meeviren

75 %

 

Helsingin Sanomat kertoi 8.1., että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomi voi tulevalla hallituskaudella päästä noin kahden prosentin vuotuiseen kasvuvauhtiin, mutta se edellyttää työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. ETLAn mukaan työllisyysasteen nostamiseksi on lisättävä työvoiman tarjontaa. ”Työikäisen väestön kannustimia osallistua työmarkkinoille ja ottaa työtä vastaan on vahvistettava. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä sekä esteitä purkamalla että osaajien aktiivisella houkuttelemisella” ETLA muistuttaa, että Suomen työllisyysaste on yhä alhaisempi kuin ”verrokkimaissa Pohjois-Euroopassa”

 

Maailman globalisoituu nopeassa tempossa, mutta Suomessa riittää, että talouslukuja verrataan Ruotsiin. Talouskasvun taas oletetaan riippuvan (vain?) työllisyysasteen tasosta. Kovin on yksinkertaiseksi mennyt maailma ja taloustiede.

 

Mutta pohditaan nyt vähän sitä työllisyysastetta. Vuonna 2017 Suomen luku 15-64 -vuotiaiden osalta oli Eurostatin mukaan 70.0, mikä oli selvästi korkeampi kuin EU:n keskiarvo (67.7). Euroalueen luku oli hieman sitäkin alempi 66.4 %  (peränpitäjänä oli Kreikka 53.5 %). Mutta ehkä kannattaa tutkiskella lukuja hieman tarkemmin. Työvoiman tarjontaa ajatellen olennaista on paitsi nuppiluku, myös työajat. Niissä Suomi ei ole erityisen vahvoilla. Keskimääräinen viikkotyöaika on Eurostatin mukaan Suomessa 36.7 h, kun EU:n keskiarvo on 37.1 h. Pohjoismaat olivat vielä Suomeakin ”huonompia tai parempia”, miten sen haluaa ilmaista (Tanska 33.2, Norja 33.9 ja Ruotsi 36.4 h). Osa-aikaisissa töissäkin Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella (19.0 h vs. 20.3 h). Työtunteja vertailtaessa pitää muuten silmään se, että miesten keskimääräiset työtunnit olivat 38.5 ja naisten 34.8. Vaikuttaisi siltä, että naisten tunti on 54 min, mutta tästä asiasta lienee paras pysyä yhteiskuntarauhan nimissä hiljaa. Joka tapauksessa luulisi, että työntuntien määrä voisi helposti kasvattaa esimerkiksi poistamalla tarpeettomia arkipyhiä (kuten uuden vuoden päivän) ja sitä kautta kasvattaa työvoiman tarjontaa.

 

Toki työllisyysasteissakin on parantamisen varaa. Suomen heikoimmat lenkit löytyvät huonosti koulutetuista (perusasteen käyneillä työllisyysaste on vain 38.5 %, kun EU:n keskiarvo on 45.5 %). Tutkijakoulutetuilla se on peräti 84.4 % mikä oikeastaan sama kuin EU:n keskiarvo (84.0 %). Ongelmia on myös ikääntyneiden (tai pitäisikö sanoa varttuneiden osalta). 50-75 -vuotiaiden työllisyysaste on 47.6 %, joka tosin on hivenen korkeampi kuin EUssa (46.5). Virossa se on/oli jopa 57.4 % puhumattakaan nyt Islannista, jossa luvut on käsittämättömän korkeita (71.2 %)).

 

Sen sijaan ajatus siitä, että työllisyysasteet korjaantuisivat maahanmuutolla, ei tunnu uskottavalta. Kaikkien ulkomailta tulleiden osalta työllisyysaste oli vuonna 2017 58.2 %. EU:n ulkopuolta tulleiden työllisyysaste oli kuitenkin vain 48.0 % (vastaavasti EU:n keskiarvo ollessa 54.6 %).  Viime vuosina tulleiden osalta luku oli vain 37.2  (EU 43.3 %), mistä on jo aika pitkä matka kantaväestön työllisyysasteisiin (70.5 % vuonna 2017). Jotta maahanmuutolla saataisiin työllisyysasteet nousuun, olisi numeroiden ja politiikan oltava tyystin toisenlaista, mitä se viime vuodet on ollut. Siihen on taas vaikea uskoa, jos seuraa poliittisten päättäjien lausuntoja.

 

Vaikuttaisi siltä, että suurin ongelma työn tarjonnassa liittyy juuri huonosti koulutettuihin ja samalla pienipalkkaisiin työntekijöihin. Ollaan siinä paradoksaalisessa tilanteessa, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa käydä töissä. Suomessa ongelma on perinteisesti yritetty ratkaista tulonsiirroilla, mutta ne eivät ole tuoneet mitään parannusta tilanteeseen. Tulonsiirtopolitiikka on vain johtanut korkeisiin veroasteisiin, ja ne puolestaan ovat nostaneet kustannustason sietämättömän korkeaksi. Tulonsiirrot, jotka suoraan tai epäsuorasti nostavat kustannustasoa, johtavat toimeentulo- ja työvoiman tarjonta-ongelmiin, joita yritetään korjata uusilla tulonsiirroilla. Tuloksena on vain valtion menojen ja verojen nousukierre. ETLAnkin muistiossa julkisten menojen ja verotuksen tasoon ei rohjeta kajota, vaan tarjotaan jo tutuksi tullut ratkaisua työvoiman tarjonta/tuloloukku-ongelmiin: kiinteistö-, kulutus- ja ympäristöverotuksen kiristämistä. Kokonaisverorasitus ei tietenkään siitä muuttuisi miksikään; Suomi vain muuttuisi entistä kalliimmaksi, vaikka jo nyt ollaan euroalueen ”huipulla”. Asumisen hintakehitystä ei tohdi edes ajatella. Hieman vaikea nähdä, miten verotuksen rakenteen muutokset vaikuttaisivat ratkaisevasti työllistymisen edellytyksiin.

 

Suomessa kulutuksen implisiittinen veroaste on Eurostatin mukaan 28 %. Se on peräti 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin USAssa. Ero on valtava ja näkyy tietenkin kaikkien hyödykkeiden hinnoissa. Kun hinnat ovat alhaiset, kannattaa ottaa vastaan töitä alhaisemmallakin palkalla, ja se näkyy sikäläisten palvelualojen työllisyydessä. Toki on myös niin, että Yhdysvalloissa tulonsiirtoja ei ole samalla tavoin tarjoilla kuin Suomessa. On pakko mennä töihin. Toisaalta korkea työllisyys takaa sen, että paineita tulonsiirtojen ja ilmaispalvelusten kasvattamiseen ei ole samalla tavalla kuin meillä. Vaikka amerikkalainen järjestelmä on menestynyt aika huonosti köyhyyden ja eriarvoisuuden suhteen, on se ehkä sittenkin pitkässä juoksussa järkevämpi kuin meikäläinen ”valtio vastaa kaikesta” -järjestelmä.

 

 

Hieman erikoista on se, että Suomessa edes pääomapiirit eivät ole olleet huolestuneista valtion kasvavasta roolista. Pääomapiireihin tuntuu iskostuneen myös ajatus siitä, että kustannuskehitys ei heidän pääsärkynsä. Valtio maksakoon lisää tulonsiirtoja (ja ilmaispalveluksia), niille joilla ei ole varaa käydä töissä. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty normipalkoilla, valtio maksakoon heidän palkkansa. Nykyinen massiivinen julkinen sektori tuntuu sopivan pääomapiireille aivan hyvin; kovin harvoin kuulee siitä suunnasta puhetta markkinatalouden eduista, ylivoimaisuudesta puhumattakaan. Muistellaan vaikka viimevuotista kiistaa irtisanomislaeista; Etelärannan ja Hakaniemen näkemyksissä ei tainnut olla suurtakaan eroa. Hakaniemi on tietysti oiva kumppani, kun kokonaisveroasetta pyritään pitämään korkealla ja takaaman sen, että valtio maksaa ”sen, mikä puuttuu”. Järjestelmää voi vielä puolustaa (lähes uskonomaisia piirteitä saaneella) ”tasa-arvon” periaatteella, jota kukaan ei rohkene kyseenalaistaa. Ongelma on kuitenkin se, että tulonjakajia Suomessa kyllä riittää, mutta tulontekijöistä alkaa olla pula.

 

 

https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/euroalueen-kallein-maa/

https://ec.europa.eu/taxation_customs/news/taxation-trends-report-2018_en

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Matti. Siunaten Lasse.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Väite: Kaikki luonnolliset luvut ovat mielenkiintoisia.

Todistus: Oletetaan, että on olemassa mielenkiinnottomia luonnollisia lukuja. Silloin niiden joukossa olisi olemassa pienin mielenkiinnoton luku. Mutta sellainenhan olisi mielenkiintoinen!

Näin ollen (reductio ad absurdum) mielenkiinnottomia luonnollisia lukuja ei ole. QED.

Menestystä nykyisille ja kaikille tuleville hallituksille ja niiden fanittajille työllisyysprosentin hoidossa!

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

"Maailman globalisoituu nopeassa tempossa, mutta Suomessa riittää, että talouslukuja verrataan Ruotsiin. Talouskasvun taas oletetaan riippuvan (vain?) työllisyysasteen tasosta. Kovin on yksinkertaiseksi mennyt maailma ja taloustiede."

Hurraa! Loistava kiteytys!

- - -

Oman näkemykseni mukaan täällä haaskataan resursseja ja ruokitaan keskinkertaisuutta.

Ylläpidettävien ritarien määrä on suuri, hallitsija ei ole säästäväinen eivätkä virkamiehet vastaanottavaisia. (Sunzin ajatuksia väännellen.)

Siitä on aikaa, kun köyhän maan niukat resurssit käytettiin niin _tarkoin_ kuin mahdollista -, ja kun aina ja kaikkialla haettiin parasta mahdollista henkilöä ja parasta mahdollista ratkaisua asioiden hoitamiseksi.

Kun säästöjä ja varallisuutta alkoi kertyä, alkoi myös tuhlaavaisuus. Kun kyse ei enää ollut elämästä ja kuolemasta, alkoi keskinkertaisuuteen tyytyminen (ja nepotismi ja hyvä veli -seurat pääsivät valloilleen).

Näitä hedelmiä tässä nyt poimitaan.

Suomessa on paljon yksinäisiä vanhuksia (he ovat Suomen rakentajia, heidän tulisi olla maamme kunniakansalaisia) ja yksinäisiä, itsensä tarpeettomaksi tuntevia nuoria. On merkillistä, että näitä kahta ryhmää ei voida saattaa yhteen toisiaan hyödyttämään.

Ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä. Mutta.

Jos Suomella olisi avaruusohjelma, emme pääsisi ylös edes laukaisualustalta.

Jyrki Paldán

"Oman näkemykseni mukaan täällä haaskataan resursseja ja ruokitaan keskinkertaisuutta."

Minusta tämä on vähän hassu väite, ottaen huomioon että nuoret haluavat melkein kaikki olla jotain "suurta". Poppitähtiä, instagramjulkkiksia, maailmankuuluja taiteilijoita jne.jne. Lapsesta asti kotona, koulussa ja harrastuksissa kaikille kerrotaan he että voivat isona olla mitä tahansa.

Puhtaasti spekuloiden väittäisin että ongelma on enemmänkin juuri tuossa suuruudenhulluudessa, jota voimakkaasti kasvaneet tulo-, status- ja varallisuuserot korostavat. Tietysti tämän yksilö- ja suorituskeskeisen "menestyjäkulttuurin" lisäksi. Jos tavoite ja odotus on lähtökohtaisesti olla maailmankuulu menestyjä ja kaikki muu on "häviämistä", on aika vaikea tehdä sitä kaikkea tarvittavaa kovaa työtä ja kokea kaikki ne tuhannet pakolliset epäonnistumiset minkään oikean suuruuden saavuttamiseksi.

"Kun kyse ei enää ollut elämästä ja kuolemasta, alkoi keskinkertaisuuteen tyytyminen (ja nepotismi ja hyvä veli -seurat pääsivät valloilleen)."

Tulotaso on hyvin periytyvä asia, erityisesti kovempien tuloerojen maissa. Rikkaisiin perheisiin syntyneet pärjäävät muita paremmin, niin koulutuloksissa kuin tulotasossakin. Väittäisin siis että asia on juurikin päinvastoin; hyvät olosuhteet tarjoavat mahdollisuuden panostaa omaan osaamiseensa.

http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty42016/ty42016...

sivun 57 kuvio, sekä;

https://www.educationandemployers.org/wp-content/u...

"The results suggest that intergenerational wage persistence is relatively high in southern European countries, as well as in the United Kingdom. Likewise, intergenerational persistence in education is relatively high both in southern European countries and in Luxembourg and Ireland. By contrast, both persistence in wages and education tends to be lower in Nordic countries."

Vielä lopuksi mielenkiintoinen tutkimuksissa löydetty havainto; jokapäiväistä pärjäämistä uhkaavan köyhyyden aiheuttama stressi laskee kognitiivista kapasiteettia merkittävästi:

https://www.pbs.org/newshour/economy/making-sense/...

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"Pääomapiireihin tuntuu iskostuneen myös ajatus siitä, että kustannuskehitys ei heidän pääsärkynsä."

Niin sillai kun ajattelee Lemminkäisen edesmennyttä asfaltti kartellii , Espoon metrotunnelii , Tampereen kaupungin keskustan mielipuolista rakennustyömaata , Olkiluodon ydinvoimalaa , tän hetkistä mielipuolista asumistukiin perustuvaa vuokra-asunto rakentamista Suomes jne.

Niin jokaises noissa on veronmaksajien piikki auki tai ollut auki . Kyllä siel Suomen ja ulkomaisetkin pääomapiirit nauttii mielellään kansalaisilta lypsetyistä verorahoista .

Tavallaan jos jokaiselta Suomen kansalaiselta näpistäs veron muodos 1€ vuodes olis se yli 5 milj. vuodes . Mut kun noita 1€ viejiä on "liian" monta . Niin sit ne jotka liian isoa verorekeä eivät halua vetää , jos mahdollista lähtevät karkuun sitä .
Tai voivathan toki itsekin hypätä "rekeen" elätiksi .

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"irtisanomislaeista; Etelärannan ja Hakaniemen näkemyksissä ei tainnut olla suurtakaan eroa. "

Tuota kanssa huvitti seurata . Itse ynnäilin kun tuo Helsingin niemenkärki niin pieni . Niin mietin kuinka mones yhteisis saunaillois Hakiksen ayherrat ja Etelärannan ekherrat ovat "sullemulle" suhteitaan työstäneet viidenkymmenen vuoden aikana ..?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Missä maailmalla tapahtuu seuraavaa: valtio "ostaa" alemmat palkankorotusket verohelpotuksilla... Valtio siis lainaa (ulkomailta) rahaa, jotka näennäisesti annetaan työntekijöille.... Mutta eikö se ole yritystukea? Sopii Hakaniemelle, sopii Etelärannalle. Mutta miten se sopii markkinatalouteen? Miten joku voi saada verohelpotuksia, jos valtiot menot eivät muutu. Eihän (todellinen) verotus/verorasitus voi silloin muuttua. Miksi ei sanota suoraan, että maksatetaan palkankorotukset lapsilla ja lapsenlapsilla. Upeaa.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Ne jotka pääsee yksilöinä tai hyväveli kerhoina hyötymään taloudellisesti saaden itselleen merkittävästi . Eivät moni välitä pätkääkään miten paljon Suomea velkaannutetaan lapsenlapsille . Jos omil lapsen lapsil ollaan tarpeeksi saatu mammonaa ja saadaan lisää . Toki voidaan olla "välittävinään" esim vaalien alla jotta saataisiin köyhiltäkin ääniä .

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei tämä harjoitettu talouspolitiikka ole markkinataloudesta kuullutkaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juttelin Reikjavikissa muutama vuosi sitten taksikuskin kanssa; 70-vuotias pappa ajoi edelleen taksia, Islannin pankkikriisi oli vienyt eläkemaksut, ja kansaneläke on hyvin huono. Hyvässä kunnossa oli kuitenkin. Ehkä tämä selittää asiaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Islannin luvut olivat korkeita jo ennen pankkikriisiä. Samalainen esimerkki on Uusi Seelanti, jossa ei ole lakimääräistä työeläkejärjestelmää (vain ns. "kansaneläke")

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Työllisyysaste on pitkälti hölynpölyä ja nikkarointia.

Huomio tulisi kiinnittää yksityisen sektorin ja yksityisrahoitteisen palkanmaksun määrään ja sen kehitykseen talouden ydintä arvioitaessa.

Toki tätäkin on hämärretty Suomessa tarkoituksella julkisyhteisöiden liiketoimintojen siirtyessä tilastollisesti ja lainsäädännön tulkinnoin yhä enemmän ns. yksityiselle sektorille ja sen eläkejärjestelmiin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä... yhteen numeroon tuijotetaan aivan liikaa... Ehkä poliitikoilla kaksi lukua on liian paljon. Valtion menot maksetaan kuitenkin rahalla, eikä prosenttiluvuilla.

Käyttäjän PekkaSulamaa kuva
Pekka Sulamaa

Vaikka amerikkalainen järjestelmä on menestynyt aika huonosti köyhyyden ja eriarvoisuuden suhteen, on se ehkä sittenkin pitkässä juoksussa järkevämpi kuin meikäläinen ”valtio vastaa kaikesta” -järjestelmä.

Ehdottomasti näin on!

tämä huolestuttaa (sattuneesta syystä) : 50-75 -vuotiaiden työllisyysaste on 47.6 %. Tuntuu siltä, että Suomessa on isohko joukko yli 50v hyvin koulutettuja työnhakijoita, jotka eivät pääse edes haastatteluihin kun taas ikärasisimi ei muualla ole näin selvää(tämä mutu-tuntuma tullut kun olen keskustellut tuttujen kanssa miten töitä löytyy yli 50v muualta kuin Suomesta). Anonyymi työhakuprosessi olisi paikallaan?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Samaa mieltä. Aikamoisella pintatiedolla täytetään Suomessa moni virka. Tohtorin tettelillä irtoaa helposti nimitys, vaikka väitöskirja oli pelkästään älyllistä sekamelskaa.

Risto Salonen
Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #17

Voi voi, tietäisitpä millaisia väitöskirjoja Suomessa nykyään tehdään...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

13.No se pitää 50--75 vuotiaitten sitten ite keksii omavaraistalous.

Minä jos oisin jäänyt koulun jälkeen asumaan kotiin Posion kunnan Jumiskon kylään, niin minun oisi pitänyt alkaa elää omavarâistaloudessa. Päätuote oisi ollut ruuanhankinta, kun talo oli, jossa pysty elämään. Näinhän minun ukin ukki eli siellä ja ukkikin. He keksivät asioita, joista sai ruokaa itelle ja välineitä ruuanhankintaan, kalastus, verkot, pikkusen lehmiä jokunen, marjat metästä, kasvimaa. Polttopuut metästä jne.Riista jne.Hammasharjaa ei varmaan ollut jne.Kai ne ukit jotenkin saivat parran ajettua ja tukan. Osasihan ne kellarit tehä jne.1800--luvun elämäähän ne ukit vietti siellä. Iso järvi oli kyllä ja pitkä. Nyt siellä on mökkiläisiä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis kasvua. No tarkottaako kasvu sitä, että mitä enemmän luontoa toiminnoilla sotketaan maata ja vesiä ja ilmaa, se on sitten sitä kasvua.Vai? Vaivaako synti teoissa ja toiminnoissa?Miten professori tekee kasvua, että maa ja vesi ja ilma ei likaantuisi?Töitä ja tuotteita kait elääkseemme täytyy tehä ja joutenoloa välttää.Mikä oisi hyvä kasvunlaatu?Miten kasvu tehtäisiin toisella tapaa kuin nyt?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Joillain ihmisilla on mielessä vain "luonto" aina siihen rajaan asti, että siitä tuntuu tulleen jonkinlainen uusi uskonto.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset