meeviren

Minne ovat lapset kadonneet?

  • Syntyyvys Suomessa, lähde Tilastokeskus
    Syntyyvys Suomessa, lähde Tilastokeskus
  • Kokokonaishedelmällisyysluku eri väestöryhmissä, Lähde TK
    Kokokonaishedelmällisyysluku eri väestöryhmissä, Lähde TK
  • Maahanmuuttajien osuus
    Maahanmuuttajien osuus
  • Syntyvyys eri ikäryhmissä
    Syntyvyys eri ikäryhmissä
  • Lasten lukumäärä 1990 ja 2017
    Lasten lukumäärä 1990 ja 2017
  • Ei-avioliitossa olevien äitien osuus
    Ei-avioliitossa olevien äitien osuus
  • Syntyvyys Suomessa ja muissa teollisuusmaissa
    Syntyvyys Suomessa ja muissa teollisuusmaissa
  • Syntyvyys ja julkisen sektorin koko Suomessa
    Syntyvyys ja julkisen sektorin koko Suomessa
  • Syntyvyys ja julkise sektorin koko 164 maassa
    Syntyvyys ja julkise sektorin koko 164 maassa

 

 

Joulukuun alussa kohistiin paljon Tilastokeskuksen julkaisemista uusista vuoden 2017 syntyvyysluvuista, jotka osoittivat syntyvyyden pudonneen historiallisen alhaisella tasolle (kuvio 1). Vuoden 2017 luku 1.49 % oli kieltämättä uskomattoman alhainen niin historiallisessa perspektiivissä kuin kansainvälisten vertailujen näkökulmasta. Kun aiheesta oli keskusteltu hetken aikaa, päädyttiin siihen, että ”näin se on, eikä sille mahda mitään” ja asia unohtui (ainakin tämän päivän näkökulmasta tuntuu täysin unohtuneen).

 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kantaväestön hedelmällisyysluku on supistunut vielä enemmän kuin edellä mainitussa kuvassa oleva koko väestön hedelmällisyysluku. Kuten kuviosta 2 näkyy, kantaväestön hedelmällisyysluku on jo laskenut alle 1.3 prosentin, mikä kansainvälisesti ennätysmäisen alhainen luku (toki esimerkiksi Unkarin ja Portugalin luvut ovat jossain välissä olleen aavistuksen verran sitä alemmalla tasolla). Maahanmuuttajien syntyvyys on ollut selvästi kantaväestöä suurempaa, mistä johtuen heidän osuutensa syntyneistä lapsista lähentelee jo 20 prosenttia (kuvio 3).

 

Syntyvyyden lasku ei suinkaan ole ollut samanlaista kaikissa ikäryhmissä ja perhetyypeissä. Kuten kuvasta 4 näkyy, viime vuosina on tapahtunut valtava siirtymä synnyttävien äitien iässä. Siinä missä 1990 – luvun alussa valtaosa syntyi alle 30 – vuotaiille äideille, nyt ”kohmekymppiset” alkavat olla enemmistä synnyttäjistä. Toinen silmiinpistävä piirre on se, että perheet ovat ylipäätään pienentyneet (kuvio 5). Suurin lasku on ollut kolmilapsissa perheissä (kolmansien lasten määrä on supistunut yli kolmanneksen vajaassa kolmessa vuosikymmenessä). Sen sijaan suurempien lapsilukujen (yli 4) lukumäärä on aavistuksen verran kasvanut, oletinkin maahanmuuttajien ansiosta. Toki lienee niin, että lapsiluku ja synnytysikä on ”naimisissa keskenään”. Naimisissaolosta puheen ollen on mielenkiinoista, että lapsista vain hieman yli puolet syntyy enää avioliitossa oleville äideille, mikä tietysti merkitsee sitä, että ainakin potentiaalisesti lasten hoitoon liittyy toimeentulo-ongelmia (jos huoltajia on vain yksi, kuvio 6).

 

On tietenkin paikallaan sanoa, että syntyvyyden supistuminen ei ole mikään suomalainen ilmiö, vaan se koskee kaikki teollisuusmaita (Kuvio 7). Oheisesta kuviosta nähdään, syntyvyyden trendi on itse asiassa ollut samanlainen kuin 20 teollisuusmaassa (kyseiset 20 ”OECD” –maata on valittu sillä perusteella, että niistä on saatavilla riittävän pitkät aikasarjat). Aivan viime vuosien ”sukellus” syntyvyydessä näyttää kuitenkin ole leimallista vain Suomelle. Toinen hieman detaljimainen havainto on se, että jonkinlainen poikkeava havainto on Uusi Seelanti, joka on siinä mielessä mielenkiintoinen poikkeus muista maista, että siellä ei mitään lakisääteistä eläkejärjestelmää (vain meikäläistä kansaneläkettä vastaava peruseläke).

 

Kansainvälinen tutkimus näyttää osoittavan, että tärkeä (ehkä tärkein) lapsilukua selittävä tekijä on juuri halu investoida lapsiin sillä silmällä, että ne tarjoavat turvan ja hoidon vanhuuden varalle. Jos tällaista turvaa ei koeta tarpeelliseksi ; valtio lupaa turva kaikille riittävän eläkkeen ja ilmaisen hoidon vanhusvaiheessa, ei ole samanlaista motiivia hankkia lapsia kuin järjestelmässä, jossa mitään vastaava turvaa ei ole olemassa.

Tällainen argumentti viittaisi siihen, julkisen sektorin koko ja syntyvyys ovat käänteisesti riippuvaisia toisistaan, ja näin näyttää ainakin tilastojen valossa olevan (ks. kuvio 8 Suomen osalta ja kuvio 9 ”koko maailman” (=164 maata) osalta). Toki kyse on vain korrelaatiosta, mutta on suuri houkutus tulkita sitä edellä esitetyllä kausaalisella tavalla

 

Onko se totta tai ei, kertoo se kuitenkin, että syntyvyyden lasku Suomessa ja teollisuusmaissa ei ole mikään ”pintailmiö”, joka voidaan hoitaa jollain yksinkertaisella budjettimäärärahalla. Kyse on asiasta, joka vaatisi perusteellista pohdintaa ja tutkimusta. Vaarana on, että nyt vaalien alla koko asia unohtuu ja jää suuremmaksi kuviteltujen riitakysymysten varjoon. Suomen tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin kohtuullista edes kerran pohtia, voidaanko kehityskulkuun vaikuttaa. Vaikka se kuulostaa vaikealta, on syytä muistaa, että jollain tavoin tapahtunut kehityskulkukin on sekin politiikan seurausta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"Naimisissaolosta puheen ollen on mielenkiinoista, että lapsista vain hieman yli puolet syntyy enää avioliitossa oleville äideille, mikä tietysti merkitsee sitä, että ainakin potentiaalisesti lasten hoitoon liittyy toimeentulo-ongelmia "

Tuohon liittyy semmoinen hassu näkökulma jonka olen ollut havaitsevani arvojen muutoksesta .
Kuin että ei ole mitään väliä käykö mies töissä , pystyykö töihin , tienaako hyvin vai huonosti , huolehtiiko lapsesta todennäköisesti ollenkaan tulevaisuudessa jne.
Tärkeempiä piirteitä on nykyään onko tukka hyvin ,osaako tanssia, onko lipevä , osaako lirkutella oikeella lailla jne.

Koska yhteiskunnalta saadaan kaikki kuitenkin asunnot jne ilmatteeksi . Rahalla ei ole merkitystä . Huhhuh ..

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On se tietenkin vähän hankala hankkia lapsia, jos suhteen keston odotusarvo on vain muutamia kuukausia... Tämäkin on asia, jota ei tunnuta pidettävän minään ongelmana julkisessa keskustelussa tai poliittisten päättäjien taholla.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Itse olen saanut molemmat lapseni avoliitossa joka on kestänyt jo noin 30 v.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Mikäli muistan lukemaani oikein, niin syntyvyys tuppaa noudattamaan (pienellä luonnollisella viiveellä) taloussykliä. Kun taloudessa menee huonosti ja työpaikkoja koskeva epävarmuus lisääntyy, niin syntyvyys tuppaa laskemaan.

Toisin sanoen pätkätöitä ja joustavuutta korostava politiikka helposti pienentää syntyvyyttä.

Koska en halua väittää tutkimuksen tukevan jotain ilman lähteiden esittämistä, niin tarjoan lähteen:
Sobotka, T., Skirbekk, V., & Philipov, D. (2011). Economic recession and fertility in the developed world. Population and development review, 37(2), 267-306.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ihan oikein, mutta syklinen riippuvuus on aika heikkoa. Yleensä jos malliin laitetaan sellaiset kontrollit kuten koulutus, uskonto, lapsikuolleisuus, tulotaso, julkisen sektorin koko, kapungistuminen, sykliset muuttujat eivät ole merkitseviä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Kieltämättä vahvaa yhteyttä ei taloussyklin ja syntyvyyden välillä ei ole ainakaan helposti osoitettavissa. Mutta sama käsittääkseni pätee tuohon hauskaan kuvaasi julkisen sektorin koosta ja syntyvyydestä. Jos siihen otetaan mukaan muut tekijät, niin tilanne muuttuu epäselvemmäksi.

Nythän tuon käyttämäsi kuvan todistusarvo on samaa tasoa kuin Paul Krugmanin äskettäin blogissaan käyttämä kuva siitä kuinka rikkaiden korkea veroaste USA:ssa on suorassa korrelaatiossa talouskasvun kanssa (eli kun rikkeiden veroastetta on laskettu, niin talouskasvu on hidastunut).

Yhteys voi olla olemassa, mutta se ei missään tapauksessa ole koko tarina.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #7

Kuvat eivät tietenkään todista mitään eikä varsinkaan kahden muuttaja väliset korrelaatiot; mutta tässä yhteydessä on pikkusen hankala esitellä sofitikoidumpia analyysejä (niistä on tosin julkaisu tulossa).
Suomessa tosin tehdään päätelmiä paljon vähemmälle datalla tyyliin: Suomi ja Ruotsi, maahanmuuttajia paljon, maahanmuuttajia vähän. Tai kiinteä kurssi vs vaihtuva kurssi.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #10

Ideologisista syistä tehtävä päätöksenteko ei tosiaankaan tarvitse dataa tai muutakaan faktoilta haisevaa mukaan kuvioihin. Faktathan saattaisivat olla etukäteen tehdyn ideologisen päätöksen kannalta epämieluisia. Parempi kun faktoja ei turhaan käytetä. Sarkasmia, joskin valitettavasti totta.

Puhtaan ideologian voimalla tehdyt päätökset ovat normaali menettely. Puolueesta riippumatta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

1990 - luvun laman aikana suomalaisten syntyvyys oli jo hetken aikaa jo lähellä kahta, joten ainakaan taloudellisten seikkojen syyksi alhaista syntyvyyttä on tätä silmällä pitäen vaikea osoittaa.

Pieni lapsimäärä ja huoleton mukava elämä taitavat nyt korreloida keskenään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

1990 -luvun laman aikna myös kotitalouksien säästäminen hypähti kakkien aikojen ennätykseen oltuaan pitkän tovin negatiivista. Huomattiin, että vastaan voi tulla myös pahoja päiviä. Nyt on taas säästäminenkin pahasti pakkasella. Ei huolta huomisesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Alhainen syntyvyys voisi olla ongelma, jos ihmisistä olisi jotenkin pulaa. Nythän näin ei ole, vaan päinvastoin planeettaamme uhkaa liikakansoitus. 1,5 olisi oikein sopiva globaali syntyvyyden taso ainakin jokunen vuosisata eteenpäin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tämä on vähän vaikea "filosofinen" kysymys. Onko niin, että maapallon liikakansoittuminen korjataan niin, että joissain maissa ei tehdä lapsia lainkaan kun taas jotkut maat voivat kasvattaa väestöään 4 % vuodessa. Eli pitääkö Suomen "uhrautua" Afrikan vuoksi?
Vähän samalainen dilemma taitaa olla päästöissä & julkisen velan hoidossa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Eihän tilanne yksin Suomea koske, vaan jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa hedelmällisyysluku on alle kahden. Ei alhainen syntyvyys itsessään vielä ole osoitus siitä, että yhteiskunnassa olisi jotain vialla - se voi myös kertoa sen lapsiluvun, johon ihmiset ovat tyytyväisiä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voi olla.. ihmiset ovat tietenkin vapaita päättämään lapsiluvustaan. Mutta tuntuu, että jotkut fanaatikot yrittävät syyllistää ihmisiä Suomessa ilmastomuutoksesta, kun he hankkivat lapsia, mikä ei oikein vastaa "free to choose" periaatetta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Sosiaaliturvan heikentäminen ei välttämättä palauta vanhaa tilannetta entiselleen, jossa lapsia hankittaisiin vanhuuden turvaksi, sillä ihmiset ehtivät aina tottua tietynlaiseen sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden tasoon ja niitä aletaan pitää perusoikeuksina.

Tällaisiin kuuluu esimerkiksi verovaroin rahoitettu koulutusjärjestelmä ja ansiosidonnaiset työttömyysetuudet ja eläkkeet. Vaatimukset palata patriarkaalisiin järjestelmiin, joissa edellytettäisiin lasten synnyttämistä avioliitossa ja miehen elättävän perheensä, herättävät laajoissa piireissä valtavaa suuttumusta, koska niiden katsotaan loukkaavan sukupuolten tasa-arvoa.

Itse asiassa nykyään on ilmennyt, että naiset pärjäävät lukiossa keskimäärin miehiä paljon paremmin ja ovat heränneet hakemaan myös paremmalle taloudelliselle uralle johtavia jatkokoulutuspaikkoja. Tila raskauden ja pienten lasten hoidon ajalle kapenee.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Hmm... maailma ylipäätään näyttäytyy epävarmempana paikkana kuin ennen; uutisointi erilaisista haasteista ja ongelmista on jatkuvaa. Ilmastonmuutos, terrorismi, talouden epävakaisuus...

Suomi puolestaan _voi_ näyttäytyä kilpailuhenkisenä elinympäristönä etenkin työelämässä. Nokkimisjärjestys on tarkka, narsistien osuus johtotehtävissä kasvaa, uraa tekevien kesken kilpailu on kovaa. Kaikille ei riitä opiskelupaikkoja, kaikillle ei riitä työpaikkoja. Raskaus näyttäytyy tällaisessa skenessä riskinä: ura keskeytyy, työpaikka menee alta, jää pysyvästi heikompaan asempaan nokkimisjärjestyksessä, koska lapsi/lapsia.

Muistan jostakin lukeneeni (jonkun mikälie tutkimustuloksen), jossa miehelle työnhakijana on eduksi olla naimisissa ja perheellinen; se kertoo vastuusta. Mutta naisen kohdalla perhettä pidetään rasitteena (lapset sairastuvat, rajoittavat matkustamista, ylitöiden tekemistä ja ties mitä).

Lisäksi on niin, että äitiys, edes osittaisena, elämänurana on tällä hetkellä aliarvostettu vaihoehto. Nekin, joiden ei olisi taloudellisista syistä pakko palata pikkulapsivuosien jälkeen työelämään, palaavat sinne kuitenkin. Yhdenmukaisuudenpaine Suomessa on kova.

Sitä en osaa sanoa, ovatko myös asenteet lapsia kohtaan kovat. Suomessa on vallalla varhaisen itsenäistämisen kulttuuri eivätkä täällä nähdäkseni lapset ole sellaisen jatkuvan hellanlettashuomion keskipisteenä kuin vaikkapa italialaisessa, perhekeskeisessä kulttuurissa.

Varhaisen itsenäistämisen kulttuuri ja ns. kiintymyssuhdeteoria voivat korreloida keskenään. Kiintymyssuhdeteorian mukaan lapsi, jonka kiintymyssuhde alle kolmevuotiaana ei ole vakaa ja "katkeamaton" ja/tai on pirstaleinen, ei myöhemmin kykene kiintymään omiin lapsiinsa. Alle kolmevuotias ei kykene kantamaan muistikuvaa häntä pääsääntöisesti hoitavasta aikuisesta, jos suhde tähän aikuiseen katkeaa useammaksi tunniksi (vrt. päivähoito). Tällöin kiintymyssuhde häntä pääsääntöisesti hoitavaan henkilöön katkeilee.

Aikuisen lasta kohtaan osoittama tunnekylmyys voi siis johtua aikuisen omasta, kiintymyssuhteen katkeilua sisältäneestä lapsuudesta. Paljon on kyselty, mistä nuorten pahoinvointi johtuu, mutta jääköön tämä aihe tässä nyt sivuun.

Voi olla, että kovat pohjoisen olot muokkaavat myös asenteita. Tai sitten kyse on arvoista. Se, että koulukiusaamista ei kyetä kitkemään kouluista kertoo mielestäni ennenkaikkea jotakin aikuisista ja aikuisten arvomaailmasta: kaveri jätetään eikä kaverille jätetä. Tämän nimi on itsekkyys ja ahneus.

Nämä puolestaan voivat olla seurausta ylipäätään kristillisen kasvatuksen väistymisestä muiden arvojen tieltä.

"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" (Matt.22:39) on käskynä ikuisesti voimassa pysyvä Luojan vara, mutta sen käyttöönotto vähenee vähenemistään. Ja tämä näkyy kaikessa, myös siinä, millaiseen maailmaan kaksi aikuista päättävät tehdä jälkikasvua, tai jättää tekemättä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kiva lukea näitä kommentteja. Paljon asiaa, kumpa joku päättäjäkin lukisi, eikä vain vaahtoaisi "työllisyysasteesta" ja "tasa-arvosta". Se mikä on näille "tavoitteille" hyvää, ei välttämättä ole hyvää lapsille.
Osansa saa myös media ja sen ruokkima yhteiskunnallinen ilmapiiri. Jos äiti jää hoitamaan lastaan/lapsiaan, annetaan ymmärtää, että hän tyhmä, kun ei ymmärrä, että uramahdollisuudet heikkenevät, palkka ei kasva samoin kuin muilla, pääsy johtotehtäviin takkuaa... Ilmastonmuutosta vastaan (muka) taistellaan olemalla hankkimasta lapsia, mutta silmät kiiluen tavoitellaan suurempia tuloja ja suurempaa kulutusta. Valtaa...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#18

Myöskään eläke ei kerry kotiäidin työstä.

Avioerotilanteessa kotiäidin hyväksi lasketaan osituksessa kuitenkin kotona lasten parissa tehty työ.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Kansainvälinen tutkimus näyttää osoittavan, että tärkeä (ehkä tärkein) lapsilukua selittävä tekijä on juuri halu investoida lapsiin sillä silmällä, että ne tarjoavat turvan ja hoidon vanhuuden varalle."

Kuinka paljon ehkäisyn puuttuminen vaikutti perheiden kokoon? Esimerkiksi suurperheet ennen Suomessa, nykyisin kehitysmaissa ja erilaisissa uskontokunnissa, joissa ehkäisy on kielletty.

Jos syy onkin hyvissä ehkäisymahdollisuuksissa, kun syntyvyys on alhainen? Jos tässä on häiritty luonnon tapaa hoitaa lajin lisääntymistä viettien avulla, eikä luonnolla ole muuta keinoa korjata tilannetta?

Miksiköhän varakkaissa perheissä ei ole paljon lapsia, kun on varaa ostaa lastenhoito kokonaan, eikä lapsista aiheutuvilla kustannuksilla ole merkitystä?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Sitten toinen näkökulma samaan asiaan. Jos tässä on vain kyse nerokkaasta säätelystä, jossa siellä jossa aiheutuvat suurimmat suhteelliset ympäristökuormitukset ihmisten käyttäytyminen muuttuu niin, että kuormittajien määrä alkaa vähentymään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

# 16 Ehkäisy on maailamnlaajuisesti varmaan tärkein tekijä...voi olla, että jopa puolet hedelmällisyysasteiden laskusta selittyy siillä. Tosin mielenkiintoista on se, että Suomessa lapsiluku kääntyi voimkkaaseen laskuun jo viime vuosisadan alussa. Se taas viittaisi muihin tekijöihin (elintaso, koulutus, ...).
Varakkaissa perheissä taitaa ensi sijalla olla muita tavoitteita (ura, raha, vaikutusvalta, "on niin kiire")... Toisaalta yhteiskunta ei erityisemmin viestitä, että varakkaat perheetkin voisivat hankkia lapsia, koska yhteiskunnan tuki ei näytä heille kuuluvan.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Syntyvyys on muistaakseni laskenut eniten alemmissa tuloluokissa. Varakkaammissa tuloluokissa ei samaa ilmiötä käsittääkseni ole.

Yleensäkin kevyet heitot ilman tarkistettavissa olevia lukuja lähestyvät "alternative facts"-sektoria.

Korjaus: Tarkistin. Hedelmällisyysluku on korkeasti koulutetuilla naisilla noin 0,25 korkeampi kuin alhaisemman kolutustason omaavilla. Koulutuksen voi arvioida korreloivan tulotason kanssa, joten parempituloisten hedelmällisyys on korkeampaa. Lähde: Tilastokeskus.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #22

En oikein innostu siitä, että tämä(kin) asia nähdään vain tulojakokysmyksenä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Tosin mielenkiintoista on se, että Suomessa lapsiluku kääntyi voimkkaaseen laskuun jo viime vuosisadan alussa. Se taas viittaisi muihin tekijöihin (elintaso, koulutus, ...)."

Sen ajan ympäristöön pitäisi perehtyä tarkemmin mitä perheiden osalta silloin tapahtui.

Varakkaiden osalta noi ehdottamasi mahdolliset perusteet sinänsä ovat erikoisia, koska oikeastaan kaikkien niiden osalta asiaa voidaan paikata rahalla, eli ostaa sitä lastenhoitoa.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Ennenvanhaan töissä käytiin ja saaduista tienesteistä oli kotia kannettavaksi omille lapsille konkreettisesti . Nykyisin tienestejä verokuormitetaan eritavoin jotta suurimmalla osalla nettona vaikea saaha mitään tuotuna .

Sitten heittona 25vuotiaan "lapsia" ovat eläkeläiset, työkyvyttömät , elämäntapatyöttömät jne.
Heidän ylläpitoonhan verojen muodossa leijona osa palkkatuloista menee .
Vanhustenhoitokin kun on moninverroin kalliimpaa kuin sata vuotta sitten .
Suhteessa palkkatuloihin .

Jos kerrostaloa oli tekemässä 100 miestä 1905 vuonna . Nyt 4 miestä lätkii rungon kasaan .

Vanhain hoito sitoo edelleen ihmisiä läsnäoloon valtavan määrän . Ja voivat sen 40 vuotta elääkin vielä vanhainkodissa nykyään .

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Yhtenä heittona voidaan nakata . Kun on ajatusta heitelty jotta paljon tienaavilta lapsilisät voitais napsasta pois .

Miksei samantien esim 2milj. Euron nettovarallisuuden omaavilta eläkeläisiltä napsasta eläke pois ??

Kunnon kommunismii :)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niinhän se menee .. kaikille sama - mutta komissaareille enemmän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset