meeviren

Nytkö eriarvoisuus poistuu?

  • Muuttoliike Suomesta
    Muuttoliike Suomesta

Poliitikoille ”eriarvoisuus” on loppumaton innostuksen lähde: miten uutterasti he taistelevatkaan eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Avuksi kutsutaan jopa ”asiantuntijoita”, ja luvataan panna asioihin vauhtia. Kerrankin asioille tehdään jotain!

Keskiviikkona julkaistun Juho Saaren johtaman ”eriarovisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti” tarjoaa kymmeniä ranskalaisia viivoja, joihin voi viitata mahdollisina toimenpiteinä, joilla eriarvoisuus saadaan poistettua Suomesta. Vai saadaanko?

En oikein usko. En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso? Ovatko nämä tavoitteet riippumatta omista ponnistuksista ja pyrkimyksistä? Luulisi, että jos tavoitteena todella on eriarvoisuuden kitkeminen, ainakin tavoite jotenkin täsmennettäisiin.

Mutta ehkä sitä on turha vaatia. Mutta palataan itse asiaan. Mitä meille on tarjolla tässä eriarvoisuusraportissa?

Hieman hämmentävää on se, että raportissa puhutaan paljon tuloloukuista (ei kannata mennä töihin tehdä töitä koska tuet ovat suuremmat) ja siitä, että maahanmuuttajat eivät ”kotoudu” ja pääse kunnolla työelämään. Samanaikaisesti kuitenkin poliitikot pitävät suurta ääntä siitä, että työvoimasta on kova pula ja työlle ei löydy tekijää. Tällaisessa tilanteessa tulee ensimmäiseksi mieleen, että ehkä tuet ovat liian suuria, eikä suinkaan se että tuet ovat liian pieniä tai julkisen vallan panostus on liian pientä.

Toki on järkevää yrittää poistaa tuloloukkuihin liittyviä kakkien absurdeimpia piirteitä (niitä joissa marginaalivero hipoo, tai jopa ylittää 100 prosenttia). Mutta tuloloukkuongelma on paljon suurempi kuin muutaman kymmenen euron lisän kuukausituloihin kuukaudessa (mitä ehdotetut muutokset itse asiassa edustavat). Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen. Jos julkisten menojen BKT –suhde lähentelee 60 prosenttia, tuloloukuista ei millään järjestelmällä päästä eroon. Loukut vain siirtyvät paikasta toiseen.

Kuitenkin kaikki raportin suositukset noudattavat jo tutuksi tullutta perusideologiaa, jossa valtio on se pelastava enkeli. Se tehostaa, kehittää, parantaa, edistää…….  Esimerkiksi: ”siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen”. Maksaa vain 100 miljoonaa euroa. Kuluu hieman kategoriaan kuin kaikille ilmaiset sähköpyörät ja ilmainen ehkäisy. Koska yhteiskunnan tukien (tulonsiirtojen) anominen koetaan alentavana ja koska tukien vajaakäyttö suuri ongelma, on tukien saaminen tehtävä mahdollisimman helpoksi (yksi anomus, yksi luukku). Kaikilla asioilla vaan on yleensä se toinen puoli. Luulisi jotain opittavan siitä menokehityksestä, joka liittyi toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtymiseen KELAlle. En tiedä, onko niin ylentävää maksattaa suomalaisen hyvinvointivaltion kustannuksia ulkomaisella velkarahalla.

Aika ymmilläni olen myös asuntopolitiikkaa koskevista suosituksista, joiden mottona on “Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia”. Suositus tosin sisältää vain tuttua liirum laarumia tyyliin: “Yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtiovallan kanssa ryhdytään laatimaan vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa pitkäjänteistä strategiaa, johon sisällytetään alue- ja veropoliittiset välineet, infra-investoinnit, MAL-sopimukset, kaupunkiseutujen yleiskaavallinen yhteistyö sekä sosiaalista kestävyyttä lisäävät toimenpiteet. Korkotuetun hankintalainoituksen ehtoja muutetaan siten, että valtion tukemia yksittäisiä vuokra-asuntoja voidaan hankkia omistusasuntojen muodostamista isommista uusista talo- tai korttelikohteista”. Suomeksi tämä varmaan tarkoitta sitä, että valtio laittaa taas rahaa peliin, valtio taikoo jostain halpoja asuntoja. Miten se on mahdollista. Missä maassa sellainen on onnistunut?

Sosiologien ratkaisu eriarvoistumiseen on kautta aikojen ollut yksinkertainen: kiristetään verotusta ja annetaan rahaa köyhille. Kun annetaan riittävästi rahaa, niin köyhyys poistuu. Ajatuksena on, että verotuksen ja julkisten menojen tasolla ei ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin kasvuun (verotukseen ei liity mitään hyvinvointitappioita – oli verotus miten kireää tahansa). Yhteiskunnan tulot ovat nollasummapeliä, josta löytyy aina markkinaratkaisua parempia lopputulemia.  

Kun poliitikoilta tivaa vastausta siihen, miten talous saadaan kasvamaan tai työllisyys paranemaan, vastus on yleensä aina se sama: lisätään koulutusta. Miten viisas vastaus se onkaan – eikä tarvitse astua Hakanimen, pääomapiirien ja muiden lobbareiden varpaille! Mutta koskaan ei presisoida, mitä koulutusta pitäisi lisätä. Media-alaa, naistutkimusta, teatterialaa, elokuvaohjausta, arkeologiaa, vai onko sillä mitään väliä! Koulutuksesta lisäämisestä tulee aina ensimmäisenä mieleen perhetuttavani Antti (nimi muutettu), joka on kohta 35-vuotias, eikä ole koskaan ollut päivääkään töissä (kertoo olevansa hyvinvointivaltion “uhri”). Koulussa hän kävi vain syömässä. Yritän kuvitella, mitä Juho Saaren johtaman työryhmän suositukset muuttaisivat hänen tilannettaan? Pari kouluvuotta lisää olisivat varmaan sopineet hänelle ihan hyvin; itse asiassa hän olisi varmaan suostunut vaikka 50 lisävuoteen, ainakin niin kauan, kuin koulussa olisi ollut ilmainen ruokailu. Köyhähän hän on, mutta ei tilanne muutu siitä miksikään, vaikka hän saisi 35 euroa lisää rahaa menemällä töihin. Tuskin hän menisi vaikka saisi 3500 euroaja tuskin mitkään strategiapaperit muuttavat hänen tilannettaan.

Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä). Mutta ehkä sittenkin kannattaisi pohtia, mikä pitkässä juoksussa on suurin riski Suomen tapauksella pienelle taloudelle. Mitäpä jos hyvätuloiset jonain päivänä kyllästyvät hyvinvointivaltion maksumiehen rooliin. Eikö se ole vain hyvä? Silloinhan me päästään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sellaiseen, jossa kaikilla on yhtä vähän rahaa. Pötypuhetta, mutta ehkä oheinen kuva kertoo, että ei sittenkään.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso?"

Minä uskon olevani tuosta perillä, kuten taannoin tasa-arvon päivänä blogissani kirjoitin:
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Ja hiljattain urheiluun liittyen kommentoin:
http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Uskallat varmasti olla samaa mieltä?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Eriarvoisuus on totta elämässä ja seurausta erilaisuudesta. "Tasa-arvo" on nojatuolilta tuoksuva puolivillainen ideaali, puhdasta Hollywood-sosiologiaa. Siinä lienee perimmiltään kyse eriarvoisuuden "kohtuullistamisesta" erilaisuuden funktiona - voisiko se edes olla mitään muuta?

Jos pienelle, keskikokoiselle ja isolle annetaan joka päivä sama määrä leipää, niin onko kyseessä tasa-arvo? Vai onko kyseessä eriarvoisuus, jossa pienintä suositaan?

Päätän Opetusministeriön eräässä yhteydessä käyttämään sloganiin: "Tasa-arvotyö on taitolaji."

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Eriarvoisuuden poistaminen tarkoittaa sitä, että lääkärillä ja hotellin kerrosvartijalla (joita oli ainakin Neuvostoliitossa) pitäisi olla suunnilleen sama tulotaso.

Koulutuksen lisääminen Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa lisää tehottomuutta. Asia olisi toisin, jos opiskelija joutuisi rahoittamaan opintonsa pääosin itse. Silloin valintojensa kannattavuutta joutuisi aidosti pohtimaan etukäteen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Poliittiselle vasemmistolle on tabu myöntää, että erilaisilla ihmisillä on erilainen tuottavuus. Ja kun tuottavuus on alhaisempi, niin on tottavie eriarvoinen sen kanssa, jonka tuottavuus parempi. Ja paremman tuottavuuden henkilö työllistyy paremmin.
Eriarvoisuuden ja tuloerojen poistaminen olisi sama kuin yksiöt ja kaksiot säädettäisiin maksamaan saman verran. Kuka enää ostaisi silloin yksiöitä.

Mitä koulutukseen tulee, niin juuri Arno Kotro kirjoitti, että olisiko ainakin opettajien koulutuksessa tarvetta vähentää:
http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252576-v...

Hyvinvoivien rälssi ei halua koulutuksesta ja sivistyksestä leikattavan mitään missään, koska omat työpaikat on vaarassa. Ja koska tätä ei voida myöntää, kehitellään hyvin abstrakteja muita perusteluja

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eriarvoistuminen on poliitikon yleisavain, joka ei tarkoita mitään:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226862-e...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On melko jäätävä luku, kun vuoden aikana vakiintunesti 2000 - 3000 korkeakoulutettua siirtyy nettona Suomesta ulkomaille ( ilmeisen pysyvästi ).

Maailman onnellisimmasta maasta muuttavat usein sanovat, että ovat vapaampia ja tuntevat elämänsä muualla olevan enemmän, mitä se Suomessa tulisi koskaan olemaan.

Matti kiinnitti huomiota hallituksen eilen julkistamaan ohjelmaan, jossa ainakin itse näen melkoista painetta julkisen talouden menopuolelle, kuin myös julkisen sektorin kokoon ja byrokratian tasoon.

Politiikot vain nyt ovat sellaisia puheliaita pellehermanneja, jotka ajattelevat kansakunnan ja yksittäisen äänestäjän edun sijaan pelkästään omaa jatkokauttaan ja omaa tulevaisuuttaan - ensisijaisesti kaikesta julkisuudesta ja paatoksesta huolimatta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Eikö median tehtävänä olekin analysoida meille ihmisille näitä asioita? Tämä ei tapahdu koska Suomen media peesaa hallituksen ja valtaapitävien linjaa. Uusi netti-lehti pystyyn, jossa Virenin ynnä muiden tutkijoiden ja ammattilaisten analyyseja luettavissa vapaasti. Analyysit helppotajuiseen muotoon, jotta suurinpiirtein kaikki ymmärtävät ja jaksavat lukea mistä puhutaan. Se olisi sitä tasa-arvoa mielestäni.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Matti Viren asettaa tositärkeitä kysymyksiä. Kysymyksiä, joita valtiollisen päällevyörytyksen jaloissa on esitettävä ja pohdittava. Vastausten sisällöstä, päätelmistä voi olla eri mieltä, mutta se on pienempi paha. Ensin on kysyttävä mielekkäästi ja järkevästi.

Minkä asian suhteen "eriarvoisuus" määritellään ja mikä on sen vastakohta tasa-arvo - tämä on perustava kysymys, jonka nykypoliitikot ja heidän asiantuntijansa tyystin ohittavat tai ottavat naivisti. Mystinen loppuloksellinen tasa-arvo tulojen, koulutuksen, onnellisuuden suhteen on kapea-alainen, salakavalasti johdatteleva, naivi, käytännössä paljolti myös epärealistinen. TV:ssä Juho Saari sanoi että enemmistöllä menee nyt hyvin mutta jokin vähemistökummajainen ei ole siihen päässyt mukaan ja heidät on nyt vedettävä ja sidottava. Mikä on tämä "enemmistö", mikä on tämä "myönteinen kehitys", mitä on se luuseriporukka joka ei sinnittele tai tajua pysyä mukana? Tässä kohtaa mielikuvitukseni laukkaa ja tuo mieleen 1900-luvun alkupuolen hygieniset rotuopit Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin saamelaisten lapset piti eristää ja opettaa enemmistön kulttuuriin, heidän kallonsa ja vartalonsa mitattiin, tutkittiin tieteellisesti, säilöttiin pääkaupunkien arkistoihin, vääränlaiset steriloitiin kansakunnan jalostumiseksi. Vastaava rotuoppi elää tänä päivänä mutta nyt se verhoutuu uusiin keisarin vaatteisiin, ekonomistisesti ja insinöörimäisesti määrittyvään "myönteiseen kehitykseen" (Sipilä, Saari ym).

Vähemmistöjä leimaavia juonteita oli muitakin. Maaseudun köyhälistö oli pelkkää putkinotkoa tai Ilmari Kiannon käkriäisiä. "Kommunistit" piti eristää. Sosiaalipolitiikka oli köyhäinhoitoa.

Tasa-arvo? Sellaisen suhteen on oltava varovainen, vältettävä pintaväittämiä. Yksi elementti löytyy ihmisoikeuksista, perusoikeuksista. Itse innostuin äskettäin ranskalaisen Rancieren ajattelusta. Hänen mukaansa politiikan lähtökohta on ihmisten älyllinen tasa-arvo (blogijuttuni täällä Puheenvuorossa). Kaikki, siis kaikki ovat älyllisesti tasa-arvoisia. Näin nähtynä Saaren, Sipilän ynnä muiden peruslähtökohta (luusereitten mukaanvetäminen, sitominen, aktivointi, kuulustelu, pakottaminen) on ihmisyyttä ja 'tasa-arvoa' loukkaavaa. "Työllistäminen" on alistavaa pintapuhetta.

Asuntopolitiikka ja mitä ehdotelmia Saaren porukka sen ympärille rakentelee, on samalla tavalla pinta-ajattelua. Sen pohjimmaiset motiivit jäävät paljolti piiloon (esim. johdatella ihmiset halvaksi työvoimaksi, instituutioiden ja 'eliitin' kannattelijoiksi, varmistaa kysyntää, HS-tilaajia, ay-jäseniä, kuntaeliiteille äänestäjiä jne jne). Kun esim. Helsingin seudulle ängetään massaa, niin tätä myllyä pyörittävä joukko saa siitä suurta tyydytystä, nauttii keskenään, ovat onnellisia! Samaan aikaan muiden elämä voi käydä nuivaksi, omaehtoinen toiminnallinen sisältö katoaa, älyllinen, inhimillinen tai sosiaalinen tasa-arvo on kaukana. "Hyvinvointi" on eliittipeli, jossa ihmiset ovat nappuloita.

"Mitä koulutusta pitäisi lisätä?" Jälleen erinomainen kysymys Matti Vireniltä. OKM-visioissa sun muissa rehvastelleen että t&k-panos nostettava neljään prosenttiin tai että miljoona ihmistä takaisin koulun penkille. Jälleen kerran: tämä on pintalähtöistä, johdattelevaa, salakavalaa. Se sitoo ihmisiä johonkin ulkoa annettuun (Saaren "myönteinen kehitys").

Tätä kritiikkiä voisi jatkaa ja on jatkettava.

Kauan sitten - Juho Saaren ollessa STM:n virkamies - kuuntelin hänen puheitaan, kyseessä taisi olla Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tilaisuudet. Puheensa alkupuolet hän käytti sen luettelemiseen kuinka kotimaiset tai ulkomaiset tutkimukset, barometrit, lehdet, julkaisut, newsweekit, Korean ajatuspajat, Davosin talousfoorumit, yritysjohtajien haastattelut, etlat evat ynnä muut ovat todistelleet Suomen olevan jumalattoman hyvä, ties maailman paras maa. Jo siinä vaiheessa luottamukseni Juho Saaren viisauksia kohtaan katosi eikä ole palannut. Päinvastoin, aina vaan alemmaksi menee. Juho Saari, hyvinvoinnin professoriksi Jumalan rinnalle nostatettu, on tämä maan eliittien, hyväosaisten sun muiden pääpropagandisti. Siksi hän tänään on Juha Sipilän lemmikki. Insinöörien ja ekonomistien ajattelu liikkuu samalla tasolla, siitä veljeys.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä....Ilma alkaa olla solkenaan SITRA -sloganeista ja poliittista liirum laarumia, eikä oikein tiedä, mihin pitäisi suhtautua vakavasti..

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kauko-idässä joku miljardööri on rakennuttanut vuokrataloja tuhansille ihmisille. Ei ole mennyt valtion rahoja penniäkään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Onnellisuusprofessori Markku Ojasen mukaan meidän pitäisi ruveta jakamaan vaurauttamme. Ruveta kommunistiksi?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Se olisi vain lyhyen tähtäyksen Gosplan, 5 vuoden kuluttua vauraus olisi alkuperäisissä käsissä....

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kun "ongelman" ratkaisuun löytää 20 toimenpide-ehdotusta. tietää, että yhtään todellista ratkaisuvaihtoehtoa ei ole esittää.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Vähän sellainen pessimistinen ote blogistilla, mutta tottahan tuo suurimmaksi osaksi on, mutta ei sitä isoa laivaa hetkessä käännetä, muuten se menee kahtia. Ja aina tulee uudet ehdokkaat, jotka kertovat olevansa edellistään parempi ja se uusi hallitus saa sitten toteuttaa omia "unelmiaan" uuden hallitusohjelman puitteissa. Elämä jatkuu, elämä on laiffii.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi ei kaiketi ole " iso laiva ".

Kokonsa puolesta Suomi voisi olla menestyjä, joka voisi muuntautua nopeasti tarpeen vaatiessa edulliseen suuntaan omaa rahoitusperustaansa ajatellen.

Ehei... Suomesta on tullut pystyssä oleva muutosvastarinnan rautakanki jäätynellä järvenselällä, kun samalla naapurimme Ruotsi on onnistunut muuntautumaan liki Palmen ajan reaalisosialismista nykyiseen maailman menestykseen. Köyhä Virokin on hyvä esimerkki siitä, kuinka mukavasti kehitys etenee, kun pysähtyneisyyden sijaan ollaan valmiita kehittymään huomista ajatellen.

Aivan rehellisesti sanottuna, suomalainen poliittinen päätöksenteko on ollut suurin osin kelvotonta jatkumona Mauno Koiviston ajoista 1980-luvulta lähtien.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tai sitten realistinen ote koska taatusti raportin kirjoittajissa ei ole yhtään niin tyhmää etteivät tietäisi kirjoittavansa sitä samaa sisällötöntä tuubaa kuten aina kunhan kaffetta sai mukavan korvauksen 'työstä'. Ilmeisin näissä on tämä ikuinen vasen käsi oikea käsi, momenttipelleily, jossa sanotaan, että olisi kiva jos x laittamatta lisää resurresseja siihen tai no ylipäätään tekemättä mitään kunhan todetaan, että "olisi kivat jos kevät jo tulisi."

Toisen jutun oppisi jopa tv - sarjoista mm. Designated Survivor sarjassa ex-presidentti neuvoo uutta "älä vain reagoi, luo politiikkaa" ts. tulisi puuttua syihin eikä seurauksiin, hössöttää miten seurausten vaikutuksia voisi lieventää, mikä tarkoittaisi järjestelmäpurkua ja siirtymistä johonkin perustulo + työt päälle malliin jota en tosiaan väitä helpoksi urakaksi mutta pakolliseksi sellaiseksi, jossa perustulo ei ole mikäään häpeällinen tulomuoto, sen saajaa ei ruoskita, koska vihdoin todetaan ettei automaation, robotiikan, tekniikan muutos enää millään työllistä koko kansaa koska yksi robo tekee viiden ihmisen työt ja palkatta.

Pakko nostaa pari helmeä:

36 Tehostetaan turvapaikanhakijoiden terveydentilan arviointia, hoitoa ja
sosiaalipalveluihin pääsyä
Toimenpiteillä arvioidaan turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista
keskeisiä palvelutarpeita ja tehostetaan näihin palveluihin pääsyä. STM ohjeistaa kuntia
paperittomien välttämättömistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista siten, että
ohjeistus ottaa huomioon terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakien säädökset sekä perustuslain
edellyttämän välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Laaditaan valtakunnallinen ohjeistus turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin
riskitekijöiden kartoitukselle ja palvelutarpeen arvioinnille sekä tehostetaan palveluihin
pääsyä varmistamalla kotoutumislain mukaisten valtion korvausten riittävyys.

37 Kohtuullistetaan maahanmuuttajien perheenyhdistämistä
Toimenpiteillä kohtuullistetaan perheenyhdistämiseen liittyviä säädöksiä ja käytäntöjä ja
edistetään siten tehokasta kotoutumista sekä lasten ja perheiden integroitumista suomalaiseen
yhteiskuntaan. Perheenyhdistämistä koskevien säädösten ja soveltamiskäytäntö-
jen kohtuullistaminen siten, että hakemuksen voi panna vireille myös perheenkokoaja ja
että toimeentuloehdon soveltamisessa noudatetaan lapsen ja perheen edun huomioivaa
kokonaisharkintaa, kun kyseessä on toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden
perheenyhdistämisestä tai pakolaiskiintiöön hyväksyttyjen perheenjäsenistä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kohtuullistetaan... Maahanmuuttajista on hyvää vauhtia muodostumassa uusi lisä köyhälistöömme. Luulisi, että politiikka pyrkisi jotenkin estämään tätä kehitystä. Nyt siitä ei näy merkkiäkään.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #15

OECD:lta tuli juuri massiivinen raportti maahanmuuttajien koulumenestyksestä joka ei siis Suomessakaan ole mairitteleva, ei vaikka kuinka kirjoittaa, että kotoutetaan kaksin käsin. Vain esim. Kanada on poikkeus trendiin mikä on varmaan suuri yllätys. En ole huomannut, että Suomen mediat olisivat tästä kirjoittaneet kun taas oli ainakin Die Welt:ssä juttuna (Suomi oli mainuttu[!] ja graafeissa). Eli kuten kaikki tietävät mitään ei tapahdu maahanmuuttajista saamme todellakin uuden lisän köyhällistöömme vaikka kuinka hallitukset koittavat juuri päinvastaista hokea. Ei oikein pieneen ihmismieleen mahdu tämäkään järjettömyys.

http://oecdeducationtoday.blogspot.fi/2018/03/immi...

https://www.welt.de/wirtschaft/article174706968/OE...

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #18

Kanada ottaa kovin selektiivisesti niitä maahanmuuttajia. Tilasto on jo lähtökohtaisesti vääristynyt eikä vertailukelpoinen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #18

Vaikka nämä ovat lähinnä kyselytietoja, ovat tulokset aika jäätäviä. Tuskin erehdyn, jos oletan, että tuloksiin reagoidaan sanomalla, että nyt tarvitaan todella PALJON rahaa integrointiin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #21

Pistän tänkin tuoreen jutun tähän jos joku ei huomannut eli Suomi onnistuu jopa alisuoriutumaan alisuoritujien joukossa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005616173.html

Maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin naapurimaissa – työministeri Jari Lindström haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mitä

Risto Salonen

Kuinkahan paljon auttaisi, jos ihmiset joutuisivat ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja omista valinnoistaan. Nyt nämä kaikki on delegoitu yhteiskunnalle.
Ei haluta myöntää, että ne omat valinnat koulussa ja töissä, ovat viitoittamassa loppuelämää.
Ei ihme, että nuoret haluavat pois täältä elämään omaa elämää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Yleisenä käytäntönä maailmalla on aina ollut ja on edelleen, että kotiutuminen tapahtuu työn kautta ilman sosiaaliturvaa - hanttihommien kautta parempaan elämään.

Sosiaaliturvalla kotouttamisessa on se suuri riski, että siitä tulee pysyvä elämäntapa, josta on jo selviä näyttöjä niin Suomesta, kuin Ruotsistakin.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Hyvä kirjoitus, taas. Itsekin ihmettelin eilen työryhmän ehdotusten heppoisuutta.

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

mm. sosiaalidemokraatit (https://demokraatti.fi/sdpsta-ihmetellaan-saaren-t...) ajavat tätä tasa-arvo höpötystä hinnalla millä hyvänsä? Tämä vasemmistolainen tasa-arvomentaliteetti on kallista ja ei johda mihinkään järkevään lopputulokseen. Ihmisten on pakko ottaa vastuu itsestään - niin on ennenkin tehty ja hyvin on pärjätty. Kun valtio rupeaa paapomaan kaiken maailman 'Antteja' niin hyvä ei seuraa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mielenkiintoista.... Demokraattilehden haastattelussa kansanedustajat Kiuru ja Kymäläinen kertovat, että tulonsiirrot "maksavat usein itsensä takaisin", siksi rahaa pitäisi käyttää enemmän. Olisi kiva joskus nähdä lista niistä harjoituksista, joissa rahat on todellakin "saatu takaisin"

Käyttäjän KatjaSallinen kuva
Katja Sallinen

Huomasin tuossa tutkimuksessa sen, että olisi yhä eläkkeensaajat pistää yleiseen asumistukien piiriin, ja säästöillä sitten antaa lisää takuueläkkeisiin rahaa. Onko kukaan huomannut sen olevan plusmiinusnolla-ajattelua?

Jokainen asumistukilaisen perusomavastuu on noin 50 euroa asumistuen muodosta riippumatta. Yleinen asumistuen lisäksi tuen saaja maksaa omavastuuta 20%. Eläkkeensaajilla se 15% tuloista. Onhan tuo toki epätasa-arvoa. Se kuitenkin nostattaa 5% menoa takuueläkeläisillä, joilla on monella on 750 euroa kuukaudessa. Sipilä ajatteli sitten vain nostattaa takuueläkettä viidellä prosentilla ja me hypitään ilosta kun saamme lisää rahaa? Ei, se on rahan siirtoa, jossa summa on nollan arvoinen. Eläkeläisten köyhyys pysyy samana. Olemme tasa-arvoisen epätasa-arvoisia, jossa me joudumme nöyrtyä tasa-arvoon pysyessä taloudellisessa kuopassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten voi puhua kuopasta kun saa rahaa vastikkeetta? Se se vasta on epätasa-arvoa että kaikki eivät saa. Jotkut joutuvat olemaan ilman ja osa jopa maksamaan, samalla kun toiset vain saavat.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On se aika erikoinen "säästö". Mutta on vaikea ennustaa, mikä on lopullinen nettovaikutus. Aina kun asumistukea on "uudistettu", menot ovat kasvaneet.

Hilkka Keränen

Miten niin eivät kaikki saa? Jokainen työikäinen voi ottaa loparit ja ilmottautua te-toimiston työttömäksi työnhakijaksi. Karenssiajan (90 pv) jälkeen saa ansionsidonnaista päivärahaa, jos kuuluu liittoon (kommunisti -kele!). Olematta kommunisti, saa Kelan työmarkkinatukea 32,40€/päivä. Käteen jää n. 600€/kk. Sittehän saapi as.tukea, jos ruokakunnan yhteenlasketut bruttotulot on tarpeeksi alhaiset. Kelan sivuilla on laskurit. Sinne vaan laskemaan. Toimeentulotukeakia voi saada, samoin edellytyksin kuin as.tukeakin. Paitsi että tt-tuessa otetaan huomioon säästöt, sijoutukset, kulkuneuvot yms. Kaikki nämä pitää "syödä" pois todistettavasti, ennenkuin vastikkeettomat etuudet alkavat virrata tilille.
Jos kaikki tuet poistettaisiin, niin yhteiskuntarauha olisi melko äkkiä historiaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Jos kaikki tuet poistettaisiin, niin yhteiskuntarauha olisi melko äkkiä historiaa."

Ehkä se olisi sen arvoista? Ajan kanssa poliisi varmasti saisi tilanteen kuitenkin hallintaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ennen 1960 -luvun loppupuolta, tukia ei juuri ollut, mutta silti oli aika rauhallista (rauhallisempaa kuin nyt). Ennen ensimmäistä maailmansotaa julkiset menot olivat alle 10 % suhteessa BKT:n arvoon. Silloin kuitenkin rakennettiin nykyiset kaupungit, koulut, oikeuslaitos ym. toimivat

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Äkkiseltään tuo raportti näyttää tosiaan erlaisten poliittisesti mahdollisten kikkojen tilkkutäkiltä. Nåkisin mielelläni komaptimpia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan maatamme tulisi ohjata. Jos saisin päättää, pyytäisin muutamilta eri poliittisia kulmakuntia edustavilta kerhoilta niiden mieltymysten mukaisia ehdotuksia siitä, miten tämän raportin ehdottamia ja muita keinoja tulisi (ja ei tulisi) käyttää Suomen kehittämiseen. Oletuksena kai se, että eriarvoisuus ei ainakaan lisäänny, ja yhteiskunnan rakenne yksinkertaistuu ja suoraviivaistuu (eli miinuksia sekaisista ehdotuksista ja plussaa selkeistä). Ehkä osa ehdotuksista olisi myös taloudellisesti järkeviä :-).

anita frisk

Kiinnitin itsekin huomiota tuohon blogistin mainitsemaan kohtaan raportissa eli maksuttomaan varhaiskasvatukseen 5-vuotiaille. Ja varsinkin perustelukohtaan: "varhaiskasvatus on parhaita investointeja yhteiskunnan eheyteen ja tasa-arvoon." Aika hatarissa käsissä on yhteiskuntamme eheys (mitä se sitten tarkoittaneekin) jos se on jätetty viisivuotiaiden ipanoiden vastuulle. Vanhasuomeksi muuten kasvatus tarkoitti sitä kotona tehtävää ja koulutus sitten kodin ulkopuolella tapahtuvaa. Termejä sekoittamallahan saa aina asiat hämärrettyä.

Toinen kohta oli tuo asuntotuotanto-maalailu, kukapa nyt ei kannattaisi edullisten asuntojen rakentamista. Mutta keille niitä asuntoja sitten on tarkoitus rakentaa? Pk-seudulla suuri osa muutto"voitosta" tulee humanitääristen maahanmuuttajien taholta koska on jakamaton ihmisoikeus muuttaa tänne sillä sekunnilla kun oleskelulupa napsahtaa kouraan. Tätä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä se ei veronmaksajien kannalta suinkaan ole. En oikein kansantalouden kannalta näe järkeä siinä että mahdollisesti veroja välttelevät ulkomaalaiset rakentavat asuntoja työllistymättömille ulkomaalaisille maan kalleimmille neliöille.

Koulutus on tietenkin kannatettavaa, mutta voisikohan panostaa enemmän siihen laatuun eikä määrään? Ja kohdentaa sitä yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin eikä siihen mikä nyt nuorta sattuu huvittamaan. Maksullisuus on muuten aika hyvä kannustin; kummasti opiskeluajat pidentyivät sitä mukaa kun opiskelijoille tuli erilaisia etuuksia. Perusteluina mm. se, että "en uskalla valmistua kun työtä ei kumminkaan saa". Ja vanhemmille sukupolville: "hyvähän teidän on puhua kun pääsitte töihin jo 15-vuotiaina". No juu, ja takuulla jokainen vapaaehtoisesti.

Tekikö tämä Saaren työryhmä raportin muuten virkatyönä vai Himanen-periaatteella? Jälki kuitenkin yks yhteen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Asuntotuotannon lisääminen ?

Tiettävästi Suomeen rakennetaan v. 2018 enemmän uusia asuntoja, kuin koskaan ennen yhden vuoden aikana. Vieläkö tästäkin tulisi kiihdyttää velkarahoin ?

Omituinen sepostus tämä Saaren työryhmän tekele.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sinä etymmärrä, nyt valmistuvat eivät ole kohtuuhintaisia. Kuhtuuhinnan (oikean hinnan) tietävät vain ne, jotka tietävät.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #35

Miettikää nyt vaikka 3d prinntausta jonka tulisi toisaalta romahduttaa uuden talon hinta, toisaalta taas joku vetää senkin pilviin ja toisaalta sehän puhkaisisi koko asuntokuplan saaden pikkuisen romahduksen aikaan (vain ajan kysymys nyt testaillaan kai elementtien tekoa)

Käyttäjän 8mirsuurla kuva
Kasimir Suurla Vastaus kommenttiin #36

Niimpä ! Halutaanko kohtuuhintaisia asuntoja edes kilpailemaan markkinoille?
Hyvää keskustelua kyllä näitä muutkin lukee, kuin jotka täälä äänessä :)

https://tekniikanmaailma.fi/melkoinen-keksinto-3d-...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #35

Kohtuuhintaisia asumuksia on mahdoton rakentaa korkeiden verojen ja kustannusten rasittaessa hintatasoa ilman valtion ja kuntien rahamassien avaamista, joka toisaalta tietysti tarkoittaa julkisen velkaantumisen lisääntymistä.

Kohtuuhintaisia asumuksia ei ole kasvukeskuksissa, mutta niiden ulkopuolilla kyllä yllin kyllin vanhojen rakennusten tarjonnasa. Syrjäkylille uuden rakentaminen on Pelle Pelottoman hommaa ja lujaa uskoa tulevaisuuteen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #37

Yksi sekä velkaantumisen vähentämiseen, että kohtuuhintaisiin asuntoihin tähtäävä strategia voisi olla sellainen, että lopetetaaan asumistuet (kaikki muut paitsi kaikkein ilmeisimmät perinteiseeen sosiaalitoimintaan liittyvät tapaukset).

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #39

Ehkä verotus on vielä tärkeämpi. Saaren "komitea" olisi tehnyt "miehen työn", jos se olisi selvityttänyt vaikka sen, miten paljon asuntojen hinnoissa on julkisen vallan määräämiä veroja, tariffeja ja maksuja. Veikkaan, että siltä puolelta löytyy yllin kyllin keinoja hintojen "halpuuttamiseen",

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #45

Näen Suomen asuntotilanteen oikeastaan niin, että mitään suurta hintaongelmaa ei ole. On totta, että Helsingissä asunnot ovat varsin kalliita. Mutta toisaalta se, että pääkaupungin ja suuren kaupungin hinnat ovat korkeita, on täysin luonnollista, eikä tuosta trendisä voi oikeastaan päästä millän eroon. Mikään asuntoen halpuuttamiseen upotettu rahasumma ei tule tuota ilmiötä poistamaan.

Helsingin korkeat asuntojen hinnat eivät ole myöskään mikään eriarvoisuusongelma, sillä Helsingin asuntojen korkea hinta puree kaikkiin suomalaisiin samalla tavalla. Ongelmallisimmassa asemassa on kai Helsingin keskustassa sukupolvien ajan vuokra-asunnosa eläneen perheen vesa, jolla ei ole enää varaa asua siellä. Mutta tässäkään tapauksessa en pidä sitä liian pahana ongelmana, että hän joutuu ehkä asumaan Vantaan lähiössä Helsingin keskustan sijaan. Yhteiskuntamme on perinteisestu hyväksynyt sen, että ihmiset ovat joutuneet vaihtamaan asuinpaikkaansa tulojen ja varallisuuden asettamien taloudellisten reunaehtojen vuoksi.

Julkinen valta voisi kyllä keventää asumiseen liittyviä veroja, tariffeja ja maksuja, sillä hyvä asuminen on mielestäni asia, joka kannattaa kansalaisille turvata. Asunnon hinta voisi siis minun puolestani olla niin korkea kuin sijainti ja rakennuskustannukset markkinoilla määräävät, mutta mitään (muusta omistamisesta poikkeavia) lisämaksuja en asumispuolelle ujuttaisi. Enkä siis tukiaisiakaan. (ehkä ei nimenomaan jo ylikuumenneelle pääkaupunkiseudulle)

Käyttäjän MikkoHeikkinen kuva
Mikko Heikkinen

Leikkaisitko siis mielelläsi kaikkia sosiaalietuuksia? Myös niiden sairaiden ja vajaakuntoisten/työkyvyttömien jotka muun paikan puuttuessa ovat kortistossa? Hyväpalkkaisilla ihmisillä on valtava tarve kokeilla kuinka vähällä köyhä suomalainen pärjääkään. Koskaan ei puhuta siitä, että ehkä palkat ovat liian pieniä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

38# Keskivertotulonsaajien palkat ovat alimitoitetut suhteessa elinkustannuksiin. Pienet palkat merkitsevät myös pieniä eläkkeitä. Sen tason eläkkeillä ei tässä maassa voi oikeasti elää. Monet kituuttavat vain siksi, että vaihtoehtoja ei ole.

Ja sitten se asuminen. Miksi pääkaupunkiseudun ja suurempien kaupunkien vuokrataso on ylimitoitettu? On selvä, että yhteiskunnan maksettavaksi jää valtava määrä tukia, joilla vuokranantajat juhlivat. Meille on pesiytymässä jo ulkomaiset asuntosijoittajat, sillä he ovat ymmärtäneet, miten hyvin asunnoilla voi riskittömästi tienata.

Ja todettakoon vielä, että Ylen johtaja Kivisen v. 2017 tulot olivat yli kolmesataatuhatta. Kyllä tuolla summalla pärjää, jopa Suomessa:))

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikä ihmeen "köyhä suomalainen"? Toimeentulotuella pääsee maailman suurituloisimpaan desiiliin ja ruikutus senkun jatkuu. Kun mikään ei riitä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eivät kaikki tukien saajat ole sairaita ja epäonnen kolhimia yhtä vähän kuin kaikki rikkat ovat lotossa voittaneita Roope-Ankkoja.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

"Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä)"

Tuossa kai se on moottori poliittiselle pelille tai näytelmälle. Tausta länsimaisen demokratian lainalaisuuksille, ainakin sille mistä sosialidemokratia saa voimansa. Voiteluaineina ihmisten itsekkyys ja kateus.

Maa jossa tasa-arvoisuus edes suunnilleen on saavutettu löytyy vain fiktioista, satu- tai sadunomaisista kirjoista. Että eriarvoiset (lahjakkaat, luovat jne) saavat elintilaa lienee edellytys parhaalle mahdolliselle tasa-arvoisuudelle kokonaisuuden vinkkelistä kattsottuna.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogin alussa oleva Tilastokeskuksen graafi korkeakoulutettujen muuttoliikkeestä 2011-2016 antaa ajattelemisen aihetta, ja kertoo Suomesta paljon merkittävämpiä asioita kuin kyseenalainen " maailman onnellisuusvertailu".

Miksi täältä Tanhupallojen maasta haluaa muuttaa pois tuplamäärä korkeasti koulutettuja, verrattuna onnellisten ihmemaahan tuleviin vastaavalla taustalla? Onko vero- ja hintahelvetissä asuminen sittenkään uhrausten arvoista, jos ulkomailla pääsee paremmin toteuttamaan ja kehittämään itseään, ja työnsä tuloksista saa pitää itsellään kohtuullisemman osuuden?

Jos lahjakkain ja tuottavin väestönosa haluaa maasta pois, jossakin on vikaa ja pahasti. Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavien olisi syytä selvittää noiden 2500:n jaloillaan äänestäneen perusteet erittäin tarkasti ja ottaa opikseen, mitä olisi syytä korjata. Taloudellisen pohjan pettäessä (minkä uhkaan graafi viittaa pitkällä tähtäyksellä) hupenee ennen pitkää myös onnellisuus kaikilla käytetyillä mittareilla mitattuna.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tärkeää olisi katsoa lukua syvemmälle, toki veroilla yms on vaikutusta ja kenties suurikin. Ne korkeakoulutetut pois lähteneet, jotka itse tunnen, ovat olleet joko tutkijoita tai sitten tuotekehittäjiä. Suomen sekä julkiset että yritsyten panostukset näihin alueisiin ovat laskeneet vuodesta 2009 lähtien.

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus). Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Myös mitattuna henkilöstön määrällä sekä henkilötyövuosina lasku on merkittävä.

Itse veikkaan tuotekehityksen ammattilaisena, että kokemukseni lähipiiristä muuttaneista saattavat olla laajempikin ilmiö. Verotuksella on osansa, mutta myös näiden alueiden panostusten jatekemisten vähenemisellä. Ikävä kyllä tämä vaikuttanee menestykseemme pitemmällä aikajänteellä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Toisaalta, myös maahan tulleiden korkeasti koulutettujen määrä näyttäisi olevan hienoisessa nousussa – mihin töihin ja mille toimialoille he ovat tulleet?

Oikaisuna omaan viittaukseeni 2500 henkilöstä, tämähän on vain korkeasti koulutettujen muuttotappion määrä, lähtijöitähän on 5000. Siinä ei itsessään olisi huolen aihetta, jos he ovat vain hakemassa oppia ja kokemusta ulkomailta. Mutta elleivät he halua palata, siinä on todella vakava syvemmän tutkiskelun paikka, minkä tulisi johtaa rakenteiden korjaamiseen.

Entä menestyvät toimialat juuri alkaneella nousukaudella: eivätkö nekään yritykset usko tarvitsevansa tuotekehittelyä pärjätäkseen kilpailussa pitkällä tähtäyksellä? Panee kysymään pätevän johtamisen perään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Korkeasti koulutettujen ohessa myös suuri määrä lahjakkaita yloppilaita hakeutuu yliopistoihin ulkomaille. Suuri osa tästäkin aivoviennistä löytää pysyvästi uuden kotimaan Suomen ulkopuolelta.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Ulkomaille hakeutuvat ne, jotka eivät Suomessa pääse yliopistoihin. Suomalaisista ei taida paljon lahjakkuuksia löytyä. Vilkaisemalla vaikka yliopistojen väitöskirjan tekijöiden kansallisuusjakautumaa saa tästä aika vakuuttavan todistuksen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #51

Jos puhutaan graafin kuvaamista korkeakoulutetuista, heillähän on jo yliopistollinen tutkinto.

Mihin yliopistojen koulutusohjelmiin Suomessa ei pääse / mitä tutkintoja haetaan ulkomailta?

Mistä löytyy väitöskirjan tekijöiden kansallisuusjakautuma? – Tohtoreiden työttömyydenkin sanottiin olevan ongelma laman aikana, miten lie nousukauden alettua?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #51

Useimmat lahjakkuudet lähtevät ulkomaille jo heti lukion jälkeen. Kilpailu on äärimmäisen kovaa myös hyvissä ulkomaisissa yliopistoissa. Joissakin otetaan sisälle vain 1 % halukkaista, vaikka näide halukkaidenkin taso on jo kova. Monet tekevät päätöksen muuttaa pois Suomesta jo 18 vuotiaina.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #51

Ei se nyt niin yksinkertaista ole. Blogissa oleva kuvakin kertoo korkeakoulututkinnon suorittaneista. Aivan liian monta lääkäriä ja sairaanhoitajaa. Elokuvaohjaajista ei ehkä ole niin väliä...

Käyttäjän ViliLustman kuva
Vili Lustman

Suomessa ei ole eriarvoisuusongelmaa. Ahkeruudesta ja kyvykkyydestä pitää palkita. Suomessa kuitenkin on köyhyysongelma ja köyhyyteen ratkaisu on työn, yrittämisen ja kaupankäynnin esteiden poisto. Tämän takia vasemmisto tykkää puhua "eriarvoisuudesta", mikä ei maailman pienimpien tuloerojen maassa tarkoita mitään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Ahkeruudesta ja kyvykkyydestä pitää palkita".... Mitenkä Suomessa palkitaan? Ei tule heti mieleen.

Käyttäjän ViliLustman kuva
Vili Lustman

Ei mitenkään. Siksi meillä on niin valtavasti toivottovia ja toimettomia nuoria, jotka kokevat, etteivät kykene parantamaan elintasoaan vaivannäöllä. Jo peruskoulu opettaa meidät siihen, että ahkeruudesta ei palkita.

t. 2000-luvulla peruskoulun käynyt

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset