meeviren

Valinnan vapaus. Kiitos ei.

Vapaus valita kuulostaa hyvältä, ja mikä olisikaan sen parempaa kuin saisi valita esimerkiksi, mistä radio ja TV -ohjelmista maksan ja mitä kieliä opetetaan lapsilleni, mutta jostain syystä niistä päättää joku muu. Sen sijaan minulle kerrotaan, että terveydenhoitoon on tulossa valinnan vapaus.

Kun poliitikot lupaavat jotain hyvää, on syytä olla varuillaan. Kokemus on osoittanut, että lupaukset ovat usein nigerialaiskirjeen veroisia, vai voiko joku kuvitella poliitikkoa, joka tekisi pyyteettömästi jotain hyvää! Erityisen epäluuloinen on syytä olla silloin, kun yht’ äkkiä nykyisestä järjestelmästä (muka) löytyy suuria ongelmia, jotka (muka) suorastaan huutavat parannusta.

Toki epäilyille on syvällisempikin syy. Terveydenhoito on ainakin minun mielestäni prototyyppi hyödykkeistä, joissa markkinamekanismi epäonnistuu. Vaikka markkinamekanismi muuten (99 prosentissa tapauksista) toimii hyvin, ei ihan kaikki sentään onnistu. Miksi näin? Suurin syy on tietenkin siinä, että kysyntäpuolella oleva asiakas ja tarjontapuolella oleva tuottaja ovat totaalisesti eri asemassa. Tuottaja tietää monin verroin enemmän kuin asiakas.

Jos asiakasta vaivaa jokin todellinen tai luuloteltu sairaus, mitä hän voi sanoa, jos lääkäri määrää hänet kymmeniin kokeisiin tai kertoo, että on pakko leikata, tai että ei voi leikata, tai että pitää syödä 500 euroa purkki maksavaa lääkettä x ja niin edelleen. Ei hänellä ole käytännöllisesti katsoen mitään muuta vaihtoehtoa kuin sanoa ”kyllä”. Ongelma on vielä siinä, että tuottajalla (lääkärillä/lääkärifirmalla/lääkefirmalla) on valtava insentiivi kasvattaa tuotannon määrää, aivan samalla tavalla kuin kellä tahansa tuottajalla. Vaikka tuottajalla olisi joitain moraalisia pidikkeitä tuotannon kasvattamisessa, voi nämä pidikkeet aina lakaista alas vetoamalla siihen, että ”varmistetaan asia”. Tehdään 100 ylimäärästä testiä, jotta voidaan varmistua, että ”mitään pahempaa vikaa” ole olemassa, että se ja se hoito on mahdollista jne. Asiakkaan/potilaan ympäripuhumisessa ei yleensä ole vaikeuksia – terveys on kuitenkin äärimmäisen korkealla elämän laadun kriteereistä, ja pelko terveyden/hengen menettämisestä saa ihmisen myötämieliseksi kaikille ”varmistuksille”. Valtava tietovaje asiakaan osalta merkitsee myös sitä, että on äärettömän vaikea valvoa palvelusten laatua. Voi vain ihmetellä, miten esimerkiksi ulkoistettujen palvelusten laatua voi kunnolla kontrolloida. Poliitikotko sen hoitavat?

Markkinamekanismi tietysti yleensä karsii kysyntää asiakkaan budjettirajoituksen kautta, mutta jos kustannukset saa vyörytettyä jollekin kolmannelle osapuolelle, halukkuus lisäpalveluksiin kasvaa välittömästi.

Tätä taustaa vasten tuntuu siltä, että ehkä sittenkin järkevin tapa organisoida koko asia, on yksinkertainen julkisen terveydenhoidon systeemi, jossa pääsääntöisesti valtio vastaa kaikista kaikesta kustannuksista ja kaikesta tuotannosta.

On selvää, että nykyisistä kunnista ja niiden yhtymistä ei ole koko ketjun järjestäjiksi (aivan liian heterogeeninen ryhmä). Silti ne voivat toimia edelleenkin mainiosti paikallistason sosiaalitoimen palvelusten tuottajia, ei niitä ole tarvis yhdistää mihinkään SOTE- imperiumiin. Toimeentulotuen perusosan siirtäminen KELAlle osoitti, että ruohonjuuritasolla kyetään hoitamaan monia asioita paremmin (halvemmin) kuin suurissa organisaatioissa.  Koska kunnista ei ole terveydenhoidon koko paletin hoitajiksi, ainoa vaihtoehto on keskittää palvelusten tuottaminen valtion tuottajaorganisaatiolle, niin perus- kuin erikoisterveyshoidonkin osalta. Eikä tällainen pelkästään palveluksia tuottava järjestelmä tarvitsisi mitään poliitikkopäättäjiä vaan ainoastaan ammattilaisia, jotka tietävät mitä tarvitaan.  Ei vaaleja, ei valiokunta, ei valtuutettujen koulutusta, ei mitään – yhtä vähän kuin niitä tarvitaan hyvin toimivissa yhtiöissä.

Jos joku ei tyydy valtion terveydenhoitoyrityksen palveluihin, niin palveluksia voi toki ostaa entiseen malliin koti- ja ulkomaisilta firmoilta. Firmojen lobbarit voisivat jatkaa entiseen malliin ja poliitikot voisi keksiä itselleen uusia uudistuskohteita.  

En ole terveydenhoidon asiantuntija, mutta minusta ne arviot, jotka tehty kaavaillun SOTE järjestelmän mukanaan tuomista säästöistä, ovat täysin utopistisia. Kun perustelut ovat tasoa digitalisointi … ei edes tietä, miten vakavasti niihin pitäisi suhtautua.

On varmaa, että jatkossa terveydenhoitomenot kasvavat. Sille ei mahda mitään. Ja ne kasvavat sitä enemmän, mitä enemmän matkassa on toimijoita, kerroksia ja poliitikkoja Sen sijaan, että myydään haavekuvia joistain utopistisista säästöistä, olisi järkevämpää pohtia, mistä (muista) menoista leikataan, jotta nämä kasvavat terveydenhoitomenot saada rahoitettua. Tällainen harrastus ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan ketään ainakin päätelleen siitä, miten innokkaasti ilmaisia terveydenhoitopalveluksia ollaan markkinoimassa ulkomaalaisille.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Erityisen epäluuloinen on syytä olla silloin, kun yht’ äkkiä nykyisestä järjestelmästä (muka) löytyy suuria ongelmia, jotka (muka) suorastaan huutavat parannusta."

Jos jotain ongelmia on ollut lähinnä kiireettömään hoitoon pääsemisessä jossakin syrjäseuduilla, niin se johtuu vain heikosta lääkäritiheydestä ko. alueella. tämä taas johtuu yksityisten firmojen tarjoamista paremmista työolosuhteista kaupunkikeskuksissa ja mahdollisuudesta veronkiertoon. Aika vaikea on kuvitella miten kaavailtu sote-"uudistus" korjaisi tätä tilannetta. Paremman keinon tarjoaa yksityisten käyttäminen julkisen palvelun alihankkijoina.

"En ole terveydenhoidon asiantuntija, mutta minusta ne arviot, jotka tehty kaavaillun SOTE järjestelmän mukanaan tuomista säästöistä, ovat täysin utopistisia. Kun perustelut ovat tasoa digitalisointi … ei edes tietä, miten vakavasti niihin pitäisi suhtautua."

Ei tässä tarvitsekaan olla lääkäri, tavallinen terve järki riittää. Suurimmat säästöt ilmeisesti kuvitellaan saatavan vanhusten hoidosta. Vanhuksia siirretään kotiin yhä enemmän, vaikka nykyisinkin tässä on suuria ongelmia. Vanhusten kuvitellaan tulevan toimeen kännykän tai tabletin avulla ja hoito suoritetaan "digitaalisesti". Voi vain kuvitella, miten liikuntakyvytön muistisairas kommunikoi hoitajien ja lääkärin kanssa Skypen välityksellä, kun pelkän hätänapin käyttö on monelle ylivoimaista.

Tiina Teittinen

Kiireettömään hoitoon pääsy on ollut ongelma myös pääkaupunkiseudulla alueittain. Lisäksi turhia tutkimuksia määrätään edelleen tyyliin halvimmalla ensin, vaikka diagnostinen merkitsevyys olisi heikko.

En siltikään puolustele sotea, vaan toiminnan ja tuottavuuden lähtökohta on aina sitoutumisessa työhön kussakin tuotantopisteessä ja resurssiviisas matala hallinto.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tällä kertaa Matti Virenin blogissa puhuu terve järki, todella terve järki.

"Sote" on tekemällä tehty ja sotkettu ongelma. Yksinkertainen perusratkaisu Matti Virenin esittämään tapaan - siinä kaikki. Muuta ei tarvita.

Miten eduskunnan saisi ymmärtämään asian yksinkertaisuuden? Ja heittämään roskiin miltei kaikki nyt tuotetut hallituksen esitykset sun muut.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kiitti vaan. En oikein saa selvää, mikä on hallituksen visio valtion tehtävästä. Tuntuu silta, että hallituksen mielestä valtion tehtävä ei ylipäätään ole tuottaa julkisia palveluksia (joita markkinat eivät halua tuottaa tai tuottavat vain kohtuuttoman korkeilla kustannuksilla). Hallitus tuntuu näkevän valtion vain jonkinlaisena toimeksiantajana (tai hieman ilkeämmin sanottuna “ulkoistajana).

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Olipa hyvää tekstiä.

Toivotaan, että jarrua painetaan ennenkuin rysähtää. Jälkikäteen ei polkimen pumppaaminen enää auta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Samaa mieltä. Ei näin pienen porukan soteen tarvita poliittista maakuntahimmeliä sotkemaan. Eipä kyllä potilaita valikoivia, ylihoitavia ja voittoa tekeviä monopolejakaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, sairaat tarvitsevat (parempaa) terveydenhoitoa, eivät he mitään maakuntavaltuustoja tarvitse. Sama taitaa koskea kustannusvertailuja ja kilpailuttamista. Poliitikkojen preferenssit ovat sitten jo eri asia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Yksinkertaisesti sanoisin, että vapaa markkinatalous ei sovi terveydenhoitoon, joka koskettaa valitettavasti pakosta koko kansaa. Se on jopa moraalitonta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllähän monissa Euroopn maissa perusterveydenhuolto on menestyksellisesti hoidettu yksityisten palveluiden kautta.

Suomessa meillä on esimerkkinä yksityisesti järjestetty työterveyshuolto yli 2 miljoonalle ihmiselle, josta ei julkisuudessa ole paljoakaan negatiivista palautetta missään suhteessa vuosien varrella esitetty.

Tänä päivänäkin moni Suomen terveyskeskus toimii hyvällä tasolla, mutta valtaosa sanalla sanoen kelvottomasti. Erikoissairaanhoito meillä vertailukelpoinen mihin tahansa hyvänsä verraten.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eihän siinä muuta vikaa ole kuin korkeat hinnat ja yhä vahvemmin monopolisoituminen tulee hintoja nostamaan, kun kilpailua ei enää ole. Pienet on tehokkaasti syöty pois alta. Hyvä yksi tuntemani esimerkki onkin rintasyöpäseulonnat.

Tämä pieni yritys kilpaili vuosia sitten isojen pörssiyhtiöiden kanssa pakollisista seulonnoista ympäri maata. Miten kävi? Yleensä huonosti, kun isoiset pystyivät laskemaan yksikköhinnat niin alas, että ne menivät jo alle omakustannushintojen. Pitkän päälle pienten yksityisten on pakko luovuttaa ja tehdä hyvä tili itselleen ja myydä oma firma pois alta. Siinä sitä sitten ollaan puhtaan kaulamme kanssa:). Hinnat tulevat olemaan ennen pitkään kuin suuressa lännessä.

Näitähän tullaan varmasti jatkossa vielä näkemään runsaasti, kun kaikki pienet yritykset syödään järjestelmällisesti pois markkinoilta. Pörssiyhtiöiden suuret voitot jo erillaisista hoivayhtiöistä takaa heille "kilpailun" jatkumisen pitkäänkin.
Sen jälkeen onkin hinnat, ei kaksinkertaiset, vaan jopa kolminkertaiset, mutta ei hätää veronmaksajat maksavat sitten kiltisti koko lystin kun on pakko!

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

7.

Tämä on hyvinkin todennäköinen lopputulos, ihan vain tavasta jolla asiaa on viety eteenpäin ei herätä luottamusta että ollaan kansalaisten asialla, vaan ison rahan perässä, jenkkityylillä, vaikka siellä rahastetaan vakuutusyhtiöitä, täällä oikaistaan mutkat suoriksi ja mennää suoraan verorahoista veloittamaan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Miltei kaikki pienet hoivayritykset on syöty markkinoilta. Ei pörssiyhtiöt mitään hyväntekeväisyyttä harrasta. Jos ne myyvät palvelun kunnalle liian halvalla, on yhtiöillä ketunhäntä kainalossa aivan varmasti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että jos pienet eivät kykene kilpailemaan kannattavuustason yläpuolella isompien kanssa, niin isojen palvelut ovat tällöin edullisimpia veronmaksajille ? Täytyy muistaa, että terveydenhoidon ja hoivapalvelun hinnan taso on 100 % sidoksissa tehokkuuteen ja palkkojen maksun määrään.

Mistäköhän sitten se mahtaisi johtua, ettei pieni toime tehokkaasti ?

Kuitenkin TODELLISUUDESSA yksityisten järjestämä ja keskenään kilpailema työterveyshuolto mitä ilmeisimmin toimii Suomessa hyvin, eikä sitä ole syytetty esim. siitä, että se siirtää potilaita helpommin, kuin nykyiset terveyskeskukset erikoissairaanhoidon piiriin.

Ja kuitenkin mm. Euroopassa monissa maissa perusterveydenhoidosta vastaavat yksityiset tahot, ilman mitään negatiivista siitäkään sanottavana. Mm. Britannia ja Saksa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kai se kuitenkin on niin, että erilaiset sekajärjestelmät, jossa joku maksaa jotain ja joku toinen jotain muuta, ovat budjettikurin kannalta huonoja. Rahaa on vähän ja se pitää kayttaa tehokkaasti. Muu (rekvisiitta) on toisarvoista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse pidän joitakin lakisääteisten vakuutusten tarjoamia systeemejä toiminnaltaan aika optimaalisina. Ensinnäkin laki säätelee näiden vakuutusten suurimman mahdollisen tuoton jolloin niiden hinnat pysyvät kurissa. Toiseksi vakuutusyhtiö joutuu vastaamaan kustannuksista kaikissa tapauksissa: kalliiden hoitojen vaihtoehtona on usein pitkä sairausloma ja siitä aiheutuvat ansionmenetyskorvaukset. Omat kokemukseni esimerkiksi Pohjolan sairaalasta ovat erittäin hyvät. Tapaat lääkärin joka suosittaa magneettikuvausta, samassa talossa oleva vakuutusvirkailija myöntää siihen luvan ja ennen kuin päivä päättyy, kuvat on otettu ja lääkäri tavattu uudestaan. Tälläinen aiheuttaa toki kustannuksia mutta säästää helposti hyvinkin pitkiltä sairauslomilta.

Nykyjärjestelmässä kunta maksaa hoidot ja kela sairauspäivärahat. Erityisesti työttömien kohdalla kunnallahan on merkittävä insentiivi jättää hoitamatta kun elatuksen saa siirrettyä suurilta osin Kelaan sellaisen etuuden piiriin johon kunnan ei tarvitse osallistua.

Jonkun pitäisi tienata sillä että ihmiset ovat terveitä, työkykyisiä ja hoito on hyvää sekä nopeaa. Päinvastaisessa tapauksessa jonkun pitäisi köyhtyä.

Kaverini on hammaslääkäri julkisella ja hän on mm poistanut potilaalta väärän hampaan. Hän on saanut normaalin palkan sekä tunaroinnista että sitten vielä oikean hampaan poistosta. Ei kuulosta minusta reilulta ketään kohtaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Erinomainen avaus. Kuinka suurelle osalle eduskunnasta on loppujen lopuksi tärkeintä rakentaa kahdeksantoista maakuntahallinnon himmeli? En usko, että kovin suurelle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, luulisi, että tavoitteena on mahdollisimman tehokas terveydenhoito eikä mahdollisimman monimutkainen järjestelmä, josta jokainen saa jotain etua.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Voisi luulla että poliitikkomme ja hallinnon virkamiehet haluaisivat tehokkaan, toimivan ja laadukkaan terveydenhuollon. Mutta en ole ihan satavarma tästä. Niin paljon hulluja on vuosien saatossa tehty.

Esimerkiksi atk-järjestelmien huonous - Osaamaton hankinta. Kuntien kannattaisi palkata vaikkapa tilapäisesti maan parhaita liikejuristeja, ekonomeja ja atk-asiantuntijoita hoitamaan hankinnan kunnan puolesta. Luultavasti lysti olisi ollut kallista, mutta paljon halvempaa kuin epäonniset hankinnat.

Puhutaan paljon digi-ajasta ja sen yhteydessä tuottavuuden kohenemiseen. Voin sanoa aivan suoraan että hoitokodeissa ja vastaavissa tuottavuus on heikentynyt digi-ajan myötä. Hallinnolliset esimiehet keksivät koko ajan uutta kirjaamista. Väittävät että ohjeet tulevat THL,sta. Tärkein on kirjaaminen, että kaikki on tehty prikulleen oikein - Vasta tämän jälkeen tulee potilas, jos sittenkään. Yhteiskuntamme on tehty tahallaan joidenkin toimesta niin mutkikkaaksi että se menee solmuun ja tulee samalla veronmaksajille kalliiksi. On myös henkisesti kuluttavaa ellei hoitaja ehdi tehdä sitä varsinaista työtään laadukkaasti (potilaan hoitaminen). Tämä sama koskee kaikkia terveydenhuoltossa - Huonot atk-ohjelmat ja aivan mahdottomasti kirjaamista eri paikkoihin.

Ehdotankin hoitokoteihin ja kotihoitoon potilasvihkoihin siirtymistä. Luultavasti työ tehostuisi. Hoitokodit ovat mielestäni koteja hoidokeille, ei siellä niitä atk-kirjaamisia oikeasti tarvita. Tulisi yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksikin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Virossa rakennettiin maailmalla paljon positiivista julkisuutta saanut ATK-järjestelmä vain 10 miljoonan euron kustannuksin. Suomessa julkinen sektori on käyttänyt jo miljardeja euroa, mutta mitä ilmeisemmin ATK-järjestelmä on edeleen täysi susi. Tuttavan kanta-palvelussakin oli aivan toisen henkilön terveystiedot muka hänen omina tietoinaan.

Mitä tästä voisi mahdollisesti oppia ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Pitääkö naapuri kutsua apuun, jotta meillekin julkinen puoli saisi ATK- järjestelmänsä kuntoon?

Itse olen aina ihmetellyt, että miten meillä ylipäätään julkinen puoli ei osaisi ihan itse järjestää taloudellisestikin paljon kannattavampaa hoivapalveluja ympäri Suomen kuin yksityiset pörssiyhtiötkin? Eikö heillä ole enimmäkseen sama koulutus ja vaatimustaso?
Vai kerätäänkö julkiselle puolelle ne kaikki onnettomammat tapaukset hoitamaan ja johtamaan mm. vanhainkoteja ja nuorisokoteja? Nyt maksamme ylimääräiset bonukset yksityisille toimijoille, johtajille, sijoittajille ja vielä riittää rahaa vietäväksi paratiisisaarillekin. Olenko ihan tyhmä, vai miksi en tätä yhtälöä ymmärrä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #19

Vastasit juuri itse tuohon julkisen sektorin tehottomuuden ongelmaan.

Julkisen sektorin tuottamien ja järjestämien palveluiden hinta on väittämäsi mukaan nyt korkeampi, mitä yksityisen toimijan kustannukset, mukaan lukien yksityisten bonukset johtajille, sijoittajille ja rahaa vietäväksi paratiisisaarillekin.

Hoito- ja hoivapalveluissa kilpaillaan pääosin vain tehokkuudella ja työpanoksella palkanmaksun perustein, muiden kustannusten ( mm. tilat, energia, vesi ) ollen palvelun järjestäjille oletettavasti jota kuinkin samanlaiset.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Missä on julkisen puolen insentiivi tehostaa toimintaansa? Siellä tehokkaampi toiminta ei valu hoitajien, lääkärien ja johtajien taskuun vaan poliitikot tekevät vain budjettileikkauksen.

Ihminen on siitä hassu otus että se tekee asioita paremmin jos siitä saa palkinnon. Vähintään massana tarkasteltaessa ihminen ei ole muuta kuin Pavlovin koira.

Mitä väliä sillä veronmaksajille on maksetaanko ylimääräiset eurot tehottomuudesta julkiselle vai yksityisen firman henkilökunnalle ja omistajille? Eikö meidän pitäisi tähdätä siihen että eurolla saadaan mahdollisimman paljon? Riippumatta siitä kuka muu siitä hyötyy. Mitä pahaa siinä on että joku muukin hyötyy? Sehän on win-win, toisin kuin tehottomuudesta johtuva häviö jossa kaikki jäävät tappiolle. Vähemmän hoitoa eikä voittoja.

Yksinkertainen selitys kilpailun erinomaisuudelle on se että kymmenen samaa ongelmaa ratkovaa porukkaa saa todennäköisesti aikaan paremman ratkaisun kuin yksi porukka joka sitä ratkoo. Pitkän matkan juoksussakin käytetään usein "jänistä" joka saa muutkin juoksemaan kovempaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #24

Savon Sanomissa kirjoitettiin Aalto Yliopiston tutkimuksesta viime viikolla, jonka mukaan Suomi ja Kreikka ovat ainoat OECD-maat, joissa julkisen sektorin lääkäreillä on kuukausipalkka ilman tulosperusteita.

Miten kävisi Suomen terveyskeskusten jonoille suoriteperusteisen palkkauksen myötä, jos käyttöön otettaisiin vaikka 1980-luvullakin käytössä ollut " nuppitaksa "- eli jokaisesta vastaanotetusta potilaasta lääkärille mukavat bonukset.

Em. tutkimuksessa hämmästeltiin niitä eroja mitä maiden välillä oli lääkäreiden vastaanottamien potilaiden määrissä. Tähän dataan voi käydä tutustumassa kuka hyvänsä googlaamalla OECD Health Data online.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tehokkuus -kriteeri on hyvä, mutta kyllä sitäkin pitää käyttää varoen terveyhoidossa. Helposti tehokkuudesta tulee vastakohta laadulle. Taitaa ainakin vanhustehuollossa tehokkuudella olla aika ikävä kaiku.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Täysin samaa mieltä, mutta jonkinlainen mittari kyllä olisi tarpeen pelkän rahallisen kustannusmittarin lisäksi.

Suomessa on esitetty rankkaa kritiikkiä niin julksten terveys-ja hoitopalvelujen laadusta, kuin myös yksityistenkin.

Britanniassa on mitä ilmeisemmin toimiva, laadukas ja kustannustehokas terveydenhoito järjestelmä, joka on vieläpä täysin ilmainen potilaille. Yksityiset terveysasemat huolehtivat kaikesta perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoidon ollen pääosin julkista palvelujen tarjontaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset