meeviren

Kysymyksiä maakuntauudistuksesta

 

Suomessa aiotaan tehdä ns. maakuntauudistus, eli suurin muutos paikallishallintoon 150 vuoteen. Luulisi, että muutoksen vaikutuksista on paljon tietoa, julkisen hallinnon selvityksiä ja riippumattomia arvioita. Mutta missä ovat?  Hirveä kiire on, sen kyllä huomaa, mutta miksi? Onko nykyinen järjestelmä menossa juuri nyt konkurssiin, vai mistä kiikastaa! Toki jotkut toistelevat fraasia ”että nykyjärjestelmä on rikki”, mutta hokema ei luo palon valoa kuvitellun ongelman taustoista.

Muutoksen myötä yli puolet kuntien käyttötalouden menoista (jopa 60 %) siirtyy maakuntien vastuulle. Kuntien tulojen tarve vähentyy vastaavasti, tosin valtionosuudet pääsääntöisesti (3/4) ohjautuvat maakunnille. Vaikutuksia kuntatalouteen on periaatteessa helppo tarkastella Excel-taulukon avulla, mutta jotenkin herää epäilys, että kukaan ei pohtinut sitä, mitä taulukkolaskennassa ei ole mukana (ks. esim. alla oleva linkki).

Ajatellaan nykyisiä kuntia. Mitä tapahtuu kuntien yleiskustannuksille? Laskevatko palkat, kun tehtävistä ja vastuista katoaa yli puolet? Liike-elämässä kai on niin, että jos esimerkiksi Prisman johtajan paikalta siirretään Alepan vastuumyyjäksi, niin palkka laskee, mutta tämä logiikka ei varmaan pure kunnissa. Mitä tapahtuu apulaisjohtajille, talouspäälliköille, tiedottajille yms.? Supistuuko heidän määränsä? Entä palkat maakunnissa? On jo tiedossa, että eri tahoilta tulevan henkilöstön palkat yhdenmukaistetaan korkeimman palkkatason (kunnan) mukaan. Toisaalta muutoksen yhteydessä välttämättä joudutaan rekrytoimaan uusia toimijoita maakuntiin; tuskin heitä saadaan muutoin kuin palkkakilpailulla. Mihin sijoitetaan ne, joita ei voi sijoittaa mihinkään? Paljonko tämä maksaa? Vastaus, ei näy Excelistä.

Kunnille toki jää joitain tehtäviä, mutta ajatellaan niitä kuntia, jotka ovat nyt kakkien heikoimmassa hapessa. Väestö supistuu, ei tule lapsia, talot autioituvat. Ei silloin tarvita kouluja, eikä tarvita kiinteistötointa, kun kukaan ei rakenna! Mikä on tällaisen kunnan funktio? Tällaiset kunnat selviävät kuitenkin mainiosti uudessa järjestelmässä, koska ei kustannuksiakaan. Mitä nyt yleishallinto. Aluehallintouudistus itse asiassa sementoi nykyisen kuntarakenteen seuraavaksi 150 vuodeksi. Se lieneekin suurin syy miksi ne puolueet, joiden selkärangan kuntien henkilöstö nyt muodostaa, niin raivokkaasti ajavat maakuntauudistusta. Toki taivaanrannalla siintää 1200 luottamusmiespaikkaa, ja kaikki ne hillotolpat jotka näihin paikkoihin välittömästi ja välillisesti liittyvät.  

Kun kuntien veroäyrit tippuvat alle 10 prosenttiin, ei varmaan tunnu kauhean kivuliaalta nostaa veroäyriä muutamalla pykälällä. Ihan vaan palvelusten laadun parantamiseksi! Mikä sen estää? Ei mikään muu kuin, että kuntien autonomiaa ruvetaan kovalla kädellä rajoittamaan, esimerkiksi poistamalla niiden verotusoikeus. Ja samalla annetaan maakunnille verotusoikeus. Sekin olisi hullua, koska silloin vasta rahaa alkaa palaa. Mutta onhan kaavailtu järjestelmä älytön siinä mielessä, että valitaan poliittisen prosessin kautta hallintoelimet, joilla ei ole mitään valtaa. Tulopuolen päättää valtio yksipuolisesti ja menojen käytössä on noudatettava valtion asettamia normeja ja säädöksiä. Tarjontapuolella vastassa on todennäköisesti vain yksi monopoli; mitä valintaa sen suhteen voi tehdä? Erityisen absurdiksi tilanne muuttuu sen jälkeen, kun on valittu SOTE –järjestelmän toimipaikat. Mitä ihmeen päätettävää sen jälkeen on (vinkki: tehdäänkö opintomatka Thaimaahan vai Bahamalle)? Maakuntavaltuustot voivat vain vinkua valtiolta lisää rahaa, mutta mitä se auttaa. Valtuustoihin pyrkijät kertovat kaikki yhdestä suusta, että he parantavat palveluita – samalla rahalla enemmän. Mitä vaihtoehtoja jää valitsijoille? Jotta poliittisessa prosessissa olisi jotain järkeä, pitäisi olla vaihtoehtoja (tyyliin pienet tai isot menot), mutta tässä pelissä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kun ”käytetään kaikki, mitä saadaan”. Verotukseen innostuneesti suhtautuvat poliitikot näyttävät olevan valmiita myös välittömään EU:n verotusoikeuteen (tosin tavallaan se on jo toteutunut tullimaksujen osalta), kunhan rahoilla tehdään jotain mediaseksikästä (noukitaan käytetyt muovipussit Jaavan meren pohjalta). Voi vai siunailla, millainen verohelvetti siitä seuraisi, kun meillä olisi kahden verottajan sijaan neljä veroista päättävää tahoa: kunnat, maakunnat, valtio ja EU. Mutta ehkä sitäkin pitää kokeilla, ennen kuin uskotaan.

Terveydenhoidon siirtäminen valtion rooteliin on järkevä asia. Mutta ei siihen siirtoon tarvita maakuntia. Tai ollaan hieman täsmällisempiä. Emme me tarvitse, he tarvitsevat.

http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/kuntatalousvaikutuksia-arvioitu-kat...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Metka juttu tämä soten uudistaminen. Jonkinlainen hallintohan näitä tarvitaan hoitamaan, ellei sitten anneta keskushallinnolle = Helsingille kaikki valta, vastuu ja rahat hoitaa palvelut kautta Suomen (kyllä, tätäkin on esitetty, en tosin tiedä kuinka tosissaan).

Ensimmäinen yritys ja suuri haave oli kuntaliitokset. Puhuttiin noin 70 kunnasta, ja innokkaimmat jo piirtelivät uusien suurkuntien rajoja. No ei onnistunut. Kumma kyllä, tätä ei kaatanut keskusta, joka silloin oppositiossa oli. Ei, vaikka yksi, ei niin ääneen lausuttu tarkoitus, kuntaliitoksilla oli kepun vallan murskaaminen kunnissa. Ei, tämän kaatoivat kokoomuksen ja SDP:n omat edustajat. Ei heidänkään valtuutettunsa kunnissa ja kaupungeissa ilahtuneet suunnitelmista.

No sitten on tämä nykyinen kuntayhtymähallintohimmelimalli ja sen kehittäminen. Ei onnistunut, törmäsi perustuslakiin oikein kunnolla! Onko nykytilanne siis oikeastaan perustuslain kannalta laiton?

Viiden ERVA-alueen varaan rakennettavasta mallistakin on puhuttu. Tällä ainakin saataisiin erikoissairaanhoito kuntoon... paitsi...no, se erikoissairaanhoitohan toimii tälläkin hetkellä erinomaisesti! Ja vaaleilla se pitäisi ERVOjenkin hallinto valita. Perustuslaki ja silleen.

Ja tietysti voitaisiin jatkaa nykymallilla, eihän se nyt niin pahasti ole rikki, sitä paitsi kaupungit kyllä selviävät ihan hyvin nykyiselläänkin. Eli jatketaan vähittäisten kuntaliitosten ja pörriäistämisen linjaa. Kyllä se siitä, kun ei kerran poliitikot pysty uudistamaan, niin annetaan markkinoiden hoitaa.

Mitäs jäi jäljelle? Ai niin, maakuntien määrä. Toisin kuin mielellään väitetään, ei Sipilän ja Orpon kuuluisa lehmänkauppa koskenut maakuntien perustamista. Ei, niitä ovat perustamassa kaikki (lähinnä kokoomuksella tuntuu tarttuvan jokin kurkkuun, mutta jopa SDP:llä on mallissaan maakunnat vaaleineen). Siinä "lehmänkaupassa" sovittiin maakuntien määrästä, viime kädessä riideltiin 15 ja 18 välillä, mutta myös 5, 9 ja 12 ovat pyörineet puheissa. Hassua kyllä, ongelmana on sekä maakuntien pienuus (Kainuu ja Keski-Pohjanmaa pienimpinä, mutta nekin kyllä mahtuisivat Vapaavuoren C21-kapinallisten rajoihin) että niiden suuruus. Uusimaa on iso, ehkä jopa liian iso. Helsinki tahtoo oman! Ja Vantaa. Espoo myös! Mitähän siitä pääkaupungin maakunnasta tulisi, kun nuo kaupungit eivät nykyiselläkään tunnu pystyvän sopimaan mistään. Paitsi siis kapinakokouksesta sotea vastaan. Ehkä.

Siis mistä oikein kiisteltiin? Ai niin, sotesta ja maakunnista. Tehdäänkö jotain, vai jätetäänkö taas yksi yritys kesken ja viestikapula seuraavalle hallitukselle. SDP:llä on (taas) oma mallinsa, mutta... Eikö SDP jo kerran yrittänyt sotea?

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

"Jonkinlainen hallintohan näitä tarvitaan hoitamaan, ellei sitten anneta keskushallinnolle = Helsingille kaikki valta, vastuu ja rahat hoitaa palvelut kautta Suomen"

Hallituksen esityksessä rahoitus tulee valtionvarainministeriöstä, eli valtio budjetista. Miten valtaa ja vastuuta voisi keskushallinnolle enää edes antaa tätä enempää? Yksityisillä ja julkisilla sote-palvelujen tarjoajilla on ihan omat asiantuntijoista koostuvat johtoelimensä. Kun kerran mm. HUS, Ppshp, Eksote, Fimlab ja Mehiläinen ovat kyenneet tähänkin asti pyörittämään toimintaansa ilman maakuntatason hallinnon ohjausta, niin miksi ne eivät kykenisi siihen enää jatkossa?

Perustuslaissa ei sanota mitään kuntien määrästä ja maakuntia se ei edes tunne. Kiista aiheena ovat yhdenvertaiset palvelut, joka on tulkinnallista jo nyt. Sellaista systeemiä ei pysty kukaan kehittämään, että esim. helsinkiläiset, kokkolalaiset ja Juukalaiset saavat palvelunsa yhtä helposti ja samoin kustannuksin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä (kuten muillakin mainitsemillasi) on kyllä hallitus ja valtuusto:

"Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1 - 5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 % jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 29 jäsenkuntaa.

Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä."

Eli kyseessä on oikein perinteinen kuntayhtymähallintohimmeli, johon kunnanvaltuutetut jakavat paikkoja sullemulleperiaatteella ilman että kuntalaiset pääsisivät asiaan sen kummemmin vaikuttamaan. Se suuri hirmuinen kammottava ja byrokraattinen muutos tulevassa maakunnassa olisi siis se, että me äänestäjät, ei kunnanvaltuustot, valitsemme nuo edustajat maakuntiin.

Perustuslain 121 §:

"Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään."

Tällaista lainsäädäntöä ei ole toteutettu, paitsi Ahvenanmaan osalta. Perustuslaki ei kuitenkaan aseta estettä sellaiselle lainsäädännölle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #5

Maakunnat ovat lähinnä tuottajaorganisaatio. Mihin tarvitaan poliittisia päällystakkeja? Onha meillä jo eduskunta ja valtion hallinto. Tuleehan esimerkiksi poliisi hyvin toimeen ilman maakuntavaluustoja.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #8

Poliisitoimi ei tule osaksi maakuntahallintoa, onhan se osa valtionhallintoa alueilla. Palo- ja pelastustoimi sen sijaan on kuntien yhteistyössä järjestämää, ja siten osa (tulevaa) maakuntahallintoa.

Olisiko edes mahdollista viedä itsehallinnollisilta kunnilta niiden toimivaltaa ja ottaa se keskushallinnolle? Hämmästyttävän vaikeaa näyttää olevan viedä sitä edes ylikunnallisille elimille.

Maakuntavaltuustot ovat muuten jo olemassa. Samoin sairaanhoitopiirien valtuustot. Terveydenhuoltokuntayhtymien hallinnot. Nyt ne on tarkoitus koota yhteen 18 maakunnan hallintoon.

Kyseenalaistatko tosissasi hallinnon demokraattisen valvonnan? Kuka niitä sitten valvoisi ellei äänestäjä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #11

Oikea kysymys kuuluu, tarvitaanko meillä 1200 lisävalvojaa hallinnolle? Onhan meillä demokraattiset instituutiot, eduskunta ja valtuustot, jotka jotka hoitavat tehtävän. Ei "valvonta" ole ilmaista, varsinkin kun valvonta tässä tapauksessa tarkoittaa vain "lisää rahaa" maakunnille, ja lisää veroja veronmaksajille.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #12

Vaan kun sitä valtaa ei voi viedä pois valtuustoilta ja antaa kuntayhtymien himmeleille (perustuslakiongelma). Siksi vaaleilla valitut maakuntavaltuustot.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner Vastaus kommenttiin #5

"Eli kyseessä on oikein perinteinen kuntayhtymähallintohimmeli, johon kunnanvaltuutetut jakavat paikkoja sullemulleperiaatteella ilman että kuntalaiset pääsisivät asiaan sen kummemmin vaikuttamaan. Se suuri hirmuinen kammottava ja byrokraattinen muutos tulevassa maakunnassa olisi siis se, että me äänestäjät, ei kunnanvaltuustot, valitsemme nuo edustajat maakuntiin."

Minua rassaa tässä maakuntauudistuksessa eniten se, että kyseisellä hallintotasolla ei ole todellista budjettivaltaa ja koen sen sitten turhaksi menoeräksi. Mikäli maakunnille annettaisiin verotusoikeus, niin systeemi olisi mukiinmenevä. Toki sinä on riskinsä, että saadaan maahan uusi verottaja kahden edellisen (en laske kirkkoja ym.) lisäksi, mutta suurempana pahana pidän kolmea rahankäyttäjää, joista yhdellä ei olisi intressejä kustannusten pienentämiseen. Käsitin Vireninkin kritisoivan juuri sitä, että maakunnat tulevat pikemminkin kuntakeskeisen mallin päälle, eikä tilalle.

"Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä (kuten muillakin mainitsemillasi) on kyllä hallitus ja valtuusto"

Muotoilin huonosti, viittasin operatiiviseen johtoon. Niin kuin itse tuossa siteeraat, valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta. Valtuusto päättää asioista, jotka kuntalaissa on säädetty sen tehtäväksi. Tietenkin kunnat osallistuvat päätöksentekoon, koska rahoittavat touhua. Mutta kun rahoitus tulee muualta, ja laki ei enää edellyttäisi kuntien osallistumista päätöksiin, niin eikö hallinnon toimielimiin voisi laittaa puhtaasti virkamiehiä, joilta edellytettäisiin alan osaamista? Vaalit eivät takaa pätevien henkilöiden valintaa. Tai sitten voidaan pohtia taas verotusoikeuden sisältävää mallia.

"Tällaista lainsäädäntöä ei ole toteutettu, paitsi Ahvenanmaan osalta. Perustuslaki ei kuitenkaan aseta estettä sellaiselle lainsäädännölle."

En ole muuta väittänytkään.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #13

Totta kai verotusoikeus maakunnille olisi järkevää, ja ehkä se vielä tuleekin. Mutta ilman sitäkin maakuntahallinnon luominen tuntuu olevan paholaismaisen vaikeaa. Ei elefanttia pidä yrittää syödä yhtenä palasena.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Hyviä kysymyksiä Matti.

Ja pohdinta siitä, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan on myös samanlaista mihin olen itsekin päätynyt.

Yksi keskeinen ongelma nykyisessä eduskunnan äänestykseen tulevassa maakuntamallissa on se, että maakunnasta on tulossa erillinen hallintosaareke, jonka rahoitusta ei ole ratkaistu ja jonka toiminnan seuranta ja ohjaus on jäämässä neljän vuoden välein valittavan maakuntavaltuuston tehtäväksi.

Kaikki nuo kirjoituksessa esiin nostamasi kustannuksia merkittävästi kasvattavat seikat tulevat jossakin laajuudessa melkoisella todennäköisyydellä toteutumaan. Vaikka kyseisten tunnistettujen ongelmien hillintää pyrittäisiinkin lainsäädännöllä jälkijättöisesti paikkaamaan jää lainsäädäntöön kuitenkin helposti katvealueita joiden vuoksi niiden vaikutus jää toivottua heikommaksi. Korjaava lainsäädäntö aiheuttaa maakuntamallin puutteista johtuen myös todennäköisesti mainitsemiasi kyseenalaisia sivuvaikutuksia muun muassa erilaisissa kunnallisen itsehallinnon asioissa sekä tulee asettamaan keinotekoisia rajoja joiden valvonta lisää kustannuksia ja byrokratiaa ja vie resursseja toiminnan järkevältä kehittämiseltä. Myös perustuslaki asettaa rajoituksia sille mitä jälkikäteisellä korjaavalla lainsäädännöllä voidaan saada aikaiseksi.

Maakuntamallissa on puuteita, mutta että asia ei jäisi pelkäksi ongelmien esiin nostamiseksi on syytä pyrkiä löytämään myös toimivia ratkaisuehdotuksia. Yhden kohtuullisen ratkaisun olen mielestäni pystynyt laatimaan.

Malli määrittelee maakunnan, siihen kuuluvien kuntien sekä valtion roolit uudessa hallintorakenteessa sekä rahoituksen periaatteet siten että nykyisen maakuntamallin ongelmat nähdäkseni saadaan ratkaistua.

Mallista on julkaistu puheenvuorossa tähän mennessä kolme osiota.

http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25367...

http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25368...

http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25405...

Esityksestä on vielä julkaisematta kaksi osiota jotka liittyvät maakuntien ja niiden kuntakokoonpanojen muutoksiin sekä sote-rahoituksen käytännön järjestämiseen.

Teksti on luonteensa vuoksi hieman puisevaa luettavaa ja lukeminen vaatii keskittymistä, mutta kyseessä on merkittävä kokonaisuus jonka täsmällinen määrittely on tarpeen tarvittavan lainsäädäntötyön valmistelun pohjaksi.

Toivottavasti kirjoitukset antavat ainakin pohdiskelun aihetta, mikäli joku vaivautuu esitykseen perehtymään.

Kommentit ovat tervetulleita. Jotakin tälle maakunta/sote asialle olisi tehtävä että sen kanssa ei ajauduta niihin ongelmiin joita eri puolelta on perustellusti nostettu esiin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvää tekstiä blogistilta.

18 maakuntaa tullee tarjoamaan 18 * määrän uusia tuoreita ja mukavia päsmäröintivirkoja. Ei yhdestäkään kunnasta tulla hallintoa ja sen kustannuksia poistamaan. Siellä kunnan hallinnossa säilyvät edelleen ne mukavat ja turhat möhömahojen omat lököttelyhommat, jatkossa vielä vähemmilä töillä. Vakuutellaan nyt sitten julkisesti poliitikkojen suulla mitä vaan. Vastuutahan puoluepoliitikkojen puheissa ei ole. Vaan ainoat ajettavat edut ovat oma ja puolueen etu.

Ymmärsinköhän muuten jostain lukemani oikein. Jatkossa myös yritystuet jaetaan näiden maakuntien hallinnoimien ELY keskusten kautta ? Yritystukien työllistämisvelvoitetta tuskin valvoo nytkään kukaan. Vastikkeettomuus kun on päivän kova sana. Sen osoitti jo Pekkarisen vetämä 0- työryhmäkin. Miten sitten olisi jatkossa ?

Yritystuet menevät siis ’ tutkan alla ’ mukavasti kaverin tai sukulaisen fikkaan, huolimatta siitä, onko yrityksellä edes edellytyksiä tuloksen tekoon, tai onko lafkalla takanaan jo vuosien tappiollinen putki. Vaan jos sattuu kuulumaan esimerkiksi samaan hörhöuskovaisten omiaan suojelevaan yhteisöön, niin sinne rahat laitetaan, veikkaan.

Saapa nähdä, mikä puolue on yllättäen sitten ykkösenä maakuntavaaleissa. Oksettavaa, kun jo etukäteen voi kuulla savisten siltarumpujen kolinan.

No, Suomellahan on varaa lisätä julkista hallintoa ja keskinäistä suhmurointia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Maakuntahallinnon alle on hieman epätoivoisesti koottu kaikelaista (muuta kuin SOTE), jotta maakunnille saataisiin jonkinlainen legimiteetti. Yritystukien jako, siinä määrin kuin niitä "tarvitaan" pitäisi tietenkin olla mahdollisimman korkealla valtion hallinnossa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kyllä se kaikesta huolimatta on kovaa työtä tuo valtuutetun työ enkä minä pidä tätä minään hillotolppana, kun olen kaupunginvaltuutettu. Korvaus on niin olematon suhteessa työmäärään. Hillotolpat on jossain muualla eikä tuosta maakuntavaltuutetun työstäkään tule mitään hillotolppaa. Jos joku on kateellinen, niin sopii tulla kokeilemaan ja lukemaan paksuja ja kuivia esityksiä, joista käydään sitten työajan ulkopuolella kovaa keskustelua ja vapaa-aikaa menee melkoinen määrä myös siihen.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Vesa. Työ ja tehtävät valitaan itse ja niihin myös sitoudutaan. Valtuutettuna olemineen voi olla tosiaan koiran hommaa, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että julkinen hallinto on määrällisesti liian suuri ja valitettavasti myös tehoton. Eikä maakuntauudistus ja 18 uutta hallintoa tilannetta paranna, vaan mahdollistaa entistä usemmalle köllijälle jonkinlaisen huoletoman oksan istuskella ja myös alueellisesti lisätä suhmurointia mitä ilmeisemmin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Jos se noin tylsää ja vähän palkisevaa hommaa on, niin sitten syntyy vaikeuksia täyttää kaikki nämä tehtävät? Ei pelkoa, kyllä tulijoita riittää. Vallan kahvaan on aina tulijoita - ja eivätköhän tolpalle päässeet jostakin löydä siihen hillotkin. Ainakin kansanedustajat ovat pystyneet vastaavan ongelman hoitamaan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kansanedustajat ovat olleet vielä toistaiseksi oma lukunsa.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kysymys siitä tarvitaanko maakuntahallintoa on myös aiheellinen.

Tosiasiallisesti tälle ei ole juuri nyt akuuttia tarvetta, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, mutta pidemmän päälle näkisin maakuntamallista koituvan myös etuja.

Edut ovat lähinnä mittakaavasta johtuvia etuja, joissa suurempia kokonaisuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa paremmin osaoptimointeja välttäen.

Maakuntahallinnon valmistelun keskiössä on sote-uudistus jonka terveydenhuoltopuolen kehittäminen ei vaadi välttämättä maakuntamallia. Terveydenhuolto toimii nyt kansainvälisiin vertailuihin perustuen suhteellisen kustannustehokkaasti. Ongelmia on, mutta niitä voidaan korjata nopeasti pienemminkin askelein ja tehdä suurempi muutos sitten kun sellaiseen on olemassa selvät toimivaksi nähtävät suunnitelmat.

Myöskään sosiaalipuolen uudistukseen ei tarvita maakuntahallintoa. Seuraavan eduskuntavaalikauden teemaksi on nostettu sosiaaliturvan kokonaisvaltainen uudistaminen, jonka yksikertaistamiseen ja selkeyttämiseen todellakin on tarvetta. Maakunnille ei tässä välivaiheessa ole oikein annettavissa mitään selkeää tehtävää joka edistäisi sosiaalipuolen työtä ilman ylimääräistä hallinonuudistamisurakkaa kustannuksineen.

Mainitsemani akuutti poikkeus, joka tulee hoitaa nyt, liittyy maakunta/sote lakivalmistelun myötä syntyneeseen uhkakuvaan, jossa kunnille on jäämässä kustannuksia tilantessa jossa ne lisäksi menettävät myös palvelut kuntansa ulkopuolelle maakunnan valitsemiin paikkoihin. Esitetyssä tilanteessa kunnat menettävät myös ne tulot joilla näitä kustannuksia voitaisiin ilman kunnallisveron korotuksia hoitaa. Tästä johuten on selvää että joissakin kunnissa tullaan jatkossakin näkemään sote-palvelujen ulkoistuksia ja kiinteistöjen myyntejä - riippumatta jo kiireellä tehdystä kuntien oikeutta rajoittavasta lainsäädännöstä.

Ongelman syy kiertyy siis maakuntamallin puutteelliseen valmisteluun, jonka vuoksi nyt on päädytty eriskummalliseen ajolähtötilanteeseen.

Tilanteeseen on kaksi positiivista ratkaisuvaihtoehtoa.

A) Maakunta- ja sotelakiesitykselle otetaan aikalisä vakuuttaen samalla kunnille että niiden kiinteistökustannuksiin liittyvät huolet sekä muut huolet huomioidaan eivätkä tule realisoitumaan. Tämän jälkeen onkin sitten laadittava se toimiva malli.

B) Laaditaan kiireenvilkkaa se toimiva malli.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Olen samaa mieltä. Suuri ongelma on tässä valmistelussa on, että ei ole paljon pohdittu, mitä tapahtuu kunnissa mahdollisen SOTE-ratkaisun jälkeen. Kaavamainen Excel-laskenta ei paljasta kuntakohtaisia ongelmia tuloissa ja menoissa, puhumattakaan kakista niistä paniikkiratkaisuista, joita tehdän ennen "uudistusta". Pitäisi olla enemmän aikaa käydä näitä asioita läpi. Nykyinen kiire on "puhdasta" politiikkaa.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Niin, kokonaisuuden toimivuuden arviointi on jäänyt tekemättä tai ratkaisua ei annetun ohjeistuksen raameissa ole löytynyt.

Keskeiset ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, (ainakin) yhdellä tavalla, yllättävänkin pienellä lainsäädännön määrällä.

Ari Ojala

Tulevaisuuden kunta – asiantuntijaryhmän muistio sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntiin http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-837-8

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #21

Kannattaa lukea - jos haluaa saada käsityksen siitä, millä konkretian tasolla kuntien tulevaan kehityskeen on varauduttu. Ehkä yksi napsaus vähän valaisee tilannetta:
"Kuntataso on avainroolissa demokraattisen hallinnon ja vakauden ylläpitämisessä ja paikallinen demokratia ja sen merkitys korostuu. Kunnille jää merkittävää päätösvaltaa ja kuntien roolina on tarjota kanavia vaikuttaa niiden vastuulla oleviin tehtäviin liittyviin kysymyksiin ja paikallisiin asioihin. Kuntien tehtävänä on jatkossakin turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudet vaikuttaa ja integroitua yhteiskuntaan."

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #21

Kannattaa lukea.

Dokumentissa ei otettu kantaa niihin asioihin jotka ovat maakunta- ja sotelainsäädännön kannalta keskeisiä rakenteellisia ongelmia.

Yritin koostaa 48 sivuisen dokumentin visioiden maalailun seasta löytyvät asiatiedot jonkinlaiseksi yhteenvedoksi erilaisten otsakkeiden alle. Joku muu voi tehdä paremman.

Valitut ja uudelleenjärjestellyt lainaukset alkavat tästä:

------

Kunnalla säilyy uudistuksen jälkeen kuntalain 7 §:n mukainen yleinen toimiala ja se voi jatkossakin hoitaa itsehallintonsa nojalla itselleen ottamat tehtävät, ei kuitenkaan sellaisia tehtäviä, jotka on säädetty maakunnan tehtäviksi.

Maakunta ei olisi kunnan yhteistoimintamuoto, vaan tehtävän järjestämisvastuun siirrosta maakunnalta kunnille tai toisin päin säädettäisiin aina erityislainsäädännössä.

SOTE

Maakuntauudistuksen myötä kunnalla ei ole enää lakisääteisiä tehtäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Perustehtävinä säilyvät väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja siihen sisältyvä eriarvoisuuden vähentäminen ja terveyserojen kaventaminen.

Osa kuntien ja maakuntien tehtävistä vaatii pitkälle menevää sopimista ja yhteistyötä. Tämä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveystoimen tehtävissä, kun myös kuntien vastuulle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kouluterveydenhoito on siirtymässä maakuntiin ja ns. muu yhteisöllinen oppilashuolto sekä psykologit ja kuraattorit jäisivät kuntiin.

Uudet rajapinnat eivät saa johtaa palveluketjujen katkeamiseen, nykyisten ylikunnallisten yhteistyömuotojen ja poikkihallinnollisen toimintatavan purkautumiseen, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat siirtyvät pois kuntaorganisaatioista. Vaarana on, että nykyiset toimijaverkostot purkautuvat ja organisatorinen yhteistyö vaikeutuu.

SIVISTYS, OPETUS, VARHAISKASVATUS, KOTOUTUS

Maakuntauudistus ei vaikuta kunnan tehtäviin opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Sivistyssektorista tulee tulevaisuuden kunnassa suurin ja keskeisin toimiala.

Kunnalla ei ole jatkossakaan velvollisuutta toisen asteen koulutuksen järjestämiseen, vaan sen järjestäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämän vuoksi lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämiseen liittyviä velvoitteita ei ole asetettu kunnalle, vaan koulutuksen järjestäjälle tai ylläpitäjälle, joka voi
olla kunta, kuntayhtymä, yksityinen toimija, yliopisto tai valtio.

Kunnilla on vastuu vaikeasti työllistyvien, nuorten ja maahanmuuttajien työllisyydestä.

Kunnilla on jatkossakin tärkeä viranomaisrooli ja vastuu kotoutumisen edistämisestä ja palveluihin ohjaamisessa paikallistasolla. Kunnalla olisi jatkossakin vastuu työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotouttamisesta, kuten voimassa olevan kotoutumislain mukaan.

Maakuntauudistus ei vaikuta kunnan tehtäviin ja mahdollisuuksiin järjestää kirjasto-, kulttuuri-, taide-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluja.

ELINKEINOPOLITIIKKA

Elinkeinopolitiikka kuuluu kuntien vapaaehtoisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan ja laaja-alaisen elinvoimatehtävän hoitaminen korostuvat kunnan toiminnassa. Kunnalla on päärooli paikallisen tason elinvoiman edistämisessä ja tehtäväjako kuntien ja maakuntien välillä tulee määritellä selkeästi. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntiin ei tule juurikaan uusia instrumentteja elinvoimaisuuden edistämiseen.

Kunta päättää vastedeskin maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikasta sekä kunnallistekniikan palveluista. Myös rakennusvalvonta ja ympäristötoimi ovat kuntien vastuulla. Rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät voidaan siirtää maakunnan hoidettavaksi alueen kaikkien kuntien ja maakunnan väliseen sopimukseen perustuen.

Toimivan arjen perusedellytyksiä elinvoiman näkökulmasta ovat myös toimiva tie-, vesijohto-, kaukolämpö- ja viemäriverkosto, jätehuolto, sähköverkko sekä tietoliikenneyhteydet.

Kuntien vastuu vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä alueensa yhdyskuntakehitystä vastaavasti säilyy tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman mukaan jätelakia muutetaan siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.

YHTEISTYÖ

Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Lisäksi kunnat järjestävät ammatillista koulutusta yhteistyössä kuntayhtymissä tai kuntaomisteisissa osakeyhtiöissä. Samoin kuntien keskinäinen ja kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa.

Maakuntauudistus vaikuttaa kuntien palvelutuotannon rakenteisiin. Tulevaisuuden kunnat joutuvat muutoksen yhteydessä suunnittelemaan ja organisoimaan uudella tavalla mm. tarvitsemiensa ICT-palvelujen järjestämisen joko itse, yhteistyössä muiden kuntien tai maakuntien sekä mahdollisesti valtion kanssa.

Perustehtävien muutoksen lisäksi myös kuntien toimintatavat ovat muutoksessa. Esimerkiksi maakuntien ja kuntien yhteistyön kehittäminen korostuu, kun kuntien ja maakuntien tehtävät liittyvät monelta osin toisiinsa. Yhteistyöllä voidaan välttää toiminnalliset päällekkäisyydet ja taata palvelujen yhteen toimivuus ja sujuvuus palvelujen käyttäjille. Tämä edellyttää myös maakuntien ja kuntien välisten poikkihallinnollisten rakenteiden luomista.

LISÄRAHOITUKSESTA

Lisäksi maksuperusteisuutta voidaan lisätä sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista, kuten mm. useissa kuntien ympäristötoimen tehtävissä sekä rakennusvalvontatoimessa, joissa maksutuloilla voidaan kattaa toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhteydessä on esitetty toimenpiteitä, jotka mahdollistavat
osaltaan ympäristötoimen maksullisuuden lisäämisen. Muun muassa kunnan suorittamaa jätelain valvontaa ei vielä ole säädetty maksulliseksi, mutta tätä koskeva säädösmuutos on valmisteilla. Kunnat voisivat myös aiempaa aktiivisemmalla maapolitiikalla vähentää yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vapaa-ajan asuntojen muuttamisella vakituisiksi kuntaan voitaisiin puolestaan saada lisä verotuloja.

--------

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Esimerkkinä siitä, että toimintaa ja palveluja voidaan parantaa riippumatta nyt valmisteilla olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta, voidaan käsitellä vaikkapa tämän päiväistä Jukka Kilven blokikirjoitusta.

(http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255305-...)

Lainaus:

"Kun aloitin valtuutettuna 2013 olivat terveyskeskusten jonot kotikaupungissani Espoossa kuukausien mittaisia. Siihen puututtiin uudistamalla kaupungin perusterveydenhuollon johtamis- ja työmenetelmiä. Rinnalle tuotiin kirittäjäksi kaksi yksityisen toimijan kapitaatiomallin pohjalta pyörittämää terveyskeskusta. Kaupunkilaiset saivat vapauden valita mistä he terveyspalvelunsa hakevat."

"Espoon oman soten tulokset ovat vakuuttavia. Jonot hävisivät, asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyys lisääntyi. Kaupungin omat toimipisteet ovat jopa ajaneet nyt ohi yksityisen toimijan tulosten. Kaikki ovat petranneet, kaikilla menee paremmin. Ja mikä ihmeellisintä: kustannukset ovat laskeneet."

Perustan kommenttini puhtaasti blokikirjoituksesta lukemaani.

Oleellisinta Espoon onnistumisessa näyttäisi olevan se, että parannusta on määrätietoisesti ja ilmeisen asiantuntevasti ryhdytty ajaamaan ainakin kaupungin perusterveydenhoidon piirissä. Tämä on myös kaikessa muussakin toiminnassa keskeisin lähtökohta onnistuneelle muutokselle.

Lisäksi Espoossa terveydenhuollon tilanteen korjaamiselle on antanut hyvät edellytykset riittävä, voisi sanoa että sopivan kokoinen väestöpohja sopivan kokoisella maantieteellisellä alueella.

Kahden eri yksityisomisteisen terveyskeskuksen tuominen kirittäjäksi on hyvä esimerkki siitä miten muutosta voidaan vauhdittaa. Oleellista tässä on että suhteessa kokonaispalveluntarpeeseen kilpailtu osuus lienee verrattaen pieni ja ulkopuolista kilpailua on ylipäätään saatu syntymään kahden eri toimijan avulla. Espoon kaupunki istuu kuitenkin ymmärtääkseni terveydenhuollon kokonaisuuden kannalta ajajan paikalla ja on kapasiteetiltaan valmis ottamaan takaisin vastaan yhden tai vaikka molempien terveyskeskusten asiakkaat mikäli hinnoittelua esitetään yksityisten toimijoiden puolelta, kartellin tapaan, nostettavaksi.

Maakuntauudistus ei varmaankaan tuo Espoolle juurikaan parempaa mahdollisuutta järjestää sote-palveluita. Päin vastoin, kaupunki näillä näkymin menettää ohjausmahdollisuutensa maakunnalle.

Perusteena sote- ja maakuntauudistuksen puolesta tai vastaan tätä esimerkkiä ei siten voi käyttää, esimerkkinä onnistuneesta toiminnasta kylläkin.

Kuten Matti Viren tässä blokikirjoituksessaan aloitti, sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö on suurin muutos Suomen paikallishallintoon 150 vuoteen. Tämän vuoksi se tulee tehdä kokonaisuutta mahdollisimman objektiivisesti tarkastellen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On todella vaikeaa nähdä, että Espoon kokoiselle kaupungille maakunnasta olisi jotain hyötyä. En ole tosin oikein varma siitäkään, onko tilanne kovin erilainen esimerkiksi Lapissa. Todennäköisesti pahinta ovat kaavamaiset ratkaisut, joissa oman alueen erikoispiirteet sivuutetaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Meillä on aina mahdollisuus tehdä kantelu EU:lle "jos EU-maassa käytettävä toimenpide tai hallinnollinen menettely näyttää rikkovan EU:n sääntöjä", ks. alla:

"Yhteisön oikeuden soveltamisen valvonta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklan mukaan Euroopan komissio valvoo EU-sopimuksia. Sen tehtäviin kuuluu tarkkailla EU:n primaari- ja sekundaarioikeuden toteuttamista sekä varmistaa, että oikeutta sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa. Komissio valvoo EU-maiden yhdenmukaisuutta keräämiensä tietojen perusteella.

Mikäli EU-maa ei noudata EU:n lainsäädäntöä, komissio saattaa lähettää sille virallisen ilmoituksen, johon EU-maa voi laatia vastauksen omien havaintojensa pohjalta. Jos komissio on yhä sitä mieltä, että EU:n sääntöjä rikotaan, se lähettää perustellun lausunnon kyseiseen EU-maahan. Mikäli lausuntoon ei reagoida, komissio saattaa viedä tapauksen Euroopan unionin tuomioistuimeen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 258 artiklan mukaisesti).

Jos EU-maa jättää tuomion huomioimatta, tuomioistuin voi määrätä sakkorangaistuksen kyseiselle maalle toisen oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (SEUT 260 artiklan 2 kohta). Erityistapauksissa tuomioistuin voi määrätä sakkorangaistuksen jo ennen ensimmäistä tuomiota SEUT 258 artiklan mukaisesti (SEUT 260 artiklan 3 kohta).

Myös yksityishenkilö tai yhteisö voi jättää kantelun komissiolle, jos EU-maassa käytettävä toimenpide tai hallinnollinen menettely näyttää rikkovan EU:n sääntöjä. Komissiolla on kuitenkin yksinomainen oikeus panna vireille oikeudenkäynti SEUT 258 ja 260 artiklan mukaisesti."

Ks. myös

Euroopan unionin tuomioistuin:

http://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/eu_court...

Euroopan komissio:

http://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/european...

EU:n oikeus:

http://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/communit...

Unionin lainsäädännön soveltamisen seuranta Euroopan komission verkkosivustolla:

https://ec.europa.eu/info/strategy/decision-making...

Lähde:

https://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/communi...

----

Katso myös EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA 2012/C 326/02:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?ur...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset