meeviren

Mutta minä haluan!

Markkinatalous on ihmeellinen. Kaikki saavat ostaa, mitä haluavat. Ketkään Kim-il-exät eivät päätä, mitä kunkin ihminen tarvitsee, ja kukin maksaa omat ostoksensa. Prisman kassalla laskua ei heitetä takaa tulevan ostokoriin. Työtä ei ole pakko tehdä, jos tulee toimeen ilman kaupan antimia.

Periaatteessa Suomikin on markkinatalousmaa, mutta vain periaatteessa. Vuosien saatossa on opittu, että asiat voi hoitaa joko maksamalla tai vinkumalla. Vinkumisen ”kulttuuri” tarkoittaa sitä, että joku muu saa maksaa minun ostokseni ja harrastukseni, koska ympäristö, kulttuuri, sivistys, tasa-arvo jne.

Valtaosa suomalaisista maksaa 80 % oopperan kustannuksista (oopperan ”ystävien” pääsylipuista) ilman, että heillä olisi (ollut) edes visuaalista kontaktia armon rakennukseen. Ja ooppera on vain jäävuoren huippu. Kun joku pitää itseään elokuvaohjaajana, kirjailijana, taiteilijana, muiden (lue valtio) pitää maksaa. Kulttuurihan on paljon tärkeämpää kuin ”raha”. Ja vielä senkin ohi ajaa ”sivistys” (jonka sisällöin itse määrittelen).  

Yle -veroa maksan 163 euroa ilman, että seuraisin yhtäkään YLE:n ohjelmaa (syynä joku ”yleinen palvelu”, mitä ihmettä se on???). Autoilijat maksavat eri muodossa valtiolle 7-8  miljardia euroa, josta saavat ”takaisin” tienhoidon muodossa noin kymmenennen osan. Uusia teitä ei rakenneta eikä vanhoja korjata. Olemassa olevia yleensä kavennetaan ja töyssytetään. Mutta mitään budjettirajoitusta ei ole pyöräilijöillä (Helsingissä Hämeentie, Kruununvuoren silta, Pohjoisbaana….). Pitää vaan riittävän kauan huutaa tunnussanaa ”ympäristö” ja lasku menee naapurin postilaatikkoon.

Muutama talvi sitten hirveän lumimyräkän jälkeen Riihimäen ja Hyvinkään välistä maantietä ja sen varressa kulkevaa pyörätietä ei saatu aurattua ennen aamun kajoa. Ja heti ilmestyi paikalliseen aviisin kiivas valitus – ei suinkaan rekkakuskeilta tai sadoilta autolla töihin menijöiltä – vaan joltain pyöräilijältä siitä, että hän ei ollut päässyt aamuseitsemältä ajamaan kaupungista toiseen. Perustelu oli tietenkin se, että ”MINÄ ajan joka aamu pyörällä töihin”- nimenomaan MINÄ. Koska MINÄ ajan pyörällä töihin, pitää pyörätie aurata 24/7, vaikka kukaan muu ei tarvitsisi sitä ja vaikka autotiet pysyisivät suljettuna.

Ehkä kaikki on saanut alkunsa kaupan karkkihyllyn kohdalla, jossa taaperot alkavat kiljua ”MINÄ haluan, MINÄ haluan” ja nössöt vanhemmat alkavat peloissaan kaapia karkkipusseja ostoskärryihin. Ehkä tämä varhaislapsuuden opetus on syynä, että aikamiespojille ei hyödytä kertoa, että rahaa saa myös työtä tekemällä. Eikä kannata kertoa, että jos jollain on enemmän rahaa kuin minulla, ei se ole mikään ihmisoikeusloukkaus. Todennäköisesti se kertoo enemmän minusta itsestäni kuin omista verrokeistani.

Poliitikoille markkinatalous on tietenkin kauhistus. Heitä ei tarvita siirtämään rahaa taskusta toiseen. Väliäkö sillä, että rahan siirrot useimmiten tapahtuvat vähää ääntä pitäviltä niille kaikkein kovimmin kiljujille. Toki rahan siirrosta pitää saada kunnon korvaus. Sehän on vain reilua, eikö niin!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (92 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Suomi on markkinatalousmaa ilman muuta. Eli yrityksiä saa perustaa vapaasti ja palkata ihmisiä miten lystää.

Mutta tuo työn tulosten jako on taasen sosialismia. Eli palkkaasi ei päätä pelkästään työnantaja vaan myös yhteiskunta, sinulta mitään kysymättä käydään palkkapussillasi. Minulta vietiin työuran aikana pääsääntöisesti 45-50% palkasta veroina. Muut tuntemattomat päättivät palkastani. Onhan tuo kornia.

Sitten oltiin kateita työsuhdeautoistani, joista maksoin veroa enemmän kuin moni koko palkastaan. Mutta kade piti olla.

Kukaan juuri ei puhu työn jakamisesta. Olen ehdottanut usein mediassa, että kaikki sossutuet ja ansiosidonnainen tulisi tehdä vastikkeellisiksi eli yhteiskunta voisi teettää tukia vastaan työkykyisillä ja -ikäisillä töitä kunnissa ja valtiolla. Palaute on uskomattoman vihamielistä.

Kun kysyn miksi minun on pitänyt pakolla maksaa työni tuloksista yli 40 vuotta mm itseni ikäisten terveiden ihmisten ylläpito niin kukaan ei vastaa. Vastausta ei kuulu.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Kukaan juuri ei puhu työn jakamisesta. Olen ehdottanut usein mediassa, että kaikki sossutuet ja ansiosidonnainen tulisi tehdä vastikkeellisiksi eli yhteiskunta voisi teettää tukia vastaan työkykyisillä ja -ikäisillä töitä kunnissa ja valtiolla.
............

Jos kunnat ja valtiot saisivat ilmaistyövoimaa miksi he palkkaisivat enää ketään?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vastikkeellisuus sinänsä kuulostaa järkevältä. Mutta ajattelen jotenkin niin, että palkkojen, hintojen ja tulonsiirtojen pitäisi olla sellaisella tasolla, että yhteiskunnan ei tarvitsisi "teettää" mitään korvaavia töitä. Pitäisi olla... mutta selvästikään niin ei nyt ole.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Jos kunnat ja valtiot saisivat ilmaistyövoimaa miksi he palkkaisivat enää ketään?"

Työttömät ovat jo valtion "palkkalistalla" ilman työvelvoitetta. Marinaa on siitä, että työttömien "palkka" on liian pieni. Normaalisti palkkaa saadaan lisää menemällä lakkoon. Niin varmasti tässäkin tapauksessa kävisi, jos työtön menisi työttömyyslakkoon (lopettaisi työttömänä olon).

Toimintaa voidaan ohjata "kepillä ja porkkanalla". Nyt on käytössä vain keppi. Porkkanaakin kannattaisi kokeilla. Raha on yleensä toiminut hyvin.

Työtöntä voisi palkita siitä, jos hän löytää työpaikan. Tässä eräs toimintamalli:

Työtön tekee yksityisen työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka kesto on esim. 2 vuotta. Tänä aikana ansaitusta palkasta vero on kiinteä esim. 5%. Järjestelmän tekeminen ja valvonta ei ehkä olisi kovin vaikeaa. TE-toimisto hyväksyy työsopimuksen.

Kai tässäkin joku väärinkäyttömahdollisuus olisi mutta onko aukotonta järjestelmää olemassakaan, ei ainakaan nykyinen ole?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #19

Perustulo tai perustili on aukoton systeemi. Niissä ei ole väärinkäyttömahdollisuutta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #47

Tarkoitat, että työttömyys loppuu kun työttömyyskorvaus nimetään perustuloksi.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #54

Tarkoitan että nykyisiä tukia voi väärinkäyttää mutta perustuloa tai -tiliä ei.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #19

#19

Et sinä ainakaan minun kysymykseeni vastannut. Enkä muutenkaan ymmärtänyt ehdotustasi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #56

Ehdotuksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä hakeutumaan työhön yksityiselle sektorille eikä ilmaiseksi työvoimaksi julkiselle sektorille. Auttoiko?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.H:"Olen ehdottanut usein..Palaute on uskomattoman vihamielistä."

Olen nyt itse nähnyt tuon ehdotuksesi muutamassakin blogissa/kommentoinnissa ja en ainakaan itse allekirjoita tuota "uskomattoman vihamielistä" palautetta, miksi sitä nimität. En ainakaan itse ole sitä sellaiseksi tarkoittanut, vaan olen (muutaman muun ohella) yrittänyt esittää että ei ole mitenkään ongelmaton, eikä taatusti byrokratiaa helpottava "keksintö". Yksinkertaisimmillaan voisi kuvitella että "kalervon kadunlakaisu" voidaan kääntää euroiksi helpostikin, mutta jos/kun aletaan sitä tuottoa laskea, niin voipi tulla ongelmia. Ja kuten edellisessäkin kommentissani, niin miten lasketaan sairastumiset, entä työtapaturmat, eläke, lastenhoito..ongelmia tulee kohtuullisesti.
Esittäisin myös sellaisen kyssärin, että miten kansantaloutemme, maamme rahavarat, tjms. kasvaa/paranee, kun minä leikkaan nurmikkoa, lakaisen katuja, luon lunta, tahi jotain muuta vastaavaa, sen ansiosidonnaiseni eteen?
Auttaako se siis oikeasti jossain, vai tekeekö se vaan itsellesi hyvän mielen, kun "eitoikalervokaanenäälorvituollayhteiskunnantuellakunenmäkään".
PS et kai vaan sinä ole kateellinen minulle ja C5lleni?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Kun kysyn miksi minun on pitänyt pakolla maksaa työni tuloksista yli 40 vuotta mm itseni ikäisten terveiden ihmisten ylläpito niin kukaan ei vastaa. Vastausta ei kuulu."
Mistä koet syntyvän tämän pakon ? Olisithan sinäkin voinut ruveta nauttimaan näistä sosiaalituista, mielestäni teit itse oman valintasi. Sinulla on ollut hyvää tuuria, että olet saanut elää terveenä nämä yli 40 vuotta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Autoilijat maksavat eri muodossa valtiolle 7-8 miljardia euroa, josta saavat ”takaisin” tienhoidon muodossa noin kymmenennen osan. Uusia teitä ei rakenneta eikä vanhoja korjata. ''

Lafferin käyrällä suurin vero, joka ei tuota suuresta summastaan huolimatta.

Haittavaikutukset yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin verotuotto.

Yhdessä muuttoveron kanssa ne ovat tehokas jarru työperäisessä muutossa maan sisällä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkä kaikki on saanut alkunsa kaupan karkkihyllyn kohdalla, jossa taaperot alkavat kiljua ”MINÄ haluan, MINÄ haluan” ja nössöt vanhemmat alkavat peloissaan kaapia karkkipusseja ostoskärryihin."

Minusta tämä blogi vaikuttaa juuri sellaiselta kakaran kiljumiselta karkkihyllyllä.

Et halua että pyöräteitä rakennettaisiin ja aurattaisiin ja pidettäisiin kunnossa siksi että sinä autoilijana joudut maksamaan teiden kunnossapidosta ja myös pyöräteiden.

Entäs jos ne pyöräilijät tulisivat toikkeroimaan pyörillään sinne sinun autobaanallesi, tai vielä pahempaa, ostaisivat auton ja tulisivat sinne baanalle sotkemaan liikennettä ja aiheuttamaan ruuhkia ja pilaamaan ilmaa, kuten sinä.

Kyllä vaan pyörätiet on järkevä sijoitus myös autoilijan kannalta ja tämä valittaminen on aivan turhaa.

Toki minullakin on auto ja autolla ajelen, mutta kyllä se on vain hyväksi etteivät kaikki sinne autobaanalle tuppaa ja ovat poissa autoliikenteen seasta siellä omilla pyöräteillään ja jalkakäytävillään.

Mitäs muuta parkua?

Ai niin oopperasta ja ylestä.

Kaikki eivät pidä oopperasta, eikä ylen ohjelmista.
Kaikki eivät pidä myöskään YLE:n tarjoamista saippua-oopperoista, eikä tosi-TV:stä.

Olen sitä mieltä että media on murroksessa ja oopperat, saippua-oopperat, viihteet, tosi-TV:t ja muut menevät omille maksullisille kanavilleen tulevaisuudessa. Jokainen voi sitten valita mistä haluaa maksaa.

Tämä lienee vääjäämätön kehityssuunta tulevaisuudessa, tahdommepa sitä tai emme. Jo nyt on olemassa erilaisia maksullisia kanavia joista jopa minäkin löydän itselleni sopivaa viihdettä, kuten vaikkapa "HBO nordic" jota katselen toistaiseksi ilmaiseksi voidakseni tutustua, mutta josta olen löytänyt paljon itseäni viihdyttävää tuotantoa ja harkitsen tilaamista. YLE- maksu ei kuitenkaan ole liian iso ja sieltä tulee edelleen minua miellyttäviä asiaohjelmia, joskin viihteen taso on mielestäni täysin mitätön, enkä välittäisi siitä maksaa, jos parempaakin on tarjolla, kuten "HBO nordic".

Yle:n tulee kuitenkin palvella kaikkia kansalaisia, kaikkia YLE-veron maksajia, ei vain minua. Aika näyttää miten YLE:n lopulta käy kun maksukanavat pikkuhiljaa kehittyvät ja löytävät muotonsa. Toistaiseksi YLE:ä kuitenkin vielä tarvitaan.

Hannu Töyri

Te ette herra Vihavainen ymmärtäneet tämän blogikirjoituksen ajatusta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Te ette herra Vihavainen ymmärtäneet tämän blogikirjoituksen ajatusta."

Paljon mahdollista, jos kerran niin sanot, en siis ymmärtänyt ajatusta.

Tulipahan kuitenkin laitettua ylös vähän omia ajatuksia. :)

YLE ajetaan kyllä alas, kunhan maksukanavat kehittyvät sisällöltään sellaisiksi joita ihmiset haluaa ja tulevat taloudellisesti kannattaviksi ja kun kilpailu toimii.

Siihen asti tarvitaan sitä YLE:n sekatavarakauppaa kunnes ihmiset löytävät juuri sen ohjelmatarjonnan jota itse haluavat maksullisilta kanavilta ja mainoskanavilta. Mutta se ei nyt vielä taida oikein toimia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #10

Vihavainen tykkää YLE:n ohjelmista. Hyvä. Vihavainen siis maksaa niista. Mutta miksi minun pitäisi maksaa YLE:n ohjelmista, joita en katso/kuuntele, ja vielä Vihavaisenkin puolesta.
Ei ole olemassa maksuttomia kanavia. Kaikki maksavat. Muut muut toimijat, vaikkapa vain CNN, eivät voi määrätä veroa kaikille mahdollisille katsojille.

Hannu Töyri

Kiitos blokistille hyvästä kirjoituksesta

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jos käyn elokuvissa joudun maksamaan täyden hinnan ja verot, eli osan oopperassakävijän kustannuksista. Miksi kaikki eivät kustanna omia harrastuksiaan?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Miksi kaikki eivät kustanna omia harrastuksiaan?"

Siksi ettei Suomessa tule näillä oopperaharrastuksilla oopperan esittäjät toimeen, menvät sitten muualle tienaamaan, kun Suomessa ei riitä maksumiehiä, paitsi valtio.

Kun kaikkein parhaat ja kalleimmat Suomalaisen oopperan esittäjät esittävät taidettaan ulkomaiden raharikkaille, Suomeen jää onneksi vain niitä toisen luokan artisteja, joita niitäkin pitää valtion kustantaa.

Onneksi niin, sillä kyllä ne kirkkaimmat tähdet, ne jotka maailmalla tienaa rahaa esittämällä oopperaa, kuten formulakuskit, tulisivatkin veronmaksajille täällä Suomessa turhan kalliiksi.

Tälle junttikansalle riittäisi kyllä Jari Sillanpää, Vesamatti Loiri ja Eppu normaali. Eivät ne kyllä muuta ansaitsisikaan.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Miksi Sillanpää, Loiri ja Eppu Normaali ovat jotenkin huonoa? Blogistin näkemys Suomen sosiaalidemokraattisesta järjestelmästä, jossa poliitikot keräävät ihmisten rahat ja päättävät mitä he tarvitsevat on täysin oikea.

Valitettavasti tätä ihmisten oma-aloitteisuutta ja harkintakykyä heikentävää systeemiä vastustavia voimia ei oikein ole edes ns. oikeistossa ja se on ymmärrettävää, sillä silloinhan sinut leimataan hyvinvointivaltion vastustajaksi. Samalla tavoin kuin taloudellisesti haitallisen maahanmuuton vastustamisella joutuu "väärinajattelijoiden" arveluttavaan ryhmään tässä yhden mediatotuuden maassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tälle junttikansalle riittäisi kyllä Jari Sillanpää, Vesamatti Loiri ja Eppu normaali. Eivät ne kyllä muuta ansaitsisikaan."

Aika arroganssi vastaus, maksakaa te juntit paremman väen kulttuuririennot älkääkä valittako.

Marko Parkkola

Älä ruoki kommunistitrollia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Aika arroganssi vastaus, maksakaa te juntit paremman väen kulttuuririennot älkääkä valittako."

Kyllä ne paremman väen kulttuuririennot taitaa olla siellä maailmalla.
Toki Suomeenkin jää jotain jämiä sentään,
sellaisia mitkä ei muualle kelpaa.

Onneksi valtio edes vähän sponsoroi.
Muuten ei olisi niitä jämiäkään.

Ei silti että nämä suomalaiset juntit niitä jämiäkään tarvitsisi
Eivät ole sen arvoisia.

Käyttäjän artonikkola kuva
Arto Nikkola

Ketkä ovat niitä valtion verorahoilla sponsoroiman kulttuurin arvoisia jos eivät "suomalaiset juntit"? Eliitti tietysti ymmärtää nämä asiat paremmin kuin tavallinen kaduntallaaja, joten mitäpä sitä turhia selittelemään...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ihmiset ovat itsekkäitä paskiaisia, jotka haluavat maksattaa huvinsa muilla. Eliitti on tässä suhteessa erityisen hyvä; se osaa oikean retoriikan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #22

Yritykset pöllivät toistensa patentteja niin paljon kun se suinkin on mahdollista, eivätkä halua maksaa mistään toisen innovaatiosta, koska yleensä lakien tarjoama omaisuuden suoja niiden osalta on kehittäjälle huono. Eli samalla tavalla yrityksetkin ovat itsekkäitä ja haluavat mielummin ilmaiseksi, jos vain se on mahdollista. Kysymys on yleisestä moraalista. Lailla on suojattu, että tavaroita ei saa kaupasta varastaa, mutta innovaatioiden ja tuoteideoiden suhteen tilanne on paljon huonompi.

Esimerkiksi vaatekauppa on tässä tyypillinen esimerkki. Jos ostat suomalaisesta marketista vaatteen, niin todennäköisesti se on kopio.

Vähän väliä Applet, Nokiat sun muut haastelevat toinen toisiaan patenttivarkauksista oikeuteen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lopetin lukemisen,kun ensimmäinen lauseessa oli jo markkinatalouden kokoinen aukko ja suoranainen valhe.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ihan hyvä näin. Sinun ei tarvitse maksaa lukemastasi jutusta, jos se on mielestäsi väärin tai et muutoin pidä siitä. Miksi minun pitää maksaa YLE:n "ohjelmista"? Miksi minun pitää maksaa "sikaveistosten" tekijöille, tai omatekoisille "elokuvaohjaajaneroille"?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jaa...siksi koska valehtelet juttusi toisessa lauseessa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #24

Ensimmäinen vain toinen lause vai molemmat.... Lue vielä kolmas varmuuden vuoksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #28

Niin, en minä siitä mitään virhettä löydä. Se voi ehkä vaikuttaa virheeltä jos tosiaan lopettaa lukemisen siihen, mutta toisen kappaleen alussahan kirjoittaja itsekin toteaa, että Suomi on markkinatalousmaa vain periaatteessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #28

Onko niin ettei koulutuksesi anna muuhun emmeitä? Voisin esittää kommenttina,että hukkaan on sekin mennyt.

"Markkinatalous on ihmeellinen. Kaikki saavat ostaa, mitä haluavat."

Toinen valheellinen lauseesi tekee valheeksi myös sen ensimmäisen. Mutta minkäs teet..

Ongelmahan on ettei kaikki saa ostaa mitä haluavat,koska kaikille ei ole pakko myydä. Siitä juontuu sitten paljon sivuoireita jotka muodostavat suuria asioita yhteiskunnassa. Ymmärrän tosiaan,että tämä on hankala sisäistää,kun kirjassa lukee toisin.

Sama kommentti Janille.

Eemeli Korhonen

Mistä Turun yliopiston raha tulee ja kuinka monella ihmisellä on kytkös kyseiseen tahoon?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Listaa voisi jatkaa. Miksi minun pitäisi maksaa lasten koulunkäynnistä, kun omat lapseni ovat jo aikoja sitten ohittaneet sen vaiheen? Miksi minun pitäisi maksaa sairaiden ja vanhusten hoidosta, kun onneksi olen vielä kohtalaisen terve vaikkakin iäkäs? Miksi minun tulisi maksaa oikeuslaitoksesta ja vankiloista, kun en juurikaan tarvitse niiden palveluja? Miksi minun tulisi maksaa puolustuslaitoksesta, jossa reippaat, työkykyiset nuoret miehet leikkivät aikansa kuluksi älyttömän kalliilla sotaleluilla? Miksi minun ylipäänsä tulisi maksaa Suomi-nimisen byrokraattisen hallintorakennelman ylläpidosta? Jne!

Asia vaan on niin, että yhteiskuntien ja valtioiden olemassaolo perustuu toisaalta yhteistyöhön ja toisaalta työnjakoon. Tämän ylläpitämiseksi on onneksi keksitty sellainen asia kuin raha, koska pelkän yksilöiden keskeisen vaihdantatalouden varassa ajautuisimme kaaokseen!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sairaanhoito ja ooppera eivät ole aivan samalla viivalla. Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa sellaisia palveluksia, joita markkinat eivät tuotata tai niiden tuotanto & hinnoittelu vääristyy huonosti toimivien markkinoiden, esimerkiksi monopolien vuoksi. Mitään ongelmaa ei pitäisi olla tuottaa esim. YLE:n palvelukset markkinoilla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä se opus on missä lukee mikä on ja mikä ei ole valtion tehtävä?

Jussi Hagman

Selvästikin joku ongelma on tuottaa esim. YLE:n palvelukset markkinoilla, laadukkaita ajankohtaisohjelmia ja tutkivaa journalismia ei kaupallisilta toimijoilta tunnu löytyvän. Ja ylipäätään on kaikkien etu, että mediamarkkinalla on erilaisia toimijoita, joilla on erilaiset kulmat ja erilaiset sidonnaisuudet (kaupalliset toimijat eivät ole sitoutumattomia, niillä on sidonnaisuuksia rahoittajiin, olivat ne mitä tahansa).

Jos olet oikeasti sitä mieltä, että (suhteellisen) vapaa markkina-talous tuottaa vaikka laadukkaita uutis- ja ajankohtaislähetyksiä, suosittelen katsomaan edes hetken USA:n kanavia. Niiden uutisohjelmat ovat aivan kauheata paskaa, uutisia jemmataan lähetyksen loppuun jotta saadaan näytettyä riittävästi mainoksia ennen pihviä ja myös asioiden käsittelytapa on usein hyvin puolueellinen ja epä-älyllinen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Markkinatalous on ihmeellinen. Kaikki saavat ostaa, mitä haluavat. Ketkään Kim-il-exät eivät päätä, mitä kunkin ihminen tarvitsee, ja kukin maksaa omat ostoksensa."

Aivan liian idealistinen kuva todellisuudesta. Käytännössä Matti syö esimerkiksi sitä samaa teollisuusbulkkiruokaa, jota kaikki muutkin Suomessa, kun täällä muutama iso yritys päättää mitä Matti syö. Myös vaatteiden suhteen on käynyt samoin. Markkinatalouden todellisuudessa ne Kim-il-exät edustavat muutamaa jättimäistä yritystä, jotka ovat vallanneet markkinat, sekä päättävät hintatason ja mitä kuluttaja saa.

Tulevaisuuden suhteen onneksi näköpiirissä on parempia vaihtoehtoja. 3D-tulostuksen, robotiikan ja tekoälyn myötä voi pienimuotoisesta hyödykkeiden lähituotannosta tulla kannattavaa (esim. valmistus "mikrotehtaissa" ja logistiset paikallistason innovaatiot). Ehkä näemme vielä logistiikan uber-palvelun.

"Periaatteessa Suomikin on markkinatalousmaa, mutta vain periaatteessa. Vuosien saatossa on opittu, että asiat voi hoitaa joko maksamalla tai vinkumalla. Vinkumisen ”kulttuuri” tarkoittaa sitä, että joku muu saa maksaa minun ostokseni ja harrastukseni, koska ympäristö, kulttuuri, sivistys, tasa-arvo jne."

Ihmiset haluavat kyllä tulla omillaan toimeen ja menestyä jos siihen on mahdollisuus. Eiköhän vinkumisessa kyse ole marginaali-ilmiöstä.

Oikeasti esimerkiksi erilaisten tukijärjestelmien tarjoama toimeentulo yleensä on sen verran pieni, joten muutaman satasenkin kuukausittainen toimeentuloylimäärä, joka tarjotaan vaikka lyhytaikaisesta työstä houkuttelee suurinta osaa tukien piirissä olevista, mikäli byrokrattiset esteet eivät vaikeuta heidän tilannettaan. Suurin ongelma on erilaiset byrokratiasta aiheutuvat toimeentulokatkokset.

Meiltä puuttuu positiivisen mahdollistamisen kulttuuri, kepittämisen kulttuuri kärjistää ja kääntää kansaa toisiansa vastaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Käytännössä Matti syö esimerkiksi sitä samaa teollisuusbulkkiruokaa, jota kaikki muutkin Suomessa, kun täällä muutama iso yritys päättää mitä Matti syö."

No ei varmasti päätä. Jos joku syö teollisuusbulkkiruokaa, se johtuu lähinnä siitä että tuo joku haluaa päästä ruokansa kanssa halvalla. Kyllä sinä saat halutessasi koottua ruokavaliosi ihan jostain muusta kuin teollisuusbulkista - jos olet valmis maksamaan siitä.

"Myös vaatteiden suhteen on käynyt samoin."

Vaatteissakin saat tarkalleen sitä mitä haluat, jos olet valmis maksamaan siitä. Kukaan ei pakota sinua ostamaan yhtään mitään Kim-il-exältä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Kyllä sinä saat halutessasi koottua ruokavaliosi ihan jostain muusta kuin teollisuusbulkista - jos olet valmis maksamaan siitä."

Entä jos ei pysty maksamaan siitä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #35

Onko tämä siis ymmärrettävä siten, että sinusta markkinataloutta on olemassa vasta silloin jos kenelläkään ei ole budjettirajoitteita?

Ja koska tuollaista tilannetta ei ole mahdollista saavuttaa, on parempi että valtio päättää ihmisten puolesta, mitä rahoillaan tekevät?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Vai onko se markkinataloutta ettei kukaan pysty rahalla ostamaan mitään? Tämä taas on mahdollista saavuttaa.

Pointtini kuitenkin vahvisti sen,että isot toimijat päättää mitä syöt,koska vain rahalla voi vaikuttaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #41

Jaa, meillä syödään esimerkiksi puolitutun pientilallisen tuottamia kananmunia ja viiriäisen munia. Kertoisitko minullekin, mikä iso toimija sen on päättänyt?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #45

Jumankekka..munaa suuhun vaan koko perheelle joka päivä ja näin löysit yhden olemattoman poikkeuksen mistä teet säännön?

Esim. maanviljelijät eivät laita mitä tahansa kasvamaan peltoihinsa vaan joissain tapauksissa hyväksytyt siemenet tulee jo isoilta toimijoilta ja aika perään milloin istutat sen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #66

"Esim. maanviljelijät eivät laita mitä tahansa kasvamaan peltoihinsa vaan joissain tapauksissa hyväksytyt siemenet tulee jo isoilta toimijoilta ja aika perään milloin istutat sen."

No, minulle ei ole ainakaan tullut koskaan mitään ohjeita mitä pitäisi ostaa, että pitäisi ostaa juuri siitä maanviljelijän kasvattamasta tuotteesta jalostettua ruokaa.

Väitteet joiden mukaan pitäisi ostaa ja kuluttaa mitä iso tuottajafirma käskee ovat harvinaisen hölmöä pötypuhetta. Siinä ei ole totta eikä faktaa edes karvan vertaa, täysin ilmassa leijuva väite.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #67

Jätä nyt se olkiukko rauhaan ja lue mitä kirjoitetaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #41

"Pointtini kuitenkin vahvisti sen,että isot toimijat päättää mitä syöt,koska vain rahalla voi vaikuttaa."

Kyllä tuo nyt on pätypuhetta.

Kyllä minulla on ainakin varaa olla ostamatta ison tuottajan bulkkituotetta, kuten muillakin kuluttajilla. Valinnanvaraa riittää ihan liiankin kanssa. Löytyy erilaista olutta ja erilaisia virvoitusjuomia, jugurtteja ja juustoja on niin paljon ettei niitä jaksa kaikkia kokeilla, samoin leipiä ja kaikkea muuta.

Jos jotain tuotetta ei osteta, se varmasti katoaa markkinoilta. Kyllä kuluttaja on kingi.

Onhan se toisaalta harmittavaakin. Minä käytin ennen paljon kirnupiimää, mutta ilmeisesti muut ei, eli oli huono menekki. Sitten ne lakkas tekemästä litran tölkkejä ja muuttivat tölkkikoon pienemmäksi ja nostivat hintaa. Minulla ei ole enää varaa ostaa kirnupiimää, jonka tuotantokustannukset ovat varmasti halvemmat kuin maidolla tai jugurtilla, mutta mikä ei käy kaupaksi, sen takia sen hinta on korkea, ihme että edes saa.

Kuluttaja on kingi, sellaista tavaraa mitä kuluttaja haluaa on aina tarjolla ja sen hinta on halpa siksi että sitä menne paljon kaupaksi ja kilpailu on kova eri tuottajien välillä.

Kyllä kuluttaja määrää mitä tuotetaan. Kuluttaja on kingi ja saa valita mitä ostaa, tuotaja tuottaa sitä mitä kingi käskee.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #48

"Minulla ei ole enää varaa ostaa kirnupiimää, jonka tuotantokustannukset ovat varmasti halvemmat kuin maidolla tai jugurtilla..."

Mahdollisesti. Toki pieni volyymi voi tarkoittaa sitäkin, ettei edes tuotanto ole halvempaa, mutta varmasti ainakin sitä että kaikki muut kustannukset ovat yksikköä kohti korkeammat ja hinta sen mukainen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #49

"Toki pieni volyymi voi tarkoittaa sitäkin, ettei edes tuotanto ole halvempaa."

Olet tietenkin oikeassa, mutta oikeastihan kirnupiimä on alunperin meijeriteollisuuden jätettä, siis jonkinlainen ylijäämä, joka menee jätteisiin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #35

Leikitkö tyhmää? Ei markkintatalous tarkoita sitä, että kaikilla on rahaa kuin roskaa. Marx lupasi sellaisen paratiisin ja kannattaa siksi uskoa häneen... Hrutsevkin taisi luvata ikuisen nirvanan alkavan 50 vuoden kuluessa, mutta ehkä hänellä oli jokin laskuvirhe.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #37

Missä Marx lupasi kaikilla olevan rahaa kuin roskaa?

Missä Hrutsev on puhunut nirvanasta?

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #35

#35
Onko sinulla tiedossa systeemi, jossa kaikki voivat syödä, pukeutua ja asua juuri miten haluavat ilman, että kenenkään tarvitsisi maksaa mistään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

"Entä jos ei pysty maksamaan siitä?"

Juuri markkinatalous ja globalisaatio ovat pudottaneet hinnat.
Massahyödykkeiden hinnat on niin alhaalla ettei niitä Suomessa voi siihen hintaan tehdä.

Jos tavarat joita ostaisimme kaupasta tehtäisiin Suomessa, kaikki olisi puolta kalliimpaa.

Minun nuoruudessani hinnat sitäpaitsi nousivat joka vuosi.
Tällä vuosituhannella tilanne tuntuu päinvastaiselta.
Jos seitsemän vuotta vanha ruohonleikkuukone menee rikki,
sitä ei kannata korjuuttaa, koska se oli niin halpa, ja korjaus tulisi kalliiksi,
mutta uuden ja paremman saa halvemmalla kuin mitä se seitsemän vuotta vanha maksoi.

Sellaista on elämä nykyään ja se on hyvä.
Kaikki on halpaa
kiitos kulutustavaroiden globaalin valmistuksen ja globaalin kysynnän
ja kiitos sen että Suomessa tehdään hyviä investointitarvikkeita
jotka nekin käy kaupaksi ympäri maailman,
jotta meillä on millä ostaa niitä halpoja kulutustavaroita.

Luojan kiitos, kaikki on tänään paremmin kuin ennen ..... toistaiseksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

"Juuri markkinatalous ja globalisaatio ovat pudottaneet hinnat."

Autot, asunnot, bensan, sähkönsiirron ja YLEn vuosimaksun.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #40

"Autot, asunnot, bensan, sähkönsiirron ja YLEn vuosimaksun."

Suomeen ei valitettavasti voida asuntoja tilata muualta, ne on pakko rakentaa täällä ja osaksi paikallisella työvoimalla, siksi ne on kalliita.

Mersujen huippu- erikoismalleja kannattaa Suomessa koota, mutta mitä arvelisit Suomessa valmistetun tavalliselle kansalaiselle sopivan hintaisen auton valmistamisen maksavan jos se tehtäisiin Suomessa?

Liian paljon.

Sähkönsiirtoakaan ei valitettavasti voi tehdä muualla. Se verkko pitää rakentaa tänne Suomeen. Se on sitten se ja sama omistaako sen verkon Fortum tai joku ulkomaalainen, sen rakentaminen maksaa, kun se pitää rakentaa tänne Suomeen.

YLEn ohjelmia tehdään vain osaksi suomalaisin voimin, suurin osa ohjelmista on ulkomaalaista tuotantoa, globaalia bulkkitavaraa. Jos niin ei olisi, jos kaikki tehtäisiin täällä Suomessa, YLE- verokin olisi paljon suurempi.

Öljy tuodaan ulkomailta ja sitä saa sieltä markkinahintaan, mutta sen jalostus tehdään Suomessa. Jalostaminenkaan ei sinänsä olisi niin kallista, mutta kun bensan hintaan pitää laittaa se vero, jolla valtio rakentaa teitä ja pitää tiet kunnossa, eikä niitä teitäkään voida minnekkään ulkomaille rakentaa, niin ne tiet maksaa ja niiden ylläpito maksaa ja siksi sen bensaveron pitää olla niin korkea.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #46

Ei se paljon pienillä tuloilla elävää lämmitä että telkkareita saa Kiinasta halvalla. Asuminen on Suomessa ehdottomasti suurin kustannus eikä muissakaan pakollisissa menoissa juuri ole varaa valita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #51

"Asuminen on Suomessa ehdottomasti suurin kustannus."

Niin,
valitettavasti asuntotuotantoa ei voi globalisoida.
Asuntoja ei voi rakentaa Kiinassa,
ne pitää rakentaa täällä paikanpäällä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #53

Vihvaisen kannattaisi käydä asuinrakennustyömaalla katsomassa, miten globalisaatio on pidetty rakentamisen ulkopuolella. Kannattaa katsoa materiaaleja, työkaluja .....

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #53

Voi rakentaa, esimerkiksi moduulitaloja. Yleensä asunnon hinnassa on iso osa muita kuluja, kuin rakentamisesta aiheutuvia.

Vielä ei ole Kiinasta sellaisia tullut, mutta esimerkiksi Etelä-Ukrainassa on alan tuotantoa käynnistetty ja Suomeen jo markkinointia tehdään. Lähinnä kyse on pientaloista.

En tiedä onko mikään taho kehittänyt modulaarista kerrostaloa.

Kiinassa on kehitetty myös esimerkiksi 3D-tulostettuja taloja.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #39

Esimerkiksi suomalainen kivi viedään Kiinaan työstettäväksi ja tuodaan takaisin tänne. Halpoja tuotantomaita on ollut pitkään. Halvat kuljetukset mahdollistivat halpojen tuotteiden leviämisen maailmanlaajuisesti. Muutamat merikuljetusten suuryritykset tehostivat kuljetuksia, esimerkiksi rakentamalla jättimäisiä konttilaivoja. Eräs näistä on Microsoftin kokoluokkaa oleva Maersk.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eli siis teollisuusbulkkiruuan syöjät ovat vain hölmöjä, kun eivät syö terveellisesti, vaikka varaa olisi. Niinkö?

Ranskassa on niin käynyt, että kuluttajat ovat äänestäneet lompakollaan menestyksekkäästi ja saaneet aikaan muutoksia, se on hyvin poikkeuksellista. Esimerkiksi erään juuston osalta kävin niin, että kauppa nosti hintoja ja kuluttajat järjestivät lompakkoprotestin, eivätkä suostuneet ollenkaan ostamaan kyseistä juustoa. Sen jälkeen kauppias joutui laskemaan hintaa ja jopa alensi sitä aikaisemmasta hinnasta.

Edustaako siis suomalainen ruokakauppa suomalaisten vapaan valinnan mukaisia mieltymyksiä? Eli markkinataloudessa kuluttajat ovat vain tyhmiä, kun ovat lompakollaan äänestäneet huonosti?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Se on kovin pieni määrä markkinataloutta, jos julkiset menot ovat luokkaa 60 % / BKT. Vaaka alkaa kääntyä jo sosialismin suuntaan noissa lukemissa.

Hupaisin kiukuttelu mitä itse muistan oli, kun Kuopioon rakennettiin uudet yli km pituiset Kallan Sillat. Eräs paikallinen purjehtija pahoitti mielensä, koska sillasta tehtiin liian matala juuri hänen korkeamastoiselle veneelleen, eikä se sopinut kulkemaan sillan alta. Tämän yksittäisen miekkosen haluama sillan korkeus Kallavedelle olisi tullut kustantamaan kymmeniä miljoonia euroja lisää veronmaksajille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiintein hinnoin v. 2017 BKT oli täysin sama, mitä se oli v. 2007.
Siis 10 vuotta ilman mitään talouden kasvua, joka on melkoinen ennätys kehittyneelle maalle varsinkin Euroopassa rauhan aikana.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #34

En näe lukua missään..ja kun haet sen niin kerro budjetin koko samalta vuodelta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #44

Voih, ei niitä mistään budjetista löydy. Katso kansatalouden tilinpdosta (julkisyhteisöjen menot ja tulot)

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #50

Ei..te teitte väitteenne joten osoittakaa se. Kahdesti on esitetty höpinöitä mistä ei saa mitään irti ja kerran mistä voisi ottaa selvää.

Koittakaahan nyt ryhdistäytyä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #44

Itse asiassa kommentissani oli lapsus. BKT oli v. 2017 täysin sama kiintein hinnoin, kuin mitä se oli v. 2007. Talouskasvua ei siis ole ollut 11 vuoteen, joka lienee omanlaisensa ennätys ainakin Euroopan tasolla rauhan aikana.

10 vuoden sijasta pitikin olla 11 vuotta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Yleverona valtio maksattaa veronmaksajilla valtiollisen kanavan kutsuen sitä julkiseksi palveluksi. Valtiollinen kanava yleensä jo nimenä ymmärretään valtion "propagandatuutiksi". Siinä suhteessa nykyinen hallitus laittoikin kyseisen median heti ojennukseen, kun rupesi hyppimään pääministerin kengille. Enää ei ole pääministerin bisneksiä käsitelty.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

YLE:n asema poliitikkojen (hallituksen) alaisena ja puolueettomuus on mahdoton yhdistelmä.
Suomessa meuhkataan siitä, että Puolassa poliitikot nimittävät tuomarit (niin se tosin on kaikkialla muuallakin - tavalla tai toisella). Kukaan ei tunnu kiinnostuvan siitä, miten oma (suomalainen) järjestelmä toimii riippumattomuuteen ja puolueettomuudn suhteen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eikö valtiollinen kanava ja puolueettomuus ole aina paradoksi jo sinänsä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #73

Orwell 1984. Totuuden ministeriö (Ministry of Truth)

Käyttäjän vainikainen kuva
Tommi Vainikainen

Olettekos muuten koskaan miettineet paljonko valtio kerää alkoholiveroa? Vuonna 2014 se oli jopa 1,3 miljardia. Silti valtio ei rakenna enempää viinatehtaita joka vuosi tällä summalla.

Jostain syystä kuitenkin autoilun polttoaineista kerättävät haittaverot pitäisi kuitenkin käyttää teiden rakentamiseen ja kunnossapitämiseen.

Vertailun vuoksi autoilun oikea verorasite on noin 1,5 miljardia kun jätetään arvonlisäverot ja haittaverot pois, ja se summa vastaakin samaa mikä käytetään valtion tieverkon ja kuntien katuverkon ylläpitämiseen vuosittain. Ja tähän hintaan ei vielä sisälly parkkipaikat eikä maa-alan pääomakustannuksia, jotka kaupungeissa ovat kuitenkin merkittävät. Helsingissä on hiukan herätty laskemaan rahassa tilavaatimusta, ja siksi kaupunkibulevardeista onkin syntynyt nopeasti yhteisymmärrys, ei autoilun kurjistamiseksi vaan lisärakentamisen mahdollistamiseksi hyville paikoille.

Mutta kun minä haluan autoilla!1

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mitä ihmeen matematiikkaa harrastat? Jätetään haittaverot ja kulutusverot pois... Tieverkkoon ei käytetä 1.5 miljardia vaan puolet siitä. 7-8 miljardin kustannuksissa ei ole edes mukana sakkoja ja pysäköintimaksuja, jotka todellisuudessa ovat vain liikenteen veroja.
Autolijoiden rikkeistä sakotetaan jo pienimmästäkin ripauksesta; kun taas polupyörällä saa näköjään ajella jalkakäytävällä miten haluaa, eikä valoja tarvitse tietenkään käyttää.
Ihan hyvä, että Helsinki näyttää mallia. Kieltäisivät vaan kaiken autoilun ja tekeisvät kaupungista vihreä paratiisin.

Käyttäjän vainikainen kuva
Tommi Vainikainen

Ei ole matematiikkaa ymmärtää mikä ero on valtion maantieverkolla ja kunnan ylläpitämällä katuverkolla. Esimerkiksi Espoosta autoiltaessa Helsinkiin, valtion ylläpitämä maantie päättyy Länsiväylän loppuessa Ruoholahdessa. Siitä eteenpäin autoilllaan Helsingin kaupungin ylläpitämässä katuverkossa, joiden ylläpitoon valtion keräämiä veroja ei suoraan käytetä. (Toki valtion ja kuntien välillä liikkuu rahaa suuntaan jos toiseenkin erinäisin perustein.)

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan "autoilusta" kerättiin vuonna 2016 veroja 8 miljardia euroa.

Tästä 2,8 miljardia oli polttoaineveroa. Jos ajatellaan, että tämä polttoainevero pitäisi käyttää teiden ylläpitämiseen ja rakentamiseen, niin analogisesti myös alkoholiverolla pitäisi rakentaa lisää viinatehtaita.

Kahdeksasta miljardista arvonlisäveroja 2,7 miljardia euroa. Jos autoiluun liittyvällä arvonlisäverolla pitäisi rakentaa tai ylläpitää tieverkkoa, niin mitenkäs ruoan tai lääkkeiden arvonlisävero? Pitäisikö niillä sitten rakentaa ruokakauppoja ja apteekkeja?

Autovero ja ajoneuvovero olivat yhteensä 2046,5 miljoonaa euroa vuonna 2016. Jos nyt jotain verotuloja haluaa korvamerkitä, niin tätä summaa pitäisi verrata sekä valtion maantieverkon ja kuntien katuverkon hintaan. Samaisen autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 2015 valtio käytti tieverkkoon rahaa 873 miljoonaa euroa, ja 2010-luvulla kuntien toimintamenot ja investoinnit liikenneverkkoon ovat olleet yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. (Huom: liikenne-, ei tieverkkoon = sisältää ratikkakiskoja ja pyöräteitä) Näyttää siis vahvasti siltä, että autoilun eduksi tieverkkoon käytetään enemmän rahaa kuin siitä suoraan kerätään veroja. Ja tämä ei sisällä vielä pääomakustannuksia eli maa-alan laskennallista vuokraa (merkittävää vain kaupungeissa, ei maaseudulla).

Autoilun ja liikkumisen hyötyjä ja haittoja ei kuitenkaan voi laskea verotuksesta ja tieverkon kustannuksista suoraan. Paljon suurempi autoilun hyöty tulee työvoiman ja ihmisten vapaa-ajan liikkuvuudesta, mutta sen arvottaminen ei ole aivan yksinkertaista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #78

Jos ei ole autoja eikä bensaa, ei ole ALV-tulojakaan. Mitä lääkkeet tähän laskelmaan liittyvät?
Kuntien menoissa on kaikenlaista alkean jalkakäytävistä... Turha on väittää, että autoilu saisi joitain, kyllä se yksi suurimmista lypsylehmistä. Autoilun verotus eri muodoissaan on itse asiassa jättiläismäinen negatiivinen subventio työssäkäynnille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #80

"Autoilun verotus eri muodoissaan on itse asiassa jättiläismäinen negatiivinen subventio työssäkäynnille."

Autoista ei ole autoilijalle paljon hyötyä jos teitä ei rakenneta, eikä pidetä kunnossa. Ne asiat on siis myös kustannettava jos haluaa autoilla.

Työssä käyvät ihmiset maksavat yleensä verot, myös bensaverot. Jos bensaa ei verotettaisi, pitäisi sitten verottaa jostain muusta, jotta tiet saataisiin rakennettua ja pidettyä kunnossa.

Jos autoilijaa ei verotettaisi, pitäisi sitten työssä kävikää verottaa, jotta tiet saataisiin kuntoon. Toki se olisi etu työssä käymättömälle ja muutenkin veroa maksamattomille autoilijoille, mutta niitä on vähän.

Yleensä autoilija on samalla työtä tekevä veronmaksaja, tai sitten työeläkettä saava autoileva veronmaksaja. Muualta sitä rahaa ei voi saada, ellei haluta mennä yritysverotuksen puolelle.

Sellaiset ihmiset joiden tulotaso on niin pieni etteivät maksa veroja eivätkä autoile eivätkä maksa veroja eivät voi teiden ylläpidosta maksaa, sillä heillä ei ole rahaa muuhun kuin pitämään itsensä hengissä.

Yrityksiä ei voi verottaa, koska jos niitä verotetaan, ne muuttavat muualle, pois Suomesta.

Jäljelle ei siis jää muut kuin työssä käyvät ja muuten veroa maksavat kansalaiset, jotka useimmiten ovat myös autoilijoita, heiltä ne teiden ylläpitokustannukset on jokatapauksessa otettava, muuten tiestöstä ei voida huolehtia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #81

Ovatko muut julkiset menot annettuja? Onko esimerkiksi 50 M Oopperalle "must" ?
Ovatko kaikki julkiset menot 1200 M todella aivan välttämättömiä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #82

"Ovatko muut julkiset menot annettuja? Onko esimerkiksi 50 M Oopperalle "must" ?"

Siitä ovat päättäneet suomalaisten valitsemat kansanedustajat.

Et ilmeisesti pidä oopperasta.
Minä en voi sanoa etten pitäisi siitä.
Olen kuitenkin nähnyt elämässäni vain yhden ainoan oopperan livenä.
Pidin siitä oopperasta suurinpiirtein yhtä paljon kuin hyvästä elokuvasta, mutta vähemmän kuin jostain hyvästä kirjasta.

Pidätkö muuten valtion ylläpitämää kirjastolaitosta tärkeänä?

Minä käytin kirjastoa silloin joskus kun ei ollut varaa ostaa niitä.
Nyt olisi vara ostaa kirjoja, mutta ei olisi varaa käydä oopperassa, jos sitä haluaisin, ellei valtio sponsoroisi oopperaa.

--------------------

En siis käytä nykyisin kirjastoa, enkä myöskään oopperaa, mutta en ole sitä mieltä ettei valtion pitäisi niitä sponsoroida, sillä on edelleen olemassa sellaisia, muita kuin minä, jotka haluavat lukea kirjoja ja käydä oopperassa, mutta joilla ei olisi siihen varaa ilman valtion sponsoroimaa kirjastolaitosta ja valtion sponsoroimaa oopperaa.

On hyvä että kansanedustajat ottavat päätöksenteossa huomioon ihmisten tarpeet, vaikka ihmiset eivät päätäkään edustajistaan sen perusteella miten he suhtautuvat oopperan tai kirjastolaitoksen tukemiseen.

-------------------

"Ovatko kaikki julkiset menot 1200 M todella aivan välttämättömiä?"

Eivät kaikki ole välttämättömiä ja välttämätöntä olisi karsia menoja, jotta valtion velanotto saataisiin loppumaan, mutta siihen karsintaan meidän kansanedustajamme eivät ole kykeneviä.

En tiedä pitäisikö karsinta aloittaa oopperasta, tai kirjastolaitoksesta, tai tieverkon kunnossapidosta, homekoulujen korjaamattomuudesta, armeijan ja poliisin kuluista, vai mistä? Jostain ne menot pitäisi karsia jotka pitää rahoittaa velaksi. Kenties joku juustohöyläratkaisu olisi sittenkin paras.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #82

Tietyissä ryhmissä on varmasti todella seksikästä kitistä 50Me subventiosta Oopperalle, sehän on ihan kauheata korkeakulttuuripelleilyä ja rahan siirtämistä rikkaille Töölön tantoille. Omasta mielestäni se on kulttuuria, joka mielestäni kuuluu kaikille, eikä ilman subventiota olisi läheskään kaikkien ulottuvilla. Toisen kommentoijan vertaus kirjastoon on erittäin osuva. Maassamme on tiettyjä kulttuuriin ja sivistykseen liittyviä subventioita, joita pidän erittäin kannatettavina, puhdas markkinatalous *ei* tunnu tuottavan parasta kulttuuria, subventioilla päästään taiteellisesti parempaan ja paljon moninaisempaan lopputulokseen.

Ja ylipäätään 50Me on pisara meressä. Jos jostain haluttaisiin säästää niin ehkä ensimmäiset kohteet olisivat yritys- ja maataloustuet. Yritystukia maksetaan verovaroista noin 3,5Mrd vuodessa. Osa niistä on tehottomia, osa jopa haitallisia. Maataloutta tuetaan Suomessa jokseenkin eniten Euroopassa per tuotettu yksikkö, osa tuesta tulee EU:sta osa on ihan kotimaisia lisiä. Tuen tason voisi laskea naapurimaiden tasolle tai edes EU:n keskitasolle ja taas tulisi säästöä ihan eri tavalla kuin Oopperasta tai kirjastolaitoksesta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #84

"Omasta mielestäni...." Tässähän se ongelma on. Mikä sinä olet sanomaan, mikä "kuuluu" minulle. Jos haluat subventoida jotain, tee se. Jos haluat ostaa jotain, tee se. Mutta älä yritä velvoittaa muita osallistumaan kuluihin.
Ooppera ja maatalous eivät taida olla samalla kartalla. Mutta sehän on helppo selvittää. Yritä pyörittää maatilaa Suomessa ilman subventioita ja kilpailla brasililaisen lihatilan kanssa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #85

"Ooppera ja maatalous eivät taida olla samalla kartalla. Mutta sehän on helppo selvittää. Yritä pyörittää maatilaa Suomessa ilman subventioita ja kilpailla brasililaisen lihatilan kanssa."

Jos oikein ajatellaan niin kaikki valtion menot on subventointia. Subventoidaan väestön koulutukseen, subventoidaan turvallisuuteen, subventoidaan tieliikenteen kehittämiseen, subventoidaan myös innovaatioihin ja yritysten alkuun saattamiseen, subvenmtoidaan terveyteen. Museoita subventoidaan, luonnonsuojelualueita perustetaan, vanhoja rakennuksia suojellaan ja estetään niiden purku. Ilmansaasteisiin ja muuhun saastumiseen ja roskaamiseen puututaan. Kierrätystä orgnisoidaan.

Se ei mielestäni riitä. Pitää subventoida myös kulttuuriin. YLE on subventointi tiedonvälitykseen. Kirjastolaitos on subventointi kansan lukuharrastuksen tukemiseen. Myös elokuvatuotantoa subventoidaan. Kirjailijoita subventoidaan, jotta Suomessa tuotettaisiin kaunokirjallisuutta, samoin kuvataiteita, lehdistö saa tukea uutis- ja kulttuuritarjonnan tuottemiseen. Musiikin opetukseen laitetaan valtion rahaa, urheiluun satsataan.

Miksi ihmeessä oopperataide ei ansaitsisi mitään subventiota? Olisiko taiteiden tukemisesta yleisestikin luovuttava?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #86

"YLE on subventointi tiedonvälitykseen....". Ohoh, tämä olikin mielenkiintoinen pointti.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #87

Niin on, ilman Yle:ä, ajankohtaisohjelmat ja tutkiva journalismi loistaisivat poissaolollaan. Ja uutistoimintakin olisi riippuvainen mainostajista, yleisöstä tai molemmista. Jos oikeasti uskot, että tuo ei vaikuta sisältöön, mars katsomaan niitä amerikkalaisia uutisia.

Ylellä on omat riipuvuutensa, jotka vaikuttavat valittettavasti sisältöön, mutta erilaiset. Tiedonvälityksen *monimuotoisuus* on arvo sinänsä, ihan kuten kulttuurinkin saralla.

Olisiko oikeasti kokonaisuuden kannalta parempi että vain tänään myyvät kirjat, musiikki ja liikkuva kuva tulisivat tuotetuiksi. Hyvinkin todennäköisesti ei.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #89

YLE:n tiedonvälitys. Lyhyt yhteenveto: (1) Trump on idiootti, (2) Monikulttuurisuus on rikkaus, (3) Suomalaiset (ja Trump) syyllisiä ilmanstonmuutokseen, joka on hirveä, (4) sukupuolten moninaisuus ja (5) mitä suurempi julkinen sektori, sitä parempi. Tulen mainiosti toimeen ilman näitä julistuksia.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #85

"tässähän se ongelma on"

Ei, tässä ei ole mitään *ongelmaa* vaan kyseessä on arvovalinta. Yrität selvästi esittää jotain "kaikki maksavat omat kulunsa" ajatusmaailmaa, mutta oletko ihan tosissasi esimerkiksi kirjaston, koulutuksen tai kulttuurin suhteen?

Maksan mielelläni siitä, että kanssaihmisilläni on edes (liki) sama mahdollisuus saada tietoa ja kulttuuria kuin itselläni. Ansaitsen yli mediaanin, minä saan jokseenkin mitä haluan, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että yhteiskuntamme toimii paremmin kun *kaikilla* on pääsy korkealuokkaiseen koulutukseen (koulut, yliopistot ja esiopetus), sivistykseen (kirjastot), terveydenhuoltoon ja kulttuuriin (ooppera, klassiset orkesterit, teatterit).

Tietystä näkökulmasta tuo voi olla "väärin", mutta pystykö väittämään että markkinatalous puhtaimmillaan, jossa "kaikki maksavat oikean hinnan" toimii yhtä hyvin tai paremmin 1. tiedonvälityksessä 2. opetuksessa ja 3. terveydenhuollossa tai 4. kulttuurissa? USA:ssa ollaan lähempänä tuota "ideaalia", mutta syystä tai toisesta liki millä tahansa mittarilla tarkasteltuna mainitut asiat *eivät* ole paremmin kuin vaikka Suomessa. Miksi?

Jos lihatila ei Suomessa kannata niin eikö silloin markkinatalouden ja erikoistumisen näkökulmasta pitäisi tehdä jotain mikä kannattaa? Kuitenkin ainakin puolittain kannatat tuota subventaatiota, miksi?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #88

En olisi niin varma siitä "korkealuokkaisesta koulutuksesta". Eikö oli parasta, että vanhemmat saisivat itse valita lastensa koulun ja maksaa siitä. Ne, joiden mielestä heidän lastaan ei saa koskaan ojentaa, eikä koskaan antaa huonoja arvosanoja, saisivat valita oman koulunsa. Monikulttuuria kannattavat voisivat ehdä samoin, sanoin ne, joiden mielstä koulutssa ei saa opettaa mitään vaikeita aineita (matematiikkaa yms.). Pakkoruotsin kannattajille löytyisi varmaan markkinoilta oman opinahjonsa...
En tiennytkään, että Suomessa on paremmat yliopistot kuin Amerikassa. Tuli opiskeltua väärässä paikassa.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #91

Minä olen aika varma siitä korkealuokkaisesta koulutuksesta, esimerkiksi PISA vertailussa Suomi pärjää edelleen hienosti. Monet ulkomailla töissä olleet suomalaiset palaavat kotimaahan kun lapset ovat tulossa kouluikään, juurikin hyvän koulujärjestelmän takia. Kenelle olisi parasta, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaisi nykyistäkin enemmän lapsien mahdollisuuksiin oppia ja sivistää itseään? Onko pienellä valtiolla oikeasti varaa olla käyttämättä kaikkia resurssejaan?

USA:ssa on sekä parempia että huonompia yliopistoja kuin Suomessa. Terveydenhuollon osalta markkinoiden kaikkivoipa näkymätön käsi on hoitanut homman niin, että USA:ssa on OECD:n suurimmat kustannukset ja selvästi keskiarvoa alempi ennuste eliniälle. Ja kymmenet miljoonat kansalaiset ovat syystä tai toisesta terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella.

Kirjastolaitoksesta et jostakin syystä lausu mitään, eikö olisi parasta, että kaikki vaan ostaisivat kaikki kirjat, lehdet ja musiikin ja muun median jonka haluavat? Vai osuuko edes tämä subventointi oikeaan osoitteeseen?

Matti Mustonen

Hienoa että Viren jaksaa kirjoittaa.
Suomessa kun tänäpäivänä harva uskaltaa olla oikeasti erimieltä. Toisaalta tiedeyhteisön nomenklatuura ei paljoa eroa veroilla elätettävästä
kulttuuriyhteisöstä.
Viren on hyvä poikkeus. Talouselämän puolella Wahlroos on yksi harvoista.

Nuoremmat ikäluokat eivät uskalla olla oikeasti erimieltä kun yhteiskuntaa hallitaan tulonsiirroilla eri tavoin.
Poliittinen korruption ylin aste on kansalaisten kahlitseminen yhteiskunnan "eläteiksi" halusi tai ei.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tässä näkyy sosiaalisen median hyvät puolet, kun taloustieteilijä kirjoittaa blogia ja osallistuu keskusteluun kommentoijien kanssa. :-)

Eemeli Korhonen

Onko Turun yliopisto valtiontuen ulkopuolella?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset