meeviren

64 vai 100?

 

Keskustelu hävittäjähankinnoista hieman hämmentää; ilmassa on numeroita, mutta ei saa selvää,  mistä ne oikein tulevat? Tiedän, jo pelkästään numeroiden perään kysyminen on julkisuudessa leimautunut ”turvallisuuden vaarantamiseksi”, mutta sellaistahan ”keskustelu” Suomessa aina on. Kenraalit päättäkööt asiasta, mutta ehkä olisi aiheellista tehdä selväksi, mistä rahat otetaan. Kuvittelisin, että puolustusbudjetti on kutakuinkin se, mikä se on tällä hetkellä. Jos näin on, tuntuisi ilmeiseltä, että 64 hävittäjän hankinta vie koko puolustusbudjetin liikkumatilan ja muut aselajit jäävät nuolemaan näppejään.

Tätä taustaa vasten sopii kysyä, ovatko ”kenraalit” tosiaan yhtä mieltä hankinnan suuruudesta? Ja ovatko he yhtä mieltä, niistä skenaarioista, joihin hankinnat perustuvat? Millainen aggressio Suomea todennäköisimmin kohtaa? Onko se sellainen, jossa ilmatilan väärinkäyttö on ratkaiseva tekijä hyökkäyksessä ja puolustuksessa! Maallikkoa hieman epäilyttää. Jos ajattelee Venäjän/Neuvostoliiton (joka jostain syystä tulee mieleen) aggressioita viimeisen sadan vuoden aikana: Puola 1919, Suomi & Puola 1939, Unkari 1956, Tšekkoslovakia 1968, Afganistan 1980, Georgia 2008, Ukraina 2014, jää vaikutelmaksi, että ehkä ne kaikki kuitenkin olivat pääosin maaoperaatioita. Hieman vaikea kuvitella, että tosin olisi tulevaisuudessakaan. Jos näin todella on, luulisi tähdellisemmäksi panostaa maanvoimien iskukykyyn ja liikkuvuuteen. Eli hieman liioitellen: Horneteilla on vähän vaikea torjua ”vihreitä miehiä”. Maavoimien kalusto on sitä paitsi aivan eri hintaluokassa kuin ilmavoimien.

Hinnoilla on tokin jotain merkitystä. Maailmalla isotkin valtiot ovat tinkineet nimenomaan hävittäjähankinnoista, koska niiden hintakehitys näyttää poikkeavan kaikista vastaavista asejärjestelmistä. Ajatellaan vaikka Kanadan ja Australian tapaisia ”suurvaltoja”, joilla konein määrä on lähes Suomen tasolla tai Uuden Seelannin tapaista Suomen kokoista maata, jolla ei lainkaan hävittäjä. Omat syynsä siihen tietenkin on, mutta taustalla on se järkevä ajatus, että kun rahaa on niukalti, se kannattaa käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti (ei kannata laittaa kaikkia rahoja kahteen panssarilaivaan). Siksi tuntuisi järkevältä tehdä asianmukainen kustannus-hyötyanalyysi eri asejärjestelmien välillä, ennen kuin kiinnitetään mitään lukuja, saati sitten moititaan lukujen epäilijöitä puolustuskyvyn vaarantajiksi.

Suurempi ongelma on kuitenkin se, ovatko ihmiset enää ylipäätään halukkaista käyttämään puolustusmenoihin sama rahamäärää kuin aiemmin. Gallup –tulokset puolustustahdon heikkenemisestä kielivät siitä, että asiat eivät ehkä sittenkään ole niin hyvällä tolalla kuin juhlapuheissa sanotaan. Ja jotenkin ymmärrän se epätietoisuuden joka on ihmisten mielessä. Valtiovalta kovasti korostaa kansainvälisyyttään, jota ehkä parhaiten markkeeraa (Matti Vanhasen) hallitusohjelaman lause ”Suomi kuuluu kaikille”. Vielä tiukemmalta kuulostavat (mm. Angela Merkelin lanseeraamat) toteamukset ”nationalismi johtaa sotaan”, jotka helposti kriminalisoivat koko kansallistunteen. Ehkä konkreettisemmin asenneilmapiiri ilmenee toistuvana vetoamisena periaatteeseen ”emme voi sulkea rajoja”. Vaikka kyse on pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvästä ilmiöstä, tavallinen kansalainen ei varmaan oikein ymmärrä, millä pelisäännöillä nykyään edetään. Mitä valtiovalta oikein haluaa?

Näennäisesti edetään ”oikeusvaltion” periaatteiden mukaisesti, otetaan rajalla vastaa tulija ja hallinnollisen ja juridisen prosessin perusteella päätellään, onko hän oikeutettu tulemaan maahan. Jos ei, hänet karkotetaan. Periaatteessa kaikki menee hyvin, mutta kaikki varmaan huomaavat, että näin on vain teoriassa. Tosiasiassa kaikki saavat jäädä, pakolaisina, paperittomina, yhtä kaikki. Epäselväksi jää, mitä on valtiovallan tahtotila. Jos asiasta vastuussa oleva ministeri suosittelee pakolaisstatuksen menettäneelle muuntautumista työperäiseksi maahanmuuttajaksi, on entistä enemmän ymmällään, mitkä ovat pelisäännöt. Huomattava osa poliitikoista vastustaa kaikki karkotuksia ja on valmis poistamaan jopa maahanmuuttoon liittyvät näennäisrajoitukset. Miten tavallisen kansalaisen pitäisi ymmärtää tämä periaatteiden ja viestien kakofonia?

Kehityskulku muistuttaa hieman omaisuusrikollisuuden sanktiojärjestelmää. Niin kuin muistetaan, meillä oli (asiallisesti ottaen on yhäkin) järjestelmä, jossa varastaminen (erityisesti ns. myymälävarkaudet) oli kriminalisoitu (varastaminen oli rikos). Ongelma oli vain se, että varastamisesta ei tullut (tule) mitään rangaistusta, ellei sitten sakkolapun vastaanottamista pidetä rangaistuksena, ja siten koko ao. rikoslain kohta oli pelkkää ”aprillia”.  Jos säännöillä tai laeilla ei ole merkitystä, miksi niitä pitäisi noudattaa saati kunnioittaa.

Toki puolustustahdon heikkeneminen heijastaa varmaan muutakin kuin kysymystä rajavalvonnasta, mutta jokin ristiriita silti jää kaivelemaan. Miksi meillä pitää olla rajavartiolaitos, jos kaikki saava tulla ja jäädä Suomeen? Mitä tarkoitusta varten meillä armeija, jos Suomi on vain maantieteellinen yksityiskohta Euroopassa. Onko armeija vain sitä varten, että (nimenomaan) venäläiset eivät tulisi Suomeen? Voi olla, että nämä ovat tyhmiä kysymyksiä, mutta olen huomannut, että yllättävän moni on aidosti epätietoinen siitä, mitä hänen pitäisi ajatella Suomesta. Kuuluuko Suomi enää hänelle? Miksi hänen pitäisi olla valmis ”kuolemaan Suomen puolesta”. Niin todellakin, miksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Itse olen sivusilmällä seurannut vellovaa keskustelua ja mielipiteitä kyllä löytyy, mutta Puolustusviranomaiset/asiantuntijat kyllä ovat hajulla tarpeesta ja olen ymmärtänyt asian olevan niin, että haetaan hyvää kompromissia joka tukee tehokkaasti toisiaan (maa, meri, ilma, kyber). Jos jotain heikennetään, niin varmaan heikentää myös toisia. Tiiä sit.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä he tietävät. Ehkä. Ministerin asiantuntemukseen en sen sijaan kovasti luottaisi. Voi olla hyvä asiantuntija aihesta "Paavo Susitaival", mutta siitä on vielä matkaa ilmasodankäyntiin.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Tässä ilmasodankäynnistä:

Radiokipinä puolustusvoimat
https://youtu.be/hzGRk34S3s0?t=3

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #4

Erittäin suositeltavaa kuunneltavaa nykyajan ilmasodasta tässä Radio Kipinässä!

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Ministereiden tietämyksestä ja asiantuntemuksesta kertoo hyvin kokoomuslaisen puolustusministerin, Anneli Tainan ihmettely tv-toimittajalle korvattavien Hornettien hankinnan aikoihin, että: " En tiennytkään,että niihin tulee jotain pyssyjäkin...?!"
- Loppukiidossa senkin hankinnan hinta kaikkineen tais tuplaantua siitä, millä se vastustajiltakin aluksi "ostettiin?"

Kaikkein hurjimpana "hankintaoffensiivinä" pidän yrmykersantti Lipposen ja nuuka-Niinistön riehaantumista aikanaan taistelu-saatto-ja kuljetuskopterihankintoihin-ilm. Naton "vinkistä?"
- Kait niihin sitten saattokopteritkin sitten tarvitaan, kun kerran asiantuntijat niin sanoo, antoi periksi nuukuudelleen silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Rahat loppui kesken tai jostakin löytyi muuten jäitä heidän nato-kypäriinsä, koska tilaukseen meni lopulta vain kuljetuskopterit, joista niistäkin on lehdissä ollut väitteitä "miljoonatappioista...?"

Näihin samoihin asiantuntijoihin näyttää ylipäällikkö luottavan nytkin, mutta jos rahoituspäätös tulee jo punavihreän hallituksen syliin, niin mukana olevasta kokoomuksesta huolimatta, kymmenen miljardia ja 64 hävittäjää ei tule olemaan läpihuutojuttu...?!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Asejärjestelmät on varmaan se heikko lenkki. Hankitaan pyssyt mutta ei ammuksia, vähän tyyliin talvisodan alla ostetut Vicker-panssarivaunut, joissa ei ollut tykkejä (säästettiin). Jotenkin epäilen, että nytkin ensin loppuvat ammukset ja vasta sitten aseet. Tai ostetaan 64 ilman aseita.

Pekka Pylkkönen

Samaa sanovat sukupuolentutkijat. Ulkopuoliset kun eivät voi tietää kuinka tärkeä tutkimusala tuo on kansa- ja ihmiskunnan tulevaisuudelle niin rahoituksen määrästä pitää päättää sukupuolentutkimuksen laitoksen/osaston sisällä.

Olisi hemmetin mukava kuulla äärimmäisen hyvät perustelut kymmenen miljardin polttamiselle. Pelkkä haukkuminen epäisänmaalliseksi ei oikein riitä vakuuttamaan hankinnan järkevyydestä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kyllähän ilmatilassa operointi kuuluu Venäjän työkalupakkiin keskeisesti. Lennetään Suomen puolelle ja katsotaan saako tsuhnat hävittäjiä liikkeelle. Ja kas, toistaiseksi sieltä on tullut hornetti ohjaamaan naapurin pois.
Tuo pitäisi pystyä sitten tekemään koko maassa Nuorgamista Hankoon parissa minuutissa. Vai annetaanko naapurin vapaasti lennellä? Älkää nyt olko naiiveja...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Naiviutta: Kun laseraseet saadaan riittävän tehokkaiksi, niin siihen loppuu vihamielinen operointi ilmassa. Siihen taitaa mennä vielä kauan tai sitten enemmän aikaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kai tämä "kissa ja hiiri" -leikki loppuisi, jos joku ampuisi tunkeilijan alas. Kallista tämä "poisohjauskin" on.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Mitäköhan sitten tapahtuisi?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Super-Hornetit ovat kyllä liian kalliita vehkeitä ulkopuolisten tunnistamiseen, varmaan se onnistuisi vanhoilla Drakeneillakin. Super-Hornetit on kyllä tehty ihan toisenlaiseen pahantekoon.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #16

Kyse on riittävän uskottavasta pelotteesta, joka tekisi tunkeutujalle liian suurta vahinkoa, jolloin kynnys pahantekoon nousee. Pätee myös natoon ja rauhoittaa itänaapuria tässä mielessä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #16

Kyse on riittävän uskottavasta pelotteesta, joka tekisi tunkeutujalle liian suurta vahinkoa, jolloin kynnys pahantekoon nousee. Pätee myös natoon ja rauhoittaa itänaapuria tässä mielessä.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Onkohan tuo hävittäjien luku 64 mielleyhtymä pinttymä vain kun sotatieteilijät on lapsuudessa Commodore 64 pelannut ilmasota pelejä..?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ylen ykkösaamussa puolustusministeri selitti tätä.

Täytyykin katsoa uudestaan. Jos oikein muistan, niin 4:n laivueen taktiikka edellyttää minimissään 64 hävittäjää, kun noin kolmasosa on kuitenkin aina huollossa. Jos on vähemmän hävittäjiä kun toi 64, niin sitten ei kuulema enää hävittäjillä voida puolustaa koko Suomea, vaan joudutaan valitsemaan alueet, jota puolustetaan.

64 tulee muistaakseeni Pariisin rauhansopimuksesta.

Käyttömenot tulevat puolustusbudjetista ja hankinta erillisbudjetista. Todennäköisimmin hankitaan velkarahalla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vähän vaikea ymmärtää aluepuolustusjärjestelmää lentokoneiden näkökulmasta. Miten hävittäjilla "puolustetaan" jotain aluetta??
Rahastahan tämä loppupeleissa on kiinni. Jos hankinta laitetaan kehysten ulkopuolelle, tehdään (sekin) hankinta velaksi. Lapset maksavat.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hienoa pohdiskelua blogistilta. Kiitän, katse eteenpäin, mars.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Toki puolustustahdon heikkeneminen heijastaa varmaan muutakin kuin kysymystä rajavalvonnasta, mutta jokin ristiriita silti jää kaivelemaan. Miksi meillä pitää olla rajavartiolaitos, jos kaikki saava tulla ja jäädä Suomeen? Mitä tarkoitusta varten meillä armeija, jos Suomi on vain maantieteellinen yksityiskohta Euroopassa."

Tässäpä onkin paljon miettimistä. Mihin Puolustusvoimia tarvitaan, kun rajat vuotavat kuitenkin kuin seula? Näin varmaan moni nuori ajattelee. Tai sitten on otettu vakavasti tuo punavihreä hokema Suomen kuulumisesta kaikille.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Emotionaalisella kartalla asiat ovat kytköksissä jollain kumman irrationaalisella tavalla. Lehdistö ei voi yhtäältä suosia ja välttää yksiä asioita tällä kytkentäkartalla ja odottaa, että toiset asiat säilyisivät muuttumattomina.

Väittäisinpä, että koko Eurooppaa on fuulattu systemaattisesti välttämään ja estymään sotimasta omia sotiaan ja johdateltu sotimaan muiden sotia. Tässä on koko viimeaikaisten puolustuspolitiikkamme muutosten ydin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tärkeä pointti. Mihin määrään asti olemme jo "sitoutuneet" osallistumaan muiden sotiin... Ehkä Afganistan oli vain koepallo...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Oikea luku on 300.

Niin monta spartalaista tarvittiin estämään 10 000 persialaisen hyökkäys Thermopylaissa v. 480 eaa.

Melkein samaan lukuun päästään, kun lasketaan Suomen ilmavoimien edes jossain määrin ilmataistelukelpoisten hävittäjäkoneiden lukumäärä jatkosodassa 1941-1944. Tuolla konemäärällä Suomi piti oman ilmatilansa siinä määrin hallussa, ettei naapurilla ollut mahdollisuutta tuhota suomalaisia yhtymiä ilmasta käsin.

No, historia ei aina peilaa itseään.

Suomella voisi teoriassa olla varaa ostaa jopa 300 konetta, mutta ei enää varustaa, huoltaa eikä aseistaa niitä.

64 kpl Hornetin täyteen taistelukuntoon saattaminen on ylittänyt alkuperäisen hankintabudjetin moninkertaisesti.

Vielä tätäkin kalliimmaksi tulisi ostaa, varustaa ja aseistaa 64kpl F-35 hävittäjiä, joiden lentotuntikin maksaa tuplasti Hornetiin verrattuna.

64 häivehävittäjän kauppa tekisi puolustusvoimille saman kuin panssarilaivojen rakentaminen talvisodan alla. Rahaa ei kertakaikkiaan jää enää muulle varustautumiselle.

Kenraalit eivät todellakaan ole asiasta yksimielisiä.

Sitä kenraalit eivät ole olleet koskaan. Eivät edes sodan kurimuksessa ja sen keskipisteessä. Moni suomalainen sotilas maksoi kovan hinnan kenraalien riitojen ja keskinäisen valtataistelun seurauksena.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tjaa, venäläsillä lienee hävittäjiä nyt vähän toista tuhatta. 1944 lukumäärä saattoi jopa 50 kertaa suurempi

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Neuvostoliitolla oli pelkästään Karjalan kannaksella käytössä 1 600 lentokonetta kesäkuussa 1944.

Saksa kompastui siihen, ettei se kyennyt estämään NL:n teollisuuden siirtymistä pommittajiensa ulottumattomiin. Venäjän sotateollisuus täyteen vauhtiin päästyään kykeni tuottamaan tuplasti enemmän sotatarvikkeita, kuin mitä rintamilla menetettiin samaan aikaan aseiden laadun parantuessa. Saksa kykeni ainoastaan korvaamaan omat menetyksensä eikä lopussa enää sitäkään.

Näin ollen epäsuhta armeijoiden taistelukyvyn välillä kasvoi kasvamistaan aina sodan loppuun saakka.

Näin todennäköisesti kävisi uudessakin kriisissä, ellei asetuotantoa tuhottaisi ydinaseilla. Suurvaltojen kyky tuottaa aseita teollisesti on käsittämätön, kun yhteiskunta valjastetaan kokonaisuudessaan aseteollisuuden tarpeita silmällä pitäen. Venäjän pari tuhatta hävittäjää muuttuisi nopealla aikataululla kymmeneksi tuhanneksi. Suomella olisi edelleen ne 64 hävittäjää tai todennäköisesti ei niitäkään enää.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Erittäin hyvää pohdintaa mm maanpuolustustahtoon liittyen.

Tuohon ilmavoimien tarpeellisuuteen versus Venäjä / vihreät miehet sen verran että olikohan noilla Venäjän / N-liiton kohdemailla käytännössä ilmavoimia? Siinä varmaan syy miksi maavoimien rooli näissä konflikteissa on ollut näkyvin. Muistan kyllä mm. tv-kuvat kun Venäläiset pommittivat Georgian siviilikohteita ko sodan aikana.

Lentokonemäärän suhteen en osaa ottaa kantaa Olisiko sen oltava 40/60/100? Määrä ei täysimittaisessa sodassa riitä lopulta kuitenkaan ilman täydennyksiä, vaikkakaan potentiaalinen vihollinen ei hyökkäisi tänne täydellä voimallaan.

Mikäli itä koetaan uhkaksi jää ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi liittyminen Natoon. Ilmaiseksi se ei sekään tosin tapahtuisi

Petri Hämäläinen

Kansallisvaltion ihanteiden alasajo (rajat, kansa, armeija) tuhoaa puolustustahdon.

Tämä sekopäinen ajatus syötetään erityisesti poliittisen kenttämme vasemmasta äärireunasta (Vih, Vas).

Suuri merkitys on myös Kok, Kes jotka tähän hulluuteen ovat lähteneet mukaan.

Sdp:ltä ei olisi voinut muuta odottaakaan.

Ja kaikki tämä vasemmistoon kallellaan olevan median siunauksella.

Muutos tulee nuorten sukupolvien kautta. Paskaa (omaan pesään kusevaa) rajatonta maata ei voi eikä kannata puolustaa.

Lisäksi vain miesten velvoittaminen maanpuolustukseen on räikeästi sukupuolisesti epätasa-arvoista.

Nuoriso (pojat) haistattaa tälle maalle v*tut.

Tsekataan tilanne 10-15 vuoden päästä uudelleen. Kun on jo liian myöhäistä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

1939 vedottiin miehiin tarpeella puolustaa "kotia, uskontoa ja isänmaata". Mikähän nyt olisi vastaava kielikuva. Arvataanpa: "hyvinvointivaltio, munikulttuurisuus ja kansainvälisyys". No, siitä ei varmaan tulisi mitään. Mutta vakavasti puhuen olisi varmaan paikallaan jo "etukäteen" pohita sitä, mihin tositilanteessa vedotaan ja mikä saa kansalaiset puolustamaan maataan.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kyllä tunnesiteet omaisiin on merkittävin syy vaikka tykinruuaksi käskystä mennä .

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vuonna 1939 melkoinen osa suomalaisista taisi vielä elää omassa torpassa viljellen omaa pikku plänttiään. Kyläyhteisöt olivat tiiviitä ja naapurit tunsivat toisensa. Ihmisiä yhdistivät toisaalta työväenliike ja toisaalta suojeluskunta-aate.

Melkein kaikilla oli jotain puolustettavaa ml. Suomen romanit, joka tiesivät varsin hyvin, mikä heidän kohtalonsa olisi Stalinin vallan alla.

Nyky-Suomi

500 000 lääkeiden väärinkäyttäjää
300 000 luottotiedotonta
150 000 työtöntä
75 000 mielenterveysongelmista kärsivää

Eikä kukaan tunne naapuriaan. Osalla naapurit eivät edes puhu samaa kieltä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #32

Juuri niin. Maanviljelijät eivät ainkaan tainneet oikein kaivata kolhoosin (tai Siperian aroille).
1939 Stalin tyrkytti vielä marxisimi-leninismiä omilleen ja suomalaisille, mutta kumma kyllä 1941 ääni kellossa muuttui; tilalle tuli tosipaikan tulleen "Äiti-Venäjä".

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #32

#32. Samassa veneessä tai suossa kaikki länsimaiset maat on . Mut on tää niin hyvä yhteiskunta jotta miljardi maailmanihmistä tekis mitä vaan saadakseen Suomen passin .

Onhan täs itse ja suurin osa muistakin Suomessa ihan kivaa elämää saanut elää ja viettää .

Itseisarvona jo että on saanut Elää .

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Koti, Uskonto, Isänmaa-sloganinsa liberaalimmat kokoomuslaiset kierrättivät jo ajat sitten, ääri-oikeistolaisille ja ääri-uskonnollisille, kristillisille!

- Vanhanliiton kokoomuslaiset sitä vielä hokee.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #37

Mikä "kodissa", uskonnossa" ja "isänmaassa" on äärioikeistolaisuutta?

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #40

Kokoomuksen, kristillisille kierrättämä vanha slogan: Koti, uskonto ja isänmaa on vaihtelevasti eri ihmisille ja ryhmille eri-ja monimerkityksellinen.
Jonkun koti voi olla pahvikoijassa, tai rappukäytävässä ja joillakin on kristillinen ja uskonnollinen koti, kirkossa vihityt heterovanhemmat ja suur-perhe, koska kaikki lapset ovat jumalan lahjoja.
Uskonnon merkityskin on maallistuneessa, jopa joukoittain kirkkonsakin hylkäävässä, tieto-ja järkiyhteiskunnassa lähes olematon- ainakin meille,joka toisille jotka emme usko jumalaan. - Vanhanliiton kokoomuslaisen presidentinkään siunailut eivät meitä sykähdytä.
Isänmaan ja isänmaallisuudenkin ovat omineet ja sitä korostaneet joskus sellaiset tahot ja tavalla ja tyylillä, että se saattaa herättää toisissa suorastaan vastenmielisyyttä? - Ylitiöisänmaallisuus, nationalismi ja militarismi on sellaista isänmaallisuutta lähellä.-Samoin ääri-oikeistolaisuus ja ääri-uskonnollisuus.

Koti, uskon, isänmaa-sloganista "vanhempi versio" on:
Isänmaanrakkaus, sankarihurskaus ja uhrivalmius!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #42

Kovasti sinulla on halua leimata kaikki "ääri, ääri" -teermoilla. Kaikki paitsi äärivasemmistolaisuus. Kaikki taaplaa tyylillään.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #43

...Kyselit perusteluitani lähinnä "ääri-oikeistolaisuuteen...?"

Viimeksi kun kävin baaritiskillä maanpuolustukseen ja isänmaallisuuteen liittyviä keskusteluja ja väittelyjäkin, niin viereemme ilmestyi uhkaavasti käyttäytyvä, tatuoitu, nahkatukkainen ja bodarin näköinen nuorimies, joka kaivoi paitansa alta kullatun leijona-riipuksen ja työnsi sitä nenämme eteen...
...oli ilmeisesti kovinkin isänmaallinen ja maanpuolustustahtoinen-ehkä ääri-oikeistolainenkin...?

Sitoutumattomana vihervasemmistolaisena en paljon tiedä "ääri-vasemmistolaisista", mutta aikanaan tuntemani "taistolainen" haukkui minut "revariksi" jotka eivät kuulemma halua kunnolla muuttaa asioita, vaan yrittävät "paikkailla vanhaa paskaa.."

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Matti Viren kysyy: "Onko armeija sitä varten, että venäläiset eivät tulisi Suomeen?"
On, lähes pelkästään sitä varten! Ei ainakaan asein varustautuneina. Tarpeeton kysymys, jos on vähänkään seurannut Venäjän johdon vuosikausien tekemisiä.

Kannattaa huomioida edesmenneen Tuure Junnilan sanat itänaapuria koskien: "Olemme tulivuoren juurella, välillä hiljainen, silloin tällöin pöllähtää savua, mutta arvaamaton on." Niin on!

Kekkonen totesi nuoruudessaan: " Se on makea mies se ryssä ja paljon lupaa, mutta vähän se poika pitää, tai ei mitään."
Sopimukset ovat rikkoneet aina kun se on ollut heille hyväksi.

Tällaisen naapurin varjossa eletään, ja täällä pohditaan tarvitaanko armeijaa maassamme ollenkaan!!?
Ja joka mökin ukon pitäisi tietää montako hävittäjää hankitaan ja millä hinnalla. Kas kun ei lähetetä Venäjän armeijalle listat mitä meillä on kättä pitempää!?

30-luvun lopulla rakennettiin hyvinvointivaltiota, ja asevarustelusta viis veisattiin. Ajateltiin, että ei maailma niin hulluksi enää tule, että aletaan sotimaan (Väinö Tanner). Kuinkas kävi? Aseita tarvittiin, pian ja paljon jotta voitiin jatkaa itsenäisenä,länsimaisena hyvinvointivaltiona.

Tsaarivallan ajoista asti ovat Venäjän johtajat halunneet kasvattaa valtionsa laajuutta aina edeltäjäänsä suuremmaksi. Ja se on tapahtunut naapureiden valtioruumiin yli. Tänäkin päivänä sitä tapahtuu. Asia on syytä kerta kaikkisesti Suomessakin huomioida.

Järjetön kysymys, miksi maatamme kannattaa puolustaa, vaikka asein. Mitä epäkohtia Suomessa onkin, olemme yhä erikoisen hyvinvoipa maa. Eikö sitä kannata tarvittaessa puolustaa?

Jätetään puolustuspolitiikan asiantuntijoille päätettäväksi minkälaista aseistusta tarvitaan, ja kuinka paljon.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Kas kun ei lähetetä Venäjän armeijalle listat mitä meillä on kättä pitempää!?"
Näin on jo tapahtunut!

Helsingin Sanomat VARASTI armeijan puolustussuunnitelmat joulukuussa 2017. Luulen, että nämä HSn varastamat puolustussuunnitemat päätyivät suoraan Putinin työpöydälle.

Vihervasurit kiljuivat riemuissaan tästä tempusta. Mm. USn Markku Huusko ylisti tätä HSn tekemää rikosta ilmauksena jonkinlaisesta lehdistönvapaaudesta. Jos tällästa typeryyytta ei saada kuriin, niin on turhaa puhua hävittäjien lukumäärästä - ne tuhotaan talleihinsa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Venäjän "recordi on kieltämättä heikonlainen". Mutta mitä tulee siihen kysymykseen armeijan tarpeellisuudesta, niin "rautalangasta väännettynä" se kuuluu: Onko niin että esimerkiksi irakilaisia, tai somaleita tai ... saa tulla Suomeen miljoona, tai enemmän, mutta venäläisiä ei. Eli onko maahantulo jotenkin kansalaisuuskysymys?

Olli Kankaanpää

Suomalaisten enemmistön mielestä pakolaisia/turvapaikan hakijoita ei voi tulla maahan hallitsemattomasti, koska osa heistä on turvallisuusuhka ja taloudellinen rasite. Venäjä avasi itärajan raja-asemansa Suomeen taloudellisena painostuskeinona ja Suomeen saapui tuhansia Venäjällä laittomasti ja laillisesti oleskelevia siirtolaisia. Kasakka vie kaiken mitä ei ole pultattu kiinni ja toimintatavat eivät ole muuttuneet.

Poikkeustilanteissa venäläiset pyrkisivät muuttamaan suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän mieleisekseen, eikä lopputuloksena olisi välttämättä edes Valko-Venäjän kaltainen satelliittivaltio.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Matti. Ihmeiden aika ei vieläkään ole näköjään ohi. Suur,- miehet, naiset menevät Suurkirkkoon valtiopäivien avajaisiin. Kait' heillä joku herra mielessä on johon tukeutua. On se sitten, mammonaruhtinas, tai toinen. Vaan, tässä yhteydessäkään ei puhuta, niinsanotusta toisesta Herrasta, halaistua sanaa. Rohkenen heittäytyä, "Jumalan hulluksi" ja sanon; Matt. 6: 33, Raamatussa on vaihtoehto, mammonaruhtinaan palkollisille. Suurta teatteriahan se on poiketa Suurkirkossakin, mikäli ei Raamatun Sanalla, ole tuon taivaallista merkitystä meidän arkielämässämme. Emmehän me Suomalaiset halua elää kenenkään vihan alla, vaan sinne vääjäämättä, Sananmukaan päädymme, jos jätämme Jumalan Sanan, elämässämme sivuun. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#35

Niin, tämä Matteus 6:33

"Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä sen ohessa annetaan."

Ehkä pitää varoiksi lisätä vielä kohta psalmista 50:51 "Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnoittaman minua."

On surkeaa, jos Suomessa joudutaan odottamaan 'hädän päivään' asti, että ihmiset etsisivät Jumalaa ja huutaisivat häntä avukseen, ja oppisivat kunnoittamaan sitä hyvää järjestystä, johon Jumala Kymmenen käskynsä kautta on yrittänyt meitä neuvoa.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Oliko se taas 80-vuotta Israelin valtion perustamisesta, eli jo 2028, kun "viimeisimmän ennusteen" mukaan alkaa "taas" tapahtua jotain "suurta...?!"

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #51

Nykyään kovin harva tuntuu uskovan Jeesuksen uuteen tulemiseen, mutta sen sijaan ilmanstomuutokseen uskotaan moninkuulemma verroin ehdottomammin ja hartaammin. Eikä siihen (suureen vedenpaisumukseen) mene edes 80 vuotta.

anita frisk

Blogistin mielestä tulisi "tehdä kustannus-hyötyanalyysi eri asejärjestelmien välillä". Niin tulisikin, mutta ei vain näiden vaan ylipäänsä kaiken yhteisen rahan käytön osalta. Sote-uudistuksen piti säästämän 3 mrdia, nyt taidetaan jo teoriassakin olla miinuksella. Maahanmuuton hyöty/kustannukset, käytännössä pahasti miinuksella mutta mahdotonta laskea kun analyyttisyys ja hyöty ovat niin ikäviä sanoja kun sentään on kyse niistä "kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista". Ei ihmiselle voi laskea hintaa - mikäli kyse ei ole kantasuomalaisesta. Meidän kustannuksemme ja tuottomme on hinnoiteltu kehdosta hautaan.

Kustannus-hyötyanalyysi on päättäjille kirosana. Se vaatisi niiden oikeiden eikä vain poliitikkojen mielenmukaisten analyytikkojen, asiantuntijoiden ja virkamiesten käyttöä, ja ehdotonta porttikieltoa lobbareille eduskuntaan. Heistä on huomattavasti kustannuksia, hyötyä sitten vain itselleen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Voin vakuuttaa ettei puolustusvoimat ole yhtenäinen hävittäjähankinnan järkevyydestä. Armeijalle tyypillisesti kun päätös on tehty, niin vastaanhangoittelijat pitävät suunsa kiinni.
Puolustusvoimien henkilökunnalta on turha kysyä julkisesti: Miksi? Päätös hankinnasta on tehty jo kauan sitten, kyse on vain mikä kone.

Pitäisin hävittäjähankintaa lähinnä maanpetoksena, koska hävittäjillä ei ole puolustuksellista merkotystä, ja ne syövät oikeasti järkevien hankintojen resursseja. Ihmettelen kuka puolustaa hävittäjähankintoja! Ei ainakaan kukaan, joka on kärryillä modernista sotateknologiasta ja nykyaikaisen sodankäynnin luonteesta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näinhän Suomessa aina tehdään. Joku päättää, ja päätökset runnotaan läpi vetomalla "asiantuntemukseen, kv.-sopimuksiin, kiireeseen jne. Kyselijöille sanotaan, että nyt vasta selvitetään (ei ole oikea aika keskustella) ja sitten yht' äkkiä kerrotaan, että asia jo päätetty/loppuunkäsitelty (ei ole mitään tarvetta keskusteella).
Mitä tulee asejärjestelmien hyökkäyksellisyyteen/puolustuksellisuuteen (jos sitä eroa nyt voi tehdä) herää epäilys, että onko esimerkiksi Yhdysvaltojen ilmavoimien tarkoitusperiin sopivat koneet juuri niitä, joita Suomi tarvitsee.
Ehkä eniten kuitenkin minua ekonomistina häiritsee se tapa, jolla "kauppaa käydään". Kuka menee kauppaan ja sanoo, että "mä ostan 80 kappaletta". Ja myyjä saoo, että joo. Vasta vasta sitten kysyn "paljonko maksaa. Ja siinä vaiheessa en edes tiedä, onko minulla rahaa".

Olli Kankaanpää

Yksikköhinta pienenee tuotantomäärän kasvaessa. Sitäpaitsi tarjouspyyntö on lähetetty useammalle eri valmistajalle joita kilpailutetaan keskenään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Suomi "ei-suurvaltana" tuskin pystyy vaikuttamaan hintoihin. Mutta edelleenkin on epäselvää, paljon rahaa projektiin aiotaan käyttää ja mistä ne otetaan. Ja aiotaanko koneet "taas" ostaa "riisuttuina" ja sitten sanoa, että "yllätys, yllätys, aseisiin tarvitaan toinen mokoma rahaa.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #50

HX-hanke ja Suomen puolustusvoimat. Monitoimihävittäjät hankitaan puolustamaan Suomea. Hankintojen eräs tavoite on nostaa Suomen sotilaallinen puolustuskyky mahdollisimman korkeaksi. Tämä tarkoittaa että vihollinen joutuu sitomaan hyökkäykseen paljon kalustoa ja erilaisia resursseja. Käytännössä sotilaallisen, ehdottoman ilmaylivoiman saavuttamiseksi on hyökkääjällä oltava vähintään kolminkertainen kalustollinen ja tekninen sekä laadullinen ylivoima. Jos näin ei ole hyökkäys heikentää oleellisesti vihollisen muuta sotilaallista toimintaa. Samalla kasvaa merkittävästi riski koko hyökkäyksen epäonnistumisesta. ***** Venäjän ilmavoimista on 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Jostain syystä pelkästään Suomen lähialueelle on sijoitettuna ja aktiivikäytössä noin 200 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet sekä tiedostelukoneet. Vuosina 2015 - 2016 tilanne oli tämän näköinen. Kuolan niemimaalla on ainakin kolme tukikohtaa joihin oli sijoitettu ilmataistelukalustoa. Severomorsk-3’ssa oli noin 20 Suhoi-33 hävittäjää, muutamia Antonov-26 ja Antonov-12 kuljetuskoneita, Iljushin-38 kaukotiedustelukoneita sekä Kamov-27 taisteluhelikoptereita. Monchegorski’ssa oli noin 25 Mig-31 hävittäjää sekä 20 Suhoi-24 rynnäkkökonetta ja 10 Mig-25 tiedustelu / pommikonetta. Olenogosrk’ssa noin 40 Tupolev-22M meri- ja kaukotiedustelukonetta sekä niiden pommikoneversiota ja muutamia Antonov-12 kuljetuskoneita. Alakurtin tukikohdassa, noin 50 km Suomen rajasta oli Mi-24 taistelu- ja Mi-8 kuljetushelikoptereita. Karjalassa Äänisen länsipuolella oli Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdissa sekä lentokentillä oli yhdessä noin 50 Suhoi-27 hävittäjää. Leningradin lähistöllä on ainakin kaksi tukikohtaa. Pribylovo’ssa oli Mi-24PN taistelu- ja Mi-8 kuljetushelikoptereita. Pushkin’ssa oli noin 15 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjä ja 20 Suhoi-27. Kaliningrad’ssa olevilla Chkalovsk’in ja Chernjahovsk’in tukikohdissa oli yhteensä noin 20 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää ja 10 Suhoi-27 hävittäjää. Moskovan lähialueilla ja ympäristössä ovat seuraavat tukikohdat ja sotilaslentokentät. Khotilovo’ssa oli noin 30 Mig-31M/Mig-31D ja Mig-31BS ja 20 Suhoi 27 hävittäjää. Chkalovskoje’ssa oli noin 10 Mig-29 ja 10 Suhoi-25 hävittäjää. Shaikovka’ssa noin 15 Tupolev-22 pommikonetta. Venäjän läntisen sotilaspiirin eteläreunassa, lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevat Kursk’in , Khalino’n , Voronez’in ja Buturlinovka’n tukikohdat ja sotilaslentokentät joilla oli yhdessä noin 20 Mig-29 hävittäjää, 20 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää sekä 20 Suhoi-34 hävittäjäpommittajaa. Valko-Venäjällä on Baranavitsy’n tukikohta ja sotilaslentokenttä jossa oli noin 30 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjä, 10 Mig-29 ja 25 Mig-27 hävittäjää. *****Venäjän hävittäjät, hävittäjäpommittajat ja rynnäkköhävittäjät sekä pommikoneet ovat pääsääntöisesti suunniteltu ja alun perin rakennettu 1970-luvun jälkeen ja lähes koko kalusto on entisen Neuvostoliiton peruja. Kaikkia konetyyppejä on päivitetty ja päivitetään jatkuvasti uudempiin versioihin osa aina neljänteen sukupolveen asti. Uusia viidennen sukupolven hävittäjäkoneita ei Venäjällä ole, muutamaa Suhoi-50 (Pak Fa) hävittäjäpommittajan prototyyppiä lukuun ottamatta. Pääsääntöisesti Venäjän kalusto on suhteellisen vanhaa ja ollut kovassa käytössä, lue sotilaallisessa työssä ja toiminnassa. Tiedon hankkimista, sotilastiedustelusta puhumattakaan ei helpota se että kalustosta on useita eri malleja ja lukematon määrä erilaisia versioita. Muutamia havaintoja, yksityiskohtia ja esimerkkejä. Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää (maataistelukonetta) on valmistettu vuosina 1967-1993 mutta se on edelleen käytössä. Uusi korvaava malli on Suhoi-34 jonka ensilento tapahtui 1990 ja käyttöön se tuli 2010-luvulla. Mig-25 tiedustelu- ja pommikoneiden käyttöönottovuosi oli1964. Tupolev-22 meri- ja kaukotiedustelukoneen tai sen pommikoneversion käyttöönottovuosi 1972. Konetyyppi uusittiin 2006 malli Tupolev-22M. Suhoi-27(Mig-27) hävittäjä otettiin palveluskäyttöön 1986, koneesta on useita eri malleja ja versioita. Mig-29 hävittäjän ensilento oli 1977 käyttöön 1982. Koneesta on yli kymmenen eri mallia ja versiota. Mig-31 ensilento oli 1972 ja käyttöönotto vuonna 1982. Sen viimeisimmät mallit ovat Mig-31M/Mig-31D ja Mig-31BS joiden käyttöikä päättyy 2030-luvulla. Tyypillistä venäläisille hävittäjille on niiden suuri lentonopeus, lähes kaikki pystyvät 2-Mach’in nopeuteen osa jopa 3-Mach’iin. Toinen seikka on eri mallien ja versioiden asevarustelu joka on lievästikin kirjava mutta käyttötarkoitus huomioiden yleensä tehokas. Heikoin lenkki näyttää olevan huolto - ja käyttökunnossa pitäminen, varaosien saatavuus jne. Tätä ongelmaa pahentaa eri mallien ja versioiden kirjavuus. Esitetään arvioita että jopa 40 -50 % koneista olisi korjattavana, rikkoontuneina, odottaisivat varaosia jne. ja siten poissa käytössä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #54

Paljon riippuu tietenkin yllätyksestä. Jos hyökkäys on tyyppiä 22.6.1941, on riski, että koneet (ovat ne miten hyviä tahansa) tuhotaan kentille, ja siihen puolustuskyky sitten loppuukin. Pitäisi olla äärettömän vahva/valpas ilmatorjunta, joka estäisi tämän. Alakurtista tulee Rovaniemelle kopterilla yhdessä tunnissa. Naapurissa pahinta ei ole niinkään miehistön ja kaluston määrä, vaan se, että siellä päätökset voidaan tehdä salassa ja toimeenpanna koska vaan.
Aikanaan amerikkalaissenaattori Henry Jackson sanoi (Afganistanin operaation jälkeen) osuvasti Neuvostoliitosta, että NL on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, olisiko se auki ja olisiko oven takana varastettavaa. Kreml ja sen hännystelijät olivat raivoissaan lausunnosta, mutta olihan siinä aimo annos totuutta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Täysin yhteneviä ajatuksia Helsingin ja Uudenmaan alueen henkilö ja tavaraliikennettä edistäviin kotimaahan ja Tallinaan suuntautuvine raideliikenne hankkeisiin joiden kokonaissumma vaihtelee 30-50 miljardin välillä . Niistä valtio on tehnyt jo karkeasti aikataulutetut kehittämissuunnitelmat. Mikäli nämä toteutetaan ,niin ne vievät täydellisesti maan muun liikenne infra kehittämisen mm EU liikennestrategiassa jo vuonna 2011 tehtyjen päätösten vastaiseen suuntaan https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2... vaihtoehdot ja tarkemmat yksityiskohdat löytyy sivustolta www.sisavesi.fi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset