Aikansa kutakin

 

Vielä pari vuotta sitten hehkutettiin Ruotsin talousmenestystä; kaikilla hehkuttajilla oli oma tarinansa siitä, miksi Ruotsi on paljon parempi kuin Suomi. No, ei Ruotsin talous nytkään missään lamassa ole, mutta etumatka Suomeen verrattuna on kääntynyt päinvastaiseksi. Pitkässä juoksussa (ks. oheinen kuva) Suomen talous on tosin kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin Ruotsissa (eroa on ollut lähes puoli prosenttia vuodessa). Suurin syy on varmaan ollut Suomen alhainen lähtötaso sotien jälkeen. Alhainen lähtötaso ei kuitenkaan selity vain maailmasodilla vaan taustalla on tietenkin Suomen asema Ruotsin valtakunnan takamaana (lähes siirtomaana) vuosisatojen ajan.

Miksi sitten Suomen talous rupesi sakkaaman vuoden 2011 jälkeen (neljässä vuodessa eroa kertyi lähes kymmenen prosenttia)! Helpoin vastaus on tietenkin Kataisen/Stubbin hallitus, mutta ehkä vastaus vaatisi hieman kvalifiointia. Toki on niin, että Kataisen hallitus teki syntyessään 2011 massiivisia virheitä talouspoliittisten linjausten suhteen. Kilpailukyvyn romahdusta ei tajuttu, vaan kuviteltiin heikon kasvun johtuvan ohimenevästä kysynnän lamasta. Mitään rakenteellisia muutoksia ei pyritty saamaan aikaan, vaan hymisteltiin Himasen sinisen kirjan utopioita. Voi tietysti sanoa, että jos hallituksessa ovat mukana kaikki mahdolliset aatesuunnat, on jo lähtökohtaisesti varmaa, että mitään haasteellisia politiikkaratkaisuja ei kyteä samaan aikaan. Nykyinen hallitus yrittää tietenkin ottaa pisteet talouskasvun käynnistymisestä, mutta tuntuu hieman falskilta väittää, että hallituksen politiikkaa olisi ollut ratkaiseva tekijä viime vuosien talouskehityksessä. Sitä paitsi vaikka talous on kasvanut jo kolmatta vuotta, hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään velkaantumisen pysäyttämiseksi (kuvio 2). Siitä tulee paljon miinuspisteitä historian kirjoihin. Ei ehkä kuitenkaan yhtä paljon kuin Sorsan ja Virolaisen hallitukselle, joka 1972-1975 ”antoi todella palaa”. Julkisten menojen BKT-suhde nousi hallitusta edeltävän ajan 33.9 prosentista 40.8:aan. Eikä ollut kyse mitään lamasta tai kriisistä (niin kuin esimerkiksi 1991-1993). Näitä heppuja on paljolti kiittäminen yhdestä maailman ankarimmasta verojärjestelmästä, jota vielä lapsenlapsemmekin saavat kirota.

Mitä tulee Ruotsiin, on syytä muistuttaa, että Suomen/Ruotsin paremmat BKT-numerot eivät kerro koko totuutta. Niin kuin kuviostakin ilmenee, tuotannon kasvu Ruotsissa on henkeä kohden laskettuna olennaisesti hitaampaa kuin mitä pelkät BKT numerot kertovat. Väestön kasvu Ruotsissa on viime vuosina ollut lähes puolitoista prosenttia, mikä merkitsee sitä, että henkeä kohden laskettu BKT on kasvanut kolmen prosentin sijaan vain noin puolitoista prosenttia (Suomessa väestön kasvu ollut alle puoli prosenttia). Jatkuvasti tuntuu unohtuvan, että BKT ei ole mikään elintason mitta. Puolentoista prosentin väestön kasvu on muuten aika paljon; tällä vauhdilla Ruotsissa asuisi viidenkymmen vuoden kulutta jo 20 miljoonaa ihmistä.

Ruotsin esimerkki kertoo osaltaan siitä, että monesti talouskehityksestä tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä (ja ennusteita) kovin vähäisten tietojen perusteella. Ehkä vielä parempi esimerkki löytyy ns. BRICS –maiden talouskehityksestä. Kymmenen vuotta sitten talouslehdet olivat pullollaan prognooseja, joissa ”uusien taloustiikereiden” sanottiin päihittävän perinteiset teollisuusmaat, Euroopan ja Yhdysvallat. Kuitenkin viime vuosien kehitys on kulkenut aivan eri suuntaan näissä maissa. Venäjän talous on hädin tuskin pystynyt yhden prosentin kasvuun, kun taas Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat kompastelleet vielä enemmän. Intia ja Kiina toki edelleenkin tuottavat siedettäviä kasvunumeroista, mutta jos esimerkiksi Yhdysvaltojen BKT kasvaa neljän prosentin vauhdilla, ei kuilu tulotasossa kovin nopeasti supistu. Ehkä pitäisi ottaa oppia Zhou-Enlain kuuluisasta arviosta vuodelta 1972, että Ranskan vallankumouksen hyödyllisyyttä on vielä liian varhaista arvioida.

meeviren
Sitoutumaton Riihimäki

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu