meeviren

Vehviläinen

 

Yritän taas kerran saada selvää, mistä tulevat SOTE -uudistuksen luvatut kolmen miljardin säästöt. Kunta- ja uudistusministeri (oh, uudistusministeri, mikä upea orwellilainen termi!) puhuu A-studiossa 4.4. Kasetilleni jäävät lausahdukset ”kukaan ei voi sanoa”, ”ei meillä voi olla yksityiskohtaista excel –taulukkoa” . Miksi menot supistuvat? ”Meillä on vähemmän järjestäjiä, parempia toimintatapoja, parempaa tiedon käyttöä, ennalta ehkäisevää, panostetaan kuntoutukseen, oikea-aikaista hoitoa, teknologiaa, johtajuutta..... ”. Jokainen varmaan ymmärtää, että jos tämä hölynpöly on kaikki, ministeri voi sanoa, kolmen miljardin säästöt ovat nekin vain poliittista hölynpölyä.

Hieman paremmin ymmärrän toteamuksen, että valtiolla on kustannusten leikkuri rahoitukseen. Jos valtio leikkaa kustannuksia kolme miljardia, niin tietenkin syntyy säästöjä. Mutta sitten on turhanaikaista Vehviläisen tavoin sanoa, että ”emme tavoittele asiakasmaksujen korottamista”. Emme tavoittele, mitä se tarkoittaa? Turha kysyä Vehviläiseltä. Kaikki ne kerrat, jotka ole kuullut hänen sanovan jotain, ovat jättäneet jälkeensä kysymyksen: mitä ihmettä hän puhuu, kun en ymmärrä mitään? Puhuuko hän suomea, vai joita suomen kielen orwel -murretta?

En voi sanoa, että seuraisin asioita kovin valppaasti, mutta jotenkin tuntuu, että SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen lukemattomia perustavaa laatua olevia kysymyksiä on aivan ilmassa, eikä niihin ole saatu mitään järkeviä vastauksia.

Kutien tehtävistä (menoista) häviää yli 50 % (tai oikeastaan lähemmäs kaksi kolmasosaa). Jäljelle jäävät oikeastaan vain koulutus ja kaavoitus & rakentaminen. Kysymys kuuluu; mihin tämän ”uudistuksen” jälkeen oikeastaan tarvitaan enää kuntia. Mitä tarkoittaa kunnallinen itsehallinto kunnissa, joilla ei ole mitään tehtäviä. Tehtävät siirtyvät de facto valtion virastoille, joissa on näennäinen demokraattinen rakenne (valtio antaa rahat (> 90%) ja määrää standardit; mihin ihmeessä tarvitaan useita satoja poliittisia komissaareja muka edustamaan kansalaisia?).

Mitä tapahtuu kuntien työntekijöille. Niitä on sentään yli puoli miljoonaa? Mitä tapahtuu kunnan/kaupunginjohtajille ja muille viskaaleille. Mitä tapahtuu kunnanjohtajien ym. palkoille, jos heidän tehtäväkentästään häviää 60 %.

Tehdyistä kuntaliitoksista saa hyviä vinkkejä. Väki ei supistu, eivätkä kustannukset, vaikka niiden pitäisi. Saamme vain yhden uuden byrokraattikerroksen aiemman kahden lisäksi. Onneksi uudistusministeri sentään lupaa, että ”Kunnat eivät saa periä liikaa veroa SOTE -uudistuksen jälkeen”. Kuka sen ”hoitaa ja millä valtuuksilla”?

Eilen Vehviläinen ilmoitti, että pääkaupungin edustajien kritiikki tulee liian myöhään. Voi olla. Mutta milloin ehdotuksesta voi oikein keskustella, kun koskaan ei laiteta pöydälle konkreettisia pelimerkkejä ja aidosti keskustella? Tosin näinhän se suomalaine hallinto aina toimii. ”On liian aikaista keskustella asiasta”. ”Kaikki on vielä auki”. ”Uudistusta voi vielä muuttaa sen jälkeen, kun se on hyväksytty”. ”Nyt on kyllä liian myöhäistä tehdä mitään muutosehdotuksia”.

PS Professori Aimo Ryynäsen kommentit kannattaa muuten lukea.

https://areena.yle.fi/1-4247267?autoplay=true

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kuntaministeri-kunnat-eivat-saa-peria-liikaa-veroa-sote-uudistuksen-jalkeen/5563396#gs.6V6GpPQ

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245376-professorilta-tyly-arvio-maakunt...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä ja havainnollinen kirjoitus! Miksi ei lehdistömme avaa näitä asioita kansalaisille? Poliittisten päätösten analysointi ja avaaminen ymmärrettäväksi kieleksi on lehdistön päätehtävä, jonka se laiminlyö räikeästi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Valtalehdistö ei käsittele poliittista päätöksentekoa tasapuolisesti. Esimerkiksi Hesari, Uusi Suomi ja Suomen Kuvalehti eivät päästä läpi vakavia uhkia sote-uudistukselle, jopa asiallisia kommentteja sensuroidaan, mutta toisinpäin menee läpi hyvinkin kevyttä tavaraa. Uuden Suomen kunniaksi on kuitenkin sanottava nämä blogit. En ole niissä havainnut ainakaan soten suhteen sensurointia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Aivan vanhasta muistista nyt toteaisin, että kunnilla on n. 550 erilaista valtiovallan määrättyä tehtävää, joka on jo turkasen paljon.

Kuinka monta näistä byrokratian kukkasista on edelleen lailla määrättynä kuntien vastuulla v. 2019 ?

Veikkaisin kovasti lukua 570 - eli pientä kasvua byrokratiaan edelleen poistotalkoiden sijaan.

Hm. Sitten tämän päälle vielä uusi viritelmä 18 maakunnan mallinnuksen mukaan.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Tuon "Suomen kielen orwel -murteen" hallitse myös mm. Vesa-Matti Saarakkala (sin).

http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252676-maakun...

"En voi sanoa, että seuraisin asioita kovin valppaasti, mutta jotenkin tuntuu, että SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen lukemattomia perustavaa laatua olevia kysymyksiä on aivan ilmassa, eikä niihin ole saatu mitään järkeviä vastauksia. "

Tästä mieleeni, salliiko professori, jos kysyn häneltä: Onko mikään mediatalo tullut kysymään teiltä erikseen mitään laskelmia koskien tulevaa SOTE-maakuntauudistusta tai tiedättekö, että joltain toiselta tuntemaltanne alan asiantuntijalta olisi kysytty?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Yllättävän vähän on itse asiassa kyselty; pari kertaa on tullut puheeksi, mutta silloinkin aika vähän tullut vastaan yksityskohtia.
Toki 3 miljardia voidaan pirstoa pienempiien eriin, mutta en ole vakuuttunut oikein yhdestäkään "erästä". Eiköhän kysymys ole enemmäkin tavoitteesta kuin perustelusta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse olen ainakin niin lopen kyllästynyt Vapaavuoreen ja hänen pormestaritar-haaremiinsa että pieni lisähinta maakuntaruhtinaista ei haittaa kun saa katsella noiden pyristelyä valtion riisuessa heiltä vallan.

Sirkushuvit maksaa.

Jännä nähdä kuinka käy helsinkiläispoliitikkojen suosikkiaiheiden kuten laittomasti maassa olevien sote-palveluiden.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei tässä taida kellään olla oikein puhtaita jauhoja pussissaan. Kukaan ei vaan kehtaa tunnustaa, mikä on loppujen lopuksi oma intressi.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Vertailuksi.
Suomeen on tulossa n. 1200 maakuntavaltuutettua (Uudellemaalle 99), joilla siis ei tule olemaan budjettivaltaa eikä kai lainsäädännöllistävaltaakaan (valtaa kyllä siirtyy pois kaupungeista, muttei niinkään maakunnille vaan enemmän eduskuntaan).
Paperittomia arvioidaan Suomessa olevan 2000-10000 riippuen, keneltä kysytään*. Minä en näe mitään syytä, miksi heidän asemansa muuttuisi tässä uudistuksessa. Kunnat eivät nytkään päätä, kuka saa hoitoa(palveluita) ja kuka ei. Kunnat ja tulevaisuudessa kait maakunnat päättävät lähinnä vain sen tasosta. Muutenkin tuo paperittomuus kysymys on hallitustason asia.

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/591749-pap...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Viren vetää ongelman yhteen tässä lauseessa: "SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen lukemattomia perustavaa laatua olevia kysymyksiä on aivan ilmassa, eikä niihin ole saatu mitään järkeviä vastauksia".

Sen sijaan on perusteluiksi mainittu vaikka minkälaisia aivan äärimmäisiä typeryyksiä kuten, että uudistusta on valmisteltu jo yli 10 vuotta, siihen on käytetty jo puoli miljardia rahaa tai jopa että kun tässä ajassa ei ole parempaa ratkaisua löytynyt sellaista ei ole. Viimeisintä huutoa oleva versio on, että vaikka esitys ei ole täydellinen, nyt on aika se hyväksyä. Siis väitetään epäsuorasti esityksen olevan ainakin hyvä vaikkakaan ei täydellinen! Hallitus siis käyttää aivan karkeimpia hybridivaikuttamisen konsteja. Tällainen on jo äänestäjien pilkkaamista.

Asiaperusteitakin on yritetty lähinnä Hetemäen toimesta. Minua vähän mies säälittää, sillä ei hän voi itsekään uskoa esittäneensä jotain nimenomaan hallituksen sote-uudistusta tukevaa. Hänen mainitsemansa seikat kun koskisivat yhtä hyvin vaikkapa nykyisen terveydenhuoltomallin evoluutioversiota - itse asiassa esimerkiksi tietotekniikan osalta jopa valtavasti enemmän.

Tällainen epä-älyllinen ote tärkeissä asioissa pitää saada loppumaan. Yksi mahdollisuus voisi olla kansalaisfoorumi, jolle kansalaiset voisivat lähettää käsittelyssä olevaan asiaan mielipiteensä ja perustelunsa. Sitten olisi palkattu henkilö, joka koostaisi ajatukset yhtenäiseksi esitykseksi. Siinä eri ajatuslinjat olisi kiteytetty vaihtoehdoiksi, joita voitaisiin sitten lopuksi punnita toisiinsa nähden. Esimerkiksi toisessa kappaleessa esittämäni kaltaiset perustelut voitaisiin kuitata yksiselitteisesti kerralla pois, jolloin ne eivät jatkuvasti roikkuisi mukana hämärtämässä itse asiaa. Tällainen aivoriihi kokoaisi varmasti laajimman mahdollisen ideakirjon ja juuri sellainen tarvittaisiin innovatiivisen keskustelun lähtökohdaksi. Nykyisessä keskustelussa moisesta ei ole jälkeäkään. Foorumin johtopäätökset ja perustelut eivät sitoisi poliitikkoja, mutta ne olisivat heille monta astetta konkreettisempi viesti kuin nykyiset mielipidekirjoitukset.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joo... Käytännössä kaikki Vehviläisen perustelut tukevat yhtä hyvin nykyistä kuin suunniteltu järjestelmää. Kai digitalisaatiota tai ennalta ehkäisyä voidaan tehostaa ilman maakuntahallinnon poliittisia komissaarejakin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ministeri Vehviläisen selityksiä soten 3 mrd euron pitkän ajan säästönä kuunneltuani tulin itse siihen tulokseen, että eihän tuo säästö voi todellisuudessa syntyä muutoin kuin siten, että valtion rahoittaessa maakuntien järjestämää sotea maakunnat joutuvat tinkimään palveluiden tuottamisesta, jotta valtion antama rahoituskehys riittää. Rahoituskehystä valtio taas rajoittaa maakunnilta yhteensä tuon mainitun 3 mrd määrän muutaman vuoden aikana.

Maakuntien järjestämien palvelujen tuottaminen taas rahoituksen suhteen muuttuu mikäli ne saavat verojen kanto-oikeuden ja samalla valtiolle syntyy omissa budjettimenoissa huomattava säästö. Kansalaisten verotus kuitenkin taitaa nousta jopa enemmän kuin tuon mainitun 3 mrd määrän.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

On ylipäätään järkyttävää, että säästöistä puhuttaessa sekoitetaan ilman tunnontuskia valtion ja kansantalouden säästöt. Ajetaan kaksilla rattailla tarpeen mukaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Kaikki ne kerrat, jotka ole kuullut hänen sanovan jotain, ovat jättäneet jälkeensä kysymyksen: mitä ihmettä hän puhuu, kun en ymmärrä mitään? Puhuuko hän suomea, vai joita suomen kielen orwel -murretta?"

Uudistusministeri Vehviläinen puhuu kieltä, jota hän tuskin itsekään on sisäistänyt. Roolissaan hän joutuu tekemään kaikenlaista, ollakseen vakuuttava. Yhteisöpaineet on helposti nähtävissä.

Onko Vehviläisestä tehty hallituksen Sote -robotti, joka huolitellun ulkoisen habituksensa ja vakavan ilmeensä avulla, on mahdollisimman vakuuttava ja epäilijät hiljentävä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Vehviläinen on poliittinen puhekone. Tulee vähän mieleen Henna Virkkunen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä ne sanat tulevat joltain taustanauhalta. Asia voisi selvitä, jos haastattelija SOTE:n sijaan kysyisi häneltä vaikka, montako suunnikasta mahtuu aurinkoon.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen
Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Orwellilainen kaksoisajattelu oli minulle uusi termi ja senpä sisältö osoittautuikin mielenkiintoiseksi. Kyse on siitä, että puhuja tietää mielipiteensä epäloogiseksi, mutta kieltää sen. Hän siis valehtelee, mutta kykenee olemaan sitä huomaamatta. Eikö olekin huikeaa? Vireniltä oiva luonnehdinta Vehviläisen puheista. Päivän piriste!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hieman tarkennusta:

https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2017/henki..., eli noin 400 000 henkeä,

... ja julkisen puolen henkilöstömäärä putoaa kovaa vauhtia syystä tai toisesta.

Ydinkysymys: kun kahteenkymmeneen vuoteen ei ole saatu mitään muutosta sote-maakuntajuttuihin, onko nyt aika taas odottaa seuraavat lisää 20 vuotta, vai mennä eteenpäin, vaikka kirpaisisikin.

Kysymys: jos 400 kunnan työntekijät "poistuvat" pääosin ja tilalle tulee 18 maakunnan työntekijät, mikä on erotus ?

Todellisista säästöistä ei varmaan kukaan tiedä ennekuin joillakin nuoteilla eletään edes vuosi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Taas ne tilastot. Ongelma on siinä, miten kuntien "yksityistämiä" tilivirastoja käsitellään. Esimerkiksi aika monta ammattikorkeakoulua on muutettu osakeyhtiöiksi. Mutta jos edeleenkin 99 % tuloista tulee valtiolta ja kunnilta, voi tuskin sanoa, että kyse on yksityisestä yrityssektorista. Siksi olisin taipuvainen viittaamaan "vanhaan" numeroon, joka on 500 000 kieppeillä.
Miksi muutos pitäisi tehdä? Vain siksikö, että ei ole tehty muutosta 20 vuoteen?
Mitä tulee poistumaan, kuka uskoo, että vähennykset ja kasvu menevät päittäin. Niin ei ole tapahtunut kuntien fuusioissa, eikä niin tapahtunut toimeentulotuen KELA-uudistuksessa. Tuleeko esimerkiksi kaupunginjohtajien (ml. apulaiskaupunginjohtajat) lukumäärä supistumaan 2/3? Tuleeko valtuustojen koko supistumaan 2/3. Tulevatko kokouspalkkiot supistumaan 2/3? Tulevatko matkakulut (opintomatkat Fär-saarille) supistumaan 3/3?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisen sektorin palkkasumma nousi Suomessa kaikkein eniten EU-maissa v. 2008-2017 välillä. Palkkasummaa kasvatettiin n. 6 miljardilla eurolla ilman mitään talouskasvua.

Sopii vain kysyä, kuinka paljon julkiset SOTE-palvelut ovat parantuneet tuolla 6 miljardin euron lisärahalla sitten vuoden 2008 ?

Suomessa kaikista maksetuista palkoista joka kolmas euro maksetaan julkisella sektorilla, EU- maissa keskimäärin 22 % maksetaan julkisella sektorilla ja Saksassa n. 17 %.

Suomen julkisen sektorin palkkasumma tulisi olla n. 10 miljardia euroa pienempi ollakseen EU:n keskimääräisellä tasolla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sote-"uudistus" todennäköisesti vain panee lisää vauhtia menojen kasvuun. "Jakovara pannaan maksuun"

Lauri Korkeaoja

Terve, sote-uudistus käsittelee kymmeniä, ellei satoja sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden säästöpotentiaali vaihtelee hyvin paljon - olisi hyvä jos niitä analysoitaisiin toiminnoittain. Esimerkiksi sosiaalipalvelut, kuten kotiin vietävät palvelut tai palveluasuminen (Ikäihmiset, vammaisryhmät, mielenterveyskuntoutujat, huostaanotetut lapset), ovat kokonaishinnoiltaan selkeästi suurempia kokonaisuuksia kuin perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Pelkästään ikäihmisten tehostetun palveluasumisen (n.41 000 asukasta) bruttokustannukset ovat reippaasti yli 2 miljardia, kotihoidon noin miljardin. Näitä tuotetaan sekä kunnan omana tuotantona että ostopalveluina, ja nämä tullaan pääsääntöisesti korvaamaan asiakassetelipalveluilla.

Tällä hetkellä esimerkiksi kuuden suurimman kaupungin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hinta on itse tuotettuna noin 170 e per vuorokausi, ostopalveluina 125 euroa per vuorokausi. Lukuihin voi liittää useita reunahuomautuksia, mutta yleisesti yksityinen palvelu on ollut kunnille tapa säästää sosiaalipalveluiden menoissa. Asiakassetelin myötä maakunnan pitäisi pystyä painamaan oman tuotannon hinta yhtä halvaksi kuin yksityisesti tuotetun, joka toisi useiden satojen miljoonien vuosittaiset säästöt pelkästään ikäihmisten palveluasumisessa. Näitä ei ole kuitenkaan, jostain hyvästä syystä, laskettu sote-uudistuksen säästölukuihin. Syy on pitkälti siinä, ettei kuntien oman tuotannon hinta ole edes selvillä.

Sote-keskusten osalta kyse on melko stabiilista kokonaisuudesta, koska palveluntuottajien rahoitus tulee asukasperustaisesti ja on siten kiinteä. Säästöt tai lisäkustannukset tulevat pitkälti siinä, kuinka ne onnistuvat vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä.

Erikoissairaanhoidon puolella asiakassetelin käytöllä on potentiaalisia säästömahdollisuuksia, koska esimerkiksi päiväkirurgia on huomattavan kallista ja hyvin erihintaista eri sairaanhoitopiirien välillä.

Yleisesti - sote-uudistuksen säästöt riippuvat mm. näiden ym. seikkojen toteutuksesta, huoltosuhteen heikkenemisen näkökulmasta tämä lienee ratkaisevimmista asioista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Luulisi, että on aika vaikea sanoa täsmälleen, mikä on "uudistuksen" nettovaikutus. Kuitenkin lukua 3,0 Mrd toistetaan julkisuudessa, ikään kuin se perustuisi johonkin tarkkaan laskelmaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset