meeviren

Syöksykierteen oikaisijat

  • Suomen ja euroalueen BKT:n kasvu
    Suomen ja euroalueen BKT:n kasvu
  • BKT:n kasvu EU-maissa
    BKT:n kasvu EU-maissa
  • Paperin ja selloosan hintakehitys
    Paperin ja selloosan hintakehitys
  • Rakennus- ja muut investoinnit
    Rakennus- ja muut investoinnit
  • Valtion talouden alijäämä (Valtiokonttori)
    Valtion talouden alijäämä (Valtiokonttori)

Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: ”Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan”. ”Käänne on nyt tapahtunut”. "Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut"

No, tänä on tietenkin jokapäiväistä politiikan retoriikkaa, mutta koska oletettavasti sama viesti toistuu vielä lukemattomat kerrat seuraavan 12 kuukauden aikana, on ehkä kohtuulista kommentoida hieman väitteitä.

Vaikka talouspolitiikalla on jokin vaikutus talouskehitykseen, on Suomen tapaisen pienen talouden osalta paras pitää sordiino päällä  puhuttaessa talouspolitiikan saavutuksista. Suomen BKT on vain alle kaksi prosenttia euroalueen BKT:sta (ja ehkä kolme promillea maailman BKT:sta). Siksi Suomen hallitus voi vaikuttaa talouskehitykseen suurin piirtein yhä paljon kuin Kempeleen kunnanhallitus voi vaikuttaa alueensa talouslukuihin. Tämä tosiasia näkyy myös oheisteta kuvasta 1, jossa Suomen BKT:n toteutunutta kasvua on verrattu ennusteeseen, joka saadaan laskemalla Suomen BKT:n kasvu euroalueen kasvun perusteella. Euroaikana 1999-2018 euroalueen BKT:n kasvu selittää lähes 85 % Suomen talouskasvun vaihteluista.

Suomen talouskehitys ei paljoakaan poikkea muiden euro- ja EU- maiden kehityksestä. Paljon mainostettu kasvu vuosina 2015-2017 oli itse asiassa hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin (kuva 2). Toki taakse jäävät Kreikka, Italia ja Ranska(kin), mutta ehkä ei kannattaisi hirveästä paukutella henkseleitä.

Kuvion 1 perusteella voidaan päätellä, että vuosina 2013-2016 Suomen talouskehitys jäi aavistukseen jälkeen muun euroalueen (ja Euroopan) kasvuluvuista, kun taas aivan viime kuukausina on menty yhtä jalkaa muun euroalueen kanssa. Vuosien 2013-2016 notkahdukseen vaikuttivat varman monet asiat (mm. heikko kilpailukyky kiitos 2007 ja 2011 palkkaratkaisujen, Venäjä), mutta varmaan jokin rooli oli myös metsäteollisuuden kysynnän lamalla, joka vasta 2016/2017 vaihteessa alkoi hellittää (kuvio 3). Mielenkiintoista on muuten huomata, että paperin ja selloosan maailmanmarkkinahintojen romahdus edelsi myös suurta lamaamme 1990 –luvun alussa.

 

Talous kasvaa nyt kohtalaisesti – osin kiitos elpyneiden metsäteollisuuden kysyntänäkymien. Muutoin vauhdittajana on ollut Ruotsin malliin rakentaminen, joka dominoi muuta investointitoimintaa (kuvio 4). Velaksi tosin sekin tapahtuu. Kasvu on tietenkin parantanut julkisen talouden tilaa, mutta käsittämätöntä on se, että yhä nytkin – talouskasvun huippuvuotena – valtio (ja koko julkinen sektori) velkaantuu (kuvio 5). Tosin velanotto on puolittumassa huippuvuosien lukemista, mutta osin sekin on näköharhaa, koska valtion omaisuuden myynti tuottaa näennäisesti lisätuloja (2017 myynti ja osinkotulot olivat 500 miljoonaa edellisvuotta suuremmat). Valtion velkaantumista puolustellaan nyt sillä, että vaikka velka kasvaakin, velan suhde kokonaistuotannon arvoon ei tulevaisuudessa(??) kasva. Ehkä tavallisen velallisenkin kannattaa kertoa ovea potkivalle ulosottomiehelle, että hänen velkansa on ihan hyvin hallinnassa, jos se suhteutetaan BKT:hen. Ehkä hänen kannattaa myös kertoa, että tuloja on kohta tiedossa, kun työkalut ja (työmatkoissa välttämätön) pakettiauto saadaan myytyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

31Suosittele

31 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Kun suhdanne on tämä, voidaanko todeta, että hallituksen toimista huolimatta maamme ei voi tämänhetkistä huonommin?

Pekka Iiskonmaki

Hallituksesta huolimatta Suomen talous viimein lähti nousuun.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Euroaikana 1999-2018 euroalueen BKT:n kasvu selittää lähes 85 % Suomen talouskasvun vaihteluista."

Mutta jos hallitus haluaakin ottaa kunnian siitä, ettei se ole estämässä Suomen talouskasvua seuraamasta euroalueen BKT:n kasvua?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä sen voi näinkin sanoa... Mutta oletteko koskaan kuulleet laman aikana, että hallitus/poliitikot olisivat suureen ääneen julistaneet, että "me teimme sen".

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"me teimme sen"

90-luvun pankkikriisissä ja sitä seuranneessa lamassa poliitikot olisivat hyvällä omallatunnolla voineet tuon myöntää. Kieltämättä osallisina monissa muissakin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Timo Soini viimeisimmässä blogikirjoituksessaan: "Niin tai näin. Suomen hallituksen on toteutettava ohjelmansa. Sillä Suomi on saatu nousuun. Vetoapua Euroopasta on tulossa niukalti."

http://timosoini.fi/

Joten Matti ei ole mitään huolta, tämä hallitus on pelastanut meidät. :-D

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #13

Mielenkiintoista. Ilmeisesti kaikissa muissakin EU/EMU maissa on juuri nyt sattunut olemaan hyvät hallitukset, kun talous on kääntynyt kasvuun kaikkialla.
Mutta tällaistahan poliittinen retoriikka on ... "Edellinen hallitus syöksi meidät lamaan, mutta ME pelastimme maan"... "Olemme lamassa, koska kansainväliset suhdanteet" jne...

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Hyvä kirjoitus.

Suurissa konserneissa tehdään suunnittelua mm rullaavalla 3-5 vuoden syklillä . Siihen sitä aikaa kovasti pannaan mutta ylen pientä on hallituksen toimien seuraaminen.
Olin hallintoukkona yhdessä tulosyksikössä ja toimarin ja talouspomon huoneet siinä mukavasti huutoetäisyydella. Aamulla katsoivat aina ekaksi mitä sellu, öljy ja nikkeli maksaa. Eli onko asiakkailla rahaa ja nouseeko meidän tärkeän raaka-aineen hinta. Olin siinä firmassa 11v jona aikana nikkelin hinta seilas 7000-54000 taalaa tonni. Öljy 35-119 barreli. Siinä ei mindfullnes konsultit ja parantavat kivet auta kun lasketaan mitä hlvtiä tehdään. Toisaalta kon oli tähdet kohdallaan niin johan läks!

Suomi on ja näköjään pysyy perusrakenteeltaan raskaan teollisuuden toimijana ja toimittajana. Siihen hallituksen toimilla on suht vähän vaikutusta. Kotimaisesta kysynnästä en osaa sanoa mitään älykästä.

Niin että ei se aktiivimalli nyt ihan kaikkea selitä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aktiivimallille laskettiin muutama tuhat henkilötyövuotta ja tällä syntyy ehkä parisataa miljoonaa bruttokansantuotetta. Promilleluokkaa kokonaisuudesta. Kikyn suuruusluokan arvio oli suunnilleen sama.

Hirveän pieniä vaikutuksia mutta kuitenkin oikean suuntaisia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. Kuluttaa suomalaiset kyllä osaavat (säästämisaste nolla); ikävä kyllä, kasvua se ei generoi.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Toisaalta menee melko tasoihin, kun oppositio kertoo myös lähes päivittäin miten nykyinen hallitus on epäonnistunut, kansan olot kurjistuvat ja kansa köyhtyy.

Mutta onko tulevaisuudessa sitten odotettavissa, että Suomen painoarvo maailmantaloudessa lisääntyy? Voivatko siis nämä tulevat pitkän ministerikokemuksen omaavat Aalto ja Andersson, vahvistettuna Rinteellä kääntää maailmantalouden suotuisaksi Suomelle?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Siksi pitäisikin päätöksenteko ulkoistaa tekoälylle (kuten vasta uutisoitiin), joka ei piittaa poliitikkojen henkisestä laiskuudesta ja populismista kielivästä ajattelusta, eikä keinotekoisesta vastakkainasettelun luomisesta pelkästään oppositiopolitiikan itsensä takia.
Joka ymmärtää, että nykymaailman ongelmat eivät tottele valtakuntien rajoja.

Peter Pyykkönen

Mitäs jos päätöksenteko jätetäisi sinne a) jonka rahoista on kyse ja b) joka tietää ja tuntee toimintaympäristönsä parhaiten?

Miten mikään virkamies tai koodi voi tietää paremmin takahikiän sorvaamon liiketoimintaympäristön?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Voivatko siis nämä tulevat pitkän ministerikokemuksen omaavat Aalto ja Andersson, vahvistettuna Rinteellä kääntää maailmantalouden suotuisaksi Suomelle?"

Ei varmasti kykene eikä edes yritä, siksi onkin suomalaisten kannalta ikävää ettei edes nykyinen hallitus tee mitään radikaalia talouskurimuksen selättämiseksi.

Juha Koponen

..syöksykierre ooikeiastaan lisäämällä kaasua ja suoristamalla ohjauksen linjaa.
eli: lisätään ostovoimaa, vähennettään valtion menoja. Pysytään tässä suunnassa!
Sipilä nostaa maatalouden tukia, valtion menoja, vähentäää palkansaajjien ostovoimaa.vaihtelee talouspolitiikan suuntaa..

Kalle Tiihonen

Tyhmä kysymys, voiko erotella julkisen puolen BKT:een ja yksityisen
alan BKT:n?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

+ pitää myös huomioida, että EKP:n korkosupression ansiosta sekä yksityisen, että julkisen sektorin tulokset syntyvät nollakorko-ympäristössä.

Millaista tulosta syntyy kun korot normalisoituvat?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kun velkaa on 100+ miljardia yksi korkoprosentti tietää yhtä miljardia lisämenoja. 2 % on kaksi miljardia jne. Eipä korkojen nousuun ole suuremmalti varauduttu, tulee taas "yllätyksenä".

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Näinpä. Nyt pitäisi tehdä jo kovasti ylijäämää, koska ollaan noususuhdanteen huipulla.

Itse uskon, että päädytään lopulta korkojen äkillisen nousuun keskuspankkien rahaelvytyksen/korkosupression lopulta pettäessä (= bondiromahdus).

Sitten onkin naurussa pitelemistä..

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tulee aina mieleen tarina kolmesta possusta, joista kukin rakensi talon pahalta sudelta suojautuakseen. :-)
Kun tuohon ynnätään yksityinen velkaantuminen ja valtion EU- ja EVM-vastuut , sekä kansainvaellukset ja Välimeren valtioiden huojuvat taloudet pankkeineen, riskit meilläkin nousevat entisestään...

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Nimelliskorko saattaa olla vaikka 1% - mutta kyllä reaalikorko on aina jotain ihan muuta.
Sen jokainen laskutaitoinen - ja asuntovelkainen toki tietää..

Eli kyllä 1% korko 100.000.000.000 (= sata miljardia):sta on paaljon enemmän kuin miljardi.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Niin, kyllä nyt vasemmistoa nyppii.. :)

Käyttäjän OlliMrd kuva
Olli Mård

Mitä tapahtuu jos korot nousevat reilusti? Suomi lienee (vielä) melko ”kohtuullisesti” velkaantunut moniin muihin maihin verrattaessa. Korttitalot sitten sortuilevat siellä sun täällä ja mitähän siitäkin seuraisi - en halua edes yrittää arvailla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En tiedä.. ihmettelen vaan, miten Kreikka selviää (velka/BKT lähemmäs 200 %).

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Ja Kreikan talouden osuus koko EU:n taloudesta ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen julkinen ja yksityinen velka ovat kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana n. 120 miljardia euroa, eikä tällä summalla olla saatu aikaan tuona aikana mitään talouskasvua, vaan BKT:n määrä kiintein hinnoin on 2007 = 2017, eli kasvua puhdas 0 %.

Tiedä sitten, kuinka paljon julkiset liikelaitokset sun muut julkiset palvelujentarjoajat ovat velkaantuneet vielä tämän lisäksi ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ilmassa poliittisen Ponzi -pelin aineksia - elintasoa ja "kasvua" ylläpidetään velkarahalla vaalikausi kerrallaan. Ehkä teollisuustuotanto kertoo tilateesta enemmän kuin BKT: huolimatta viime kuukausien kasvusta teollisuustuotanto on yhä 20 % alemmalla tasolla kuin 2008!

Peter Pyykkönen

Niin, koska vain kannattavaa liiketoimintaa voi verottaa(nettomaksajat), verotus itsessään tulonsiirtää/allokoi resursseja sieltä missä sitä todistetusti osataan tehokkaasti käyttää sinne, mistä sitä ei todistetusti osata.
Nettosaajien positiivisten lupausten ja julkisen sektorin kustannukset ovat jo ylittäneet nettomaksajien maksukyvyn jo mainitut >120 mrd sitten, jotka tulevat syömään talouskasvua hamaan tulevaisuuteen asti. Onko tiedossa ihmettä, että neottmaksajien osuus kasvaisi(taloudellinen huoltosuhde)?
Koska 70% on nettosaajia, en usko, että parlamentaarisesti tullaan koskaan äänestämään saavutettujen etujen radikaalien leikkaustne puolesta. Oli jo kohtuutonta kyykyttämistä edellyttää työttömältä työnhakijalta hakea kerran viikossa töitä...

Onko taloustieteessä entropian käsitettä? Tuntuu, että taloustiede olisi kuin termodynamiikka ilman 2. pääsääntöä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #28

Näinhän se menee. "Köyhiä" on paljon - ja aina vaan enemmän. Heiltä saa enemmän äärniä kuin "rikkailta". Siksi politiikka on automaattisesti "köyhiä" kosiskelevaa. Väliäkö sillä, pitääkö veroaste nostaa sataan prosenttiin, poltiikojen tavoite on päästä valtaan. Sääli vaan "työmyyriä", heistä ei kukaan ole kiinnostunut.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Millä mittarilla ?
Vaiko kaikkien mittareiden: Mo, Md, ka, vol, €,.. ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #33

Tulojen mediaani on reippasti alle tulojen keskiarvon. Tyypillinen äänestäjä on lähempänä mediaanituloja kuin tulojen keskiarvoa. Ja kaikki "äänet" ovat yhtä arvokkaita ...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Meillä ei mitään hätää, kun Vartiaisen opeilla mennään..lisäksi työttömiltä voidaan toki leikata vielä jokunen prosentti lisää. Näillä keinoin maamme raketoi ihan just.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kohta kai työministeri kertoo, että "aktiivimalli käänsi talouden suunnan"

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen vienti on ollut vakavissa ongelmissa koko finanssikriisin jälkeisen ajan v. 2008 lähtien. Tästä huolimatta julkisia menoja on lisätty, ikään kuin vientitulot olisivat kasvaneet edelleen ennen finanssikriisiä totutulla mallilla ja olisivat nyt vähintäänkin 20-30 miljardia euroa suuremmat, mitä ne todellisuudessa tänä päivänä ovat.

Suomen vienti on arvoltaan edelleen n. 4 % alemmalla tasolla, kuin mitä se oli v.2008 ( 2010 kiintein hinnoin).

Kaikkien Euro/EU-maiden viennit ovat kasvaneet arvoltaan keskimäärin n. 30 % tuona samana aikana.

Suomessa puolestaan finanssikriisin jälkeen muihin Euro-maihin verraten kasvu on ollut suurinta ja ennätyksellisintä julkisissa menoissa ja julkisen sektorin kokonaispalkkasummassa.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Olen huomannut tuon ihan intuitiivisesti koko tämän ajan.

Oikeiston päättäjät eivät ole uskaltaneet olla vastahankaan - koska sosialismiverkostoa ja pilvilinnaa on rakennettu jo 60-luvulta - olisi sen nakertaminen saanut aikaan niin hirveän huudon ja kiljunnan, että siitä olisi ollut pelkona syttyä suulet suulet solat..

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hallituksen kaatuminen olisi parasta mitä Suomelle voisi nyt tapahtua.

Toivottavasti Lepomäen ja Harkimon lisäksi löytyy vielä muita isänmaallisia poliitikkoja, jotka laittavat pelin vihdoinkin poikki.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Näyttäisi eu-maiden talouskehitys kehittyvän yhtä jalkaa. Siitä voi päätellä, että Suomen pääministeri hallituksineen on nostanut oman maansa ja sen ohella koko Unionin talouden kasvu-uralle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näinhän se on. Saa nähdä, miten "ääni kellossa muuttuu", kun ensimmäiset ongelmat tulevat vastaan...

Käyttäjän JaakkoSantala kuva
Jaakko Santala

TÄTÄ KIRJOITUSTA ON ODOTETTU SUOMEN TÄMÄN HETKEN SUURIMPAAN HALLITUKSEN POLIITTISEEN HANKKEESEEN, SOTEUUDISTUKSEEN. JA SEN AJANKOHTAISEEN KÄSITTELYYN HALLITUKSESSA JA EDUSKUNNASSA.
UUDISTUKSEN ASKELMERKIT OVAT OLLEET SEKAISIIN ALUSTA ALKAEN.
KANSALAISTEN JA OPPOSITION LAAJASTA VASTUSTUKSESTA HUOLIMATTA HALLITUS AJAA SOTEA VÄKISIN MAALIIN, VAIKKA TOIMIVUUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA EI OLE TEHTY, VAAN EDETÄÄN MAALIA KOHDEN SUMUSSA.
UUDISTUKSEN RISKIT OVAT VALTAVAT JA EPÄONNISTUESSAAN TUHOA SUOMEN TOIMIVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN. NYT HALLITUKSEN SISÄLLÄ ON ILMENEMÄSSÄ EPÄILYÄ,RISTIRIITAA JA HALLITUKSEN OMAN PUOLUEEN SISÄLLÄ ON UUDISTUKSEN VARANTAVAA VASTUSTA. ARVOVALTAISET POLIITIKOT JA KANSA VARAUTUU SOTEN KAATUMISEEN. PÄÄNISTERI KIRISTÄÄ KANSANEDUSTAJIA ÄÄNESTÄMÄÄN TAHTONSA VASTAISESTI PELOTTELEMALLA JA UHKAAMALLA UUSILLA VAALEILLA JOS SOTE KAATUU.
ITSE ÄÄNESTÄISIN MIELUUMMIN SYKSYLLÄ EDUSKUNTAVAALEISSA KUIN MAAKUNTAVAALEISSA.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset