Aikansa kutakin
Vielä pari vuotta sitten hehkutettiin Ruotsin talousmenestystä; kaikilla hehkuttajilla oli oma tarinansa siitä, miksi Ruotsi on paljon parempi kuin Suomi. No, ei Ruotsin talous nytkään missään lamassa ole, mutta etumatka Suomeen verrattuna on kääntynyt päinvastaiseksi. Pitkässä juoksussa (ks. oheinen kuva) Suomen talous on tosin kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin Ruotsissa (eroa on ollut lähes puoli prosenttia vuodessa). Suurin syy on varmaan ollut Suomen alhainen lähtötaso sotien jälkeen. Alhainen lähtötaso ei kuitenkaan selity vain maailmasodilla vaan taustalla on tietenkin Suomen asema Ruotsin valtakunnan takamaana (lähes siirtomaana) vuosisatojen ajan.
Miksi sitten Suomen talous rupesi sakkaaman vuoden 2011 jälkeen (neljässä vuodessa eroa kertyi lähes kymmenen prosenttia)! Helpoin vastaus on tietenkin Kataisen/Stubbin hallitus, mutta ehkä vastaus vaatisi hieman kvalifiointia. Toki on niin, että Kataisen hallitus teki syntyessään 2011 massiivisia virheitä talouspoliittisten linjausten suhteen. Kilpailukyvyn romahdusta ei tajuttu, vaan kuviteltiin heikon kasvun johtuvan ohimenevästä kysynnän lamasta. Mitään rakenteellisia muutoksia ei pyritty saamaan aikaan, vaan hymisteltiin Himasen sinisen kirjan utopioita. Voi tietysti sanoa, että jos hallituksessa ovat mukana kaikki mahdolliset aatesuunnat, on jo lähtökohtaisesti varmaa, että mitään haasteellisia politiikkaratkaisuja ei kyteä samaan aikaan. Nykyinen hallitus yrittää tietenkin ottaa pisteet talouskasvun käynnistymisestä, mutta tuntuu hieman falskilta väittää, että hallituksen politiikkaa olisi ollut ratkaiseva tekijä viime vuosien talouskehityksessä. Sitä paitsi vaikka talous on kasvanut jo kolmatta vuotta, hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään velkaantumisen pysäyttämiseksi (kuvio 2). Siitä tulee paljon miinuspisteitä historian kirjoihin. Ei ehkä kuitenkaan yhtä paljon kuin Sorsan ja Virolaisen hallitukselle, joka 1972-1975 ”antoi todella palaa”. Julkisten menojen BKT-suhde nousi hallitusta edeltävän ajan 33.9 prosentista 40.8:aan. Eikä ollut kyse mitään lamasta tai kriisistä (niin kuin esimerkiksi 1991-1993). Näitä heppuja on paljolti kiittäminen yhdestä maailman ankarimmasta verojärjestelmästä, jota vielä lapsenlapsemmekin saavat kirota.
Mitä tulee Ruotsiin, on syytä muistuttaa, että Suomen/Ruotsin paremmat BKT-numerot eivät kerro koko totuutta. Niin kuin kuviostakin ilmenee, tuotannon kasvu Ruotsissa on henkeä kohden laskettuna olennaisesti hitaampaa kuin mitä pelkät BKT numerot kertovat. Väestön kasvu Ruotsissa on viime vuosina ollut lähes puolitoista prosenttia, mikä merkitsee sitä, että henkeä kohden laskettu BKT on kasvanut kolmen prosentin sijaan vain noin puolitoista prosenttia (Suomessa väestön kasvu ollut alle puoli prosenttia). Jatkuvasti tuntuu unohtuvan, että BKT ei ole mikään elintason mitta. Puolentoista prosentin väestön kasvu on muuten aika paljon; tällä vauhdilla Ruotsissa asuisi viidenkymmen vuoden kulutta jo 20 miljoonaa ihmistä.
Ruotsin esimerkki kertoo osaltaan siitä, että monesti talouskehityksestä tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä (ja ennusteita) kovin vähäisten tietojen perusteella. Ehkä vielä parempi esimerkki löytyy ns. BRICS –maiden talouskehityksestä. Kymmenen vuotta sitten talouslehdet olivat pullollaan prognooseja, joissa ”uusien taloustiikereiden” sanottiin päihittävän perinteiset teollisuusmaat, Euroopan ja Yhdysvallat. Kuitenkin viime vuosien kehitys on kulkenut aivan eri suuntaan näissä maissa. Venäjän talous on hädin tuskin pystynyt yhden prosentin kasvuun, kun taas Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat kompastelleet vielä enemmän. Intia ja Kiina toki edelleenkin tuottavat siedettäviä kasvunumeroista, mutta jos esimerkiksi Yhdysvaltojen BKT kasvaa neljän prosentin vauhdilla, ei kuilu tulotasossa kovin nopeasti supistu. Ehkä pitäisi ottaa oppia Zhou-Enlain kuuluisasta arviosta vuodelta 1972, että Ranskan vallankumouksen hyödyllisyyttä on vielä liian varhaista arvioida.
”Sitä paitsi vaikka talous on kasvanut jo kolmatta vuotta, hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään velkaantumisen pysäyttämiseksi (kuvio 2). Siitä tulee paljon miinuspisteitä historian kirjoihin.”
Tämä on kyllä ollut aika uskomatonta. Globaali talous on ollut kovassa nousussa monta vuotta, mutta yksikään hallitus ei ole maksanut takaisin edellisen talouskriisin aikana otettuja velkoja. Päinvastoin, on vain otettu lisää koko ajan.
Ei varmaankaan tarvitse olla mikään erityisen suuri nero ennustaakseen, että seuraavan talouskriisin aikana tulee olemaan ikävät oltavat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen valtion velkaantuneisuusaste suhteessa BKT:hen on kääntynyt laskuun jo viime vuonna. Velkaa siis maksetaan takaisin, vaikkakin myös uutta velkaa otetaan. Sitä uutta velkaa otetaan kuitenkin vähemmän kuin maksetaan takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Velan määrä suhteessa BKT:hen on toki pienentynyt, mutta olemattoman vähän. Euroissa laskettuna velka on kasvanut.
Tilanne on katastrofaalisella tasolla seuraavaa talouskriisiä ajatellen, etenkin kun otetaan huomioon, että myös kansalaiset ovat velkaantuneet kovaa vauhtia.
Ilmoita asiaton viesti
#4 Ihan oikein. Mutta poliitikot tuppaavat käyttämään pelimerkit jo tämän vaalikauden aikana. Tulevaisuus… who cares?
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin maksetaan takaisin…? Jos velan suhde muuttujaan x muuttuu, ei velan määrä muutu siitä miksikään. Jos tulosi kasvavat, ei asuntolainasi sen seurauksena pienene…….
Valtion velka, samoin kuin kaikki muukin velka on maksettava takaisin euroissa, ei BKT:lla. Poliitikot yrittävät kaunistella velkakehitystä vetoamalla siihen, että velka suhteessa johonkin muuhun muuttuu. Tässä tapauksessa se muu on BKT, mutta ei BKT edes ole sama kuin valtion tulot. Valtio itse asiassa generoi hyvin vähän tuloja (arvonlisää) talouteemme.
Joskus kauan sitten pääjohtaja Rolf Kullberg näpäytti meitä nuoria ekonomisteja siitä, että olimme laskelmissamme skaalanneet kaikki luvut BKT:lla. Hänen pointtinsa oli (aivan oikein) oli, että ei rahoitusjärjestelmää voi kuvata vain BKT-prosenteilla. Ei niillä tehdä mitään rahoitustransaktioita. Ihan hyvä pointti.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten niin maksetaan takaisin…?”
Koska sitä maksetaan takaisin. Uutta velkaa otetaan budjetissa vähemmän kuin vanhojen velkojen lyhennykset – siis euromääräisesti. Täsmennykseni ”suhteessa BKT:hen” aiemmassa kommentissani oli siellä siksi, että siinä yhteydessä puhuin vuodesta 2017.
Ilmoita asiaton viesti
Missäs näin on todettu. Tänä vuonna valtio lainaa 16 miljardia, josta kuoletuksiin menee hiukan yli 14 miljardia. Nettovelka kasvaa noin 1,8 miljardia ainakin. Tällaiset luvut löysin tämän vuoden talousarviosta. Ainakin sen mukaan valtionnettovelka jatkaa kasvuaan.
http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kas…
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.. Ja VM:n arvion mukaan velka kasvaa ensi vuonnakin.
Ilmoita asiaton viesti
http://velkakello.fi/
Ilmoita asiaton viesti
”Ei varmaankaan tarvitse olla mikään erityisen suuri nero ennustaakseen, että seuraavan talouskriisin aikana tulee olemaan ikävät oltavat.”
Ei tarvitse toaan olla nero seb huomatakseen.
Enemmän neroutta vaatii huomata se miksei hallitus todellakaan tee mitään jotta velkaantuminen loppuisi.
Hallitus on menettänyt suosiotaan jo nyt, vaikka mitään ei ole tehty asialle.
Mitä asialle sitten voisi tehdä? Voisi leikata menoja ja lisätä tuloja. Eli köyhiltä ja rikkailta leikattaisiin, niin että verotusta kiristettäisiin ja samalla leikattaisiin sosialimenoja.
Sekä köyhät että rikkaat kärsisivät, mutta valtio saisi rahaa, ettei tarvitsisi ottaa velkaa ja voitaisiin ryhtyä maksamaan velkoja pois.
Hallitus on kyllä leikannut menoja, niitä sosialimenoja, mutta samalla leikannut veroja, eli pienentänyt tuloja. Se on toiminut kuin tulonsiirto köyhiltä rikkaille ja vähän keskituloisillekin.
Tämän politiikan seurauksena on ollut se ettei velkaa pystytä lyhentämään ja sitä pitää ottaa ainavain lisää.
Hallituksen suosio on hiipumut, mutta kokoomuksen kaikkein vähiten. Ei ihme, sillä hallituksen politiikka on ollut kokoomusta äänestäville hyvätuloisille mainiota politiikkaa, kokoomuksen äänestäjien on syytäkin olla tyytyväisiä.
Kuitenkin, jos velanotosta aiotaan päästä, vain köyhä kyykyttämällä se ei tule koskaan onnistumaan.
Orpo lupaa edelleen lisää verokevennyksiä. Se voi tuoda ääniä kokoomukselle, mutta se ei lupaa hyvää velanoton lopettamisen kannalta katsottuna.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaaliturvaan uppoaa liki 70 miljardia vuodessa. Vaikka sieltä napattaisiin koko velkaantuminen pois, kukaan ei kuolisi nälkään.
Mutta toki olisin itsekin valmis vähentämään palvelujen käyttöä tai maksamaan niistä enemmän mikäli käyttötarkoitus löytyisi syömävelan vähentämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sosiaaliturvaan uppoaa liki 70 miljardia vuodessa. Vaikka sieltä napattaisiin koko velkaantuminen pois, kukaan ei kuolisi nälkään.”
Noni näkee nälkää jo nyt, puhumattakaan monenlaisesta muunlaisesta puutteesta ja elämän karuudesta.
Itseasiassa elossa varmaan pysyy hyvinkin pienellä rahalla, jos osaa olla taloudellinen, mutta kuten sanassakin sanotaan, emme elä pelkästään leivästä. Hyvään elämään tarvitaan muutakin kuin halpaa ruokaa.
”Mutta toki olisin itsekin valmis vähentämään palvelujen käyttöä tai maksamaan niistä enemmän mikäli käyttötarkoitus löytyisi syömävelan vähentämisestä.”
Parempituloisilta voitaisiin napata koko velkaantumispotti, eikä se edes vaikuttaisi juuri mitenkään heidän hvyään elämäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Moni toki näkee nälkää, todennäköisesti jopa yhdessä naapurimaistamme. Samassa maassa lienee monella muutenkin karua.
Parempituloisilta jatkuva kuppaaminen on mahdollisesti vähän epäreilua, moni kun tekee työtä niiden rahojensa eteen. Ne ovat kai kuitenkin ensisijaisesti heidän rahojaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Parempituloisilta jatkuva kuppaaminen on mahdollisesti vähän epäreilua, moni kun tekee työtä niiden rahojensa eteen. Ne ovat kai kuitenkin ensisijaisesti heidän rahojaan.”
Näkemys tuokin, mutta jos valtio ei huolehtisi yhteiskunnan jäsenistä, jokainen joutuisi kustantamaan itse omat sairautensa, oman työttömyytensä, omien vanhempiensa, lapsiensa ja mahdollisesti ihan vieraiden ihmisten hoitoja, sellaisten joilla ei ole rahaa tai omaisia. Saisimme kerjäläiset kaduille ja yhä useammat turvautuisivat omankäden oikeuteen, hankkiakseen itselleen elantoa tai muuta tarpeellista. Rikkaiden pitäisi rakentaa muurit ympärilleen ja palkata vartioita.
Rikkaat hyötyvät yhteiskunnasta enemmän kuin köyhät, koska osaavat käyttää paremmin yhteiskunnan tarjoamia palveluita, esimerkiksi koulutusta. Rikkaat elävät kauemmin ja nauttivat suurempaa eläkettä kuin köyhät, rikas eläkeläinen tulee yhteiskunnalle moninverroin kalliimmaksi kuin köyhä eläkeläinen. Jopa hyvätuloinen työtön tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin pienituloinen työtön.
Rikkailla ei pitäisi olla valittamista tämän järjestelmän suhteen, mutta valitus näköjään jatkuu. Köyhille ei saisi antaa mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä, jos parempi tuloiset ajattelisivat, että pitäkää tunkkinne? Lähtevät läpyttämään tai hakevat kunnalle töihin?
Tässä lienee jo työttömyyden sekä suomen tilanteen pääsyy. Ei yksinkertaisesti kannata tehdä mitään. Tekemättömyyden ja 170h kuukaudessa tekemisen erotus on yksinkertaisesti, niin pieni, että ei vaan kannata.
Ilmoita asiaton viesti
”Tekemättömyyden ja 170h kuukaudessa tekemisen erotus on yksinkertaisesti, niin pieni, että ei vaan kannata.”
Riippuu ihmisen ahneuden määrästä.
Joillekin ei riitä mikään, vaan pitää saada ainavain lisää.
Jotkut ovat tyytyväisiä varsin vaatimattomaan elämään.
Jos ihminen voitaisiin rokottaa ahneudella, vähän niinkuin urheilija voidaan saada paremmin toimimaan dopingilla, niin yhteiskunnassa olisi enemmän hyviä veronmaksajia. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
#10 Kirjoita tästä blogi. Politiikan yksi jakolinjahan on kuinka paljon havaittavaa kurjuutta mikäkin päätös tuo mukanaan tai kuinka paljon se sitä poistaa. Näkyvää kurjuutta Suomessa on aika vähän, mutta ihan niin kuin kirjoitat, jos sitä ei aktiivisesti pidetä loitolla, emme elä enää samanlaisessa yhteikunnassa. Olisiko se kiva paikka kenellekäänn elää?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/20180807220107022…
Tää on sitä globalisaatiota, kun muniva kana tapetaan. Globalisaatiota on myös, että puolasta kannattaa tulla suomeen 18e tuntihinnalla yrittäjäksi. Suomlaisen ei kannata tehdä samoin. Jokainen voi laskea itse mitä siitä jää käteen, että Vihavainenkin vielä saadaan elätettyä. Pelkkään eläkevakuutukseen menisi 25 pinnaa tuosta. Käytännössä tietenkin johtaisi minieläkemaksuun,joka on alussa hiukan yli tonnin. Eikä edes saada elätettyä, jos tämä menee läpi kaikkien kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ehdotat?
Laitetaanko rajat kiinni Puolaan, vai lakataankio eläkeläisten elättäminen?
Toki suurin osa eläkeläisistä pystyisivät helposti tekemään jonkinverran töitä, mutta systeemi on sellainen ettei yhteiskunta hyväksy sitä että tehdään vain jonkiverran työtä ja koko systeemikin menee sekaisin.
Eläkeläinen joka ei pysty samaan työsuoritukseen kuin parhaassa työiässä oleva työn sankari ei ole työnantajalle kannattava sijoitus. Toisaalta se ei käy että palkkoja tullaan polkemaan työmaalle.
Eläkeläisen työmotivaatio voi toisaalta olla heikko joko sen takia ettei ole tarvittavaa ahneutta juosta rahan perästä ja kaikki tarpeelliselta tuntuva on jo tullut hankittua työelämän aikana.
Se on kyllä häpeällistä että niitä eläkeläisiä jotka eivät ole työelämän aikana onnistuneet hankkimaan itselleen eläketurvaa eikä omaisuutta, pidetään taloudellisesti todella ahtaalla. Satanen lisää kuussa ei olisi edes kovin suuri helpotus ahdinkoon, mutta Orpon mäkemys on että se ajaa yhteiskunnan perikatoon, vaikka sama Orpo on jakamassa rikkaille paljon suurempia summia veronalennusten kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Siihen se tietenkin johtaa, että sosiaaliturva eläkkeet ym… pitää painaa alas. Himoverotus vain nopeuttas tätä. Sitä enemmän etsitään keinoja pärjätä kilpailussa. Ei tämä vielä koske, kuin pientä osaa meistä. Hiukan, kun kypsyy päästää fixittiin.
On siitä hyötyjäkin. Kaikki haluavat töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeiden suhteen kannattaa valittaa ay-liikkeen ja vasemmiston suuntaan. Aivan selväsanaisesti ,90 luvun puolessavälissä todettiin eläkemaksujen olevan liian matalia ja todellisen eläkeiän liian alhainen. Puolet viuskymppisistä oli erilaisten järjestelyiden piirissä. Ei kiinnostanut.
Mä tunnen ihmisiä joiden kuukausi ansio siivouksessa on 1300 paikkeilla. On aivan käsittämätöntä populisimia, jos 1300 € eläkkeellä tarvitsee satasen lisää ja saa sen. 1300€ tuloilla olevavtyöntekijä ei sitä saa.
Kyllä tämä nykyinen systeemi on täydellisesti niskalaukausta vaille valmis.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan mielenkiinnosta kysyn, missä menee mielestäsi rikkaan raja? Kuinka paljon saa kuussa tienata?
Ilmoita asiaton viesti
”Ihan mielenkiinnosta kysyn, missä menee mielestäsi rikkaan raja? Kuinka paljon saa kuussa tienata?”
Minä en ole oikea henkilö tekemään tällaisia määritelmiä, enkä tietenkään pystyisikään siihen. Sen määrittelemiseen tarvittaisiin kai jonkinlainen gallup tai kansanäänestys. Sen kansanäänestyksen tulokseen minun sitten olisi pakko tyytyä, kuten kaikkien muidenkin, olipa oma käsitys asiasta mikä tahansa.
Minun mielestäni suomalainen keskituloinen, siis yli kolme tonnia kuussa tienaava on rikas, ainakin verrattuna siihen millaista elämä minun nuoruudessani oli. Siihen aikaan rikkaampienkin elämä oli monin tavoin puutteellisempaa ja köyhempää kuin nykyajan keskituloisen suomalaisen elämä.
Nykyaijan köyhiä ovat varmaankin kaikkein pienituloisimmat, sellaiset joilla ei ole mitään perittyä eikä itse ansaittua omaisuutta, tai esimekiksi lottovoiton kaltaisia onnenkantamoisia.
Kaikkein köyhimpiä ovat tietenkin ne joilla ei ole omaisuutta, joilla on maksamattomia velkoja, verorästejä, maksamattomia osamaksueriä ja tulot ovat peruspäivärahan luokkaa tai takuueläkkeen luokkaa, alle tonnin kuussa. Ei tosiaan käy kateeksi, mutta silti monet rikkaat tuntuvat heitäkin kovasti kadehtivan.
Siivoojille maksetaan kyllä sairaan vähän, vaikka heidän työnsä on raskasta ja se on tärkeää työtä. 1300 kuussa riittää silti elämiseen paremmin kuin alle tonni kuussa.
Vaikka siivoojillakaan ei olisi omaisuutta, heillä on kuitenkin omaisuuteen verrattavissa olevaa työkykyä, se näkyy siitä että he ovat työllistettyjä.
Niiltä jotka ovat eläkkeellä tai työttöminä minimikorvauksella puuttuu todennäköisesti työkyky, tai se työkyky on niin olematon ettei työnantaja sitä pidä riittävänä.
Ilmoita asiaton viesti
Vai on keskituloinen rikas. Sen voin vannoa, että verojen ja peruselämiseen menevien kustannusten jälkeen juuri kenellekään keskituloiselle ei jää mitään säästöön.
Pienestä sinäkin olet kateellinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen voin vannoa, että verojen ja peruselämiseen menevien kustannusten jälkeen juuri kenellekään keskituloiselle ei jää mitään säästöön.”
Vannomatta paras. Tiedän että jopa paljon keskituloa pienemmistä tuloista on kartutettu elämän aikana melkoisia säästöpotteja, tinkimättä omasta kulutuksesta yhtään enempää kuin mitä asianomainen on katsonut tarpeelliseksi.
Tämä on mahdollista ja se mahdollisuus voidaan perustella yksinkertaisella matematiikalla ja simppelillä päättelyllä.
Jos pienituloinen eläkeläinen pystyy elämään alle tonnilla kuussa, samaan pystyy myös keskituloinen.
Jos keskituloinen tienaa yli kolme tonnia kuussa ja kulutus on alle tonni kuussa, säästöön jää elon laskuopin ja lukion selä lyhyen että pitkän matematiikan oppien perusteella paljon yli kaksi tonnia kuussa. Se tekee ainakin 17 000 euroa vuodessa ja kymmenessä vuodessa 170 000 euroa.
Toki keskituloinen käyttää tämän rahan yleisimmin asunnon hankkimiseen, mistä syystä keskituloisilla onkin yleensä oma asunto. Se on omaisuutta jota köyhällä ei ole varaa hankkia, mutta asumisestaan pitää köyhänkin silti maksaa ja usein enemmän kuin keskituloisen.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsiperheinen miettii tietysti, että maksaako kolmiosta kahdeksansataa vuokraa. Toinen vaihtoehto on ottaa lainaa ja lyhentää kahdeksansataa ja pistää parisataa yhtiövastikkeeseen lisää. Kannatan jälkimmäistä. Itse kokeneena sanoisin, että lapsiperheellä menee kaikki mikä tulee ja se ei ole paljon se. Lapsettoman tilanne saattaa olla toinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse kokeneena sanoisin, että lapsiperheellä menee kaikki mikä tulee ja se ei ole paljon se. Lapsettoman tilanne saattaa olla toinen.”
Köyhilläkin on usei lapsia.
Toki kaikki aina menee mitä tulee, mutta mitä rikkaammasta ihmisestä on kyse, sitä enemmän rahaa riittää sijoitusluontoisiin asioihin, kuten juuri siihen asuntoon, mutta myöskin varmuusvarastoja kasvatetaan muuten, loma-asunnotkin ovat sijoitus, samoin veneet, puhumattakaan sijoitusasunnoista, sijoituksista osakemarkkinoille, rahastoihin ja muihin sijoituskohteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsia ei pitäisi hankkia, jos niitä ei pysty ruokkimaan, asuttamaan ja vaatettamaan.
Lasten hankkimisesta onkin tullut yksi itsestäänselvistä ihmisarvoista. Työttömillä ammattitaidottomilla vanhemmilla voi olla montakin lasta, vaikka heillä ei ole mahdollisuutta heitä elättää. Yhteiskunnan tukien ansiosta siitä kuitenkin tehdään mahdollista, työssäkäyvät saavat siis kustantaa omien lapsiensa lisäksi vapaamatkustajien ylläpidon. Päivähoitoonkin lapset kuskataan, vaikka itse ollaan kotona; selityksenä ”se o kato mun oikeus.”
Jatkoa seurannee … lehdessä joku sosiaalielätti jo vuodattikin että ”onko lemmikkieläinten pito vain rikkaiden yksinoikeus.” Ehkä tulossa on ”onko omassa omakotitalossa asuminen vain rikkaiden yksinoikeus.”
Itselläni ei muuten ole venettä, kesämökkiä, en voi laittaa rahaa sijoituksiin tahi rahastoihin enkä sijoitusasuntoihin. Lomamatkoihinkaan ei ole varaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Työttömillä ammattitaidottomilla vanhemmilla voi olla montakin lasta, vaikka heillä ei ole mahdollisuutta heitä elättää.”
Toisaalta ura-vanhemmilla ei ole aikaa vanhemmuuteen, ei mahdollisuutta huolehtia lapsistaan antamalla heille aikaa, vaikka kännyköitä, pelejä ja mopoautoja varmasti saavatkin.
”Itselläni ei muuten ole venettä, kesämökkiä, en voi laittaa rahaa sijoituksiin tahi rahastoihin enkä sijoitusasuntoihin. Lomamatkoihinkaan ei ole varaa.”
En tiedä sinusta, mutta monen varsin pienituloisenkin rahat riittävät vähän vaikka mihin, sen olen nähnyt ja todennut. Se on kai vähän siitä kiinni miten osaa hoitaa sitä omaa henkilökohtaista talouttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan minulla ei ole aikaa olla kesämökillä, veneillä tai olla lomamatkoilla. Aika menee töissä ollessa, saavathan sitten kaiken maailman komeljanttarit kadehtia suurituloista.
Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, joilla ei ole mitään tekemistä taloudenpidon kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Puhutko sinä nyt netto vai bruttotuloista? Otetaan esimerkiksi helsinkiläinen. Kolmen tonnin brutosta menee parikymmentä prosenttia veroa plus työeläkemaksut. Eli nettoa tuleekin reilu pari tonnia. Asumiskuluihin menee tonni ja se on kyllä vuokra-asunto, sillä ei keskituloinen omaa asuntoa Helsingistä osta. Käteen jää siis tonnin verran. Siitä sitten ruokamenot, lääkkeet, vaatteet, jne. Ei sitä rahaa ylimääräistä jää. Vielä, kun yhtälöön lisää lapset, niin tosiaan mitään ei jää.
Toki, jos syöt makaroonivelliä, eikä harrasta mitään ja kulkee kirpparivaatteissa, niin muutaman satasen saa säästöön. Tämäkö sitten sosialistin mielestä on rikkautta? Jeesus sentään mitä p****a.
Ilmoita asiaton viesti
”Puhutko sinä nyt netto vai bruttotuloista?”
Olen ymmärtänyt että keskituloisilla jää se yli kolme tonnia käteen verotuksen jälkeen.
Jos niin ei ole, puhutaan sitten keskituloisina niistä joille jää se kolme tonnia puhtaana verojen jälkeen. Heitäkin on paljon ja myös vielä sitäkin enemmän ansaitsevia on paljon, siis niitä kokoomuksen äänestäjiä, puouegalluppien mukaan näitä ökyrikkaita on jopa 20% kansasta.
Lukumääräisesti siis jotain vähän yli miljoona upporikasta kokoomuksen äämestäjää on täällä meidän keskuudessamme.
Eikä niilläkään joiden bruttotulot ovat yli kolme tonnia niin kovin huonosti mene, kyllä hekin pystyvät oman asunnon itselleen kustantamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mediaanipalkka on karvaverran alle 3000 brutto. Jos käteen jää yli kolmetonnia tulojen täytyy mennä jo yli neljään tonniin. Yleisin palkka on noin 2500-2600 brutto. Matalapalkkaiset sitten 60% mediaanista tai alle.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleisin palkka on noin 2500-2600 brutto. Matalapalkkaiset sitten 60% mediaanista tai alle.”
Sekin on mahtava rahasumma verrattuna niihin jotka saa alle tonnin netto.
Ilmoita asiaton viesti
Pääkaupunkiseudulla asumistuki + toimeentulotuki ei taida jäädä alle tonnin… En tiedä, onko hirveän nerokasta talouspolitiikkaa verottaa työntekoa ja subventoida joutenoloa vain sen takia, että ”tasa-arvo”.
Ilmoita asiaton viesti
”Pääkaupunkiseudulla asumistuki + toimeentulotuki ei taida jäädä alle tonnin..”
Voiko pääkaupunkiseudulla alle tonnilla asua?
Jos pääkaupunkiseudulla keskituloisen asumiskustannukset on suuremmat, myös keskitulo pääkaupunkiseudulla on suurempi.
Se ei kuitenkaan vaikuta minimieläkkeeseen mikä on paikkakunnan asumiskustannus.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän keskustelurönsyn alkuperäinen aihe. Keskieläke on 1700/kk tarvitaan jokaista eläkeläistä kohti pari mediaanituloista. Jos tuo alkaa korvautumaan vähemmän ansaitse olla tai ihmisillä, jotka maksavat veronsa muualle,jos lainkaan maksavat, niin kyllä se eläkkeisiin vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo voida tulkita myös niin että tarvitaan lisää työntekijöitä. Kolme tai neljä pienempitulosta kuin keskituloinen voisi jo kustantaa yhden eläkeläisien paremmin kuin kaksi keskituloista.
Sitäpaitsi keskituloista pienempituloisesta työntekijästä tulee työttömänä, tai myöhemmin eläköityessään vähemmän riesaa, kuin mitä keskituloisesta eläkeläisestä tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Tai vielä parempi, että verot menevät muualle. Näin täällä käy. No tummat lasit sokaisee. Telakka kotiuttaa voittonsa saksaan. Duunarit Puolaan, Viroon, Kroatiaan. Ehkä eläkeläiset muuttavat pienemmillä eläkkeillä perässä.
Itse äänestän eu eron puolesta varmasti. Joskus valehdeltiin liittymisrn vaikutuksista melkoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Telakka kotiuttaa voittonsa saksaan. Duunarit Puolaan, Viroon, Kroatiaan. Ehkä eläkeläiset muuttavat pienemmillä eläkkeillä perässä.”
On siellä myös suomalaisia duunareita mukana.
Pitää muistaa että ilman saksalaista pääomaa ja puolalaisia duunareita koko telakkaa ei olisi olemassa ja laivat tehtäisiin jossain aivan muualla, jossain missä suomalaista työvoimaa ei kaivata, koska se on aivan liian kallista.
Itse äänestän telakan ja autotehtaan puolesta, ihan varmasti, sillä nämä telakat ja autotehtaat takaavat sen että Suomessa on duunia ja duunareita ja kyllä sieltä sen työnteon kautta jotain kautta valtion pussiin jotain kertyy. Toisin olisi jos ne telakat, autotehtaat ja työpaikat olisivat jossain vallan muualla kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kuvittelet telakan olevan sidoksissa eu. Telakka oli jo ennen unioni aikaa.
Markkina on globaali. Ostajat ovat lähes kaikki euroopan ulkopuolelta. Jossain varustamoissa on myös eurooppalaista omistusta. Kaupat tehdään dollareina ja risteilymatkustajien pääosakin on muualla kuin euroopassa.?
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa että huomaat miten globaali maailma on ja näet myös sen edut.
EU antaa Suomelle sen edun että toisesta EU- maasta, kuten Saksasta, on helppo tulla tekemään bisnestä Suomeen. Niin ja tietenkin Suomesta voidaan bisnestä laajentaa muihin EU maihin.
Se on helppoa byrokratian puolesta ja sillä tavalla saadaan EU:n paras osaaminen käyttöön koko EU:n alueella.
Esimerkiksi telakkabisnestä eivät Suomessa pystyneet hoitamaan kannattavalla tavalla norjalaiset, korealaiset, eikä suomalaiset, mutta Saksasta löytyi osaajat.
Ilmoita asiaton viesti
Pienituloiset eivät maksa valtiolle veroa palkkatulostaan juuri mitään. Esim. 25000 tuloista valtioveroa maksetaan vain 500€.
Se, että et näköjään ymmärrä mitä veroja palkansaajat maksavat, selittää sen miksi olet niin pihalla noiden kommenttiesi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon ”köyhän” asumisen maksaa yleensä yhteiskunta asumistukien muodossa, joskus jopa kokonaan.
”Jos keskituloinen tienaa yli kolme tonnia kuussa…” Tuo vaikuttaa olevan kirjoituksessasi nettoansio. Se tarkoittaa noin 5000 eur bruttoansiotasoa, joka on jo aika kaukana keskituloisten ansioista.
Keskituloisen asumiseen menee helposti tonni kuussa. Keskituloinen maksaa asumisensa itse.
Keskituloinen ei ole oikeutettu yhteenkään tukeen, lukuunottamatta lapsilisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Keskituloinen ei ole oikeutettu yhteenkään tukeen, lukuunottamatta lapsilisiä.”
Sairauskulut, työttömyyskorvaus, eläke, lasten koulunkäynti, vanhempien vanhuudesta ei tule kuluja myöskään keskituloiselle. Itsellään keskituloisella on ilmainen valtion järjestämä koulutus, on valmis turvaverkko jos tulee elämässä takaiskuja. Lisäksi valtio kustantaa maanpuolustuksen, tieverkoston, kulttuuritarjonnan, turvallisuudesta vastaa poliisi valtion kustannuksella. Valtionhallintokin maksaa.
Valtio voi tukea keskituloisen työnantajaa yritystuin. Valtio voi olla työnantaja.
Valtio, tai kunta huolehtii siitä että leskituloisen ympäristö pysyy siistinä ja kerjäläiset ja maankiertäjät eivät ole vaivaksi.
Valitettavasti moni keski-ikäinen luulee että kaikki hänen maksamansa verot menevät loisien elättämiseen.
Loiset ovat niitä jotka aluksi kilpailivat kovasti paikasta yhteiskunnassa keskituloisen kanssa, mutta hävisivät. Jos ne pirut olisivat voitteneet, ne olisivaat nyt keskituloisen asemassa ja keskituloinen olisi itse se köyhä.
Ilmoita asiaton viesti
Noita ei ole erikseen korvamerkitty vain ”keskituloiselle”, vaan koko kansalle.
Tässä lienee sekaannus, mitä tarkoitetaan tuella ja mitkä taas ovat yhteiskunnalle annettuja tehtäviä, jotka keskiluokka rahoittaa raskaalla verotuksella.
Viimeinen kappale : ”Loiset ovat niitä jotka aluksi kilpailivat kovasti paikasta yhteiskunnassa keskituloisen kanssa, mutta hävisivät. Jos ne pirut olisivat voitteneet, ne olisivaat nyt keskituloisen asemassa ja keskituloinen olisi itse se köyhä.” on kyllä erittäin mystinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Noita ei ole erikseen korvamerkitty vain ”keskituloiselle”, vaan koko kansalle.”
Keskitulooiset saavat siitä suurimman potin.
Keskituloiset saavat paremman koulutuksen ja se kestää pitempään ja maksaa enemmän.
Keskitulisten työttömyyskorvaukset ovat isommat.
Keskituloisten eläkkeet ovat moninkertaiset köyhien eläkkeisiin nähden, he elävät kauemmin ja he sairastelevat pitkän eläkkeelläolonsa aikana.
Keskituloisia on paljon enemmän kuin pienituloisia.
Keskituloiset ovat valtava kustannuserä yhteiskunnalle. Ilman mitää laskutoimituksia voisi väittää että pienituloisten kustannukset ovat murto-osa kaikista keskituloisten aiheuttamista sosialikustnnuksista,
”Viimeinen kappale : on kyllä erittäin mystinen.”
Ei se ole mystinen, se on tämän päivän realitodellisuutta.
Tämä on kilpailuyhteiskunta.
Tämä meidän systeemi perustuu kilpailulle, kuten jääkiekko.
Jokapaikassa kilpaillaan, koulussa kilpaillaan, koulutuspaikoista kilpaillaan, työpaikoista kilpaillaan, työpaikoilla kilpaillaan palkoista ja ylennyksistä. Myös työpaikkojen välillä vallitsee kilpailu. Valtiot kilpailevat keskenään yrityksistä ja haluavat mahdollisimman monen yrityksen asettuvan omalle alueelleen.
Kilpailussa on aina häviäjät ja voittajat.
Ovatko voittajat ihmisinä niin paljon parempia että heillä on oikeus sortaa hävinneitä, koska aivan selvää on että kilpailussa aina jonkin pitää hävitä.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas taas huikea oksennus. Ihan ilman laskutoimituksia tosiaan pystyy toteamaan, että nettoveronmaksajana keskituloinen maksaa enemmän valtiolle, kuin siltä saa. Pienituloisen kohdalla on päinvastoin. Eihän valtio muuten pystyisi tarjoamaan sosiaaliturvaa ollenkaan.
Ei tämä kuitenkaan tarkoita, että pienituloisia pidettäisiin jonain häviäjinä, päinvastoin. Meillähän on maailman mittakaavassa niin hyvä sosiaaliturva, että siitä nauttimaan halutaan tulla tuhansien kilometrien päästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihan ilman laskutoimituksia tosiaan pystyy toteamaan, että nettoveronmaksajana keskituloinen maksaa enemmän valtiolle, kuin siltä saa.”
Tottakai veronmaksajat maksavat enemmän veroja kuin mitä saavat sosialitukia valtiolta. Valtiolla on muitakin menoja jotka maksavat, kuten taisteluhävittäjät, laivasto, kapiaiset, poliisi, palokunta, tienpito, koulurakennukset, hallinto.
Näistä aiheutuvia kuluja kukaan veronmaksaja ei voi saada takaisin sosialikuluina, ne pitää vain maksaa.
Sosialikuluja varten maksamistaan veroista keskituloinen saa takaisin suurimman osan, koska keskituloisilla on kalliimpi koulutus, paremmat työttömyyskorvaukset, parempi eläke ja pitempi odotettavissa oleva eläkeaika, jona aikana tulee paljon myös sairastelukuluja.
En ole niin kovin varma siitä että keskituloiset olisivat nettohäviäjiä, vaikka se tietenkin on järjestelmän tarkoitus että köyhiä tuettaisiin rikkaiden kustannuksella.
Köyhien eläkkeet ovat niin pienet, samoin heidän saamansa muut korvaukset, niillä tulee juuri ja juuri toimeen ja köyhät kuolevat varhain, jolloin se kustannuserä loppu siihen.
Tästä huolimatta rikkaat kuvittelee että kaikki heidän maksamansa verot menevät köyhien elättämiseen, vaikka todellisuudessa ne menee valtion ja sen infrastruktuurin ylläpitämiseen, nuorison kasvattamiseen ja kouluttamiseen ja heidän omaan runsaaseen sosialiturvaansa, jolla he pärjäävät mainiosti sekä työttöminä että eläkeläisinä. Pieni osa menee tietenkin myös köyhille, liian pieni.
Ilmoita asiaton viesti
”Tästä huolimatta rikkaat kuvittelee että kaikki heidän maksamansa verot menevät köyhien elättämiseen, vaikka todellisuudessa ne menee valtion ja sen infrastruktuurin ylläpitämiseen, nuorison kasvattamiseen ja kouluttamiseen ja heidän omaan runsaaseen sosialiturvaansa, jolla he pärjäävät mainiosti sekä työttöminä että eläkeläisinä. Pieni osa menee tietenkin myös köyhille, liian pieni.”
Enpä tunne yhtään rikasta tai keskituloista, joka kuvittelisi, että heidän veronsa kattaisivat vain köyhien sosiaaliturvan, päinvastoin. Nettoveronmaksajat ymmärtävät Hyvin, että valtion tulot riittävät pitämään yllä vain tietynasteisen sosiaaliturvan, infran, terveydenhuollon, jne.
Kaltaisesi pölhöt eivät tätä taas tunnu ymmärtävän, vaan kuvittelevat, että veroruuvia voidaan kiristää loputtomasti. Et käsitä, että ostovoiman kuihtuessa, myös talous kuihtuu. Palkkavero on kuitenkin vain yksi osa valtion verotuloista. Ilman keskiluokan ostovoimaa palveluyritykset tekevät konkurssin, mikä lisää työttömyyttä, mikä taas lisää sosiaalimenoja, jne.
No ethän sinä tätä sosialistina ymmärrä. Onneksi kuitenkin niin moni ymmärtää, ettei haaveilemasi tappoverotus koskaan toteudu.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilman keskiluokan ostovoimaa palveluyritykset tekevät konkurssin, mikä lisää työttömyyttä, mikä taas lisää sosiaalimenoja, jne.”
Minne se ostovoima siitä katoaa jos sitä jaetaan vähän eläkeläisille ja pienituloisille. Varmemmin ne sitä kautta menee palveluyritysten kautta kiertoon ja palaa takaisin valtion kirstuun monenlaisina veroina.
Rikkaat eivät sitä rahaa edes kulutukseen käyttäisi, vaan etsivät maailmalta kiintoisia sijoituskohteita ja suomalaiset palveluyritykset jäisivät nuolemaan näppejään ja menisivät konkurssiin.
Mutta ethän sinä sitä näe etkä ymmärrä. Kai sinulla on joku kaihi tai joku muu näkövamma. Kannattaisi käydä jossain tutkituttamassa.
”No ethän sinä tätä sosialistina ymmärrä. Onneksi kuitenkin niin moni ymmärtää, ettei haaveilemasi tappoverotus koskaan toteudu.”
Suomessa on tosiaan paljon tuota samaa näkövammaa kuin sinulla, liian paljon. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Sinulle monessa kommentissa yritettiin selittää, kuinka keskituloisella ei jää ylimääräistä rahaa. Idealismisi näköjään estää sinua tätä käsittämästä. Jos rikkailta haluat rahaa kerätä lisää, niin ratkaisu tähän on pääomaverotuksen korottaminen, ei palkkatulojen verottaminen.
Haaveilemaasi yhteiskuntamuotoa kokeiltiin naapurissa. Siellä lähes koko väestö eli meidän mittapuulla kurjuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki rahasta aina pääsee eroon, se ei ole yhtä vaikeaa kuin rahan ansaitseminen.
Toisaalta pienellä rahalla voi kyllä tulla toimeen. Se näkyy siinä kun alle tonnin kuussa saavat eivät kuole kuin kärpäset nälkään, vaan voivat riettaat vielä lihoakin, jos jaksavat jonottaa leipäjonoissa ja muutenkin hallitsevat oman taloutensa.
Jos alle tonnilla kuussa ihminen pärjää, niin kyllä kolmesta tonnista saa varmaan jäämään jotain kirstun pohjalle, jos haluaa, mutta useimpia taitaa kiinmostaa enemmän se kuluttaminen kuin säästäminen.
”Haaveilemaasi yhteiskuntamuotoa kokeiltiin naapurissa. Siellä lähes koko väestö eli meidän mittapuulla kurjuudessa”
Tämä on taas olkiukko, mutta jätän sen nyt huomiotta.
Vallankumouksia tehdään olosuhteissa joissa pieni vähemmistö sortaa suurta enemmisöä. Niissä tilanteissa syntyivät nämä sosialistiset kokeilut.
Tänä päivänä tilanne on sellainen että suuri enemmistö, yläluokka ja keskiluokka, sortavat yhdessä pientä vähemmistä. Tällaisella pienellä vähemmistöllä ei mitään vallankumousta tehdä, vaan sorto jatkuu niin kauan kuin sortajat haluaa.
Sitäpaitsi yläluokka on varmaankin havainnut että on hyvä että keskiluokan alapuolella on joku kurjalisto, jota keskiluokka voi halveksia ja osoittaa sormella ja olla itseensä tyytyväinen. Se pitää keskiluokan tyytyväisenä ja mahdollisen kapinahengen aisoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Luokkia on siis 3. Missä kulkevat niiden rajat? Vai olisiko niitä 6? Vaikuttaako luokkien määrä halveksintaan?
Ilmoita asiaton viesti
Luokkien määrän voi jokainen itse määritelä.
Halveksiminenkin on vapaavalintaista ja yksilöllistä, mutta tietenkin ylimpien yhteiskuntaluokkien halveksunta kaikkein alimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia kohtaan on surinta ja halveksunnan määrä pienenee mitä lähempänä yhteiskuntaluokat ovat toisiaan.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mihin yhteiskuntaluokkaan sinä kuulut, mutta olet ainoa, joka selvästi halveksii toisia.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä mihin yhteiskuntaluokkaan sinä kuulut, mutta olet ainoa, joka selvästi halveksii toisia.”
Minäkö?
En toki halveksi ihmisä ja ihmisistä minä itse olen halveksituin kaikista.
Ehkä hieman halveksin ymmärtämättömyyttä, sitä että maailmasta muodostetaan mielikuvia toisaaalta manipulaattoreiden sanoman perusteella, toisaalta oman mielikuvituksen, omien toiveiden ja halujen, eikä todellisuuden perusteella,.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksistasi todella on hyvin helppo havaita noita mainitsemiasi asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Keskituloiset eivät saa, vaan he kouluttautuvat. Paljolti tästä syystä he ovat vähintään keskituloisia. Koulutus on Suomessa kaikille avointa ja ilmaista.
Keskituloiset voivat saada työttömyyskorvausta, mutta työttömänä ollessaan he eivät ole edes keskituloisia. Työttömyyskorvaus kuuluu kaikille. Paljolti em. koulutuksen ansiosta he ovat vähintään keskituloisia, joka taas oikeuttaa 400 päivän ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
Eläkkeet määräytyvät tulojen mukaan myös keskituloisilla.
Elinpäiviä ei voi ostaa.
Sairastelulla ja elinpäivillä lienee korrelaatio, eli vähemmän sairauksia—pidempi elämä.
Terveillä elintavoilla voi vaikuttaa elämän laatuun ja sen pituuteen. Ehkä väärät valinnat koskevat myös elintapojakin vs. onko keskituloinen.
Kirjoituksesi mukaan keskituloisia on paljon enemmän, kuin pienituloisia. Silloin, jos kaikki kansalaiset saavat etuja yhteiskunnalta yhtä paljon, väitteesei mukaan tämä suurempi ryhmä saa tosiaan enemmän, kuin pienempi ryhmä. Pitäisikö vähemmistön siis saada enemmän ? Koskeeko tämä kaikkia vähemmistöjä ? Jos ei, miksi ei koske ?
Suomessa kaikilla on samanlaiset lähtökohdat koulutuksen ja työpaikkojen saannin suhteen, tätä on lähtökohtien tasa-arvo. Höpö-höpö -puheessa tasa-arvolla tarkoitetaan yhä useammin lopputuloksen tasa-arvoa, johon päästään vaikka sitten lähtöviivaa siirtämällä eri kilpailijoiden kesken.
Suomessa yhteiskunta myös perustuu huomattaviin tulonsiirtoihin, jossa suurin tulojen luovuttaja vähätuloisille on keskiluokka. Onko tämä sortamista ? Jos on, mikä siinä erityisesti sortaa vähätuloisia ?
Ilmoita asiaton viesti
Oli Ruotsillakin aikanaan oma kokeilunsa sosialismiin pyrkimisestä Palmen aikaan, jolloin maan julkisen talouden koko oli 2/3 koko maan taloudesta.
Tämän jälkeen maassa on tehtailtu massiiviset uudistukset markkinatalouden suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Oli Ruotsillakin aikanaan oma kokeilunsa sosialismiin pyrkimisestä Palmen aikaan, jolloin maan julkisen talouden koko oli 2/3 koko maan taloudesta.”
Se oli parasta aikaa Ruotsissa. Ruotsi tarjosi töitä myös sadoille tuhansille suomalaisille, jotka työskentelivät joko julkisessa taloudessa tai osallistuivat julkisen talouden kustannuksiin työskentelemällä yksityisellä sektorilla.
Ruotsalaisten ja siellä työskentelevien suomalaisten elintaso oli ainakin kaksinkertainen suomessa työskentelevien elintasoon verrattuna.
Oliko se liian hyvää?
Senkö takia Palme piti murhata?
Tänä päivänä tämän kapitalistisen Ruotsin elintaso ei enää vastaavalla tavalla ole houkutin sumalaiselle työvoimalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen.. ”parasta aikaa”. Näet kuvasta, että talouskasvu alkoi yskiä jo 1970 -puolivälissä. Ruotsin valtio regoi siihen velkaatumalla rajusti – velka/BKT-suhde nousi muutamassa vuodessa nollasta 60:een. Katumusharjoitukset alkoivat sitten 1980-luvun puolivälissä. ”Parasta aikaa” oli enemmän Ponzi-peliä kuin todellista kehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Parasta aikaa” oli enemmän Ponzi-peliä kuin todellista kehitystä.”
Noniin, se paras aika saattoi olla sellaista peliä ja nyt se on ohi kun peli on pelattu.
Suomi valitettavasti pelaa sitä peliä ja Suomen elintaso on osin pelkkää harhaa, se on velaksi rakennettu, kuten Ruotsin talous Palmen aikana.
Mutta ei se velka nyt todellisuudessa niin kamala asia ole, se ei vielä ylitä nettovarallisuutta, joka vielä on huomattava veloista huolimatta.
Rupotsin nettovarallisuus taisi olla Palmen aikana huikea velkaantumisesta huolimatta, paljon isompi kuin Suomen nykyinen nettovarallisuus.
Suomen julkisen sektorin nettovarallisuus lienee tällä hetkellä yli 100 miljardia euroa, kun velat on laskettu pois. Muös yksityisellä sektorilla ja yksityisellä sektorilla lienee enemmän varoja kuin velkoja.
Ruotsissa tilanne oli Palmen aikana paljon parempi kuin Suomessa nyt.
Siitä huolimatta velanotto oli idioottimaista typeryyttä sekä Palmen Ruotsissa että tässä Sipilän Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvin kysyä, millä kokoonpanolla hallitus pystyy vähentämään julkista velkaa. Kun seuraa esim. opposition esityksiä, niillä enemmän lisätään velkaantuneisuutta kuin vähennetään. Toki hallitus päättää budjettipolitiikasta ja vastaa siitä. Vaikeata velkaantuneisuuden vähentäminen kuitenkin on, kun mm. pääosa mediasta ja julkisesta mielipiteestä jatkuvasti vaatii uusia etuisuuksi verorahoilla. Esim. Varhaiskasvatuksen muuttaminen maksuttomaksi, oppivelvollisuuden pidentäminen, lukion ilmaiset kirjat ja tietokoneet. Lisäksi on vaadittu ja esitetty pienten eläkkeiden tasokorotuksia, turvapaikanhakijoiden palautusten keskeytyksiä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Joo… Kohta on vuorossa vuosittainen koominen näytelmä, kun oppositiopuolueet esittelevät varjobudjettinsa. Eroa hallituksen esitykseen on budjetin loppusummassa yleensä 0.00001 %. On siinä äänestäjillä vara valita.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ja suomalaisten velkaantuminen on kyllä aika pieni ongelma verrattuna koko maapallon velkaantumiseen. Velkakirjojen määrä taitaa olla 700-800 prosenttia maapallon BKT:stä! Tämän korttitalon romahtamisesta vasta syntyy kunnon katastrofi.
Ilmoita asiaton viesti
Älä huoli, meidän poliitikot kyllä lupaa hoitaa muidenkin velat kuten tähänkin asti, onhan Suomi rikas maa, onhan.
Ilmoita asiaton viesti
Velkakirjojen määrä ei kai sinällään ole ongelma (emmehän ole velkaa muille planeetoille). Velkakirjojen jakautuminen sen sijaan voi olla ongelma. Suomen valtion velkapaperit ovat pääasiassa ulkomaalaisilla, koska suomalaiset eivät säästä (aggregaattina) penniäkään. Jotta velat voidaan joskus maksaa pois, on tehtävä enemmän töitä, koska vain suuremmalla viennin määrällä velat voidaan maksaa. Tai sitten vingutaan apua ja kerrotaan, että muut maat ovat syyllisiä meidän velkoihimme (miksi antoivat…).
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini tarkoitus olikin näyttää kansainvälisen velkajärjestelmän olevan sellainen, että kaikki maat ovat velkaa toinen toisilleen, eikä niitä ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Sama pätee BKT:hen, joka kasvaa kun siirrän hiekkakasan naapurin maksamaa palkkaa vastaan hänen tontilleen ja naapuri taas siirtää sen takaisin minun maksamaa palkkaa vastaan. Sekä bruttovelan määrä että BKT ovat erittäin huonoja mittareita taloudelliselle tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän yskän… Mutta ehkä esimerkit eivät ole ihan onnistuneita. BKT pääosin koostuu markkinahintaisista suorituksista, ja ”hullut hommat” eivät oikein istu markkinatalouden pirtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että ruåttissa osa sisämarkkintaloudesta on siirtymässä harmaan talouden puolelle. En tarkoita suuryritysten kuten sen huonekalupuljun juttuja. Tavalliset kansalaiset lähiöissään elävät tavallaan omien olosuhteidensa ehdoilla. Aina siihen ei liity rikollisuutta, mutta se on ilman muuta mukana kuvioissa.
Tätä ei tietenkään myönnetä, mutta näin se vaan menee. Ihminen on kekseliäs otus, jos kysymys on henkiinjäämisestä. Tottakai vienti on tärkeää ja elinehto kansantalouden kannalta, mutta sisämarkkinoiden, kotimaisen tuotannon sujuvuus kotimaisille kuluttajille. Sillä on merkitystä……..vaikka se olisi kuinka pienimuotoista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ongelemia on näkyvissä. Jos ajattelee vaikka sitä, että hotelli- ja ravintola-alalla 2/3 pizzerioista ja kebab -myymälöistä tekee nollatulosta (eikä tietenkään maksa yhteisöveroa), on ensimmäinen reaktio, että ei olla normaalissa markkinataloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, toki ei nollatulos ole mikään häpeä pienimuotoisessa yritystoiminnassa. Riittää, että sillä pystyy maksamaan velvoitteet, laskut ja saamaan kohtuullisen palkan ja elintason. Mitä sitä Porchea tilaamaan kun Yariksellakin pärjää.
Vaikeita asioita meitä on niin moneen lähtöön.
Ilmoita asiaton viesti
Vitosen pitsaa ilman kuittia ajellen Toyotalla.
Tässä taannoin olimme porukalla töiden ohessa muiden mahdollisuuksien puuttuessa pitsalla paikallisessa pitsa-kebab paikassa. Laskun ollen yli 60 euroa pankkikortti ei yllättäen käynytkään, vaan sen sijaan lasku piti maksaa pankkiautomaatin käteisellä.
Samaan aikaan muiden pienien laskujen kortit toimivat sivusta seuraten täysin normaalisti.
Kuittihan ob sitten vain lopulta pelkkä paperipala näissä piireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Virossa Tallinan ulkopuolella ihan normaalia, jopa valtio katsoo sitä sillain ymmärtäen. Hiidenmaalla ei hotellissa edes voinut maksaa kortilla. Yritysverotus on sellainen, että pienyrittäjän pitääkin ottaa osa tuloistaan kirjanpidon ulkopuolelta.
Toki kuitti on annettava ja pankkikortti on valuuttaa täällä Suomessa. Olisitte jättäneet laskun maksamatta……..
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, kaikki tietävät mistä on kyse, mutta mitään ei tapahdu. Joidenkin mielestä on vain hyvä, että yritykset eivät tuota voittoa, mutta aika valjulta näyttää tulevaisuus, jos valtaosa yrityksistä on tappiollisia.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus ei näe tässä tappion tekemisessä ongelmaa, pääasia näyttää olevan että suomalaiset näyttäisivät tekevän jotakin jota voidaan sanoa työksi vaikka valtio maksaa elatuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä on kyse myös ”työllisyysastevouhotuksessa”….tärkeintä ovat numerot, ei sisältö.
Ilmoita asiaton viesti
Matti – iso kiitos kun jaksat kommentoida, kaikilta se ei onnistu. Onko Suomessa pulma kansantalouden saastamisaste vai yksityistalouden , vai ei kummankaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat ovat pakkasella (ja siksi vaihtotasekin on alijäämäinen)…
Ilmoita asiaton viesti