meeviren

Plagiointi

Tapaus Huhtasaaren seuraaminen on luvalla sanoen hieman hämmentävää. Graduja ja muita opinnäytetöitä tarkastaessa törmää jatkuvasti ongelmallisiin viittauksiin – joskus tosin myös suoranaiseen plagiointiin (jälkimmäiseen tosin ehkä vain kerran vuodessa). Hämmentävää nyt käytävä keskustelu onkin lähinnä siksi, että samanlaisia viittauksia, joita nyt ruoditaan, löytyy tuhansista graduista eri oppilaitoksissa.

Olisin valmis uskomaan, että suuri syy ongelmallisiin viittauksiin on niissä ohjeissa, joita aikanaan on jaettu opiskelijoille. Ainakin yhteiskuntatieteissä ohjeet ovat olleet huonoja, jopa vääriä, jos mittapuuna pitää tieteellistä julkaisukäytäntöä.

Niinpä vieläkin tuskastuttavan usein törmää teksteihin, joissa kappaleen lopussa on vain sulkumerkeissä viite tyyliin (Kylmäposki-Ruutana1999, s. 2). Mistään ei ilmene, tarkoittaako tämä sulkulause sitä, että teksti on suoraa sitaatti, lähestulkoon suora sitaatti (sanoja muutettu), samansisältöinen tulkinta asiasta vai viite siitä, että asiaa on käsitelty viitatussa julkaisussa. Tai jotain ihan muuta.

Ainakin omalla tieteealallamme yritämme karsia – usein aika kovakouraisesta – pois tällaista viittaustekniikkaa ja saada opiskelijat kertomaan selkeästi, mistä on kyse. Mielestäni ongelma ei ratkea vain käyttämällä esimerkiksi sitaattimerkkejä, vaan oikea tapa on kertoa sanallisesti, mistä on kyse. Esimerkiksi ylläolevassa tapauksessa pitäisi minun mielestäni kryptisen ilmaisun (Kylmäposki-Ruutana1999, s. 2) sijaan kirjoittaa selväsi esimerkiksi: ”samanlaiseen johtopäätökseen päätyy Kylmäposki-Ruutana (1999)”, tai vaihtoehtoisesti kertoa, että ”tätä kysymystä on käsitelty myös Kylmäposki-Ruutanan (1999) julkaisussa”, tai että ”Kylmäposki-Ruutana (1999) ilmaisee asian seuraavasti: ”sitaatti”. Suomen kieli on suuri rikkaus, sen avulla voi asian ilmaista tarvittaessa riittävän selvästi; ei sanoja tarvitse pihistellä. Siksi toiseksi lähdeviittausten tarkoitus on palvella ja auttaa lukijaa paikantamaan ja lisäämään tietoa esillä olevasta asiasta. Siksi lähdeviitteiden pitää olla yksiselitteisiä. Ei niiden tarkoitus ole herättää kysymyksiä, mitähän tuokin nimi sulkeissa oikein tarkoittaa.

No onneksi viittaustekniikassa ollaan menossa oikeaan suuntaan. Hyvä neuvo niille, joiden käsissä on vieläkin vanhoja gradun tekemisen ohjeita, on se, että katsokaa laadukkaita kansainvälisiä aikakauskirjoja. Niistä saa hyvän mallin siitä, miten viittaukset asiallisesti ja teknisesti tehdään.

Mutta palataan vielä Huhtasaareen. Jos näitä lähdeviittausjuttuja (tai jopa plagiointia) ruvetaan ruotimaan, niin kohtuulista olisi, että ne tehtäisiin samalla tavalla kaikkien julkisuuden henkilöiden osalta – jos siihen nyt suurta tarvetta on. Vaalikampanjan alusviikko ei varmaankaan ole oikea aika siihen työhön. Otetaan nyt yksi esimerkki vertailun vuoksi. Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä). Outoa että esimerkiksi hänen työtään ei ole julkisuudessa ruodittu muistaakseni kertaakaan. Jos tiedeyhteisö rupeaa toden teolla ruotimaan aiempia meriittijulkaisuja, pitäisi ruotijoiden olla vähintäänkin värisokeita eikä missään tapauksessa vainukoiran vaiston varassa eteneviä poliitikkoja. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (85 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jees, hyvä uussana tuo plogiointi, kun siis mun blogia lainataan luvatta. ;) Epäselvyyksien välttämiseksi, vain nämä poikkeukset ovat kopioitavissa melko vapaasti:
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
- http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/

Jaahas, nyt se otsikon näppiälyvihre onkin jo korjattu, tylsää...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sana on hauska, eikä sitä kannata unohtaa vaikka blogisti korjasikin. Laitan ainakin itse korvan taakse...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Opiskelu on maisteritasolle pelkkää plagiointia ja apinointia. Harva on se maisteri, joka tuottaa mitään uutta tietoa. Tutkijat ovat erikseen. Siksi ei näillä viime päivien Huhtasaari jutuilla ole merkitystä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tässäkin kommentissa osoitetaan, ettei usein edes ymmärretä mitä plagiointi on. Hyvä kirjallisuuskatsaus voi olla erinomainen gradu, vaikka uutta tietoa ei syntyisi lainkaan, eikä tämä ole plagiointia. Plagiointi ei ole toisen työn päälle rakentamista tai sen kertaamista, vaan toisen työn kopiointia siten, että tekstistä ei käy ilmi kenen kynästä se on.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niinpä niin. Pari vuotta sitten yksi granduntekijä jätti tarkastettavaksi työn, jossa oli parikymmentä sivua copy paste tekstiä jostain nettijulkaisusta (ei minkäänlaista viittausta). Selitti, että ei tiennyt, että ei saa plagioida. Mitä siihen voi enää sanoa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

Miten tämä anekdootti sitten liittyy Huhtasaaren graduun? Mutku toisetkin?

Kirjoituksessa on sellainen pohjavire että jos yhden "julkisuuden henkilön" gradu otetaan tarkasteluun, sitten pitäisi ottaa kaikki. Mitään ei pitäisi arvostella jos ei arvostele samalla kaikkea muuta.

Olen jokseenkin varma että oma graduni ei kestäisi lähdeviitteiden osalta kaikkea tarkastelua. Mutta se ei tee Huhtasaaren gradusta yhtään sen parempaa. Keskustelua tietenkin ruokkii myös se, että Huhtaasari on paitsi pres. ehdokkaana, myös aikaisemmin narahtanut toisten tekstien esittämisestä omanaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Anekdootti edustanee ihan samanlaista tapausta, kuin Huhtasaaren. 2003 tuokin olisi voinut mennä heittämällä läpi. Nyt ne havaitaan kiitos tarkastusohjelmien. Väärin se oli kuitenkin silloinkin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

"Miten tämä anekdootti sitten liittyy Huhtasaaren graduun? Mutku toisetkin?"

Asettaa jonkinlaiseen perspektiiviin sen, kuinka suuresta ongelmasta on kysymys. 20 sivua on tarkoituksellista, kun taas Huhtasaaren tapauksessa näyttää olevan kyse lähinnä huolimattomuudesta. 2003 tekoja tarkastellaan vuoden 2018 säännöillä.

"Kirjoituksessa on sellainen pohjavire että jos yhden "julkisuuden henkilön" gradu otetaan tarkasteluun, sitten pitäisi ottaa kaikki."

Niin, kait se jollain logiikalla on reilua, että vain yhden ehdokkaan vanhoja tekemisiä tarkastellaan uusilla säännöillä ja välineillä, ja esitetään sen perusteella ehdokkuudesta luopumista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Siitä vain tarkastelemaan. Mikä sen estää? Sen kun hakee kyseisen teoksen käsiinsä ja alkaa töihin.

Onko kukaan vaatinut tai esittänyt ehdokkuudesta luopumista Alf Rehnin lisäksi? (Joka sekin oli enemmän tilanteen toteamista kuin minkään esittämistä) Rehnkin totesi itse rikkeen olevan ilmeisesti suhteellisen vähäpätöinen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #20

Ei onnaa. Ainakaan Niinistön gradua ei ilmeisesti löydy kuin häneltä itseltään, ja esimerkiksi Tuula Haataisen hengentuote oli jostain syystä varattu. Siitä puhumattakaan että en juurikaan innostu tästä kuran roiskimisesta. Jotkut siitä tykkäävät, joten ajattelin jos siellä olisi intoa käydä läpi muidenkin ehdokkaiden työt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Ei löydy intoa pistää tikkua ristiin asian vuoksi. Huhtasaaren osalta ymmärrän miksi mielenkiintoa jollain löytyi, kun hän oli jäänyt kiinni blogausten osalta muiden hengentuotosten esittämisestä ominaan.

Mitä eri teosten saatavuuteen tulee, käsittääkseni julkisia on helpompi löytää, kuin ei-julkisia. Sähköisessä muodossa olevat luonnollisesti kaikkein helpoimmin. Sinähän muidenkin gradujen tarkastamista peräänkuulutit, enkä minä. Ihmettelen miksi peräänkuulutit sitä, jos et ”juurikaan innostu tästä kuran roiskimisesta”. Miksi pitäisi roiskia lisää, jos se ei kerran innosta? Poistaako toiset vääryydet sen ensimmäisen?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

Minusta tässä ei ole kovin suuresta asiasta kyse. Ainakin itse menin gradunteossa siitä missä aita on matalin jotta saa "ison g:n" pois käsistä, varmaan iso osa opiskelijoista niin tekee. Kun mielessä on tietty sivumäärä, sitaatit ovat kovin tervetulleita, pitkätkin. Itse ratkaisin tuon haastattelemalla ihmisiä ja litteroimalla heidän sanomisiaan isot pätkät.

Huhtasaaren gradusta ilmeisesti löytyy väärin merkittyjä lainauksia, sivukorvalla kuulin autoradiosta että ehdokas itsekin sen myötää. Mikä vika on tämän toteamisessa? Ja sen että asialla ei ole mitään tekemistä presidentin tehtävien hoidon kanssa? Sen sijaan että persut ovat tässäkin käyneet siilipuolustukseen tai -hyökkäykseen ja pitävät itse älämölöä yllä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #21

Nojaa, jos nyt vaikka käy tavaamassa sitä alkuperäistä Tiaisen blogia jossa asia nostettiin esiin, ja erityisesti sen kommentteja, niin kyllä siellä varsin pitkälle meneviä päättelyketjuja ja profilointeja esitetään tämän tapauksen perusteella.

Siis, virheen toteamisessa ei ole mitään vikaa, mutta sen paisuttelu on melko lailla tekopyhää. Ja jos kerran yhden kohdalla väärin merkityt lainaukset tekevät henkilöstä epäluotettavan huijarin, niin kait se on samoin kaikkien muidenkin kohdalla, ja some-tuomioita jaellaan jatkossa itse kullekin? Tai sitten voidaan jättää tämä likasanko-osasto vähemmälle. Kyllä ehdokas Huhtasaari on antanut ihan riittävästi ammuksia asialliseenkin kritiikkiin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #10

"Selitti, että ei tiennyt, että ei saa plagioida."

Olikohan oikeasti suorittanut opintonsa niin kuin kuuluu, vai oliko ihan kaikki väärennettyä? Kaikki työt kopioitu jostain ja tenteissä luntattu kaverilta?

Saas nähdä milloin ollaan tilanteessa, jossa tekoäly kykenee kirjoittelemaan graduja, kun sille syötetään lähdeaineistot. ;-)

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki Vastaus kommenttiin #10

Tapaukset Vilen ja Öhman.

"Oulun yliopisto on julkaissut selvityksen Jari Vilenin vuonna 1989 hyväksytyn pro gradun vilppiepäilyistä.
Selvityksessä päädytään toteamaan että "noin puolet tutkielman tekstistä on lähes samasanaista lainausta ilman asianmukaisia lähdeviitteitä".
Viite:
http://plagiointitutkija.blogspot.fi/2009/12/tapau...

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #10

Näinhän siinä käy kun opetukseen käytettäviä määrärahoja leikataan. Halloo!!

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Vaan kun poliitikon ei tarvitse miettiä miten asiat oikeasti ovat vaan miten ne politiikassa vaikuttavat. Tätähän se on kautta linjan. Tiedolla ja totuudella ei ole enää merkitystä - on vain poliittinen tarkoituksenmukaisuus.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Noita plagiointi ja muita syytöksiä seuratessa tulee mieleen se vanha sanonta, että niiden jotka asuvat lasitalossa ei pitäisi ... Monesti parjattu some on tässä asiassa melko terhakka. Ennen kuin arvaakaan, myös syytöksen esittäjän oma viiteryhmä pääsee tarkastuksen alle ja jokseenkin poikkeuksetta voidaan todeta, että taas kerran on pata kattilaa soimannut. Joskus tuloksena on jopa se, että vastustajan keitoksesta hyttysen kuurnineen todetaan nielleen omassa sopassaan kamelin, silmääkään räpäyttämättä.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Kuulin itsekkin juttua että aikoinaan lähteiden viittaus oli vähän niin ja näin. Jos yliopisto päättää hylätä Huhtasaaren gradun, se avaa tuhansien muiden gradujen tulvan, jotka olisi samoilla mittareilla myös hylättävä.

Yliopiston pitää päättää haluaako se avata helvetin portit ihan vain poliittisen peppukipunsa takia vai kävelläkö ihan vaan suosiolla apteekkiin ostamaan sitä bepanthenia.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Hämmentävää nyt käytävä keskustelu onkin lähinnä siksi, että samanlaisia viittauksia, joita nyt ruoditaan, löytyy tuhansista graduista eri oppilaitoksissa. Olisin valmis uskomaan, että suuri syy ongelmallisiin viittauksiin on niissä ohjeissa, joita aikanaan on jaettu opiskelijoille”

Olen itse tarkastanut graduja Helsingin yliopistossa ja opinnäytetöitä Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja olen kokemukseni perusteella samaa mieltä edellä esitetyn kanssa,

Huhtasaaren tapauksessa kyse lienee poliittisesta ajojahdista.

https://www.tapionajatukset.com/27613

Plagiointisyyte Laura Huhtasaaren poliittista ajojahtia

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Huhtasaaren poliittinen ajojahti on perusteeton

Media hyeenalauman tavoin Laura Huhtasaaren kimpussa: Yrittivät saada aikaan ”plagiointigaten”.

Kuitenkin, Huhtasaari oli menetellyt gradussaan juuri siten kuin oppikirjassa oli neuvottu (professori Timo Saloviita).

Suomessa näköjään valtamediakin syyllistyy likasankojournalismiin ja levittää valheita kuten ”oikea” valemediakin, jota ovat ”hyviksinä” kauhistelleet!!

https://blogit.kansalainen.fi/huhtasaaren-poliitti...

Miksi koko valtamedia on Huhtasaarta vastaan?

http://ylewatch.blogspot.fi/2018/01/miksi-koko-val...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Monet Huhtasaaren puolustajista tuntuvat nyt tarttuvan tähän professori Saloviitan kommentiin joka ei nyt ihan tässä tilanteessa toimi. Kyse oli siis tästä kommentista: http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24... . Saloviita on tietysti itse paras henkilö tarkentamaan omia kommenttejaan, mutta vaikuttaisi että hän ei ollut täysin tietoinen siitä, mikä se plagiointisyytös tarkalleen ottaen oli. Ensinnäkin Huhtasaarihan ei ollut ollenkaan viitannut tekstiin (toisen opiskelijan graduun), joka vastasi Huhtasaaren oman gradun tekstiä. Siten siis viitteiden muotoilulla ei ole tässä yhteydessä mitään merkitystä, koska viittaus puuttuu täysin. Toisekseen ainakin kymmenen vuotta sitten Jyväskylän Yliopiston opiskelijoilla oli täysin selvää, ettei useita lauseita voi sellaisenaan kopioida omaan tekstiin, vaikka niihin viittaisikin. Tuskin se tilanne on ollut täysin erilainen 20 vuotta sitten.

Siitä olen samaa mieltä, että kyllä Huhtasaari tämän myötä joutui kohtuuttoman suureen ryöpytykseen. Varmasti kenen tahansa gradusta tai mistä tahansa tutkielmasta löytää arvosteltavaa, jos niihin oikein vielä halutaan kiinnittää huomiota. Silti täytyy ihmetellä miten ylimielisesti ja vähättelevästi monet, Huhtasaari itse mukaanlukien, asiaan suhtautuvat. Toisten tekstiä ei vaan voi kopioida. Se vain on väärin eikä siitä voi muita syytellä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eikö olisi kuitenkin hyvä tehdä selväksi, että on vissi ero lähdeviittausten "virheellisyyden" ja plagioinnin välillä.
Ensin manittua pitäisi kai arvioiden "senhetkisten" ohjeiden ja määräysten valossa. Yritin blogissani jo kertoa, että vanhat ohjeet olivat tässä suhteessa (usein) kelvottomia.
Aiheesta on vähän vaikea keskustella jäsenkirjamiesten ja -naisten kanssa, koska heille tärkeintä on se, onko kysymys "omista" vai "vihollisista"

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #23

No onhan se ero hyvä tehdä selväksi, jos jollain on asian suhteen epäselvyyksiä. Kyse nyt vaan ei ollut myöskään mistään "lähdeviittausten virheellisyydestä" jos tekstiä on kopioitu pitkät pätkät jostain muualta ja tästä ei ole edes mainintaa viitauksen muodossa. Plagiointi taas on todella vahvasävytteinen syytös, josta tulee herkästi sellainen kuva, että koko tutkielma on tuloksineen kopioitu jostain muualta. Ihan sellaisestakaan ei tainnut nyt olla kyse. Tähän väliin mahtuu sitten monenlaista väärää tapaa toimia ja sinne väliin se Huhtasaaren tekstikin mielestäni menee.

Kuten sanoin, ymmärrän sen että plagiointi on tosi voimakas syytös ja monet haluavat Huhtasaarta puolustella. Näistä kuitenkin monet tuntuvat menevän juuri sitten siihen toiseen ääripäähän ja valitsevat jonkun seuraavista vaihtoehdoista:
-Tekstin viittaukset ovat oikein
-Ohjeet ovat olleet väärät
-Kaikki muutkin gradut ovat samanlaisia
-Tästä ei saa puhua ennen kuin kaikkien muiden ehdokkaiden opinnäytetyöt on käyty myös läpi

Näitä yhdistää se, ettei Huhtasaarelle vain voida missään nimessä antaa miinuspistettä. Ihan kuin tässä maailmassa nyt kukaan virheetön olisi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #31

En aio olla tässä asiassa mikään (Huhtasaaren) tuomari, sinua sen sijaan tämä rooli näyttää kovin kiinnostavan.
Mutta sopiiko sinulle, että katsotaan asiaa vähän yleisemmin. Jos Stubb ei kiinnosta sinua, Ville Niinistö saattaisi kiinnostaa. Ehkä Orpokin (sattuu olemaan oppilaani).

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #23

Aloilla on käsittääkseni myös poikkeuksia. Esim. Oikeustieteissä on katsastettu omaan tuotantoon viittaamista, jonka lisäksi julistukselliset "tulkintani mukaan" ja "me-muodossa" puhuminen on varattu varttuneemmille tutkijoille, jälkimmäinen lähinnä vain aarnioillejatuoreille. Tämä johtaa mm. Omien aiempien ideoiden referointiin jopa korkeimmalla oppineisuuden tasolla. Toisaalta, kuten eräs oikeustieteiden professori totesi: "Oikeustieteen tutkimusraportit ovat vinhoja, ne alkavat pisteestä ja päättyvät pisteeseen B, matkan varrella kertyy 300-500 sivua, mutta kukaan ei oikeastaan koskaan esitä mitään erityisempää tutkimusongelmaa tai muutoinkaan kerro mitä matkalla tapahtuu, kuten muissa tieteissä".

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Onko kasvatustiede tiedettä vai opettajankoulutusta? Tästä käytiin kiivasta keskustelua aikoinaan Turun yliopistossa, kun kasvatustieteellistä tiedekuntaa perustettiin. Olin siellä töissäkin, eikä toiminta mitenkään tieteelliseltä vaikuttanut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En kovin paljoa tuhlaisi energiaa tuon pohtimiseen. Käytännössä kaikissa vanhoissa länsimaisissa yliopistoissa lienee ensimmäisiä tiedekuntia olleet teologiset...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Onko kasvatustiede tiedettä vai...""

Itse koin G H von Wrightin "suunnistusyrityksen" Tiede ja ihmisjärki hyvänä johdatuksena siihen miten erityistieteet eurooppalaisen uuden ajan aamunkoitossa syntyivät ja lokeroituivat. Esimerkiksi talousajattelumme hahmottuminen maagien alkemian ja teologisen transsubstantio-opin pohjalta avarsi tajuntaa kummasti.

Sen tiedonalan jota kasvatusopiksi nimitetään pohjat loi valistusfilosofi Rousseau kirjassaan Emile. Kirja on tiiliskiven paksuinen kuvaus siitä kuinka ihmislapsi voi yrityksen ja erehdyksen metodia käyttäen kasvattaa ihan itse itsensä pikkuvauvasta aikuisuuteen. --

Kirjan pitäisi edelleenkin kuulua, noh, arvatkaapa minkä tieteen perusteosten joukkoon. Taloustieteen. Nimittäin se täysin todellisuudentajuton ihmiskuva -- kuva "vapaasta" toimijasta -- joka edelleen valistusajan jäänteenä esiintyy "liberalistisessa" talousajattelussa, on tuskin missään muualla niin konkreettisena alkuperäisenä versiona esitetty kuin Emile:ssa.

Erityistieteiden synnyssä ja tiedonalojen lokeroitumisessa vaikuttivat monet dynaamiset trendit, joista myöhemmin ovat mielenkiintoisella tavalla kirjoittaneet esimerkiksi sellaiset miehet kuin Marshall McLuhan ja Neil Postman. Myös heidän teoksensa ovat herätteitä täynnä.

Pitäisin tervejärkisenä, että aina kun niin sanotun "tieteellisen ajattelumme" erilaisista kriteereista eri yhteyksissä puhutaan, joku voisi huomauttaa siitä historiallisesta pohjasta jolta "tieteemme" aikanaan muotoutuivat. Miten paljon siihen kaikkeen konstituutiona sisältyi aivan "epätieteellistä" ainesta. Nythän näkökulmamme rajoittuneisuus muuttuu suorastaan koomiseksi, kun käymme todellisuuden- ja suhteellisuudentajuttomiin teurastuksiin jonkin siteerauskäytännön pohjalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvässä gradussa on tarkoituskin olla runsaasti lähdeviitteen tarvitsemia toteamuksia, sillä opinnäytetyön yksi tarkoitus on osoittaa, että on kykenevä etsimään tietoa ja kokoamaan sitä yhdistelevästi toisten tiedon murusten ja omien ajatusten kanssa yhteneväiseksi sanomalliseksi kokonaisuudeksi johtopäätöksineen.

Allekirjoitan tämän blogin sanoman Huhtasaarta koskien, mutta en antanut suositusta, sillä mielestäni on aiheetonta "kummastella", ettei Stubbin tuotoksista ole tullut plagiointisyytteitä, kun sitä kerta ei olisi haluttu Huhtasaarenkaan kohdalla tapahtuneen.

Tuskinpa plagiointisyytöksen esille tuonut taho edes kiistää etteikö tässä olisi kyse nimenomaan vaaleihin vaikuttamiseen. Hiukan outoa on, että niin monet tahot irvailevat ajankohdan valintaa koskien tässä mielessä. Ainahan ennen vaaleja pyritään tuomaan ehdokkaista kaivelemalla kaikkea mahdollista, sanojasta riippuen, positiivista tai negatiivista.

Ennen viime presidentinvaaleja Sauli Niinistön tsunamikokemus Thaimaassa tuotiin korkeaprofiilisesti esiin hänen vastustajiensa taholta sillä perusteella, että hän oli "karannut" onnettomuuspaikalta takaisin kotiin eikä jäänyt auttamaan muita. Olen kuitenkin varma siitä, että jos hän olisi pakottanut kaksi alaikäistä lastaan lähtemään yksin kotiin jääden itse tropiikin lämpöön, niin sapiskaa olisi siitäkin saanut.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näinhän se on. Silti vähän vaikuttaa samanlaiseltaa "kulttuurilta" kuin Putinin valtakunnassa..

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kovasti tuntuu kuitenkin pikkupersuja tämä episodi huolestuttavan, kun vielä ikinuori Paavo kiilaa kohta ohi, niin on tässä kestämistä.

Sitten vielä ilkeät toimittajat, jotka eivät osaa haastatella Lauraa, kaikkia muita kyllä osaavat, mutta Lauraa ne sorsivat.

On tämä niin väärin, että ihan itkettää.

Voihan lähdeviite ja gradu!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minulle ei ole mitään sitä vastaan, että siirryt trollaamaan johonkin toiseen blogiin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tässä ei nyt ole kyse vain siitä, onko kyse yliopiston mittareiden kannalta oleellisesta plagioinnista, vaan myös siitä kuinka rehellisenä ylipäätään voidaan henkilöä pitää, jos suoraan kopioi jopa lähes sivun mittaisia pätkiä toisten graduista.

Ymmärrän myös, että parin virkkeen mittaiset kopioinnit eivät ole kovin relevantteja kuvattaessa jotain tunnettua asiaa alalla vallitsevin vakioilmaisuin. Tässä on kuitenkin nyt löytynyt lähes sivun mittainen pätkä (jota Tiainen ei ollut huomannut).

On vähän outoa, jos oikeampi käytäntö ei olisi ollut Huhtasaaren tiedossa. Yhden kopioidun kohdan kirjoittaja Hoffrén oli kirjoittanut lähdeviittauksensa hyvältä vaikuttavan käytännön mukaisesti: "Sue & Sue 1990, lainaus Björklund 1998: 23". Viittauksesta käy siis ilmi sekä tiedon että tekstin alkuperä.

Huhtasaaren viimeisin selitys on, että hänelle oli annettu käsky viitata alkuperäiseen lähteeseen, ei toiseen graduun. Kuitenkin Huhtasaaren viittaus oli "Hofstede 1991, 209-212", ei siis Hoffrénin alkuperäiseen lähteeseen. Selitys haisee.

Sama koskee Huhtasaaren lainausta Myllylän gradusta, jossa oli kokonaan jätetty pois kopioitujen virkkeiden alkuperäinen lähde "Liebkind 1994". Kappaleen lopussa oli lähde "Breakwell 1986, 110", joka ei kuitenkaan koskenut kopioituja virkkeitä vaan sen jälkeen tulleita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On välillä vaikea löytää gradun tarkastajia yliopistolta, mutta täältä niitä näyttää löytyvän vaikka kuinka paljon. Mutta ei hätää, voin toki antaa vinkkejä graduista/väitöskirjoista, joissa marginaalit ovat vähän suurempia....

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Hetkinen, sinä itsehän nostit tämän asian esille Puheenvuorossa. Nyt sitten nillität pöksyt solmussa siitä, että omaa aloitustasi kommentoidaan täällä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #73

Kielenkäytöstäsi päätellen et halua keskustelea mistään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aivan varmasti on käsketty viitata alkuperäiseen lähteeseen, niin minuakin käskettiin jo opiskeluajan harjoitustöitä tehdessä. Arkikieli-akatemia-arkikieli -translaattorini käänsi tuon muotoon, "hae käsiisi alkuperäislähde, lue se ja kirjoita oma versiosi siitä". Tai näin siis ainakin 90-luvun alun ohjelmaversiossa. En ole tuota translaattoria sen jälkeen päivittänyt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Huhtasaaren pikkupiittaamattomuus ja sen läpimeno kuitenkin paljastaa yleisen ongelman. Systeemi ei tue tunnollisuutta. Kulttuurimme palkitsee lievää häikäilemättömyyttä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tuskinpa on mitään vaikutusta vaalien lopputulokseen tällä gradu-episodilla.

Mittasuhteet ovat tietysti nyt isot, kun on vaalit, mutta ne ketkä ajattelivat Huhtasaarta äänestää, tekevät sen varmasti, ja ne, ketkä harkitsevat vielä, niin ei tämä siihen vaikuta.

Niin iso asia tuo ei ole, mutta kovasti se on palstatilaa saanut.

Mulla on sellainen olo, että aika paljon on vaastavia tapauksia, ja tuskinpa näitä mitenkään nyt ruvetaan tarkemmin tutkimaan.

Ihan muut seikat vaikuttavat ehdokkaan valintaan kuin Huhtasaaren gradu, joskin se kopiointityyli on ilmeisesti jäänyt sitten myöhemmässäkin vaiheessa päälle.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

En ihan ymmärrä tätä siis jos ajatellaan tieteellisiä julkaisuja kansainvälisissä lehdissä niin problematiikka on aika sama ts. ilmoitettu lähdeviite ei paljasta sitä missä muodossa viitteen tekstiä on käytetty. Korrektiuden tarkistus on anonyymien arvioijien työtä mutta harvoin kai arvioitsija penkoo kaikki lähdeviitteet läpi tarkistaakseen joka ikisen sitaatin korrektiuuden. Niitä kun on kymmeniä ja kaikki eivät helposti saatavissa.

Ainakin jos/kun edellytettäisiin näin periusteellisesti toimittavan, niin talkootyönä tehtävät käsikirjoitusten arviot eivät varmaan niin kiinnostaisi.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Plagioinnista suoria lainauksia Egon Friedell Uuden ajan kulttuurihistoria I, ss. 69-70:
”Ihmiskunnan koko hengen historia on varkauksien historiaa. Aleksanteri varastaa Filippokselta, Augustinus varastaa Paavalilta, Giotto varastaa Cimabuelta, Schiller varastaa Shakespeare’lta, Schopenhauer varastaa Kantilta. Ja jos joskus syntyy seisahdus, on syy siinä, että varastetaan liian vähän. Keskiaikana varastettiin ainoastaan kirkkoisiltä ja Aritoteelta: se li liian vähän. Renessanssiajalla varastettiin kaikkia kirjallisuusjätteitä myöten: siitä se suunnaton henkinen nousu, joka silloin valtasi Euroopan ihmiset.

Kuten tunnettua Shakespearikin on ’Julius Caesarissaan’ sanatarkasti kopioinut Plutarkhosta .. Jos toisella on jo totuus, miksi etääntyä askeltakaan hänestä ..”

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mielestäni tässä tapauksessa olennaisinta on, että tunnustat kun joku tunnistaa sinun varastaneen. Kieltämällä tulet väittäneeksi varastamaasi omaksesi.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

"Mielestäni tässä tapauksessa olennaisinta on, että tunnustat kun joku tunnistaa sinun varastaneen."

-> Varastaminen edellyttää yleensä tahallisuutta. Näin ollen varastamista ei voida todeta "tunnistamalla". Ennenkuin voidaan todeta kenenkään varastaneen, tulee mm. tämä kysymys selvittää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #43

Yleisemmällä tasolla, varastaminen ei edellytä "tahallisuutta" esimerkiksi tekijänoikeuslain mukaan. Varastaminen on varastamista vaikka tekijä ei sitä tiedostaisikaan.

Tässä tapauksessa tekijä tietää tehneensä väärin mutta aloitti siilipuolustuksella, mitä nyt joku professori jatkaa mutkuttelemalla.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #46

#46: ”Yleisemmällä tasolla, varastaminen ei edellytä "tahallisuutta" esimerkiksi tekijänoikeuslain mukaan.”

->Olet väärässä. Yleisellä tasolla varastaminen, eli syyllistyminen varkauteen edellyttää mm. tahallisuutta. Jos tahallisuus puuttuu, mitään varastamista ei voida todeta.

”Varastaminen on varastamista vaikka tekijä ei sitä tiedostaisikaan.”

-> Jos tekijä ei tiedosta mitä hän tekee, niin kyse ei ole varastamisesta. Olet siis väärässä.

”Tässä tapauksessa tekijä tietää tehneensä väärin mutta aloitti siilipuolustuksella, mitä nyt joku professori jatkaa mutkuttelemalla.”

->Tässä tapauksessa monella on näköjään mukavaa liittyä huutokuoroon ja jatkaa viisastelua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #47

Eli jos kopioit jonkun muun tekstiä ja julkaiset sen, et tekijänoikeuslain mukaan syyllisty rikokseen? Olet väärässä. Tietämättömyys laista ei ole vapautus sen seuraamuksista.

Mutta menee nyt eri tasolle, kukaan ei kai syytä Huhtasaarta rikoksesta.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #48

”Eli jos kopioit jonkun muun tekstiä ja julkaiset sen, et tekijänoikeuslain mukaan syyllisty rikokseen?"

-> Riippuu hyvin monesta asiasta, esimerkiksi siitä, onko vaikkapa kysymys ansiotarkoituksessa tapahtuvasta tekstin kopioimisesta ja sen julkaisemisesta.

”Olet väärässä. Tietämättömyys laista ei ole vapautus sen seuraamuksista.”

->Missä asiassa minä olen väärässä?

”Mutta menee nyt eri tasolle, kukaan ei kai syytä Huhtasaarta rikoksesta”

->Juuri tämän vuoksi: Kannattaisiko paremminkin olla hiljaa, jos kukaan ei syytä ketään mistään?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #47

Jos sovitaan että varastaminen edellyttää tahallisuutta niin mitä se tässä tapauksessa edes merkitsisi. Kai jokainen joka kopio tekstiä tietää kopioivansa tekstiä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #46

Professorit ovat varmasti pätevämpiä kuin sinä arvioimaan, mikä on plagiointia ja mikä ei. Tilanne ei muuksi muutu, vaikka kuinka vimmatusti kirjoittaisit persuaiheisia kommentteja tälle alustalle.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #49

Älä sinä myöskään ohita sitä että koko gradun tarkistus aiheutui siitä että ehdokkaasi ronskisti plagioi toisten tekstejä blogeissaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #52

Kommentti oli kyllä tarkoitettu Saloselle, mutta kummasti sopii sinullekin. Molemmille sopii varmnaan kommentiksi se, että keskittykää omiin blogeihinne. Blogini on keskustelua, ei iänikuista jankuttamista varten.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen Vastaus kommenttiin #57

sinä Matti sait tänne nyt Usarin "jankut"))))

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #49

"Professorit ovat varmasti pätevämpiä kuin sinä arvioimaan..."

Et sinä ole osoittanut mitään professoritason pätevyyttä arvioidaksesi pro gradua. Lienetkö lukenutkaan puheena olevan gradun?
Kuten toisaalla kerrotti, persut ovat rahoittaneet ainakin yhden julkaisusi. Tuliko pyyntö puolustella Huhtasaarta profesorin auktoriteetilla sieltä suunnasta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #62

Trollauksesi saa jo riittää. Tämä on keskustelualusta, pura paineesi jossain muualla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #46

Janne, kun lähdeviitteet on mainittu, niin kyse on vain siitä onko sanasta sanaan kopioitua tekstiä gradussa liikaa ja onko tarpeeksi selvästi sanottu, että kyse on suorasta sitaatista.

En ole Lauran fani, siis politiikassa, mutta olen valmis ilmaisemaan suoran mielipiteeni joka tapauksessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Käsittääkseni syytös perustui nimenomaan siihen, että kopioitujen tekstien lähteitä ei ole mainittu. Ei edes lähdeluettelossa. Kyse ei ole lainausmerkkien puutteesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #63

Minä ymmärsin alkuperäisestä "syytöksestä", että kyse oli vain lainaamisesta. Suomen Uutiset julkaisi sitten vastineen, jossa pyrittiin todistamaan, etä kaikkiin lainauksiin sisältyi lähdeviitteet.

En ole itse tutkinut asiaa, koska en aio myöskään uhrata asialle niin paljon aikaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Syytös kohdistui tekstiosioihin, jotka ovat identtisiä aiemmin julkaistujen gradujen kanssa. Näihin graduihin ei kuitenkaan ole lähdeviitettä, eikä niitä ole lähdeluettelossa. Virheistä pienin lienee, ettei ’suoria lainauksia’ ole merkitty sitaateiksi.

Sinä tiedät Juha paremmin, kuin oletusarvoisesti uskoa Suomen uutisia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #70

En usko oletusarvoisesti Suomen Uutisia suinkaan. Ja jos lähdeviittauksissa on jotain virheellisyyksiä, niin se toki olisi gradun tarkastajien ollut syytä havaita.

Kysymys omassa viestinnässäni on kuitenkin eniten siitä kuinka oleellista tätä graduasiaa on tarkastella tämän päivän presidentin vaaleihin liittyen.

Yksi sun toinen on laatinut vastaavanlaisia graduja ja lähdeluetteloita, vaikka en omalta kohdaltani sitä tunnustaisikaan. Laura oli siihen aikaan yksi opiskelija muiden joukossa eikä hän osannut varmaan suurimmissa unissakaan ajatella olevansa joku päivä presidenttiehdokas. Hänen kannanottonsa ja ajatusmaailmansa tänä päivänä on riittävän selkeä peruste olla häntä kannattamatta. Ei tämä kyseinen gradu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Juuri siksi olen viime päivinä sanonut moneen kertaan, että pidän itse rikettä vähäpätöisenä. Mielestäni on harmi että yliopisto edes tutkii asiaa. Siellähän joku voi vielä saada päähänsä, että asialla pitäisi olla jotain seuraamuksia. Se ei olisi kenenkään etu.

Mielenkiintoista on lähinnä miten Huhtasaari asiaan suhtautui ja suhtautuu. Ollaan kai menossa parempaan suuntaan, mutta ensireaktio oli niin metsässä kuin voi olla.

Mitä tarkastajiin tulee, on kohtuutonta olettaa heidän tarkastavan kaikkia lähdeviitteitä, puhumattakaan niiden puuttumisesta. Lähtökohtaoletus on kirjoittajan rehellisyys ja tarkemmin tutkitaan, kun on syytä epäillä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #53

Oletko Juha itse lukenut gradun ja tarkistanut lähdeviittaukset? Minä en ole.
Mihin perustat suoran mielipiteesi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #64
Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #46

#46
Siis onko nyt joku ihan virallinen taho (yliopisto) jo vahvistanut, että kyseessä on todella plagiointi, vai onko tähän päätökseen tultu jossain somessa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Ehkä ihan vahingossa tuli valokuvamuistista kirjoitettua pilkulleen sama teksti, kieli- ja asiavirheineen. Voihan se tosiaan olla niinkin.

P.s. Varastaminen terminä liittyi kommentissani edeltävään Egon Friedellin sitaattiin.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

"Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä)." /Matti Viren

Niinpä. Monet asiat ovat muuttuneet myös akateemisessa maailmassa.

"I think there is a world market for maybe five computers," /Thomas J. Watson, CEO of IBM, 1943

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä liberaalien ohella kussakin puolueessa tulisi olla ns. plagiontisihteerin laaja ja antoisa tehtäväkenttä?
Muutama vuosi sitten törmättiin erään poliitikon (ministeri) todelliseen plagiaattitapaukseen, mutta niin vain urkeni hieno ura diplomatian alueella, jossa toisten ajatusten taiteellinen lainaaminen on hyväksyttävämpää.
Graduista on kuitenkin olemassa yleensä kirjalliset arviointilausunnot, joten niistä voi lähteä liikkeelle. Tosin joskus aikataulut ovat tarkastajillekin niin kiireisiä, että pieniä virheitä saattaa mennä näkökentän ohi.
Tässä tapauksessa "skandaalin" ajoitus julkisuuteen oli mestarillinen ja, 20 rehdin päätoimittajan vakuutuksen perusteella, ns. luotettava media juoksi yksiäänisesti perään kuin sopulilauma. Kuinka moni ehti tehdä kunnollista taustatyötä uutisestaan?
Tarkastivatko he kaikkien ehdokkaiden gradut?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei oikein tohdi ajatella, mitä kaikkea muuta nuuskitaan ihmisten taustoista, sellaista, joka sopivan tilaisuuden tullen levitellään mediassa. Eihän tässä niin kaukana olla Putinin valtakunnan tavoista, vaikka kovasta ollaankin niin paljon "parempia".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten tarkistat ylioppilaan gradun? Miten muiden ehdokkaiden mahdolliset gradut liittyvät Huhtasaaren graduun?

Johanna Sirén-Kaplas

Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus, Matti!

Tässä on nyt kohta 10 vuotta katseltu näitä piste- ja pilkkukäytäntöjä yhteensä neljässä eri opinahjossa. Ja kovasti vaikuttaa siltä, että käytäntö, jolla lainaus, tarvittaessa sivunumero yms. ilmoitetaan, elelee omaa elämäänsä oppilaitoksesta riippuen.

Oman lisänsä tähän soppaan ovat vielä tuoneet Internetistä otetut lainaukset.

Jos pientä kaaosta on ilmassa eikä havaintoni ole virheellinen oman pään tuottama turhautuminen, niin kyllä kummastuttaa, ettei näin pienessä maasssa saada sovittua yhtenäisiä, oppilaitoksesta riippumattomia käytäntöjä, jotka olisivat joka paikassa samat - useamman vuoden peräkanaa.

Ei tule mitään, jos IT elää jatkuvasti omaa elämäänsä ja kaikki käytännöt siihen päälle.

Samaan aikaan yritetään yhdenmukaistaa erilaisia koulutusjärjestelmiä ja -standardeja EU-yhteensopivaksi. Aikalailla on soppa valmis!

http://ec.europa.eu/education/policy/higher-educat...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä (yhdenmukaistamisesta)...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mieleeni tuli eräs toinenkin kasvatustieteen maisteri Jari Vilen, jonka plagioinnista ei tainnut olla epäselvyyttä, mutta hyvin on ura edennyt tästä huolimatta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma plagioinnissa on se, että niistä koituva rangaistus yliopistolla on kovin nimellinen (rehtorin huomautus ja uusi gradu). Pitäisi ilman muuta olla ainakin määräaikainen erottaminen yliopistosta.
Vilenin rangaistus oli suorastaan naurettava, gradua ei edes hylätty. Kyse ei ollut edes plagioinnista, vaan myös siitä, että hän väitti (valehteli) saaneensa tietonsa maakunta-arkistosta, jossa hän ei ollut edes käynyt (valhe ilmeni arkiston kirjanpidosta).

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Merkillepantavinta tässä episodissa on Huhtasaaren kyvyttömyys käsitellä ongelmatilanteita kritiikin kohdistuessa niinkin arkipäiväisiin asioihin kuin häneen ja opinnäytteeseensä. Vasta useiden päivien julkisuuden jälkeen hän oli valmis jättämään primitiivisen ongelman kieltämisen ja nimettömien asiantuntijoiden selän taakse piiloutumisen edes osittain syrjään. Mitä tämä kertoo hänen kyvystään käsitellä laajempia kuin henkilökohtaisia kriisejä mahdollisena Tasavallan Presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä? Ei mitään luottamusta herättävää.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Jokainen gradun tehnyt, joka ei tähtää tieteelliselle ja Suomessa käytännössä aina verorahoitteiselle uralle (eli merkittävä enemmistö), tietää että kyseessä on pakollinen osa opintoja, joka on vaan hoidettava alta pois.

Lähteitä, lainauksia, ajatusten enemmän tai vähemmän kierrättämistä, oheen jotain omaa. Jotkut jopa teettävät sellaisen maksua vastaan toisella ihmisellä. Siitä on gradut tehty.

Oman näkemykseni mukaan graduilla ei ole muuta funktiota, kuin pyrkiä osoittamaan että tekijä pystyy pitkäjänteiseen työhön.

(Väitöskirjat ja plagiointi ovat jo toinen juttu.)

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Täysin käsittämätön juttu. Huhtasaarena en olisi asiaa mitenkään kommentoinut. Pääsyyllinen jos nyt syyllistä etsitään näin maallikon mielestä on gradun hyväksyjä sillä hänen velvollisuutensa ymmärtääkseni on tarkastaa työn pätevyys ja oikeellisuus!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Lähkökohtaisesti kuitenkin kai sentään plagiointiteon on tehnyt opiskelija eikä tarkastaja.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Tuli just mieleen, että tein Helsingin yliopistolla kypsyysnäytteen (vastasiko kandin tutkintoa??). Piti kirjoittaa kuulakärkikynällä vähintään neljä sivua teksiä annetusta aiheesta. Suoriuduin ja pääsin läpi. Palautetta ei annettu.

Sitten gradua kirjoittelin ja ensiversion proffan assarille näytin. Häneltä loppui punakynästä muste kolmen sivun jälkeen, koska olin niin huonoa suomea kirjoittanut.. miten ihmeessä pääsin kypsyysnäytteestä läpi ja sain kandin paperit, kun en osannut edes kirjoittaa? Gradun sitten tein uusiksi opeteltuani kieliopin perusteet, koska tajusin vihdoin sen olevan tarpeellista!

Lukiossa ja yläasteellakin sain aina arvosanaksi jotain 6-7, koska mulla oli niin surkea kielioppi. Kyllä tuolla yliopistomaailmassa on taso kirjavaa.. onnekseni :)

Nyt pidän kyllä itseäni melkein akateemisena, kun olen opetellut tutkijan taidot töissä.. pärjään! Yliopisto antoi siihen perusteet, sen pohjan.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Positiivista tässä "kohussa" on se, että jatkossa oppilaitokset kiinnittänevät tarkemmin huomiota lopputöiden ja muiden julkaisujen muotoseikkoihin. Erityisesti ns. pehmeissä tieteissä tämä toivottavasti nostaa julkaisuiden laatua, ei pelkästään muodollisilta, vaan myös tietteellisiltä meriiteiltään. Toki se saattaa vähentää valmistuvien määrää, mutta yhteiskunta ei luultavasti siihen kaadu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minun mielestäni tässä kohussa ei ole mitään positiivista. Näihin asioihin kiinnitetään jo nyt paljon huomiota - ja plagionnin tarkastusjärjestelmät kyllä paljastavat vilpin ihan eri tavalla kun vielä 10-20 vuotta sitten.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

#81 Ei olisi minustakaan jollei Huhtasaari olisi jatkanut samaa tyyliä aikuisiän ja nykypäivän kirjoittelussaan. Muutenhan kyseessä olisi ajojahti kun vanhoja tongitaan jos löytyisi jotain huomautettavaa.
Koska Huhtasaari on jatkanut tekstien omimista ja on nyt suuren luokan politiikan toimija asia on ihan demokratian pelisääntöjen mukaista.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #84
Olli Utriainen

Eiköhän lopputyö (pro gradu) ole lähinnä muotoseikka, perinne. Asiat on jo opittu (tai sitten ei). Eihän putkimiestäkään julisteta osaamattomaksi, jos viimeisessä loppukokeessa on pari pilkkuvirhettä tai arveluttavaa lainausta.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Tämä kohu on hyvä sikäli, että se tuo esille vakavan puutteen mikäli plagiointi on edes päässyt tarkastuksen läpi. Sehän tarkoittaa, että opiskelijat olisivat eri asemassa. Ex-opettajana tärkeintä on ollut oppilaiden tasavertainen kohtelu on sitten kysymys heidän taustoistaan tai osaamisestaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Gradun kohdalla kyse on ennemminkin taistelusta oman itsensä kanssa, ei niinkään muiden opiskelijoiden kanssa. Jokaisen lopputyö arvioidaan aivan erikseen omana tuotoksenaan eikä silloin vertailla muihin tai pyritä aikaansaamaan hajontaa, kuten YO-kokeissa.

Plagiointi edellyttää sitä, että on kirjoittanut omina sanoinaan jotain sellaista, jonka on suoraan muualta kopioinut. Mielestäni ei voida puhua plagioinnista, jos lähteet on edes jollain tavoin mainittu. Jos ne eivät ole oikeita tai mainintaa ei ole tehty "oikealla tavalla", niin se on silloin gradun arvoa vähentävä seikka, mutta ei varsinaista plagiointia.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei! Tässä alla hyödyllinen linkki kaikille lähdeviittauksista ja plagioinnista kiinnostuneille sekä tuleville maistereille ja muille tieteentekijöille "opiksi ja ojennukseksi":

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98592/978-95...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset