Mutta minä haluan!

Markkinatalous on ihmeellinen. Kaikki saavat ostaa, mitä haluavat. Ketkään Kim-il-exät eivät päätä, mitä kunkin ihminen tarvitsee, ja kukin maksaa omat ostoksensa. Prisman kassalla laskua ei heitetä takaa tulevan ostokoriin. Työtä ei ole pakko tehdä, jos tulee toimeen ilman kaupan antimia.

Periaatteessa Suomikin on markkinatalousmaa, mutta vain periaatteessa. Vuosien saatossa on opittu, että asiat voi hoitaa joko maksamalla tai vinkumalla. Vinkumisen ”kulttuuri” tarkoittaa sitä, että joku muu saa maksaa minun ostokseni ja harrastukseni, koska ympäristö, kulttuuri, sivistys, tasa-arvo jne.

Valtaosa suomalaisista maksaa 80 % oopperan kustannuksista (oopperan ”ystävien” pääsylipuista) ilman, että heillä olisi (ollut) edes visuaalista kontaktia armon rakennukseen. Ja ooppera on vain jäävuoren huippu. Kun joku pitää itseään elokuvaohjaajana, kirjailijana, taiteilijana, muiden (lue valtio) pitää maksaa. Kulttuurihan on paljon tärkeämpää kuin ”raha”. Ja vielä senkin ohi ajaa ”sivistys” (jonka sisällöin itse määrittelen).  

Yle -veroa maksan 163 euroa ilman, että seuraisin yhtäkään YLE:n ohjelmaa (syynä joku ”yleinen palvelu”, mitä ihmettä se on???). Autoilijat maksavat eri muodossa valtiolle 7-8  miljardia euroa, josta saavat ”takaisin” tienhoidon muodossa noin kymmenennen osan. Uusia teitä ei rakenneta eikä vanhoja korjata. Olemassa olevia yleensä kavennetaan ja töyssytetään. Mutta mitään budjettirajoitusta ei ole pyöräilijöillä (Helsingissä Hämeentie, Kruununvuoren silta, Pohjoisbaana….). Pitää vaan riittävän kauan huutaa tunnussanaa ”ympäristö” ja lasku menee naapurin postilaatikkoon.

Muutama talvi sitten hirveän lumimyräkän jälkeen Riihimäen ja Hyvinkään välistä maantietä ja sen varressa kulkevaa pyörätietä ei saatu aurattua ennen aamun kajoa. Ja heti ilmestyi paikalliseen aviisin kiivas valitus – ei suinkaan rekkakuskeilta tai sadoilta autolla töihin menijöiltä – vaan joltain pyöräilijältä siitä, että hän ei ollut päässyt aamuseitsemältä ajamaan kaupungista toiseen. Perustelu oli tietenkin se, että ”MINÄ ajan joka aamu pyörällä töihin”- nimenomaan MINÄ. Koska MINÄ ajan pyörällä töihin, pitää pyörätie aurata 24/7, vaikka kukaan muu ei tarvitsisi sitä ja vaikka autotiet pysyisivät suljettuna.

Ehkä kaikki on saanut alkunsa kaupan karkkihyllyn kohdalla, jossa taaperot alkavat kiljua ”MINÄ haluan, MINÄ haluan” ja nössöt vanhemmat alkavat peloissaan kaapia karkkipusseja ostoskärryihin. Ehkä tämä varhaislapsuuden opetus on syynä, että aikamiespojille ei hyödytä kertoa, että rahaa saa myös työtä tekemällä. Eikä kannata kertoa, että jos jollain on enemmän rahaa kuin minulla, ei se ole mikään ihmisoikeusloukkaus. Todennäköisesti se kertoo enemmän minusta itsestäni kuin omista verrokeistani.

Poliitikoille markkinatalous on tietenkin kauhistus. Heitä ei tarvita siirtämään rahaa taskusta toiseen. Väliäkö sillä, että rahan siirrot useimmiten tapahtuvat vähää ääntä pitäviltä niille kaikkein kovimmin kiljujille. Toki rahan siirrosta pitää saada kunnon korvaus. Sehän on vain reilua, eikö niin!

 

meeviren
Sitoutumaton Riihimäki

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu