meeviren

Irtisanomissuoja

Käsitykset irtisanomissuojan tarpeesta vaihtelevat suuresti riippuen siitä, kummalla puolella aitaa ollaan. Ja luonnollisesti kaikki katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, ja pitävät sitä ainoana oikeana.

Periaatteessa meillä kaksi samanlaista tapausta: vuokra-asuntomarkkinat ja työmarkkinat. Ehkä aloitamme työmarkkinoista, koska ne ovat nyt – sattuneesta syystä - eniten esillä.

Työmarkkinoilla irtosanomissuojaa perustellaan varmaankin ajatuksella, että yksittäinen työntekijä tarvitsee turvaa työnantajan mielivaltaa vastaan. Taustalla kummittelee vanha marxilainen painajaiskuva siitä, miten pahantahtoinen (rikas) kapitalisti vain odottaa sopivaa tilaisuutta irtisanoa uppiniskaisen työntekijän (äärimmilleen vietynä: kapitalisti rekrytoi työntekijöitä vain irtisanoakseen ne). Jotta tämä voidaan estää, on työntekijöiden liittouduttava. Ammattiliitot mieluusti antavat kuvan siitä, että juuri tämä on niiden tärkein tehtävä. Ilman liittoja työntekijät irtisanottaisiin. Markkinatalous ei mitenkään estä ”vääriä irtisanomia, vaan päinvastoin se on syy niihin.

Tällaiset uhkakuvat tuntuvat tämän päivän maailmassa hieman kaukaa haetulta. Miksi työnantaja irtisanoisi työntekijän vain ”piruuttaan”? Eihän hyvin toimivilla markkinoilla sellainen työnantaja säilyisi pitkää aikaa. Toisaalta valta-osa työpaikoista on pienissä yrityksissä: niissä valtasuhteet eivät muistuta Davidin ja Goljatin kokoeroa. Epäonnistunut rekrytointi voi tuntua työnantajan kukkarossa paljon enemmän kuin työsuhteen päättyminen työntekijän tuloissa.

Suomessa toimii se periaate, että ”taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä” työntekijöitä voi irtisanoa, mutta tällöin puhutaan kollektiivisista ongelmista. Mitäpä jos meillä on ongelmia yksilötasolla? Sellaisia voivat olla esimerkiksi alkoholismi, huono työkyky (tekee vain ”sutta”) ja epärehellisyys. Periaatteessa nämä käyvät irtisanomisperusteena, vain periaatteessa. Esimerkiksi alkoholismin tapauksessa edellytetään usein ”hoitoon ohjausta”, varoituksia, todisteita jne. Prosessi päätyy hyvin usein oikeudenkäyntiin ja silloin rahaa palaa. Teidän tapauksia, jossa työnantaja ei ole keksinyt muuta ratkaisua ongelmaan kuin yrityksen lopettaminen. Paradoksaalista on se, että kaikki saa irtisanoa, mutta yhtä ei. Yhteiskunnan kannalta se ei tietenkään ole kovin edullista, yhtä vähän kuin se, että yrityksessä kustannusten kantoon epäsuorasti osallistuvat ”muut työntekijät”.

Olen aika varma, että nämä rekrytointeihin liittyvät uhkakuvat – todelliset tai liioitellut – ovat todellinen este työllistymiselle. Varsinkin pienissä yrityksissä ei ole resursseja oikeudenkäynteihin päinvastoin kuin vastapuolella (ammattiliitoilla), joilla runsaasti henkilökuntaa ja halukkuutta prosessoida näennäisen selviäkin tapauksia.

Siksi kammoksuttaa ajastus, että kaavaillut muutokset irtisanomissuojaan merkitsevät vain verbaalisia muutoksia lainsäädäntöön. Niin kauan kuin lainsäädäntö antaa tukinnanvaraa, asia pysyy juristien pelikenttänä. Ja silloin mikään ei muutu, eikä siitä hyvää seuraa. Pitäisi jotenkin saada aikaa konkreettisia muutoksia (Saksan Harz –reformiun tapaan) itse järjestelmässä esimerkiksi asettamalla jokin selvä rahallinen katto irtisanomiskorvauksille tai määrittämällä jokin irtisanomisaika, johon ei tarvita mitään perusteluja.

Mutta on helppo aavistaa, että muutoksista ei tule helppoa. Työntekijöitä on lähestulkoon kymmenen kerta enemmän kuin työnantajia. Sen verran poliitikotkin osaavat matematiikkaa, että tietävät paremmaksi asettua äänestäjien enemmistön puolelle. Ja aniharva poliitikko rohkenee puhua irtisanomissuojasta kriittiseen sävyyn. Ja toki voimasuhteet näkyvät nykyisessä työlainsäädännössä. Työntekijä voi käytännössä irtisanoutua minuutin varotusajalla - vai onko koskaan tullut vastan tapausta, jossa työntekijää olisi sanktioitu liian lyhyestä irtisanomisajasta! Sen sijaan työnantajalla ei yksilökohtaisesti ole mitään irtisanomisaikaa, periaatteessa se on ääretön.

Samanlainen suurten lukujen ongelma koskee myös vuokramarkkinoita.  Vuokralaisia on ainakin kymmenen kertaa enemmän vuokranantajia. Ja se tilasto toki näkyy eduskunnan äänestystaululla. Tuloksena on se, että vuokralasten irtisanomissuoja on (useimmiten) kuusi kuukautta ja vuokranantajien yhden kuukauden (riitatapauksissa kuusi kuukautta saattaa venyä vuoteenkin). Mihin näitä aikoja tarvitaan? Taustalla kummittelee ilmeisesti ”se” ilkeä vuokranantaja, joka vain haluaa irtisanoa vuokralaisensa . Mutta taas kerran herää epäilys siitä, onko meillä todella olemassa hyvät syyt epäillä, että tällainen vaara olisi olemassa. Kuka järkevä vuokranantaja irtisanoisi vuokralaisensa, jos tämä maksaa säädyllisesti vuokransa eikä pane asuntoa ”säpäleiksi”? Emmekö lainkaan usko markkinoihin?

Irtisanomisajoissa on vaan se ongelma, että ne ”maksavat”. Koska vuokralaisten joukossa kuitenkin on niitä, jotka eivät maksa mitään tai hajottavat asunnon, vuokriin pitää laittaa riskilisä (voi hyvinkin olla 10-20 %), joka jää muiden suurelta osin vuokralaisten maksettavaksi. Toinen vaikutuskanava on tietenkin (asunnon omistajan) poistuminen vuokra-asuntomarkkinoilta, mikä edelleen nostaa vuokratasoa. Kun päivitellään vuokrien kalleutta, tuskin koskaan puututaan siihen ongelmaan, että ”huonojen vuokralaisten” suojelu on yksi todellinen syy kalleuteen.

 

PS Irtisanomissuojasta on paljon tutkimustietoa esimerkiksi Stephen Nickelliltä. Hyvä lähde on myös Gilles Saint-Paulin artikkeli (https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1489263) jossa Saint-Paul osoittaa, että ikääntyvien työntekijöiden ylikorotettu irtisanomissuoja sulkee heidän työmarkkinoilta. Erilaisia instituutiovertailuja löytyy runsaasti IFO -instituutin DIECE –tietokannasta.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Minut irtisanottiin, kun olin pitkäaikaissairas. Ymmärsin hyvin syyn ja periaatteen. Sittemmin kuntouduin ja sain töitä. Myös työntekijöitä voi lomauttaa.

Missä tarvitaan irtisanomissuojan purkamista? Missä kohtaa siinä on kohtuuttomuus?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Lähtisin kyllä ensin keskustelemaan siitä, miksi työnantaja ei voi sanoa yksittäistä työsopimusta irti. Se on kuitenkin lähtökohtaisesti periaate.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Irtisanomissuojan merkitys tulee pienentymään, kun mikrotyö ja "mikroyrittäjyys" lisääntyy. Yritys voi ostaa alihankintana sen sijaan, kuin että palkkaisi itse. Konsulttityö on hyvinkin tavallista toimintaa. Myös erillaiset uudet tekniset alustat helpottavat palveluiden ostamista.

Kun yrittäjien työttömyysturva paranee, se pienentää työttömyyden taloudellisia ongelmia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #11

Ehkä näitä ulkoistuksia, osatopalveluita ym. pitää nähdä enemmänkin korvikkeina normaalille työmarkkinajärjestelmälle, joka ei oikein toimi. Sitä mukaan kun työntekijöiden koulutus- ja ammattitaito nousevat, rekrytointien onnistumisen merkitys vain kasvaaa. Samalla kasvavat riskit. Sitä ei oikein taideta tajuta..

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #13

Mielenkiintoinen näkökulma tämä normaali työmarkkinajärjestelmä. Varsinkin kun itse olen töideni vuoksi ollut jonkin verran uusien työnvälitysalustojen kanssa tekemisissä ja käytän alihankintapalveluja.

Se normaali työmarkkinajärjestelmä näyttää olevan siirtymässä historiaan nopeammin kuin ymmärretäänkään. Käytännössä irtisanomissuoja menettää silloin merkityksensä, kun ihmiset haluavat itsekin tehdä joustavasti töitä.

Eräs lastenhoitajaksi valmistuva pohdiskeli kanssani aihetta, kannattaisiko siirtyä vakituiseksi työntekijäksi, vai tehdä mielummin keikkatöitä, jolloin voisi tehdä töitä joustavammin ja myös eri paikoissa. Näki tämän jälkimmäisen houkuttelevampana vaihtoehtona.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen kuinka haitallisia nämä vanhat ja jäykät irtisanomissuojat ovat.

Työhönottohaastattelu ei voi koskaan yäydellisesti osoittaa, että hakija on kelvollonen haettavaan työpaikkaan. Jos pieni yritys palkkaa täysin kelvottoman hakijän, eikä siiten pääse tästä eroon, koko yritys voi mennä nurin. Yhtiön toiminta ainakin vaikeutuu pahasti.

Olisi ehdottomasti kaikkien etu - yhteiskunnan, työnantajien ja ennenkaikkea työntekijöiden - että systeemistä tehdään joustavampi. (näitä etuja ei kannata luetella, kaikki tietävät ne) Kiusaamis tai muussa paahansuopaisessa mielessä tehdyt irtisanomiset voidaan käsitellä aina erikseen.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvisee myös tuloja ja hyvin toimivat yritykset ovat ainoa keino millä tuloja hankitaan. Olisi aika työntekijäpuolenkin Suomessa tulla tällä vuosituhannelle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #32

"Työhönottohaastattelu ei voi koskaan yäydellisesti osoittaa, että hakija on kelvollonen haettavaan työpaikkaan. Jos pieni yritys palkkaa täysin kelvottoman hakijän, eikä siiten pääse tästä eroon, koko yritys voi mennä nurin."

Määräaikainen työsuhde ensin ja vakituinen koeajalla.

Esim. Ensin 3kk määräaikainen. Sen jälkeen puoli vuotta, sen jälkeen vakituinen.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saint- Paul ei ole nähtävästi käynyt koskaan saksalaisessa metallifirmassa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Soten piirissä esimiehet eivät välttämättä diggaa niitä ahkeria työntekijöitä, vaan niitä saatetaan kiusata ja kohdella kaltoin enemmän kuin muita. En tiedä miksi näin on? Kateus, uhka? Ei saa erottautua muista?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Ei mitään uutta auringon alla. Gaius, joka ilmeisesti velkarahalla ylläpiti äveriään tasoista elintasoaan Roomassa, totesi kitisevälle Condylus orjalleen: ”Et ymmärrä isännän vaivoja, etkä orjana olemisen etuja.” (Venus, viini ja vapaus, Marcus Valerius Martialis n. v. 90, 9. kirja).

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Täytynee olla professori että saattaa noin kylmän rauhallisesti kirjoittaa siitä miten nykymuotoinen Suomi toimii. Faktoja jotka kaikki tietävät mutta eivät voi ääneen sanoen hyväksyä, kuvaa mustavalkoisesta maailmastamme jossa populismi todella toimii jossa elämme oman napamme ympärillä pyörien.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"En ymmärrä miten työpaikkoja voidaan luoda lisää helpottamalla työntekijöiden irtisanomissuojaa"

Eräästä tuoreesta blogista napattu kysymys joka toistuu facebookissakin nyt koko ajan. Tämä osoittaa erityisen hyvin ihmisten kyvyttömyyden ajatella omaa napaansa pidemmälle.

Luulisi että ihmiset osaisivat ajatella tätä muiden vastaavien asioiden kautta. Entä jos tilaisit puhelinliittymän, sähkösopimuksen tai kuntosalijäsenyyden josta et pääsisi mitenkään eroon? Jopa teleoperaattorit ovat oppineet että ihmiset ostavat mieluummin liittymiä joihin EI kuulu viiden vuoden sitoutumispakkoa. Ihmiset ostavat enemmän kun tilauksesta pääsee tarvittaessa eroon. Sama työmarkkinoilla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Just näin, varsin hyvä esimerkki. Juttelin pienen autokorjaamon omistajan kanssa samaan aikaan kun autoamme korjattiin. Hän valitti omia kiireitään ja minä ihmettelin, miksi hän ei ota tänne jotain "apumiestä" , joka samalla oppisi itselleen viime silauksen tähän ammattiin.
Hän vastasi, ettei jaksa katsella niitä tulijoita, jotka eivät ymmärrä aikatauluista mitään ja tulevat jos jaksavat aamulla ylös nousta. - Toiset taas ovat niin hitaita/haluttomia tekemään mitään, ettei hänen kärsivällisyytensä siihen riitä, ensin opetat ja odotat valmista loputtoman kauan. Enää ei hän uskalla ketään ottaa, liikaa kuluja ja kestää liian kauan päästä huonosta eroon. "Mielumin teen itse sen, minkä ehdin ja lopuille töille sanon ei oota..". Onko tilanne todellakin näin masentava?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Olen kuullut samaa. Tuohonhan ei irtisanomissuojattomuus auta. Jos kelvollista tarjontaa ei ole, ei voi edes ottaa ketään ("irtisanottavaksi").

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyviä kysymyksiä... ja ennen kaikkea siksi, että markkinaosapuolet ovat kovin erilaisessa asemassa. Jos työntekijä irtisanoutuu, ei hän tarvitse mitään "painavia syitä", ei tarvita juristin tai "Liiton apua", voi lähtetä heti, ..., mutta kun mennään aidan toiselle puolelle, kaikki muuttuu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin se vain on, että jäykistä sitoumuksista ei ole kuin haittaa, ei sitä kannata enää funtsia. Sanotaan, että ei kannettu vesi kaivossa pysy, eikä väkisin kannata ketään työllistää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tätä varten esim IT-alalla käytetään konsulttipuskuria. Tietty prosenttimäärä henkilöstöstä on konsultteja. Kun tulee huonot ajat, niiden joukosta valitaan keiden sopimuksia ei uusita. Kun tilanne paranee, niin niitä samoja konsultteja tulee takaisin töihin.

Irtisanomissuoja ei oikeasti toimi ihan niin kuin ajatellaan. Työnantajalla on keinot millä saa tehtyä tilanteesta itselleen joustavamman.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kyllä myös työntekijällä on irtisanoutuessaan velvoitteita kuten irtisanomisaika, ei työpaikastaan voi lähteä heti irtisanoutuessaan ilman sanktiota.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Periaatteessa ehkä, mutta käytäntö on eri asia. Tiedätkö yhtään tapausta, jossa työnantaja olisi haastanut irtisanoutuneen oikeuteen irtisanomisajan laiminlyönnistä. Ei tämä mikään 50/50 tapaus ole.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #19

Jos työnantajalla on palkkaa maksamatta, ottaa pois lopputilistä, jos nyt työntekijä sellaista sattuu kaipaamaan (ei aina).

Mitä irtisanoutumisiin tulee, aika marginaalisen vähän on äkkilähtijöitä työpaikoista. Muutokset siinä eivät hetkauta työmarkkinoita.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #29

Varmaan tilastollisesti näin on, mutta ne "äkkilähdöt", jotka tapahtuvat, ovat usein sitäkin kiusallisempia. Ajattle vaikka rekkakuskia, joka jättää kuorman Helsingin ja Oulun puoliväliin, ja laittaa tekstiviestin, että ei enää huvita; hoitakaa kuormanne. Tai iso tilaus on päällä, mutta työntekijä päättää vaihtaa vapaalle.
Mitä tällaisessa tapauksessa voi tehdä? Ei mitään.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #34

M.V:"Ajattle vaikka rekkakuskia, joka jättää kuorman Helsingin ja Oulun puoliväliin, ja laittaa tekstiviestin, että ei enää huvita; hoitakaa kuormanne.."

Ajattele vaikka rekkakuskin työnantajaa, joka soittaa kuskille kun hän ajelee Helsingin ja Oulun puolivälissä ja ilmoittaa että työsuhteesi on päättynyt. Jätä rekka seuraavalle levähdyspaikalle ja kävele kotiin. Ei enää huvita kattoa sua.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #36

Täytyy vain toiova, että irtisanomislain perustelut eivät ole esimerkkisi kaltaisia.

Juha Hämäläinen

Irtisanominen on työnantajan oikeus myös silloin, kun yhteistyö ei suju henkilön kanssa ilman jatkuvaa kitkaa ja epäluottamusta. En itse edes haluaisi olla väkipakolla lain suojaamana työpaikassa, jossa yhteistyö ei suju muista tai itsestäni johtuvista syistä. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Ainut ihmeteltävä asia ovat irtisanomistapauksessa saatavat korvaukset. Olisi kohtuutonta tulla poispotkituksi ilman korvausta vain siksi, ettei pomo tai omistaja tykännyt naamastasi. Sellaisen salliminen johtaa Trumpin tyyliseen brutaaliin johtamiseen pelolla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on tietysti ihan asiallista pohdintaa. Kyllähän esimerkiksi johtajasopimuksilla olevista pääsee eroon välittömästi, mutta ovatpa sitten korvauksetkin tyypillisesti aika tähtitieteellisiä.

Ehkä siinä voisi olla joku 0.5-12 kuukauden palkan kertakorvaus irtisanomisesta (työsuhteen keston ja firman koon mukaan) mikäli se tapahtuu ilman laissa nykyisin mainittuja perusteita - eli siis käytännössä työntekijän vakavaa törttöilyä.

Mutta pikkufirmoille sekin on kyllä kova. Parin hengen nyrkkipajassa kassassa saattaa kiertää 15k kuussa. Siitä kun pitäisi maksaa parin kuun palkka sivukuluineen niin nyrkkipaja on entinen nyrkkipaja.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Hyvä Matti, sinut on irtisanottu!

Hätkähditkö? Toivon mukaan.

Senhän ei itse asiassa pitäisi olla mitenkään väärää. Sinähän puhut vapaan irtisanomisen puolesta eli sinutkin pitäisi pystyä potkimaan pois professorinvirastasi koska tahansa.

Et kai ole eri mieltä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ajatuskulkusi tuntuu olevan, että ilman lakeja ja liittoja työnantajat irtisanoisivat kenet tahansa ja milloin tahansa. Jos minut irtisanotaan, niin mitä sitten. Menen johonkin toiseen yritykseen töihin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näinpä. On hyvin todellisuudelle vierasta ajatella että koko maailman pitää pysyä pysähtyneenä. Kalossintekijät pitää palkata takaisin Nokialle ja sen nimi muuttaa takaisin Suomen Gummitehtaaksi!. Työnantajani on pakko pitää minut töissä vaikka kaikkia vituttaisi. Vaimostakaan ei saa ottaa eroa, koska parisuhdeturva!

Miksiköhän muuten ei ole tuollaista, sillä avioerot vaikuttavat erityisesti miesten hyvinvointiin vielä potkuja enemmän?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuo olikin hyvä vertaus Pekka! Pitäisikö perustaa omat suojelu-, museointi - ja edunsaajajärjestöt jokaiselle mahdolliselle ryhmälle?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Juuri näin nuoremmat ajattelevat nykyään. Se on myös yksi syy työelämän muutokseen. Sosiaaliturvan pitää olla toimiva. Se tuo lisää joustoa työelämään. On työntekijöiden edun mukaista, että yritys tekee toimenpiteitä jolla yrittää parantaa taloudellista tilannettaan.

Olen ollut työpaikassa, jossa oli kokoajan YT:t. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Suurin osa entisistä työkavereistani on nyt muissa yrityksissä töissä.

Sitten jos oma työpanos ei käy kaupaksi, niin koulun penkille hankkimaan lisää myytävää.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Harvemmin rajoittavat lait on olemassa sen vuoksi että kaikki olisi pahoja, vaan sen vuoksi että ne muutamat on pahoja. Oli kyse sitten liikenteestä, lastensuojelusta tai työelämästä.

Nyt on työnantajilla se 6kk aikaa tutustua uuteen työntekijään ja sen jälkeen voi lomauttaa tai irtisanoa ihan vaikka tuotannolisilla syillä vaikka sellaisia ei ole, 2 viikon yt-neuvottelulla.

Eli helppo halutaan muuttaa vaivattomaksi

Perustelut tämän eduksi on lähinnä ettei työnantaja osaa tunnistaa hyvää työntekijää haastattelussa/koeajalla.

Mielivallalle ei pitäisi antaa mitään sijaa yhteiskunnassa, luulisi professorinkin tajuavan että miten helppoa on tuhota duunarin talous ihan vain siksi koska se ei tarjonnut kaljaa baarissa kun oltiin, tai se nyt ei tukenut mua viime palaverissa, annampa kenkää.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

Minä kyllä luulen että professori tajuaa tämän.
Minä kuitenkin ymmärrän että professori näkee kahdella silmällä sitä mitä ei yksi silmäinen näe. Nimittäin sen että työntekijä myöskin voi tuhota yrittäjän talouden tai jopa koko elämäntyön.
Kusipäitä kun valitettavasti on molemmin puolin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Et jaksanu sisäistää sitten viestiäni.

Olen kokenut työelämässä kuvaamasi tapahtuman, palkkajohtajan tekemä iso virhe johti työnantajani yrityksen konkurssiin.
Suurin virhe tapahtui siinä että työnantaja ei osannut tunnistaa epäpätevää henkilöä sitä palkatessa.

Tämä koko aihe pyörii juurikin työnantajan osaamattomuuden ympärillä, katsoit asiaa kummalta puolen aitaa tahansa.

Loogisin ratkaisu olisi siis osaamisen parantaminen, jostain syystä kuitenkin halutaan muuttaa pelisääntöjä ja samalla järkyttää jo muutenkin olematonta tasapainoa, työntekijällä kun ei ole mitään työkaluja tutustua työnantajan ajatusmaailmaan. Balanssi on aina työnantajan puolella.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #27

Rekrytointipäätökset ovat isoimpia firmassa tehtäviä ja ne tulisi osata. Ammattilaisilta apua. Työnhakija ei voi kuin arvailla mitä firma kaavailee.

Perusongelma monissa pienissä yrityksissä on, että työnantajamaineella ei ole väliä, kun ei "kukaan" firmaa tunne kuitenkaan ja tj rekrytoi. Niinpä palkataan liikaa rahan kiilto silmissä, eikä kaikilla moraali kestä sitä (eli valehdellaan hakijalle).

Miten työnhakija erottaa hyvän pienyrittäjän huonosta? Ei lonkalta mitenkään ja firmakin voi olla hyvä, mutta silti pettää. Iso firma on siis varmempi. Oletan, että kysynnän ja tarjonnan laki puree ja työnhakijat hakevat lakimuutoksen jälkeen enemmän isoihin firmoihin. Palkalla voi toki houkutella, jos ei voi tarjota varmaa työsopimusta. Sehän on tavallisesti aika hyvä kilpailutekijä, jos työntekijöitä ei ole ruuhkaksi ja palkalla ei voi kilpailla.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

Minä kyllä luulen että professori tajuaa tämän.
Minä kuitenkin ymmärrän että professori näkee kahdella silmällä sitä mitä ei yksi silmäinen näe. Nimittäin sen että työntekijä myöskin voi tuhota yrittäjän talouden tai jopa koko elämäntyön.
Kusipäitä kun valitettavasti on molemmin puolin.

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Näitä sinun argumenttejasi on todella vaikeata ymmärtää. Millainen on ihmiskuvasi ja mistä olet sen saanut? Eihän misään yrityksessä ole mitään järkeä toimia tuolla tavoin kuin sinun uhkakuvissasi. Rekrytointi on aina aikaa ,vaivaa ja rahaa vaativa toimenpide. Vain täysin hölmö yrittäjä tai muu esimies toimisi siten, että antaisi työntekijälle potkut pelkästään jostakin kuvaamastasi syystä. Se olisi puhtaasti omaan jalkaan ampumista. Minulla on takanani kymmenien vuosien kokemus työelämästä esimiehenä, asiantuntijana ja lisäksi omistajana enkä vielä kertaakaan ole missään törmännyt kuvaamasi kaltaiseen toimintaan. On kuitenkin selvää, että ellei joku hoida töitään, on epäluotettava, epärehellinen tai piittaamaton työnantajan direktio-oikeutensa perusteella antamista ohjeista tai aiheuttaa epäsopua tms., hän on väärässä paikassa ja hänestä on voitava päästä eroon, ellei hän paranna tapojansa ja ala soutaa yhteistä venettä samaan suuntaan muiden kanssa. Se on varsinkin pienyrityksissä koko työyhteisön eli siis myös muiden työntekijöiden etu. Työsopimuskin on viimekädessä sopimus ja se edellyttää, että myös työntekijä täyttää sopimuksen mukaiset velvollisuutensa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tuhota duunarin talous...? Mikä estää irtisanottua menemästä töihin firmaan, jossa ei tarvitse tarjota kaljaa baarissa? Tarkoittaako esimerkkisi sitä, että ketään - siis ei ketään - ei sanoa irti, koska joku työnantaja voi käyttää mahdollisuuttaan väärin.

Peter Pyykkönen

Yksinkertainen kysymys, miten vaihtaa työntekijä parempaan jos tämä ei ole syyllistynyt mihinkään vakavaan ilman kuukausien palkkojen maksamista tekemättömästä työstä?

En tule koskaan palkkaamaan ketään vaan hoidan lisätyövoimantarpeen toiminimillä.

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Yksi helpoimmista korjauksista olisi poistaa työttömyysturvan karenssi työntekijästä itsestään johtuvista syistä tapahtuvissa irtisanoutumisista. Nykyinen tilanne johtaa juuri tuohon jäykkyyteen. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, alkaa työttömyysturva lyhyen karenssin jälkeen, mutta työntekijällä on mahdollisuus riitauttaa tilanne. Jos työntekijä itse irtisanoutuu rangaistaan 90 päivän karenssilla - järjetöntä.

Olettaako lainlaatija oikeasti, että työntekijät irtisanoutuvat töistä huvikseen ja haluavat ansiosidonnaisen turvan piiriin? Millainen työnantaja taas haluaa työntekijänsä olevan töissä vain karenssin pelon takia?

Työmarkkinat vaativat joustavoittamista ja karenssin poistolla omaehtoisen irtisanoutumisen jälkeen olisi hyvä aloittaa. Samalla voitaisiin poistaa määräaikaisuus kokonaan, jos työntekijä otetaan aina toistaiseksi ja irtisanominen/irtisanoutuminen olisi helppoa eikä karenssilla vääristettäisi tilannetta, niin ehkäpä työmarkkinat alkaisivat toimia paremmin ja niihin saataisiin myös paljon kaivattua sisäistä liikkuvuutta.

Käyttäjän PetriJokiranta kuva
Petri Jokiranta

Mikähän ajatus oli siinä, että alle 19 henkeä työllistävissä yrityksissä olisi eri säännöt? Onko poliitikoilla vain tarve tyydyttää ideologisia tarpeita suosimalla pieniä yrityksiä. Voisin kuvitella, että jos etu on merkittävä yritykset alkaisivat jakaantumaan useammiksi pienemmiksi yrityksiksi. Vaan haitanneeko tuokaan mitään. Vai onkohan niin, että laki on helpompi saada läpi, kun se ei koske isommissa lafkoissa toimivaa porukkaa. Myös se 30 vuoden ikäraja tuntui kummalliselle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kokorajoitukset ovat aina vähän keinotekoisia, yrityksiä kun pystyy paloittelemaa - ainakin johonkin rajaan asti. Mutta kai se kuitenkin on niin, että yhden rekrytoinnin epäonnistuminen ei kaada suuryhtiötä, yhden hengen firman tapauksessa asian on hieman toisin. Suuryrityksillä on juristinsa, ammattirekrytoijansa jne.
Mutta aina mukan on myös politiikkaa. Yhden hengen yrityksillä on enemmän "ääniä" kuin 10 000 hengen yrityksellä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Irtisanomisen helpotus työllistää? Kymmenen hengen yrityksestä irtisanotaan yx "pissapää" ja tilalle palkataan (jos palkataan) uusi. Eli vaihdetaan henkilöä. Missä kohtaa se lisää työvoimaa? Voi olla että se työllistää liittojen asianajajia?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jälleen kirjoituksessa kerrotaan kuinka vaikeaa irtisanominen ja usein päädytään oikeuteen tms. Olisiko esittää jotain faktatietoa tilastojen tms muodossa näiden mielikuvien taustalle. Lisäksi kun toteat kirjotuksessasi hoitoonohjauksesta alkoholin suhteen, niin pienillä yrityksillä, joita tämä siis koskee, niin ei moista käytäntöä yleensä edes ole.

Itselläni on osin tunne siitä, että pienet yritykset eivät tunne kunnolla lainsäädäntöä henkilöperusteisen irtisanomisen osalta ja perustavat näkemyksensä joihinkin kauhutarinoihin sekä yksittäistapauksiin.

Nykyäänkin on aika monista syistä mahdollista irtisanoa - ensin on toki tarpeen varoittaa työntekijää ja antaa mahdollisuus korjata toimintaansa. Sen jälkeen moninaisista syistä on henkilön toimintaan tai toimimattomuuteen perustuva irtisanominen ihan mahdollista.

Irtisanominen on mahdollista mm työvelvoitteen laiminlyönnin, huolimattomuuden, puutteellisen ammattitaidon, sopimattoman käytöksen, luvattomien poissaolojen, luottamuspulan tai alkoholin käytön johdosta. Keinoja kyllä on kunhan osoittaa asian riittävällä tavalla.

https://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/irtisanominen/

Paljon lisäksi puhutaan vain ja ainostaan juuri rekrytoidun työntekijän irtisanomisesta. Aivan yhtä hyvin tätä voidaan käyttää ikääntyneen osaajan irtisanomiseen ja uuden nuoren palkkaamiseen halevemmalla. Jos varsinaisia perusteita ei tarvita, niin voidaan varsin mileivaltaisesti toteuttaa erilaisia liikkeitä. Tekeekö hyvä työnantaja niin, tuskin. Hyvien kohdalla kun yleensä ei tarvitakaan lakeja suojaamaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Olennaista on se, mitä työnantajat olettavat tilanteen olevan. Kauhutarinoilla (esimerkiksi sillä, että Mitro Revon irtisanominen on tähän mennessä maksanut jo lähes 250 000 euroa) on niilläkin vaikutuksenssa, vaikka niiden tilastollinen frekvenssi ei olisi kovin suurikaan.
Mitä tulee ikääntyneiden korvaamiseen nuorilla, en pitäisi sitä varsinaisena syntinä, jos ongelma on se, että nuori työntekijä on palkkaan verrattuna tuottavampi. Ei kai ole mitään järkeä siinä, että nuorille maksetaan tuottavuuteen suhteutettuna pienempää palkka ja "vanhoille" korkeampaa palkkaa. Jos palkkarakenne on "pielessä" , lopputulenma näkyy tietenkin työllisyydessä. "

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lakien muuttaminen sen vuoksi, mitä työantajat olettavat tilanteen olevan, on kyllä erikoinen peruste.

Jos vanhempi vaikkapa hyvinkin osaava laitetaan pois ja tilalle otetaan yksi nuori, on se työllisyydessä +-0. Siihen kun otetaan huomioon yli viisikymppisten vaikeudet työllistyä uudestaan, niin ei tuo kovin kummoista muutosta työllisyyteen tuo. Uutta tilallehan palkatessahan tuottavuus on arvoitus - sehän oli niin vaikeaa tietää edes kuuden kuukauden koeajalla millainen uusi rekrytoitava on, näin ainakin nyt kuorossa kerrotaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eivät kaikki työnantajat lähde raastupaan koettelemaan onneaan. Harvalla siihen varaakaan.
Korvaamiskeskustelussa ei oikein ole järkeä. Olennainen kysymys on, jos palkat ovat väärin joidenkin työntekijäryhmien osalta, pitäisikö vain todeta, että se on maan tapa? Kai ikääntyneiden työntekijöiden tapauksessa ongelma usein on, että palkka ei vastaa tuottavuutta. Sitä asiaa ei korjata (totaallisella) irtisanomiskiellolla, vaan vain pahennetaan sitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun asian tekee lain mukaan, niin ei siinä raastupa ole todennäköinen vaihtoehto. Jos työantajalla ei ole ymmärrystä nykyisestä laista vaan se perustuu mielikuviin ja yksittäistapauksiin, niin oma on vikansa. Kannattanee hankkia osaamista opiskelemalla aihetta tai pyytämällä neuvoja.

Mitä tulee ajatteluusi palkasta ja tuottavuudesta niin se vaikuttaa olevan todellakin vain taloustieteen kapeasta näkökulmasta lähtöisin ottamatta huomioon mitään inhimillisiä tai eettisiä näkökulmia esimerkiksi pitkään palvelleen työntekijän osalta. Tai muista vaikutuksista työyhteisöön ja sen tuottavuuteen muutoin kuin suoraan helposti laskettavasta panos/tuotossuhteesta kapeasti ajateltuna.

Ei ole olemassa totaalista irtisanomiskieltoa - on olemassa varsin laajat erilaiset mahdollisuudet irtisanoa lain perusteella. Tälläin joudutaan kuitenkin perustelemaan syyt - joku mitä vaikkapa 20 vuotta yrityksestä töitä tehnyt on mielestäni oikeutettu saamaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Menee aika hankalaksi, jos työllistämispäätösten pitäisi perustua eettisiin näkökulmiin? Ja miten niitä tulkittaisiin? Ja yrittäjän tehtävä on kuitenkin tehdä kokonaisharkinta, eikä joidenkin ulkopuolisten. Esimerkkejä löytyy monenlaisia, ei siitä kannata kiistellä. Monenlaisia esimerkkejä löytyy lain tulkinnasta. En niin hirveästi kehuisi nykyisen lain yksiselitteisyyttä - juristeille se näyttää olevan varsinaien rahasampo.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ihmisen työssäolo ja sen teettäminen ei ole pelkästään taloustiedettä. On se paljon muutakin.
Nyt näyttää siltä, että pyritään vain teettäjän direktio-oikeuteen irtisanomisasiassa. Herää kysymys, ovatko teettäjien toiminnot tunteineen aina oikeudenmukaisuuden kannalta balanssissa? Kysehän on inhimillisestä ihmisestä hyveineen ja vikoineen.Tottahan se on, että tekijöistäkin aina löytyy hankalia persoonia. Mutta länsimaisen oikeustajun mukaan aina pitäisi puolustuksellakin olla puheenvuoro. Vaikka sitten edunvalvojansa välityksellä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minkä takia nimenomaan työsopimusten pitäisi olla sellasia, että niitä ei saa sanoa irti, tai vielä tarkemmin, työnantaja ei saa sanoa irti. Kaikki muut sopimukset saa irtisanoa... oli vastapuolella sitten DNA, vaimo, ABC, OP, Ellos, VVO, ....? Eikö pitäisi olla olla paremmat perustelut kuin "etiikka", tai "työntekijän toimeentulon turvaaminen", jotta edellä olevassa keskustelussa on esitetty.
Ei irtisanomissuoja ole "yksisuuntainen katu". Siitä hyötyvät yrityksessä "sisällä olevat" ja häviävät ne, jotka eivät pääse töihin (usein nuoret ja iäkkäät). Joku voisi ehkä ottaa kantaa jälkimmäisten(kin) puolesta...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset