Kaikille irtisanomissuoja
Aloitetaan yhdellä kohtauksella elävästä elämästä. AKT:n lakimies soittaa rekkayhtiön toimarille, ja kertoo, että yhtiön työntekijä on jäänyt kiinni ratista. Samaan hengenvetoon hän kertoo, että ei saa irtisanoa, on järjestettävä yhtiöstä muita töitä kortin kuivumisen ajaksi. Mitähän ne ovat, ehkä pitää perustaa kehitysjohtajan virka. No, joka tapauksessa työsuhde puretaan ja samalla sekunnilla tulee taas puhelu liitosta: tavataan oikeudessa Nyt vaan käy niin, että viikon päästä sama kuski jää kotitantereella taas kiinni ratista ja ajo-oikeudetta ajamisesta. Ei tule enää puheluita liitosta. Mutta mitä ne oikein ajattelevat siellä: rattijuoppo ajamassa 50 tonnia painavaa rekkaa, voiko kuvitella suurempaa turvallisuusriskiä.
Niin, yksittäistapaus, sanotaan. Mutta jos on vähänkin tekemisissä yritysten kanssa, tietää, että ei se ihan niin mene. Ehkä eniten ihmetyttää oikeuskäytäntö. Yrityksen varoja kavaltaneiden irtisanomisistakin on joutunut maksamaan kymmeniä tuhansia korvauksia. Maksimissa irtisanomiskorvaukset ovat nousseet jopa sataan tuhanteen, osin tosin siksi, että juristit ovat panneet laskukoneen pyörimään.
Suurin ongelma nykytilanteessa on, ei niinkään irtisanominen sinänsä, vaan se, että riitatapausten käsittely jää juristiarmeija palloteltavaksi, ja silloin rahaa palaa paljon. Paljon enemmän kuin mihin pienillä yrityksillä on varaa. Siksi hieman kauhulla ajattelen skenaariota, jossa hallitus formuloi lainkohdat tavalla, joka sysää kaikki riitatapaukset oikeusjärjestelmän (lue: juristien) käsiin. Pahinta ainakin pienille yrityksille ovat arpajaiset, joissa mikä tahansa korvaussumma määrätään maksettavaksi. Järjestelmän pitäisi olla niin yksinkertainen kuin mahdollista tyyliin: alle 20 hengen yritys voi irtisanoa työntekijän ilman sen kummempia syitä, jolloin irtisanomiskorvaus on vaikkapa 3 kk palkka. Jos markkinamekanismiin ei voi luottaa, ainahan meille on se toinen vaihtoehto.
Tiedän, että normaali reaktio on sanoa, että jos ei ole irtisanomissuojaa, työnantaja irtisanoo heti. Kieroutunut mielikuvitus varmaan kertoo näin: yritykset rekrytoivat työntekijöitä vain irtisanoakseen näitä. Mutta eihän yksikään markkinataloudessa toimi yritys sano irti työntekijää vain piruuttaan (jos sanoo, ei yritys kauan markkinoilla pysy). Alkoivatko muuten yritykset Saksassa heti Harz – reformin jälkeen sanoa irti työntekijöitä pienissä yrityksissä?
Keskustelussa – jos sitä voisi siksi kutsua – näyttää toistuvan aika usein väite, että irtisanomissuoja ei vaikuta työllisyyteen. Jos näin todella olisi, voitaisiin varmaan säätä laki, jolla kriminalisoidaan irtisanominen tykkänään. Ketään ei saa irtisanoa millään perusteella; senhän ei pitäisi vaikuttaa mihinkään! Miksi kukaan ei ehdota sellaista? Se, että asiasta on vaikea vedota tutkimustietoon, johtuu tietenkin siitä, että ei ole olemassa sellaisia luonnollisia kokeita, jossa irtisanomissuojaa olisi olennaisesti muutettu. Toki meillä on Saksa Harz – reformi, jonka tulokset ovat verraten yksiselitteisiä. Toisaalta voi ehkä tehdä maavertailuja (ks. alla Nickell). Ainakin paperilla irtisanomissuoja on tiukin Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa laiton irtisanominen voi johtaa kahden vuoden palkanmaksua vastaavaiin korvauksiin ja ehkä vielä suurempiin juristipalkkioihin. Kukaan tuskin väittää, että Etelä-Euroopan maan ovat onnistuneet hyvin työllisyytensä hoidossa. Tuloksena on ollut vain kaksien markkinoiden synty, mikä on sitten kaikkien huonoin ratkaisu. Hieman samanlaiseen tulokseen päädytään, jos tarkastellaan lakeja, joilla iäkkäiden työntekijöiden irtisanomissuojaan on kiristetty. Hyvä esimerkkitapaus on Ranska, jossa yli 50 –vuotiaiden irtisanomien tehtiin käytännössä mahdottomaksi. Tulos on se, että 50 ikävuotta lähennelleiden työllistyminen pysähtyi kuin seinään. Kuka työllistää ihmisen, josta ei millään pääse eroon (ks. Saint-Paulin artikkeli).
Kuka meistäkään menisi kauppaan, jos se noudattaisi Hotelli Californian pelisääntöjä. Jos kerran tulet kaupan asiakkaaksi, sinun aina käytävä tässä kaupassa. Pankin asiakkuuden voisi purkaa vain käräjäoikeuden päätöksellä, jne. Irtisanomisriski on tietenkin huono asia, mutta sitä se markkinatalous on. Ei kellekään yrittäjälle taata riskitöntä elämää; toimitussopimuksia, jotka jatkuvat ikuisesti, kiinteää hintaa ja ikuisesti yrityksessä pysyviä työntekijöitä. Kaikki joutuvat kantamaan riskiä. Jos riski sälytetään kokonaan yrityksille, tuloksena on vähemmän yrityksiä, vähemmän työpaikkoja, korkeammat hinnat ja alemmat palkat.
Erikoista on se, että ammattiliitot kiivailevat hallitusta vastaan, vaikka valtiovalta tukee niitä enemmän kuin ehkä mitään muuta yhteiskunnan sektoria. Itse asiassa voi sanoa, että valtio on liittojen suurin rahoittaja. Päinvastoin kuin kaikki muut yleishyödylliset yhteisöt AY -liike nauttii jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta, joka (ml. työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus) menetettyinä verotuloina merkitsee noin 500 miljoonaan euron verotukea vuosittain. Lisäksi AY -liike nauttii pääomatulojen verovapaudesta määrällä, joka nousee kymmeniin miljooniin euroihin. Arvonlisäverostakin tarvitsee lukea vain sanomalehdistä. Ammattiliittojen jäsenhankintaa subentoidaan varsin runsaskätisesti maksamalla leijonnanosa (95 %) littojen työttömyyskassojen menoista. Ei tällaista järjestelmää ole muulla kuin Suomessa. Miten ammattiliitot osoittavat kiitollisuuttaan saamastaan tuesta? Aika heikosti, ilmeisesti tukea pidetään itsestäänselvyytenä. Ammattiliittojen uhittelussa taitaa sittenkin olla kyse enemmän oman profiilin nostamisesta. Jollain tapaa pitää osoittaa oma tarpeellisuus ja legitimisoida jatkuva varallisuuden kartuttaminen.
Palkkatilastojen perusteella voi laskea, että vuoden 1975 jälkeen liittojen (liittojen ja niiden työttömyyskassojen) kumulatiivinen tulovirta nykyrahassa on ollut lähes 60 miljardia euroa. Summa hirveän suuri, ja saa kysymään, mitä me olemme saaneet vastineeksi siitä rahasta ja mihin ihmeeseen tarvitaan liittojen miljardiomaisuuden jatkuvaa kasvattamista.
Joillain liitoilla omaisuustulot taitavat olla jo suurempi tulonlähde kuin jäsenmaksut. Aiheellinen kysymys on, eikö nyt olisi jo aika purkaa tämä valtion rahojen lahjoittaminen, ja laittaa kaikki tulonsaajat ja tulot (ovat tulot mitä laatua tahansa) samalle viivalle verotuksen suhteen. Kaikki maksakoot veroa tulostaan: onko liian vaikeaa!
Tulevaisuudessa markkinoiden muutokset käyvät aina vaan tiuhemmassa tempossa. Yrityksiä/tuotteita/markkinoita/ammatteja/työtehtäviä tulee ja menee. Ei kenellekään voi taata pysyviä työpaikkoja. Ei edes Hakaniemessä. Suurilla yrityksillä on pieniin verrattuna monin verroin helpompaa vastata markkinoiden haasteisiin niin tuotannon kuin työllisyydenkin suhteen. Tuotantoa voi siirtää paikasta toiseen, vasta(kysyntä)puolella on aina paljon asiakkaita, yrityksen sisällä voi tehdä erilaisia siirtoja. Pienillä yrityksillä näitä sopeutusmekanismeja ei ole. Jotenkin tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa pienten yritysten osalta ja vielä niin, että pienennetään niiden suurimpia riskejä. Jos työllistämisestä tulee liian vaikeaa, se yksinkertaisesti vain loppuu. Eivät siihen mitkään subventiot ja torikokoukset auta. Omituista on, että vain hetki sitten kaikki vaativat yhdestä suusta yritystukein lakkauttamista, mutta nyt ne on taas keksitty uudestaan muka rekrytointiriskien pienentämiseksi.
http://ftp.iza.org/dp4440.pdf (Gilles St Paulin & Ranska)
https://ideas.repec.org/p/pri/indrel/118.html (Stephen Nickell ja irtisanomiskustannukset)
Käräjöiminen tekee kaikesta paskaa. Siihen on varaa vain rikkaimmilla ja persaukisimmilla. Tavan duunari tai yrittäjä ei viitsi valittaa edes aiheettomista parkkisakoista kun pelkää tekevänsä konkurssin. Pummilla tai pakolaisella ei ole ongelmia kierrättää älyttömimpiäkään keissejä korkeinta oikeutta myöten kun kymppitonnien laskut kuittaa tavan duunarit.
Palvelut persaukisille pitäisi tosiaan tuottaa siten että se lakimies, lääkäri tai mistä palvelusta nyt onkaan kyse, ei vain saa siitä työstään palkkaa. Katsotaan sitten mikä into näillä on tehdä hyvää kun siitä joutuu itse maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin yx oikoinen ex katuharjan heiluttelija aiemmin totesin ruhtinaallisien palkkioiden myötä voittajien löytyvän asianajajien armeijakunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. luulisi pienissä yrityksissä selvittävän työnantajan ja työntekijän välisin neuvotteluin ilman, että siihen tarvitaan ammattiliittoja ja juristiarmeijaa. Jälkimmäiset osapuolet eivät kuitenkaan tuo peliin mitään lisäarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillähän on palkollisen lakisääteinen irtisanomissuoja ja työnantajan direktio oikeus. Mikä siinä mättää? Sekö että työsopimus- ja työsuojelulain noudattamista vaalivat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut koetaan jarruttavina tekijöinä ”bisneksen teolle”. Jotka siten tulisi laittaa ”ruotuun”.
Ilmoita asiaton viesti
Hartz-reformin vaikutuksesta ei kylläkään olla yksimielisiä eivätkä tulokset ole yksiselitteisiä kuten kerrot.
”Ei ole ihme, että vienti vetää ja työllisyys kasvaa maassa, jossa palkkataso ei nouse vaan laskee. Mutta onko sillä mitään tekemistä Hartz-ohjelman kanssa?”
”Moni tutkija on sitä mieltä, että ei. Akyolin, Neugartin ja Picherin (2013) meta-analyysissä listaamista tutkimuksista yli puolet ei löydä mitään yhteyttä Hartzin ja kasvaneen työllisyyden välillä. Erityisen hyvän tiivistelmän aiheesta on kirjoittanut Dustmann ja muut (2014). Kirjoittajien argumentti on, että Saksan nousun on aiheuttanut kolme tekijää. Ensiksikin, neuvostojärjestelmän romahdus Itä-Euroopassa ja Saksojen yhdistyminen on aiheuttanut halvan mutta koulutetun työvoiman tulvan Länsi-Saksan teollisuuspaikkakunnille. Toiseksi, ammatillinen järjestäytyminen on heikentynyt jatkuvasti ja kollektiivisten palkkasopimusten kattavuus on pienentynyt. Näistä kahdesta oikeastaan seuraa kolmas ja tärkein seikka: Saksan työmarkkinajärjestöjen keskenään sopima palkkaneuvotteluiden joustomekanismi.”
https://uralehti.fi/blogit/hartz-paketti-ei-pelast…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Matti ”yksittäistapauksesta”, joka valottaa ay-vallankäytön ja valikoivan irtisanomissuojan vähemmänkin käsiteltyjä puolia. Myös työministeri Lindström valotti jokin aika sitten työelämäasioitten eri puolia esimerkillään nimeltä ”case paikallinen sopiminen” http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2546…
Tässäpä vielä yksi tietämäni tositapaus elävästä elämästä: Kun henkilöstöltä pyydettiin vinkkejä säästökohteista, jotkut työntekijät muistuttivat johtoa siitä, että lukuisat ’saavutettuina etuina’ pidetyt rutiinilentomatkat voisi nykypäivänä korvata turvallisin verkkokontaktein, eikä taantuman syvimpinä päivinä olisi ollut välttämätöntä lähettää Rion ilmastokonferenssiinkaan mukavaakaan aktivistia. Vääriä säästöehdotuksia tehneet joutuivat hetimiten yt-uhanalaisiksi toisin kuin ylimääräistä palkallista viikoittaista liikuntatuntia vaatineet ay-aktiivit. Yhdet potkut oli annettu joitain vuosia aiemmin poliittisin motiivein ’neuvostovastaisista’ mielipiteistä. – Olkoon tämä yksittäistapaus nimeltään vaikkapa Case paikallista sopimista sisäpiirissä: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a…
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, matkan varrella on oppinut, että ne jotka puhuvat vuolaasti kauniita, ovat tosielämässä täydellisiä &¤¤#RR##”Z.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun määräaikaisessa virassa hyvin palvellut pätkätyöläinen paljasti 2002 silloisen pääluottamusmiehen loppuhaastatteluun jatkoonsuositeltavaksi kutsuttuna olevansa Ytk:n eli ’väärän liiton’ jäsen, oli tämän ääni muuttunut kellossa: ’Perkele, porvarien kätyri!'” – http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a…
P.S. Ko. ’aina heikomman puolella oleva’ pääluottamusmies oli kuulemma viimeisten parin vuosikymmenen työrupeamansa aikana tosi usein ihan selvinpäinkin, ettei sen puoleen, vaikkeivät hoitojaksot aivan koko ongelmaa poistaneetkaan. Mukavan miehen maineessa ja joviaali aina paitsi poliittisesti kiivastuessaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Viraston uusi pääjohtaja aloitti kautensa vuosikymmenen alkupuolella terhakkaasti yrittämällä tuulettaa myös tunkkaista ay-kuppikuntaisuutta hyvinkin suorasanaisin avauksin, mutta joutui lopulta luovuttamaan ja kuoppaamaan sanahelinään vesitetyn ’kulttuurinmuutos’-hankkeensa tältä osin tultuaan ylivoimaisen muutosvastarinnan alla ruotuun pannuksi.
Toivottavaa olisi, että pääjohtajan virkakauden lopun pian häämöttäessä tätä ’kulttuurinmuutosta’ vielä tarkasteltaisiin syvällisen reflektoinnin hengessä, onnistuneen digitalisaatiokehityksen ja yksilöllisten eläköitymisnäkymien lisäksi myös hallinnonalan ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta omistajaohjausnäkökulmasta paikalliskorporativismin uhkatekijöitä analysoiden. Valtion omistajaohjaus ei näyttäisi toimivan virastoissa kuten veronmaksajien omistamissa valtion osakeyhtiöissä (valtion äänioikeuden käyttämistä yhtiökokouksissa sekä muita toimenpiteitä, joilla valtio osakkeenomistajana myötävaikuttaa yhtiöiden hallintoon ja toimintaperiaatteisiin). Valtio-omistajan tärkeimmät välineet ovat itsenäinen omistajastrategian valmistelu ja hyvän hallintotavan eli corporate governancen kehittäminen.”
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa siihen, onko tällainen muutos tarpeellinen vai ei, Sipilän taitamattomuus on ainakin silmiinpistävää. Hän näyttää tosissaan kuvittelevan, että politiikassa muutokset voi ajaa läpi jyräämällä samalla tavalla kuin yrityselämässä. Irtisanomisuoja on vielä poikkeuksellisen herkkä asia, ainakin niin kauan kuin todellinen työllisyystilanne on niin heikko kuin se Suomessa edelleen on.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle jäänyt hieman hämäräksi se, miten kansanvaltaisesti valitusta eduskunnasta poimitun voittajakokoonpanon (yhteiskunnan ylimmäksi päättäväksi elimeksi) eli hallituksen tulisi toimia, ettei sen ajamia linjauksia ja päätöksiä koettaisi ”jyräämiseksi”?
Neuvottelemalla ”puhtaalta pöydältä” niin kauan ja usein, että vastakkaisia näkemyksiä omaavat kutsuisivat sitä puhtaalta pöydältä neuvottelemiseksi?
Perääntymällä aina, mikäli sen kaavailemat muutokset yhteiskuntaan aiheuttaisivat liikaa meteliä?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tapauksessa tilanteen tekee erikoiseksi, että hallituksen ja eduskunnan pitäisi pyytää lupa rahoittamiltaan organisaatioilta.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilä ei näytä ymmärtävän, ettei tässä asiassa mahdollisesti saavutettava voitto riitä alkuunkaan korvaamaan sitä imagotappiota, minkä hallitus menettelytavastaan ja tyylistään saa.
Kun moni työnantajapuolen edustajakin on todennut, ettei irtisanominen ole Suomessa tälläkään hetkellä mitenkään vaikeaa, jos toimitaan lainmukaisella tavalla, on vaikea ymmrtää, miksi hallitus ajaa asiaa kuin käärmettä pyssyyn. Kieltämättä haiskahtaa siltä, että nyt työntekijäjärjestöt yritetään vetää kokonaan kölin ali. Se tuskin onnistuu, tai tuottaa mitään pitempikestoisia hyötyjä kenellekään.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen toimista nyt ei ota selvää…. Mutta tarkoitatko, että hallituksen & eduskunnan ei pitäisi lainkaan puuttua työmarkkinoihin. Pitäisikö edetä samaa reittiä, ja sopia, että Finanssiala Ry hoitaa rahamarkkina-asiat Suomessa, MTK maa- ja metsätalouden KEPA kehitysavun, Veromaksajat verotuksen …. Eduskunnalle jää siten… hetkinen … lukumääräneutraali avioliitto…
Ilmoita asiaton viesti
Avioliitosta päättänee Aito avioliitto ry.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä olikin mielenkiintoisia esimerkkejä tämän hallituskauden kohdalla. Nimittäin Finassiala ry vaikuttaa aika vahvasti hoitavan rahamarkkina-asiat Kokoomuksen taustalla – mm hallintarekisterilaissa Stubbin perustelut tulivat alkujaan suoraan sieltä.
MTK ja MMM taas ovat kuin paita ja hanuri, kyllä aika paljon ohjailua tulee siltä suunnalta. Maitotilallinen maatatalousministerinä pitää huolen lopusta.
Keskeistä Finassiala ry:n sekä MTK:n kohdalla on, ettei niillä ole samalla lailla vastinparia kuin työmarkkinajärjestöjen kohdalla. Kun kyseessä on työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt on tilanne aika lailla toinen. Hallitus on systemaattisesti valinnut ajaa työnantajajärjestöjen asiaa sellaisenaan, jolloin on syntynyt ”kolmikanta”, jossa onkin työntekijäjärjestöt yhdellä puolella ja sitten hallitus sekä työnantajajärjestöt yhdessä toisella.
Tarpeeksi kauan kuin kumartaa toisaalle pyllistäen toiseen suuntaan alkaa hanuria jatkuvasti tuijottavan mitta täyttyä ja maisema alkaa kyllästyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti hallitus /eduskunta voi puuttua työmarkkinoihin, mutta ihmettelen lähinnä sitä, onko järkevää pyrkiä ottamaan väkisin pieni ja melko mitätön osavoitto, jos sen seurauksena hävitään paljon enemmän. Sipilä tuskin menestyisi shakissa kovinkaan hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta ihmettelen lähinnä sitä, onko järkevää pyrkiä ottamaan väkisin pieni ja melko mitätön osavoitto, jos sen seurauksena hävitään paljon enemmän”
Saahan tuota ihmetellä ja miettiä hallituksen kannalta, että kannattaako heidän tehdä sitä tai tätä, ajatellen poliittista pelisilmää.
Mutta eikö sen osalta seuraava vaalimenestys (ja sen mahdollisesti aiheuttama pieni pelote) ole ihan riittävä kannattavuusmittari?
Vai pitääkö ajatella, että hallituksen tointen vastustajat ovat huolissaan ainoastaan kepun ja kokoomuksen jatkomenestyksestä?
Ja muuten nämä saisivat toteuttaa uudistuksia hallitusvastuunsa mukaisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Tupla…
Ilmoita asiaton viesti
Matti kirjoittaa paljon ja asiaa! Matti eduskuntaan. Äänestäisin heti.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka sinne kuuluu!
Ilmoita asiaton viesti
Olen 33 vuotta toiminut yrityskonsulttina ja siitä 30 vuotta yrittäjänä. Lisäksi yrittäjäjärjestössä aktiivisena noin 20 vuotta (ennen vuotta 2010). Taantuma 90-luvun alussa nosti pienyrittäjät ja yrittäjiksi aikovat jonkinmoiseen fokukseen. Erityisesti kunta- ja maakunta tasoilla havahduttiin siihen, että teollisuudessa tapahtuva trendi keskittyä ydinosaamiseen ja siirtää tekemistä ulos sekä palvelujen voimakas kasvu muilla aloilla (rakentaminen, pankki, atk, matkailu, logistiikka jne.) synnyttivät uudet työpaikat lähinnä mikro- ja pieniin yrityksiin. Siellä oli myös syntymässä kansainvälistä kasvupotentiaalia. Yrittäjä järjestö (nykyinen Suomen yrittäjät) yritti kovasti hakeutua neuvottelupöytään – siinä kuitenkaan onnistumatta. Jo tuolloin pohdittiin ja laadittiin esityksiä työllistämiskynnyksen madaltamisesta ja oppisopimusjärjestelmän kohentamisesta.
Samat asiat olivat korostetusti esillä 2000 luvun alkuvuosina Suomen yrittäjien esittäessä remonttia erityisesti oppisopimuskoulutukseen. Porkkanana yrittäjäjärjestön puolelta tarjoiltiin noin 20 000 uutta työpaikkaa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisinä vuosina työssäkäyntialueiden poliitikot ja virkamiehet kohdistivat taas kerran toiveet pienyrittäjiin. Mutta kun ei niillä toiveilla ja kahviaamiaisten järjestämisellä tilanne itse toimintaympäristössä muutu. Vaikka henki ja tahtotilakin ovat hyvät.
Viimeiset 15 vuotta ovat tuoneet pienyrityksien toimintaympäristöön suuren haasteen. Paljon suuremman kuin työllistäminen. Suurten ikäluokkien eläköityessä yrittäjät ovat hakeneet sekä itselleen, että eläköityville työntekijöille jatkajia. Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että on paljon vaikeampaa alle 10 hlöä työllistävässä (joista valtaosa on 1+1-3 hlöä) löytää ratkaisu kuin esim. 20..100 hlöä työllistävässä, missä on jopa muutama päällikkö ja työnjohtaja. Täytyy silti todeta, että varsin hyvin on yrittäjäkenttä sukupolvenvaihdoksen myllerryksestä selvinnyt. Tosin kasvun kanssa on oltu varovaisia johtuen mm. jäykistä rakenteista. Riskienhallinnastahan se on kysymys, joka on paljon paremmalla tolalla kuin 90-luvun kurimuksessa.
Yrityksien omistajakentän vaihtuessa ja nuortuessakin tilannetta kannattaisi yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta hyödyntää. Vanhan liiton yrittäjissä on paljon porukkaa, jotka eivät usko toimintaympäristön juurikaan paranevan. Päätä on lyöty neuvottelupöytien ulkopuolella riittävän kauan seinään. Jokainen lakko heijastuu moniin pienyrittäjiin ketjun häntäpäässä. Kysynnän alenemispiikkinä. Eihän se juurikaan lisää luottamusta neuvottelujärjestelmään, jota myös joskus kolmikannaksi kutsutaan.
Nuorempi yrittäjäpolvi, joilla on tukka takana ja elämä edessä on varteenotettava mahdollisuus. Haluaako valtiovalta alentaa työllistämisen kynnystä? Työmarkkinajärjestöt tuskin. Ymmärtääkseni tästä on kysymys. Kuten oli jo 90 luvun alkuvuosina. Joten enpä juuri odota mitään tapahtuvan seuraavankaan kymmenen vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Henkilöperusteisia irtisanomisia on Suomessa noin 14 000 vuodessa. Vuosittain oikeuteen menee noin 400 tapausta, joten 97,1 % menee läpi ilman oikeuskäsittelyä.
En voi kuin ihmetellä taloustieteen professorilta tällaista populismia vaikkapa noiden lukujen valossa:
”Kuka meistäkään menisi kauppaan, jos se noudattaisi Hotelli Californian pelisääntöjä. Jos kerran tulet kaupan asiakkaaksi, sinun aina käytävä tässä kaupassa. Pankin asiakkuuden voisi purkaa vain käräjäoikeuden päätöksellä, jne.”
Lisäksi toteat mm: ”Tiedän, että normaali reaktio on sanoa, että jos ei ole irtisanomissuojaa, työnantaja irtisanoo heti. Kieroutunut mielikuvitus varmaan kertoo näin: yritykset rekrytoivat työntekijöitä vain irtisanoakseen näitä.”
Ei tämä mikään normaali reaktio ole, useimmat ihmiset eivät näin usko ja ihmettelen miksi tällaista väittämää viljellään. Normaali ihminen ei myöskään usko, että kaikki työantajat ovat hyviä eivätkä toimi väärin. Kokoomuksen Susanna Koski totesi taannoin haastattelussa seuraavaa:
”On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.”
Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:
” Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi.”
”Juu, ei niitä monia ole – piskuruinen vähemmistön vähemmistö – ja se miten heidät tulisi ottaa huomioon lakeja tehtäessä on aika vaikea kysymys. Miltei kaikki yrittäjät, ainakin niistä jotka itse tunnen, ovat fiksua ja empaattista sakkia. Enkä ole perehtynyt tarpeeksi ”irtisanomislakiin” sanoakseni siitä mitään järkevää. Mutta tuo Kosken heitto oli kyllä omituisen typerä.”
Työntekijöissä on mätiä omenoita, mutta niin on yrittäjissäkin.
Mitä sitten tulee tähän blogin ihmettelyyn siitä, että ay-liike rettelöi vaikka saa tukea, niin sitä ei voi kuin ihmetellä. Yhtä lailla MTK:n jäsenyysmaksu on verovapaata kuten työnanantajajärjestöjenkin jäsenyys. Pitäisikö näidenkin sitten olla kritisoimatta hallituksen päätöksiä, kun saavat etua? Kuka tässä tukien luvatussa maassa saisi sanoa mitään vastaan?
Tämä hallitushan ei sitä etua itse asiassa ole edes antanut vaan se on voimassaolevien lakien tuoma – ei suinkaan Sipilän hallituksen. Omituinen koko ajatuksesi tästä asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos (?) luvut ovat pieniä, se kertoo vain siitä, että prosessin kustannukset ovat niin suuret, että tapauksia ei tule . Eli asiat ratkaistaan jollain muulla tavoin, vaikkapa niin että lopetetaan yritys. Onko hyvä näin?
Ammattiliitot näkyvät ponnistelevan kovasti viestittäessään, miten työnantajat vain odottavat tilasuutta iritsanoa työntekijänsä. Vuosikymmenet on hoettu sama mantraa ”ilman ammattiliittoja…..” Luulisi, että olisi jo aika ruveta puhumaan oikeista asioista.
Minusta kaikkien tulojen pitää olla veronalaisia samalla tavalla riippumatta tulojen saajasta.. On kyse sitten ammattiliitoista tai vaikka kirkosta. Argumentti ”kun sekin” on aika tyhjänpäiväinen samaten kuin, että ”jokin on laissa”.
Henkilö- ja yritysverotus tietysti hieman eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana on se, että sekä työnantajien että työntekijöiden taholta kuullaan yksittäisiä kauhutarinoita. Eivät ne voi olla lain perusteluna. puhut yrityksen lopettamisesta, kuinka usein näin käy? Mielikuvilla pelataan vailla konreettisia osoituksia yleisyydestä tms. Ei lakimuutoksia voi näin tehdä – toivottavasti lainvalmistelun arviontineuvosto ottaa kantaa tähän kunnolla.
Koko lähtökohta tälle on ollut mutu-pohja ja edelleenkään ei olla päästy sitä pitemmälle – ihmettelen miksi. Aikaa olisi ollut käydä läpi vaikkapa viime vuoden henkilöperusteiset irtisanomiset, oikeustapaukset sekä niiden tulokset ja myös kartoittaa laajemminkin syitä sekä seurauksia.
Niin, minulla ei ole mitää sitä vastaan että säätiöt, työmarkkinajärjestöt ja MTK pannaan verolle kuten muutkin. Itse haluan siihen kupeeseen viedä Suomeen Irlannin malliin, jossa ansiotulot ja pääomatulot lasketaan yhteen ja verotetaan henkilöverotuksessa yhdellä ja samalla prosentilla. Näin tekemällä yhdessä veropohjan laajennuksella verovapauden poiston kautta progressiota saadaan alemmas ja työn arvostus nousee.
Ilmoita asiaton viesti
” Kieroutunut mielikuvitus varmaan kertoo näin: yritykset rekrytoivat työntekijöitä vain irtisanoakseen näitä. Mutta eihän yksikään markkinataloudessa toimiva yritys sano irti työntekijää vain piruuttaan”.
***
Aika kieroutunut oli myös Eero Heinäluoman eduskuntakeskustelussa esittämä ajatus.
Eero Heinäluoman mukaan pienissä yrityksissä on valtava määrä väkeä, jota on yritetty saada irtisanotuksi, mutta irtisanominen ei ole ollut mahdollista nykyisellä lailla. Uuden lain myötä, irtisanomissuma purkautuisi ja seurauksena olisi paljon työttömiä eikä suinkaan uusia työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Eero varmaan tuntee yritystoimintaa hyvin. Mutta kas jkumma, JHLon menossa lakkoon. Paljonko heidän jäsenkunnastaan on töissä alle 20/10 hengen yrityksissä?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nämä vasemmisto-opposition lausumat jättävät kuulijansa äo-olettaman kovin olemattomalle tasolle.
Liitot ja vasemmisto eivät ole lainkaan huolissaan kokonaiskuvasta eikä seurauksista, vaan rähinän taustalla on pelkästään vallanhimo ja saavutetun vallan ylläpitopito äärimmäisin keinoin palramentarista demokratiaa häväisten.
Kokonaiskuvassa Suomeen tulisi saada aikaiseksi ainakin 200.000 uutta yritysten ja yrittäjien perustamaa yksityisrahoitteista työpaikka ja valtavan paljon lisää vientiä, jotta edes nykyinen elintaso voistaisiin säilyttää ja julkiset palvelut rahoitta 2020-luvulla. Pelkäänpä pahoin, että maan ainoat mahdolliset suurtyöllistäjät eli pienyritykset ottavat tästä rähinästä vaarin ja ovat jatkossa entistäkin varovaisempia työllistäjiä konsanaan.
Mitä keinoja vasemmistopuolueilla ja ay-liikkeellä olisi tämän suuren kuvan ja työllisyysasteen suhteen olemassa, jotta maan rahoitustilanne paranisi tai edes pysyisi ennallaan seuraavan vuosikymmenenä ?
Ei sitten yhtään mitään muuta, kuin että verotetaan lisää niitä muutamia harvoja rikkaita Suomessa, jotka nekin voivat siirtää varallisuutensa halutessaan ulkomaille, joka on mm. SDP:n mantrana ollut jo vuosikymmenten ajan. Huom. Suomessa on todella vähän näitä rikkaita perheitä verrataanpa sitten minne hyvänsä.
Erittäin outo asia on se, että JHL on aloittamssa lakon, josta kärsivät vain lapset ja sairaat. Eivätkö nämä poloiset edes ymmärrä, mikä taho näille lopulta palkat maksaa ?
Suomalaiset yritykset ja yrittäjät – ja myös ne alle 20 henkeä työllistävät yritykset, joiden asiasta tämä koko ay-liikkeen aloittama soppa kiehutetaan tahallisesti yli äyräiden.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmien ratkaisuksi näytetään taaskin esitettävän tukiaisia == uusia yritystukia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä irtisanomislaki aloitteesta. Se on ehdottoman tärkeä pienille yrityksille jota itsekin edustan (36v pienyrittäjänä 7 vakituista työn tekijää) Olen joutunut kärsimään taloudellisesti esim. Henkilö palkattiin kesätöihin 3,5 kk työsopimuksella. Oli ensimmäisen kuukauden töissä moitteetta sen jälkeen kysyi muilta työntekijöiltä viikonloppuja vapaaksi erilaisilla syillä, jos ei saanut vaihdettua, haki sairaslomaa kaikilla mahdollisilla syillä mitä on vaikea lääkärin todentaa. Koko työsopimuksen ajan hän oli 29 päivää sairaslomalla 7 eri kertaa. Hänet palkattiin tuuraamaan ja itseasiassa hän oli se ketä tuurattiin. En uskaltanut irtisanoa kyseistä henkilöä. Ei ole niin yksinkertaista työnantajaa joka potkisi huvin vuoksi ketään pois mutta tämä kaavailtu irtisanomislaki pitää olla sellainen että mitään käräjäkierrosta ei tule koska muutoin se on susi jo syntyessään. Avuksi pitäisi olla 3 osapuoli joka huolehtisi täyttyykö perusteet irtisanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkissäsi on kyse määräaikaisesta työsuhteesta, jonka ehtoja suunniteltu laki ei muuta mitenkään. Irtisanominen määräaikaisissa työsuhteissa on yhtä vaikeaa sekä työntekijälle että työnantajalle vastedeskin. Siinä molemmat sitoutuvat sovittuun aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Viren, esimerkiksi YTK eli loimaan työttömyyskassa on täysin ulkopuolinen ammattiliitoista ja valtio maksaa myös sen kuluista tuon mainitsemasi 95%:ia joten johdat harhaan sillä että se olisi vain ammattiliittojen työttömyyskassojen etuus.
Toiseksi jos puhut ammattiliittojen saamista verovähennysoikeuksista niin pitäisikö sitten 5 miljardin yritystuetkin poistaa? On kohtuullista että valtio antaa jotain duunareille/palkansaajillekin helpotusten muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksei meillä ei voi olla yhtä työttömyyskorvausjärjestelmää, kun kuitenkin 95 menoista katetaan yhteisvastuullisesti verotuksen kautta. Yksi ja sama järjestelmä kaikille. Mikä siinä on ongelma? Tuskin ”Loimaan kassa”.
”5 miljardin tuet”… mistähän tämä luku tulee? Tietenkin tuet pitää ajaa alas, mutta on ehkä hyvä muistaa, että aika iso osa (valtaosa) tuista on vain laskennallisia.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-jakaa-teh…
Suorat tuet 1,1 miljardia euroa
Verotuet 2,9 miljardia euroa
Lisäksi EU-osarahoitteisia tukia
EU-maatalouspolitiikan tuet
Alennetut alv-kannat
Ministeriö selvittää seuraavaksi yritystukien luonteiset varaukset verotuksessa
Suurin osa suomalaisyrityksistä ei saa yritystukia. Suoria tukia saa 30 500 yritystä. Suomessa on 284 000 yritystä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan niitä lukuja, mutta näitä verotukia ei nyt niin vaan voi ynnätä suoriin tukiin. Verotue lasketaan hieman karrikoiden periaatteella ”jos veroaste ei ole 100 %, se on verotukea”.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuet:
-Energia
– alempi sähkövero, energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, sähkön ja lämmön tuotanto, turpeen verottomuus, 1,1 miljardia euroa
-Polttoaine
– työkoneissa käytetty polttoaine, dieselpolttoainee alempiverokanta, 1,23 mmiljardia euroa
-Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen poisto, 610 miljoonaa
Eipä tuota nyt voi karrikoida jos saat vähentää pakettiauton, kännykän ja työkalut verotuksesta. Edullisemmin polttoainetta ja sähköä, miksi tuota ei voisi ynnätä suoriin tukiin?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäsi kaikki erot hinnoissa ovat tukiaisia….
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan paljon on muuten niitä jotka on vain maksaneet vaikka olisi mahdollisuudet voittaa juttu mutta kun se maksaminen on se ”pienemmän riesan tie”.
Ainakin minä totesin että pannaanhan me kirkon kolehtihaaviinkin raha silloin harvoin kun siellä käydään.
Ammattiliitot tekivät mainoksen jonka Oiva Lohtander hyvin esitti, poishan se piti ottaa kun huomattiin että tuli tehtyä mainos omasta itsestään:(
Ilmoita asiaton viesti
Aika paha..!
Ilmoita asiaton viesti
Työskentelin viidellä eri vuosikymmenellä konepajateollisuudessa, myös pk-yrityksissä ja en ole kuullut yhdestä ainoastakaan tapauksesta jossa yritys olisi ajautunut konkurssiin yhden tai useamman epäkelvon työntekijän vuoksi. Kun tälläisiä väitteitä heitetään ilmaan jopa ministeriaitiosta käsin niin toivoisin, että edes yksikin kongreettinen esimerkki tuotaisiin julkisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Konkurssi on täysin mahdollinen vaikkapa kahvilayrittäjälle. Ei pien yrittäjällä ole kymmeniä tuhansia ylimääräistä tilillä heittää johonkin irtisanomisiin, ne rahat pitää tienata ensin. Ja aivan varmasti Suomalaisella pk yrittäjällä on rahoillensa, jos sitä löytyy parempaakin käyttöä kuin maksaa tekemättömästä työstä.
Ilmoita asiaton viesti
”… jossa yritys olisi ajautunut konkurssiin yhden tai useamman epäkelvon työntekijän vuoksi.”
250 hengen yritys on eri asemassa kuin esim. kolmen hengen yritys.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas hyvä perustelu; ongelmaa ei voi olla jos sinä et ole siitä kuullut.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän vaikea kuvitella, että joku tulisi ulos tällaisen uutisen kanssa. Vielä vaikeampaa on kuvitelela esim. YLE kertoisi tällaisista uutisista. Vielä sekin, että nykyään yritykset eivät pääsääntöisesti lopeta tekemällä konkurssin, vaan ne yksinkertaisesti vain lopettavat toimintansa. Ja joskus/usein konkurssi raukeaa, koska pesässä ei ole mitään varoja. En ole mikään yritysasinatuntija, mutta silti tunnen monta ”lopettanutta”.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein, on muitakin ”siistejä” tapoja lopettaa liiketoiminta. Esim. maksaa kaikki velat pois ja panna riippulukko ovelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ongelman olemassa olostakaan ole hirmuisesti viljelty todisteita, ehkä löytyy jokin tilasto montako henkilöperusteista irtisanomis oikeudenkäyntiä työnantajat on voittanut jolloin oikeuskin on todennut että työntekijä on laiminlyönyt työtehtävänsä. Eikä tämäkään tietenkään kerro koko totuutta, kun ei kaikki tapaukset päädy käräjille.
Jos taas yritys on hävinnyt oikeudessa niin silloinhan ei ole sitä painavaa syytä ollut tai ei ole viitsitty kerätä todisteita tästä.
Voisiko todellinen ongelma olla ettei ole osaamista/tietämystä irtisanoa nyky lainsäädännöllä, enkä tiedä miten tuo osaaminen lisääntyy säätämällä uusi irtisanomislaki, josta muistaakseni on sanottu että edelleen pitää olla kunnon syy irtisanomiseen.
Lakia ei pitäisi säätää ”musta tuntuu” periaatteella.
Olen itse työskennellyt yrityksessä jossa oli pariskunta, joka saikutti aina kun työvuorot osui lauantaille, alkuun se oli huvittavaa koska he luulivat ettei ketään huomaa, mutta kyllä se nakersi lopulta, yritys oli iso ja varakas ja en muista miten tuo temppuilu päättyi.
Tälläisten henkilöiden osuminen pienempiin yrityksiin on varmasti kova paikka, mutta onko ongelma tosiaan niin suuri että nykyinen valtataisto saa oikeutuksen?
Ilmoita asiaton viesti
Rohkenen silti epäillä, että nykyjärjestelmä olisi puolustamisen arvoinen. Ainakin se maksaa yhteiskunnalle yli miljardi euroa: aika kova hinta ”sovusta”, joka ei näytä kovin kummoiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistäs tuo miljardin hintalappu tuli?
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko Hakaniemeä rahoitetaan vuosittain.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä artikkeli monessa kohdassa, mutta pari asiavirhettä: liittojen verovähennysoikeus ei eroa muista yleishyödyllisistä yhdistyksistä
Ansiosidonnaisen rahoitus tulee TVR:stä, johon kerätään rahaa työttömyysvakuutusmaksulla (työntekijä ja työnantaja). Valtio maksaa sinne perusturvan osuuden, jonka saisi ilman kassan jäsenyyttä:
valtionosuudet työttömyyskassoille 24% , palkansaajilta 31% ja työnantajilta 46%.
Lisäksi:
https://tvr.fi/fi/tietoa-TVRsta/tyottomyysetuuksie…
Keskustelusta tulee arvotonta jos oleelliset faktat ovat pielessä. Professorin kohdalla herää ajatus, että tietojen hankkimisen pitäisi olla vahvaa ammattiosaamista. Seuraava kysymys on, miksi ne ovat jääneet hankkimatta tai laittamatta kirjoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä voisit itse opetella perusasiat ennen kuin rupeat kuittailemaan muiden asiantuntemuksella. Ei valtiolla ole mitään omaa rahaa, rahat kerätään veroina samoin kuin palkansaajilta kerättävä työttömyysvakuutusmaksu. Yrität sotkeae asioita laskemalla yhteen palkansaajilta kerättävän työttömyysvakuutusmaksun ja kassamaksun. Totuus on kassojen jäsenet maksvat (etenkin verovähennyksen jäkeen) vain minimaalisen osan työttömyysmenoista; kassoihin kuulumattomat maksvat myös liittojen (ja Loiman kanssan) maksamat korvaukset. Kassoihin kuulumattoimat maksvat myös kassojen jäsemaksuihin liittyvät verotuet.
Käännetään vielä kaikki rautalangasta:
http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219838-tyo…
Ilmoita asiaton viesti
Olen varsin hämmästynyt, että taloustieteen professori esittää tällaisia olkiukkoja:
”Keskustelussa – jos sitä voisi siksi kutsua – näyttää toistuvan aika usein väite, että irtisanomissuoja ei vaikuta työllisyyteen. Jos näin todella olisi, voitaisiin varmaan säätä laki, jolla kriminalisoidaan irtisanominen tykkänään. Ketään ei saa irtisanoa millään perusteella; senhän ei pitäisi vaikuttaa mihinkään!”
Edelleenkään koko keskustelussa ei olla pystytty osoittamaan mitään evidenssiä ongelman laajuudesta vaan ollaan pelkästään mielikuvien varassa ja ne eivät ole riittäviä lain pohjaksi.
Teknologiateollisuus laskee lakkopäivän hinnaksi kuulemma 70 miljoonaa. Tuossa on varmaan etujärjestölisää, mutta hintalappu jollekin minkä vaikutuksesta ei tunnu olevan edest tietoa alkaa olla suuri.
Kaikesta huolimatta hallitus jatkaa kämmäilyään ja viimeisimpänä kerrotaan kuinka lain perustelutkin ovat metsässä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/262165-professori…
Teknologiateollisuudella on muuten omaisuutta palttiarallaa saman verran kuin suurimmalla ay-liikkeellä. Sekin kerätty verovapailla jäsenmaksuilla, mutta se ei ole ilmeisesti mikään ongelma..
Ilmoita asiaton viesti
Koprporatismin (kolmikannan) oikeutuksen todistaa siis se, että ”vastapuolellakin” on rahaa. Vaikuttaa siltä, haluat palavasti yrittäjäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on valtataistelu, jolloin on ihan turha perustella asiaa faktoilla tai muilla järkiperusteilla. Ammattiliitot eivät valta-asemastaan luovu vapaaehtoisesti, jolloin ei auta kuin toivoa kansan kärsivällisyyden pettävän. Toisaalta, kun olen kuunnellut järkevinä pitämieni ihmisten mielipiteitä tästä, niin eipä näytä toivoa olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin valtio avittaa liittoja keräämään miljardiomaisuuden ja sitten ”ihmettelee”, kun nämä haluavat käyttää liian suuriksi kasvaneita varantojaan lakkoiluun.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvin puettu talousasioista ja yrittämisestä ymmärtävien tietämät ja itsestäänselvyyksinäkin pitämät asiat kansantajuiseen muotoon, erinomainen mielipidekirjoitus! Valitettavasti ei tässä maassa asiat kauheasti tule muuttumaan kuin pakon edessä. Suurin ongelma ongelma on mielestäni se, että keskustelukulttuurin taso on varsinkin sosiaalisessa mediassa täysin ala-arvoista. Lähinnä keskitytään haukkumaan toisella tavalla ajattelevien kommentteja ilman, että a) yritettäisiin miettiä ja ymmärtää miksi toinen ajattelee noin sekä b) argumentoimaan järkevästi miksi oma kanta on ehkä sittenkin oikeampi. Tässä kirjoituksessa ”harmillisesti” vain tosi moni asia on ihan faktaa, eikä vain mielipidettä. Meillä menee Suomessa edelleen aivan liian hyvin. Ehkä meillä on hyvinkin pian edessä jopa selvästi huonommat ajat ja silloin ei enää ole mahdollista jakaa kohtuuttomia etuuksia ja tukia joka suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti