meeviren

50 %

  • Euron ja USD:n valuuttakurssi, Lähde St Louis Fed
    Euron ja USD:n valuuttakurssi, Lähde St Louis Fed

 

Pitkin kuluvaa vuotta on jo ehditty useaan otteeseen kuulla hallituksen suunnasta, että he ovat ”nostaneet Suomen kuilun partaalta” (Sipilä: Verkkouutiset 8.4). Nyt vaalien alla pelastuskertomus tullaan varmaan toistamaan moneen otteeseen, mutta toistaiseksi aika vähän näyttöä on ollut sinänsä hyvin orkestroidulle tarinalle. ETLAn maanantaina julkaisema tutkimus ”Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet” taitaa olla ensimmäinen, joka yrittää konkretisoida hallituksen (tai yleensä politiikan) aikaansaannoksia. Hallitusta varmaan mairittelee tutkimuksen tulos, jonka mukaan ”politiikkatoimet työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja ns. kilpailukykysopimus selittävät noin puolet työllisyyden paranemisesta noin 100 000 hengellä 2015 lähtien”.

 

Luku tuntuu kovin suurelta, kun ajattelee hallituksen kovin hapuilevaa otetta kaikissa suurissa ratkaisuissaan, mutta voihan se periaatteessa olla mahdollista. Kannattaa siksi lukaista läpi ETLAn raportti.

Raportissa on 73 sivua, mutta pääosan varastavat kuvat. Ihan hyviä kuvia, mutta jos on kiinnostunut saamaan selville, mitkä toimet tarkasti ottaen ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen ja miten paljon, joutuu pettymään. Toki puhutaan KIKY:stä ja työttömyyskorvausajanjakson lyhentämisestä, mutta turhaa saa hakea arvioita siitä, miten paljon mikin toimenpide on vaikuttanut. Sen sijaan aika ”paksulla pensselillä” kuvataan kilpailukyvyn parantumista ja sen vaikutusta tuotantoon ja työllisyyteen.

Kilpailukyky on mittarina kovin hankala, koska ei meillä ole mitään yksiselitteistä kuvaajaa kyseiselle käsitteelle. Siksi on jopa vaikea sanoa, miten paljon kilpailukyky on parantunut tai heikentynyt. Mutta vielä vaikeampaa on sanoa, miten paljon mahdollinen parantuminen on seurausta politiikkatoimista. Rohkenen epäillä, että kilpailukyvyn hienoiseen parantumiseen on vaikuttanut enemmän jonkinasteinen palkkamoderaatio ja toisaalta euron verraten heikkona pysytellyt kurssi (kuva). Kumpikaan näistä ei ole suoranaista seurausta politiikkatoimista. Joku voi tietenkin sanoa, että palkankorotusten ”ostaminen” verotusta keventämällä on politiikkatoimi, mutta sellainen tulkinta antaa aika atavistisen kuvan politiikkatoimien sisällöstä.  

Oikeastaan ainoa kvantitatiivinen analyysi, joka raporttiin sisältyy, koskee tavaraviennin kehityksen taustalla olevien tekijöiden arviointia. Harjoitus on luvalla sanoen aika alkeellinen. Estimoidaan kolme regressiota, joiden estimoidut kertoimet käyttäytyvät vähän, miten sattuu. Yksikkötyövoimakustannusten jousto vaihtelee välillä 0.5 ja 2.0 ja vastaavasti skaalajousto (viennin ”imun” suhteen) välillä 0.4 ja 1.7. Itse en kyllä näiden lukujen perusteella sanoisi yhtään mitään viennin kasvun taustalla olevien tekijöiden suhteellisesta merkityksestä.  

Eiköhän se riitä, että todetaan, että talous piristyi, koska Nokia –katastrofin vaikutus alkoi häipyä, euroalueen talous on alkoi vihdoinkin kasvaa (nollakorot, löysä finanssipolitiikka ja valuuttakurssit) ja näiden samojen muuttujien viivästetyt vaikutukset alkoivat vaikuttaa meilläkin. Samalla Suomen kilpailukykyä vaivanneet katastrofaalisen vuoden 2007 ”sairaanhoitajatupon” ja vuoden 2011 lähes yhtä huonon ”Pulkkisen” TUPO:n vaikutukset alkoivat häipyä. Nykyisellä hallituksella ei tämän prosessin kanssa ole ollut paljon tekemistä, paitsi ehkä siinä mielessä, että vuoden 2007 Vanhasen/Kataisen hallitus toimi samalla kokoonpanolla kuin nykyinenkin.  

Kuten sanottua, ETLAn kirjasessa on paljon hyviä kuvia. Mutta nykypäivänä talouspolitiikan vaikutusten arviointiin tarvitaan muutakin kuin visuaalista kontaktia. Kuvittelisi, että ETLAn tapainen instituutti kykenisi rakentamaan nykyaikaisen makromallin, jolla voisi kunnolla eritellä eri tekijöiden vaikutusta talouden kehitykseen.  

https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-menetetty-vuosikymmen-ja-lahi...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaikkien muiden EU- maiden ja maailmantalouoden kasvu alkoi viimeistään jo v. 2010, ja sen jälkeiset ajat ovat pelkkää historiaa. Maailman talouden kasvu on ollut n. 3 % luokkaa v. 2008 kuopan jälkeen, mutta Suomi " pääsi " mukaan kasvuun hyvin varovaisesti rajusti velkaantumalla 120 miljardin euron edestä vasta v. 2017.

Suomi on menettänyt vientituloistaan suuren osan ainoana maana koko EU:n / EMU: n alueella, samalla kun muut EU- maat ovat kasvattaeet niitä 2008 jälkeen n 30 % arvosta.

Täytyy olla jotakin, jos etti etsisi vikaa muualta, kuin vientikilpailukyvyn suunnista.

Pohjoismaista hyvinvointia ei voida ylläpitää, ilman mittavia vaihtotaseen ylijäämiä. Suomenkin nykyinen hyvinvointi on 2000-luvun alkuvuosina rakennettu ja suunniteltu olosuhteissa, jollon vaihtotase oli 10 miljardia euroa ylijäämäinen ja sen jälkeen ylläpidetty väkipakoin velkaantumalla.

Nykyinen hallitus on tässä varmasti aavistuksen parempi, kuin mitä edelliset 3 olivat.

Raimo Sailas taisi ehkä vielä ymmärtää demareissa edes jotakin talouden perään poliittisella estradilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Maassa on ns. porvarihallitus, mutta silti julkisen sektorin menot (pl korkomenot) ovat kaiken aikaa kasvaneet (ks. EU Komissio/Ameco). Ja kasvavat 2019. Luulisi, että menot supistuvat korkeasuhdanteessa.
Opposition mukaan on tehty hurjia leikkauksia. Mitähän sitten tapahtuu, kun leikkaukset loppuvat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Niinpä, tämä rajuja leikkauksia tehnyt hallitus on lisännyt vuotuisia julkisia menoja n. 5 miljardia euroa leikkausten sijaan. Velkaakin on otettu n. 4 miljardia euroa vuosittain.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Talouskasvu heikentyi uudestaan EU-maissa ja 2012Q2-2013Q1 yli puolessa maista bkt-käyrät olivat negatiivisia. Vain 2014 vuoden voisi katsoa olleen Suomen osalta sysipaska. Sen jälkeen talous lähtikin takaisin kasvamaan sopivasti hallituksen vaihdon aikoihin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen talous on vasta nyt v. 2018 samalla tasolla kiintein hinnoin, mitä se oli v. 2008. Voimakkaalla n. 120 miljardin euron velkabuustauksellakaan ei saatu tämän ihmeempää aikaan.

Nyt oppositiossa uskotaan edelleen, että julkinen velkaantuminen ja veronkorotukset ( sama asia ) ovat edelleen se suurin kasvun avain.

Paljoa ei ole opittu.

Onneksi meillä on nyt edes hieman kasvua alla seuraavan taantuman tullen ehkä jo yllättävänkin pian.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #9

VV-valiokunta voisi ehkä käyda opintomatkalla Venezuelassa katsomassa, miten ekspansiivinen RAPO, FIPO, hintasäännöstely ja tukiaiset toimivat.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #9

Niin meinaat kokonaisvelkaa. Kahden edellisen hallituksen aikana julkissektorin velat kasvoivat sellaiset 65 miljardia, kaksinkertaisiksi. Samana aikana EU-alueen velat kasvoivat 5000 miljardia. Suomen velkaantumiskehitys seuraa kyllä melko tiiviisti ympäröivää maailmaa.
BKT:een suhteutettuna kaksi edellistä hallitusta ja nykyisen hallituksen luvut 2007Q2 -> 2015Q2 -> 2018Q2:
EU 59,9% -> 87,1% -> 81,0%
Suomi 35,8% -> 62,8% -> 59,5%

Siitä Eurostatin lukuihin.
https://goo.gl/AmQYjg

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #13

Tarkoitin Suomen julkisen ja yksityisten kotitalouksien velkojen yhteissumman kasvua n. 120 miljardin euron edestä v. 2007 -2017 välisenä aikana. Julkinen velka on kasvanut tuona aikana n. 75 miljardia euroa ja yksityinen velka n. 45 miljardia euroa.

Julkisomisteisten korporaatioiden, kuntayhtymien ja liikelaitosten velka on vielä edellisten lisäksi hämärän peitossa.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #15

Juu. Nollakorkojen aikana asuntojen hinnat ovat raketoineet ja sen myötä asuntolainat. Se minkälainen katastrofi siitä seuraa, niin sitä en uskalla edes arvailla.

Osataan sitä kuitenkin muuallakin ja kotitaloudet ovat velkaantuneet kyllä korviaan myöten.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #17

Siitä seuraa varmasti suuria ikävyyksiä, kun kotitaloudet vähentävät aikanaan kysyntäänsä seuraavassa taantumassa ja korkojen noustessa.

Asuntomarkkinoilla on käynnissä hiljainen murros. Liikepankit eivät juuri myönnä vakuusarvoa asunnoille, jotka sijaitsevat yli 50 km päässä kasvukeskuksista, jolla on omat surulliset seuraukset myyntiaikeissa oleville.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #18

Taas BKT:een suhteutettuna, mutta 2007-2017 kotitalouksien velat.
Suomi 50,0% -> 66,3% eli +16,3%
Ruotsi 64,8% -> 87,8% = +23,0%

Että juu. Osataan sitä muuallakin kuten sanoin...

https://goo.gl/h4TyiD

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #19

Kas kun Ruotsilla pyyhkii paremmin kuin meillä. Oletteko ajatelleet tähän selitystä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #20

Norjalla pyyhkii vielä Ruotsiakin paremmin. Suomi on pääomaköyhä maa yleiseen elintasoon nähden.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #27

Kun on pääomaköyhä, ei ole kasvua ja kun ei ole kasvua, ollaan pääomaköyhiä...ei näin.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

https://valtioneuvosto.fi/en/artikkeli/-/asset_pub...

Kuvitelkaa A.Rinne , LiAndersson , tms joka "paremmin" vientisektorin työpaikkoja Suomelle ulkomailla olisi luonut ..

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Eiköhän se riitä, että todetaan, että talous piristyi, koska Nokia –katastrofin vaikutus alkoi häipyä, euroalueen talous on alkoi vihdoinkin kasvaa (nollakorot, löysä finanssipolitiikka ja valuuttakurssit) ja näiden samojen muuttujien viivästetyt vaikutukset alkoivat vaikuttaa meilläkin."

Juuri näin! Tähän voisi vielä lisätä Suomen vientiteollisuuden rakenteen (sellua, lankkuja, öljytuotteita, investointituotteita) ja yritysjohtajien haluttomuuden investointeihin suurten osinkojen sijasta.

Kaiken kaikkiaan hallitusten toimilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä talouselämän menestymisessä. Hallituksen hehkuttaman kikynkin merkitys on vain seurausta siitä, että kilpailijamaissa tehtiin huomattavia palkankorotuksia. Kilpailukykyä ei muutenkaan pitäisi mitata vain yksikkötyökustannusten perusteella, sillä teollisuudessa ne ovat vain noin 30%. Paljon tärkeämpää olisi katsoa tuotepalettia.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Hallitus toteutti ETLAn suosittelemia toimia. Liekö sitten sattumaa vai ei, että ETLA sai lasketuksi kuinka heidän suosituksensa johdattivat työllisyyden kasvuun.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001861721....

Se mikä kanssa noissa laskelmissa ihmetytti, niin puolet johtui hallituksesta riippumattomista keinoista ja puolet hallituksen toimista... Rakenneuudistukset alkoivat 2016 alussa ja kiky 2017 alussa. Silti työllisyys lähti kasvamaan vasta 2017Q4:n aikaan. Kumman myöhään toimien vaikutukset alkoivat, jos se niistä olisi ollut kiinni.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kilpailukyvyn mittareita on varmaan kymmenkunta. Niiden raportointi tuntuu olevan kovin selektiivistä; valitaan se, joka parhaiten sopii omaan agendaan. Hallituksella olisi ollut 1000 dollarin paikka uudistaa työttömyyskorvausjärjestelmä, mutta itse järjestelmälle ei tehty mitään. Nyt nekin uudistukset siirtyvät seuraavaan lamaan. Jos ja kun KIKY jää ainoaksi aikaansaannokseksi, voi vain sanoa, että "harvinaisen paljon melua tyhjästä".

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Rakenneuudistukset alkoivat 2016 alusta Kelan etuuksien leikkauksilla ja kiky tuli voimaan 2017 alussa. Kuitenkin työllisyys lähti kasvuun perusuralta vasta 2017 loppupuolella. Kumman myöhään nuo vaikutukset alkoivat vaikuttaa. Kuvaajassa EU:n työllisyys on supistettu, jotta se olisi vastannut 2015Q2:n kohdalla Suomea.

https://i.imgur.com/NpKdIQb.jpg

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava näkökulma tärkeään politiikkaa ja taloutta yhdistävään aiheeseen taloustieteen professorilta, kiitos siitä.

Nyt kun Suomen talous on kehittynyt pari vuotta hyvin, töitä on ja eurokriisikin ollut jo pitkään hallinnassa (Italian populistihallitus virittelee tosin uutta), ovat täkäläisten populistien ja jonkun akateemisen talousviisaankin ajatukset rahaliitosta eroamiseksi kadonneet julkisuudesta. Kiitos euron, olemme eläneet pitkään vakaassa valuuttaympäristössä olemattomine korkoineen.

Eikö tätä Suomen 1990-luvun lopussa tekemää onnistunutta valuuttavalintaa pitäisi nyt juhlia, miten asiaa arvioi professori?

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Pitäisikö kiittää EKP:n taikaseinää, jolla valtioiden velat muuttuvat saataviksi?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Rahan painaminen on ollut finanssikriisin seurausten hoitotoimenpiteenä pop eri puolilla maailmaa, ja velaksi eläminen. Eurooppaa rankempaa velaksi elämistä harrastaa Yhdysvallat suomalaistenkin populistien rakastaman Donald Trumpin johdolla. Hän onnistuu tuottamaan viiden prosentin budjettialijäämän sikäläisessä huippusuhdanteessa.

Kauppalehden eilisestä pääkirjoituksesta: "Talouskasvua pitävät yllä Trumpin veronkevennykset... Veronkevennykset jättävät jälkensä myös julkiseen talouteen, joka on pahasti rempallaan. IMF ennustaa Yhdysvaltojen budjettivajeen revähtävän viiteen prosenttiin ensi vuonna. Samalla velka nousee reippaasti yli sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta".

Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/trumpin-toraytt...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #16

EKP lähti vain finanssikriisin jälkeen täysin päättömälle tielle koronostoin ja rahamarkkinoiden kiristyksin, kunnes valopäät liki kolmen vuoden hölmöläistaipaleen jälkeen ottivat keskuspankin elvytystoimet osaksi työkalupakkiinsa.

Ei olut menestystarina ei, eikä ole jatkossakaan, mikäli Saksan ylivoimaisuutta viennin taholla ei koko EU: n hyväksi lasketa.

Britannia on hoksannut käytännön laadun ja Italiasta tulemme kuulemaan vielä yli 2 biljoonan velkaponzein jatkossakin yllättäviä uutisia. Taitavat olla suunnitelmissaan painaa " omia" euroja.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tuota pitäisi arvioida pitkällä tähtäimellä. Euron ongelmat eivät ole mihinkään poistuneet.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

On kyllä hieman kyseenalaista, kuinka onnistunut tuo euroon siirtyminen todellisuudessa oli. Ruotsi ei siirtynyt euroon, ja sillä on mennyt viimeiset 10 vuotta selvästi Suomea paremmin. Lamoista irti pääsemiseksi Suomi on perinteisesti joutunut käyttämään "D-vitamiihia". Tuo mahdollisuus hävisi euron myötä ja tilalle saatiin iso tukku valuuttaunioniin liittyviä ongelmia ja riskejä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minusta toi D-vitamiini on jotenkin epäonnistunut termi. Kiinteä kurssi 1945-1992 ei toiminut. Mutta jos työmarkkinat toimivat niinkuin ne toimivat siihen aikaan, ei mikään valuuttakurssijärjestelmä olisi toiminut hyvin. Jos Suomi olisi sitonut markan kiinni mihin tahansa valuuttaan vaikkapa 1970, sille olisi tapahtunut täsmälleen samoin Argentiinalle 2001.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vierastan hieman ajatusta, että rahaliitto olisi (ollut) jokin "oikotie onneen". Tosiasia kuitenkin on, että ne maat, jotka osaavat hoitaa säädyllisesti talouttaan, pärjäävät missä järjestelmässä tahansa. Sen sijaan maat, jotka eivat osaa, eivät pärjää missään järjestelmässä, ja ehkä vielä huonoiten rahaliitossa.
Entä Suomi? Ehkä 1990 -alun katumusharjoitusten jälkeen olisimme kyennet hoitamaan rahapoltiikkaa "omin voimin" Ruotsin tapaan, eikä se mihinkään katastrofiin olisi johtanut. Olin Jukka Rekkarisen professorityöryhmässä hieman kahden vaiheilla loppusuosituksen suhteen, koska mielestäni Suomi ei (1997/1998) ollut vielä "valmis" rahaliittoon. Mutta loppujen lopuksi kirjoitin nimeni listaan, kun ajattelin, että rahaliitto on kuitenkin pitkässä juoksussa väistämätön vaihe Euroopan integraatiossa, jolloin ainoaksi ongelmaksi tulee kysymys "koska?".
Mutta eihän tämä niin helppoa ole ollut. Kyllä etenkin Espanjan pankkikriisi pani rahaliiton aikamoisen kuilun reunalle. Ja tuskin se jää viimeiseksi koetinkiveksi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ei Suomen talous ole tällä vuosikymmenellä tosiaan ole yhtä onnea ja auvoa ollut. Mielestäni jotkut ovat hakeneet kuitenkin syyllistä vähän väärästä suunnasta, kun ovat euroa osoitelleet. Kelluvaa kansallista valuuttaa on joillain taipumus pitää kaiken lähtökohtana taloudessa, vaikka itse talouden dynamiikan kannalta sillä ei niin hirveästi ole tekemistä. Suomen elinkeinoelämän puolella ei kukaan näkyvä hahmo ole rahaliitosta eroamista esittänyt, vaan ajatusta ovat levittäneet lähinnä politiikan populistit.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Siitä olen sama mieltä, että on tyhmä väittää, että talouspoltiikan ongelmat on helppo ratkaista vain muuttamalla valuuttakurssijärjestelmää (varsinkin jos "lauseen" todistus on tyyliin: katso Ruotsia).

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #26

Ei kai kukaan tuollaista ole väittänyt, mutta kyllähän valuuttakurssipolitiikalla on huomattava vaikutus. Suomessa talous alkoi hengittää vasta kun 90-luvulla tehtiin peräkkäin kaksi suhteellisen isoa devalvaatiota (toinen markan kellumaan päästämisen kautta). "Vahvan markan politiikan" jääräpäinen jatkaminen toivottomassa tilanteessa ehti kuitenkin sitä ennen vetää talouden aika syvälle kuiluun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #25

Ruotsin kruunun valuuttakurssit ovat seuranneet Tanskan tavoin melko tarkasti eurokursseja jo yli vuosikymmenen ajan, joten euroon siirtyminen Suomen talousongelmien selityksenä on täysin höpöstä.

Suomi on ainoa maa Euroopassa, jonka vienti on sakannut - ja pahasti. Nokia selittää vain murto-osin probleeman syntyjä syviä.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #29

Nokia selittää sellaisen viidesosan viennistä. Niin ja vienti on sakannut 10 vuoden aikana enemmän ainakin Kreikassa ja Italiassa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #30

Kreikan ja Italian viennit eivät ole sakanneet lainkaan.

Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt, kuten EU- maissa yleensä, olisi se nyt liki 30 miljardia euroa korkeammalla tasolla.

Surku, nyt maksamme hintaa aiemmista virheistä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Dollarin kurssin merkitys Suomen kansantaloudelle korostuu lähinnä metsäteollisuuden kohdalla, jossa paperi ja sellu pikälti hinnoitellaan dollareissa. Mutta siinäkin tapauksessa se tietää hupenevia euromääräisiä kassavirtoja, vaikka tonnimääräinen menekki petraisikin.

Muussa kaupankäynnissä dollari ei enää ole kovin merkittävä. Suurin osa kaupasta käydään euro- ja EU-alueella eikä dollari edes Kiinan tai Japanin kohdallkaaan ole aina se ainoa valuutta.

Vaakakupissa toisella puolella on siten öljy, joka hinnoitellaan dollareissa, joten alhainen dollarikurssi suosii sillä puolella Suomea, joka on täysin öljyn tuonnista riippuvainen. Norjalaiset puolestaan sitä kiroavat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Millä valuutalla hyvänsä mitaten Suomen vienti on kokenut suurimman monttunsa ikinä, jota on naiivia selitellä valuuttojen arvostusten muutoksilla.

Kuikalle haaste, etsi vertailukohta ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän vuonna 1991 ollut tilanne vienninkin kannalta vielä hälyttävämpi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Europrojekti asettuu uuteen valoon kun Italian kriisi harjoittaa euron. Ei eurosta ulkona oleminen kaikkia ongelmiamme olisi ratkaissut mutta monissa asioissa olisi ollut helpompaa toimia. Suomi ei tosiaankaan ollut eikä ole valmis euroon. Euro on teoreettisesti ehkä hyvä mutta ei toimi reaalimaailmassa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Useimmat maat ovat rahaliiton jäseninä olleet tyytyväisiä euroon. Suomen ongelmana on ollut, ettei täällä ole ymmärretty lainkaan, mitä vaatimuksia jäsennyys toi mukanaan. Vanhasen I hallituksen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen 2007 lanseerama " Sari Sairaanhoitaja " paketti päästi pullon hengen irti ja pahalla aikaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana julkiset menot ovat kasvaneet eniten koko rahaliiton alueella ( n. 40 % ) ja vaihtotaseen plussa painunut yli 10 miljardista nykyiselle miinukselle - ainoana maana koko Euroopassa ja täysin viennistä riippuvaisena maana.

Seuraava taantuma on opetusten äiti myös nykyoppositiolle.

SDP:lla oli taas eilen varoja kaiken maailman menolisäyksiin ja puolueen vaalilupaukset maksetaan sillä rahalla, joka sataa taivaasta...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juuri tuota tarkoitin. Ei noissa oloissa euroon kannata liittyä. Päättäjät olivat tämän suhteen sinisilmäisiä, jonka moni on jo tunnustanutkin. Historiallisista syistä Suomessa on liian vahvoja voimia, joiden vuoksi järkevä sopiminen ei onnistu. Vastakkainasetteluista ei ole päästy eroon. Luottamusta pelureiden välillä ei ole tarpeeksi. Tämän huomaa nyt viimeksi katsottaessa Sipilän hallituksen toimintaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ellei Italia kaada jo venettä, niin sitten todnäk seuraava taantuma tekee sen.

Taantumaan mennään nollakoroilla ja EKP:n eväät alkavat käydä vähiin: mahdolliset uudet elvytystoimet eivät purekaan enään entiseen malliin.

Itsenäisten valtioiden rahaliitot eivät ole koskaan toimineet, eikä sellainen toimi nytkään.

Teoriassa, mikäli "kaikki leikkisivät kiltisti", se voisi toimia, mutta on naivia olettaa, että esim. aina fiskaalisesti retuperällä olleet Kreikka ja Italia alkaisivat yht'äkkiä toimia niin.

Euron näennäinen menestys onkin perustunut vain jatkuvan velkaantumisen luomaan harhaan, mikä siis paljastunee seuraavassa taantumassa.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Se miksi Suomikin kuitenkin pääsi jollain tavalla mukaan kasvuun selittyy ainakin puoliksi euron ja dollarin kurssikehityksestä. Sehän näkyy selvästi kuvasta. USA ja Kiina osaavat pitää puolensa tässä. Suomikin olisi selvinnyt yhtä hyvin kuin Ruotsi jos olisi pysynyt irti eurosta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Taas kerran. Ruotsin kruunu on seurannut euron kurssia eurohistorian ajan melko tarkasti, vaikka maa viisaasti pidättäytyikin rahaliitosta. Euromaista ongelmallisissa Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa ongelmat olivat jo ennen rahaliittoa sisäänrakennettuja kovien velkaantumisien ja huonojen hallinnoiden takia.

Rahaliiton maista Suomi on ainoa surkea esimerkki, jossa huippuhyvässä iskussa ollut talous tyrittiin vain muutamassa vuodessa apatian ja rajun velkaantumisen tielle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On kieltämättä omituista, että Suomen tilannetta tarkastellaan vain valuuttakurssin näkökulmasta. Eikö verotuksella, julkisen sektorin koolla, Hakaniemellä, politiikan uskottavuudella ja ennustettavuudella, ym. ole todellakaan mitään väliä!

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #46

Ei vain valuuttakursilla. Kiinteää kurssia tuskin kukaan enää ajaa. Kelluva valuutta on eri asia. Kaikki muu taloustoiminta on tietysti oltava kunnossa. Ruotsi onnistui oman kruununsa kanssa hyvin. Vain muutaman prosentin avulla se vei sahatavaran kilpailussa kauppoja. Tekee juuri nyt samaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #46

Tokko kukaan pelkkää valuuttaa ajattelee. Suomen julkista taloutta rasittaa suuri hoidettavien ikääntyneiden ja työttömien määrä. Hallitukset ovat kroonisella kyvyttömyydellään antaneet maahan kasvaa suuren "rakennetyöttömyyden" eli työttöminä (tai jo sitä ennen) terveytensä menettäneiden määrän. Sotepuoli ei ole hoitanut, tähän yksi lääkäri viittasi. On saamattomuudella rakennettu hitaasti hoidettava ongelma. En ole toiveikas, että hoitaisivat. Eiväthän hallitukset yleensäkään ymmärrä kuin vaihtaa rahahanaa altaasta toiseen, eikä pelkästään sellaisella ongelmia ratkota.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Ruotsin kruunu on seurannut euron kurssia eurohistorian ajan melko tarkasti"

Ei ole. Vaihteluväli 10 vuoden aikana 8,2-11,6. Kymmeniä prosentteja siis.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Yhtään sen kummemmin väheksymättä teitä taloustieteilijöitä haluaisin kuitenkin tuoda oman näkemykseni asiaan. Ja se on pienyrittäjän ruohonjuuritason näkemys.

kaikkein tärkein asia työllisyyteen ja talouden kasvuun on mielestäni usko. Usko siihen että tämä kannattaa. Yrittäjien usko siihen että kannattaa investoida. oli se sitten työvoimaa tai tuotantoa. Kun nykyinen hallitus astui valtaan alkoi ainakin minulla hieman usko elpyä. Ehkä sittenkin kannattaisi investoida. Tekemisen meininki oli hyvä. Talouskin alkoi elpyä ja juuri sen takia että yrittäjät alkoivat taas investoida. Tuli hieman normien poistoa ja tiettyjä asiaota helpotettin. Mutta se on vain väliaikaista kun taas on uudet vaalit. Ja näyttää siltä että demarit muodostaa hallituksen. Kaikki se mitä edellinen hallitus sai aikaan lisätäkseen yrittäjien uskoa tulevaisuuteen saatetaan vettä pöntöstä alas.

Nyt vihdoin ja viimein olisi taas mahdollista investoida mutta en oikein uskalla. Jos SDP on hallitusvastuussa ja siellä on vihreät ja vasemmistoliitto, niin hiipii pelko puseroon. Mitä helkkarin idioottimaisuuksia nämä taas saavat aikaan? Menikö nykyisen hallituksen työ hukkaan? Itsellekin kaikki olisi valmista mutta enpä sittenkään vielä investoi.Katson vaalit ensin ja mikä on tuleva hallituspohja. Saattaapa olla että investoinkin yrityksen sijaan itseeni ja peheeseeni. Ja senkin ulkomailla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kun vaalit lähenevät, rahan jakajia tulee koko ajan lisää.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Juuri niin. Sittenpä pidetäänkin vielä taas investoinnit jäissä ja katsotaan miltä hallituspohja näyttää. Mutta edelleen tärkein asia investointihalukkuuteen on se usko tulevaisuuteen. Ja nyt juuri se usko ei ole korkealla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset