Syöksykierteen oikaisijat
Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: ”Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan”. ”Käänne on nyt tapahtunut”. "Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut"
No, tänä on tietenkin jokapäiväistä politiikan retoriikkaa, mutta koska oletettavasti sama viesti toistuu vielä lukemattomat kerrat seuraavan 12 kuukauden aikana, on ehkä kohtuulista kommentoida hieman väitteitä.
Vaikka talouspolitiikalla on jokin vaikutus talouskehitykseen, on Suomen tapaisen pienen talouden osalta paras pitää sordiino päällä puhuttaessa talouspolitiikan saavutuksista. Suomen BKT on vain alle kaksi prosenttia euroalueen BKT:sta (ja ehkä kolme promillea maailman BKT:sta). Siksi Suomen hallitus voi vaikuttaa talouskehitykseen suurin piirtein yhä paljon kuin Kempeleen kunnanhallitus voi vaikuttaa alueensa talouslukuihin. Tämä tosiasia näkyy myös oheisteta kuvasta 1, jossa Suomen BKT:n toteutunutta kasvua on verrattu ennusteeseen, joka saadaan laskemalla Suomen BKT:n kasvu euroalueen kasvun perusteella. Euroaikana 1999-2018 euroalueen BKT:n kasvu selittää lähes 85 % Suomen talouskasvun vaihteluista.
Suomen talouskehitys ei paljoakaan poikkea muiden euro- ja EU- maiden kehityksestä. Paljon mainostettu kasvu vuosina 2015-2017 oli itse asiassa hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin (kuva 2). Toki taakse jäävät Kreikka, Italia ja Ranska(kin), mutta ehkä ei kannattaisi hirveästä paukutella henkseleitä.
Kuvion 1 perusteella voidaan päätellä, että vuosina 2013-2016 Suomen talouskehitys jäi aavistukseen jälkeen muun euroalueen (ja Euroopan) kasvuluvuista, kun taas aivan viime kuukausina on menty yhtä jalkaa muun euroalueen kanssa. Vuosien 2013-2016 notkahdukseen vaikuttivat varman monet asiat (mm. heikko kilpailukyky kiitos 2007 ja 2011 palkkaratkaisujen, Venäjä), mutta varmaan jokin rooli oli myös metsäteollisuuden kysynnän lamalla, joka vasta 2016/2017 vaihteessa alkoi hellittää (kuvio 3). Mielenkiintoista on muuten huomata, että paperin ja selloosan maailmanmarkkinahintojen romahdus edelsi myös suurta lamaamme 1990 –luvun alussa.
Talous kasvaa nyt kohtalaisesti – osin kiitos elpyneiden metsäteollisuuden kysyntänäkymien. Muutoin vauhdittajana on ollut Ruotsin malliin rakentaminen, joka dominoi muuta investointitoimintaa (kuvio 4). Velaksi tosin sekin tapahtuu. Kasvu on tietenkin parantanut julkisen talouden tilaa, mutta käsittämätöntä on se, että yhä nytkin – talouskasvun huippuvuotena – valtio (ja koko julkinen sektori) velkaantuu (kuvio 5). Tosin velanotto on puolittumassa huippuvuosien lukemista, mutta osin sekin on näköharhaa, koska valtion omaisuuden myynti tuottaa näennäisesti lisätuloja (2017 myynti ja osinkotulot olivat 500 miljoonaa edellisvuotta suuremmat). Valtion velkaantumista puolustellaan nyt sillä, että vaikka velka kasvaakin, velan suhde kokonaistuotannon arvoon ei tulevaisuudessa(??) kasva. Ehkä tavallisen velallisenkin kannattaa kertoa ovea potkivalle ulosottomiehelle, että hänen velkansa on ihan hyvin hallinnassa, jos se suhteutetaan BKT:hen. Ehkä hänen kannattaa myös kertoa, että tuloja on kohta tiedossa, kun työkalut ja (työmatkoissa välttämätön) pakettiauto saadaan myytyä.
Kun suhdanne on tämä, voidaanko todeta, että hallituksen toimista huolimatta maamme ei voi tämänhetkistä huonommin?
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksesta huolimatta Suomen talous viimein lähti nousuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä sen voi näinkin sanoa… Mutta oletteko koskaan kuulleet laman aikana, että hallitus/poliitikot olisivat suureen ääneen julistaneet, että ”me teimme sen”.
Ilmoita asiaton viesti
”me teimme sen”
90-luvun pankkikriisissä ja sitä seuranneessa lamassa poliitikot olisivat hyvällä omallatunnolla voineet tuon myöntää. Kieltämättä osallisina monissa muissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. Ilmeisesti kaikissa muissakin EU/EMU maissa on juuri nyt sattunut olemaan hyvät hallitukset, kun talous on kääntynyt kasvuun kaikkialla.
Mutta tällaistahan poliittinen retoriikka on … ”Edellinen hallitus syöksi meidät lamaan, mutta ME pelastimme maan”… ”Olemme lamassa, koska kansainväliset suhdanteet” jne…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus.
Suurissa konserneissa tehdään suunnittelua mm rullaavalla 3-5 vuoden syklillä . Siihen sitä aikaa kovasti pannaan mutta ylen pientä on hallituksen toimien seuraaminen.
Olin hallintoukkona yhdessä tulosyksikössä ja toimarin ja talouspomon huoneet siinä mukavasti huutoetäisyydella. Aamulla katsoivat aina ekaksi mitä sellu, öljy ja nikkeli maksaa. Eli onko asiakkailla rahaa ja nouseeko meidän tärkeän raaka-aineen hinta. Olin siinä firmassa 11v jona aikana nikkelin hinta seilas 7000-54000 taalaa tonni. Öljy 35-119 barreli. Siinä ei mindfullnes konsultit ja parantavat kivet auta kun lasketaan mitä hlvtiä tehdään. Toisaalta kon oli tähdet kohdallaan niin johan läks!
Suomi on ja näköjään pysyy perusrakenteeltaan raskaan teollisuuden toimijana ja toimittajana. Siihen hallituksen toimilla on suht vähän vaikutusta. Kotimaisesta kysynnästä en osaa sanoa mitään älykästä.
Niin että ei se aktiivimalli nyt ihan kaikkea selitä.
Ilmoita asiaton viesti
Aktiivimallille laskettiin muutama tuhat henkilötyövuotta ja tällä syntyy ehkä parisataa miljoonaa bruttokansantuotetta. Promilleluokkaa kokonaisuudesta. Kikyn suuruusluokan arvio oli suunnilleen sama.
Hirveän pieniä vaikutuksia mutta kuitenkin oikean suuntaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Kuluttaa suomalaiset kyllä osaavat (säästämisaste nolla); ikävä kyllä, kasvua se ei generoi.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta menee melko tasoihin, kun oppositio kertoo myös lähes päivittäin miten nykyinen hallitus on epäonnistunut, kansan olot kurjistuvat ja kansa köyhtyy.
Mutta onko tulevaisuudessa sitten odotettavissa, että Suomen painoarvo maailmantaloudessa lisääntyy? Voivatko siis nämä tulevat pitkän ministerikokemuksen omaavat Aalto ja Andersson, vahvistettuna Rinteellä kääntää maailmantalouden suotuisaksi Suomelle?
Ilmoita asiaton viesti
Siksi pitäisikin päätöksenteko ulkoistaa tekoälylle (kuten vasta uutisoitiin), joka ei piittaa poliitikkojen henkisestä laiskuudesta ja populismista kielivästä ajattelusta, eikä keinotekoisesta vastakkainasettelun luomisesta pelkästään oppositiopolitiikan itsensä takia.
Joka ymmärtää, että nykymaailman ongelmat eivät tottele valtakuntien rajoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs jos päätöksenteko jätetäisi sinne a) jonka rahoista on kyse ja b) joka tietää ja tuntee toimintaympäristönsä parhaiten?
Miten mikään virkamies tai koodi voi tietää paremmin takahikiän sorvaamon liiketoimintaympäristön?
Ilmoita asiaton viesti
”Voivatko siis nämä tulevat pitkän ministerikokemuksen omaavat Aalto ja Andersson, vahvistettuna Rinteellä kääntää maailmantalouden suotuisaksi Suomelle?”
Ei varmasti kykene eikä edes yritä, siksi onkin suomalaisten kannalta ikävää ettei edes nykyinen hallitus tee mitään radikaalia talouskurimuksen selättämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
..syöksykierre ooikeiastaan lisäämällä kaasua ja suoristamalla ohjauksen linjaa.
eli: lisätään ostovoimaa, vähennettään valtion menoja. Pysytään tässä suunnassa!
Sipilä nostaa maatalouden tukia, valtion menoja, vähentäää palkansaajjien ostovoimaa.vaihtelee talouspolitiikan suuntaa..
Ilmoita asiaton viesti
Tyhmä kysymys, voiko erotella julkisen puolen BKT:een ja yksityisen
alan BKT:n?
Ilmoita asiaton viesti
+ pitää myös huomioida, että EKP:n korkosupression ansiosta sekä yksityisen, että julkisen sektorin tulokset syntyvät nollakorko-ympäristössä.
Millaista tulosta syntyy kun korot normalisoituvat?
Ilmoita asiaton viesti
Kun velkaa on 100+ miljardia yksi korkoprosentti tietää yhtä miljardia lisämenoja. 2 % on kaksi miljardia jne. Eipä korkojen nousuun ole suuremmalti varauduttu, tulee taas ”yllätyksenä”.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Nyt pitäisi tehdä jo kovasti ylijäämää, koska ollaan noususuhdanteen huipulla.
Itse uskon, että päädytään lopulta korkojen äkillisen nousuun keskuspankkien rahaelvytyksen/korkosupression lopulta pettäessä (= bondiromahdus).
Sitten onkin naurussa pitelemistä..
Ilmoita asiaton viesti
Tulee aina mieleen tarina kolmesta possusta, joista kukin rakensi talon pahalta sudelta suojautuakseen. 🙂
Kun tuohon ynnätään yksityinen velkaantuminen ja valtion EU- ja EVM-vastuut , sekä kansainvaellukset ja Välimeren valtioiden huojuvat taloudet pankkeineen, riskit meilläkin nousevat entisestään…
Ilmoita asiaton viesti
Nimelliskorko saattaa olla vaikka 1% – mutta kyllä reaalikorko on aina jotain ihan muuta.
Sen jokainen laskutaitoinen – ja asuntovelkainen toki tietää..
Eli kyllä 1% korko 100.000.000.000 (= sata miljardia):sta on paaljon enemmän kuin miljardi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyllä nyt vasemmistoa nyppii.. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tapahtuu jos korot nousevat reilusti? Suomi lienee (vielä) melko ”kohtuullisesti” velkaantunut moniin muihin maihin verrattaessa. Korttitalot sitten sortuilevat siellä sun täällä ja mitähän siitäkin seuraisi – en halua edes yrittää arvailla.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä.. ihmettelen vaan, miten Kreikka selviää (velka/BKT lähemmäs 200 %).
Ilmoita asiaton viesti
Ja Kreikan talouden osuus koko EU:n taloudesta ?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkinen ja yksityinen velka ovat kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana n. 120 miljardia euroa, eikä tällä summalla olla saatu aikaan tuona aikana mitään talouskasvua, vaan BKT:n määrä kiintein hinnoin on 2007 = 2017, eli kasvua puhdas 0 %.
Tiedä sitten, kuinka paljon julkiset liikelaitokset sun muut julkiset palvelujentarjoajat ovat velkaantuneet vielä tämän lisäksi ?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmassa poliittisen Ponzi -pelin aineksia – elintasoa ja ”kasvua” ylläpidetään velkarahalla vaalikausi kerrallaan. Ehkä teollisuustuotanto kertoo tilateesta enemmän kuin BKT: huolimatta viime kuukausien kasvusta teollisuustuotanto on yhä 20 % alemmalla tasolla kuin 2008!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koska vain kannattavaa liiketoimintaa voi verottaa(nettomaksajat), verotus itsessään tulonsiirtää/allokoi resursseja sieltä missä sitä todistetusti osataan tehokkaasti käyttää sinne, mistä sitä ei todistetusti osata.
Nettosaajien positiivisten lupausten ja julkisen sektorin kustannukset ovat jo ylittäneet nettomaksajien maksukyvyn jo mainitut >120 mrd sitten, jotka tulevat syömään talouskasvua hamaan tulevaisuuteen asti. Onko tiedossa ihmettä, että neottmaksajien osuus kasvaisi(taloudellinen huoltosuhde)?
Koska 70% on nettosaajia, en usko, että parlamentaarisesti tullaan koskaan äänestämään saavutettujen etujen radikaalien leikkaustne puolesta. Oli jo kohtuutonta kyykyttämistä edellyttää työttömältä työnhakijalta hakea kerran viikossa töitä…
Onko taloustieteessä entropian käsitettä? Tuntuu, että taloustiede olisi kuin termodynamiikka ilman 2. pääsääntöä.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee. ”Köyhiä” on paljon – ja aina vaan enemmän. Heiltä saa enemmän äärniä kuin ”rikkailta”. Siksi politiikka on automaattisesti ”köyhiä” kosiskelevaa. Väliäkö sillä, pitääkö veroaste nostaa sataan prosenttiin, poltiikojen tavoite on päästä valtaan. Sääli vaan ”työmyyriä”, heistä ei kukaan ole kiinnostunut.
Ilmoita asiaton viesti
Millä mittarilla ?
Vaiko kaikkien mittareiden: Mo, Md, ka, vol, €,.. ?
Ilmoita asiaton viesti
Tulojen mediaani on reippasti alle tulojen keskiarvon. Tyypillinen äänestäjä on lähempänä mediaanituloja kuin tulojen keskiarvoa. Ja kaikki ”äänet” ovat yhtä arvokkaita …
Ilmoita asiaton viesti
Meillä ei mitään hätää, kun Vartiaisen opeilla mennään..lisäksi työttömiltä voidaan toki leikata vielä jokunen prosentti lisää. Näillä keinoin maamme raketoi ihan just.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta kai työministeri kertoo, että ”aktiivimalli käänsi talouden suunnan”
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vienti on ollut vakavissa ongelmissa koko finanssikriisin jälkeisen ajan v. 2008 lähtien. Tästä huolimatta julkisia menoja on lisätty, ikään kuin vientitulot olisivat kasvaneet edelleen ennen finanssikriisiä totutulla mallilla ja olisivat nyt vähintäänkin 20-30 miljardia euroa suuremmat, mitä ne todellisuudessa tänä päivänä ovat.
Suomen vienti on arvoltaan edelleen n. 4 % alemmalla tasolla, kuin mitä se oli v.2008 ( 2010 kiintein hinnoin).
Kaikkien Euro/EU-maiden viennit ovat kasvaneet arvoltaan keskimäärin n. 30 % tuona samana aikana.
Suomessa puolestaan finanssikriisin jälkeen muihin Euro-maihin verraten kasvu on ollut suurinta ja ennätyksellisintä julkisissa menoissa ja julkisen sektorin kokonaispalkkasummassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut tuon ihan intuitiivisesti koko tämän ajan.
Oikeiston päättäjät eivät ole uskaltaneet olla vastahankaan – koska sosialismiverkostoa ja pilvilinnaa on rakennettu jo 60-luvulta – olisi sen nakertaminen saanut aikaan niin hirveän huudon ja kiljunnan, että siitä olisi ollut pelkona syttyä suulet suulet solat..
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen kaatuminen olisi parasta mitä Suomelle voisi nyt tapahtua.
Toivottavasti Lepomäen ja Harkimon lisäksi löytyy vielä muita isänmaallisia poliitikkoja, jotka laittavat pelin vihdoinkin poikki.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi eu-maiden talouskehitys kehittyvän yhtä jalkaa. Siitä voi päätellä, että Suomen pääministeri hallituksineen on nostanut oman maansa ja sen ohella koko Unionin talouden kasvu-uralle.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Saa nähdä, miten ”ääni kellossa muuttuu”, kun ensimmäiset ongelmat tulevat vastaan…
Ilmoita asiaton viesti
TÄTÄ KIRJOITUSTA ON ODOTETTU SUOMEN TÄMÄN HETKEN SUURIMPAAN HALLITUKSEN POLIITTISEEN HANKKEESEEN, SOTEUUDISTUKSEEN. JA SEN AJANKOHTAISEEN KÄSITTELYYN HALLITUKSESSA JA EDUSKUNNASSA.
UUDISTUKSEN ASKELMERKIT OVAT OLLEET SEKAISIIN ALUSTA ALKAEN.
KANSALAISTEN JA OPPOSITION LAAJASTA VASTUSTUKSESTA HUOLIMATTA HALLITUS AJAA SOTEA VÄKISIN MAALIIN, VAIKKA TOIMIVUUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA EI OLE TEHTY, VAAN EDETÄÄN MAALIA KOHDEN SUMUSSA.
UUDISTUKSEN RISKIT OVAT VALTAVAT JA EPÄONNISTUESSAAN TUHOA SUOMEN TOIMIVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN. NYT HALLITUKSEN SISÄLLÄ ON ILMENEMÄSSÄ EPÄILYÄ,RISTIRIITAA JA HALLITUKSEN OMAN PUOLUEEN SISÄLLÄ ON UUDISTUKSEN VARANTAVAA VASTUSTA. ARVOVALTAISET POLIITIKOT JA KANSA VARAUTUU SOTEN KAATUMISEEN. PÄÄNISTERI KIRISTÄÄ KANSANEDUSTAJIA ÄÄNESTÄMÄÄN TAHTONSA VASTAISESTI PELOTTELEMALLA JA UHKAAMALLA UUSILLA VAALEILLA JOS SOTE KAATUU.
ITSE ÄÄNESTÄISIN MIELUUMMIN SYKSYLLÄ EDUSKUNTAVAALEISSA KUIN MAAKUNTAVAALEISSA.
Ilmoita asiaton viesti