meeviren

72 %

  • Työllisyysasteet Suomi vs. Euroalue 15-64 v. (kausitasoitettu)
    Työllisyysasteet Suomi vs. Euroalue 15-64 v. (kausitasoitettu)
  • Työllisyysasteet Suomi vs. Euroalue 15-74 v. (kausitasoitettu)
    Työllisyysasteet Suomi vs. Euroalue 15-74 v. (kausitasoitettu)
  • Työllisyysasteet Suomi vs. Unkari
    Työllisyysasteet Suomi vs. Unkari
  • BKT Suomi vs. Euroalue (indeksi 1999=100)
    BKT Suomi vs. Euroalue (indeksi 1999=100)
  • Valtiokonttorin kuukausikatsaus, marraskuu 2018
    Valtiokonttorin kuukausikatsaus, marraskuu 2018

Jos kukaan ei ole sattunut kuulemaan, niin kerrotaan nyt (pääministeri Sipilän suulla) ”hieno joulu-uutinen; hallituksen työllisyystavoite 72 prosenttia on nyt saavutettu”. Mitä meidän pitäisi tästä ajatella? Temppuja numeroilla, vai onko sittenkin niin, että hallitus on kerrankin onnistunut?

Ennen kuin yritämme vastata tähän tulenarkaan kysymykseen, sopii hetki tuumata, missä mielessä työllisyystavoite on oikeasti osoitus talouspolitiikan onnistumisesta. Onko niin, että ideaalimaailmassa työllisyysasteen pitäisi olla 100 %.

100 prosentin työllisyystavoitteeseen päästäisiin, kun koulutus rajoittuisi peruskouluun, ei olisi asevelvollisuusarmeijaa, ei lapsia, ei sairauksia eikä eläkkeelle mentäisi ennen kuin tilastojen mukaiset vuodet ovat täynnä. Ehkä lapsista voitaisiin tinkiä siirtymällä neuvostomalliseen lastenhoitoon: lapset kiidätettäisiin heti synnytyksen jälkeen valtion lastentarhoihin. Samalla tavalla pitäisi hoitaa sairaat ja työkyvyttömät: kaikki vain laitoksiin. Saataisiin huimasti lisää työpaikkoja ja työllisyysaste hipoisi uusia ennätyksiä. Sääli vaan, että tällaisessa ”tuotantolaitostaloudessa” valtion menot kasvaisivat helposti enemmän kuin tulot ja julkisen talouden ”kestävyydelle” pitäisi sanoa hellät jäähyväiset.   

Ehkä sitenkin pitäisi työllisyyslukujen sijaan tarkastella indikaattoreita, jotka kertoisivat ihmisten hyvinvoinnista ja kulloisenkin politiikan pitkän aikavälin vaikutusten oikeellisuudesta.  Kuten jo edellä todettiin, korkea työllisyysaste on ainakin näennäisesti ristiriidassa lasten lukumäärän ja koulutuksen keston kanssa. Luulisi, että talouspolitiikan tavoitteena numero yksi on kansalaisten hyvinvoinnin, eikä jonkin työllisyysindikaattorin, maksimoiminen.

Mutta palataan kysymykseen, onko 72 % hallituksen aikaansaannosta vai vain ”moukan tuuria”. Jälkimmäiselle tarinalle antaa ainakin jonkinlaista tukea se, että työllisyysasteet ovat nousseet kaikkialla Euroopassa, useammissa maissa jopa enemmän kuin Suomessa. Kuten oheisista kuvista ilmenee, olennainen ero on siinä, että Suomi on tullut pahasti jälkijunassa. Siinä missä muissa euromaissa käänne tapahtui jo 2011/2012, meillä kasvun imuun päästiin vasta 2016/2017. Erityisen selvästi tämä ilmenee tarkasteltaessa ikäryhmiä 15-74 –vuotiaat, joka varmaan jatkossa on tyypillinen aikamääre. Kehitys euroalueen ulkopuolella on ollut jopa nopeampaa kuin euroalueella (otetaan esimerkiksi vaikka sukulaisemme Unkari). Ehkä meidän ei pitäisi niinkään paljon ihmetellä viime vuosien kohtuullista talouskasvua (kuvio 4), kuin vuoden 2007 jälkeistä surkeaa kehitystä. Toki sitä voi selittää Nokian alamäellä, mutta on hieman halpahintaista kuitata koko kehityskulku yhden yhtiön vaikeuksilla. Merkillistä, että aihepiiristä ei vieläkään ole tehty perusteellista selvitystä/tutkimusta, vaikka mitä ihmeellisimpiin tutkimusprojekteihin käytetään miljoonakaupalla rahaa.

Tulevien vuosien talouskehityksen kannalta 72 % ei paljon merkitse, olennaisempaa on se, miten julkisen sektorin tasapaino kyetään saavuttamaan ja takaamaan edes siedettävä talouskasvu tulevina vuosina. Hallituksella on ollut hieman epäilyttävä tapa raportoida julkisen talouden tunnusluvuista esimerkiksi puhumalla valtion velan supistumisesta. Tosiasia kuitenkin on, että tämäkin hallitus on korkeasuhdanteesta huolimatta edelleen velkaantunut ja näillä näkymin velkaantuu viimeiseen päivään asti. Kuten oheisesta valtiokonttorin viimeisimmästä kuukausikatsauksesta ilmenee, valtion rahoitustilanteen ns. paraneminen johtuu pääasiassa omaisuuden myyntituloista ja velkojen takaisinmaksuista (noin kahden miljardin edestä). Valtion nettovelkaan nämä operaatiot eivät tietenkään vaikuta mitenkään. Hieman epäilyttää se, että nyt vaalien lähestyessä poliittisen paineet johtavat yrityksiin koristella näyteikkunoita myymällä kaikki irtisaatava valtion omaisuus (pahimmassa tapauksessa) hinnalla millä hyvänsä. Ehkä pitäisi kieltää Tilastokeskusta ja Valtiokonttoria julkaisemasta mitään talouslukuja kuutta kuukautta ennen vaaleja.

Normaalisti korkeasuhdanteessa valtion menojen olettaisi supistuvan, koska tulonsiirtojen pitäisi parantuneet työllisyystilanteen ansiosta pienentyä. Valtiokonttorin luvuista tällaista supistumista ei kuitenkaan löydy (yhtä vähän kuin niistä löytyy näyttöä hallituksen tekemistä ”hirveistä” leikkauksista). Hienoinen supistuminen johtuu yksinkertaisesti vain korkojen laskusta. Ihmetellä pitää, miten julkisen sektorin rahoitustasapaino voidaan saavuttaa, jos kokonaistuotannon kasvu lähivuosina noudattaa uudelleen vuosien 2012-2015 kaavaa. Mahdotontako? En menisi sanomaan. Miten mahdolliseen uuteen lamaan on varauduttu? Tietääkö kukaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kirjoitus osoittaa ymmärtävälle lukijalle, miten vähällä (talous-)järjellä maata johdetaan. Varmaankin pääministeri kuittaa tämänkin tiedon "kaiken maailman dosenttien" osastolta tulleeksi.

Antti Harkila

Tarkoittanet vähäjärkisiä äänestäjiä? Hehän valinnat tekevät!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä pääministerillä ja hallituksella on vastuu tekemisistään. Äänestäjiä johdettiin harhaan katteettomilla lupauksilla, kutenn tavallista.

Äänestäjät olivat hyyväuskoisia ja osin tietämättömiäkin. Hallitus saa viimeisimmän asiantuntijatiedon tuekseen, mutta eipä ole juurikaan kelvannut.

Ninni Saarinen Vastaus kommenttiin #18

Mielestäni jo hallitusohjelmassa näkyy VVM:n virkamiesten kädenjälki ja monet hallituksen toimenpiteistä talouden suhteen on mitä ilmeisimmin samasta puljusta lähtöisin. Eikö VVM:stä sitten löydy järkeä? Erkki leuka Virtanen antoi eläkkeelle jäädessään haastattelun, missä väitti VVM:ä maan suurimmaksi tutkimuslaitokseksi, missä on maan parhaimmat asiantuntijat ja kattavin ja ajantasaisin data. Mutta järki puuttuu, Pekan kannattaisi hakea VVM:n virkamieheksi, niillä on kovat liksat. Varmasti pääset kun annat järkesi loistaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #46

Hups, nyt rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto (ymmärtää toisiaan).

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Hallitus onnistui tavoitteessaan.

Hallitus ei sen sijaan ole vastannut, että miltä on tuntunut työllistää pääosin työvoiman ulkopuolelta.

https://twitter.com/LVI_tone/status/10779234089086...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tavallisia kansalaisia on lapsellisen helppo sumuttaa. Hallitus on aiemmin ilmoittanut esim., että ulkomainen velanotto vähenee. Moni on ymmärtänyt tämän niin, että ulkomaisen velan määrä supistuu. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan on tarkoitettu sitä, että uutta velkaa otetaan vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Työllisyysasteen mittaamiseen liittyy hirveän monta yksityiskohtaa, jotka helposti unohtuvat keskustelussa. Työllisyysastehan on nimensa mukaisesti osamäärä, joka suuruus riippuu sekä osoittajasta että nimittäjästä. Siten esimerkiksi muutokset väestön ikäprofiileissa vaikuttavat lopputulokseeen. Työvoimatutkimuksen (josta tiedot saadaan) luvut perustuvat suhteellisen pieneen (kyselytutkimuksen) otokseen; kyselyn vastausprosentti on ollut jo pitkään laskussa ja se(kin) tuottaa oman virhemahdollisuutensa tuloksiin. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin...

Antti Harkila

Sääli että monet lukijat eivät tiedä mitä osoittaja ja nimittäjä tarkoittavat!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #31

Nykyään asia ei tunnu olevan selvä edes yliopisto-opiskelijoille. Ihmettelen, mitä matematiikka-oppiainessa nykyään opetetaan. Katselin juuri yhden laudatur-tasoisen kurssin laskutehtävän vastauksia Esimerkiksi opiskelija X:n (nimi muutettu) mielestä neliöjuuri 900=450. Neliöjuuri 100=50. 50*450=225 jne. Mahdollisesti matkalla valtiovarainministeriöön.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan on tarkoitettu sitä, että uutta velkaa otetaan vähemmän kuin edellisenä vuonna."

Ilmeisesti sinulla itselläsi ei ole aivan täsmällistä kuvaa asiasta.

Uutta velkaa toki otetaan edelleen enkä usko, että monikaan asian laitaa siltä osin toiseksi on kuvitellut. Mutta entistä velkaa maksetaan tänä vuonna enemmän pois kuin uutta otetaan, joten valtion kokonaisvelka pienenee vuonna 2018.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Valtion velkaoperaatiot ja kassanhallinta noudattavat omaa logiikkaansa. Enemmän kuin niitä kannattaa seurata valtion talouden alijäämän kehittymnistä. Niin kauan kuin valtion talous (poislukien kaikki finanssiopraatiot) on alijäämäinen, valtio velkaantuu "oikeasti".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Alijäämä on alentunut ja parisen vuotta. Oheisen graafin mukaan se lähenee nollaa ja siinä on mukana myös velanhoitokustannukset lyhennyksineen:

https://findikaattori.fi/fi/44

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #20

Kuvan piirtäjällä on selvästi "silmää": piirtää nyt velka ja alijäämä samaan kuvaan samalla akselille.... Voi voi.
Julkisyhteisöjen alijäämä on eri asia kuin valtion talouden alijäämä: Ohessa 2017 luvut miljoonissa euroissa:
Julkisyhteisöt -1 542
Valtionhallinto -3 957
Paikallishallinto -299
Sosiaaliturvarahastot 2 714
Valtio talouden alijäämä oli 4 miljardia, mutta eläkerahastojen kasvu oli siksi suurta, että koko sektorin alijäämä jäi 1.5 miljardiin. 4 miljardin alijäämä korkeasuhdanteen huippuvuonna 2017 ei kyllä ole kovin kummoinen suoritus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Niin, olisiko siis opintotuesta, peruskoulujen lounaista, vanhustenhoidosta vai kenties kirjastotoimesta ollut syytä leikata enemmän? Pointti on juuri siinä, että samat ihmiset, jotka parkuvat leikkauksista kritisoivat velkaantumista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #42

Lapset eivät valita, mutta Suomen kovin vanhaksi kypsynyt eläkeläispiiri kyllä osaa jurnuttamisen taidon ja vaatimukset nuoremmilta kustannetuin velkaantmalla.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Onko Unkarin käyrässä mukana 600000 maan ulkopuolella ympäri Eurooppaa työllistynyttä? Tekee 10% työikäisväestöstä ja trendi on kiihtymään päin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Nousu näyttää johtuvan siitä, että yli 50 v. ovat työllistyneet huomattavasti aiempaa paremmin.
ks. http://www.ksh.hu/docs/eng/xstadat/xstadat_infra/e...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sopiiko kysyä mitkä olisivat keskeisimmät muutokset Sipilän kauden politiikkaan jos itse olisit saanut päättää?

Toki varmaan tuolla 3 miljardin verotulojen kasvulla (joka tosin ei tullut yllätyksenä) oli myös jotain vaikutusta velkaantumiseen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Noususuhdanteen olisi pitänyt mahdollistaa valtion menojen tason palauttaminen järkevämmälle tasolle. Mutta mitään olennaisia muutoksia ei tehty: työttömyyskorvausjärjestelmää ei muutettu (yhdenmukaistettu), asumistukimenojen kasvua hillitty, jne...Rahaa on sen sijaan palanut suutariksi jääväksi SOTE- & maakuntauudistuksen valmistelussa, maahanmuutossa..... Jotenkin kaipaisin vanhan ajan finassikonservatismia ala' Väinö Tanner.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

On puhuttu jotta Suomalaisten varallisuus on asunnoissa . Jos asumistukiin kosketaan ja kun valtava määrä "sijoittajista" on vivuttanut tappiin sijoitus asuntojensa lainan .

Ja jo nyt näyttää siltä jotta on rakennettu liikaa asuntoja tässä buumis eripuolil Suomea . Lähteekö domino liikkeelle ..?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Aunio

Eipä taida lähteä. Vuokralaisia kyllä kasvukeskuksissa riittää. Ylimarkkinatilanteessa ensisijaisesti vaikutus näkyy sijoitusasuntojen vuokratason laskuna. Siitä seuraa pääomatulon lasku ja matalampi vero !

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #11

Mielipuolinen määrä vuokralaisista ei pysty omilla palkkatyö tuloillaan maksaa vuokriaan vaikka vuokrat laskis . Sijoittajien omistamia ikiliikkuja lypsykoneita jotka veronmaksajia lypsää on liikaa siinä vaiheessa . Kun lypsettävä ei suostu lypsettäväksi enään .

Tallinnan tunneliinkin kun valtio menee sekaantuu . Niin tunnelis ei ole mitään taloudellista järkee . Mutta käy niinkuin metro tunnelil tai olkiluodol tai tuulitariffil jne ei voida keskeyttää kun aloitettu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #13

Kai olennaisin asuntohintoihin vaikuttava tekijä on sittenkin pitkän aikavälin tulo-odotukset. Jos ja kun ihmiset oivaltavat, että reaalitulot kasvavat tulevina vuosikymmeninä korkeintaan yhden prosentin luokkaa, halukkuus velkaantua (ja kasvattaa asunohintakuplaa) kummasti laantuu.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #21

Näkökulmaa ..

Nyt kun Uudellemaalle on uusia kerrostaloi sijoittajat ostanut . Ja saattaa olla jotta koko kerrostalon vuokrat asumistukina jne lypsetään veronmaksajilta . Ja suurinosa ympäril olevista kerrostalois sama meininki .Sitten kun on höpötetty jotta rikkaita omistus asujia ja köyhiä pitäis sekoitella asuu samoil huudeil. .

Sitten kun töissä käyviä pitää verottaa ankarammin jotta esim se asumistukiin perustuva lypsykone kehräis . Elinkustannukset nousee ja kaikki maksut. Eläkeikä nostetaan ehkä 75 vuoteen jne.

Ostovoima alkaa hyytyä duunareil , parasta olisi jotta ne ei tajuis sitä ..pysyisivät vaan "onnellisina" :)

Ekp seteli mylly jauhaa seteleitä lisää kreikkaan ja kohta Italiaankin . Palkat pysyy Suomes kuiteskin samoina .

Mää esim veikkaan jotta hyvin koulutetut sinkuksi jääneet miehet enenemissä määrin häipyy Suomesta maihin joissa esim verotus yms on kevyempää .

Risto Salonen

Väinö Tanner oli harvinainen demariksi, koska kannatti matalampaa verotusta ja valtion menojen alentamista. Lisäksi hän vieroksui ay-liikkeen valtaa. Ihan järkevä demariksi. Ei oo Rinteestä Tanneriksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niinpä niin. Ehkä kuvaava "ajan hengelle" oli se, että jopa punakaartin (kansanvaltuuskunnan) "valtiovarainministeri" Julo Kohonen oli kauhuissaan kaartin holtittomasta rahojen käytöstä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos Suomi on aiempien hallitusten aikana ollut jälkijunassa eikä ole päässyt mukaan kansainväliseen imuun mm. työllisyysastetta tarkastellen, niin eikös se kuitenkin ole Sipilän hallitukselle sulka hattuun, että kyseisen hallituksen aikana moinen jälkijättöisyys saatiin poistetuksi?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Onko tilastointitapa muuttunut tämän hallituskauden aikana vrt. edelliset? Ei ole tietääkseni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun seuraava hallitus on valittu laskusuhdanteeseen sukellettaessa, niin kohta sen jälkeen kansan syvät rivit muistelevat haikeasti vanhoja hyviä aikoja, kun "meillä vielä oli Sipilä!"

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

#14 Ei ole... mutta ns. epätyypillisten työsuhteiden merkitys on kaiken aikaa kasvanut, ja sillä on jokin merkitys.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuossa lienee eräs merkittävä selitys.
Pätkätyöt, harjoittelu, tilapäiset työsuhteet jne. Ne ovat toki työtä kaikki, mutta luonteeltaan aivan toisenlaisia kuin pitempiaikaiset ja vakinaiset työsuhteet.

Kun työttömyysaikanani arvostelin n. tunnin mittaisen konsertin ja kirjoitin siitä kritiikin samana iltana tai seuraavana päivänä, olin "työssä" vain yhden päivän, vaikka todellisuudessa tein keikkaa varten ennalta ns. kotitöitä po. aiheen eli teoksien ja niiden taustojen parissa.
Mittarit eivät siis ole kovin vertailukelpoisia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #49

Ainahan niitä mittausongelmia on, mutta varsinaiseksi ongelmaksi ne tulevat, kun tilastoista/mittareista tulee "tavoitteellisia"

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Muistelisin haikeasti hallitusta, joka ei ottaisi "pisteitä" muitten tekemisistä. Mutta kupletin juoni on aina sama. Kun maailmalla on lama (heikko suhdannekehitys), hallitus (ja sen takan olevat puolueet) sanovat, "emme voineet kansainväliselle lamalle mitään". Mutta kun on korkeasudanne, sanotaan "ME teimme sen, ME nostimme Suomen lamasta".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on politiikan syvä olemus. Itseä pitää markkinoida vaaleissa. Onhan se iljettävää, mutta onko sille vaihtoehtoja?

Toki tuollainen rehellisyys vetoaisi joihinkin ja samalla veisi aseita pois oppositiolta, mutta riittäisikö se?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Meinaatko, että jos Sipilä ja Orpo puhuisivat tyyliin: "Ei tämä nyt suurimmaksi osaksi meidän ansiota ole ollut, mutta emme me kehitystä estäneetkään ole."

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Ylipäätään vähemmän itsensä kehumista. Passiivissa puhuminen on myös hyvä tapa esittää nöyrää :)

"Hallitus teki parhaansa ja nyt näyttää siltä että Suomi on viimeinen onnistunut pääsemään mukaan Euroopan kasvuun. Uskomme että harjoitettu politiikka oli osaltaan auttamassa tässä".

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #24

Harvoin hallitus kertoo, että

"velkaantumisemme äänestäjien kustannuksella johtuu siitä, että tarjoamme mm. ylisuureksi paisuneen julkisen sektorin kautta palveluja, joihin meillä ei ole varaa, eikä aina edes tarvetta",

"asiat eivät ole sujuneet haluamallamme tavalla, eli kyse ei olekaan 'menestystarinasta', koska teimme äänestäjien kustannuksella huonon päätöksen liittyä valuuttaunioniin" tai että

"Schengen-ongelma on seurausta siitä, että huolimatta kehuistamme mm. Frontex ei toimi, ei myöskään Schengen-rajojen valvonta, emmekä me itsekään noudata yhteisesti sovittuja sopimuksia" ja kaiken lisäksi

"lykättyämme Kreikan lainan lyhennyksiä 2070-luvulle, emme koskaan tule samaan takaisin ongelmaan sijoitettuja verorahojanne, joilla todellisuudessa ja täysin ilman perustetta pelastimme mm. rikkaiden maiden Ranskan ja Saksan pankkeja. Ne maat olisivat kyenneet itsekin asian hoitamaan" ja kuten muistatte

"meillä oli käytännössä vapaa liikkuvuus Euroopassa (länsi) jo 1950-luvulla, joten sekään ei ole tuore keksintömme tai EU:n ansiota, vaikka niin hoemme"

jne. :-)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #50

Näinhän se menee .... "poistamme lapsiköyhyyden jakamalla köyhille lisää rahaa". Rahat otamme lastemme taskuista (perinnöksi tulevat velkapaperit).

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vaikea sanoa. Aika hyvin kaupaksi on käynyt myös väite "me rakensimme hyvinvointivaltion", joka sanotaan siinä äänensävyssä, että "me rahoitimme kaikki saamanne ilmaispalvelulukset ja tulonsiirrot". Kukaan ei tietenkään sano, että rahat otettiin niiltä, jotka tekivät eniten töitä ja yrittivät (ja ottivat suurimman riskin) eniten. Ja tietenkin lapsiltamme. Perintöveroa ajatellen voisi myös sanoa, että "otimme rahat niiltä, jota kuluttivat vähiten". Politiikassa olennaista on keksiä oikeat fraasit ja toistaa ne 1000 kertaa. Vähitellen niistä tulee faktoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Tätä inhoan itsekin. Erityisesti kun facebookiin työntyy vasemmistoliiton sponsoroituja julkaisuja:

"Tällä viikolla vasemmistoliitto sai järjestettyä terveys- ja sosiaalipalvelut paperittomille!"

Ei kiitoksen sanaa duunareilla ja yrittäjille jotka saavat taas maksaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #32

Ja lapsillemme ja lapsenlapsillemme, jotka viime kädessä saavat laskun maksaa. Kiitos ja kunnia heille.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #34

"Kiitoksesta ja kunniasta" jälkipolvien kannattaisi kyllä kieltäytyä, ainakin silloin, kun ne koskevat maailmanparannusta. Täytyy toivoa, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen, ja täälläkin tajutaan, ettei pieni Suomi voi pelastaa koko maailmaa.

Ninni Saarinen Vastaus kommenttiin #34

Oletteko tehnyt minkälaista arviota huoltosuhteen heikkenemisen vaikutuksesta talouskasvuun. Jotta talous kasvaisi ensi vuosikymmenellä tarvitaan ilmeisestikin reippaan puoleista tuottavuuden kasvua?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #53

Huoltosuhde riippuu monesta muustakin kuin talouskasvusta (vaikka monesti asia trivialisoidaan kysymykseksi talouskasvusta). Sellaiset asiat kuten julkisen sektorin koko, eläkeikä, palkkataso ja suhteelliset palkat eivät suinkaan ole annettuja ...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

EKP on ostanut 4-5 vuoden ajan 2000-2500 miljardin eestä arvopapereita. Nämä ostot vuoden vaihteessa kai loppuvat. Tämä tukiostopolitiikka oli tukituimenpide euron kasassa pitämiseen. Se tie on nyt kuljettu loppuun, joten talouskasvi heikkenee. Laskennallisesti nämä tukiostot vaikuttaisivat Suomen kohdalle 20-25 miljardia, eli erittäin markittävästi, mikäli oikein ymmärrän.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä "vaikuttaminen" on hieman harhaanjohtava sana; kyse on kuitenkin "vain" rahoitusoperaatioista. Mutta tilanne silti aika erikoinen; rahoitusmarkkinoiden tilanteen pitäisi normalisoitua, mutta talouskasvu vaan hidastuu ja ...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Paulilta tärkeä huomio.

Edes EKP:n valtionvelkakirjojen LTRO-korkosupressiolla tuettuna, emme saaneet valtiontaloutta tasapainoon.

Tukiohjelma loppuu vuodenvaihteessa ja globaali suhdanne on menossa kohti taantumaa.

Seuraavalla hallituksella on mielenkiintoiset ajat edessä..

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Mun kansiksen opinnoista on 40 vuotta joten en graafeihin ota kantaa. Silloin tuputettiin UKTJ eli uutta kansainvälistä taloudellista järjestemää. No ei ole perästä kuulunut.
Hellitus iloitsee tuosta 72% työllisyysasteesta. Paljonkohan siitä on tempputyöllistymistä ja silpputyötä? Twitterissä joku väitti että liki puolet uusista duuneista olisi nk epätyypillisiä työsuhteita.
Henkilöstöukkona muistutan että nyt jo ollaan tilanteessa , jossa ammattiväkeä ei saada ja tilauksia valuu muualle. Kitkatyöttömyys on 2% ja 4% työttömyysaste tarkoittaa jo kriittistä osaajapulaa.
Siksi tuntuukin käsittämättömältä mihin jamaan ammatillinen koulutus on päästetty. Sorvin käyttöä opetellaan videolta, luppopäiviä ja harjoittelut on mitä sattuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi on viennistä riippuvainen maa.

Ennen finanssikriisiä v. 2008 maan kauppatase tapasi olla vuosittain säännöllisesti yli 10 miljardia euroa plussalla.

Tänä vuonna 2018 mennän pahasti yli 2 miljardin euron verran miinuksella edelleen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, vaihtotase on ollut pakkasella jo pitemmän aikaa. Kotitaloudet ja julkinen sektori ovat molemmat alijäämäisiä (säästäminen negatiivista). Sotien jälkeen tilanne oli tyystin toisenlainen; julkinen sektori ja kotitaloudet olivat rahoitusylijäämäisiä rahoittaen yrityssektorin investoinnit. Nyt ne "syövät kuormastosta". Mutta meillä onkin "hyvinvointivaltio" ....

Ninni Saarinen

Täytyy kuitenkin muistaa mikä rooli hallituksella on työmarkkinoilla, varsinkin oikeistohallituksella liikkumavara on todistetusti osoittautunut varsin vähäiseksi. Siihen nähden pitäisin hallituksen saavutuksia erinomaisina.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Khmmm, luulisi kyllä, että oikeistohallituksella on tavallista enemmän liikkumavaraa työmarkkinoilla. "Siitä" syystä.

Käyttäjän Logoht kuva
Susanna Hyrkäs

Olisko kuitenkin nyt niin, että ilmaistyövoima on vallallaan? Työkkäri pakottaa menemään sinne harjoitteluun, tai palkattomaan duuniin. Sitten niitä vaihdellaan siellä 3-6kk välein. Tästä hyvä kirjoitus tässä: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-su...

Että, jos kuitenkin ajatellaan, että 5% koko Suomen kansasta tekee ilmaista duunia, ei se oo ihmekkään että työllisyys on nousussa. Historia toistaa itseään, ollaan ennenkin oltu orjia, viimeksi Venäjälle ja Ruotsille.. No tällä kertaa sille koneistolle, jonka äänestimme valtaan :)

Ninni Saarinen

Minä sanoisin, että tässä toimii se hintajouston periaate. Olivat markkinat sitten kuinka säännellyt ja suljetut hyvänsä, hintajousto pakottaa tavalla tai toisella hinnat tasapainoon. NL hyvänä esimerkkinä (oppi tulee idästä).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset