Vähennetään köyhyyttä, lisätään köyhien määrää
SDP on viime aikoina ollut kovasti tapetilla, ei vähiten talouspoliittisen lausuntojen tai pitäisikö sanoa lupausten johdosta. Viime viikolla vuorossa oli puolueen veropoliittinen ohjelma, joka näyttää kirvoittaneen joukon pääosin kriittisiä kommentteja. Ehkä kommentit heijastelevat paitsi ohjelmaa myös sen tekijöitä (tai tekijää). Vielä 1970 ja 1980-luvuilla -luvulla SDP talouspoliittisen ohjelman tekijöinä oli joukko sen ajan eturivin taloustieteilijöitä tai talouspolitiikan ammattilaisia (alkaen Mauno Koivistosta ja sisältäen sellaiset nimet kuten esimerkiksi Pekka Korpinen, Seppo Lindblom, Eero Tuomainen, Jussi Linnamo). Nyt asiantuntijakaari tuntuu supistuvan (jumalan) teatteritieteen maistereihin.
Toki myös ympäröivä maailma on muuttunut. Poliittiset puolueet ovat muuttuneet vain tulonjakoautomaateiksi, joiden tarkoituksena on oman kannattajakunnan tulojen maksimointi muiden väestöryhmien kustannuksella. Toista oli ennen. Ensimmäisissä (vuoden 1907) eduskuntavaaleissa ylivoimaisesti suurimmat puolueet olivat sosiaalidemokraatit (SDP), suomalainen puolue, nuorsuomalainen puolue ja RKP. Kaikki ne olivat johonkin aatteeseen tai ideologiaan tukeutuvia kansalaisjärjestöjä. SDP:kin oli siihen aikaan ensi sijassa marxismi -uskonnon puolestapuhuja, eikä suinkaan mikään tulojen uusjakoon pyrkivä etujärjestö (kapinaa ei varmasti aloitettu siksi, että eläkkeet olivat ”liian” pieniä). Toista on nyt. Ideologiat ovat kuolleet. Lähes kaikilla puolueilla on oma taloudellinen reviirinsä, jolle pitää yrittää lypsää rahaa muilta väestöryhmiltä. Vai voiko joku keksiä eroja esimerkiksi vasemmistoliiton ja kokoomuksen välillä, jos ohitetaan tulonjakokysymykset (ajatellaan vaikka EU -jäsenmaksuja, homoliittoja, maahanmuuttopolitiikka ja ”hyvinvointivaltiota”). Lievästi yksinkertaistaen voi sanoa, että Vasemmistoliitolla ruokittavia ovat ei-työssä olevat ja maahanmuuttajat, SDP:llä eläkeläiset (entiset työläiset), Kepulla maanviljelijät ja maaseudulle unohtuneet, vihreillä opettajat ja (ikuiset) opiskelijat, kokoomukset virkamiehet ja yrittäjät. Vain RKP, kristilliset ja persut jäävät tulonjaon suhteen kysymysmerkeiksi.
Mutta palataan SDP:n veropoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmaan ei kaikkien yllätykseksi ollut mahdutettu Antti Rinteen ehdotusta lapsilisien verotuksesta (kannattajakunnassa saattaa sittenkin olla joku hyvätuloinen työssäkäyvä lapsiperheellinen, joka voisi ottaa nokkiinsa). Verotusidea sinällään vaikutti aika räjähtäneeltä, varsinkin kun sen tarkoituksena piti olla lapsiperheiden köyhyyden poistaminen.
Ongelma on tietenkin siinä, että köyhyyden poistaminen tässä tapauksessa vain lisäisi köyhien lukumäärää. Ajatellaan vaikka eri perhemuotojen kehitystä. Tätä nykyä jo yksi neljännes lapsiperheistä on yksinhuoltajatalouksia ja osuus on vain kasvussa. Miksi? Syy on selvä. Eroaminen on helppoa. Tekstiviesti ja ”that’s it”. Erot kuitenkin maksavat, mutta pääosan kustannuksista kantaa yhteiskunta. Samaan suuntaan vaikuttaa nuorten yksihuoltajien osuuden kasvu. Vastenmielisistä vahvemmista pääsee helpoimmin eroon hankkimalla lapsen tai kaksi. Kaikille vuokra-asumisen kanssa puuhaileville on varmaan tuttu kuvio, jossa kaksikymppinen yksinhuoltajaäiti etsii asuntoa. Ei koulutusta, ei työtä. ei tuloja. Valtio (lapsilisät) maksaa kaiken. Selvää on se, mitä korkeammat ovat tuet, sitä suurempi houkutus on oman huushollin aloittaminen heti täysi-ikäiseksi päästyä. Tällaiset ihmiset ja heidän lapsensa ovat köyhiä, ja pysyvät köyhinä, teki valtio mitä tahansa. Mutta ehkä köyhyys ei sittenkään ole yhteiskunnan vika, vaikka onkin poliittisesti epäkorrektia sanoa, että yhteiskunnalla ei ole osa eikä arpaa tähän kehitykseen.
Vielä ongelmallisempaa on tilanne alkoholia ja muita huumeita käyttävien nuorten kohdalla. Heille lapset ovat monesti vain lupalappu yhteiskunnan tuelle. Kuitenkin vuosittain 600-1000 lasta syntyy päihteiden käytön vaurioittamina ja peräti 3300 kärsii ainakin jossain määrien äidin raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä. Tarvinnee tuskin sanoa, että näistä lapsista/vanhemmista koituu yhteiskunnalla valtava lasku. Tasa-arvointoilijoita se ei kuitenkaan häiritse, pääasiahan on, että rikkaiden lapset eivät ole tukien kohteena. Kuitenkin luulisi, että yhteiskunnan olisi järkevämpää edesauttaa järjestelmää, jossa lapsia saisivat vanhemmat, jotka kykenevät hoitamaan lapsensa, eikä vain rahastamaan yhteiskunnalta lapsien nimissä erilaisia etuuksia.
Tukien kasvaessa köyhiä lapsia syntyy tietenkin entistä enemmän köyhiin perheisiin. Toinen lapsiköyhyyttä lisäävä mekanismi on maahanmuutto. Maahanmuuttajien osuus köyhistä kotitalouksista on yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja siksi maahanmuuton kasvun myötä myös lapsiköyhyys väistämättä kasvaa (maahanmuuttajataustaisia lapsia Tilastokeskuksen mukaan nykyään yli 80000 (määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa), mikä tarkoittaa nyt yli kahdeksaa prosenttia alaikäisten määrästä).
Mutta palaan vielä hetkeksi SDP:n vero-ohjelmaan. Tuskin liioittelee, jos sanoo, että punainen laina on innostunut suhtautuminen verojen korotuksiin. Raportin logiikka on se, että jos jonkin veromuodon osuus (!) on Suomessa pienempi kuin muissa EU-maissa, seuraa tästä välittömästi vaatimus asianomaisten verojen (tason) nostamisesta. Toisin päin logiikkaa ei sitten noudatetakaan yhtä orjallisesti. Julkisen sektorin menojen supistamismahdollisuuksista ei ohjelmassa (tietenkään) hiiskuta sanallakaan. Lisää verotuksen progressiota, lisää pääomaveroja (30à 32, 34 à 35) ja tietenkin kireämpää asumisen verotusta. Asumisen hintaanhan nämä tekijät eivät vaikuta. Asuminen on vain varallisuutta, joka on paha asia.
Pääomaverotuksen kiristäminen tuntuu olevan jonkinlainen ilmainen lounas vasemmistolle. Ilmeisesti kukaan ei tajua, että monen pienyrittäjän on maksettavaa paitsi pääomavero myös ALV. Ja kun nämä laskee yhteen, veroaste ei suinkaan ole (ehdotettu) 35 vaan 48 %. Asiaa ei auta, että ohjelmassa kerrotaan, että ”pienten ansioiden tulotukea ja sosiaaliturvaa uudistettaessa tulisi varmistaa yksinyrittäjälle tasapuolinen kohtelu ja kunnon turvaverkot”. Ensin rahat pois ja sitten tulotukea! Kaiken kruunaa ajatus exit -verosta, jolla maastamuuttajia rangaistaisiin Suomessa ansaituista tuloista. Vain köyhät saisivat muuttaa pois Suomesta (nerokas idea sinänsä). Henkeen ei sentään kajottaisin DDR:n malliin. Mitenkähän tämä muuten sopii yhteen EU-alueen ”vapaan liikkuvuuden” kanssa!
Ohjelmassa aivan oikein puhutaan paljon veropohjan tiivistämisestä. Mutta koko hommalta putoaa heti pohja pois, kun kerrotaan, että ns. voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen verovapauteen ei puututtaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa AY -liikettä. Niiden jäsenmaksujen verotuen arvo on VATT:n arvioiden jopa 500 miljoonaa euroa ja päälle tulevat vielä verovapaista pääomatuloista tuleva verohyöty. Pääomatulojen suuruutta emme edes tiedä, kun kaikki ammattiliitot eivät suvaitse julkaista tuloslaskelmiaan. Periaatteet ovat periaatteita, mutta omista pitää aina pitää kiinni.
Harmaasta taloudesta saatavat miljardit roikkuvat vielä ohjelamassa, vaikka viimeisen kymmen vuoden aikaisista toimista on nettona tainnut jäädä valtion kassaan tason nolla euroa. Ohjelmassa viitataan verotusneuvos Markku Hirvosen arvioihin, joiden mukaan harmaan talouden aiheuttama verovaje olisi jopa 8 miljardia euroa. En voi ymmärtää, miten poliitikot ja valtionhallinto jaksavat toistella tällaisia mielipuolisia lukuja, joille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä eikä edes ”common sense” -perusteluita. Toki samanlaisia lukuja on muitakin, kuten viime viikolla julkisuuteen tullut arvio neljän miljardin ICT -säästöistä SOTE -uudistukseen liittyen.
Paljon on tekstiä mutta kaikki on kirjoitettu äärimmäisen tarkoitushakuisesti vain legitimisoimaan suurempaa julkista sektoria ja alati kiristyvää verotusta. Niinpä ohjelma vilisee kommentteja, joissa vähätellään verotuksen hyvinvointi- ja kasvuvaikutuksia. Seuraavassa muutama sitaatti: Verotuksen tason tulee olla riittävä (?), jotta sillä voidaan kestävästi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut”. Hyvinvointiyhteiskunta hyödyttää kaikkia, kun yhteiskunnan kukoistus tuo veroille vastinetta (huokaus: YLE-vero). Tutkimusten (?) perusteella verotus tai sen rakenne eivät lukeudu talouskasvun kannalta merkityksellisimpiin tekijöihin”. ”Maltillisten veromuutosten vaikutukset käyttäytymiseen ovat yleensä suhteellisen pieniä. Sen sijaan verotuksen dynaamisista vaikutuksista tosiasialliseen toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen on verraten vähän luotettavaa (?) tutkimusta”. ”Veronkorotuksilla ja veronalennuksilla ei siis itsessään välttämättä vaikuteta kovin paljon esimerkiksi työntekoon tai yrittäjyyteen, vaan hyvinvoinnin kannalta jopa olennaisempaa on se, miten verovarat käytetään”. ”Verotuksen suorat vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen ovat verraten vähäiset”. On totta, että ekonomistit yleensä tutkimustensa johtopäätöksissä varottelevat vetämästä liian voimakkaita johtopäätöksiä ja esittävät erilaisia varauksia, mutta on totaalista vääristelyä ylikorostaa näitä varauksia ja väittää, että taloustieteen kirjallisuus sanoo verotuksen vaikutusten olevan olemattoman pieniä. Lukija voi vaikka vilkaista esimerkiksi alla viitattuihin Storlettesenin, Prescottin, Kocherlakotan, Coenenin. Uriben ym. ym. tutkimuksiin ja päätellä, ovatko verotuksen vaikutukset todellakin vain siitepölyä.
Selvyyden vuoksi sanottakoon, että SDP:n ohjelma ei ”laadullisesti” ole sen huonompi kuin muidenkaan puolueiden. Samanlaisia ne ovat kaikki. Kohtuullista olisi vain kertoa lukujoille yhdellä lauseella (50 tekstisivun sijaan), että ohjelman tarkoitus on vain lapioida rahaa omille (ja kuvitelluille) kannattajille ja sidosryhmille, puheet koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ovat vain sanahelinää, jota tarvitaan vain tämän tosiasian sumentamiseksi.
Ohjelma: https://drive.google.com/file/d/1CTPiVM0FGbCPvh-L204PsFbmIUcCJr-A/view
Kirjallisuutta: http://folk.uio.no/kjstore/papers/taxation.pdf
https://press.princeton.edu/titles/9222.html
https://www.amazon.com/Open-Economy-Macroeconomics-Mart%C3%ADn-Uribe/dp/…
http://www.euro.zentral-bank.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf
https://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf
huumeäidit: https://yle.fi/uutiset/3-8776409
”Kohtuullista olisi vain kertoa lukujoille yhdellä lauseella (50 tekstisivun sijaan), että ohjelman tarkoitus on vain lapioida rahaa omille (ja kuvitelluille) kannattajille ja sidosryhmille, puheet koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ovat vain sanahelinää, jota tarvitaan vain tämän tosiasian sumentamiseksi.”
Varsinkin seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen tämä sanomasi päteen hyvin. Tosin kukaan ei voi olla enää täysin varma siitä keitä ne ns. omat äänestäjät ovat, kun demokratia on rikki ja kansalaisten luottamus poliitikoihin on heikolla hapella. Demareidenkin lupaukset voivat alkaa kääntyä vielä itseään vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset selkokkielisestä tekstistä taustaksi arvioida SDPn talouspoliittisia ajatuksia.
Raha on aikanamme keskiössä lokeroitaessa ihmisiä, viisas kulttuuripersoona Arne Nevanlinna viisaudessan ja selvänäköisyydessään kirjoitti aiheesta sattuvasti näinkin:
”Luokittelun kriteerinä käytetään rahaa siitä yksinkertaisesta syystä, että se on yksinkertaisin tapa leikkiä laatikkoleikkiä. Kulttuurisesta jatkuvuudesta, elämäntavoista tai yhteisöllisistä ja henkilökohtaisista resursseista johtuvat erot unohdetaan. Moniulotteisuus ja avoimuus erilaisille tulkinnoille soveltuvat kehnosti hallituksen ja opposition väliseen kinasteluun.”
Ilmoita asiaton viesti
Omistusasunnossa asuminen alkaa muistuttaa jo yhtä suurimmista synneistä Suomessa. Tyypillisen pientalon rakennuskustannuksista on noin 40% veroja ( lähde: KVG ). Tämähän ei derkuille riitä, kiinteistöveroa keskiverto demari ihastelee kuin lapsi tikkukaramellia nuollen paksuja huuliaan. Perusteluna olen nähnyt usein tyylipuhtaan argumentaatiovirheen:” kyllä siihen [kiinteistö]veroon rahaa riittää, koska sitä riitti talon rakentamiseenkin.”
Mutta eihän kukaan ole niin antelias, kuin se, jolla ei ole mitään annettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelman idea siitä, että varallisuuden (asunnon) verotuksen suhteellista osuutta pitää nostaa, johtaa Suomen kaltaisessa massa, jossa kaikkea verotetaan maailmanennätystahtiin, että asumisen abosluuttinen verotus kiristyy rajusti.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kyseessä alkaa olemaan omaisuuden haltuunotto.
Mahdollisesti tulevaisuudessa, kun eläkkeiden maksajia ei ole tarpeeksi, asuntojen omistajia käskytetään käyttämään omaisuuttaan toimeentulonsa maksamiseen. Käänteinen asuntolaina tarjoaa hyvän instrumentin, asunto-omaisuus voidaan suoraan ottaa huomioon laskennallisina tuloina, jolloin eläkkeen määrä pienenee vastaavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ideaali kansalainen on ilmeisesti se, jolla ei asuntoa (varallisuutta), autoa, lapsia, työtä, ….vain pyhä usko tasa-arvoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestasi saa sellaisen käsityksen, että uskot lapsiperheiden jakautuvan päihdeperheisiin ja superrikkaisiin menestyjäperheisiin. Tunnut unohtavan kokonaan keskiluokan ja työväenluokan siitä välistä.
Päihdeperheiden lisääntymiseen nämä yhteiskunnan tuet eivät tiedetysti vaikuta ollenkaan, koska lisääntyminen johtuu heidän kohdalla luonteenpiirteistä, ei taloudellisista seikoista. Vaikka huumeidenkäyttäjille ei maksettaisi ollenkaan tukia, niin kyllä ne jostain sitä rahaa hankkivat sen verran, että saavat ostaa huumeet. Huumeiden käyttöhän on sellainen loputon kaivo, mihin ei pelkät sosiaalituet riitä, vaan sitä rahaa hankitaan lisäksi muilla keinoin. Ja, koska tämä kaivo vie sitä rahaa loputtomasti, niin lapsiin ei noissa perheissä pahemmin rahaa jää käytettäväksi.
Oli tukia, tai ei, niin päihdeperheitä tulee ja päihdeperheet kasvavat.
Jos halutaan tukea keskiluokan lisääntymistä, niin tällöin tarvitaan verovaroilla tuettuja vapaita ja verovaroilla tuettua päivähoitoa.
Tuntuu, että olisit samaistamassa kaikki ei miljardöörit narkomaaneihin ja tappamassa ne sukupuuttoon sosiaalidarwinismin hengessä.
Ilmoita asiaton viesti
Päihteiden käyttö on siis mielestäsi ”eksogeenista”, niin kuin meteoriittisade, jolle ei mahda mitään. Päivähoito… en olisi ihan vakuuttunut päivähoidon ihmeitä tekevästä vaikutuksesta. Aikana ennen päivähoitoa oli paljon suurilapsisia perheitä, mutta kas kummaa, nyt mikään ei tepsi.
Ilmoita asiaton viesti
Aikana ennen päivähoitoa oli äiti kotona hoitamassa lapsia ja kulttuuri oli muutenkin erilainen. Sittemmin on tullut naisten tasa-arvoliikkeen ja muun kulttuurillisen muutoksen seurauksena tämä tilanne, että naiset ovat työelämässä mukana siinä, missä miehetkin ja nykyään, kun työmarkkinoilla on tämä tilanne, että pitää antaa kaikkensa ja myydä itseään työmarkkinoille 24/7, niin suora seuraus siitä on, että naisilla ei ole samaan tapaan mahdollisuuksia perustaa perhettä ja, että naisten keskittyminen on enemmän muissa asioissa, kuin perheen perustamisessa.
Lasten määrän väheneminen johtuu kulttuurillisista seikoista ja tämän kulttuurillisen muutoksen takana on etenkin naisten tasa-arvon puuhahenkilöt ja työmarkkinoita dominoivat kapitalistit.
Päihteitä runsaasti käyttävät henkilöt ovat luonteeltaan keskimäärin ihmiskunnan impulsiivisinta porukkaa. Impulsiivisuus johtaa päihteiden käyttöön, suunnittelemattomaan lasten tekemiseen ja myös rikollisuuteen. Ja nämä luonteenpiirteet periytyvät lapsille.
Impulsiivisilla luonteilla on oma funktionsa ja merkityksensä ihmiskunnassa… Näitä ihmisiä on olemassa siksi, että esimerkiksi tuhoisan tartuntatauti pandemian aikaan ja jälkeen tällaiset ihmiset tekevät täysin vastuuttomasti ja suunnittelemattomasti lapsia ja tavallaan tällä lasten määrällä takaavat lajin säilymisen katastrofin yli.
Ulkomailla, missä tukia ei ole, on huumeita enemmän, kuin Suomessa ja rahat huumeisiin hankitaan hämärähommilla, prostituutiolla, ryöstelemällä, huijaamalla, myymällä huumeita…
Tällainen impulsiivinen luonnehan on kuitenkin sellainen, että se ei periydy 100% jälkeläisistä, vaan vain 50% jälkeläisistä. Eli periaatteessa puolittuu aina seuraavassa sukupolvessa.
Se, miksi nämä eivät kuitenkaan katoa kokonaan johtuu siitä, että ihminen on paljolti lisääntynyt näiden kautta, nämä tekevät eniten jälkeläisiä.
Vanhan ydinperhemallin murtuminen ja yksinhuoltajuuden normaalistuminen ovat myös osaltaan vaikuttaneet siihen, että impulsiiviset luonteet menestyvät muita paremmin. Voidaan tikata vaikka 50 muijaa paksuksi samaan aikaan ja yksinhuoltajuus on normaalia.
Myös työmarkkinat ovat kapitalistien toivomuksesta menneet koko ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että impulsiiviset luonteet menestyvät aiempaa paremmin myös työmarkkinoilla. Nykyään puhutaan, että jatkossa pitää pystyä tekemään mitä tahansa työtä sen mukaan, miten markkinatilanne muuttuu ja mitä töitä on tarjolla. Tällaisessa menossa muut, kuin impulsiivisimmat luonteet karsiutuvat työmarkkinoilta.
Alati muuttuvassa työmarkkinatilanteessa esim. älykkyydellä ei ole mitään merkitystä ja joku hashista vetävä sarjamurhaajan luonteen omaava taas on siinä, kuin kotonaan.
Elina Lepomäki sitä taisi sanoa, että me ei saada aliarvioida ihmisen sopeutumiskykyä, että kyllä ihminen sopeutuu työmarkkinoilla. Se oli Elinalta paskapuhetta, koska todellisuudessa on olemassa erilaisia ihmisiä ja ne, keillä on valta, päättävät, millaisten ihmisten kannalta olosuhteet on otolliset ja millaiset ihmiset pärjäävät, millaisille ihmisille yhteiskunta luodaan. Jos me luodaan sarjamurhaajille luodut työmarkkinat ja itketään siitä, kun muut ei pärjää ja, että muilla on paskemmat geenit, eikä riittävää työhalua, niin se on hyvää yötä.
Jos nyky-yhteiskunnassa, tällä työjärjestelmällä ja kulttuurilla halutaan edesauttaa sellaisten ihmisten lisääntymistä, joilla on kykyä huolehtia ja välittää lapsistaan, niin täytyy tarjota tuettuja vapaita ja tehdä ihmisille selväksi se, että sinne töihin ei ole mikään kiire mennä sen jälkeen, kun lapset on tehty.
Lisäksi pitäisi tukea ydinperhemallia, vaikkapa luomalla sanktioita siitä, jos lapsen vanhemmat eroavat lapsen ollessa vaikkapa alle 12-vuotias.
Kaiken lisäksi, jos me halutaan jatkossakin ihmisiä, joilla on jotain annettavaa ihmiskunnalle, eikä vain nopeita voittoja tavoitteleville sijoittajille, niin tarvitaan stabiilimmat ja turvallisemmat työmarkkinat.
Ilmoita asiaton viesti