meeviren

Pieni- ja keskituloisille

  • Tuotannontekijätulot vs. käytettävissä olevat tulot tuloluokittain 2016
    Tuotannontekijätulot vs. käytettävissä olevat tulot tuloluokittain 2016
  • Alimman tuloluokan tulojen rakenteen muutos
    Alimman tuloluokan tulojen rakenteen muutos
  • Ylimmän tuloluokan tulojen rakenteen muutos
    Ylimmän tuloluokan tulojen rakenteen muutos
  • Tulonsiirrot tuloluokittain 2017
    Tulonsiirrot tuloluokittain 2017
  • Maahanmuuttajien vs. kantaväestön tulojen jakautuminen
    Maahanmuuttajien vs. kantaväestön tulojen jakautuminen

 

Kun poliitikko sanoo, että ”pieni- ja keskituloiset”, hän tarkoittaa äänestäjien enemmistöä, oikeastaan 99 prosenttia tulonsaajista. Kukaan ei kutsu tätä populismiksi; ”välittäminen pienestä ihmisestä” osoittaa vain suurta sydäntä ja korkeaa moraalia, vai kuinka?

Katsotaan vähän dataa. Tulojakotilastot kertovat, että (määritelmän mukaan) pienituloiset on pienituloisia (kuva 1), mutta samalla kuvat kertovat, että maahan on vuosien mittaan syntynyt mittava julkisen sektorin tulonsiirtojen varassa olevien ”uusi luokka”. Kuviossa 1 ”käyt.olevat rahatulot” viittaa käytettävissä olevien rahatuloihin, jotka saadaan lisäämällä tuotannontekijätuloihin (palkat + yrittäjä- ja omaisuustulot) tulonsiirrot ja vähentämällä tuloverot.  Ei ole vaikea nähdä, että ainakin kolmen alimman tuloluokan osalta pääosa käytettävissä olevista tuloista tulee julkiselta sektorilta, omilla (elinkeino)tuloilla on vaatimaton merkitys.

Vuosien mittaan tulonsiirtojen osuus käytettävissä olevista tuloista on jatkuvasti kasvanut (Kuvio 2). Kun vielä 1987 tuotannontekijätulot olivat lähes 50 % suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, nyt luku on alle neljänneksen. Muissakin alemmissa tuloluokissa kehitys on noudattanut samaa kaavaa. Sen sijaan ylimmissä tuloluokissa tuotannontekijätulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen suhteessa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.

Tulonsiirtojärjestelmän luonteesta saanee käsityksen oheisesta kuvasta (Kuvio 4), johon on piirretty nettotulonsiirtojen (tulonsiirrot miinus tuloverot) määrät asuntokunnittain ja tulokymmenyksittäin. Lisäksi kuvion on piirretty ”kokonaistulonsiirtojen” kuvaaja niin, että nettotulonsiirtoihin on lisätty julkisten palveluiden arvo (olettaen, että kaikki kotitaloudet käyttävät yhtä paljon palveluita henkeä kohden) ja vähennetty maksetut kulutusverot (olettaen, että implisiittinen yksityisen kulutuksen veroaste on 28 % ja että kulutusmenot ovat yhtä suuret kuin käytettävissä olevat tulot). Selvästikin valtaosa kotitalouksista (äänestäjistä) on nettosaajia julkiselta sektorilta ja oikeastaan vain kaksi ylintä tuloluokkaa on nettomaksajia.

Oman mausteensa keitokseen tuovat maahanmuuttajat, jotka sijoittuvat enenevässä määrin tulojakauman alapäähän. Kuviosta 5 voimme päätellä, että vuona 2017 heistä (heidän asuntokunnistaan) alimpaan tulokymmenykseen kuuluin 24 % kun vastaava luku kantaväestön osalta oli vajaa 10 %. Vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisia asuntokuntia oli vain 6.7 %, mutta jos heidän lukumääränsä kasvaa viime vuosien tahtiin, ollaan kohta tilanteessa, jossa kolmannes alimman tuloluokan asuntokunnista on maahanmuuttajataustaisia. On vielä huomioitava se, että kuvion 5 luokittelu perustuu käytettävissä olevien rahatuloihin eikä tuotannontekijätuloihin. Kansantalouden kannalta ne olisivat kuitenkin olennaisempia (tuotannontekijätulojen vastinpareina ovat tuotannon määrät).

Näin vaalin alla kasvaa väistämättä paine kasvattaa tulonsiirtoja. Ja vaatimuksille löytyy helposti kaikupohjaa. Tulonsiirtojärjestelmästä on kehittynyt automaatti, joka pyrkii vain kasvamaan; kasvusta hyötyjiä on lukumääräisesti moninkertainen määrä häviäviin verrattuna. Kun politiikasta/vaaleista tehdään tulonjakokysymys, lopputulos on helposti ennustettavissa. Eikä sillä varmaan ole mitään tekemistä taloudellisen tehokkuuden ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin maksimoinnin kanssa. En tiedä, onko tälle kehitykselle olemassa mitään muuta takarajaa, kuin maastamuutto (”pako Suomesta”). Ongelma on vaan siinä, että kun päästään sen suhteen kipurajoille, on vähän myöhäistä aloittaa katumusharjoituksia. Nyt niistä ei näy merkkejäkään: puheet kansalaispalkasta (massiivisesta lisätulonsiirrosta työtä tekeviltä ei-työtätekeville) saavat vain epäuskoisena puistelemaan päätään: mihin helvettiin olemme menossa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

N. 630 euron kuukausittainen perustulo ei lisää tulonsiirtoja, mutta sillä on muita positiivia vaikutuksia:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-p...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tarvittasiin ehkä vähän matematiikkaa... Mutta olennaisinta on se, että perustulon suuruus ei tulisi olemaan 630 vaan poliitikkojen huutokaupan jälkeen 1630 euroa puhtaana käteen. Mm. Milton Friedmanilla on tämänsuuntainen synkkä ennuste siitä, mitä perustulohankkeelle loppujen lopuksi kävisi (ja siksi hän ei sitä kannattanut, vaikka pitikin sitä julkisen sektorin byrokration purkamisen kannalta järkevänä ideana, ks. Friedman Capitalism and Freedom).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

1630 euron perustulolla voisi ensimmäinen jo sammuttaa valot.

Kieltämättä riski tälläiseen lehmänkauppaan on olemassa, mutta vielä ongelmallisempana pidän nykyistä mallia, jossa jokaiselle tuelle löytyy edunsaajat ja heille puolestapuhuja. Näin poliitikot voivat kalastella ääniä joka laidalta - joku eläkeläisiltä, joku työttömiltä ja niin eteen päin -> kaikki tuet nousevat vähän kerrassaan.

Perustulomallissa tälläinen kalastelu ei toimi, vaan vastakkain ovat vain kaksi ryhmää: tuen saajat, ja tuen maksajat (= työssäkäyvät, sillä kustannusneutraali perustulo ei jätä työssäkäyville mitään ekstraa käteen).

Koska jälkimmäinen ryhmä on (ainakin toistaiseksi) suurempi, pitäisi tukien pysyä kurissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #4

En tiedä, eikä ehkä kannata tässä keskittyä perustulon ruodintaan sen enempää. En vaan usko koko järjestelmään, koska (a) huutokauppa, (b) perustulo ei poista muita järjestelmiä (KELAn 163 tukimuotoa jatkavat entiseen malliin). (c) en ylipäätään ymmärrä, miksi työtä tekevän pitäsi antaa rahaa sellaiselle, joka ei viitsi tehdä työtä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Tämä argumentti "(c) en ylipäätään ymmärrä, miksi työtä tekevän pitäsi antaa rahaa sellaiselle, joka ei viitsi tehdä työtä." on heikko, sillä jo nykyisellään rahaa annetaan. Ei ole realismia uskoa että tästä päästään mihinkään.

"(b) perustulo ei poista muita järjestelmiä (KELAn 163 tukimuotoa jatkavat entiseen malliin)" ei myöskään pidä paikkaansa, ehdottamani perustulomalli:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-p...

korvaa monta tukea.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki Vastaus kommenttiin #8

Ei toimeentulon takaaminen tarkoita välttämättä rahan jakamista. Itselle sopisi esim. järjestetyt lounasruokailut (kuten kouluissa, tai kesällä perhepuistoissa), jos niihin saa kaikki osallistua, varallisuudesta riippumatta. Vaatimuksena ainoastaan ilmoittautuminen etukäteen. Samalla pääsisi ruokajonoista. Tämä menee kyllä aika pahasti sosialismin puolelle, mutta on ihmisillä valinnanvapaus kuitenkin sen suhteen.

Työpaikkalle jaksaa lounaan takia ^_^

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #8

Perustulossa häviää viimeinenkin linkki objektiivisiin tarpeisiin: loppupeleissä äänestetään vain siitä, miten paljon rahaa minä saan jonkun muun kustannuksella. Koska (tuotannontekijä)tulojen jakauma on hyvin vino, on valtaosalla ihmisiä hirveä insentiivi äänestää itselleen korkea perustulo ja laittaa (erittäin) hyvätuloisille 100 prosentin marginaalivero. Mikä sen estää? Eivät ainakaan mitkään moraaliset estot. Koska tasa-arvo ym. Eikä perustulon suuruudelle ole ole olemassa mitään "tieteellistä" perustetta. Se voi yhtä hyvin olla 100 tai 10 000 euroa. Nykyisille tulonsiirroille on sentään jokinlainen peruste ...

Matias Rintala Vastaus kommenttiin #12

Perustuloa ei ole syytä kategorisesti haukkua, kuten nyt teet. Olen samaa mieltä, että todennäköisesti sen toteutuessa, malli olisi kamala. Mutta mitä kauemmin tilannetta katselen, en näe paljon muita järkeviä mahdollisuuksia kuin "oikein" toteutettu perustulo. "oikea" malli tarkoittaa sitä, että oikeasti muut sosiaalietuudet korvataan sillä ja lähinnä tiukentunut harkinnanvarainen toimeentulotuki jäisi varmistamaan esim. kalliiden sairauksien kanssa kamppailevien perusturva (ja nykyinen "tarvitsenpa uuden pesukoneen"-tyyppinen harkinnanvarainen jäisi pois). Ja myös lapsilisät ja harva joukko muita.

Perustoimeentulo taataan joka tapauksessa kaikille aina konkurssiin asti ja fakta on, että nimenomaan nykyisin se on erittäin epätasa-arvoinen. Nykyisen järjestelmän ongelmakohtia ovat
-valtava byrokratia ja tuloloukut. Työelämä pirstoutuu lisää koko ajan ja lyhyet työt ja muu pirstoutuminen pitää saada kannattavaksi ja helpoksi vastaanottaa.
-kalliin asumisen valtava tukeminen. Nykyjärjestelmässä on täysin sama asua kalleimmissa kasvukeskuksissa, jos itsellä ei ole juuri tuloja. Käytettävissä olevan rahan kannalta se on yhdentekevää.

Esim. 750 e/kk puhtaana käteen ja korkeintaan yhden askelman sisältävä progressiivinen verotus korjaisi nämä tehokkaasti (kun pois lähtisi asumistuki, toimeentulotuki, opintotuki, kansaneläke, vastaava osa työeläkkeestä, työmarkkinatuki jne jne.)

Kun valtion verotus olisi sitten heti 0 tuloista tasavero esim. 22 % ilman vähennyksiä, 3400 tienaava työntekijä olisi +- 0 e valtion tulonsiirroissa (mutta kunnallisveroa olisi jo kummasti maksettu) ja marginaalivero kokonaisuudessaan olisi n. 50 %.

No näitä voi vielä säätää, tuo nyt yksinkertaistettuna. Olen joskus exceliin koonnut tarkempia laskelmia hieman monimutkaisemmalla U-tyyppisellä verolla ja kun huomioi kaikki pois jäävät tulonsiirrot, mallin saisi helposti kustannusneutraaliksi nykyisillä tulotasoilla siten, että se samalla olisi kannustava pitäen marginaaliveron tarpeeksi alhaisena.

Vähentynyt byrokratia sitten säästäisi ja tuloloukkujen poistumisen myötä toimeliaisuus lisääntyisivät ja nämä huomioiden malli olisi tuottava.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #19

Vaikea sanoa. Paperilla on helppo kehittää malli, joka olisi ideaalinen", mutta se malli, joka toteutuu, on jotain ihan muuta. Sen sanelevat "poliittiset lehmänkaupat", lobbarit, poliittiset intohimot, jne.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen Vastaus kommenttiin #6

Hei. Kiitos Matti. Niin, meidän pitää kaivaa, jostakin "atamoonista", (piiloonhaudatusta paikasta),vanha Raamatun Sana: Joka ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä. Ja ottaa se jokapäiväiseen käyttöön. Siunaten Lasse.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Jos mulle annettas 900€ perustulo vastiikkeetta loppuelämäksi . Ottasin sen ja saattaisin häipyä maasta . Lähtisin elää Indonesiaan tai Intiaan tms johki missä 300€/kk elää herroiksi.

Veikkaisin monen muunkin häipyvän ..

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Maahanmuuttajataustaiset ovat keskiluokkaistuneet ja I desiiliin kuuluu harvempi (prosentuaalisesti) kuin koskaan ennen.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/484c06e9-abae-4659-...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Muutoksia on vähän vaikea tulkita, koska ilmiö on niin uusi. Vuonna 1995 maahanmuuttajataustaisia oli alle 70 000, nyt yli 300 000. Väki on varmaan muuttunut ajan saatossa aika paljon. Vaikea on uskoa, että Suomi poikkeaisi kansainvälisestä trendistä, jossa maahanmuuttajataustaiset muodostavat "uuden köhällistön".

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tarkempia lukuja koetin kaivaa, mutten löytänyt. Yritin laskea tuota väittämääni keskiluokkaistumista saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen ynnä tuotannontekijätulojen kautta, mutta näytti lähinnä saatujen tulonsiirtojen osuus lisääntyvän, vaikka maahanmuuttajien keskimääräinen tulodesiili onkin noussut.

Voisin kysellä joutessani Tilastokeskukselta, että saisiko jotain tarkennuksia noihin. Sen ainakin huomasin, että II, III ja IV-desiileissä (joihin maahanmuuttajataustaisista kuuluu yli 40%) ansiosidonnaiset etuudet ovat keskimäärin bruttotuloista yli kolmanneksen, enkä nyt usko maahanmuuttajataustaisten olevan täällä sankoin joukoin liiton rahoilla tai työeläkkeellä.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/b13367e7-d1b6-49fa-...

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #11

Johtuneeko siitä että maahanmuuttajat saavat enemmän tulonsiirtoja suhteessa kantaväestöön. Kantaväestössä on varmaan vieläkin niitä jotka eivät hae kaikkia lakien mukaan saatavissa olevia etuja. Maahanmuuttajilla taas on tehokkaat avustajat opastamaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #18

#18 Vastauksia löytyy European Social Survey -kyselystä ainakin vuodelta 2016. Suurin ero koskee pakolaisiksi luonnehdittuja maahanmuuttajia, joiden osalta sosiaalitukien ensisijaisuus toimeentulolähteenä on yli kaksinkertainen muihin maahanmuuttajiin verrattuna aina 20 maassaolovuoteen asti.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #18

Noilla 2-4 desiileillä 65% tulonsiirroista koostuu ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista ja työeläkkeistä...samaan aikaan Virenin mainitsemat toimeentulotuet ovat vain 2,7%(!) tulonsiirroista.

Sitä minä siis meinasin, että tuossa tulee väistämättä vääristymää. Eivät (noille) tulotasoille kuuluvat henkilöt ole kuitenkaan samasta puusta veistettyjä ja vedä samaan aikaan työeläkkeitä 9000e vuoteen ja 12000e palkkatuloja. Mutkia oikoen sanoisin, että noilla 2-4 desiileillä kuuluvat ovat joko työeläkeläisiä tai kotitalouksia, joissa toinen perheenpää käy töissä ja toinen on kotona lapsien tai työttömyyden takia.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/af259096-1f04-4abb-...

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #45

"Maahanmuuttajataustaiset ovat keskiluokkaistuneet ja I desiiliin kuuluu harvempi (prosentuaalisesti) kuin koskaan ennen.

Voi myös olla että 1990 lopulla tulleet ovat paremmin työllistyneet kuin viimeisten vuosien tulijat ja heitä on siksi siirtynyt enemmän suhteessa 2-4 desiiliin. En tiedä, ei kai tällä niin suurta merkitystä kokonaisuuteen ole.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #47

Vuonna 1995 alimman tulokymmenyksen asuntokunnista oli maahanmuuttajataustasia 5.1 %, nyt (2017) 16.2 %, eli heitä on "käyhien joukossa" kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin, mikä on heidän väestöosuutensa. Koska kyse on käytettävissä olevista rahatuloista (ei tuotannontekijätuloista), tämäkin tulos aliarvioi tapahtunutta kehitystä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tilastoja pukkaa, mutta johtopäätökset ja analysointi on aika vähissä mennen lähinnä maahanmuuton puolelle.

Voisi kysyä monia kysymyksiä kuten miksi alimman tulodesiilin tuotannontekijätulot eivät nouse? Kustannukset ovat nousseet tarkastelujaksolla merkittävästi ja mikäli tarkastellaan joidenkin tutkijoiden tuomia pohdintoja erillisestä köyhimmän osan elinkustannusten kehittymisestä, niin muutos on keskimääräistä kuluttajahintaindeksiä suurempi. Esim tapetilla ollut sähkö siirtohintoineen on hyvä esmerkki välttämättömästä tarpeesta, jonka hinnat ovat merkittävästi.

Mikä osuus on sillä, että eläkeläisiä löytyy yhä enemmän alemmista tulodesiileistä ja vaikkapa kansaneläkettä nauttivan tuotannontekijätulot ovat usein lähellä nollaa. Ikärakenteen vuoksi näitä on vuosi vuodelta enemmän ja ero vuoteen 1987 on kaksin- tai kolminkertainen.

Voisi myös kysyä, miksi vuodesta 1994 vuoteen 2017 viiden alimman desiilin osuus varallisuudesta on laskenut 6,9:stä prosentista 6,1:en ja ylimmän desiilin noussut 39,2 prosentista 46,8 prosenttiin. Miksi jopa yhdeksännen desiilin osuus on laskenut 20,3 prosentista 18,8 prosenttiin.

Mikä vaikutus koko tuloja kuvaavaan tilastoon on sillä, että jo noin 40 miljardia pääosin ylimmän desiilin varoja on kapitaölisaatiosopimuksien ja vakuutuskuorien sisällä, joista ei oteta tuloja ulos vaan ne siirtyvät tulevaisuuteen. Monia instrumentteja on luotu, joilla vuosittaisissa tuloissa ei näy koko totuus.

Paljon avoimia kysymyksiä, joista olisi hyvä saada tarkempi kokonaiskuva. Jostain syystä minusta tuntuu siltä, ettei edes sitä haluta saada esille.

Minua jossain määrin kiusaa tämä perustulo yms asia siksi, että samalla nimellä voidaan toteuttaa monia malleja. Perusidea toteutettavaksi mielestäni on se, että ilman eri tahojen mittavaa tarveharkintaa ja byrokratiaa pitäisi henkilölle olla saatavissa sellainen summa, jolla pitäisi tulla toimeen.

Suomessa on joku Kelassa ja muualla nöyryyttämnisen kulttuuri, jossa suunnaton määrä hädässä olevia ihmisiä käy jatkuvasti anomassa ja byrokraattisen koneiston käsittelyssä kaikkine hankaline viiveineen työllistäen suuren koneiston. Suuria säästöjä saataisiin sitä koneistoa karsimalla ja asioita yksinkertaistamalla. Olkoon se millä nimellä vaan..

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Totta, analyysiä/tutkimusta tarvittaisiin (muustakin kuin sukupuolten lukumääristä). Mutta minua datassa huolestuttaa se, että näyttää siltä, että olemme nopeaa tahtia menossa järjestelmään, jossa puolet kansalaisista on riippuvaisia pelkästään poliitikoojen armopaloista.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mainitsemaasi suuntaan on menty meillä jo pidemmän aikaa eli politiikkojen antamista armopaloista. Noiden armopalojen määrä sitten on vuosien saatossa kasvanut määrällisesti niin henkilöluvulla kuin rahallisella määrällä ja aina vain kasvaa mitä enemmän maahan hyväksytään asukkaiksi kolmannen maan ansiotulottomia tulijoita. Väistämätön totuus on ettei ole mahdollista taloudellisesti minkäänlaisella perustulollakaan hoitaa sosiaaliturvaa. Kas kun työväestön määrä tulee jatkossa vähenemään automaattisesti automatisaation kehittyessä. En usko että nytten palkattua työtä tekevät ryhtyisivät yrittäjiksi uusille toimialoille. Ei ainakaan siinä määrin, että verotuloilla kyettäisiin hoitamaan sosiaalituet joihin perustulokin on luettavissa.

Laajemmin katsottuna on EU epäonnistunut projekti joka suhteessa. Se on epädemokraattinen elin kaikkine erillisine elimineen, joka sanelee jäsemaille miten esim. maahanmuuttopolitiikkaa tulee hoitaa ja miten sosiaaliturvaa kehittää. Kansallisvaltioilla ei ole enää itsenäistä päätäntävaltaa juuri nimeksikään, joten päättävä eliitti toimii suurimmaksi osaksi ilman kansalaisilta saamaa hyväksyntää.

Huolestuttavaa on se, että EU:n kehittämän maahanmuuttopolitiikan johdosta mm. turvapaikanhakijoilla on paljon paremmat edut jäsenmaan pienituloisiin vakituisiin asukkaisiin nähden. Maahan voi tulla vain sanomalla yhden sanan ja laittaa hakemus vireille saadakseen kaiken ylöspidon ja edut hyväkseen. Vakituisin maassa asuva joutuu itse kustantamaan suurimman osan elinkustannuksistaan. Tämä kehityssuunta muistuttaa yhä enemmän kansallisvaltioiden alasajoa mitä suurimmassa määrin. Harmittaa suunnattomasti etteivät kansalaiset ole tätä laajemmin huomanneet vaan sinisilmäisesti ovat hyväksyneet tähän asti päättäjien epädemokraattisen toiminnan.

Sori kun meni hieman asiakeskustelusta sivuraiteille.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #15

Jos Unioni kehittyy kohti liittovaltiota, liittivaltiotasoiset tulonsiirrot väistämättä kasvavat. Koska Suomi kuuluu ainakin toistaiseksi varakkaiden maiden joukkoon, tietää se entistä suurempia tulonsiirtoja "etelään". Nehän eivät tietenkään ole "mistään pois".

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi Vastaus kommenttiin #17

Otan tässä esiin sosiaaliturvaeliitin kummallisen olemassaolon. Onko kyse eläkevarojen käyttämisestä väärin ja röyhkeästi?

Nyt eläkkeelle siirtyvien tuleviin eläkkeisiin sovelletaan elinaikaodotekerrointa, jonka arvo perustuu siihen arvioon, että elinaikaodote ja tätä kautta eläkkeennauttimisaika lisääntyy vuosiluokkien mukaan. Vuonna 1956 syntyneen jokaisesta eläke-erästä leikataan nelisen prosenttia, jotta hänelle korvamerkityt eläkevarat riittäisivät.
On kuitenkin havaittu, että elinaikaodote riippuu enemmän tulotasosta kuin syntymävuodesta. Jos eliittimme olisi rehellistä, niin elinaikaodotekerrointa laskettaessa otettaisiin huomioon myös tulotaso, jolloin vältettäisiin nykytilanne, jossa suureläkeläiset kuittaavat eläkettä jopa kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun heille korvamerkityt eläkevarat ovat loppuneet.

--------------------------------------
Sosiaaliturvaperusteisten työeläkkeiden elinaikakertoimen laskemisessa on siis kohtalokas systemaattinen virhe, kun tulotason vaikutusta elinaikaodotteeseen ei huomioida. Pitäisi ottaa huomioon sekä syntymävuosi että tulotaso.
Esimerkki: Jos syntymävuodesta riippuva kerroin olisi 0.96 ja tulotasosta riippuva kerroin suurituloisimmassa ryhmässä 0.70, niin kertoimet voitaisiin kertoa keskenään, jolloin saataisiin kertoimeksi 0.96 x 0.70 eli 0.67. Jotta pienituloisin ryhmä saisi nauttia sille korvamerkityt eläkevarat, niin tulotasokerroin voisi olla vaikkapa 1.2, jolloin elinaikakertoimeksi tulisi 0.96 x 1.2 eli 1.15.

Kun pieneläkeläinen saisi vähät elinvuotensa kuitata parempaa eläkettä, niin tarve muihin tulonsiirtoihin hänen hyväkseen vähenisi vastaavasti.

---------------------
Arvelisin, että hyvätuloiselle demarieliitille tällainen systemaattisen virheen korjaaminen olisi vaikea pala. Antti Rinne voisi panna mietintämyssyn päähänsä korjatakseen pieneläkeläisen asemaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Yhteiskunta on muuttunut niin, että eläkeläiset (joita on enemmän ja enemmän) asuvat omillaan, eivätkä lapsensa nurkissa ja ruokittavana. Vastaavasti työelämä vaatii yhä pätevämpää työvoimaa, minkä takia pitää opiskella enemmän. Tätä kaikkea vastaan vaaditaan tulonsiirtoja yhä enemmän.

Jos työeläkkeet lasketaan tulonsiirroiksi, niin tarkalleen ottaen ne ovat palkansaajan tulonsiirtoa ansaitsemishetkestä myöhemmäksi. Ensimmäiset eläkkeet maksettiin suuresti tulevien tienaavien polvien taskusta heiltä "velkaa" ottamalla. Järjestelmä/yhtiöt ovat velkaa, mutta (työ)eläköitynyt palkansaaja nauttii tienaamistaan rahoista.

Työttömät ovat oma lukunsa. Sen itsekin kokeneena selväksi kävi, etteivät poliitikot ja virkamiehet kykene järjestämään työttömien palveluita ja ko. järjestelmää tehokkaaksi. Systeemi on ylhäältä mätä. 25 vuotta suurtyöttömyyttä ja näihin päiviin saakka on esim. rangaistu opiskelusta (jolla henkilö pyrkii edistämään työllistymistään). Kukaan ei johda järjestelmää tai - kuten Matti toisessa yhteydessä ylhäällä totesi - kokonaisuutta ei ajatella. Säädetään vain nippeleitä. Amatöörimäistä osaoptimointia.

Mitä perustuloon tulee, niin meillähän on se jo - vanhastaan. Jos olet ilman työtä, saat milloin mihinkin tukea (äitiys, opiskelu, työttömyys, intti, yrityksen aloitus. Suuri osa saman suuruisia korvauksia. Vastaavasti, jos olet töissä saat erilaisia verovähennyksiä:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja...

Vähennyksiä kertyy saman verran kuin muuten saisi käteen. Käytännössä kyse on vastikkeellisesta perustulosta tai "perustuesta". Toisille veron alennuksena, toisille rahana. Ongelma lähinnä on, että järjestelmään sisältyy runsaasti nivelkohtia siirtyessäsi tuelta toiselle. Tiedot tuloista tulevat nyt automaattisesti (tulorekisteri) ja sama pitäisi saada opiskeluiden etenemisestä. Lisäksi tuet pitää niputtaa yhdeksi. Ei ole järkeä pitää lukuisia samansuuruisia tukia ja hakea kulloinkin hyväksyntä erikseen jokaiselle. Pitää olla niin, että jos opiskelet, toteutat kuntoutus- tai työllistymissuunnitelmaa tai starttaat yrityksen, saat saman rahan. Starttaamiseen ehkä jokin simppeli y-tunnuksen syöttö järjestelmään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #20

Ihmisen näkökulmasta tulee miettiä elinkaarta. Teollisessa mielessä ihmiset ovat tuotantokoneita, joiden valmistus (kasvatus ja koulutus) vaatii resursseja, joiden huolto (sote) vaatii resursseja ja joiden töiden puute vaatii ylläpitokuluja. Siinä missä konetta ei syytetä laiskaksi, ihmistä syytetään, koska laiskuus on periaatteessa mahdollista. Laiskuutta keskeisempi ongelma on työttömien syrjintä työnhaussa. Se on luultavasti selkeästi suurin ongelma, mutta sitä on vaikea nähdä, eikä vain äkkiseltään tsekattuna näytä tutkitun suomeksi, kun Scholarista vähän selailin (maahanmuuttajia oli työttömyydestä tutkittu paljon).

Tavallaan yllä olevan näkökulman mukaan, yhteiskunta huoltaa käytöstä poistuneita (eläköityneitä) koneita kalliisti, eivätkä työnantajat huoli vapaata kapasiteettia vaan kierrättävät käytössä olevaa talosta toiseen.

Joka tapauksessa opinto- tai työttömyystuen varassa oleminen on usein hetkittäistä. Ei siis pidä erehtyä ajattelemaan, että desiilit ovat kiinteitä luokkia, vaikka osa ihmisistä onkin jämähtänyt johonkin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #20

Tietenkin eläkeläisten määrän kasvu selittää osan "tulonsiirroilla elävien" osuuden kasvusta. Toinen hieman samanlainen muutos koskee opiskelijoita, jotka tilastollisesti ovat kakkkein köhimpiä. Niin tai näin, poliittisen järjestelmän kannalta on arveluttavaa, että entistä suurempi osa ihmisistä/kotitalouksista on poliitikkojen tekemien päätösten varassa. Kun julkinen sektori kasvaa, myös julkisen sektorin kasvua kannattavien ihmisten määrä kasvaa. Helposti tästä tulee jonkinlainen "ikiliikkuja".

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #24

"entistä suurempi osa ihmisistä/kotitalouksista on poliitikkojen tekemien päätösten varassa."
Kaikkihan me olemme?!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #53
Matias Rintala Vastaus kommenttiin #20

Nykyiset eläkeläiset eivät ole eläkkeitään itse ansainneet kuin murusten osalta. Eläkemaksut alkoivat olla tuolta kannalta kestävällä tasolla vasta joskus 90-luvun puolivälissä samalla, kun erilaiset leikkaukset koskevat vasta nuorempia ja nuorempia.

Ja meillä ei ole perustuloa, vaan turvattu perustoimeentulo. Perustulon idea nimenomaan on tarjota tuo perustoimeentulo tietyllä tavalla.

Matti on oikeassa, että järkevää mallia voi olla poliittisesti lähes mahdoton toteuttaa, mutta paperilla se olisi paras mahdollinen malli.

Todettakoon, että siihen voisi kyllä jonkinlaisen aktiivisuusmallin lisätä, millä varmistetaan se, että perustulon saajat asuvat Suomessa ja eivät täysin laiskistu. Lisäksi kansalaisuus ehdoksi.

Ukri Niemimuukko

Mikäli otat huomioon kaikki julkisen sektorin työntekijät sekä enimmäkseen julkisen sektorin palveluita tuottavat "yksityiset", ja lisäät tähän tulonsiirtojen varassa käytännössä elävät, ollaan kirkkaasti yli 50 prosentin jo nyt.

Tuo tarkoittaa sitä, että demokratian keinoin asiaa ei voi korjata. Entistäkin kovempi verotus (+veronluontoiset) on yli puolelle kansasta kaikki kotiinpäin, koska he elävät noista veroista ja veronluontoisista maksuista.

Nähdäkseni ainoat konstit korjata tilanne on täydellinen julkisen sektorin konkurssi tai demokratian korjaaminen veronmaksupohjaiseksi.

Euron veronmaksulla euron verran äänioikeutta, se olisi oikein. Ehkä Wahlrooskin olisi pysynyt Suomessa, mikäli olisi saanut äänioikeutta maksamiensa verojen mukaisesti. Se jos mikä olisi oikeus ja kohtuus, että järjestelmän rahoittajat saisivat rahoitusosuutensa mukaisesti äänensä esiin myös vaaleissa. Tuollainen myös tasapainottaisi nopeasti itseään, eli mikäli hyvät veronmaksajat keventäisivät verotustaan, he menettäisivät äänioikeuttaan, ja sitten joku muu todennäköisesti äänestettäisiin vuorostaan korottamaan verotusta.

Koska tilanne kuitenkin on mikä on, veroista elävät pitävät tietenkin kiinni äänioikeudestaan ja huutavat itselleen lisää tulonsiirtoja, kunnes järjestelmä joskus luhistuu omaan mahdottomuuteensa Kreikan tapaan. Sitä odotellessa, mikäli asia ahdistaa, kannattaa muuttaa maasta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #41

Joku voisi rinnastaa nykysysteemin Rooman valtakunnan patriiseihin ja plebeijeihin; viime manitut taisivat jossain vaiheessa kävellä ulos Roomasta ja sanoa patriiseille (eliitille), että nyt on teidän vuoronne tehdä työt.

Timo Heikkila

Eihän demokratia koskaan toimi (oikein). Vanha vitsi kertoo miksei.. kolme miestä lähti kalaan, jokaisella pullo viinaa. Äänin kaksi-yksi juotiin ensin Kallen pullo, sitten äänin kaksi-yksi jokainen joi omastaan. - Koivisto Mauno taisi aikanaan sanoa (siteerasi jokakuta), että ei demokratia ole hyvä (täydellinen) vaan olemassaolevista paras.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Talousasioissa "demokratia" ei aina oikein toimi. Mitä tahtuisi, jos osakeyhtiössä kaikilla olisi vain yksi ääni? Ei taida toimia kouluissakaan - kukaan ei enää kaipaillut Johanne Virolaisen ajamaa "mies(!) ja ääni" periaatetta yliopistojen hallintoon.

Jani Kuusela

Eivätkö kaikki julkisella sektorilla työskentelevät saa palkkansa tulonsiirtona?

Kuntien, kaupunkien ja valtion palveluksessa olevat henkilöt eivät tuota verokassaan mitään.

Palkka maksetaan verokassasta. Palkasta pidätetyt verot palautuvat samaan kassaan.

Sen vuoksi työtön tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin julkiselle sektorille työllistetty henkilö.

Jotta työllistyminen olisi kannattavaa taloudellisesti, henkilön tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Ja mieluiten vientiä tekevään yritykseen.

Tai sitten esimerkiksi Etelä-Karjalaan, johon venäläiset matkailijat tuovat satoja miljoonia euroja rahaa VAltion talouden "ulkopuolelta" eri yritysten kautta.

Muun muassa Parikkalan raja pitäisi saada auki. Se pelastaisi näivettyvän Itä-Savon. Parikkalan kunta, Punkaharju, Savonlinna... kaikki tarvitsisivat venäläisiä matkailijoita. Ennen kaikkea niitä euroja, jotka he toisivat tullessaan.

Jos emme olisi EU:ssa Venäjän pakotteet eivät koskisi Suomea.

Venäjällä on valtavat markkinat.

Suomalaiset tuoteet arvostetaan Venäjällä korkealle.

Jokainen euro, joka kilahtaa veroina valtion kassaan, viennin kautta, on nettoveroa.

Pekka Viljakainen sanoo, että pakotteet haitanneet ennen kaikkea Eurooppaa itseään. Ja eurooppalaisista ennen kaikkea suomalaisia, jotka ovat perinteisesti hyötyneet merkittävästi Venäjän kaupasta:

https://www.uusisuomi.fi/raha/213344-venajan-halli...

https://www.yrittajat.fi/uutiset/557643-haetko-kas...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005562191....

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Jotta työllistyminen olisi kannattavaa taloudellisesti, henkilön tulisi työllistyä yksityiselle sektorille."

Eli jos yksityistetään sairaalat, työllistyminen niihin muuttuu kannattavaksi? Kyse on käytännössä vain siitä, miten transaktiot kiertävät. Eli maksetaanko palkat yhteisesti vai yksityisesti omistetun kassan kautta.

Jani Kuusela

Tarkoitin "työllistymisellä" lähinnä vaikkapa työllistymistä kunnan tai valtion ylläpitämiin suojatyöpaikkoihin.

Se, että saadaan työllisyysluvut paremman näköisiksi, tulee kalliimmaksi kuin, että osan annettaisiin olla työttömänä.

Sairaaloissa työskentelevien henkilöiden kannattavuus ei ole taloudellista, vaan itse työ, ja mitä tehdään, määrittelee sen, onko se arvokasta.

Julkisella puolella on varmasti niin sanotusti "turhia työpaikkoja". Turhia virkamiehiä, byrokraatteja ja lukuisia täysin turhia "suojatyöpaikkoja".

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi Vastaus kommenttiin #28

Maahanmuuton laajentaminen kommunistis-kokoomuslaisella tukiperiaatteella luo valtavan määrän yhteiskunnan kustantamia työpaikkoja.

Nekin työpaikat tavallaan tuottavat hyvinvointia, sillä ilman tukitoimia tapahtuisi yhtä ja toista epätoivottavaa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #28

"Julkisella puolella on varmasti niin sanotusti "turhia työpaikkoja". Turhia virkamiehiä, byrokraatteja ja lukuisia täysin turhia "suojatyöpaikkoja"."

Mielelläni tietäisin minäkin, missä nämä "varmasti" olevat turhat työpaikat julkisella sijaitsevat.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

# 21 Markkinamekanismi on hieno asia, mutta se kaikkialla toimi ideaalimallinsa mukaisesti. Niin kuin edellä todetiin, terveydenhoito on ilmeinen esimerkki siitä. Jos myyjä (terveydenhoitofirm) tietää asiasta 1000 kertaa enemmän kuin ostaja (potilas), eivät markkinat tuota oikeaa tulosta.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Matti Viren on oikeassa, uusi tulonsiirroin ja pikavipein toimeentulonsa saava luokka on syntynyt. Se on kuitenkin vain osatotuus ja seuraus.

Katselen tuttaviani ympärilläni. Kaupan kokoaikainen myyjä. Elatusvelvollinen yhdelle lapselle. Palkka 2010€ brutto kuussa ei riitä asumiseen ja muuhun pakolliseen. Saa asumistukea ja toimeentulotukea satunnaisesti.

Eläkeläinen ( ollut eläkkeellä 5 vuotta ), rekkakuskina 42 vuotta. Eläke 1430€. Elää yksin. Saa säännöllisesti toimeentulotukea.

Tai erikoissaaraanhoitaja, kokopäiväinen Helsingissä. Asuu vuokralla, 2 teini-ikäistä lasta. Saa asumustukea ja toimeentulotukea. Muuttamassa pois asumismenojen vuoksi.

Työtön metsäkoneenkuljettaja. Ampui itsensä viime viikolla. Pyysi anteeksi ja sanoi, että raha ei riitä talon lämmittämiseen yms. eikä mene maaseudulla kaupaksi. Etc. Näitä riittää.

Käppi toimeentulorajan ja nettopalkan välillä on edelleen jyrkässä kasvussa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla. Työnantajapuoli ei tästä tietenkään ole kiinnostunut, sillä se on vastuussa vain omistajilleen. Toki palkanalennukset kiinnostavat. Yhteiskunnalle jää siis enenevissä määrin keskeiseksi tehtäväksi huolehtia nettopalkan ja hengissäselvitymisen erotus. Tähänkin tietenkin polun pää on näkyvissä.

Pienituloisille veronalennukset eivät ole ratkaisu. He maksavat vähän veroja jo nyt. Seuraavalle hallituskaudelle onkin tulossa sosiaalipuolen "kokonaisuudistus" ja tarveharkinnan poistaminen asteettain halpatyövoimalta.

Tilanne aiheuttaa kuitenkin yhteiskunnassamme lisääntyvää levottomuutta, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Toiveille ja unelmille, jotka ihmiselle ovat tärkeitä kantavia voimia, voi heittää hyvästit.

Mikäli oikein ymmärsin, Matti Viren ei näe, ainakaan tässä vaiheessa, mahdollisuuksia perustoimeentulomallille. En minäkään. Chicagon-koulukuntaan viittaminen on tässä kohtaa kuitenkin tarpeetonta, sillä tekoäly ja siihen perustuva automaatio muuttaa yhteiskuntia rankasti jo nyt. Se jäi heidän malleistaan vielä tuolloin pois.

Tuotannontekijöiden omistajat huomaavat jossain vaiheessa, etteivät heidän robottinsa olekaan hyviä kuluttajia. He eivät ostakaan valmistamiaan tuotteita. Silloin kenttä kääntyy. Mutta kenen ehdoilla?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niin, kokoaikaisen työllisen toimeentulon tukemisen voi käytännössä nähdä yritystukena etenkin Helsingissä.

Saatavuusharkinta vaikuttaa vain halpatyövoiman maahantuontiin ja tulee yllä olevan mukaisesti muuttumaan yritystueksi, kun valtion pitää elättää tulijoita. Tällaista sosiaalivaltiota kepu-kokkari-akseli huuhailee.

Asiaa tutkittu täällä:
https://www.suomenperusta.fi

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomessa ei koskaan ole kunnolla pohdittu sitä, miten valtion ja yritysten työnjako pitäisi järjestää (globalisoituneessa) nykymaailamssa. Onko todellakin järkevää, että ulkomainen yritys voi tulla Suomeen "kuin katettuun pöytään" ja valtion tehtävänä on järjestää työvoima (jopa tuoda se ulkomailta), kouluttaa se, järjestää asunnot ja infra, järjestää erilaiset tulonsiirrot (implisiittiset tai eksplisiittiset palkkasubventiot) ja palvelukset. Ja kaikki tämä ilman, että valtio saa senttiäkään verotuloja yritykseltä. Mikä ihmeen velvollisuus Suomen valtiolla (julkisella sektorilla) on subventoida ulkomaisia yrityksiä "big time" vain sillä verukkeellä, että ne sanovat "työllistävänsä". Luulisi viimeaikaisen "Dragon Maning" -yhtiön tapauksen aukaisevan vähän silmiä...

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #36

Semmosta voi miettiä. Miksei Japanilaiset tai Kiinalaiset ole niin "älykkäitä" jotta uusia kerrostaloi ilmaiskäyttöön muunmaailman ihmisil rakentaisivat.

Jos otetaan tarkasteluun joku ulkomaisten sijoittajien ostama kerrostalo . Jossa 50 kova hintaista vuokra asuntoa ja jokainen asukas siellä yhteiskunnan piikkiin elää käymättä töissä .

Sit joka ikises kämpäs on kaikilla Kiinassa valmistetut : tauluteeveet,älypuhelimet ,vaatteet,lattiamatot,stereot,auto pihal ,polkupyörät,kahvinkeittimet,kengät jne.

Sitten joka kämpästä forexin kautta lähetään rahaa vielä kotimaahan .

Mitä "herkkua" kauppataseel tämä on ?

Sit vielä kun 72% työllisyys 75% "aiotaan" nostaa . Oliskohan 68% tekemistä ..? Nyt on ilmas aavistuksia esim. rakentamisen hiipumisesta syksyksi.
Mihin ne aputyöläiset jotka Suomes työperäisel oleskelu luval olevat menee ?

Tai esim kielteisiä turvapaikka päätöksiä saaneet jotka työperäisel oleskelu luvan varas sinnittelevät ?

Näkökulma spekulaatioita vaan nämä kaikki. Mut ennakko on tervettä ..

Tosin jos oikein "huonosti" alkaa menee voidaan esim pohjavedet ja ukk-kansallispuistokin kuktakaivoksena myydä . Jotta saahaan älypuhelimia yms krääsää ..(oopiumia johon kääriytyä)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #40

Esimerkki asumiskultuurin muutoksesta Vantaalla.

Asuin perheeni kanssa aikanaan v. 1970 -luvulla rakennetussa kerrostalossa, joka oli meikäläiselle työsuhdeasunto. Talossa asuvat olivat kaikki suomalaisia.

Sittemmin talo myytiin Satolle, joka saneerasi kaikki huoneistot viimeisen päälle.

Vuokrat nousivat 'pilviin' ja monet alkuperäisistä asukkaista joutui muuttamaan.

Nyt talossa asuu pääsääntöisesti muualta tulleita kansalaisia, joista suurin osa elää sosiaalituilla.

Joku muu taho, kuin he itse, maksaa kalliit vuokrat Satolle.

Talon ympäristö on roskainen. Roskakatoksen takaa löytyy patjoista sänkyihin ja muuhun kotitaloussälään.

Toteama: Vuokranantajana Sato asuttaa maahanmuuttajia, sillä vuokranmaksu on varmaa. Kun yhteiskunta maksaa kaiken, ei ole ihme, että suomalaisten pinna kiristyy.

Tämä on vain yksi esimerkki.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #46

Tyypillinen kuvia näyyttää olevan, että ns. yleishyödylliset yhteisöt (ja niihin rinnastettavat) perivät korkeampia vuoksia kuin yksityiset vuokranantajat. Oletettavasti suhteet poliittisiin päättäjoon ovat kuitenkin kunnossa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #51

En tiedä mitä kuvaa katsot, tai miksi se tuolta silmissäsi näyttää? Asiahan ei ole noin.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen Vastaus kommenttiin #36

Hei. Kiitos Matti tästä arvokkaasta tiedottamisesta, miten "nynnyä"touhua,- ei mitenkään Jumalantahtoista, Siunattua elämää tämä meidän, Suomen valtion elämä on. Hän on kuitenkin sanonut: Etsikää ensin.... ,joten, emme voi Häntä syyttää, että "vihtahousu" meitä "jallittaa". Siunaten Lasse.

Ukri Niemimuukko

Pääkaupunkiseudun ongelma on asumisen hinnassa. Tuo ongelma ei ole uusi, eikä se ole poistumassa mihinkään. Pääkaupunkiseudun yhtälö toimii tälle tulonsiirtojen varassa elävälle luokalle, jonka asumisen ja elämisen maksaa joku muu, sekä rikkaille, joille hintatasolla ei ole väliä. Keskiluokalle pääkaupunkiseutu on melko kurja paikka, jossa liikkumiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa. Alemman keskiluokan edustajalle se on todella kurja paikka, koska lisäksi rahat eivät riitä mihinkään.

Siksi minäkin muutin sieltä aikanaan pois. Tulevaisuudessa näkyi lähinnä pitkät työmatkat jostain kaukaa halvemmilta alueilta, ja kurja elämä. Samaan aikaan maahanmuuttajat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle, koska järjestelmä mahdollistaa sen takaamalla heille asunnon saannin käytännössä varmasti. Keskituloinen pendelöi sitten jostain hevon kuusesta keskustaan tätä touhua maksamaan ja kiroaa huonoa elämäänsä joka kuluu töihin matkustamiseen sekä verojen ja suurten ikäluokkien eläkkeiden makseluun, ilman että käteen jää lopulta muuta kuin muisto spurguilta haisevasta ratikan takaosasta. Todennäköisesti iso osa nykyisestä pääkaupunkiseudun alemmasta keskiluokasta kuolee vitutukseen ennen kuin pääsee itse eläkkeelle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pääkaupunkiseudulla on nyt menevinään hyvin, mutta niin meni monessa USA:n suurkaupungissa vielä 50 vuotta sitten. En yhtään ihmettelisi, että sama toistuisi meilläkin varsinkin, kun meillä ollaan täysin haluttomia (omahyväisiä) tunnustamaan mahdollisuutta, että teemme virhetä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Professori Virenillä on kyllä aika perverssi käsitys tuloista ja yleensä tulonjaosta. Käsitys siitä, että palkka kuvastaisi mitenkään tehdyn työn arvokkuutta on täysin virheellinen.

Maamme on täynnä hyvin palkattua työtä, joka on elämälle täysin hyödytöntä tai jopa haitallista. Palkan määrä kertoo lähinnä henkilön asemasta vaikuttaa omaan palkkaansa. Kyse on tulonjakotaistelusta, jossa järjestelmä itsessään johtaa pääomien ja tulojen keskittymiseen. Ei ole olemassa sellaisia markkinoita tulo-tai tuotantopuolella, jotka johtaisivat "täydellisen markkinan" kaltaiseenkaan tulokseen.

Palkka / muut tulot ja niistä maksettavat verot eivät todellisuudessa ole julkista palvelua rajoittava tekijä. Rajoittava tekijä on Euro ja Emu.

Lopuksi: Tärkeää on se mitä reaalitaloudessa tehdään, eikä kuka maksaa verot.

Matias Rintala

"Lopuksi: Tärkeää on se mitä reaalitaloudessa tehdään, eikä kuka maksaa verot."

Oikeastiko? Sovitaanko sitten, että sinä maksat verot minunkin puolestani, jos näin kerran on. Itse kuulun nettomaksajiin ja minua ärsyttää se, miten leväperäisesti niitä rahoja käytetään.

ps. kerro parempi indeksi työn arvon määrittämiseen. On kyllä totta, että nykyisen lakko- ja irtisanomislainsäädännön aikana alat, joissa lakolla on välittömät ja suuret taloudelliset vahingot, palkat ovat ylisuuria ja pitkäjänteisillä aloilla liian alhaiset. Ahtaajat mainiona esimerkkinä.

Itse olen alalla, jossa lakoilla kiristäminen on vaikeampaa. Edellisessä työpaikassani katsottiin 3 kk välein, missä mennään. Siinä välissä ei kukaan kysellyt. Palkka siten olikin työn vaativuuteen nähden alhainen. Vaihdoin hektisempään firmaan ja koska kyse on isosta...noh maan isoimmasta investoinnista ja alani osaajia ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi, nyt palkkakehitykseni on jotain ihan muuta, koska poislähdölläni olisi heti valtava vaikutus. Eli valitettavasti palkkataso kertoo paljon "kiristysmahdollisuuksista", mutta kyllä se viimekädessä kuitenkin on paras mittari.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Euro ja Emu-säännöt luotiin rajoittamaan demokraattista päätöksentekoa.

Aikanaan 70-luvulla valtavirraksi lobattussa monetaristisessa ideologiassa nähdään demokraattinen päätöksenteko vastuuttomana poliitikkojen rahan jakamisena. Nämä hyvin vaikutusvaltaiset demokratian vihaajat halusivat ja saivat rajoitettua poliitikkojen valtaa rahapolitiikassa ja myös finanssipolitiikassa. Tämä kehitys konkretisoituu Eurossa ja Emu-säännöissä. Näiden demokratiaa vihaavien pääomapiirien tavoite oli siis päästä eroon valtion täystyöllisyyspolitiikasta, joka nosti työläisien palkkoja, ja esti pääomapiirien ylivoiman tulonjaossa.

Kireän budjettitalouden vaatimuksessa on kyse tulonjakotaistelusta, jossa pääoma pääsi voitolle Yhdysvalloissa 70-luvulla ja meillä 90-luvun kriisissä.

WWII noustiin keynesiläisellä täystyöllisyyspolitiikalla. Talous kasvoi ja teknologia kehittyi nopeasti ja ihmisillä oli tulevaisuuden uskoa. Tuolloin luotiin Amerikassa "Amerikkalainen unelma" ja meillä hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Suvereenilla valtiolla, eli valtiolla jolla on oma kelluva valuutta, ei ole raha- tai finanssipoliittisia rajoitteita, muuten kuin täystyöllisyys tilanteessa......joka on se TAVOITE ! Ei ole julkista velkakriisiä, ei julkista kestävyysvajetta.....koska valtio voi tarpeen mukaan rahoittaa kulutustaan luomalla uutta rahaa !

Tarpeen vaatiessa valtio ei tarvitse verotusta kulutuksensa rahoitukseen !!!

Verotuksen primäärinen tarkoitus on ohjata kansantalouden kehitystä. Verotuksella pitää/pitäisi rangaista sellaisesta, jota halutaan vähentää taloudesta ja kannustaa sellaiseen jota halutaan kansantalouteen.

Verotuksen sekundaarinen tarkoitus on palauttaa holvaantumisvaarassa olevia pääomia kiertoon. Kapitalistisessa järjestelmässä itse järjestelmä johtaa pääomien ja tulojen keskityymiseen. Markkinauskovaisien hellimä ajatus tasasuhtaisesta vaihdannasta ja yhteisestä tiedosta on pelkkää haavetta ja väärinymmärrystä. Epäsuhtainen vaihdanta ja epäsymmetrinen tieto johtaa pääomien ja tulojen keskittymiseen ja siten talouden likviditeetin laskuun eli rahan holvaantumiseen Tuota kapitalistisen järjestelmän epäkohtaa verotuksella tulee korjata.

Verotuksen tertiäätinen tarkoitus on rahoittaa julkista kulutusta. Tuon julkisen kulutuksen rahoituksenkin valtio voi laistaa, mutta se ei ole käytännöllistä, koska se nostaisi inflaation korkeaksi.

Verojen maksun nostaminen jalustalle, kuten Viren tekee, ei ole aihetta. Rahatalous ja verotus on vain yhteiskunnallista ohjausta eli TULONJAKOA eli sen reaalitaloudessa tuotetun "kakun" jakamista.

Merkitystä on sillä miten saamme ihmiset tekemään ELÄMÄLLE HYÖDYLLISIÄ asioita. Siihen tarvitsemme mahdollisimman vähän hallintotieteilijöitä, asianajajia ja ekonomisteja !

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #48

"Verotuksen primäärinen tarkoitus on ohjata kansantalouden kehitystä. Verotuksella pitää/pitäisi rangaista sellaisesta, jota halutaan vähentää taloudesta ja kannustaa sellaiseen jota halutaan kansantalouteen."

Omalta kohdaltani tulkitsen tämän seuraavasti:
- asuminen omistusasunnossa on rangaistavaa, koska asumista verotetaan jo nyt monin eri tavoin kohtuullisen ankarasti ja tätä ilmeisesti halutaan kiristää edelleen
- töissä käyminen on rangaistavaa, koska mikään veroprosentti ei tunnu enää riittävän. Lisäksi tätäkin halutaan kiristää, ainakin jos vihervasemmistoa kuuntelee.
- mahdollisimman epäekonomista elämäntapaa suositaan. Älä hanki ammattia, äläkä käy töissä. Voit muuttaa yhteiskunnan suosiollisella avustuksella Suomen kalleimmille asuinalueille. Tätä siis kannustetaan ja pidetään toivottavana
- hanki mahdollisimman monta lasta, ja yhteiskunnan piikki on auki. Älä uhraa ajatutustakaan siihen, millä kaikki maksetaan. Tämäkin on kannustettavaa ja tavoiteltavaa

Mahdollisimman vähän ekonomeja ja hallintotieteilijöitä, kyllä ! Asianajajia en viitsi tässä edes mainita. Enemmän insinöörejä !

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #60

# 60 Aika paha...Ainakin näyttää olevan tavoitteena ajaa kaikki yhteen "Baabelin torniin" Helsinkiin, josta voi sitten seurata eräkameralla muun Suomen elämää luonnon keskellä. Tulot tulevat....jostain takaseinästä....

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #60

Kommentillani verotuksen primäärisen tarkoituksen ym.... yritin kertoa ettei poliitikoillamme eikä pääosalla ekonomisteistamme ole käsitystä verotuksen funktioista. Kun pitäydytään näkemyksessä että verotus rahoittaa valtion kulutusta, ei meillä ole mahdollista luoda vakaata taloutta. Verotuksesta on tullut aivan järjetöntä optimointia ilman todellista tavoitetta. Se on nykyään vain tulonjakotaistelun kenttä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #63

"Verotuksesta on tullut aivan järjetöntä optimointia ilman todellista tavoitetta." Ei oikein avaudu. Taloushistoria-analyysisi on sekin ehkä hieman sivuraiteilla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Aika auvoinen käsitys sinulla on markkinataloudesta. Kannattaa ruveta yrittäjäksi ja maksaa työntekijöille palkkaa vain pärstän mukaan ....
"Palkka / muut tulot ja niistä maksettavat verot eivät todellisuudessa ole julkista palvelua rajoittava tekijä. Rajoittava tekijä on Euro ja Emu." Kommentti: kumma kun ennen 1999:ää julkisia palveluita ei kasvatettu kunnolla, kun rahasta ei ollut puutetta...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...kumma kun ennen 1999:ää julkisia palveluita ei kasvatettu kunnolla, kun rahasta ei ollut puutetta..."

Monetaristinen talouden paradigma !

-Yrityinen rahoittaa julkista, joten julkisen kasvu rajoittaa yksityistä.
-Raha on taloudessa eksogeenista ja neurtaalia.

Tällaiset talouden uskomukset johtavat kansantalouden näkökulmasta haitallisiin poliittisiin suosituksiin.

(sarkasmivaroitus alkaa)

....hei mutta mehän valmistaudutaan ilmastonmuutokseen, joten talousliberaalit ovat jo tehneet palveluksen ympäristölle, rajoittamalla talouden tuotantopotentiaalia poliittisilla suosituksillaan :-D

(sarkasmivaroitus loppuu)

Käyttäjän HannuLehmussaari kuva
Hannu Lehmussaari

Miksi ihmeessä pitää vastustaa tuloerojen kasvamista? Tekemällä enemmän työtä pitää ansaita enemmän kuin se, joka ei tee juuri mitään muuta kuin täyttelee hakemuksia.
Myös koulutusta vaativista töistä pitää saada parempaa palkkaa kuin hanttihommista. Vai onko oikein, että toinen opiskelee vajaan vuosikymmenen enemmän kuin toinen ja sitten palkat olisivat samat?
Joo, joku voi väittää, että opiskelu Suomessa on muka ilmaista, mutta ei se oikeasti ole. Vajaan vuosikymmenen opiskelu pitää asumisineen kuitenkin rahoittaa jos ei muuten kuin lainarahalla.
Eli kun menee peruskoulun jälkeen joko hanttihommiin (jos saa) tai jatko-opiskelemaan, niin pitäisikö palkan olla oletusarvoisesti sama?
Osaamalla enemmän ja tekemällä enemmän pitää ansaita enemmän. Vai mitä?
Vai miksi enemmän osaavien ja tekevien tulot pitää jakaa niille, jotka eivät tee samaa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Koulutuksen kasvu sinällää kasvattaa tuloeroja, koska koulua käyvien tuloprofiili on kovin erilainen kuin "koulua käymättömillä". Tuloeroja soisikin tarkasteltavan yli koko elinkaaren, mutta se on ilmeisesti liian vaikeaa tulonjakotutkijoilden mielestä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Koulutus ei olekaan ilmaista, varsinkaan yhteiskunnalle. Pitkään kouluttautuva on myös pidempään poissa työmarkkinoiden käytettävistä, jolloin kouluttamaton, pienipalkkainen ja pidemmän työuran tekevä osin kustantaa myös pitkästä koulutuksesta nauttineen.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Vanhempani maksoivat veroa koulutukseeni, näin sanottiin. Sitten minä itse maksan siitä samasta koulutuksesta, näin sanoi joku vasemmistohihhuli. Kuinka monta kertaa se koulutus pitää maksaa ?

Pienipalkkainen ei nähtävästi juurikaan maksa veroja, sen sijaan hänelle maksetaan tulonsiirtoja. Siten hänen nettoveronmaksunsa on negatiivinen, tai ainakin nolla. Näin ollen hän ei kustanna yhtään mitään.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Sain Tilastokeskukselta kysyttyä, mutta heillä ei ollut ihan semmoisia tilastoja, kun kaipailin maahanmuuttajista tarkempia lukuja. Tuo 2013 tilastoihin pohjautuva juttu sentään oli heillä tarjota ja antaa aika eri kuvan "nettomaksajista" mitä pelkkä desiileihin tuijotus.

https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/saama...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Miten niin "antaa eri kuvan".... sehän on samaa dataa.. Sitä paitsi vuoden 2017 luvut ovat jo käytettävissä. Jos haluat yksityiskohtaisempia tietoja, saat ne tulonjaon palveluaineistosta, josta voit laskea kaikki haluamasi tunnusluvut. Tosin tilastokeskus laskuttaa aineistosta muutaman tonnin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Melkein tasan menee tuossa nettomaksajat ja nettosaajat, kun alkuperäisessä kuvassa vain 3 isotuloisinta kymmenystä oli nettomaksajia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hei, käy Specsaversillä....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset