuva työtön. Kuuden vuoden opintojen aikana veronmaksajat säästävät näillä sosiaalietuuksien eroilla ehkä 45.000€.

Ehkä kaikki työttömät pitäisikin laskea opiskelijoiksi?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #80

lainaus:
Aallossa maksaa noin 40.000€.

Jonka rikas kerää verovaroista,lapsilisistä 17v. 24 000e ensiasunnn ostoon.Hyvin sijoitettuna tuon saa 45 000e.
Köyhät ei saa lapsilisiä -94 jälkeen.Kun köyhät kun ei tarvitse toimeentulotukeen lisää lapsen elantoon. Universaalinen joka lapsen oikeus lapsilisään.
Paitsi köyhien lapsien.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Et Marja-Liisa tunne tuota tulojen rakennetta kunnolla. On kyse tässä jutussa ansiotuloista eikä pääomatuloista. Kymppidesiilissä on 90% matalapalkkaisia koulutettuja. Heidän nettoansionsa on mitätön verotuksen takia, mutta useimpien tuotos moninkertainen perusjamppaan nähden. Ja he maksavat merkittävän osan veroista päälukuunsa nähden. Perusjamppa ei usein maksa edes valtion veroa vaan ainoastaan kunnallisveron.

Huomautan tässä välissä, että perusjampat tekevät välttämättömiä töitä enkä todellakaan heitä halveeraa. Tässä jutussa on kyse rahassa mitattavan työn arvon syntymisestä ja jaosta. Elämme valitettavasti pääosin rahataloudessa, jossa työn vaihdanta-arvo muunnetaan yhteismitalliseksi rahaksi.

Yritysten verotusta on vaikea pitää oleellisesti korkeampana kuin nämä verot ovat muualla. Tuottavat yritykset häipyvät maasta ja samoin hyväpalkkaiset työt. Tuottavien yritysten verotus tapahtuukin paljon verottamalla rankasti näiden yritysten hyväpalkkaisia työntekijöitä.

On vaikeaa sitten verottaa ja jakaa hyvinvointia, kun ei ole mistä ottaa. Tämä on syytä tajuta jokaisen ja miettiä miten itse tuottaisi enemmän itselleen ja muille sen sijaan, että on käsi ojossa odottamassa tulonsiirtoja.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Matti Virenin tuomat tilastot osoittavat, että oikeastaan vain ylin kymmenes veronmaksajista mahdollistaa nykyisin hyvinvointivaltion. Entä jos se karkaa veropakolaisina muualle tai hyvät työpaikat karkaavat? Molemmilla sama vaikutus. Tilastot osoittavat myös, että nykyinen maahanmuuttopolitiikkaa ei edistä hyvinvointivaltion säilyttämistä, vaan päinvastoin tuo lisää kustannuksia, jotka jää taas harvojen kannettavaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Luvut ovat suuntaa-antavia. Esimerkiksi suurituloisten työskentelyn edellytyksenä on lasten päivähoito. Luxemburgissa tai jenkeissä LTO:n palkat ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa. Pidän aika todennäköisenä että tulodesiilit 5-8 kykenisivät ylläpitämään lähes samanlaista hyvinvointiyhteiskuntaa omine nokkineen. Suurituloisten verot helpottavat lähinnä alempaa keskiluokkaa ja erityisesti pienotuloisimpia. Heidän mukanaraahaamiseen keskiluokan rahkeet eivät riittäisi.

Toki tämä on mutuilua, mutta uskon sen olevan melko realistinen kuva.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Tärkeintä tässä ei olekaan kustannus vaan se, että saamme väestön sekoittuessa ns. hybridiedun, kun kaukana toisistaan olevat sukulinjat yhdistyvät. Tämänhän tietävät kaikki genetiikkaa lukeneet. Seurauksena on usein keskimääräistä parempia yksilöitä ja siksi tätä käytetään mm. ruokakasvien jalostuksessa. Nyt kun syntyy uusia geneettisiä yhdistelmiä niin saattaa syntyä myös pari kolme neroa, jotka eivät jauha koko ajan samaa juurtunutta maailmakuvaa. Ehkä juuri USAssa on käynytkin näin ja kun se yhdistetään riittävän innovaatiiviseen koulutusjärjestelmää niin syntyy tulosta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Hyvä esimerkki on sodan jälkeen karjalasten sekaavioliitot kantasuomalaisiin. Heidän (hybridiperheiden) lapsensa keskipituus kasvoi enemmän kuin kantaperheiden.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tiedä näistä geneettisista yhdistelmistä. Ei se ainakaan Neuvostoliitossa näyttänyt ihmeitä tekevän.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #125

Kyllä ne vaan toimii Matti hyvä paremminkuin mikään taloustieteen ennustus. Mutta tapahtuiko NL:ssä todella merkittävää geneettistä rekombinaatioita?

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Kiitos Matti, mielenkiintoisia graafeja.

Tulen tähän keskustelun kylkeen sivuovesta, mukanani sivuseikkoja, joilla kuitenkin kokonaisuuden kannalta nähdäkseni on jonkinlainen merkitys.

Tunnettu tosiasia on, että voidakseen tienata, yrityksen on osattava ostaa työpanos ansaintalogiikkaansa sopivalla hinnalla: usein tämä tarkoittaa sitä, että työpanos on saatava sen "arvoa alemmalla hinnalla" so. työpanoksen jälleenmyyntihinta - jos nyt näin voidaan ajatella b2b:ssä - on korkeanpi kuin sen sisäänostohinta.

Lisäksi on osattava "teettää työtä". On osattava ohjeistaa tekijät, luotava järjellinen toimintaympäristö ja sitten toisinaan hyväksyttävä se tosiasia, että palvelua tai tavaraa tuottaessaan työntekijä mahdollisesti joutuu tietoisesti uhraamaan osan terveydestään tai ottaa kantaakseen aiemmin yrittäjälle kuuluneita riskejä tai jää taloudellisesti kaikinpuolin alakynteen eikä tekemänsä työn avulla ainakaan kykene kohentamaan olosuhteitaan.

Käsitteet

- uhrata osa terveydestään
- kantaa aiemmin yrittäjälle kuulunut riski
- jäädä taloudellisest alakynteen

ovat kaikki varsin epämääräisiä himmeleitä.

Mutta jos väännetään rautalangasta esimerkkien avulla, niin kyllä esimerkiksi hitsaaja altistaa itsensä jatkuvasti erilaisille, terveyttä heikentävillä vaikutuksille (keuhkot, silmät).

Ttt eli tarvittaessa töihin tuleva työntekijä on toki kätevä yritykselle, joka voi sopeuttaa työvoiman tarpeensa lyhyelläkin varoitusajalla vallitsevan markkinatilanteen mukaiseksi ja vapauttaa itsensä huolehtimasta siitä, että vakituisiksi palkatuille työntekijöille riittää töitä jatkuvasti. (Ikäni muistan Hakalaatta/Typostudion vastuunkannon 90-luvun laman aikana, kun samaan aikaan alalla päsähti päälle teknologiamurros: yritys jäi lähestulkoon ilman töitä, mutta piti henkilökuntansa palkkalistoillaan ainakin vuoden. Seurasin tilannetta läheltä, mutta en yrityksen sisällä.)

Nyt tällainen sitoutuminen työntekijään kuuluu historiaan. Vuosi on pitkä aika kvarttaalielämää elävässä yritystaloudessa. Konepajoilla tilauskirjojen seuraavat sivut ja koko yrityksen tulevaisuus on pysyvästi sumun peitossa, johtuen kotimaisen ja globaalin talouden jatkuvasti muuttuvista tilanteista, joihin osaltaan vaikuttavat kansainvälisten taloudenalan toimijoiden tekemät päätökset - päätökset, joihin yritykset voivat vain sopeutua tai olla sopeutumatta.

Harjoja ja rikkalapioita menee kaupaksi aina, mutta jos oikein tiukoille menee, ihmiset kyllä oppivat itse leikkaamaan hiuksensa. Kannattaa panostaa toimialan valintaan näinä aikoina.

Yksi yksittäinen yrittäjä ei mitenkään voi vaikuttaa esimerkiksi EKP:n päätöksiin, tai pöljiin EU-direktiiveihin. On vain uitava mukava, ja silloin on kätevää, kun osan siitä riskistä, jonka aikaisemmin menneessä maailmassa katsottiin kuuluvaksi yrittäjälle, voikin nyt siirtää työntekijän kannattevaksi.

Ttt ei kuitenkaan voi porskutella vastaavasti suhdanteiden mukaan. Ttt:n on maksettava asuntolainan lyhennys tai vuokra ajallaan ja pysytettävä leipä ruokapöydässä silloinkin, kun yrittäjä ei häntä tarvitse. Jos on mahdollisuus valita, käyttääkö eurojaan lämmitykseen tai ei, niin siinä kohtaa ttt toki voi säästää: huhtikuusta lokakuuhun voi hyvin elää jonkun puilla lämmitettävän Högforsin tai kaasulämmittimen varassa. Lämmintä pesuvettä järjestyy vedenkeittimen avulla. Jos edessä on talvi, lämmitykseen on panostettava, mutta joululahjat eivät ole välttämättömiä, ja nekin löytyvät tarvittaessa kirpputoreilta. Kirpputoreilta löytyy nykyisin muutenkin kaikki tarvittava. Suomi on niin vauras maa, että täysin käyttökelpoista tavaraa kuskataan nykyisin kaatopaikalle ja asumiskelpoiset talot maalla jätetään happanemaan pystyyn. (Niin hyvin meillä menee.)

Vakuutukset voi karsia minimiin. Puhelinta ei tarvita ollenkaan. Kaikki säästäminen ei vaadi edes mielikuvitusta, pelkät päätökset riittävät.

"Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella."

Kaikilla ei kuitenkaan mielikuvitus tai tahto tehdä päätöksiä riitä käänteentekeviin säästötoimiin. Toisinaan siihen ei ole mahdollisuuksiakaan. Voi olla, että jos on vaikkapa hankkiutunut karjanhoitajaksi maalle, suurin osa palkasta kuluu maatilalla sijaitsevan työsuhdeasunnon vuokraan. Vaihtoehtoisesti toki voisi asua teltassa tai vaikkapa jurtassa, ja säästää näin - mutta kuten sanottu, vaihtoehtojen haarukointiin aletaan tarvita jo hiukan mielikuvitusta.

Toki karjanhoitaja voi aina pyytää palkankorotusta (samoin kuin siivooja tai tarjoilija), mutta palkankorotusta todennäköisenpää on se, että tilalle tulee matalaan palkkaan suostuva työntekijä naapurimaista. Kotona Virossa tai Venäjällä ovat puoliso, lapset, isovanhemmat ja kotitalo sekä kansantalous, jossa vähemmälläkin pärjää.

Suomeen kannattaa tulla ansaitsemaan, vaikka työ ei niin hääviä olisikaan. Keikkatöissä viidelle miehelle riittää mainiosti asunnoksi kolme huonetta ja keittiö. Ja yksinäinen voi painaa pitkää päivää. "Joustot" sesonkiluontoisessat tehdastyössä eivät tuota mitään ongelmaa. Päinvastoin, kuluu aika nopeammin ja palkka karttuu.

Suomessa voi toki talvellakin asua taivasalla, mutta hiukan haasteellista se on.

Mutta jos asuu kaupungissa tai pitkien välimatkojen päässä työpaikasta maalla, rahaa alkaa välittömästi palaa logistiikkaan, vaikka asuisikin teltassa tai jurtassa. Lisäksi palaa aikaa, jos työmatkan lisäksi on tehtävä lenkki päiväkodin kautta.

Ttt voi toki pysyä paikallaan lapsineen silloin, kun häntä ei tarvita, ja tällöin logistiikkakustannuksissa säästyy.

Toimistotöissä voi myös olla kätevää, että työntekijällä on kännykkä, josta ttt:n saa tarvittaessa kiinni. Työpäivän mittaan hän voi myös omaan laskuunsa raportoida kännykällään työn alla olevista asioista? Tai sopia seuraavan päivän työtunneista?

"On aika muuttaa puheidemme termejä. Suurituloisen oikeampi nimitys kansantaloudessa onkin suurituottoinen. Näin muualla länsimaissa ajatellaan, koska tajutaan, etteivät suuremmat tulot taivaasta tipu lahjana, eivät ainakaan ansiotulot."

Niin. Suurituottoiset toki ovat arvokkaita aikamme idoleja. Mutta samoin kuin television Idols-kisassa, kulissien takana on näyttämöhenkiökunta omissa tehtävissään.

Samoin on yhteiskunnassa: suurituottoiston toimintaa koneistossa kulkee rasvaamassa pienituottoisten porukka, joka - niin mitätön kuin tuotto-odotuksiltaan kuin onkin - pitää kuitenkin koneiston käynnissä: vie roskat, konttaa lattioiden alla putkia kairaamassa ja vahtii, että pelit ja vehkeet pelittävät siellä missä pitääkin.

On kuten Tauno Matomäki aikoinaan sanoi: "Ilman heitä ei olisi meitäkään."

Tämän nimi on team work, yhteisö tai yhteiskunta.

Ei ole kaikkein poloisinpien syy, jos yhteiskunnassa ei osata järjestellä toimintoja niin, että kokonaisuus pelittäisi järkevästi. Kaikkien tiedossa kuitenkin on, että Suomi on kallis maa asua: täällä tarvitaan lämmitystä ja valaistusta joka talvi, maa on kaukana kaikesta (edelleen) ja kielialue on pieni, suorastaan mikroskooppinen suojelukohde.

Raha voitaisiin täällä käyttää nykyistä järkevämminkin, mutta poliittinen tahto puuttuu. Äänestäjät eivät ole kartalla. Kokkiohjelmia pukkaa ja jonkun edun mukaista on, että sivistystaso laskee.

Kenen syy?

Ei ole yksinäisten vanhusten syy, jos yksinäinen nuoriso ei löydä tietään vanhuksia auttamaan ja näille seuraa pitämään - tai vanhukset tietään nuorison luokse neuvomaan elämäntaidoissa. Vika on jossain ihan muualla.

Menestystarinoitakin toki on. Tässä yksi esimerkki:

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela
Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Professori Viren, kirjoitat tekstin loppupuolella: "Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on 'näkemys', johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta".

Mikä on viestisi poliitikoille?

Itse olen siinä käsityksessä, että maahanmuuttajataustaiset suomalaiset ja kansalaisuutta tavoittelevat tekevät monia sellaisia matalapalkkatöitä, joita täällä syntyneet eivät suostu enää välttämättä tekemään. Toisekseen, kotouttaminen Suomeen ei ole lähellekään onnistunutta, kun emme siihen ole satsanneet riittävästi. Paljolti tästä syystä moni maahanmuuttajataustainen on vailla töitä. On toki selvää, että kaikki eivät ole myöskään motivoituneita oppimaan suomea ja kulttuuriamme muutenkaan, kun ajatuksena voi esimerkiksi olla, että täällä olo on väliaikaista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Toisekseen, kotouttaminen Suomeen ei ole lähellekään onnistunutta, kun emme siihen ole satsanneet riittävästi. "

Ongelma voi rakentua myös niin päin että "satsaamme liikaa". Esimerkiksi Viroon muuttavan henkilön insentiivi työllistyä on melkoisesti korkeampi kuin Suomeen muuttavan vaikka "satsaukset" muuttavaan ovatkin pienemmät.

Sama tosin koskee meitä suomalaisia nuoria. Liika päähäntaputtelu ei tee meillekään hyvää. Jeesataan mielummin tolpilleen silloin kun on ongelmia mutta ei kroonisteta polvillaan oloa "jeesaamalla" vuosikausia ilman edistymistä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Ongelma voi rakentua myös niin päin että satsaamme liikaa"

Todennäköisesti olet hyvin oikeassa. Kun törmätään toimimattomiin systeemeihin, paikalle tupsahtaa alta aikayksikön joukko niitä, jotka selittävät, että systeemiin pitää kaataa enemmän rahaa. Selvittämättä edes sitä, kuinka paljon siihen nyt jo kaadetaan. Monissa tapauksissa on kuitenkin kyse siitä, että narulla ei voi työntää, pohjaton pussi ei täyty vaikka sinne kaataisi kuinka paljon tahansa eikä ylenmääräisellä holhoamisella voi kasvattaa itsestään vastuun kantavia toimijoita.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Olen vuosia ihmetellyt, että jos oma täällä syntynyttä kotimaista nuorisoa (referenssi) ei olla saatu kiinni yhteiskuntaan, niin miten oletetaan sen onnistuvan kielitaidottomille siirtolaisille joiden lähtömaat hyvin epävakaita ja taantumuksellisia?

Toinen kotimainen kotoutettavien ryhmä on tietty pitkäaikaistyöttömät sekä viimeisin teollisuudesta tipahtanut ryhmä..

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #60

lainaus:
kotoutettavien ryhmä on tietty pitkäaikaistyöttömät sekä
Syrjätyneet nuoret. "Kotouttaminen" tapahtuu jo kehdosta lähtien. Annetaan köyhille ja pitäaikaistyöttömillekkin samat Kelan etuudet mitä muutkin on saanut -94-17.

Köyhiltä ja pitkäaikaistyöttömiltähän ne leikattiin pois -94-17 "Toisaikaisesta" toimeentulotuesta 23 vuotta sitten.
Lamanlapsia on nyt jo kolmannessa polvessa "toisaikaisella" tuella ilman lapsilisiäkin kehdosta lähtien 17v asti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #63

Tuhannesta kertaa: kun lapsilisä alettiin ottaa Toimeentulotuessa tulona huomioon, lapsen toimeentulotuen määrää nostettiin vastaavasti. Toimeentulotuen "lapsilisä" on noin 300€ kuussa. Haluatko vaihtaa tämän normaaliin satasen lapsilisän?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #81

Eli se EI tule Lisänä tuen päälle.Kuten tuloja saavien lapsi-Lisä.
Joka korotus lapsilisiin paperilla lasketaan tuloksi ja vähennetään lisien lisäksi toimeentulotuesta pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #96

Ja leikkaukset lapsilisiin eivät vaikuta toimeentulotukilaisiin. Yritä nyt ymmärtää että se sama tuki maksetaan toimeentulotukilaiselle joka tapauksessa. Ennen tuota vuotta 1994 lapsen toimeentulotuki oli lapsilisän verran pienempi ja lapsilisää ei otettu tulona huomioon.

Muutos vanhaan systeemiin ei tuo toimeentulotukilaiselle senttiäkään lisää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #99

Ennen -94 lapsilisät,lapsiperheen muut tuet maksettiin työmarkkinatuen päälle+muut Kelan etuudet mihin kulloinkin oli tarvetta..
Eikä työmarkkinatuki ollut niin pieni koska päälle tuli muita Kelan etuksia.
-Silloin ei työtön tarvinnut toimeentulotukea.

-Silloin toimeentulotuki oli toisaikainen tuki esim.
Konkurssin,tulipalon,äkillisen tapaturman ,sairaalaan jotumisen takia yms takia.
Kun säännölliset tulot katkesi hetkeksi esim.edm syiden takia.
Jossain vaiheessa tuon tuen joutui maksamaan takaisin kun oli saanut talouden kuntoon.
Ennen -94 Työttömyysturva kuului samaan kuin muutkin esim.kansaneläke,sairaspäiväraha ym. Kelan etuudet.

Kun toimeentulotukea saa n.150 000 kotitaloutta.
Niin miksi sille on kahdet eri ehdot?
Työttömille työvelvoite?
Eläkeläisille,pätkä -ja osaikatyötä tekeville,lapsiperheille ,opiskelijoille,laitoksissa oleville ei ole työvelvoitetta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä kysymys. Mielestäni emme voi yksinkertaisesti hyväksyä sellaista kehityskulkua, että suuri osa kantaväestöstä syrjäytyy työmarkkinoilla ja "halpatyö" jää maahanmuuttajille. Kaikkien pitää tehdä töitä. Pelkillä "porkkanoilla" tähän tavoitteeseen ei päästä. Tuista on tehtävä vastikkeellisia. Jos tarjottu työ ei kelpaa, tukia on leikattava. Esimerkiksi siivousalan työt ovat sellaisia, että niiden pitäisi kelvata kaikille. Toki on myös niin, että joillain aloilla palkat ovat jääneet jälkeen. Palkkaus on kuitenkin paras insentiivijärjestelmä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuista vastiikkeellisia? Kuukauden elantoon ? Mihis ne rahat hävisi jotka joka tilistä pidätettiin ? Työttömyysvakuutusmaksu?
Entä palkasta työssä ollessa veroja n.30%+Alv 24%=54% joka
tilistä, jotka ex-palkansaaja maksoi sosiaaliturvaansa ja paveluita varten?

-Työttömyys-TURVA? Sairaspäiväraha! Kumpikin tarkoitettu turvaamaan elantoa kun säännölliset tulot on keskeytynyt.

Jos optiomiljonääri tai Netti-pokerilla rikastunut nuori ei tee työtä ,mutta saa silti kaikki Kelan tuet,etuudet mihin on oikeutettu .Niin perusteleppa miksi työtä tehnyt irtisanotun Ex-palkansaajan pitäisi tehdä työtä ilman palkkaa?
(Työlainsäädäntö?)
Siivooja? Jos kuvittelet että nykyään siivoja käyttää vain mäntysuopaa,juuriharjaa
ja kuka tahansa pääsee siivoojaksi erehdyt.
Johtajien tammipöytiin ei käy juuriharja eikä joka pintaan edes vesi.
Siihen vaaditaan koulutus . Työvälineet on jotain muuta nykyään kuin lattiarätti , harja ja rikkalapio.

Kun pienistä palkoista valtio saa vähän verotuloja.
Niin maksaako yritykset sitten enemmän veroja?
Ajetaanko palvelut ja sosiaaliturva alas?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Professori erehtyy! Siivoustyöt eivät ole nykyään mitään hanttihommia vaan melko paljon tietoa sisältävää työtä (tautien mm. mrsa, ehek ym.), konetekniikkaa, kemikaaliasioista, ympäristökysymyksiä jne.. Ne, ajat jolloin muorit kuin muorit ottivat rätit ja ämpärit esiin, viskasivat veden ja suovan lattialla ja jyssäsivät niin ne ovat takana. Nykyään vaaditaan pääosin kaikissa terveyspuolen töissä (sairaalat, palvelukodit jne.) ammattitutkinto samoin jos on elintarvikepuolella, puhtaissa tiloissa laboratrioissa tai elekrtoniikkatehtaissa jne..

Meillä ei ole enää niitä hanttihommia olemassa, joita aikoinaan oli. Itsekin niitä olen tehnyt satama-ahtaajana ja siivoojana ja talonmiehenä tai rakennusapumiehenä.

Toisaalta kun veljeni kanssa opiskeluaikoina ja vähän myöhemminkin teimme siivoustöitä ns. maisterisiivoojina ja asiakkaitamme olivat Turun seudun paremmat piirit eli niihin kuului jonkin verran noita Nettomaksavia niin työvoimaa emme saaneet, kun suomalaiset eivät tulleet ja osa näistä varakkaista ja koulutetuista asiakkaista totesivat suoraan, että Humba-bumia ja Ali-bajoja emme kotiin ota eikä venäläisiä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

# 26

Huusko, olet pihalla.

Kannattaisi jalkautua tosielämään sen sijaan, että tyytyy toistelemaan Kokoomuksen lanseeraamaa mantraa "matalapalkkatöistä, joita täällä syntyneet eivät suostu enää välttämättä tekemään".

Etkö ymmärrä, että tosiasiallisesti ne ovat Kokoomuksen asuntosijoittajat, jotka tarvitsevat maahanmuuttajia asumaan sijoitusasuntoihinsa, joiden vuokran varma maksaja valtio on ad infinitum.

Kovaa bisnestä ovat myös vastaanottokeskukset, joiden kyljessä moni kokoomuslainen rahastaa. Asianajajien uudesta leipäpuunhaarasta puhumattakaan. Hilloa tulee! Suomen kansasta viis. Meidän jälkeemme vedenpaisumus?

http://www.trooli.fi/vastaanottotoiminnan_kustannu...

http://trooli.fi/SopimusSPRHUP.pdf

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/26/turvapaik...

Tunnen paljon työhaluisia nuoria, joille ei vain ura työelämässä meinaa millään aueta.

Kuvaava esimerkki on tunnettu suomalainen perheyritys, joka ensin sanoo irti noin parikymmentä pitkäaikaista työntekijäänsä, palkkaa sitten sopivan ajan kuluttua tilalle ulkomaalaista vuokratyövoimaa heti kättelyssä seitsemäksi kuukaudeksi ja armosta paikkakunnan omille pojille antaa ulkotöitä pakkasessa pariksi kuukaudeksi. Ja kehuu sitten Palkansaaja-lehdessä onnistuneensa jopa luomaan muutamia uusia työpaikkoja. Eikä artikkelissa sanota sanaakaan ulkomaisesta vuokratyövoimasta, jolle työapikat on "luotu".

Minulla ei ole mitään virolaisia tai puolalaisia vastaan. Päinvastoin, kaikista työkavereita on hyvät kokemukset.

Ongelma on se, että suomalainen työntekijä on jonkinlaisella hajulla siitä, mikä on oikeus ja kohtuus, kun taas vähemmän oikeudentuntoisista maista tulevilla työntekijöillä ei juurikaan ole käsitystä siitä, mikä on kohtuullista.

Toinen kotimainen tunnettu perheyritys puolestaan palkkaa mielellään ahkeria aasialaisia - ja maksaa näille minimipalkkaa ja vielä veloittaa työntekijältä vahingonkorvauksena mahdollisesti työn tiimellyksessä särkyneen lasisen pullon. (Haloo, lasipullon hinta max 20 c per kappale.)

Mutta joo, Houston, norsunluutorni ei kuule ja jalkautuminen todellisuuden keskelle vaatisi liian suurta vaivannäköä - vaatteet likaantuu.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Johanna,

kirjoitat paljon tärkeitä asioita, mutta sinun on oltava realisti.

Yritykset ovat olemassa vain ja ainoastaan maksimoidakseen voittonsa omistajiensa hyväksi. Työntekijöille maksetaan vain se, mikä pakko maksaa. Ja töitä tarjotaan niille, jotka ovat joustavia ja tarpeellisia juuri nyt.

Globaali talousjärjestelmä perustuu tähän malliin eikä sen muuttaminen onnistu kuin P-Koreassa. Kapitalismi ruokkii älykkäitä ja nopeita mahdollisuuksien hyödyntäjiä.

Järjestelmä on nykyaikainen versio maaorjuudesta. Yrityksen omistajat ovat siinä asemassa, jossa voivat päättää mitä itse ottavat työyhteisön tuotoksesta päältä ja mitä jakavat palkollisille.

Yritystoimintaan ja sijoittajiin ei pysty vaikuttamaan äänestämällä ja demokraattisesti. Tämä on globaalin kapitalismin ydin ja olemme systeemin vallassa. Valtiojohtomme ja pääosa poliitikoista kannattaa tätä järjestelmää.

On hölmöä odottaa tältä talousapparaatilta jotain mihin sitä ei rakennettu koskaan eli reiluun tulonjakoon ja sosiaalisuuteen. Pärjää paremmin kukin, kun ymmärtää tämän eikä kiukuttele lapsen tavoin, jolla paha mieli.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #50

# 50

Oi, joi! "Pärjää paremmin kukin, kun ymmärtää tämän eikä kiukuttele lapsen tavoin, jolla paha mieli."

Toki yritys on olemassa tuottaakseen jotakin omistajilleen; todennäköisesti tuottaakseen omistajilleen vähintäänkin elannon ja mahdollisesti jopa voittoa. Ei tässä ole minulle mitään epäselvää, olen yrittäjän tytär.

Mutta, Juha, kumma juttu: yrityksenkin on sijaittava jossakin, eikö totta?

Kivijalkakauppa sijaitsee siellä, missä ihmiset liikkuvat (muistamme hokeman "sijainti, sijainti, sijainti"). Mutta yritys voi myös sijaita bittiavaruudessa ja toimia sieltä käsin, ja kohdistaa myyntiponnistelunsa sinne, missä raha on.

Mutta jossakin tämänkin yrityksen tietojärjestelmien on sijaittava. Ja yrityksen aivojenkin - ihmisen - on sijaittava jossakin, edellyttäen, ettei bisnestä pyöritä joku Deep Blue -niminen älykkörobotti.

Rahaa on maailma väärällään. Sitä on sekä Suomessa että huumeparonien hallinnoimassa Kolumbiassa. Sitä voi olla sademetsien ympäröimissä timanttikaivoksissa tai Israelissa raakatimanttien jalostamiseen erikoistuneiden yritysten liepeillä.

Jos olisit yrittäjä (ja ehkä oletkin?), niin millaiseen ympäristöön itse mieluiten sijoittuisit?

Ei ole aivan arvoton asia, että Suomi on toimintaympäristönä vakaa: ihmiset pääsevät omilla autoillaan tai julkisilla kulkuvälineillä suht ajallaan töihin, mikä vaikuttaa erilaisten liiketoimien säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen.

Jos liikenne olisi koko ajan poikki tai työntekijöiden pitäisi jatkuvasti pelätä henkensä edestä sekä kotonaan että töissä, yritystoiminnan tulokset saattaisivat jäädä paljon heikommiksi verrattuna toimivanpiin yhteiskuntiin.

Ymmärrätkö, Juha, toimiva infra ja toimiva yhteiskunta hyödyttävät myös yrittäjää?

Ei ole yhdentekevää, millaisessa ympäristössä yritys toimii. Mitä enemmän levottomuuksia ja mahdollisia epäjatkuvuuskohtia, sitä enemmän yritys joutuu omien ydintoimintojensa ohella panostamaan muuhun: toimintaympräistönsä turvallisuuden ylläpitämiseen, vahingonkorvauksiin siinä tapauksessa, että toimitusketju sutii jne.

Yritykset Suomessa saavat myös yritystukia. Lisäksi Suomi kouluttaa yrityksille osaavaa työvoimaa. Ja kyllä - tästä ilosta vastineeksi yritykset maksavat veroja. Tästäkin ilosta vastineeksi. Yritysten maksamilla veroilla toki kustannetaan kaikki muukin: maan koko virkamieskoneisto yliopistoja ja puolustusvoimia myöten, toimiva infrastruktuuri terveydenhoitoineen ja muine palveluineen. Yritykset ja yrityksissä työskentelevät ihmiset tämän kaiken kustantavat. (Prenikka rintaan suomalaisille, jotka työskentelevät oikeissa yrityksissä eikä missään valtion liikelaitoshelistimissä?)

Ei tässä ole minulle mitään epäselvää.

Tämä maksumiehen osassa oleminen ei silti poissulje sitä, etteikö yritys voisi ottaa jonkinlaista osavastuuta yhteiskunnan kehittymisestä ja sen vaalimisesta.

Yrityksen pääkonttori voi sijaita Suomessa, vaikka sen markkina-alue saattaa pääosin sijaita Suomen ulkopuolella.

Yritys saattaa harjoittaa PR-mielessä ihan käypää hyväntekeväisyyttä: esimerkiksi lahjoittaa koulukirjoja vähävaraisimmille oppilaille.

Yritys voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun: muistamme Fiskarsin ja muutaman muun yrityksen boikotin verkkokauppa Kärkkäinen.comia kohtaan (ja Fiskarsin kapulat liikemies Olli Muuraisen ja Management Eventsin rattaissa Billnäsissä). Jonkinlainen yhteiskunnallinen signaali lienee sekin, jos yritys sanoo irti 60-luvulta asti yritystä uskollisesti palvelleita, aikoinaan kriittisissä kasvukohdissa kantavina voimina toimineita työntekijöitään 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi, kun eläkkeeseen olisi ollut aikaa vuosi, pari.

Tässä vain muutama esimerkki siitä, miten yritys kantaa, kokee kantavansa tai jättää kantamatta yhteiskuntavastuuta.

Summa summarum: ei yritys ole mikään yhteiskuntaa kiertävä erillinen elektroni atomin uloimmalla kuorella vaan toimii sen infran päällä, jota koko kansa on yhteisesti ollut rakentamassa - rakentamassa sitoutumalla yhteisiin pelisääntöihin, pyrkimällä olemaan saamansa luottamuksen arvoinen, ponnistellen kohti yhdessä asetettuja tavoitteita kansalaina.

"Talousapparaatti" kuten yritystä väheksyvästi nimität, on joskus maailmassa ollut myös työntekijöidensä ylpeyden lähde. Työnantajaan on sitouduttu niin, että korvissa soi ja kilisee. Ei tästä pikkumaasta muuten olisi ikinä lähtenyt satamanostureita ympäri maailmaa. Tai paperia. Tai paperikoneita.

Ammattiylpeys on kaunis sana. Sotien jälkeen oli myös tarve pysyttää itsenäisyys osoittamalla, että pieni Suomi pärjää. Ja tarve saada leipä pöytään. Nämä kaikki yhdessä loivat ainutlaatuisen motivaatiokombinaation, joka pikkuhiljaa alkaa olla muisto vain - mutta vielä lähtee maailmalle nostureita ja paperia!

On olemassa käsite "be loyal to the outfit you wear". Kun työnantaja sitoutuu työntekijöihinsä, myös työntekijät ovat sitoutuneet työnantajaansa. Ja tässä sitoutumisessa on kyse muustakin kuin palkasta.

Kaikki yritykset eivät osaa, tai edes pyri opettelemaan, työntekijöidensä sitouttamista. Ei tarvitse - ttt riittää. Riittää, kunhan joku tulee ajallaan jonnekin, ei sen niin väliä kuka ja millä asenteella. Vähempikin riittää. Sen nimi on hallittu tason lasku ja hintakilpailu.

Voin vain kuvitella, mitä tällainen hintakilpailu saa aikaan vaikkapa siivousalalla, jossa tarkoitus on siivota puhtailla räteillä ovenkahvoista ja hanoista näkymättömät bakteerit pois. Aina ei kaikki välttämättä ole puhdasta, mikä kiiltää. Riippuu siivoojan sitoutuneisuuden asteesta.

On myös yrityksiä, jotka kuvittelevat olevansa kaiken yhteiskuntavastuun yläpuolella. Hillot himaan, napakoru kimaltelemaan ja viis muusta maailmasta.

Ei siinä mitään. Ei kiukuttelua, ei pahaa mieltä. Jokainen tavallaan.

Tässä joitakin ajatuksia siitä, miten ihmisiä johdetaan, jos kiinnostaa:

https://www.docendo.fi/johtajuus-kirkas-suunta-ja-...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #92

Yrityksen omistavat ihmiset (välittömästi ja välillisesti). Kysysmys on siitä, miten paljon he tuntevat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kanssaihmisiä kohtaan. Pahoin pelkään globalismi verbaalisessa kaudeudessaan on pahaa myrkkyä perinteiselle yhteenkuuluvaisuudelle ja solidaarisuudelle.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #123

# 123

Niin, jokainen tykönään joutuu punnitsemaan, missä haluaa olla mukana ja missä ei - ja mikä on oman toiminnan linja.

Yritykset ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin.

"Globalismi verbaalisessa kateudessaan" ei käsitteenä ihan auennut. Eikö tätä globalisaatiota nimenomaan myydä sillä tunnarilla, että me kaikki olemme saman maapallon asukkaita ja että valtiolliset rajat ovat jonkinlainen paha ajatusharha? Jollakin tällaisella ja vapaakauppasoppareilla kuorrutettuna makeisena tätä globalisaatiohässäkkää ihmismielille nyt nähdäkseni yritetään myydä.

Että globalisaatio on jonkinlainen elektroninen tsunami, jolle ei kukaan voi mitään.

Muistan, kun vanhat metallimiehet konepajalla kerran juttelivat Arabian astioista. Sanoivat, että niitä oli taannoin joka taloudessa, koska ei kaupoissa ollut mitään muuta ostettavaa - joten pakko oli ostaa kotimaista ja kalliilla.

Itse muistan vielä 60-luvulta vahvan sloganin "Suomi suomalaista, osta kotimaista".

Nyt kotimarkkinoiden suojelusta on tehty synti nimeltään protektionismi. En ymmärrä, mikä siinä on se suuri paha. Miksi ei omaa markkina-aluetta saisi suojella? Niinhän ranskalaisetkin häpeilemättä tekevät. Ei puolalaisilla putkimiehillä ole edelleenkään mitään asiaa Ranskaan.

Suomalaisten huono itsetunto sopii huonosti yhteen globalisaatiopaineiden kanssa.

Suomalaisten pitäisi uskoa enemmän omaan arvoonsa ja omaan älyynsä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #92

Johanna,

näkee, ettet tiedä yritystoiminnasta paljon. Etkä voikaan, jollei sinulla tästä omaa kokemustam

Olen toiminut yrittäjänä kolme kertaa ja ollut aloittamassa liiketoimintaa alusta, kasvattanut sitä nopeasti kunnes paljon suurempi yritys tai sijoittaja on ostanut yrityksen hoiviinsa. Lisäksi olen toiminut keskisuurissa ja miljardifirmoissa 25 vuotta, Suomessa ja ympäri maailmaa. Tämän yli 40 vuoden työn jälkeen on minulle hyvin selvää mikä motivoi yritystoimintaan.

Kaikissa tapauksissa yritysjohdon ja omistajien motiivi on tehdä rahaa. Motiivi ei ole hyväntekeväisyys, työllistäminen tai veronmaksu. En ole myöskään ollut tekemisissä kuin yhden firman kanssa eläessäni, jolla oli sosiaalisia tavoitteita johtuen omistajan uskonnollisesta vakaumuksesta.

Silti hänenkin firmastaan palkkasin DIn, koska yrittäjä ei ollut maksanut insinöörille normaalia palkkaa, yrittäjän piti nimittäin maksaa lama-aikaan kallista Mersuaan.

Yrittäjäksi ja sijoittajaksi ryhdytään kyllä ihan rahan ahneudesta. Toki vapaus tehdä asioita houkuttaa myös.

Näkemyksesi siitä, että yritykset voisivat tehdä sitä sun tätä yhteiskunnan hyväksi ovat hurmoshenkisiä eikä niille ole sijaa reaalimaailmassa. Toki vauraat firmat tekevät PR-mielessä satunnaisia lahjoituksia tai palkkaavat mamuja sekä vammaisia, mutta tämä on vain pinnallista pisteiden keruuta paremman myynnin toivossa.

Jos yritykset tosissaan haluavat olla osa yhteiskuntaa, ne eivät tekisi verosuunnittelua tai kotiuttaisi voittojaan veroparatiiseissa. Tästä tulisi ymmärtää miten asiat ovat.

On lopuksi tärkeää tajuta, etten tässä yhteydessä laske itsensä työllistäviä putiikin pitäjiä yrittäjiksi vaan ammatinharjoittajiksi. Yritys on sellainen laitos, joka työllistää ihmisiä laajemmin. Nuo laajemmin työllistävät toimivat tismalleen kuvaamillani säännöillä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #152

# 152

"...näkee, ettet tiedä yritystoiminnasta paljon..."

Niinkö?

Juuso, nyt on luetun ymmärtäminen hiukan hakusessa siellä. Toistan: ei minulle ole minkään vertaa epäselvää se, miksi yritykset ovat olemassa.

Minä raukka jouduin kuuntelemaan pälätystä liikevaihtoveroista jo silloin, kun sinä vielä keskityit kuuntelemaan Karen Carpentersia :-)

Tiinalle terveisiä! :-) Meillä oli kivaa kriikunapuissa.

https://www.youtube.com/watch?v=ywvejD3c_2E

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #50

Työhän sinänsä on eräs orjuuden muoto ja siksi onkin kummallista, että suurin osa maailman palkkatyöläisistä tekevät liukuhinamaisia töitä ja hyvin harvat joutuvat koskaan pinnistelemään täysillä esim. kun käyttävät aivokapasiteettiä. Tämä koskee myös pitkälle kouluettuja ihmisiä.

Toisaalta työ on myös vallan väline, sillä kun ihminen on 8 tuntia ohjatussa työssä, hän ei ehdi miettiä järjestelmää järkyttäviä ajatuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #129

Työ on ensisijaisesti tapa tyydyttää ihmisten tarpeita. Kaiken maailman hipit kuvittelevat leivän ja kaljan syntyvän taikasauvaa heiluttelemalla. Joku siellä raataa ja heti on joku toinen käsi ojossa huutamassa jotta oikeudenmukaisuutta perkele.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #129

# 129

Syntax error. Siinähän sitä vasta joutuukin ajatuskapasiteettinsa kanssa ponnistelemaan, jos tekee töitä liukuhihnalla ja saa "liukuhihnalaisen palkkaa".

Juha Siltalan kirjasta "Työelämän huonontumisen lyhyt historia" voidaan olla mitä mieltä hyvänsä, mutta ainakin muuan mielenkiintoinen ajastushelmi sieltä löytyy: ei suomalaiseen agraarikulttuuriin kuuluva yrittäminen ole minnekään kadonnut, vaikka ihmiset ovat siirtyneet teollisuuden palvelukseen; se on vain siirtynyt työpaikoille - omia pikku diilejä pyritään sopimaan omien pikku verkostojen keskuudessa; aivan kuten edelleen oltaisiin yksityisyrittäjiä.

https://www.booky.fi/tuote/siltala_juha/tyoelaman_...

Mitä vähemmän hilloa, sitä enemmän on oltava mielikuvitusta, että saa vähät hillot riittämään, sanoisin.

Työn hyvä puoli on sananlaskun mukaan se, että "työ pitää murheen loitolla". Tällä varmaan tarkoitetaan sellaista työtä, jonka jokainen yksimielisesti voi nähdä hyvänä ja rakentavana työnä - ei sellaisena työnä, joka vahingoittaa ketään. Esimerkkejä: puunhakkuu, siivoaminen, tukkimetsässä rehkiminen, hevosten hoito, peltotyöt, jne.

Mutta totta on tuo, että jos koko hereilläoloaikansa joutuu kamppailemaan ehtiäkseen tehdä kullekin päivälle osoitetut työt, niin hyvin vähän jää aikaa seurata, mitä naapurin karsinassa tapahtuu - tai muualla maailmasssa. Etenkin, jos julkiseen tiedonvälitykseen ei enää voi luottaa vaan pitäisi alkaa haarukoida useista eri lähteistä lujia, paikkansapitäviä faktoja.

Sellaisessa asetelmassa joutuu luottamaan omaan havaintokykyynsä: Jos kartta ja maasto poikkeavat toisistaan, usko maastoa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman Vastaus kommenttiin #50

"Pärjää paremmin kukin, kun ymmärtää tämän eikä kiukuttele lapsen tavoin, jolla paha mieli."

Kuinkas se Otto von Bismarck lausuikaan: "Kiltit lapset eivät vaadi mitään: kiltit lapset eivät saa mitään"

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #141
Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Toisekseen, kotouttaminen Suomeen ei ole lähellekään onnistunutta, kun emme siihen ole satsanneet riittävästi".

Vaikka satsaisimme kuinka paljon lukutaidottoman, ilman mitään ammattia osaavan maahanmuuttajien kotouttamiseen, niin osa tästä porukasta ei koskaan opi tekemään mitään ja osa ei halua oppia. En tiedä kuinka suuri osa, mutta prof Virenin luvut lienevät paikallaan. Se on kuitenkin varma, että mitä enemmän maahanmuuttajia otamme, sitä enemmän heistä jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

Kun politiikot ja akateemikot näitä asioita vatvovat, niin olisi kaikkien tunnustettava, että osa mamuista jää pysyvästi työttömäsi ja se on lisättävä kustannuslukuihin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Teollisuuden työpaikoista on jo karannut puolet ulkomaille. Ei ole sula mahdottomuus, että loptukin menevät. Maahanmuuttopolitiikan pitäisi tuoda maahan ihmisiä, joiden tuottavuus on niin korkea, että he maksavat nettona julkiselle sektorille. Nyt tilanne on täysin päinvastainen; maahanmuutto vain heikentää huoltosuhdetta - ja paljon.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vuosi takaperin julkaistiin Aalto-yliopiston ja OP-ryhmän tekemä haastattelututkimus, johon haettiin vastaajia 500 Suomen suurimmasta yrityksistä.

Nämä yritykset olivat vähentäneet työvoimaansa yli 60.000 tyontekijällä v. 2013-2015 ja ennakoivat vähennyksien jatkuvan edelleen tulevina vuosina. Silmäänpistävää oli, että yritysjohtajat ennakoivat suomalaisen alihankinnan vähentyvän ja siirtyen ulkomaille myös jatkossakin. Syynä tähän oli alihankinnan paremmat ja helpommat toimintaedellytykset Suomen rajojen ulkopuolella.

PS. Parisen viikkoa takaperin käytiin joukolla pitsalla laskun ollen n. 50 euroa.
Yllättäen pitsanpaistajan maksupääte ei kortilla toiminut ja rahat täytyi käydä nostamassa käteisenä läheisestä pankkiautomaatista. Heti maksuni jälkeen huomasin nuoren tytön maksavan kortilla oman ruokailunsa täysin normaaliin tapaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Anteeksi yksinkertaisuuteni..mutta saitko kirjoituksellasi osoitettua ettei rikkaat enään rikastuisi ja köyhät köyhtyisi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Riippuu siitä, pidätkö GINI-indeksiä relevanttina tuloerojen mittarina ja tulkitsetko sanat köyhä ja rikas siinä merkityksessä kuin tuo lausahdus tarkoittaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tietenkään köyhät eivät köyhät vaan vaurastuvat. Eivätkä Pienituloiset menetä tulojaan vaan kasvattavat niitä. Viimeisen 50 vuoden aikana pienituloisten tulot ovat nousseet nopeammin kuin suurituloisten.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Vai yritykset pienituloisten kustannuksella? Palkan erotushan maksetaan verovaroista sosiaaliturvasta.

30milj/ilmaista työtuntia jo.
US
124 000 ilmaistyöntekijää ,ammattitaitoisten työpanos.
TEM
Yritykset,työttömät vai veronmaksajat hyötyy tuosta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ne, jotka näin väittävät, väittävät niin tapahtuu maailmassa mitä tahansa.
Mutta miksi et itse rupea rikkaaksi. Suomessa se on naurettavan helppoa. Tee sikana töitä. Ylin marginaaliveroprosentti on 59 ja sen päälle tulee kulutuksen verotusta vielä 28 %. Sitten tulee vielä kiinteistövero, YLE –vero jne.
Tai rupea yrittäjäksi. Se vasta on helppoa. Pääomavero 34 ja ALV 24 %. Työllistä joku muu kuin itsesi. Riskitöntä bisnestä ja isot marginaalit. Eli Suomessa on todella helppo rikastua. Tee sinäkin niin.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Matti,

nyt kiusaat piruuttasi ihmisiä, joilla ei kokemusta muusta kuin tarjotusta palkkatyöstä. Juuri siksi meillä on niin vähän yrityksiä ja ihmisiä, jotka kykenevät ja uskaltavat työllistää muitakin kuin itsensä. Ja tuhansittain velkavankeudessa olevia entisiä yrittäjiä sekä monta velkojen takia päivänsä päättänyttä yrittäjää hautuumaalla.

Yrityksen pyörittäminen voi olla yhtä helvettiä, kun olet vastuussa kaikesta ja duunarit vain yhdestä duunistaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #53

Ihmisillä on se kumma ominaisuus, että he kuvittelevat muiden kylpevän rahassa ilman, että heidän tarvitsee pistää tikkua ristiin. Toki yrittäjienkin joukossa on roistoja, mutta joku järjellinen kokonaiskuva asioista pitäisi olla. Ei se yrittäminenkään mitään herkkua ole.
Muistan, kun appiukkoni aina haukkui maanviljelijöitä, koska niillä oli niin helppoa, koneet tekevät kaiken työn, tukiaisia tulee solkenaan, kaikki oli niille ilmaista, rahaa on kuin roskaa, jne.
Kysyin, miksi hän ei sitten rupea maanviljelijäksi. Mitään järjellistä vastausta en kuitenkaan saanut. Ehkä se oli lannan haju….

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki Vastaus kommenttiin #54

Yksi kommentti saattaa tuhota monta edellistä. Ehkäppä se appiukko ei ollut perinyt tuotantovälineitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Kyllä Hankkija olisi myynyt. Niitä valmistettiin vielä silloin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #62

Ja jos taskussa ei olisi ollut rahaa, niin hölmöä pankkia ei olisi löytynytkään ettei olisi lainannut hommaan josta tulee rutosti ja varmasti rahaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ammatinvalintakysymys. Aina voi vaihtaa ammattia ja ryhtyä palkansaajaksi.
(haittapuolena on se ettet ikinä tiedä koska olet tekemässä ilmaistyötä sosiaaliturvaa ja Hurstin leipäkassia vastaan)
Irtisanomisiin kun on monia syitä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #68

Ammatinvalintakysymys. Aina voi vaihtaa ammattia ja ryhtyä yrittäjäksi.
(haittapuolena on se ettet ikinä tiedä koska olet tekemässä ilmaistyötä ilman sosiaaliturvaa)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #74

Aivan. Tuo kaikkihan on kiinni maailman tilanteista jolle ei hallituskaan voi mitään.
Korot,pankkikriisit,lamat,sodat,pakolaisaallot ,asuntokuplat,kotitalouksien velat ym.

Mutta kuten palkansaajilla kuin yrittäjilläkin on kummallakin työttömyyskassat.
Kummatkin saa ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana.Jos kuuluu työttömyyskassan jäseneksi.

Kumpikin niin palkansaaja kuin yrittäjäkin saa kansan sosiaaliturvasta toimeentulotukea jos tulot ei riitä kuukauden elanton. Yhdenvertaisuuslain takaamana.
"Suomeen on syntynyt 2000 luvulla yrittäjien köyhäistö"!
(Toimeentulotuki-luukulle)
YLE-11
On menty kepu,kok,(rkp) politiikalla -03-17.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #74

Ammatinvalintakysymys. Aina voi lopettaa yrityksen, työnteon ja ryhtyä työttömäksi. Siinä hommassa sitä repii rahaa, eikä tarvitse muuta kuin makoilla sohvalla ja räkiä kattoon. Hilloa tulee postiluukusta, suunnilleen päivittäin.
Kannattaa ihan oikeasti kokeilla, niin ei tarvitse olla kateellinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #84

Kyllä sitä usein harkitseekin. Perheessä pitäisi olla kaksi täysipäiväistä työntekijää jotta työnteosta olisi rahallisesti mitään iloa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #94

Meidän perheessä on yksi osa-aikainen kassatyöntekijä ja yksi työtön. Ilman tuota palkkatuloa ei tämä perhe pärjäisi. Rahallisesta ilosta en sitten osaa sanoa, mutten ikinä ole oikein ymmärtänyt sitä seikkaa, että minun laittaminen vaikkapa johonkin kiinnittämään puista pudonneita lehtiä, tahi "paremman väen" tieltä hiekanlakaisuun, tjms. yhtä tärkeään työhön saisi tätä kansantaloutta mitenkään raketoimaan.

Tässäkin ketjussa on esitetty todella hyviä kommentteja, eritoten Johanna S-K loistaa kommntoinnillaan. Toivoisin että isoimmat työttömien potkijat ja muutkin jotka esim. Huuskon lailla totaalisen hakoteillä työttömistä/työttömyydestä lukisivat niitä ihan vaikka muutamaan kertaan ja ajatuksen kanssa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #108

Okei, ihmisillä on erilaisia tilanteita. Kaksi muksua Helsingissä niin toimeentulotuki on aika massiivinen verrattuna pieniin palkkoihin. Vielä kun muutaman muksun tekisi lisää niin pitäisi tosiaan ruveta ylipiälliköksi jotta siitä jäisi jotain näppiin. Saattaa muuten selittää joidenkin väestöryhmien työllisyysastetta. Ehkä moni mamu onkin laskutaitoisempi kuin me pottunokat.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #108

Työttömien laittaminen töihin saamiaan tukirahoja vastaan ei nyt mitään työttömien potkimista ole.

Kerro miksi muiden pitäisi maksaa työllään työttömälle siitä, ettei hän tee mitään eikä suostu myöskään saamiaan korvauksia vastaan tekemään mitään, vaikka yhteiskunnalla on määrättömästi tekemättömiä töitä, joihin ei saatavilla muuta rahaa. Miksei siis voida muuttaa sossu- ja työttömyyskorvaukset työvelvollisuudeksi.

Kerro miksi siivoojan veroista maksetaan työttömälle, joka ei suostu siivoustöihin. Kerro mikä järki siinä on. Ketähän tällä kyykytetään, siivoojaa vai työtöntä?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #154

J.H:"..ei nyt mitään potkimista ole. "

Tässä kohtaa yleensä pakko nostaa kädet pystyyn ja todeta etten varmasti ole kyvykäs sitä sinulle esittämään.
Jotain kuitenkin voi yrittää..muistelen aluksi että jossain toisessa kohtaa esitit että maksat veroja enempi kun "wahlroos" saa tuloja, tjms. Vaikka iästäni johtuen saaatan muistaa hieman virheellisestikin, niin jotain siihen suuntaa se taisi olla.
Nyt jos pohditaan ihmisten erilaisia tilanteita..meillä voi olla joku sellainen, joka vaikkapa 40n vuoden ajan on vuosittain maksanut veroja, työttömyysmaksuja, eläkemaksuja yms. yhteensä vaikkapa satojatuhansia, kenties pari miljoonaa.
Jos tällainen joutuu työttömäksi, niin täytyykö hänetkin laittaa siivoustöihin(mihin muuten vaaditaan ammattitaitoa/koulutusta+ erilaisia kortteja), vai voidaanko hänelle myöntää vapautus tuosta? Jos, niin missä menee se raja ja kuka sen määrittelee.
Tai sitten esim. jos kyse >60v pitkäaikaistyöttömästä, joka ikänsä "sekatyömiehenä", eikä varsinaista ammattia/koulutusta, niin mihin hommaan hänet laitetaan. Jos tilanne vielä sellainen, että toimii puolison autonkuljettajana, koska puolisolla ei korttia ja bussien aikataulu ei sovi työaikoihin. Jos työtön menee suorittamaan "työvelvollisuuttaan" ja tämä toinen jää sen myötä työttömäksi ja alkaa saada sossutukia, niin paljonko säästettiin? Vai laitetaanko se puolisokin sitten samaan "työvelvollisuusporukkaan", niin päästään samalla kyydillä?
Eips, Juha. Voisin keksiä vielä kymmenen juttua lisää, mutten usko että ne mitenkään saavat ajatusmaailmaasi muuttumaan. Olet luultavasti yksi niistä monista joita maassamme on, eli itselle ei ikinä voi tapahtua mitään, eikä nyt ainakaan työttömäksi. Paitsi ehkä sitten joskus kumminkin..
PS oikeaa työtä, oikealla palkalla. Se on parasta sosiaaliturvaa ja se saa kansakuntamme nousuun. Ei se että varakkaille helpotuksia ja huonompaa osaa potkitaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli et kyennyt vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaisesti. Kai tiedät miksi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #79

Viimeisen vuoden tarkastelujaksolla suurituloisimmat menettivät reaalitulojaan ja pienituloisimmat kasvattivat reaalitulojaan. Tuloerot kaventuivat. Haluatko täsmentää kysymystäsi?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #82

Ja reaalitulot oli kummallakin samat ennen korotusta?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #97

Miksi ihmeessä työttömän ja työllisten tulojen pitäisi olla samat? Erothan ovat nytkin liian pienet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #100

"Erothan ovat nytkin liian pienet."

Tässä kai pääsyy miksi minimipalkkapätkätulot eivät kiinnosta varsinkin kun työkkäri katkaisee päivärahat jos teet tunninkin palkkatötä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #103

Tähän pitäisi kyllä keksiä jotain. Pienyrittäjiä jeesasi ainakin se että arvonlisävero lankeaa maksuun vasta kun itse lasku on maksettu. Ehkä sama pitäisi olla tässäkin. Ilmoitus työkkäriin tehdään vasta kun palkka on maksettu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #82

Eli rikkaat köyhtyi,sitäkö koitat sanoa?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Työ on Matti laiskoja varten eli heitä, jotka haluavat päästä helpolla, sillä elää voi myös muulla tavalla, jos on riittävästi älliä enkä tässä tarkoita tulonsiirroilla elämistä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #131

Koska yhteiskuntajärjestelmämme toimii rahalla niin rahaa on jostain tultava, jotta voi elää.

Rahaa voi saada tekemällä työtä (palkka tai yrittäjyys, tähän lasken myös tulonsiirrot, koska siinökin joutuu vähintää täyttämään lomakkeen tai sen, että jonkun on se työ tehtävä, jotta tukea voidaan maksaa), perimällä sitä riittävästi, jotta ei tarvitse tehdä töitä tai sitten voittamalla riittävästi rahaa arvalla eli onnen kaupalla. Muita keinoja ei ole ja siksi kyse on oravanpyörästä, jossa jokainen loisii toisen kustannuksella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #132

Niiden osalta jotka hyödyttävät toisiaan puhutaan symbioosista, ei loisimisesta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #139

Pääsääntöisesti se on loisimista, sillä vain äärimmäisessä tilanteessa voidaan todeta oliko kyse symbioosista. Sillä yhteiskunta on jinkinlainen peliteorianmukainen leikkikenttä.

Hyvä esim. loisimisesta on päivähoitomaksut, sillä jos talouteen tarvitaan lisää vauhtia niin silloin tulee vain tehdä lisää portaita kuluttamiseen. Esim. ilmainen päivähoito pientuloiselle on talouden kannalta järkevää, mutta onko 300 € kuukausimaksu esim. perheelle , jonka tulot ovat 8500 €/kk järkevää. Jos nämä palkkaavat oman hoitajan kotii niin lienee kaikin puolin parempi vaihtoehto.

Tällä tavalla loisistaan. Symbioosi on koko ajan vastavuoroista, mutta yhteiksunnassa se mitataan vain hädänhetkellä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Onkohan noissa tämän Puheenvuoron käppyröissä otettu huomioon sitä, että vähävaraisimmat kantavat välittömästi niukat tulonsiirtonsa ruokakauppaan ja maksavat huikeita Alveja? Nuo Alvithan ovat oikeasti veroprosentteja, sitä korkeampia, mitä vähävaraisempi ruoan ostaja on.

Keskituloisilta taas valtava prosentti tuloista menee varsinkin pääkaupunkiseudulla asumiseen. Lisäksi he maksavat korkeimpia veroprosentteja ja yhtä korkeita päivähoitomaksuja kuin ökyrikkaat.

Vain todella suurituloiset voivat tässä maassa kerätä elämänsä mittaan jonkinlaisia säästöjä.

Eihän tämä ole aivan reilua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

" Nuo Alvithan ovat oikeasti veroprosentteja, sitä korkeampia, mitä vähävaraisempi ruoan ostaja on."

Tämä on tämän päivän tähtipähkäily.

Britannian ALV/ VAT on muuten 0 % elintarvikkeille, joten kyseessä on varmasti siten tasapuolisempi ja reilumpi yhteiskunta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Taitavatpa ostaa tuontielektroniikkaa eivätkä sapuskaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyödykeverot ovat kyllä lievästi regressiivisiä (lähinnä alkoholin ja tupakan takia). Ero ei kuitenkaan ole hirveän suuri (autovero, bensiini ym.) ja siksi hirveän suurta ero ei tule, vaikka olettaisi kulutuksen veroasteen olevan sama kaikilla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvätuloinen joka ei tarvitse lapsilisiä lapsen elantoon ,voi tehdä mukavan pesämunan lapselle verovaroista.

17 vuotta lapsilisiä n.24 000e vaikka ensiasunnon ostoon tai opiskelua varten.
Jos taas osaa sijoittaa voi summa olla jopa 42 000 e.

Köyhillä ei ole tuota mahdollisuutta .
Köyhiltä vietiin lapsilisät -94 Toimeentulotuesta .
Lähde:
Stvm-94/Yle-11/US-15

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Taustalla vaikuttaa talousnobelisti Milton Friedmanin teoria siitä, että yhteiskunnassa tarvitaan riittävästi pysyvää työttömyyttä, jotta palkkataso ja tuotantokustannukset voidaan pitää alhaisina. Näin hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunta ja sen kilpailukyky säilyvät.

Suomessa teoriaa toteutetaan sellaisenaan lisäämällä työttömyyttä jatkuvalla maahanmuutolla ymmärtämättä sitä, että liika on liikaa, ja lähestytään yhteiskunnan kestokyvyn rajoja alati lisääntyvien työttömyys- ja sosiaalikustannuksien seurauksena.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sen verran tiedon Friedmanin teorioista, että se mitä kirjoitat, on kyllä Hannu Rautomäen teoriaa. Tosin olen huomannut, että aikojen saatossa Friedmanin suuhun on laitettu mitä ihmeellisimpiä teorioita ja totuuksia.
Se on kyllä totta, että nykyisenkaltainen maahanmuutto lisää työttömyyttä. Jotkut tosin tuntuvat uskovan, että työttömyys lisää työllisyyttä, mutta sen logiikan perään en ole vielä päässyt.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Käytäntö osoittaa sen, korkea rakenteellinen työttömyys lisää kilpailua vähistä ja edelleen vähenevistä työpaikoista, jolloin palkkataso voidaan pysyttää mahdollisimman alhaisena.
Tämä nähdään keinona kasvattaa yrityksien ja niiden omistajien voittoja mikä on itsetuhoista, sillä yritystoiminta ei ole valtiosta erillinen saareke.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mutta taloustiedehän ei ole oikeastaan kunnon tiedettä vaan muiden tieteiden sovellutus ja puhdasta arvausta. Vain luonnontieteet ovat kunnon tieteistä, joissa ei tarvitse pelkästään arvailla kuten terveyskeskuksissa, joissa lääkäri arvaa sulkemalla pois epätodennäköisemmät syyt sairauteen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #133

Olet varmaan lukenut paljon taloustiedettä...

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #140

Jonkun verran sivuaineena ja piupaut tiedettä on. Koska 1. ihmisen käyttäytymistä ei pystystä edes psykologiassa ennustamaan eikä keskeistä ihmisyyden olemusta eli tietoisuutta ole voitu määritellä. Siksi kaikki taloustieteen ennusteet näiltä osin on huuhaata, ja olisin jopa poistamassa sen yliopistokoulutuksesta. Se mitä hyvää talousmatematiikan puolella saadaan aikaan on ihan sama kuin matematiikankin edistysasekeleet.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Vasemmisto on valmis tuhoamaan maan kehitysmaista tulevalla massamaahanmuutolla turvatakseen oman kannatuksensa. Kokoomuksen ja Kepun motiiveja on vaikeampi ymmärtää. Pitemmällä aikavälillä tällaisessa politiikassa on vaikea nähdä minkäänlaista järkeä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Vasemmisto vähemmistönäkö?
EU-Kepu,kok,rkp,krst. Maahanmuutto.
Ensimmäiset Somalit tuli keväällä-91

-03-19 Kepu 3 kautta,kok 1kauden
Pakolaiset-15.
Ja maahanmuutostahan sopii EU pääministeri ja osin sisäministeri.
Hyväksyy hallituspuolueiden eduskuntaryhmät enemmistönä.
(-11-15 Kok,rkp,vihr,krst 4-2 vas,sdp)
Eduskunnassa on nyt porv.7-2 vas,sdp yht.46.

Lipponen oli -99-03 Ja yhäkö se on päättämässä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kannattas lukea maahanmuutosta "Eurooppa 2020-sopimus"
Tehty Vanhasen II-porvarihallituksen aikana.
Lueteltu kaikki avuntarvitsijat Romanian kerjäläisistä lähtien ym.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vasemmisto on valmis tuhoamaan maan kehitysmaista tulevalla massamaahanmuutolla"

Kuten myös kokoomus/rkp.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikös se kepu ottanut pakolaisia avosylin tänne-15?
Eikä persutkaan siihen hallituksessa mitään vastaan sanonut.
Hillotolppa ja Audin takapenkki kiinnosti enemmän.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille ei suinkaan hoideta verotuksellisin, vaan lainsäädännöllisin keinoin.

Käytännössä jokaiselle kansalaiselle asetetaan lainsäädännöllä jatkuvasti yhä suurempi määrä pakollisia maksuja, joiden maksamisen jälkeen ihminen on sitten yleensä köyhä. Näillä maksuilla ei ole mitään tekemistä välttämättömän toimeentulon kanssa, mutta köyhä ei voi niitä välttää vaikka mitä tekisi.

Tyypillisimpänä esimerkkinä vaikkapa vesi-, sähkö-, viemäri-, jäte-, hulevesi- yms maksut, joita ei yleensä voi välttää, vaikka ei palveluita lainkaan käyttäisi (sähköliittymän voi joissain tapauksissa irtisanoa). Jos maksuilla katettaisiin ainoastaan toiminnan aiheuttamat kustannukset, olisi pakollisuus melkein perusteltua. Nyt niitä käytetään kunnissa tasaverona, tai yritystoiminnassa voiton tuottamiseksi osakkeenomistajille.

Köyhä ei voi myöskään itse valita asumisensa tasoa. Itse veistetty pieni torppa välttäisi monelle, mutta lainsäädännöllä käytännössä pakotetaan joko maksamaan 1000 euroa kuukaudessa vuokraa, tai ostamaan velaksi satojen tuhansien asunto. Molemmissa tapauksissa merkittävä osa rahavirrasta siirtyy ns hyvätuloisille ja loput sitten verottajalle.

Siis lainsäädännöllä ja erilaisilla monopoleilla varmistetaan se, että jokainen maksaa jatkossakin suojelurahansa ja säilyttää tiiviin riippuvuussuhteen vallanpitäjiin ja rahoittajiin. Suomessa ei niin köyhää ihmistä ole, ettei hän oikeasti tuloillaan pystyisi ostamaan joka kuukausi muutamaa tonnia vehnää tai perunoita, tai kymmentä kiintokuutiota tukkeja torppaa varten. Köyhyys johtuu siitä, että edellä kuvatuilla ja muilla mekanismeilla rahat menevät käytännössä muualle kuin suoraan omaan toimeentuloon. Silloinkin kun raha näyttää menevän omaan toimeentuloon, on aina vähintään verottajan käsi välissä - yleensä pari muutakin.

Esimerkki: Köyhä sikafarmari käy lääkärissä ja maksaa käynnin joulukinkulla. Molemmat ovat tyytyväisiä. Lainsäädännön vuoksi nyt sikafarmarin pitää ensin myydä 100 joulukinkkua maksaakseen yhden lääkärilaskun. Toisin sanoen systeemi toimii todellisuudessa 1% hyötysuhteella.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Suurituloiset käyttävät ansoidensa saamiseen kymmenien miljardien edestä infraa, tukia, yms. Ei tavan tallaaja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Verovaroista liki puolet menee sosiaaliturvaan. Terveydenhuoltoon, koulutukseen ja hallintoon kuhunkin noin 10%. Muista menoeristä puhuminen on yleensä lähinnä keskustelun harhaanjohtamista, sen verran mitättömiä ne kokonaistarkastelussa ovat.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kansan-sosiaaliturva.5,4 milj. Kehdosta-hautaan asti kaikille nyt:

Suomen sosiaalimenot olivat:
66,3 miljardia euroa vuonna 2015.
Vuonna 2015 sosiaalimenot ovat noin 31,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna-14

Menojen rahoitus
Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti:
työnantajien maksuilla 34,4 prosenttia
vakuutetut maksavat 13,3 prosenttia
valtion rahoituksesta 26,5 prosenttia
kuntien rahoituksella 20,8 prosenttia.
Loput noin 5 prosenttia katetaan sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.

Suomessa sosiaalimenotilastoista vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

JK. 66,3 miljardia euroa
38,5% (sairaalat ,laitokset ym)
Kelan osuus tuosta oli 27,8%

Työttömien osuus Kelan tuista 7%

Tuloja saavien osuus on siis 20,8% Kelan tukiauomaatista.
Johon kasvatetaan tuloja saaville uusia etuuksia. esim.Takuueläke
(niille kenellä ei ole työeläkettä)
Maanviljelijöiden ja yrittäjien eläkkeisiin 1 Mrd/v
Palkansaajat maksaa johtajien lisäeläkkeitä vielä-60 asti.
Kansanedustajien sopeutumisrahoja-40 asti.
Yritystukia 5mrd/v
Maataloustukia 4Mrd/v+ lomittajiin n.250 milj/v+Kelan -etuudet.

Ja se työtön saa vain 7% kelasta työttömyysmenoja.
Ilmaistyötä vastaan?????

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #90

Suomen sosiaaliturva rahoitetaan:
60,6 % Kansalta kerätyistä veroista .
Palkoista,veroluonteisista maksuista,eläkkeistä ja ALV.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #90

Työttömät nauttivat myös muita tukia kuin vain työttömyysturvaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #95

Kerrotko mitä tukia?

Vai tarkoitatko:
-Työmarkkinatuki
-Peruspäiväraha
-Asumistuki
-Nyt Perustulo 560e
-Lapsilisät
Lasketaan tuloksi ja vähennetään toimeentulotuesta.Käteen 487e/kk työtä vastaan.

Lapsen toimeentulotuki
0-10v n.270e/kk.
10v-17v n.380e/kk.
Ei lapsilisiä eikä lapsiperheen muita tukia.
Lasketaan tuloksi ja vähennetään toimeentulotuesta.

JK. Nämä kaikki lukee Kelan sivuilla .
Kuten takuueläkettä vähentää asumistuki ja mahdol.toimeentulotuki.
Jos noita tukia ei tarvitse
- saa Takuueläkkeen 100% verovaroista
Omaisuus ja pääomatulot ei vaikuta takuueläkkeeseen.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #95

En toki voi puhua kuin omasta puolestani, mutta itse en ainakaan "nauti" mitään muuta tukea kuin ansiosidonnaista, joka käteen hieman alle/yli 600€/kk, riippuen päivien lukumäärästä kuukaudessa.
En kuitenkaan usko olevani ainut, vaan luullakseni kaltaisiani löytyy iso kasa maastamme.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Olen aika kannattanutt Villin Lännen yhteiskuntamallia, koska se takaa tasa-arvoisuuden parhaiten, sillä siellä ei koskaan tiedä, kuka tekee mitäkin, siinä voi henkensä menettää rikas kuin köyhä, mutta juna jatkaa matkaa ja koirat haukkuu.

Taloustiedehän haluaa tehdä itsestään luonnonlain, vaikka meillä ei ole kuin kaksi lakia kvanttifysiikan teoriat ja suhteellisuusteoria, joka kappaleisiin sovellettu osa on Newtonin gravitaatiolait.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #134

Ja sen lisäksi on evoluutioteoria, joka kuvaa biologista prosessia riittävän kattavasti.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Verovaroista liki puolet menee sosiaaliturvaan. Hilpeä mies. Ssiaaliturva ei mene esim työttömille. n rahat ohautuvat muualla mm asumistuki. Se on tuli sijoittaille ei asujille. Samlla tuetaan sijoituttajille rakentamista ei kansalaisille. Tuetaan koroissa, ei kansalaisia tueta lainakaan omassa sumisessa, mutta jos alat vuokraamaan niit omia, niin tukia ja vähennyksiä löytyyo omaisuuden kartuttamiseen.

Valtio maksoi yritystukia elinkeinoelämälle viime vuonna 4,136 miljardia euroa. Ja siinä on vasta suora raha. Siitä puututvat tukien kaltaiset jne summat. Joitaovat mm infran rakentaminen, hyvövekiurakat, yms yms Yhteissumma yli 20mrd vuosi. Päälle maksamme talvivaarojen kaltaisia ympristötuhoja ja konkursseja. = yritystenvastuut.
Työttömyys maksaa Suomelle jo kuusi miljardia euroa vuodessa ja Jokaista työtöntä pelkät työttömyysturvakulut olivat 8 000 euroa ja aktivointikulut 1 700 euroa. Eli yritytukea tuo palkkatukikin on. EI TYÖTÖN SITÄ SAA:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyottomyys-maks...
Noita numeroita löytyy netistä ja sinun lukusi ovat utopiaa. Opettele ensin realismi lukujen takana ja mieti kuka sen rahan saa.

Esimerkiksi kelan työttömysrahasta menee ensin 20% veroa. Sitten siitä menee ALV24% koska kaikki menee kulutukseen. Eli puolet summasta palaa kättelyssä takaisin valtiolle jakunnille. Päälle tulevat jäte, energia yle yms -verot ja pakkomaksut. Alimman tuloluokan verot ja veroluonteiset maksut nielevät yli puolet sosiaalituesta, joten sinun tilastollinen summasi on huuhata. Laskin joskus aikoinaan pitkäaikaisyöttömänä että työttömyyskorvaus ei riittänyt kattamaaan minun ja lasten elinkustanusten vero ja pakkomaksutaakkaa, vaan tarvitsimme toimeentulotukea paikkamaan pelkästään tuota vajetta. Silloin tajusin koo tilastovalheen sosiaalituista.

Annetaan toisella ja saadaan suuri luku tilastoihin, sitten otetaan toisella, luku jota ei näy missään. Ja sosiaalituki on rahaa, jonka ihminen yleensä maksaa työssä ollessaan liitolle,valtiolle jne. HUOM työväestön ihminen maksaa työssä ollessaan. Sosiaalituet ovat alle puolet annetusta summasta.
MEillä on kokoomuksen tekemät 100mrd velat jotka jaettu yrityksille ja sijoittajille. Luultavasti 200mrd yritystuet, jotka jaettu samoin, mutta ovatkin suurempi ongelma. Voitot saa firma vastuut kansa. Kaikki on jaettu ulos yrityksistä. Suomen työväestölä ei ole varaa niin kalliisin työpaikkoihin näillä palkoilla. Meillä on maailman kalleimmat ytyöpaikat yhteiskunnale.

Miten muuten selität että tuotanto supisuu supistumistan ja voitonmaksu kasvaa joka vuosi uusiin ennätyksiin ja joka vuosi valtiolta menee ennätyssumma rahaa ja takuaksia samoihin firmoihin!??
Reppanat eivä maksa edes eläkkeitään.Kuten Sipilän muksujen firmat eivättuota mitään. saavat valtiolta erilaisia reittejä koko ajan miljoonia. Ja näitä meillä riittää. Paskan jauhajia jotka kutsuvat itseään yrittäjiksi. NE suomen todelliset sossupummit ja siivelläeläjät.
Jos pienyritykset saisivat tuon summan kansalle, ne saisivat asiakkaita ja syntyisi työtä.

Suomi on syystä maailmna kallein maa ja se ei johsu siitä että täällä esim alkutuottaja maanviljelijä tai perustyöntekijä kierisi kullassa.
He eivät saa edes leipänsä. vaan tarvitsevat niit' Hyväntahdon sosiaalitukia elääkseen, kun palkasta ei jää tarpeeksi käteen. Kapitalismia ei ole, meillä on markkinatalouskommunismi. Vastuiden osalta kommunismia ja voittojen osalta oligarkien markkinatalousjuhlaa. Tämän mahdollistaa mätä kommarivaltio.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vähän vaikea keskustella, kun ei oikein tiedä, mistä tietolähteestä nämä kymmenien miljardien summat tulevat..... Toisaalta ei kai "suurtuloisuus" johdu mistään lottovoitosta tai meteoriittisateesta yhtä vähän kuin (keskimäärin) pienituloisuus. Kai niihin tuloihin nyt voi itsekin jotain vaikuttaa...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mistähän 100 maailman rikkaimman varat on kerätty?
Niillä poistaisi koko tellukselta köyhyyden.
Olisiko iso osa toisen työllä.Osa sijoittamalla ja osa perinnöillä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aloita sinä antamalla omat rahasi köyhille. Neuvo sitten muita.

100 rikkainta ihmistä on luonut yritystoiminnalla kestävää hyvinvointia paljon enemmän kuin mitä heidän omaisuutensa tasajaolla ikinä saavutettaisiin.

Risto Salonen

Valintakysymys: menisikö talvilomalla Thaimaaseen vai ostaisiko osakkeita kahdella tonnilla; ostaisiko tupakkaa tai kaljaa vai pistäisikö säästöön jne.
Kaikilla ei tietysti ole vaihtoehtoa, mutta on itsensäpettämistä, kuten Pekka yhdessä kommentissa sanoit, että ei olisi mahdollista vaurastua.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Toisen työllä....? Rikkaat eivät tee työtä. Joskus aiemminkin olen kuulut tämän tarinan. 100 vuotta sitten sitä kovasti kaupattiin köyhille.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ketkä tekee tuotteen minkä yritys myy ja
mistä se saa rahaa omaankin palkkaansa ja yrityksen pyörittämiseen?

Eli kumpikin tarvitsee toisiaan. Yritys työntekijöitä.Työntekijä työpaikkoja=Valtio kummankin veroja yhteiskunnan ylläpitoon.

JK. Työntekijät minunkin yritykseen aikoinaan rahat hankki. En minä.
Palvelualalla se olisi ollut täysin mahdotontakin. Mitä paremmin edm.palveli asiakkaita sitä enemmän kassa kilisi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maailma on muuttunut Marja-Liisa.

Yritykset voivat toimia ja saada rahansa myös Suomen ulkopuolella.

Palvelualat eivät sitä perusleipää suomaliseen ruokapöytään tuo, tästä pitää huolen jo Suomen viennin ja tuonnin rakenne. Paitoja pesemällä, kaupan myyjänä tai hiusten pesemisellä ei juurikaan lisäarvoa talouteen tuoda ilman vientituloja.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #112

Totta.Sitä ei moni ole vielä huomannut.
-Vientiyritykset ja valtionyhtiöt on pörssiyrityksiä. Useampi maksaa veronsa ulkomaille.
Jos tuotot ei riitä osakkeenomistajille siirrytään halpamaihin ja viedään työpaikat sinne.
Missä verot on pienemmät,energia halvempaa,raaka-aineen saanti parempaa ja työvoima on halvempaa.
Kun UPM sanoi aikoinaan 400 irti .Nousi osakkeet,johtaja sai 149 000e/kk palkankorotuksen,osakkeenomistajat mukavan boonuksen.

Aina kun pörssiyrityksissä tehdään irtisanomisia yrityksen osakkeet nousee (tuotto kasvaa säästöissä)
Nokia:Suomessa,Saksaan,Romaniaan,Intiaan näin tuotto oli aina parempia.

Ennen tehtaiden tuotot käytettiin uusiin tehtaisiin ja työpaikat lisäntyi.
Se aika meni EU ja globaalin markkinatalouden myötä .Ne työpaikat ei enää palaa. Enemmän tuottoja osakkeenomistajille vähemmän työntekijöitä. Osa korvatan roboteilla .
Ja tuo ei ole työttömien keksimää eikä niiden syy.

JK. Ollila ja Vanhanen oli vihkimässä Intiassa Nokian tehdasta. työllisti yli 2000.
Meillä Nokian jätti- irtisanomiset alkoi keväälä-11.Nokia vähentä yhä vieläkin.
Microsoft vei tuhansia työpaikkoja,Anttilan konkurssi,Posti,kunnat,valtio ym.
Eikä yhdessäkään niistä työntekijät itse irtisanonut itseään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #118

Kannattaisiko sinun keskittyä pitsinvirkkaukseen ?

Maailman kaupan ja Suomenkin hyvinvoinnin sanelee kysyntä ja tarjonta.

10 vuoden kuluttua ehkä elintarvikkeita lukuunottamatta kaikki kauppa on rajatonta globaalia nettukauppaaa. Yritä vai nyt sopeutaua siihen. Itse ostin joululahjat maailama nettikaupoista ilma veroja tai tulleja 100 eurolla, jotka samat tuotteet olisivat maksaneen kaupungin supermarketeissa yli 600 euroa.

That is the future, Marja -Liisa.

Ja sitten koko Uudelle Suomelle, fuck of.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #130

En osaa virkata.Mutta politiikkaa olen seurannut -68 lähtien kun 21v sain äänioikeuden

Tämä suuntahan päätettiin jo-92-94 kun neuvoteltiin EU liittymisestä .
Ja näinhän se on toteutunut. EU,EK,kepu,kok,rkp haluammalla tavalla.
Pikkuhiljaa pienin askelin on menty tätä kohti.
(jo asiakirjatkin kertoo sen -92-15 ajalta)

Yritysten tuotto valuu omistajille, palkkojen osuus pienenee entisestään :
- ”Todella merkittävä siirtymä”
Keskiviikko 13.12.2017
IL
Samaan aikaan, kun työehtosopimusneuvotteluissa väännetään palkankorotuksen kymmenyksistä, pääomia hallinnoivat kasvattavat voittoja, tapahtuupa tes-pöydissä mitä tahansa.
http://www.iltalehti.fi/talous/201712132200599930_...

EU yhtenäiset
Palkat,eläkkeet,sosiaaliturva,työttömyyden hoito.
AY valta alas,paikallisella sopimisella.
(Jota on tehty aina .Nyt vain sillä erotuksella "Itse sovit " alemmat palkat kuin mitä työehtosopimuksissa on sovittu. Niihin ei AY voi puuttua.)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #130

Lauri Kiiski,Matti Vireen ja muut kommentoijat

Hyvää ja rauhallista JOULUA!

Jack Cool

Lauri, melko lapsellista kommentointia! Marja-Liisalla on pointti. Toki itsekkäänä kuluttajana tämän hetkinen tilanne on mitä oivallisin materialistille. Kilpailu takaa sen, että tuotteet saadaan halvalla ja se myös takaa sen että jatkossakin isot korporaatiot riistää ihmisten selkänahkasta jokaisen roposen joka irti lähtee. Niin kauan kuin maailmassa on halpaa työvoimaa, köyhiä, sorrettuja ihmisiä, niin kauan myös sitä hyväksikäytetään ja rikkaat länsimaalaiset ostavat halpoja vaatteita, halpaa elektroniikkaa, jotka on köyhien ihmisten tuskasta tuotettu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos emme osta mitään "köyhistä maista", niillä menee paremmin, vai?

Mikko Isotalo

Arvoisa toimitus,

protestoin ilmiötä vastaan, että yksi keskustelija on kaapannut medianne oman sanomansa julistamiseen. Asenne änkyrämäinen, keskustelutaidot hukassa ja kärjistäminen tuntuu olevan ainoa tavoite palstalla.

"Lainaus"-alkuiset kommentit, asenne ja kammottava kieliasu ovat saaneet ainakin itseni lopettamaan kokonaaan keskustelujenne lukemisen. Ennen tämä oli vielä Suomen paras keskustelufoorumi uutisiin.

Ettekö te tosiaan mahda tälle mitään? Onko Uusi Suomi tosiaan yhden lukijan Sosialistisen Uuden Suomen keskustelualusta?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Käyttäjät joiden kommentoinnin olet estänyt omassa blogissasi.
US
Jos kommentoijan mielipiteet ei keskustelussa miellytä aina voi estää sen.
Faktaan perustuvat asiat ei muutu . Mielipiteiden vaihto ja perustelut eri näkökulmista on keskustelua .
Jos kaikki olisi samaa mieltä ei keskustelua syntyisikään.
Kommenttien pelisäännöt on US asettanut ja jos niitä rikkoo kommentit estetään.
Myös itse voi sen estää.

Käyttäjän TimoLaine1 kuva
Timo Laine

Sitä on diagrammi aina tekijänsä näköinen. Pysyn sen Ojalan takan niiltä osin,että jos rikkaalta verotetaan 50% ja köyhältä 50% niin köyhän ostovoima laskee enemmän, suhteessa rikkaaseen. Kaikki loppu on lähinnä kiinni siitä, onko kukkarossa euro vai satasia. Todellisuus vain on paljon karseampi, kun mitä diagrammissa lukee.

Jyrki Paldán

Hyvin ja tarkasti kuvailtu nykytilanne.

Vielä kun puretaan se markkinamystiikka kuviosta pois ja puhutaan asioista niiden omilla nimillä, niin ehkä päästään johonkin.

Markkinat ovat "demokratia" ja raha on sen "äänestyksessä" valtaa. Keskittynyt varallisuus on keskittynyttä valtaa. Nyt meillä on tilanne, jossa valta on jo keskittynyt jo melko tiiviisti, mutta silti vähemmän kuin monessa muussa maassa. Sen vuoksi suomalaiset - noin keskiajan lääninherroja vallaltaan vastaavat - varakkaat ja hyvätuloiset katsovat kateellisina, kun muissa maissa heidänkaltaisensa hallitsijat nousevat Napoleonin tai Antiikin Egyptin Faaraoiden asemaa vastaaviin asemiin.

Vuosikymmeniä jatkunut aivopesu markkinamekanismin "luonnollisuudesta" ja monoliittisuudesta on tehokkaasti mystifioinut asiantilan, ja estänyt ihmisiä ajattelemasta sen kontekstissa mitään kriittisesti. Todellisuudessahan on täysin pähkähullu ajatus että yhdellä klikkauksella miljardin osakeindeksiin suntannut varakas perijä "elättäisi" yhtään ketään karibialla risteillessään, vaikka hän tulonsiirtojen valossa niin tekeekin. Tismalleen vastaava illuusio olisi kuvitella hovissaan irstailevan keskiaikaisen kuninkaan "elättävän" ketään vain koska asioita tapahtui hänen käskystään. Hyvinvointi syntyy vain ja ainoastaan luonnonvaroista ja ihmisen työstä, eikä meillä ei ole mitään edes auttavan tarkkaa tapaa mitata miten ja kuinka paljon kukakin ketäkin "elättää".

Deskriptiivinen osuus siis oli kunnossa, implisiittiseksi jätetty preskriptiivinen osuus jäi täysin avoimeksi kysymykseksi. Oikea kysymys on, haluammeko me Faaraot ja kantotuolit takaisin?

Hyvää joulua ja onnelliseta uutta vuotta kaikille tasa-arvoisesti!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Olen kyllä itse kuvitellut. että prosentit (prosentin määritelmä) eivät riipu tuloista, mutta ehkä näin ei ole.
Enemmän minua vaivaavat käsittet "rikas" ja "köyhä". Ovatko ne "annettuja"; eikö ihminen mitenkään vaikuttaa niihin?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Luvut -- numerot -- ovat aivan erityisiä yleiskäsitteitä, ja numeerinen ajattelu kaikesta näennäisestä eksaktiudestaan huolimatta noituu ymmärryksen vielä paljon perusteellisemmin kuin mitä verbaalit yleiskäsitteet jo itsessään tekevät.

"Köyhä" ja "rikas", tai käsite "hyvinvointi", jonka pitäisi merkitä jotain reaalista, sellaista joka todella toteutuu "hyvinvointiyhteiskunnassa", ovat kaikki enemmänkin kokemuksellisia -- ne ilmaisevat ihmisten käsityksiä itsestään projisoituneina joihinkin yleisiin yhteisötodellisuutta esittäviin mielikuviin. Numeerinen operointi ei koskaan kuvaa samaa todellisuutta kuin kokemukselliset määreet.

"Talousajattelun" numeerisuus nimenomaan samassa mielessä jossa eurooppalaisella uudella ajalla erityistieteiden suureet ja mittayksiköt kehittyivät on aika katala rationaalisuusharha. Talousajattelun numeerisuudella ei ole todellisuudenhallinnan ominaisuuksia. Pikemminkin talousajattelussamme -- siis "rahassa" -- jäi elämään vain pohjimmiltaan keskiaikainen uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma.

Ja nämä tällaiset "talouskeskustelut" joita käydään numeerisen dokumentaation pohjalta, ovat aikalailla turhia todistelu-yrityksiä, joissa numeroiden näennäiseksaktius vain perinpohjin noituu ymmärryksen. Tuolla toisessa vastaavanlaisessa keskustelussa blogisti oli ottanut kaiken todistelunsa ensimmäiseksi premissiksi sosiaalimenojen kasvua osoittavan tilaston aikajanalla 1995-2015 ja ilmeisesti katsoi jo sen itsessään kertovan että köyhiin käytetään jatkuvasti enemmän rahaa.

anita frisk

Blogissa ja kommenteissa on käsitelty palkansaajia, yrittäjiä ja yrityksiä sekä sivuttu hieman myös maahanmuuttajien taloudellista hyötysuhdetta. Itseäni jurppii tämä takuueläke. Kelan mukaan "takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 760,26/kk." Siis tarvitsee vain asua Suomessa, ei olla edes Suomen kansalainen. Aika avokätistä, mutta ei kovinkaan reilua. Nykyisissä eläkeläisissä on monia sellaisia, jotka menivät suoraan koulunpenkiltä 15-vuotiaina töihin ja työuransa kesti 45-50 vuotta. Koska jokaisella kansakoulupohjaisella ei välttämättä ollut nousujohteista uraa, eläkkeet jäivät pieniksi työvuosista huolimatta. Kelan mukaan siis jokainen Suomessa asuva on oikeutettu takuueläkkeeseen. Kauan vaiettu salaisuus on se, että maahanmuuttajatkin vanhenevat (kyllä, se on mahdollista). Onko siis reilua, että 45 vuotta puurtanut Reino saa esim. 1.100 euron eläkkeen, ja kuka tahansa maassa asuva, koskaan työtä tekemätön eläkeiän täyttänyt maahantulija tuon takuueläkkeen? Tällä laskentatavallahan Reino on tiennut sitä eläkettä työstään itse asiassa vain 339,74/kk. Työnteko kannattaa aina!

Kun ollaan niin kovin korrekteja eikä ketään saa leimata, jossain vaiheessa poistettiin sana "työeläke" ja siirryttiin käyttämään ketään syrjimätöntä ilmaisua "vanhuuseläke". 46 työvuoden jälkeen koin tämän loukkaavana.

Juha Hämäläistä komppaan: ei niitä (isoja) firmoja todellakaan perusteta - eikä tarvitsekaan perustaa - mistään humaaneista syistä, bisnes on bisnestä ja perustuu paitsi ihmisten raadolliseen ahneuteen myös henkilökohtaiseen riskinottoon. Suuren luokan humaani anteliaisuus usein katetaan vastahakoisilla pakkomaksajilla. Kun operoi muiden rahoilla, riskitkin ovat nollaluokkaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kotitalouksien lainavelka kasvoi käytettävissä olevia tuloja nopeammin ja velkaantumisaste nousi 2017 kolmannella neljänneksellä uuteen ennätykseen (127,8%).

AVAINSANAT:KOTITALOUDET, VAURASTUMINEN, VELKAANTUMISASTE
Helsinki pääkaupunkiseutu Kotitalouksien reaalitulot kasvaneet viime vuosina heikosti
20.12-17
Salkunrkentaja

Velalla eläminen on aina riski.Niin itselle kuin myös valtiolle kotitalouksien velat.

Pekka Ouli

Miten selitetään kasvaneet leipäjonot? Tilastot varmasti kertovat että hyvin menee.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Varmaan siten kun tulot on "noussut" köyhillä ja pienituloisilla % mukaan?

15 000e saavilla 0,3%
1 500e saavilla 0,7%
Köyhillä toimeentuki noussut 0%
Eläkkeet 0 % kun indeksikorotukset leikattiin 4 vuodeksi

Jouko Salminen

Melkoista tilastojen väärinkäyttöä, kun yksityisestä sektorista puhutaan, mutta ei huomioida lainkaan pankkien ja niiden omistajien osuutta, jotka kuitenkin kuuluvat yksityiseen sektoriin.
Pankithan tekevät ohuesta ilmasta yksinoikeudella rahaa. Tämän takia valtiot ja veronmaksajat velkaantuvat pankeille. Kielitaitoisille suosittelen joululukemiseksi nettikirjaa SOVEREIGN MONEY An Introduction, niin alkaa valjeta miksi maailmassa on niinkin paljon köyhiä ja niin vähän rikkaita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset