meeviren

Työperusteinen maahanmuutto vielä kerran

  • Työllisyysasteet 18-64 v.
    Työllisyysasteet 18-64 v.
  • Työttömyysasteiden ero
    Työttömyysasteiden ero
  • ulkomaalaisten työttömyysaste
    ulkomaalaisten työttömyysaste

Hallituksen 4.1. julkaisema ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi ei näytä herättäneen kummoista huomiota julkisuudessa. Syykin on ilmeinen. Ohjelma on enemmänkin koonnos erilaisista kuluneista fraaseista kuin yritys täsmentää hallituksen tavoitteita ja ennen kaikkea perustella harjoitettavaa politiikkaa (US:ssa siteeratun Pasi Saukkosen kommentit osuvat tässä suhteessa asian ytimeen).

Mutta ehkä on sittenkin syytä tarttua kiinni joihinkin ohjelman kohtiin (lauseisiin), koska jotkut niistä on vähintäänkin riidanalaisia - ellei sitten täysin virheellisiä.

Ohjelman alussa (s. 11) vedotaan EU-maiden yhteisiin tavoitteisiin ja todetaan, että ” EU pyrkii uudistamaan nykyisiä sääntöjä, parantamaan unionin kykyä houkutella ammattitaitoisia kolmansien maiden kansalaisia ja saada heidät pysymään EU:n alueella”. Tätä usein esitetty tavoitetta ei hallituksen ohjelmassa pohdita sen syvällisemmin, vaikka tietyssä mielessä se on järjetön. Tarkoittaahan se käytännössä sitä, että kehitysmaista pyritään imuroimaan osaavin väestönosa Eurooppaan. Varsinaista kehitysapua sekin!

Mutta mennään itse asiaan. Ohjelmassa kerrotaan jo tutuksi tulleet ennusteet siitä, että Suomessa väestö vanhenee ja ikäluokat pienentyvät. Tämän jälkeen tulee nopsaan koko ohjelman tärkein kommentti: ”Tilastokeskuksen elinkeinoelämän valtuuskunnalle tuottaman tutkimuksen mukaan vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi ja työvoiman tarpeeseen voidaan vastata”. Mainittu “tutkimus” ei kylläkään ole mikään oikea tutkimus, vaan EVA:n pamfletti, jossa kaksi Tilastokeskuksen aktuaaria arvioi demografisia trendejä Suomessa. En millään ymmärrä, miten demograafisista trendeistä voidaan päätellä työvoiman tarve Suomessa. En tosin ymmärrä, miten ylipäätään joku voi päätellä, mikä on työvoiman tarve Suomessa parin vuosikymmen päästä, koska tarve on ehdollinen lukemattomille muuttujille, ei vähiten palkoille.

Ohjelma on oikeassa sanoessaan, että “maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää myös, että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin (s. 15), mutta päätelmä, “että maahanmuuton pitää olla pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa” ei tarkasti ottaen ole totta. Vaikka maahanmuuttajat ovat maahan muuttaessa nuorempia kuin kantaväestö, hekin eläköityvät väistämättä. Siksi pitkässä juoksussa huoltosuhteen parantaminen itse asiassa edellyttää vuodesta toiseen kasvavaa siirtolaisuutta.

Mutta työllistyminen on tietenkin lyhyellä aikavälillä se kriittinen kohta. Maahanmuuttajien (keskimääräinen) työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ollut koko 2000-luvun (kuva 1) 20 % prosenttiyksikköä alhaisempia kuin kantaväestöllä. Työttömyyden osalta tilanne on saman (”väärän”) suuntainen. Ohjelman mukaan “ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2016 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisella väestöllä”, mutta TK:n työssäkäyntitilasto ja TEM:n Toimiala Online -tietokanta kertovat, että ero on olennaisesti suurempi (kuvat 2 ja 3).

Ohjelmassa ei puhuta mitään palkoista, mutta jotain viitteitä niistä saa tarkastelemalla Tulonjakotilaston lukuja. Niistä voi päätellä, että maahanmuuttajataustaisten kotitalouksien tuotannontekijätulot ovat vain 2/3 kantaväestön vastaavista arvoista ja vastaavasti käytettävissä olevat rahatulot 20 % pienemmät kuin kantaväestöllä (käytettävissä olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot julkiselta sektorilta). Luvut kertovat siitä, että ainakaan nykyisillä työllisyys- ja palkkitiedoilla maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta. Voi myös epäillä, ovatko puheet työvoimapulasta todellisia. Kun sanotaan, että on kova työvoimapula, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että maahanmuuttajat eivät työllisty ilman mittavaa palkka-alea (esimerkiksi niin, että valtio maksaa puolet maahanmuuttajan palkasta) ja ilman kalliita kotouttamistoimia, tuntuu siltä, että joku väitteistä on väärin.

Ohjelmassa on se perussävy, että valtion on huolehdittava siitä, että yrityksillä on riittävästi työvoimaa, myös niin, että (s. 21) investointeja Suomeen suunnittelevat yritykset voivalla olla varmoja, että saavat tarvitsevansa työvoima. Mutta ainakaan minulle ei ole selvinnyt se, miksi meidän pitäisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka toimivat vain ulkomailta tuodun työvoiman varassa. En ole nähnyt yhtään laskelmaa, josta selviäisi, mitä yhteiskunnalle maksaa, tai yhteiskunta voittaa tällaisesta operaatiosta. Mitä yksittäinen kansalainen hyötyy tällaisesta politiikasta? Jos asiaa joskus kysyy joltain maahanmuuttoa kovasti kannattavalta, vastaus on yleensä ylimalkainen toteamus siitä, että maahanmuuttajat maksavat veroja. Maahanmuuttajille – samalla tavalla kuin muille kansalaisille suunnatuista yhteiskunnallisista palveluksista ja tulonsiirroista ei puhuta mitään. Loogisesti tämä hyötyargumentti tarkoittaisi jotain sellaista, että mitä suurempi on väestö, sitä parempi on huoltosuhde.

Ohjelma ei yritäkään tarjota vastausta olennaisiin kysymyksiin, sitä enemmän se tarjoilee vinkkejä siitä, mihin (ulkomailta saatavaa laina-) rahaa voidaan käyttää maahanmuuton edistämiseksi. Seuraavassa muutama esimerkki: “Työn perusteella Suomeen muuttavien ja heidän perheenjäsentensä sopeutumista uuteen yhteiskuntaan voidaan edistää tarjoamalla kattavia monikielisiä neuvontapalveluita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia mahdollisuuksia opiskella suomea tai ruotsia sekä tukea yhteiskunnalliseen elämään osallistumista (s. 27)”. “Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita (s. 33)”. “Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi (s. 33)”. Näitä ehdotuksia riittää, ja vielä enemmän on elämää suurempia latteuksia kuten johtopäätösten ensimmäinen lause: “viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla”. Kiva tietää tämäkin, mutta olisi mieluimmin odottanut vastausta kysymyksiin, miksi, miten ja mihin perustuu.

 

 

https://pasisaukkonen.wordpress.com/

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238815-tutkija-pasi-saukkonen-lyttaa-sipilan-hallituksen-maahanmuutto-ohjelman-tyly-totuus

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238675-nakokulma-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lähivuosikymmenien ajanjaksoa tarkastelemalla ei voida olettaa että kaikki muu pysyy ennallaan. Esimerkiksi ohjelmistorobotiikka vähentää yrityksissä huomattavasti työvoiman tarvetta. Siihen päälle sitten kaikki muut robotiikan ja tekoälyn innovaatiot. Nyt yritykset ovat lähteneet vauhdilla liikkeelle ja tuovat tekoälyn, sekä robotiikan sovellutuksia markkinoille.

Wahlroos nosti mediassa esiin automaattikassojen vaikutuksen kaupoissa ja siinä ei vielä ole käytössä minkäänlaista robotiikkaa, tai tekoälyä.

On vaikeampaa keksiä ihmisen tekemää työtä, jota ei voitaisi korvata robotiikalla ja tekoälyllä. Kahdessakymmenessä vuodessa sillä saralla tapahtuu paljon kehitystä ja varsinkin nyt, kun kehityskessä näyttää tapahtuvan "hyppäys".

Olen itse työssäni tällä hetkellä ottamassa ensimmäisiä askelia ohjelmistorobotin soveltamisessa ihmistyön korvaamiseksi. Se tekisi paljon sellaista työtä, jota nyt ihminen tekee manuaalisesti tietokoneella. Tähän on pakko mennä, koska olemassa oleva työvoima pitää käyttää tehokkaammin.

Käykö tässä niin, että perustulo on pakko ottaa käyttöön yhteiskuntarauhan takaamsieksi, kun toimeentulomahdollisuudet pienenevät teknologian kehittyessä?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Epäilemättä maailmalla riittää Suomen perustulon ym. asumisperäisen sosiaaliturvan varaan tulijoita – monelle se kotiolot voittaa.

Keisarin uusia vaatteita hallituksella kyllä piisaa moneen lähtöön, mutta rätingit ja lopullisen maksajan kertominen eivät käy yhtä sujuvasti.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Siis niitä tulijoita riittää, joille on annettu väärä mielikuva Suomen sosiaaliturvan tasosta. Esimerkiksi nyt Irakista tuleville eräs tuntemani heidän asioita hoitava henkilö kertoi, miten joutuu kertomaan heille, etteivät voi haaveilla niistä asioista, joita saivat Irakista. Eli tyypillisesti Suomessa suurimmalla osalla jää omat asunnot ja autot haaveeksi. Sieltä on tullut sellaista porukkaa joilla niihin oli kotimaassa varaa ja lähtivät, kun oli vaarallista. Osa heistä on palannut jo takaisin. Realistinen kuva Suomessa saavutettavasta elintasosta olisi hyvä heille välittää, jotta ei tapahtuisi pettymyksiä.

Suomalainen byrokratia on aivan absurdi. Ihmettelevät mitä nämä liput ja laput ovat, joita kertyy valtavat määrät. Erilasia Kelan ja työvoimahallinnon papereita ja kirjeitä, joita saavat postista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Minulle jäi epäselväksi, miten maassa olevien ulkolaisten työllisyysaste liittyy työperusteiseen maahanmuuttoon, kun merkittävä osa maahanmuutosta on sosiaaliperusteista. Eikö työperusteisten työllisyysaste ole ihan määritelmällisesti jossain 50% ja 100% välillä? Jos oletetaan että puolet työluvan saaneista olisivat pariskuntia ja puolet yksineläjiä, lienee teorettinen vaihteluväli 67-100%.

Työllisyysastetta laskee toki tulevaisuudessa ikääntyminen, mutta toisaalta puolisoiden työllistyminen nostaa sitä. Työperusteisten maahanmuuttajien jälkeläisten työllistymiseen en osaa ottaa kantaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vaikea sanoa, koska ei ole olemassa sellaisia tilastollisia käsitteita kuin työperäinen maahanmuuttuja ja ei-työperäinen maahanmuuttuaja. Kotimaan ja muuttoajankohdan perusteella voidaan toki jotain sanoa. Voisi kuvitella, että 2000-luvun alussa työperäinen maahanmuutto dominoi, mutta työllisyys/tulo-luvut ovat aika samanlaisia kuin 2016/2017.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aina välillä törmää tilstojen taustatietojen puutteellisuuteen, kun haluaisi ymmärtää syy-yhteyksiä. Silloin ne harmittavat, mutta kai se on niin, ettei ihan kaikkea dataa ole järkevää tilastotietokantoihin sisällyttää. Tietohan on olemassa...

Eikö työperusteisia oleskelulupia ole myönnetty vuosittain viitisen tuhatta? Ei kai niiden voi oikein sanoa dominoineen, kun kokonaismäärä on pyörinyt 18 000 korvilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #6

Ennen 2015 suurin maahanmuuttajaryhmä oli EU-kansalaiset, joita voi kai pääsääntöisesti pitää työperäisinä.
Tiettävästi ei ole ollut mitään seurantaa, miten EU:n ulkopuolelta (työluvan kanssa) tuleet ovat menestyneet Suomessa (työllisyys/työttömyys, työkyky, eläköityminen, perheet, jne). Ei näytä kiinnostavan viranomaisia/hallitusta.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Olen samaa mieltä, että demografisilla muutoksilla ei voi ennustaa tulevaisuuden työvoiman tarvetta. Ne ennusteet jättävät tyystin huomiotta teknologisen kehityksen. Automaatio ja robotiikka tulevat viemään joillakin aloilla suuren osan työpaikoista ja merkittävä osa nykyisistä työtehtävistä katoaa. No, tilalle tulee uusia, mutta oleellinen kysymys on, miten ne työtehtävät rahoitetaan.
On ihmeellistä, että hallitus ei turvaudu näinkin merkittävissä ohjelmissa asiantuntijoiden laatimiin erilaisiin skenaarioihin työvoiman tarpeesta esim. vuonna 2030 ja 2040.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ministeriöt & hallitus ovat täynnä erilaisia poliittisia avustajia ja politrukkeja, jotka tuottavat samanlaisia liirum laarum -muistioita. Taustalla opinnot filosofiassa ja valtio-opissa. He yleensä vielä "tietävät kaiken".

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tällaisilla papereilla pönkitetään toimia, joilla pyritään tuhoamaan Eurooppa ja eurooppalainen elämänmuoto massiiivisella kehitysmaalaisten maahantuonnilla. Vaikuttaa siltä, että EU:ta johtavat eurokommunistit pyrkivät tuhoamaan maanosan täysin suunnitellusti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitäs rohfessoori on mieltä kestääkö Suomen työmarkkinat vielä ulkomailtakin otettavann työvoiman, vaikka täällä hallitukset jo kovasti ovat koittaneet niitä saada solmuun?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pahinta olisi jos maahan syntyisivät kahdet tyyömarkkinat Etelä-Euroopan tyyliin, esim. massiivisen palkkasubventiojärjestämän ansiosta.

Risto Salonen

Luulisi Suomen nykyisistä -300 000 työttömästä voitavan ammentaa 34 000 vuodessa aika pitkään.
Vaikka olisivat väärällä puolella maata ja väärin koulutettuja, niin pitäisi tuon verran löytyä. Pienellä rahalla suomalaisia kuin väkisin isommalla rahalla ulkomaisia. Kieli ja olosuhteet hallussa. Iät ja ajat Suomessa on muutettu työn perässä. Asuntokysymyskin (lähtö- ja tulopää) voidaan ratkaista, kun vain halua löytyy.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Juuri niiin. Minusta on älytöntä toistella mantraa, että sadat tuhannet työttömät eivät ole mitenkään työllistettävissä. Tietenkin valtaosa heistä on. Se vaan vaatii ponnistuksia ja rahaa. Omituista on, että ns. kotouttamiseen ollaan valmiit käyttämään suuria summia rahaa, mutta esim. työvoimapalvelusten tehostamiseen ei mitään.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kuten myös Viren antaa ymmärtää, hallitus lepertelee poliittisia latteuksia, joilla ei ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa. Ihan kuin meitä vietäisiin johonkin tuntemattomaan, josta ei haluttaisi kertoa oikeilla nimillä. Mitä ilmeisimmin niin maahanmuutossa kuin sotessakaan kyse ei ole siitä, mikä on kansantaloudellisesti edullista vaan poliittisista eduista. On välttämätöntä, että jotkut Virenit edes vähän tuovat maalaisjärkeä sekä asiantuntemusta kuvioihin, vaikkei hallitus sitä kuuntelisikaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset