meeviren

Ilmaiseksi

  • Julkiset menot (milj. vasen ast.) ja ansiotaso (indeksi, oik.ast), TK
    Julkiset menot (milj. vasen ast.) ja ansiotaso (indeksi, oik.ast), TK
  • Tulonjako 2016, lähde Eurostat
    Tulonjako 2016, lähde Eurostat
  • Tulojen rakenne alimmissa ja ylimmissä tuloluokissa, Eurostat
    Tulojen rakenne alimmissa ja ylimmissä tuloluokissa, Eurostat

Tätäkin puheenvuoropalstaa lukiessa ei voi olla törmäämättä niihin riemun kiljahduksiin, joita palveluiden saattaminen täysin ilmaiseksi tai tulonsiirtojen kasvattaminen saa aikaiseksi. Viimeisin aikaansaannos taisi olla Helsingin kaupungin päätös tehdä toisen asteen oppimateriaalista maksutonta. Samassa paikassa hyväksyttiin hieman aiemmin ilmainen ehkäisy alle 25 -vuotiaille ja laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville viime vuoden lopulla. Samaan sarjaan kuuluu joidenkin kaupunkien päätös laajentaa lasten päivähoito myös ei-työssäolevien lapsille.

Yhteistä näille “uudistuksille” on lupaus siitä, että ilmaisuus “ei maksa mitään”, eikä ole keneltäkään pois”. Terve järki tosin sanoo, että näin ei voi olla, ja ehkä kuvaavaa onkin, että Vantaa kaupungin puoli vuotta sitten tekemä arvio (lasten päivähoito)hankkeen kustannuksista näyttää menevän pahasti pieleen (1.5 miljoonaa kasvaa yli 5.5 miljoonaan).

Mutta ei tämä tähän lopu. Näin vaalien alla löytyy laumoittain poliitikkoja, joilta satelee erilaisia “ilmaisuus” –ehdotuksia. Keskusta on kai jo ilmoittanut ajavansa ensi vaalikaudella kansalaispalkkaa, ja se varmaan kirvoittaa samanlaisen kilpajuoksun numeroilla, kuin mitä opintotuki näyttää saaneen aikaan. Ja mikä on ehdottaessa, gallupeissa ihmiset järjestään sanovat kannattavansa maksuttomuutta (jos kysymys näin asetetaan). Kuvaava on, että esimerkiksi ilmaista joukkoliikennettä kannatti viime vuonna Helsingissä 59 %.

Väite siitä, että ilmaisuus ei maksa mitään sopii aika huonosti yhteen sen kanssa, mitä tapahtuu julkisille menoille. Kuten oheisesta kuviosta näkyy, julkiset menot jatkavat ripeää kasvuaan sitäkin huolimatta, että taloudessa on korkeasuhdanne, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan pienentää tarvetta hyvinvointipalveluksille ja tulonsiirroille. Mutta ne jatkavat kasvuaan aivan eri tahtiin kuin esimerkiksi palkat. Kuvaavaa suomalaiselle systeemille on ehkä se, että erkaneminen palkkojen ja julkisten menojen kasvussa ajoittuu vuoteen 2007, jolloin Suomen suurin Sos.dem. puolue (Kokoomus) tuli hallitukseen.

Miksi näin? Vastaus on tietenkin “tasa-arvo”, millä jotkut ymmärtävät sitä, että tulojen pitää yhtä suuret riippumatta työteosta, riskin ottamisesta, opiskelusta ja yrittämisestä. No on ymmärrys mikä tahansa, tuntuu unohtuneen, että Suomessa on ehkä jo nyt maailman tasaisin tulonjako (ks. oheista kuvaa, jossa verrataan ylimmän ja alimman desiilin tuloja). Ehkä vielä ongelmallisempi piirre liittyy oheiseen tapaukkoon, jossa vertaillaan ylimmän ja alimman tuloneljänneksen (itse asiassa 20 %) tulojen rakennetta. Silmiinpistävää on, että Suomessa pienituloisimmat saavat yli 70 % tuloistaan tulonsiirtoina ja vain neljänneksen työtuloina. Luvut ovat selvästi poikkeavia keskiarvoista ja oikeastaan vain Belgia yltää samanlaisiin lukemiin. Kaikeksi epäonneksi Suomen luvut ovat viime vuosina nopeasti huonontuneet muun muassa maahanmuuton seurauksena. Olemme menossa järjestelmään, jossa yhä harvempi kustantaa yhä useamman hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot. En ihmettelisi lainkaan, vaikka lähivuosina entistä useampi korkeakouluvaiheessa oleva hoksaisi, että Suomella ei ole heille tarjottavana muuta kuin alati pienenevät reaalitulot ja kiristyvä verotus. Alla mainittu tutkimus tanskalaisten maahanmuutoista on varmasti viitteellinen myös Suomea ajatellen. Toki on niin, että ne jotka vaativat lisää “ilmaista”, tällaiset asiat eivät kiinnosta. Sähköä saa töpselistä ja rahaa pankeista.

 

https://gborjas.org/2017/09/19/who-emigrates-from-denmark/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tämä kehitys ja asenne törmää seinään pikimmin kuin moni aavistaakaan. Ilmaisia lounaita ei kertakaikkiaan ole..... Se on kuin entinen tyhjätasku-ukko, joka ravintolassa laskun tullessa sanoi porukalle: "Ei sen väliä kuka maksaa - kaikillahan rahaa on".

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ilmaisuus voi maksaa itsensä moninkertaisesti. Mitä maksaisi esim. tuberkuloosiepidemia päässessään valloilleen puutteellisen terveydenhuollon vuoksi? Mitä maksaa syrjäytynyt nuori ihminen, joka joutuu keskeyttämään opintonsa varojen puutteessa? Mitä maksaa turhat abortit, kun ehkäisyä ei kyetä kustantamaan yksityisesti? Mitä maksaa ruuhkautuneen taajaman liikennejärjestelyt, rampit ja tunnelit verrattuna siihen että ruuhkat jäävät saapumatta julkisen liikenteen ansiosta?

Taloustieteen proffessori osaa varmaan hinnoitella nämä kulut.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ensinnäkään mikään ei ole ilmaista vaan tyypillisesti ilmaisuudella tarkoitetaan maksuttomuutta, joka kustannetaan veroilla. Toiseksi mennään täysin pieleen, jos yleistetään kaikki yhteen ja samaan kategoriaan. Vastoin sanomaasi maksuttomuus ei välttämättä ole keneltäkään pois, jos asioita tarkastellaan laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi Helsingissä päädyttiin poistamaan terveydenhuollon käyntimaksut, koska todettiin kolmanneksen kerätystä rahasta menevän hukkaan - siis vain laskutuksen pyörittämiseen. Toiseksi, jos yhteiskunnassa on sovittu, että kaikista huolehditaan, tulonsiirtoja tarvitaan. Yhteiskunta ei toimisi, jos jokainen ajaisi vain omaa etuaan täysin muista piittaamatta. Itänaapuri ottaisi viimeistään silloin meidät "ilmaiseksi" hallintaansa.

En ollenkaan väitä, että kaikki nykyiset tulonsiirrot tai maksuttomat palvelut olisivat tarpeellisia. Eivät ole. Karkea esimerkki on asumistuki, joka vääristää asioita pahemman kerran ilman minkäänlaista tasapainoa taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten välillä. Kyse pitäisi olla kansantaloudellisesta optimoinnista, mutta sitä eivät tämän päivän poliitikot mitenkään huomioi. He optimoivat lähinnä puoluepoliittiset tavoitteet puoluepoliittisen realismin näkökulmasta. Tulonsiirrot ovat siis hyvin näkyvä vaalitäky, jolla kalastellaan ääniä monesti jopa ilman todellista sitoutumista niiden toteuttamiseen. Kaikesta huolimatta osa toteutuu aiheuttaen haitallisia vääristymiä. Kansalaiset ovat mennen tullen höynäytettävissä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos lista jatkuu näin, ainoa vaihtoehto on kai sitten kommunismi.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuperkkeli tarttuu kokomuslaiseenkin. Aika mustavalkoinen on näkemyksesi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voi olla, mutta joskus tämän paapomisen pitää loppua. Taloudessa oli 2017 paras vuosi vuosikymmeneen ja valtio otti velkaa 4 Mrd euroa. Mitä järkeä siinä on! Köyhilta kiinalaisilta talonpojilta otetaan velkaa, jotta voidaan maksaa "ilmaiset ehkäisyvälineet", jottei tarvitse tehdä kallita abortteja. En vaan ymmärrä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #10

Vähäosaiset saavat vähiten tulonsiirtoja tutkimusten mukaan. Valtion talous voidaan helposti tasapainottaa esimerkiksi poistamalla kotitalousvähennys, karsimalla yritystukia (jotka ovat kasvaneet tuon 4 miljardia vaalikaudella), leikkaamalla byrokratiaa siirtymällä perustuloon... Keinoja on, jos niitä halutaan käyttää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #12

"Vähäosaiset saavat vähiten tulonsiirtoja tutkimusten mukaan.".... Voistko laittaa yhden lähdeviittauksen. Yksikin riittää-
Kirjoituksessa olevasta taulukosta ilmenee, että Suomessa pienituloisin 20 % saa 38.9 % tuloistaan tulonsiirtoina, suurituloisin 20 % saa vastaavasti 3.4 tuloistaan tulonsiirtoina. Kerro minulle, kumpi luku on suurempi, 38.9 vai 3.4.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #16

Kiinnittäisin huomiota siihen, että kukaan ei elä prosenteilla. Siis prosenttien sijaan tässä yhteydessä pitäisi vertailla absoluuttisia rahasummia. Sen enempää en voi ottaa tähän kantaa, koska minulla ei tarvittavia tietoja ole.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ensin kyllä pitäisi saada kuntoon se, että jokaisella peruskoululaisella olisi omat oppikirjat. Nyt on ilmennyt eri puolilla Suomea, että kaikilla kouluilla ei ole tarjottavana oppikirjoja.

Päivähoito onkin hyvin erikoinen ilmiö. Keskimääräinen kustannus per lapsi on perheelle noin 300 €/kk ja tietyn tulorajan alle ilmainen. Erikoiseksi sen tekee se, että perheellä, jolla on kuukausitulot esim 8000-12000 € ei juuri maksa tuosta lapsesta kuin 300 €. On se melkoinen tulonsiirto, kun miettii, että noin suurilla tuloilla tulisi talouden rattaiden rassaamiseksi palkatat oma hoitaja kotiin, syntyisihän siitä lisäarvoa. Ymmärrän hyvin, että jos oma hoitaja maksaisi kokonaiskustannuksiltaan 2300 € niin valitsisin kyllä 300 € vaihtoehdon ja uuden punaisen mustangin kotiovelle. Loisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa, valitsettasti. Mutta siitäkin huolimatta maksuja vaalimenestyksen saamiseksi oli laskettava. Sveitsissä, jossa ei juuri ole mitään ilmaista hupia kuin kansanäänestykset niin päivähoito maksaa kuukaudessa noin runsas 1500-2000 €/kk, niinpä siellä pitää oikeasti miettiä kannattaako kahden käydä töissä vain yhden.

Käyttäjän RailiLeino kuva
Raili Leino

Hyvä Pasi, lasten päivähoidossa rahakaan ei välttämättä ratkaise, vaan hoidon laatu. "Rikkaat" vanhemmat eivät välttämättä saa rahallakaan luotettavaa ja ammattitaitoista hoitajaa kotiin. Joten valinnan kriteerinä ei ehkä ole se pihalla kimaltava Mustang, vaan ihan se lapsen hyvinvointi.
Yli päätä lapsiperhe, jolla on mahdollisuus hankkia luksusautoja, on niin harvinainen ilmiö Suomessa, ettei heistä kannata kantaa huolta. Suuretkin tulot kuluvat yleensä asunnon ja lasten tarvikkeiden kustantamiseen ja jos auto on, se on viisi vuotta vanha Volvo tai Skoda.
Vertailusi Sveitsiin ontuu myös, sillä Suomessa verotus, palkat ja kaikki muu pitää huolen siitä, että yhden ihmisen palkalla on lähes mahdoton tulla toimeen. Tilanne olisi toinen, jos meillä olisi yhteisverotus, mutta siitä luovuttiin jo kauan sitten.
Lasten hankkiminen on arvokkainta, mitä ihminen voi tässä yhteiskunnassa tehdä, sillä se on ainoa keino taata, että meillä on myös tulevaisuus. Siitä ei saa rangaista ihmisiä liikaa myöskään taloudellisessa mielessä.
Toinen asia on sitten se, pitääkö kotona äitien tai isien saada viedä lapsi ilmaiseksi kunnalliseen päivähoitoon, jotta saisi rauhassa maata sohvalla ja katsoa tosi-tv:tä. Luulen, että näitä on enemmän kuin niitä Mustangin-ostajia, jotka kuitenkin maksavat edes jotain siitä päivähoidosta.

Risto Koivula
Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Suomessa ei talousosaaminen riitä kunnollisiin vaihtoehtojen vaikuttavuusarviointeihin.Kannattaisi harkita ulkoistusta Bertelsmannille tai vastaaville.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä kai sitä jotkut palvelut aiheuttavat säästöjä tai kohonneita tuottoja jollakin aikavälillä, mutta eivät kaikki. Iso osa tulonsiirroista esimerkiksi nimenomaan laskee työllisyyttä ja tuotantoa. Sitä kautta palveluihin pantu raha sekä maksaa että heikentää tulevaisuudennäkymiä.

On vähän vaikea syrjäytyä jos kukaan ei maksa viinoja, nintendoa ja hengailua kotona.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näinhän se on. Mutta ei löydy yhtään poliitikkoa, joka uskaltaisi sanoa, että eivät ne pienet tulot ole pelkästään arpajaisten tulosta. Ajattele, mikä someraivo siitä syntyisi, jos joku puoluejohtaja sanoisi lisää rahaa kärttävälle äänestäjälle, että "mene töihin",

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ilmeisesti köyhemmissä maissa ei ole syrjäytyneitä juuri ollenkaan, koska se on sillä perusteella erittäin vaikeaa, kun ei ole sitä maksajaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletko koskaan kuullut kongolaisesta työkriittisestä nuoresta joka pelaa päivät nintendoa ja haistattelee paskoja yhteiskunnalle?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #14

Ne ovat kaikki tulleet pohjoismaihin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ilmaista ei ole olemassakaan, maksutonta on.

On asioita, jotka on syytä pitää maksuttomina. Tällainen on esimerkiksi peruskoulu, jonka kaikki käyvät. Emme myöskään halua, että ihmisiä kuolee syöpään rahanpuutteen takia. On kuitenkin syytä harkita tarkoin, mitä palveluita on järkevä pitää maksuttomina.

Kannattaa muistaa, että mikä ei maksa mitään, sitä ei usein myöskään myöskään arvosteta. Sen takia maksuttomien palveluiden ja hyödykkeiden kysynnälle ei ole ylärajaa. Maksuttomien palveluiden lisääminen johtaa siihen, että veronmaksajat joutuvat maksamaan yhä enemmän palveluista joita eivät käytä ja joutuvat sen takia tinkimään palveluista joita tarvitsisivat. Toisaalta, yhä useampi käyttää palveluja joita ei tarvitsisi, koska ne eivät maksa heille mitään. Sekä puute että haaskaus lisääntyvät.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä... Luulen, että esimerkiksi koulutusta arvostetettasiin aivan eri tavoin, jos siitä pitäisi maksaa. Ajatellaan vaikka amerikkalaisia yliopistoja, jotka kyllä ovatkin sikakalliita.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tästä asiasta olen sekä samaa että eri mieltä. Mielestäni opiskelijan elämä on tehty liian auvoiseksi. Hehän ovat lähes samassa asemassa kuin sosiaaliturvan varassa olevat. Opiskeluun saatavien rahojen pitäisi olla vastikkeellisia. Se onnistuisi esimerkiksi vakiosuuruisella opintolainalla, jonka saisi kuitattua kahdessa erässä vaikkapa kandi- ja maisterintutkintojen jälkeen. Opiskelu tehostuisi varmasti, jos ei muuten niin ainakaan roikkuminen ei olisi mahdollista puoltakaan siitä ajasta mitä nykyisin. Ajan siis takaa, että tuilla ylipäätään pitäisi olla menopuolen lisäksi aina myös tulopuoli, jos mahdollista. Vastikkeettomuudesta kun seuraa liian helposti vastuuttomuutta.

Tommi Inkeroinen

Jos et ole töissä niin lapsesi on ilmaiseksi päivähoidossa, kun menet töihin niin sinun pitää maksaa päivähoidosta. Eikö se pitäisi olla päinvastoin. Maksat veroeuroilla toisen päivähoidon ja palkallasi oman lapsesi hoidon.
Onko se oikein.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Maksuttomat citypyörät ovat uusivillitys. Niille, joille ne sattuvat sopimaan se on hyvä palvelu. Muuthan kuuluvat sitten maksajiin. Käyttäjälle ilmaisten palveluiden kysyntä on tietenkin loputon. Todellinen hinta on sitten muuta. Julkisena palveluna toteuttuna todellinen hinta onkin todennäköisesti korkea. Jos palveluista perittäisiin kustannusten mukaan ne jäisivät käyttämättä.

Eihän tässä hyvinvointivaltion alkuperäisessä ideassa mitään vikaa ole. Maksetaan yhdessä asioista, joita suurin osa tarvitsee ja useilla olisi vaikeuksia niitä rahoittaa. Nehän ovat ne terveydenhuolto, koulutus, infra ja muutama muu asia päälle. Tämä vaan on rönsyillyt aivan järjettömästi. Kaikenlaista sukupuolentutkimusta ja harrastelija taiteilijoiden elättämistä on, vaikka millä mitalla. Mennä viikolla, joku demaritäti oli huolissaan, kun naisratsastajat joutuvat itse kustantamaan kilpailumatkojaan maailmalle. Katsojia ei ole tarpeeksi, jotta niillä urheilun kustannukset kustannettaisiin. Demaritätin ratkaisu oli selvä. Veronmaksajien pitäisi maksaa naisratsatukselle ja ilmeisesti muillekin urheilijoille, jotka eivät tienaa tarpeeksi(laji ei ole tarpeeksi suosittu) Kyllä näin se hyvivointivaltio käyttää rahansa kaikkeen välttämättömään.

Miksi tosiaan vaivautua paskaduuneihin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kun oikealla kädellä jaetaan maksuttomia palveluita, niin samaan aikaan vasurilla vedetään koukkua yrittäjien leukaan.

City-pyörät ovat yksi esimerkki. Kivijalkakauppaa ajetaan konkurssiin.

Polkupyörien hankkiminen asukkaille ei ole kuntien ydintoimintaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

#23 Nosta ympäristö-kortti ylös, ja voit vaatia mitä vaan. Ilmaista sähkö autoosi, asfaltoidun pyörätien Porvoosta Utsjoelle ja niin edelleen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Maksuttomat city-pyörät ovat ainio esimerkki omalle viiteryhmälle jaettavista palveluista, jotka muut maksavat. Muualla maailmassa tällaista julkisista varoista omalle kuppikunnalle jaettavia etuuksia nimitetään korruptioksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, on kaksi vaihtoehtoa, tehdä työtä ja hankki rahat omasta mielestä tarpeelliseen, tai sitten vinkua. Vinkumista helpottavat YLE ja muut mediat & tietenkin poliitikot.

Käyttäjän JuhaniVinberg kuva
Juhani Vinberg

maksuton joukkoliikenne on sama kuin pummilla ajaminen, jota jugner et co ovat kehuneet harrastaneensa jo pitkään, vantaalla bussikuski saimonoa, kun kurmuutti pummilla matkustanutta rikastajaa

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Muutama asia ajaa tähän. Poliittiset päättäjät usein mieltävät, ettei yli vaalikauden otettua velkaa tai seuraaville vaalikausille aiheutetut kustannukset tarvitse huomioida. Ja ne on jonkun muun murhe. Osa mieltää, ettei julkista velkaa tarvitse koskaan maksaa ja se on ilmaista rahaa, jota saa rajatta lisää. Ja siksi voidaan tehdä mitä vain. Ja osasta kaikenlaiset kulut piristävät vain taloutta, koska raha kiertää 4 kertaa vuodessa. Monelle poliiitikolle on ihan sama mitä jokin projekti maksaa, kunhan sillä voi saada ääniä. Monesti 3000€/ääni ei ole ollenkaan liikaa, kun kunta tai yhteiskunta sen häviää tai maksaa vaikkapa virkistysalueesta naapureiden takia. Tai miljoonan euroa per henki tai 800€/vrk ei ole suuri kulu, jos autetaan ihmisiä ja saa hyvän mielen ja voi kertoa saavutuksestaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tuntuu, että kaikki ihmiset tajuavat tämän, mutta se ei näytä vaikuttavan tippaakaan äänestämiseen...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset