meeviren

Hyvinvointivaltio voi pahoin

 

En ole koskaan ymmärtänyt, mistä tulee sana ”hyvinvointivaltio”. Miksi suuren julkisen sektorin maata kutsutaan ”hyvinvointivaltioksi” ja oletettavasti pienen julkisen sektorin maata pahoinvointivaltioksi. Kaiken järjen mukaan Stalinin ajan Neuvostoliitto oli hyvinvointivaltio, kun julkinen sektori käytti ehkä 95 % yhteiskunnan tuloista. Meillähän se jää vain vajaaseen 60 prosenttiin.

Termiä on helppo markkinoida, kun siihen liittyy ajatus ”ilmaisista palveluksista” ja tulonsiirroista rikkailta köyhille. Eikö olekin ihan oikein, että rikkaat (porhot) rahoittavat vähäväkisten välttämättömät tarpeet!

Mutta käytännön kokemus viittaa siihen, että elämä niin yksinkertaista. Otetaan muutama esimerkki.

Lähes joka ilta TV:ssä valitetaan sitä, että vanhuksia ei hoideta. Tuohtuneet lapset valittavat vanhempiensa huonosta kohtelusta hoitokodeissa ja avohuollossa, joskus varmaan ihan asiasta. Koskaan ei kuitenkaan kysytä, miksi lapset eivät itse hoida vanhempiaan. Sehän oli sentään maan tapa sata vuotta sitten. Mutta kukapa niin tekisi, kun hyvinvointivaltio on luvannut hoitaa vanhemmat. Ja vielä ilmaiseksi. Riittää kun mummille vie äitienpäivänä ja jouluna marketin alennushyllyltä siepatun nahistuneen kukan.

Samanlainen voihke kuuluu kouluista. Vanhemmat eivät välitä jälkikasvunsa kasvattamisesta tuon taivaallista. Opettajalle he toki lähettävät vihapostia, kun omaa ”kullannuppua” on toruttu pahanteosta ja lukemattomista läksyistä. Kuitenkin elämme aikaa, jolloin vanhemmilla on ennätysmäärä vapaa-aikaa, jonka he voisivat käyttää jälkikasvunsa kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Mutta ei. Kaikki tämä on ulkoistettu ”ilmaiselle” koululaitoksella, tai jos se ei riitä, poliisille.  Vapaa-ajan voi käyttää hyödyllisemmin golf-kentillä tai lähipubissa.

Samat mummojen lapset jättävät omien lasten hankinnan väliin; eihän niitä tarvita, koska hyvinvointivaltio huolehtii kaikista vanhuksista. Toki julkisuudessa voivotellaan, että syntyvyys on niin ja niin alahaista ja ratkaisuksi tarjotaan suurempia tulonsiirtoja lapsiperheille – muodossa tai toisessa. Taas edetään kohti suurempaa julkista sektoria, korkeampaa verotusta ja lasten hankinnan keskittymistä niille, joiden pääasiallinen toimeentulon lähde ovat tulonsiirrot. Ja samaan hengenvetoon voivotellaan sitä, että niin monet perheet pysyvät sukupolvesta toiseen köyhinä. Miten väärin olikaan aikanaan, että lapsiluku huomioitiin verotuksessa – rikkaathan hyötyvät siitä!

Julkiset menot jatkavat kasvuaan vääjäämättä, koska ilmaishyödykkeiden kysyntä on ääretöntä. Ääretöntä se jo muutenkin, mutta poliitikot vain lupaavat lisää, vaikka tietävät, että menoja ei kyetä rahoittamaan verovaroin. No, onhan ongelmaan ratkaisu; tuodaan ulkomailta työvoimaa, joka maksaa meidän veromme ja hoitaa meidän vanhuksemme. Ulkoistetaan hyvinvointivaltion rahoitus ulkomaalaisille.

Kaikki muuta paitsi sosiologit ymmärtävät, että tämä mekanismi ei toimi. Hyvinvointivaltio ei ikinä kykene houkuttelemaan ”oikeita” veronmaksajia maahanmuuttajiksi. Päinvastoin se karkottaa parhaat (ainakin parhaiten koulutetut) oman maan kansalaiset ”pahoinvointivaltioihin”. Voiko kuvitella, että joku lääkäri Sveitsistä tai professori USA:sta tulisi töihin Suomeen? Korkein tulojen marginaalivero meillä on 59 % ja kun keskimääräinen (ja samalla marginaalinen) kulutusverojen aste on lähes 30 %, marginaalilla tuloista jää käteen vain hieman runsaat 15 %. Hyvin koulutetun ja korkea tuottavuuden omaavan täytyy olla ”hullu” tullakseen Suomeen töihin.

Toki hyvinvointivaltio houkuttelee maahanmuuttajia, mutta ennen kaikkea niitä, joiden motiivina ovat ilmaishyödykkeet ja tulonsiirrot. Samalla tulojakauma muuttuu entistä vinommaksi; enemmän köyhiä ja vähemmän keskituloisia ja rikkaita.

Hyvinvointivaltion perustana kuitenkin on väestö, jota ”dominoi” suhteellisen hyvätuloinen keskiluokka. Hyvinvointivaltiota ei ikiä voi perustaa Egyptiin tai Hondurasiin, koska ei siltä löydy samanlaista veropohjaa kuin Pohjoismaista. Ongelma on siinä, että hyvinvointivaltio tuottaa oman tuhonsa siemenet.  Vaikka köyhyyttä yritetään vimmatusti poistaa entistä suuremmilla tulonsiirroilla ja ankarammalla verotuksella, tulos on nolla tai jopa väärän suuntainen. Uusia köyhiä tulee koko ajan lisää; köyhiä lapsiperheitä, työtä karttelevia hyvinvointivaltion ”elättejä”, viisikyppisenä eläkkeelle hamuavia ja yhteiskuntaan huonosti integroituneita maahanmuuttajia. Alemmissa tuloluokissa maahanmuuttajataustaisten osuus on väestöön suhteutettuna kolmin-nelinkertainen. Ei mene montaa vuosikymmentä, että alimmassa tulodesiilissä puolet väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Ja taas kerran ”itse aiheutettua” ongelmaa korjataan suuremmillä tulonsiiroilla ja ankarammalla verotuksella. Ja niin kierre vain jatkuu.

Suomessa kotitalouksien säästäminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuunottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Julkisen sektorin tilanne on samanlainen. Mutta miksi säästää, jos valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Vielä 1950-luvulla säästämisaste Suomessa oli Euroopan/maailman korkeimpia, mikä on nykynäkökulmasta ihmeellistä, koska ihmiset olivat keskimäärin todella aidosti köyhiä – nykynäkökulmasta rutiköyhiä. Mutta sen ajan ihmiset eivät olleet kuulleet ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa. Nyt valtio ja rahaviranomaiset yrittävät toppuutella ylivelkaantumista, mutta vaikeaa se on, kun ihmisillä ole mitään aitoa motiivia säästää.

Ongelma vaan on siinä, että jos kansatalouden säästämisaste on nolla, niin pitkässä juoksussa on investointiastekin, ja saman tien talouskasvu. Jolleivat ulkomaiset pääomapiirit sitten saa päähänsä, että Suomi on todellinen paratiisi ulkomaisille (suorille) sijoituksille. Mutta sitä tohtii epäillä.

Tohtii myös epäillä, että seuraavien kuukausina aikana yksikään poliitikko uskaltaisi sanoa, että meidän suurin ongelmamme on juuri hyvinvointivaltio: liian suuret menot, liian suuret eläkkeet, liian suuret tuet, liian suuret ”ilmaiset palvelukset”. Koomista, että maassa, jonka julkinen sektori on ehkä maailman suurin ja joka vain kasvaa, hoetaan kilpaa, että ”nyt riittävät leikkaukset”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (116 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

On vielä selvittämättä, mikä on kolmannen sektorin rooli hyvinvointivaltion rakentamisessa uudessa sote- ja maakuntamallissa. Tuija Braxin väliraportti on valmis ja loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä:

- Mitkä ovat yleishyödyllisen yhteisöjen toimintamahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä?

- Millä kriteereillä määritellään sellaisten järjestöjen toiminta, joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon? Miten näiden toimijoiden resurssit voidaan turvata?

- Millaisia mahdollisuuksia yleishyödyllisellä yhteisöllä on toimia kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle tai muille yleishyödyllisille sote-toimijoille?

Lähde:

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Yksi huomio vielä tästä Braxin raportista, sen viimeisellä sivulla sanotaan, että

- Lähdeluettelo (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)
- Haastatellut asiantuntijat (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)
- Järjestetyt laajemmat kuulemiset (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)

Aika salaperäistä raportointia sanoisin...

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Ongelma meidän tilanteessa on se, että liian moni ihminen on jo riippuvainen hyvinvointivaltiosta, joko työntekijänä julkisella sektorilla, ja/tai tukien saajana. Eivät ihmiset äänestä omien tukien leikkaamisen tai oman työpaikan menetyksen puolesta. Siksi "hyvinvointipalveluista" luopuminen poliittisesti on kovin hankalaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, saamamiehiä on enemmän kuin maksajia... Äänestämisestä on tullut entistä selvemmin vain keino kasvattaa omia tulojaan. Ei ole mitään "ideologioita", on vain kyse siitä, voinko saada lisää rahaa jonkun toisen taskusta. "Rikkaat" yrittävät tietenkin pyristellä vastaan, mutta heitä on vähän. Ainoa tapa välttää hyvinvointivaltion syleily, on äänestää jaloillaan. Vaikea sanoa, mikä on lopputulos, pahimillaan se voi olla jonkinlainen "Detroit".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos valaisevasta blogista.

Ehkäpä tämä on ollut joidenkin poliittisten ryhmien tarkoitus: Saattaa mahdollisimman suuri osa kansasta ns. tukiriippuvaisiksi. Helpommin hallittavaksi?
Virhearvio on siinä, etteivät ihmiset oikeastaan ole niin typeriä, että he suostuisivat pahoinvointivaltion kohteluun: valvomiseen, sanktioihin, ahtaisiin ajattelun ja työskentelyn heikkolaatuisiin rajoihin.
Mitä koulutetumpi kansa, sitä herkemmin se havaitsee nämä ns. järjestelmävesseleiden rakentamat virheelliset ansat ja niiden vaarat, mukaan lukien ko. himoverotus ja huonosti toimivat aidot kannustimet.

Julkinen Suomi ei ymmärrä edes hyödyntää parhaiten koulutettuja kansalaisiaan eikä varsinkaan niitä, jotka ovat lisäksi hankkineet lisäoppia muualta ja haluaisivat palata kotimaahan. Kukapa haluaisi haaskata elämäänsä vain, jotta saisi "olla kotona"?

Esim. Yhdysvalloista palaava nuorehko suomalaistutkija saattaa havaita, että hän on palaamassa "väärästä maasta" (herättää epäluuloja sisäpiireissä) monine uusine ja kriittisine ajatuksineen (niissä henkilöityy työhön ja sen laatuun kohdistuva vaatimus).
Ne stressaavat pysähtyneitä yhteisöjä, jotka ovat tottuneet lepovaihteella ajoon, kun muualla maailmassa tehdään työtä tosissaan ja parannetaan laatua.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"Hyvinvointivaltio" on terminä nerokasta vasemmistopropagandaa. Se vetoaa tehokkaasti kansaan, joka on tunnetusti tyhmää.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Muutamia vastaavia eri kirjoittajien blogeja lukeneena tulee väkisinkin mieleen kysyä että mitkä ovat niitä maita joissa hyvin koulutetun ja korkean tuottavuuden omaavan työntekijän kannattaa olla töissä?

Puheenvuoroon (ja muualle) asiasta kirjoittajat ovat varmasti perehtyneet aiheeseen sen verran että voivat tähän kommentteihin vastata muutamilla esimerkeillä maailmalta; mitkä asiat verotuksen lisäksi ovat siellä muualla paremmin? Ovatko nämä mahdolliset työntekijän onnelat loppujen lopuksi autuaampia asuinsijoja vaikka veroprosentti olisikin alhaisempi (ja voisi itse käyttää samat rahat maksaakseen palveluista)?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Maksan tuloista lähes puolet veroa. Ihmettelen vaan, mitä palveluitra oikein saan. Muutaman kerran vuodessä käyn kirjasotossa. Tietenkin tiet ja jalkakäytävät, mutta niitä varten maksan bensaveroa >50 %, auotveroa, Trafin maksuja, ym. ym...
Kun olin USA:ssa opiskelmassa, kävin kerran amerikansuomalaisten kesäjuhlassa. Kaikki sanoivat, että olet hullu, jos menet takaisin Suomeen. Eivät he ihan väärässä olleet.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Mikä toi sinut takaisin Suomeen?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

En osaa vastata. Kun on tyhmä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Maksan myös veroja ja teen sen mielelläni. Järjestynyt yhteiskunta maksaa ja monet palvelut kannattaa hoitaa keskitetysti, koska ne tulevat sillä tavalla edullisimmiksi. On perin lyhytnäköistä ajatella, että maksaa jonkun muun edestä. Samat ihmiset sitten maksavat suosiolla vakuutuksista ymmärtämättä, että siinäkin he maksavat muiden edestä, jos ei riittävästi vahinkoja satu omalle kohdalle.

Edellä sanomaani ei pidä sotkea siihen, että esimerkiksi kaikki sosiaalipalvelut olisivat järkeviä. Mainittu asumistuki on esimerkki vääristymistä. Silloinkaan en lähtisi syyttelemään hyvinvointiyhteiskuntaa vaan tyhmiä poliitikkoja.

Periaatteessa kaikki huonot päätökset voidaan peruuttaa, mutta tilanne ei ole aivan yksinkertainen. Poliitikko joka lupaa lisää uutta hyvää voittaa aina, vaikka kansalaiset tietäisivät, ettei lupaus voi pitää paikkaansa. Tämän todistaa muun muassa ihmisten into lotota, vaikka on käytännössä täysin varmaa, että rahat menevät Kankkulan kaivoon.

Monesti ole ajatellut, että nämä verotuksesta valittajat kun tosiaan lähtisivät sinne kaukomaan onnelaansa, niin olisi täällä vähemmän katkeruutta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #39

Ns. hyvinvointivaltioita on jopa sosiologien mielestä monta. Miksi meillä pitää olla "maailman suurin"?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaa-a, on kuitenkin ehkä hyvä huomata, että sama hyvinvointiyhteiskunta on maksanut näemmä palkkasi lähes koko uran ajan. Nykyään Turun yliopistossa ja aiemmin Sitrassa, Suomen Pankissa sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Työt elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa siinä välissä lienee ainoa, joka ei ole osa julkista sektoria?

Niiltä kerätyistä maksuista sitten piakkoin katetaan myös eläkkeesi. Joten aika paljon mielestäni saat verorahojesi vastineeksi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Matti Viren voisi pohtia miksi "hyvinvointivaltio" yhdysvalloissa esim. terveydenhuolto on tehotonta ja erittäin kallista Suomeen verrattuna. Samalla Viren voisi vaivata päätään myös sillä, miksi ns, "hyvinvointivaltiot" kuten pohjoismaat keikkuvat kaikissa arvioissa maailman kärjessä, olkoon mittarina mikä tahansa, kuten koulutus, terveydenhuolto, ihmisten elinajan pituus, lapsikuolleisuus. Näitä Virenin ajatuksia on tullut luettua Ts:n sivuilta paljonkin vuosien varrelta ja Viren on esimerkki ekonomista joka katso maailamaa ravihevosen tavoin, laput silmien sivut peittäen, näkemättä mitä yhteiskunnassa oikeasti on menossa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Olivatko Pohjoismaat "mutasarjassa" ennen "hyvinvointivaltiota" (siis ennen toista maailamansotaa)?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomi oli, oli myös toisen maailmansodan jälkeen, tuon ajan on tullut elättyä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #11

Jos Hondurasissa bruttoveroaste olisi 60 %, siitäkin tulisi hyvinvointivaltio. Kumma kun ne ei hoksaa sitä.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Ei terveydenhuolto pelaa Yhdysvalloissakaan markkinatalouden säännöillä. Siellä sääntely on erittäin laajaa ja rankkaa. Hoitotoimenpiteiden hinnat eivät määräydy kysynnän ja tarjonnan perusteella, koska valtio on rajoittanut tarjontaa radikaalisti, jonka takia hinta kohoaa keinotekoisen korkealle.

Markkinatalouden vastaista politiikkaa tehdään pääsääntöisesti kahdella tavalla: överikorkealla verotuksella (kuten Suomessa) tai ylisääntelyllä (yleensä korruption ansiosta, kuten Yhdysvalloissa).

Lisäksi Suomen menestystä on aika turha ylistää, vaikka Suomessa kieltämättä menee paremmin kuin monessa muussa valtiossa. Se etu on vain suhteellista. Absoluuttisella tasolla suomalaisilla menee kuitenkin kurjasti. Ei täällä juuri kukaan voi sanoa elävänsä hyvää ja onnellista elämää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

#8 Arto Granlund.
Jos Granlund on asunut ja työskennelyt muutamia vuosia USA:ssa, häneltä on jäänyt huomaamatta, että maa ei ole ihan sellainen kuin YLE tai Suomen mediakenttä sen suomalaisille esittää. Ei edes terveydenhoidon osalta, joka on rakenteeltaan paljon monipuolisempi (ja siksi huonosti Suomessa tunnettu) kuin tämä suomalainen valtio-/kuntajohtoinen byrokratia.

Kokemus työnteosta, yliopistokoulutuksesta ja terveydenhoidon vaihtoehdoista - vaikkapa ns. yksityisten säätiöiden tarjoamista edullisista terveyspalveluista - ei käsittääkseni tue roiskimalla tehtyjä yleistyksiä.
Juuri siksi itsekin ihmettelen, miksi palasin kotimaahan. :-)

Samanlaista roiskimista luemme usein mm. po. maan julkisesta liikenteestä, turvallisuudesta, mediamaailmasta tai viihteestä jne. Luvattoman vähän monimuotoisista vaihtoehdoista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kieltämättä aikamoinen sosialistihallitus tämä nykyinenkin, verovaroja heitellään kevyesti mitä älyttömimpiin tarkoituksiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuulimyllyt nyt tulee älyttömimpänä mieleen enkä näe järkevänä jakaa verovaroja EU:n kautta Puolalle, Kreikalle ja Romanialle.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Vanha viisaus: se, joka kertoo totuuden, häviää vaalit.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kuten blogissa osuvasti ja oikein todettiin, ilmaispalvelujen kysynnällä ei ole ylärajaa. Aina löytyy uusia tarpeita ja tarvitsijoita sellaisille palveluille, joita käyttäjän ei tarvitse maksaa. Jos tämän kehityksen annetaan jatkua, nettosaajien määrä kasvaa ja nettomaksajien määrä vähenee. Samalla myös nettosaajien voima suhteessa nettomaksajiin kasvaa ja sen tuloksena kehitys jatkuu, kunnes päädytään siihen, että maksajien maksukyky ja halu romahtaa ja sen tuloksena myös talous romahtaa. Tuore esimerkki lienee Venezuela. Samaan suuntaan vaikuttaa myös katoava rajahyödyn laki, jonka mukaan aluksi hyvin toimineen ratkaisumallin toistaminen tuottaa kerta kerralta vähemmän hyötyä ja enemmän haitallisia sivuvaikutuksia. Tätä kuvaa hyvin se hölmöläistarina, jossa tupaan piti saada valoa. Matti ratkaisi ongelman tekemällä seinään reiän, josta valoa pääsi pirttiin. Tästä hölmöläiset innostuivat tekemään lisää ja suurempia reikiä, kunnes koko pirtti romahti.

Ei hyvinvointivaltion ajatus silti aivan kuollut ole. Se ajatus, että kansalaisia on syytä turvata kohtalon pahimpia kolhuja vastaan on nähdäkseni edelleen pätevä, mutta kukas se sanoikaan aikoinaan osuvasti että, yhteiskunnan tulee tarjota turvaverkko mutta se ei saa muodostua riippumatoksi.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Julkinen sektori käyttää 60% yhteiskunnan tuloista? Mitähän tarkoitat?

Yhteisesti tuotetuista palveluista olet hyötynyt sinäkin M.Viren, etenkin välillisesti jos muut hyödyt ovat hujahtaneet tajunnan ohi. Oikeuslaitos, poliisi, armeija, koulutus, terveyden- ja sosiaalihuolto, infra, ympäristönsuojelu...

Millähän julkisen sektorin työntekijöiden sitten mieluummin tulisi hankkia elantonsa? Missä kohtaa on se iso kakku, jonka voisi saksia ilman merkittäviä haittoja ja josta samalla syntyisi merkittävät säästöt?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Oikeuslaitos on nykyään vain juristien rahasampo, poliisit eivät juuri eroa verohallinnon virkailijoista, ympäristönsuojelu (merimetsot, liito-oravat, huokaus)...

Erkki Joona

Julkinen sektorimme on tehoton ja elää pysähtyneisyyden aikaa! Meillä ei mikään enää toimi optimaalisesti. Koko koulutusjärjestelmämme on romahtamassa. Ongelmia ei osata enää ratkaista vaan niitä siirretään eteenpäin kasvamaan korkoa. Poliitikoilta on jo mennyt arvovalta ja auktoriteetti kansan parissa. Lopuksi menee legitimiteetti ja meillä on edessä Neuvostoliiton tie.

Erkki Joona

Julkinen sektorimme on tehoton ja elää pysähtyneisyyden aikaa! Meillä ei mikään enää toimi optimaalisesti. Koko koulutusjärjestelmämme on romahtamassa. Ongelmia ei osata enää ratkaista vaan niitä siirretään eteenpäin kasvamaan korkoa. Poliitikoilta on jo mennyt arvovalta ja auktoriteetti kansan parissa. Lopuksi menee legitimiteetti ja meillä on edessä Neuvostoliiton tie.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Missä kohtaa on se iso kakku, jonka voisi saksia ilman merkittäviä haittoja"

Sanoisin että menopuolella on paljon keskisuuria kakkuja joiden poistamisen ainoa haittapuoli olisi entisen saajan paha mieli, esim. asumistuki ja varustamotuki kuluu näihin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Minkä vuoksi hyvinvointivaltio Suomi rakennettiin vanhempiemme ja isovanhempiemme ansiosta? Vähän meni nyt Matilta överiksi, mutta tarkoitus oli varmasti herätellä ihmisiä ajattelemaan niitä asioita, mitä tuosta kirjoituksesta voi ja kannattaa poimia ja pohdiskella eikä ne kaikilta osin ihan puutaheinää olekaan. Ei se kuva kuitenkaan noin mustavalkoinen ole ja hallitsemattoman ja ns. haittamaahanmuuton suhteen meidän pitää olla tarkkana, ettei tuollaista tilannetta synny kuin Viren kuvaa.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Tietynlainen yhteiskunnan turvaverkko on pakko olla olemassa näillä leveyspiireillä ihan jo sen takia, ettei ihmisiä voi heittää talveksi kadulle pakkaseen. Kuitenkin pitäisi pystyä seuraamaan kultaista keskitietä, ja etenkin valtavaksi paisuneen julkisen sektorin osalta ollaan menty aivan liian pitkälle. Sitä on hyvin hankala enää karsia, koska ihmiset eivät äänestä omien etuuksien ja työpaikkojen menettämisen puolesta. Tästä syystä koko suomalainen poliittinen ilmapiiri on muuttunut hyvin vasemmistolaiseksi jopa siinä määrin, että kokoomuskin vaikuttaa vasemmistolaiselta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Noh eikös tämä hallitus ole leikannut koko ajan? Koulutuksesta ja niistä kommunistisista tuista, verotuksesta?

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Juu. Vanhempiaan osaa kyllä vähäväkiset hoivata.
Ehkä kyse onkin siitä etteivät paremmin toimeentulevat välitä vanhuksistaan pätkääkään.

Itse olen ollut jo pidemmän aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä. Onneksi minulla oli sisarukset lähempänä äitiä hänen viimeisinä vuosinaan ja pitivät huolta, sillä mulla olisi kestänyt jopa Keravalta mennä kokonainen päivä äiskän luokse Helsingin Malmille. Asui sen verran katveessa. Samalla piti pitää huolta omasta perheestä ja oma terveys on sillai haastava ettei sitä matkustella noin vaan yksin minne tahansa.

Nykyään huolehditaan vanhasta anopista joka asuu lähellä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Harvassa taitaa kuitenkin olla ne, jotka käyvät päivittäin tai edes viikottain katsomassa vanhempoiaan. Ehkä yksi sadasta.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Itse käyn joka viikonloppu, joskus tietty poikkeuksia. Samassa kaupungissa kun satutaan asumaan. Siihen tosin tulee kohta muutos ja siksi utelinkin jotain konkreettista esimerkkiä tuossa aikaisemmassa kommentissa. Vastaus jäi aika vajaaksi, USA mainittiin mutta ei mitenkään erityisen tarkasti verrattu Suomeen. Töitähän siellä saa tehdä viikon tai parin vuosilomalla? En itse kovin paljoa lomaa kaipaa.

Kohta olisi tarkoitus aloittaa yliopistolla. Matematiikka, kemia ja fysiikka ovat vaihtoehtoina pääaineeksi. Vähintään maisteriksi aion porskuttaa ja oma lehmä on ojassa kysymykseni suhteen. Ihan vakavissani olen miettinyt että jos (kun) minusta tulee korkeakoulutettu niin kannattaako etsiä vihreämpi niitty ulkomailta.

Englannin taito on erinomainen, saksa varastossa hyvässä kunnossa ja espanjaa tai kiinaa olen harkinnut opintojen lomaan. Ruotsistakin perusteet on ö-mapissa.

Karttapalloa vilkaistessa vaihtoehtojen (ja oman tietämättömyyden) määrä on aikamoinen. Saa nähdä mitä koulu tuo tullessaan ja löydänkö yhteyksiä muualle maailmaan. Tai muuttuuko Suomen suunta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #33

Ulkomaille kannattaa mennä - oikeastaan minne vaan. Huomaa aika pian, että se suuresti manostettu suomalainen koulutusjärjestelmä on ainakin yliopistojen osalta tyhjää puhetta.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #37

Ulkomailla joutuu kuulemma tekemään töitä opinnoissa etenemiseksi. Mutta saattaahan siinä sivussa sitten oppiakin jotain.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hyvinvointivaltiossa parhaiten menestyvät joilla on korkea koulutus, mutta jos hieman kärjistäen ajattelee niin eikö ne ole biologisesta näkökulmasta ajateltuna "luusereita", koska heidän sukunsa todennäköisimmin sammuu, kun ovat laiskoja lisääntyjiä?

Korkea koulutus ja hyvä toimeentulo ei siis näytä olevan mitenkään hyvä ominaisuus ihmislajin menestymisen kannalta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvinvointivaltio tukee aikakin epäsuorasti sitä, että huumeiden käyttäjät ja alkoholistit hankkivat lapsia, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä hoitaa niitä. Pääasia näyttää olevan, että "rikkaat" eivät saa tukea lasten hankintaan, vaikka he todennäköisesti vastaisivat pääosasta elinikäisistä kuluista. Mutta kun on tasa-arvo....

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tämä ilmiö ei näytä liittyvän pelkästää pohjoismaihin, vaan syntyvyys näyttää vähentyvän muuallakin liikaa, kun koulutustaso ja varallisuus nousee.

Jostain syystä paremmin toimeentulevat ovat mieltyneempiä itsenäisempään ja mukavampaan elämään.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomalaiset voivat todella huonosti. Virossa he uskaltavat kertoa totuuden Suomessa elämisestä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei tarvi mennä Viroon. Lautalla kuulee jo tarpeeksi.

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

Juttu meni metsään heti ensimmäisessä kappaleessa. Julkinen sektori ei käytä 60 prosenttia yhteiskunnan tuloista, vaan sen suhde - ei siis osuus - bruttokansantuotteeseen on noin 60 %. Osuus BKT:stä on noin 20 %. Osuus ja suhde ovat kaksi eri asiaa.

https://yle.fi/uutiset/3-9432571

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sakari "kummitusomaishoitaja" Timonen vaihtoon, aikuiset juttelee ny.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Itse puhut osuudesta, en minä. Julkisen kulutuksen/tuotannon osuus on noin neljännes, mutta se ei huomioi nettotulonsiirtoja julkiselle sektorille. Jos olet sitä mieletä, että veroilla ja tulonsiirroilla ei ole mitään merkitystä, niin hyvä, puhu vain julkisesta kulutuksesta.
Mutta "20%" , jota Tilastokeskus mainostaa, ei ole mikään oikea luku, koska kukaaan - ei siis kukaan - tiedä, mikä on julkisen sektorin tuotannon arvo. Tilipidossa arvon korvikkeena käytetään kustannuksia. Mutta niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä "markkina-arvon" kanssa. Otetaan vaikka esimerkiksi Yleisradion tuotannon arvo, puoli miljardia. Minä en maksaisi ohjelmista penniäkään, jotenkin ainakin minun mielestäni tuotannon arvo on nolla. Silti minun pitää makssa YLE-veroa, joka ainakin minun mielestäni on osa julkisen sektorin rasituksesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Samaa voisi sanoa myös 650 työntekijän Ilmatieteenlaitoksen tuottavuudesta verovaroin kustannettuna.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Tilastokeskuksen "ei mikään oikea luku" on kuitenkin ainoa olemassa oleva ja perusteltu.

Matti, et halua maksaa veroja yhteisten palvelujen tuottamiseksi, kun (tai jos?) et niistä itse suoraan henkilökohtaisesti hyödy. Yhteiskuntamme suurin osa kuitenkin hyötyy ja haluaa käyttää muitakin kuin maksullisia palveluja.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Hyvinvointivaltio? hmm...sen tarkoitus on ollut pohjoismaissa katkaista ihmisiltä siteet perheeseen. Ennen Perhe oli se paikka josta haettiin taloudellista ja muuta apua ongelmiin, mutta nykyään ihmiset on opetettu hakemaan se apu Valtiolta.

Pohjoismainen sosiaalidemokratia/kapitalismi on tehnyt ihmisestä kylmän. Paras vertaus jonka olen kuullut ja mitä tällä tarkoitetaan:
"Ihmiset ovat laitostuneet, valtio kapaloi, opettaa, hommaa duunipaikan, maksaa eläkkeen ja hautaa."

Entä mistä ihminen hakee apua, kun Valtiokaan ei enään pysty auttaa?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

39#
Minä ainakin haluan sanoa selvästi jos verotus on mielestäni liian korkea tai siinä on muutakin korjaamista.
Toivon että saan niin tehdä vastakin, muuten maasta muutto voi olla hyvinkin hyvä ratkaisu, ei vain sitten taida enää päästä pois ”paratiisista”.
http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22331...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Matti Viren: "Lähes joka ilta TV:ssä valitetaan sitä, että vanhuksia ei hoideta. Tuohtuneet lapset valittavat vanhempiensa huonosta kohtelusta hoitokodeissa ja avohuollossa, joskus varmaan ihan asiasta. Koskaan ei kuitenkaan kysytä, miksi lapset eivät itse hoida vanhempiaan. Sehän oli sentään maan tapa sata vuotta sitten."

Kaupungin asunnot ovat pieniä, lapset asuvat usein eri paikkakunnalla kuin vanhempansa. Lapset myös useimmiten kokoaikatöissä, mikä hankaloittaa kokonaisvastuun ottamista. Ennen asuttiin lähellä toisiaan, jopa samassa pihapiirissä ja naiset olivat kotona hoitamassa lapsia ja vanhuksia. Yhteiskunta on muuttunut/muutettu viranomaislähtöiseksi. Viranomaiset hoitavat meitä kehdosta hautaan. Systeemi antaa turvaa mutta on usein kylmempi ja vähemmän empaattinen kuin aidosti yhteisöllisissä kulttuureissa.

Mummoni asui äitini kanssa 15 viimeistä elinvuotta. Hän ei ollut vuodepotilas. Äiti asui omakotitalossa ja kävi töissä. Mummu hoiti tiskit ym. pientä kotona. Hän sairasti parkinsonia, sepelvaltimotautia, verenpainetta. Ja noin 80 v. hän putosi tuolista kurkotettuaan kastelemaan kukkia ja sen seurauksena selkäranka vioittui, meni kättelyssä kasaan noin 10 senttiä. Mummoni käveli vielä tämänkin jälkeen vaivaalloisesti mutta kivut olivat kovia. Hommasin hänelle vahvaa särkylääkettä (Petidin). Hiljalleen mummun vointi kuitenkin jotenkin vakiintui, kunnes hän kuoli 87 v. lonkkamurtuman johdosta. Hän ei käyttänyt lääkäripalveluja juuri koskaan, minä hommasin hänelle tarvittavat lääkkeet (olen sairaanhoitaja). Hän ei halunnut käydä lääkärissä, jouduttiin patistelemaan ne muutamat kerrat kun se oli välttämätöntä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Viranomaiset hoitavat meitä kehdosta hautaan." Sitäkö me haluamme..?

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Ongelma on siinä, että hyvinvointivaltio tuottaa oman tuhonsa siemenet"

En olisi itse osannut sanoa tätä paremmin!

Maassa on satojatuhansia soffaperunaa (kelvollista veronmaksajaa!) työttömänä ja samalla haalitaan luku - ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia "maksamaan hyvinvointiyhteiskunnan" veroja. Halloo!!

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Nita, "Yhteiskunta on muuttunut/muutettu viranomaislähtöiseksi."

Samaa mieltä. Tulee jopa miettineeksi usein onko päättäjämme ottaneet kansalaiset valtion haltuun/omistukseen ja ohjailtavaksi melkein kaikessa. YLE pakkoverokin on pakollista tietyille tulonsaajille. On siis pakko maksaa palvelusta vaikkei sitä käyttäisi vaan valtio päättäjien taholta haluaa ohjailla kansalaisia tiettyihin aatesuuntiin. Kansalaisten omaa päätösvastuuta ei enää oikein haluta antaa. Miten ihmeessä yhteiskuntaan voi sopeutua, kun oma-alotteisuutta ei enää kukaan tarvitse? Jopa työntekokaan ei ole enää pakollista elättääkseen itsensä ja perheensä, jos "oikein" menettelee. Viranomaiset ohjaa nykyisin hakemaan kaikenlaista tukea. Ehkei ihan kaikille kuitenkaan. ;)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos: elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Julkisen sektorin eläkkeitä olisi tullut rahastoida yhtä laila ja yhtäläisesti muiden työeläkkeiden tapaan jo 1960-luvulta lähtien.

Suomen työeläkejärjestelmäkään ei todellisuudessa ole rahastoiva yksittäisen ihmisen eläkekertymiin perustuva rahastointi, vaan puhtaasti veropohjainen systeemi. Jos Kalevi kuolee yllättävästi juuri eläkkeelle jäätyään 65-vuotiaana 45 työvuoden jälkeen, Kalevin työeläkevarat sosialisoidaan kuolinpesän varallisuuden sijaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Koskaan ei kuitenkaan kysytä, miksi lapset eivät itse hoida vanhempiaan".
Jospa niitä lapsia ei ole tai eivät jostain syystä pysty hoitamaan ? Oliko tuo aivan mahdotun ajatus ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, on monta syytä. Joidenkin mielestä ei voi hankkia lapsia, koska ilmastonmuutos. Liito-oravat hoitavat vanhukset.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä kirjoitus. Yritän hieman avata ja määritellä tämän aihepiirin teminologiaa. Tarkoitus on poimia tuosta isosta kakusta niin hyvät kuin huonotkin puolet.

Termin "hyvinvointivaltio" voisi määritellä hieman suppeammin maana, jossa valtio takaa tietyn perustoimeentulon tason kaikille kansalaisille. Tämä ei siis vielä tarkoita kaikkia sitä tuhlailua, mitä artikkelissa kuvattiin, vaan vain sitä, että kukaan ei putoa pohjan läpi absoluuttiseen köyhyyteen ja palveluiden ulkopuolelle.

Seuraava termi on "valtiovetoisuus". Tähän kuuluvat ajatukset siitä, että ihmisten ei tarvitse välittää lastensa kasvatuksesta, ikääntyvistä sukulaisistaan, eikä naapurustostaan, eikä edes omasta taloudestaan. Valtio ottaa vastuun näistä, ja syyttää voi muita, jos asiat menevät pieleen.

Seuraava termi / ongelma on "jatkuvan kasvun ideologia". Tähän liitän sekä taloudellisen kasvun että väestön kasvun (syntyvyys, maahanmuutto). Meillä menee hyvin, kunhan saamme aina lisää kulutettavaa, ja seuraava sukupolvi maksaa velkamme ja löytää jostain lisää luonnonvaroja.

Sitten (anteeksi vasemmisto) "vasemmistolainen populistinen talouspolitiikka", jossa vain jaetaan rahaa ja otetaan lisää velkaa (ja vähän vielä lypsetään rikkaita), olettaen että velalla tuettu talous tuottaa kyllä kaiken korkoineen takaisin.

Erotan edellisistä vielä käsitteen "tasapäistäminen", joka viittaa haluun antaa köyhimmille kaikki se, mitä rikkaimmillakin on. Ongelma tässä on se, että liiallinen tasapäistäminen voi lamauttaa taloudentoiminnan (normaali tulojen tasaus vielä ok). Voi koskea myös liiallista tasapäistämistä koulutuksessa.

Mielestäni artikkelissa oli elementttejä kaikista näistä. Tällä terminologialla hyvinvointivaltion voi vielä katsoa olevan hyvä asia, mutta nuo muut ovat sitten omiaan halvaannuttamaan hyvinvointivaltiota (tai jatkuvan kasvun ideologian tapauksessa tekemään siitä muilla tavoin kestämättömän).

Osa noista ongelmista on myrkkyä vasta liian suurina annoksina. Kohtuullinen tulojen tasaus voi siis olla ok. Samoin järkevästi annosteltu valtiovetoisuus valikoiduilla aloilla (vaikkapa yle, koulut, terveyspalvelut).

Suomen kielessä termi "hyvinvointivaltio" on ollut positiivinen sana. Amerikassa "welfare state" on usein negatiivinen ilmaus. Yritin edellä kattaa koko skaalan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomi-nimisessä hyvinvointivaltiossa on otettu lisävelkaa n. 120 miljardia euroa, jolla panostuksella ei ole saatu edes taloutta v. 2008 tasolle.

Korkea verotus, jäykät työmarkkinat, valtavan kokoinen julkinen sektori ja maksulliset palvelut eivät ole pysyvä yhdistelmä. Tämän ovat havainneet monet lahjakkudet, jotka kasvavissa määrin hakeutuvat ulkomaille. Politiikot eivät edes ymmärrä aivovuodon ikäviä syitä ja seurauksia.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomi maksaa avoimista rajoistaan ja monikulttuuristamisestaan huippukallista hintaa, joka heijastuu kaikilla yhteiskuntasektoreilla merkittävinä heikennyksinä sillä maahanmuutto maksaa useita miljardeja vuodessa.

Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen sen, että maahanmuutto tuhoaa suomalaisen hyvinvoinnin viimeisetkin rippeet.

Kristillisdemokraattien lehdessä oli vuosia sitten uutinen, että ulkomaalaisperäisien työllisyysaste oli vain 50 %, ja nykyisen noin 370 000 ulkomaalaisperäisen joukossa mitä ilmeisimmin työttömyys on vieläkin korkeampi.

Valtio, johtavat poliitikot ja valtamedia vaikenevat tästä asiasta kuin valtiosalaisuudesta.

Vapaa liikkuvuus juntattiin EU:n perusasiakirjoihin niiden luomisvaiheessa Euroopan teollisuuden omistajapiirien toimesta, eikä asiaa koskaan käsitelty missään parlamentaarisessa elimessä.
Tavoitteena oli saada työvoima liikkumaan halvan työvoiman maista itä-Euroopasta länteen kasvattamaan suurteollisuuden omistajien voittoja.
Työvoima ei kuitenkaan juuri liikkunut suurtyöttömyyden EU:ssa.

Vapaa liikkuvuus muuttuikin suurteollisuuden omistajille tarpeettomaksi, kun kaukoidän halpatyövoimamarkkinat avautuivat, kiinalaiset ja intialaiset ahkeroivat suunnilleen riisikuppipalkalla, eivätkä valita kun ei juuri ole oikeuksiakaan.

Vapaa liikkuvuus jäi kuitenkin voimaan eräänlaisena utopiana.
Vapaa liikkuvuus on muuttunut elintasomatkailuksi, se rappioittaa yhteiskuntarakenteet kaikkialla EU:ssa, ja rappio nopeutuu muuttovirralla EU:n ulkopuolelta, kun leväperäiseltä EU:lta unohtui ulkorajojenkin valvonta.

Suomi on jatkuvan maahanmuuton seurauksena rappioituva ja köyhtyvä valtio.
Seurauksena kurjuus, toimeentulovaikeudet, ja vastakkainasettelu lisääntyvät.
Myöhemmin, ikävä kyllä, eriarvoisuus ja pahoinvointi voivat purkautua väkivaltana.

Viite:
"Liittokansleri Merkel: ”Monikulttuurinen Saksa epäonnistui täysin”
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/103966-liittokan...

"David Cameron: Monikulttuurisuus ei toimi"
https://yle.fi/uutiset/3-5317737

"Sarkozy: Vallitseva maahanmuuttajapolitiikka epäonnistunut"
https://yle.fi/uutiset/3-5320951

"!Meille valehdellaan, meille nauretaan, meitä hyväksikäytetään"
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/09/...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kun puhumme hyvinvointivaltion säilyttämisestä ja miten se tapahtuu, niin aloitetaan urakka vaikka allekirjoittamalla "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloite, jossa on juuri se, mitä yhteiskuntamme tarvitsee - yhteisvastuuta:

- -"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet. Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja.

Edellä kuvatulla tavalla tämä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" paikkaisi Suomen EU-tasollakin usein arvosteltua heikkoa työttömyysturvan tasoa ja se turvaisi inhimillisellä tavalla apua tarvitsevien ihmisarvoista elämää sekä tukisi terveellä tavalla kaikkien Suomen kansalaisten omanarvontuntoa - olemmehan aidosti kaikki samassa veneessä!

Allekirjoita aloite alla olevan linkin kautta:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Haluatko Sinä olla talkoissa mukana? :)

Irja Röntynen

Amerikasta kävi ystävättäreni kylässä heinäkuussa 2001. Hän ihmetteli meidän eläkeläisten maksamia veroja. Vastasin: Minä maksan mielelläni, että meidän lapset ja nuoret saavat käydä koulua. Myös köyhien perheiden lapset. Täällä voi lukea tohtoriksi asti melkein ilmaiseksi. Maksamme myös sotilaiden kustannukset, poliisien ja terveyden hoidon.
Äitini eläke ei riittänyt vanhainkodin hoitoon, vaan me kuntalaiset maksoimme sen lopun. 1990 luvulla eläkkeellä olevan kansakoulun opettajan eläke riitti vanhainkodin hoitoon.
Tällä hetkellä maksan kolmesta kunnallisesta lääkärin luona käynnistä yhteen noin 62,10€. Loppu on ilmaista Kelataksi 25 km.n tai 40 km.n päähän maksaa yhteensä 50€ . Kun katto on 300€, lopun maksaa Kela.

Kirjastossa käyn ainakin neljästi viikossa. Siellä luen ilmaiseksi lehtiä ja saan lainata viikonvanhoja kahdeksi viikoksi.
Kirjoja saan lainata .n. Kuukaudeksi tai uusimpia kahdeksi viikoksi, Harrastan sauvakävelyä 3-4 viikossa ja olen löytänyt erinomaisen porrasliikunnan sekin julkisia teitä, siltaa ja portaita: yhteensä 238 porrasta.

En tiedä missä näin hyvin on. Ystäväni ja sukulaiseni Ruotsissa ovat myös tyytyväisiä.
Eläkkeeni olen yrittäjänä itse maksanut ja osasin laskea senkin oikein!

Ainoa ero valtion ja kuntien eläkkeisiin oli, että maksetusta eläkkeestä kertyi saajalle 4.5% eläkettä. Meillä yksityisillä kertyi
Yel-eläkemaksusta 1,5%.

Yuriy Kuznetsov

Luulen että "hyvinvointivalio" on pelkkä väärä käännös englannista. "Welfare"-sana tarkoittaa "hyvinvointi", mutta myös "tuki" ja "huolto".

Sama juttu venäjän kielessä. Mutta siinä paitsi "hyvinvointivaltiota" toinen termi "sosiaalivaltio" käytetään useammin.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Tulonsiirtoja köyhien lisäksi saa myös jotkut poliitikot ja maanviljelijät.

On poliitikkoja kun ei ole juuri koskaan tuottanut todellisia verotuloja, esim. Timo Soini, Ben Zyskowicz , onko nämä tyypit sitten vanhan venäjän sosialisteja vai mitä?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen
Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä artikkeli.

Ja virkistävä näkökulma maahanmuuttoon.

Professori varmaan ymmärtää sen, että kaikki artikkelissa kuvatut asiat ovat osa länsimaista yhteiskuntia, ei vain niitä jotka luokitellaan ”hyvinvointiyhteiskunniksi”. Kuvatut ilmiöt toteutuvat aivan yhtä lailla myös esimerkiksi USA:ssa.

Kehoitankin kaikkia lukemaan artikelin vielä uudestaan, poistamalla mielessään viittaukset hyvinvointivaltioon.

Silloin jäljelle jää hyvin onnistunut kuva nyky-yhteiskunnasta ja länsimaista yleensä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Ongelma vaan on siinä, että jos kansatalouden säästämisaste on nolla, niin pitkässä juoksussa on investointiastekin..."

En nyt puutu muuhun tässä kirjoituksessa, mutta tämä kommentti kertoo täydellisestä kansantalouden perusmekanismien ymmärryksen puutteesta.

Tässä referenssiä:
https://m.youtube.com/watch?v=IynNfA1Ohao

https://m.youtube.com/watch?v=-KRi9nF8BiA

https://m.youtube.com/watch?v=yHEjobYP6mg

https://m.youtube.com/watch?v=O0wA6SbsHg8

https://m.youtube.com/watch?v=_ukREOADEKM

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voinet kuitenkin kertoa meille tyhmemmille, miten investoinnit rahoitetaan (jos ei säästämällä tai pääoman tuonnilla). Seinästä.....?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Investoinnit ovat säästämistä, kuten kaiketi joten kuten tietänet.

Retoriikkasi on pahanmakuista. Viesteissä toistuu tuon tuosta irvailua kommentoijia kohtaan. Kuten olet sanonut "meille tyhmemmille", "tyhmä", jne. Olet nännättelevinäsi muille muka-ei-tyhmyydelläsi, mutta oikeasti, minun mielestäni, näiden kirjoitustemme perusteella, todellakin ja oikeasti: SINÄ OLET TYHMÄ.

Ennen kuin jätät vastaamatta, niin vastaa edellisiin vastaamattomiin (y)

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Säästöjen ja investointien yhdistäminen vilisee makrotalouden opinnoissa, mutta se on vain harhainen myytti, josta on johdettu ajatus siitä, että tuloeroja (rikkaita) tarvitaan rahoittamaan investointeja. Valtavirtaisessa talouskeskustelussa viitataan usein juuri siihen, että ilman säästämistä ja nimenomaan rikkaita talouden kehittyminen tyssäisi "investointilamaan". Merkittävä kysymys onkin miksi tällaista myyttiä ylläpidetään, koska se ei kuitenkaan kuvasta reaalimaailmaa.

Nixon lopetti kultakannan 1970, jonka jälkeen katosivat loputkin rajoitteet liikepankkien rahan luonnilta. Tosiaankin raha syntyy, ei nyt taikaseinästä, vaan pankissa allekirjoitetusta lainapaperista. Allekirjoitettua lainapaperia vastaan liikepankki lisää lainaajan tilille lainasumman. Lainapaperi on pankin saatavia lainaajalta, ja tilille ilmestyneet rahat on lainaajan saatavia pankilta. Kahdenkertaisessa tilinpidossa tilit ovat siis tasan. Pankki on sitoutunut vaihtamaan liikepankkirahan valuuttaa eli keskuspankkirahaan eli seteleihin. Tämä on keskuspankin rooli rahan luonnissa, taata pankin luoman rahan hyväksyttävyys maksuvälineenä. Keskuspankki (ekp) ei enää rajoita mitenkään rahan luontia. Ei ole kassavarantovaatimuksia, eikä riskittömille lainoille edes vapaan omanpääoman vaatimuksia. Lainan myöntäminen ei edellytä talletuksia.

Pointti on, että ensin syntyy velka ja tuosta velasta syntyy talletus. Lainaaja luo itse investointiin tarvittavat varat. Valtavirtaisessa talouspuheessa unohdetaan kokonaan rahan syntymekanismi. Raha ei synny työstä. Velka ei synny säästöistä. Säästöjen kasvu tarkoittaa joko sitä talouden likviditeetti laskee eli liikkeellä olevan rahan määrä laskee (talous lamaantuu) tai jonkun on velkaannuttava lisää (luotava lisää rahaa). Toisen ylijäämä on AINA toisen alijäämä.

Säästämisen korostaminen tarkoittaa siis väistämättä sitä, että jonkun on velkaannuttava tai vaihtoehtona on se, että talous taantuu, onhan BKT käytännössä juuri suhteessa transaktioihin ja nimenomaan talouden likviditeettiin.

Säästämisen ja investointien yhdistäminen on käytännössä vain hämäystä, jolla kansa saadaan alistumaan tuloerojen kasvattamiseen. Näyttöä tuloerojen kasvun ja kansakunnan paremman hyvinvoinnin välillä ei ole, eikä edes järkevää sellaista hypoteettistä mekanismia ole esitetty. Hypoteesi, jossa mediaanikansan ostovoima lisääntyy, sen sijaan johtaa yksinkertasisesti kysynnän kasvuun, ja yrittäjien ja yrityksien positiiviseksi tulevaisuuden odotukseksi ja investointihalun lisääntymiseen. Toki yritykset hakevat rahoitusta kaikkialta, myös rikkailta sijoittajilta ja finanssivarallisuutta kerääviltä instituutioilta (eläkeyhtiöt, investointipankit...) ja joissain maissa pääasiallisesti, mutta rahan luonti liikepankeissa on merkittävin ja taloutta parhaiten stimuloiva investointien rahoitustapa.

Pankkilaina luo lisää rahaa eli maksuvälinettä, ja siten luo potentiaalisesti lisää kysyntää. Rikkaiden rahoittaessa investointeja ei synny talouteen talouden tarvitsemaa maksuvälinettä, vaikka säästöt aktivoituisivatkin likviditeetiksi, mutta kun tulonjakoa muuttamalla "synnytetään" rikkaita, itseasiassa imetään taloudesta pois likviditeettiä säästöiksi. Rikkaiden "synnyttäminen" taannuttaa taloutta. Samalla tavalla kannustamalla kansalaisia säästämään taannutetaan taloutta. Toki jos usko omaan talouteen heikkenee, alkaa säästämiskierre käskemättäkin, siksi valtion velkaantuminen (maksuvälineen luominen) on olennaisen tärkeää taantumassa. Tämä valtion tehtävä on sitten oma tarinansa.....

Toki voidaan kysyä vastuullisena kansalaisena onko talouden kasvaminen välttämätöntä. Ei tietenkään, mutta niin pitkään kun kansalaisien taloudessa on epävarmuutta, on epävarmuutta kansakunnan vakaudessakin. Kunnes ihmisien luottamus omaan talouteen on saatu kuntoon, työllistämällä tai perustulolla tai millä vaan, ei voi alkaa keskustelu oikeasti tärkeistä asioista, kuten luonnonvarojen riittävyys, liikakansoitus, kuudes sukupuuttoaalto.....

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #85

Pulkkinen ei näköjään näe metsää puilta. Näitä aatteen sokaisemia temppuilijoita näköjään riittää laidasta laitaan.

Ei naiivi, vaan jopa vauvamainen näkemys talouskasvusta ja sen tarpeellisuudesta aselmoivat tämänkin omiensa joukkoon.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #88

Lauri Kiiski, kommenttisi on argumentaatiovirhe, joten en voi kuin kehottaa tutustumaan aluksi rahatalouden mekaniikkaan ja siitä johtuviin kansantalouden mekanismeihin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #95

Tällöin tulisi sopeutua myös palkkojen alennuksiin ja ikuisiin nollakorkoihin, mikäli talouskasvun vaatimuksista luovuttaisiin. Tämä ei toimi sen kummemmin markkinataloudessa, kuin ei sosialismissakaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #95

Pulkkisen pankeissa ei mitään taseita.......

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #88

Karu tosiasia on, että ikuisen talouskasvun aika on ollut ja mennyt. Tämän ymmärtämättömyydessä on niin Suomen kuin muidenkin maiden hallitusten suurin ongelma. Sen sijaan, että velaksi yritetään luoda uutta kasvua, pitäisi alkaa sopeuttamaan taloutta sen kierrosten laskuun. Mitään oleellista ei menetetä. Ainoastaan tuloerojen kasvu tyssäisi.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #97

Tämä on ehdottoman totta. Kun kannustaessamme ihmisiä innovoimaan ja yrittämään ym. ilman että ohjaamme tuota ihmisten älyllistä kapasiteettia johonkin hyödylliseen, teemme hallaa tulevaisuudelle. Mikä tahansa markkinoille työnnettävä "härpäke" on muka hyvää taloudelle. Kaikki työ ei vaan ole arvokasta. Osa työstä on jopa haitallista. Siksi yhteiskunnallinen ohjaus on ensisijaisen tärkeää tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Nämä taloustieteen myytit on vain kumottava, ennen kuin pääsemme oikeasti miettimään miten kehittäisimme maailmaa lastemme parhaaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #85

Kreikkalaisen koulukunnan talousopissa korostuvat juuri toiveajattelu, into ja hurlumhei.

Säästäminen on siirrettyä kulutusta. Sillä luottamusta voidaan jatkaa pidemmälle ja rahoittaa tuotannon murrosta - joka on laskusuhdanteessa olennaisempaa kuin rahoittaa vanhan ja kysynnältään heikentyneen tuotannon tekohengitystä. Kysynnän buustaaminen johtaa vain tuonnin kasvuun. Tästä seuraa lisää velkaa ilman tuotannon kasvua. Kreikkalainen talousoppikokeilu.

Jenkkien säästämisaste 1960- ja 1970-luvuilla oli lähellä kymmentä prosenttia (nyt 0-5) ja silti talouskasvu oli nykyistä voimakkaampaa.

Tuloerojen kohdalla kirjallisuus on täynnä tuloksia vaikutuksista kumpaankin suuntaan ja uskottavia mekanismeja on esitelty vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi positiivisesta korrelaatiosta työnteon insentiivien parantuminen ja negatiivisesta inhimillisen pääoman tehoton hyödyntäminen kun Pienituloiset eivät opiskele niin pitkälle kuin pystyisivät. Toki vaikutukset kumpaankin suuntaan ovat epäsuoria.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #89

Pekka Pylkkönen, säästäminen ei siirrä kulutuspotentiaalia kenellekään muulle. Säästö on vain säästäjän käytössä. Tämä on fakta rahatalouden mekaniikan kautta. "Trickle down" tapahtuu, joko lahjoittamalla, lainaamalla suoraan köyhälle tai pakotettuna verotuksen progression kautta. Mitään mekanismia, jolla talous luonnollisesti sirottelisi holvaantuneita pääomia köyhemmille, ei ole.

Investointi päätökset tehdään silloin kun oletetaan tulevan kysynnän kattavan tulevan uuden tuotannon. Toisenlaiset investointipäätökset johtavat väistämättä konkurssiin. Kysynnän kasvu riippuu tulonjaosta. Jos pääomien annetaan holvaantua, vähenee kierrossa olevan rahan määrä (likviditeetti), ja kysyntä laskee. Samoin jos ihmiset alkavat säätämään, laskee talouden kierrossa oleva rahamäärä. Perinteisesti kuvitellaan kysynnän luovan tarjonnan. Toisin päinkin esitettäviä väitteitä tulee vastaan. Mutta minkä valtavirtainen talouskeskustelu (tiede) ohittaa totaalisesti, on ettei kysyntä luo tarjontaa, jos ei ole ostovoimaa tai likviditeetin preferenssi on nousussa (säästäminen). Tulonjaolla on olennainen merkitys talouden aktiviteetin luomisessa. Raha ei ole neutraali taloudessa. Rahan hallussa pitäminen luo kysynnän. Säästö ei siirry toisien ihmisien kulutuspotentiaaliksi. Nämä ovat rahatalouden mekaniikan faktoja.

Ilman ostovoimaa ei ole kysyntää. Koskaan ei ole ollut niin paljon liikepankkirahaa suhteessa talouden aktiviteettiin (Bkt) kuin nyt. Silti talous on ollut viimeisen vuosikymmenen taantumassa. Tämä selittyy vain sillä, että tuo lisäraha ei ole ollut likvidiä eli välittämässä talouden transaktioita. Tuo raha on väärin sijoittunut eli niillä, jotka eivät sitä kuluta tai investoi. Yhteiskunnan tehtävä on ehkäistä tällaisia tilanteita, joissa ihmiset kokevat epävarmuutta oman taloudellisen tilansa ja tulevaisuutensa suhteen. Valtio voi joko verottamalla tai jollakin muulla mekanismilla pakottaa tuon holvaantuneen rahan reaalitalouden kiertoon tai velkaantua itse eli luoda rahaa talouteen. 1950 -luvun Yhdysvalloissa korkein käytännön tuloveromarginaali oli 92 % ja 60-luvulla ja 70-luvun alussa vielä noin 70 %. Roosevelt, oligargi itsekin, sai Yhdysvaltojen talouseliitin luopumaan etuoikeuksistaan mediaanikansan hyväksi. Tässä auttoi oikeasti aito kommunismin pelko. Jyrkkä veroprogressio esti holvaantumisen ja yhdessä intensiivisen (velkaa= rahaa luovan) investointiohjelman kanssa loi positiivisen talouden kierteen. Tuo kasvun aikakausi ei johtunut säästämisestä vaan juurikin velalla investoimisesta ja talouden rahavirtojen tehokkaasta kierrosta.

Ekp QE:llä on työnnetty Euroopan talouteen rahaa (keskuspankkireservejä) jo 2500 miljardia euroa, joka normaalissa talouden rahan kierrossa tuottaisi hyvinkin kymmeniä miljoonia työpaikkoja tällaisissa työttömyysoloissa. Lama loi Eurooppaan kymmeniä miljoonia työttömiä, eikä tuo lisäraha ole kyennyt sulattamaan tuota työttömyyttä. Miksi? Tuo raha ei tule reaalitalouteen, vaan kulkeutuu finanssimarkkinoille tai jää liikepankkien keskuspankkireserveiksi (Toki on Ekp ostanut taidetta ja vaikka mitä muutakin.). Finanssimarkkinoilta rahavirrat takaisin reaalitalouteen uus- tai uusintainvestointeina on todella vähäistä. Raha kumuloituu finassimarkkinatoimijoiden tileille ja liikkuu siellä vinhaa vauhtia, koskaan palaamatta reaalitalouteen, jossa se luotiin velasta. Säästäminen ei tosiaankaan luo edellytyksiä investoinneille.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #96

Huom. Talous on ollut taantumassa vain Suomessa viimeisen vuosikymmenen ajan EU:n alueella. Silti julkiset menot ja julkisen sektorin palkkasummat ovat kasvaneet meillä eniten kaikkiin muihin EU-maihin verraten.

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Näitä itkupillejä löytyy ja onhan sitä oikeus valittaa..ja oikeus häipyä jos ei täällä viihdy ja maksaa nielestään liikaa meillä elämisestä. Itse sain hiljan verolapun ja luulin, että 57 donaa riittää verottajalle..no ei aivan riittänyt, vaan vielä pitää vähän kaivaa kuvettaan..mutta en valita. Ihan mukavasti jää fyrkkaa vielä omaan käyttöön. Olen ylpeä maastamme ja sen luomasta hyvinvointivaltiosta. Olen saanut yhteiskunnalta tarpeeksi vastinetta..ilmaisen koulutuksen itselleni ja perheelleni ja hyvän terveyshuollon. En valita, koska en halua tänne mitään amerikan paskamallia, missä keskivertojamppa joutuu painamaan kolmea duunia saadakseen siedettävän elintason.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Saatko todella yhteiskunnalta (yli) 57000 eurolla palveluksia? Sehän hyvä, että verotuksessa on vielä kiristämisvaraa...

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

..ei tietenkään minun nyt tarvitse saadakkaan tuolla summalla etuuksia, lopullinen tilinteko voitaisiin tehdä sitten kun olen kuollut. Kenen kuvittelet maksaneen etuutesi 20 ensimmäistä vuotta? Ja kenen se mielestäsi olisi pitänyt kustantaa yhteiskunnan sijasta..vanhempiesiko?Koska ilmaisia palveluja ei ole, sinäkin ryhdyit kuittaamaan saamaasi ” ilmaispakveluja” ehkä joskus 25 vuotiaana ja mitä vanhemmaksi elät ja mitä enemmän tarvitset terveyspalveluja, niin pääset taas saamapuolelle. Eihän tämän laskelman tarvitsekaan mennä tasan..tällähän ostetaan yhteiskuntarauha, millä pahimmassa tapauksessa estetään samanlainen kauhuskenaario kuin 100 v sitten. Vaaleissa tietysti viime kädessä ratkeaa, halutaanko Suomesta yövartijabaltio, joka huolehtii, että me rikkaammat voimme viettää yömme rauhassa..ei kiitos!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #73

As you like. Ongelma vaan siinä, että verotus ei vain vain tulonjakokysymys. Vaikka Suomessa se tuntuu olevan vain ja ainoastaan sitä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Palvelukset ovat hankalasti laskettavissa, mutta paljonkos oma vuosipalkkasi on? Alle vai yli 57k?

Paljonko professuurisi tuottaa? Sanoit itse että julkinen tuottaa nollan, pidetäänkö se?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #78

Blogeissa on kai ideana on se, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Kappale tolkulla vuodatusta ongelmista muttei yhtään ratkaisuehdotusta. Ellei se sitten ole tämän hyvinvointimallin alasajo ja verotuksen "lopettaminen"

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eivät vaihtoehdot ole 0 (nolla) ja 1 (yksi). Mutta ei Suomen tarvitse olla maailman ykkönen julkisten menojen ja verotuksen suhteen. Vai pitääkö?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sehän riippuu mitä sillä saa.

Sen sijaan että EU yrittää suitsia muunmuassa verokilpailua, senhän pitäisi oikeastaan edistää sitä kaikin keinoin. Toisiaan kirittävät valtiot pitäisi saada myös tikkiin kuntoon. Kummasti se kilpailu piristää firmoja ja tekee niistä kilpailukykyisiä niin miksei samaa kokeiltasi valtioidenkin kanssa? Kuka hoitaa asiat niin hyvin ja halvalla että ihmiset ja yritykset haluavat muuttaa sinne?

Olisi myös jännä nähdä mihin poliitikkojen kyvyt riittäisivät kun niidenkin duuni olisi markkinoilla kaupan.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #72

Aivan kammottava ajatus! Onko tuossa mitään muuta mieltä tai järkeä kuin tuottaa omistusta mahdollisimman paljon johonkin "johonkin"? Ja mitä vitun ideaa siinä sitten taas on?

Poliitikkojen "kyvyt"? Kyvyt tuottaa omistusta omistajille? Mitä ihmeen roskaa...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #82

Mitäs horiset?

Kyse oli yksinkertaisesti siitä että hyvinvoinnin maksimoinnin kannalta koko julkisen järjestelmän toiminnalla on massiivinen merkitys. Poliitikkojen tulisi kyetä luomaan mahdollisimman hyvä valtio elää mahdollisimman vähällä rahalla. Tuollaisiin maihin ihmiset ja yritykset sijoittuvat joten niistä otetaan sitten mallia toivottavasti muuallakin. Valtioiden välistä kilpailua tulisi ehkä tukea eikä yrittää tukahduttaa.

Eikä tämä tarkoita että hyvinvointipalvelut välttämättä loppuisivat. Ne ovat osa kriteeristöä jolla maita voi arvottaa. Olennaista on se että ihmiset ja yritykset kokevat saavansa riittävästi vastinetta maksamilleen veroille.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #72

Ajatuksesi, että poliitikkojenkin hommat kilpailutettaisiin, on ihan terve. Ainakin osittainen virkamieshallitus olisi varmuudella nykyistä toimivampi. Ei ole esimerkiksi mitään tolkkua siinä, että opetusministerin toimi on nuorisopoliitikkojen harjoittelupaikka.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #72

Pekka: " Kuka hoitaa asiat niin hyvin ja halvalla että ihmiset ja yritykset haluavat muuttaa sinne?"

Jotkut tätä jo yrittävät ja se ei ole kaikkien mieleen.

Veikkaan, että pian Balaton-järven rannalla tonttien hinnat karkaavat pilviin.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

"Eivät vaihtoehdot ole 0 (nolla) ja 1 (yksi). Mutta ei Suomen tarvitse olla maailman ykkönen julkisten menojen ja verotuksen suhteen. Vai pitääkö?"

Jestas. What?!

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Ei tietenkään tarvitse. Enemmän jäin miettimään teidän suhtautumistanne esim. oikeuslaitokseen. Se oli aika kyyninen. Ettekö todellakaan näe sitä muussa valossa kuin juristien rikastumispaikkana?

Jussi Säntti Vastaus kommenttiin #91

"oikeuslaitokseen. Se oli aika kyyninen. Ettekö todellakaan näe sitä muussa valossa kuin juristien rikastumispaikkana?"

Toki on myös valtiontaloudellinen näkökohta. Kustannuksia aiheuttavat rangaistukset on vedetty tekijän kannalta edulliseksi. Tuloja generoivat taas ankarimman mukaan.

Erkki Joona

Totta puhut Matti! Olemme tuhon tiellä! Matti pääministeriksi!

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Nyt kyllä ihan oikeesti M.V., provosoitko opiskelijoitasi vai mv nämä kirjoituksesi ovat?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Luin "tekstin" ja kommentit. Sakari Timonen osoitti (kommentti 36), että Matti Viren on tosiasioista totaalisesti pihalla.

Se mitä Suomi tarvitsee, on hyvinvointivaltion palauttaminen voimiinsa, että kansakunnalla olisi tulevaisuus ja toivo.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikä vuosi hyvinvointivaltio oli voimissaan?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maailman talouden tai vain Suomen talouden kyykätessä seuraavan kerran samalla korkojen noustessa mitataan se, onko Suomen nettoveronmaksajilla maksukykyä maksaa joka kolmas palkkaeuro julkisella sektorilla ja ne reaaliteetit, joilla julkisen sektorin valtavia eläkevastuita sinänsä jatkossa hoidettaisiin.

Vasemmisto näköjään Suomessa uskoo edelleen loputtomaan ja vastuuttomaan velkavipuun ( Kreikka ), joka on tosiasiassa varastamista tulevilta sukupolvilta ( Kreikka again ).

Rough Fubook

Olipa kerrankin blogi, jossa niin kutsuttua hyvinvointivaltiota ruoditaan edes hiukan sieltä suunnalta kuin kuuluisikin. Kaikki se mitä nykyään sanotaan "hyvinvoinniksi" on oikeasti vain pelkkää ylihintaista, velkaannuttavaa ja laiskaksi tekevää mässäilyä.

Jos 1950-luvun suomalaisille olisi kerrottu, että minkälainen maa Suomi on 2020-luvun kynnyksellä, olisi moni heistä todennut että "juksaat". Sen verran uskomattomalta tämä kaikki mässäily, tyhmyys sekä ahneus kaikkine koristeineen heistä kuulostaisi. Miten selittäisit 1950-luvun alle 40-vuotiaalle sotaveteraanille sen, että 2020-luvulla meillä on monin kertaisesti enemmän velkaa kuin juuri käydyn sodan jälkeen? Ja että kyhäämästäsi torpasta joku maksaa 1950-luvun rahaksi muutettuna kymmenen miljoonaa ja jopa enemmän. Ja huomioi se, ettei Suomi ole sotia käynyt silloin 2020-luvun alussa yli 70 vuoteen. Vuonna 1945 päättynyt on siis viimeinen vielä silloinkin, usko tai älä.

Tämän hyvinvointivaltio keskustelun seuraava erittäin mielenkiintoinen vaihe onkin se, että mitä sille tapahtuu seuraavaksi? Tällä hetkellä väitän, että ns. hyvinvoinnista alkaa nauttia vain yhä pienenevä kansan osa. Loput saavat kyllä kovan uurastuken jälkeen jonkinlaisen palvelun, mutta vain oikeastaan jopa tuurilla. Syy on se, että kaikki kulut ovat liian suuria, ja ahneus vie tuhkatkin pesästä. Niin sanottu hyvinvointivaltio on uskomaton miljardinielu, johon upppoaa aivan kaikki. Siksi velkaantuminen ei taitu, eikä oikeasti työttömyyskään, koska globaaleja suhdanteita ei Suomesta käsin muuteta yhtään mihinkään. Muut tekevät, me husaamme kaiken vielä kalliimmaksi tekevän soten kimpussa.

Laitan hiukan kirkastusta niille, jotka eivät tiedä mitä oikea hyvinvointi edes on. Se nimittäin ei ole:
- Ylivelkaantumista
- Ylihintaisia perusaisoita kuten asuminen ja ruoka
- Edellisistä johtuvia ylisuuria palkkoja, jotka johtavat velkaantumiseen
- Ulkomaanmatkoja
- Ulkomaanmatkoista kehumista FB:ssä
- Somea
- Reteilyä eli oman typeryyden esittelyä somessa tai ihan missä vain
- Kehittyvää tyhmyyttä
- Toisten kehittämien ja valmistamien teknologioiden käyttämistä
- Teknologian kehitys yli päätään

Ja onhan näitä kotkotuksia, jotka sotketaan surutta asioihin, jotka eivät niihin liity. Hyvinvointi on oikeasti hyvin yksinkertainen asia: ravinto, riittävä lämpö ja toimeentulo. Sen kummempaa ei terve ihminen tarvitse. Jos olet täysin riippuvainen terveydenhoitopalveluiden olemassaolosta, et voi hyvin. Tai pelkäät koko ajan, että Venäjä hyökkää vain siksi, että meillä on hyvät sairaalat, emmekä suojele niitä Natojäsenyydellä. Eli elätkö silloin hyvinvointivaltiossa ylipäätään?

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

"Pointti on, että ensin syntyy velka ja tuosta velasta syntyy talletus. Lainaaja luo itse investointiin tarvittavat varat. Valtavirtaisessa talouspuheessa unohdetaan kokonaan rahan syntymekanismi. Raha ei synny työstä. Velka ei synny säästöistä. Säästöjen kasvu tarkoittaa joko sitä talouden likviditeetti laskee eli liikkeellä olevan rahan määrä laskee (talous lamaantuu) tai jonkun on velkaannuttava lisää (luotava lisää rahaa). Toisen ylijäämä on AINA toisen alijäämä."

Hyvä pointti!

Makrotaloudellisesti on ihan yksi lysti, onko julkisen sektorin koko 100% vai 10%. Yhteikunnan toiminnot toteutetaan vain eri tavalla eri yhteiskuntamalleissa, mutta sama rahoituksen ongelma on aina olemassa kuitenkin:

Nykyäänhän ihmiset haluavat, että talous kasvaa, mutta ilman julkista velanottoa, on sitten julkinen sektori minkä kokoinen tahansa. Tässä kohtaa piile sudenkuoppa: julkisen sektorin pitäisi saada rahoituksensa kokonaan verotuloista. Tämä johtaa epätasapainoon julkisen ja yksityisen sektorien velkaantumisien välillä. Eli, yksityinen sektori joutuu kustantamaan myös julkisen sektorin talouskasvun. Jo paljon oikeampi tapa olisi, että molemmat sektorit velkaantuisivat kokojensa suhteessa. Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä julkisen sektorin velkaantumisen määräksi: julkisen sektorin on otettava vielä jokin verran enemmän velkaa, koska yksityisen sektorin on oltava voitollinen: julkisen sektorin kuuluu kuluttaa rahaa ja yksityisen tehdä rahaa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Makrotaloudellisesti on ihan yksi lysti, onko julkisen sektorin koko 100% vai 10%."
On äärimmäisen harvinaista, että joku edes huomaa tämän. Esimerkiksi sote-uudistuksessa moni on mukisematta valmis maksamaan terveyspalveluista kaksi kertaa nykyistä enemmän kunhan vain verot eivät lisäänny.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mieti mitä Kreikassa tapahtui 2000-luvun alkuvuosina. Julkinen sektori oli tuolloin maassa iso ja kallis velkarahoin. Kuinkas sitten kävikään ?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Vastaus Kreikan, niin kuin Suomenkin ongelmien syntyyn on Euro, ja se talousmyytistö, jonka perusteella Euroon mentiin. Euroopan yhteisvaluutta on kuvaus taloustieteen alennustilasta.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Vaihtotase on syy Kreikan ongelmiin, eikä varsinaisesti julkisen sektorin koko. Aina pitää huomioida myös maan vaihtotase. Kreikan vaihtotase oli jatkuvasti negatiivinen ainakin vuosina 1998 - 2012, jonka jälkeen se on ollut vähemmän negatiivinen. Sama totta kai olisi lopputulos vaikka yksityinen sektori olisi suurempikin, mutta vaihtotase rankasti negatiivinen.

Verotus on yksi keino pitää vaihtotase kurissa, kun devalvaation mahdollisuutta ei ole. Kreikassa ei verotettu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #104

Kyllähän Kreikan julkiset menot karkasivat lapsista täysin EMU-jäsennyyden myötä. Loppu onkin sitten historiaa. Finanssikriisin jälkeen Kreikan mallia on otettu Suomessa, jossa julkiset menot ja julkisen sektorin palkkamenot ovat kasvaneet eniten koko EU:n alueella - ja vieläpä ilman pienintäkään talouskasvua.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #104

Huh, vaikeaa. Vaihtotae on yhtä kuin säästämisen ja investointien erotus. Jos julkienen sektori kuluttaa "liikaa", vaihtotase on määritelmän mukaan alijäämäinen. Eri asitten on, että eurojärjestelmässä vain koko euroalueen vaihtotaseella on merkitystä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #108

Näitä yhtälöitä minä en ole nähnyt esitettävän talouskeskustelussa, mutta säästöjen ja investointien S = I suhde sitäkin useammin. Mitähän vikaa näissä yhtälöissä muka on.

BKT lasketaan kolmella tavalla tuotteiden ja palvelujen arvonlisän BKT(al) kautta, kansantalouden tulojen kautta BKT(t) sekä kansantalouden menojen kautta BKT (m).

BKT(al) <-------kansantalous---------> BKT(t)

BKT(al) on kaikki se arvonlisä, joka on laitettu tuotantoon, ja tuo arvonlisä on sama kuin kansantalouden kaikki tulot BKT(t) (Palkat, palkansivukulut veroineen, yritystulo, yrittäjätulo, korot, osingot...ym...). Jotta tuo kaikki tuotanto (tuotteet ja palvelut) tulisi myytyä tulee kaikki kansantalouden tulot käyttää. Jos kaikkia kansantalouden tuloja BKT(t) ei käytetä tuotannon ostamiseen, eli säästetään(muutos d(säästöt)), jää jotain myymättä (muutos d(varastot)). Säästäminen estää kaikkien kansantalouden tulojen käyttämisen tuotannon ostamiseen eli kansantalouden kulutukseen (KK). Jos talouteen tuodaan kuitenkin uutta rahaa eli velkaa(muutos d(velka)), voidaan säästäminen kompensoida, ja kaikki kansantalouden tuottama arvonlisä BKT(al) tulee ostettua. Muuten se jää varastoon .

Joten voimme tehdä yhtälöt:

BKT(al) = BKT(t) = BKT(m)

BKT(m) = KK + d(varastot)

KK = BKT(t) - d(säästöt) + d(velka)

=> BKT(m) = BKT(t) - d(säästöt) + d(velka) + d(varastot)

koska BKT(m) = BKT(t)

=> d(varastot) = d(säästöt) -d(velka)

Eli säästöt aiheuttavat sen ettei kaikkea tuotantoa myydä jos joku taloudessa ei velkaannu.

Tämä on se yleistapaus. Toki joku sanoo, että kuinkas se ulkomaan sektori?!?! Maailman talous on suljettu systeemi, ja tuosta suljetusta systeemistä voidaan erottaa erityistapaus eli paikallistalous, jossa "ulkomaan sektorin" tase lisätään yhtälöihin d(vaihtotase)

d(varastot) = d(säästöt) - d(velka) - d(vaihtotase)

Kun tarkastellaan maailmantaloutta eli tätä suljettua systeemiä, on vaihtotaseiden summa nolla (0). Toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä. Vaihtotaseiden epätasapainot johtavat aina ongelmiin, kuten Eurossakin. Jos meillä ei ole valuuttakurssin kautta tapahtuvaa tasapainottumista eikä tulonsiirtoja ylijäämämaista alijäämämaihin, tapahtuu tasapainottuminen talouden ongelmien kautta, likviditeetin karkaamisen kautta.

Missään näissä yhtälöissä ei ole investointeja, koska niille ei ole paikkaa. Investoinnit kuuluvat liiketaloudellisen ajattelun piiriin. Liiketaloudessa eritellään investoinnit (pitkäkestoiset panostukset) kulutuksesta. Kansantalouteen tällainen yrityksistä kopioitu tarkastelu ei kuulu. Kansantalouden tilinpidossa ne ovat tuotantoa toisella puolella ja kulutusta toisella puolella. Kansantalouden näkökulmasta investointi voisi olla esimerkiksi koulutus- tai sosiaalipolitiikka, joilla edistetään kansakunnan kehittymistä ja vakautta.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #109

Alla vähän helpompi tapa laskea BKT:

BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot - kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot,

missä BKTL=Bruttokansantulo (BKTL).

Eli, mitä enemmän tuotteita teetetään ulkomailla, sitä alhaisempi on Suomen BKT, vaikka BKTL kasvaisi voittojen kotiuttamisen takia.

Kotimaassa tuotettu tuote esimerkiksi virolaisella työvoimalla taas kasvattaa Suomen BKT:ta, mutta ei Viron BKT:a. Viron Bruttokansantulo kasvaa silloin.

BKTL:stä vähän yli puolet on palkkoja.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #110

Ehkä kannattaisi hieman tutustua taloustieteen perusteisiin. Omalla kurssillani tekstinä on Michael Wickensin kirja: https://www.jstor.org/stable/41795729?seq=1#page_s...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #112

Toki haluaisin tietää miten tässä opuksessa esitetyt "DSGE" mallit huomioivat rahan olemassaolon, pankit(rahan luontiprosessin) ja ostovoiman jakautumisen?

Käyttäjän OlliParviainen kuva
Olli Parviainen

"Makrotaloudellisesti on ihan yksi lysti, onko julkisen sektorin koko 100% vai 10%. Yhteikunnan toiminnot toteutetaan vain eri tavalla eri yhteiskuntamalleissa"

Makrotalouden kannalta on valtavasti eroa, onko julkisen sektorin koko 100% vai 10%. Yhteiskunta ja kansantalous toimivat täysin eri tavoin maissa joissa julkisen sektorin osuus on 100% vs 10% vs jotain näiden väliltä.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/9bd537e4-c0f8-405b-...
Kuvassa nettokanta 2010 euroissa 1975-2016. Missä kohtaa tuossa näkyy se, että kansalaiset eivät säästä, kun hyvinvointivaltio ryöstää kaiken? Kotitalouksien varallisuus kasvaa kohti koillista.

"Nettokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella kiinteän pääoman kulumisella. Nettokanta on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) varantokäsite, ja sitä käytetään varallisuustaseissa, tarjonta- ja käyttötaulukoissa sekä panos-tuotostaulukoissa."

Tuossa puolestaan tuloverotuksen kehitystä 1990 vuodesta alkaen eri tulotasoilla. Nekin ovat laskeneet 25 vuodessa, ja osa 9 tonnia kuussa tienaavan "kovasta" 45% kokonaistuloverosta tulee takaisin aikanaan, jos joutuu ansiosidonnaiselle tai elää eläkeikään.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palka...

Loppuun vielä, että minua ei ainakaan haittaa maksaa veroja tai 50% pintaan oleva marginaalivero, jos lisääkin saisin, kun saan myös yhteiskunnalta ja näen hyödyt. Lapsen päivähoitomaksu veisi ihan liikaa ilman yhteiskunnan subventointeja, sekä mukavin naapurini olisi vaivojensa takia jalaton/konkurssissa ilman yhteiskunnan tarjoamaa terveydenhuoltoa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Päomakantaa voi toki kasvattaa lainarahalla - niin kuin kotitaloudet nyt tekevät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset