meeviren

Lisää vai vähemmän poliiseja

 

 

Niinhän sitä luvataan. 650 tai 2000, tai mitä ne numerot ovat. Lupaukset kuuluvat samaan sarjaan kuin ”eläkeläisille 100 euroa lisää (niinkö vähän?), 64 hävittäjää (maksoi, mitä maksoi), oppivelvollisuus 18 ikävuoteen (tietenkin maksuttomana), perustulo x euroon (huutokauppa x:stä ei ole vielä alkanut).

No vaalien alla kaikki on luvallista, mutta entä poliisien tarve. Kaikki näyttävät olevan samaa mieltä, että tarvitaan lisää, mutta kannattaisi ehkä hieman tarkemmin pohtia asiaa.

Poliiseja tarvitaan kai pääasiassa selvittämään rikoksia. Selvittämällä rikoksia ennaltaehkäistään uusia rikoksia. Niinhän teoria sanoo. Jos meillä on korkea rikosten selvitysaste ja ankarat rangaistukset, potentiaaliset rikolliset eivät tee rikoksia (toki joku yksittäinen ”sekopää”, mutta unohdetaan ne tässä yhteydessä). Näin taloustieteilijät ajattelevat, mutta tämä ajatuskulku ei yleensä kelpaa sosiologitaustaisille kriminologeille. Heidän mielestään korkea kiinnijäämisriski voi vähentää rikollisuutta, mutta rangaistukset (siteeraus) on hyödyttömiä, jopa haitallisia rikollisuuden ehkäisyssä. Looginen johtopäätös olisi tietenkin se, että poistetaan kaikki rangaistukset, mutta kumma kyllä, kukaan (ei edes Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai Demla ole sitä ehdottanut). Syyn arvaa, nykyjärjestelmä on kuin luotu (optimaalinen) juristeille: paljon rikoksia, olemattomat tuomiot, paljon asiakkaita (follow the money): paljon rahaa. Jos joku ei satu tietämään, kerrottakoon varmuuden vuoksi, että juristeille on ammattikuntamonopoli asianajajatehtäviin ja käytännössä kaikki tuomioistuinlaitoksen virkoihin. Pari tuhatta euroa maksetaan siitä, että käy oikeudessa kertomassa jonkin sketsin tyyliin: ”päämieheni nojasi vahingossa kultakaupan vitriiniin, joka meni rikki, ja kaksi Rolexia putosi asiakkaani taskuun. Päämieheni pelästyi ja lähti juokseman pois”.

Kriminologien ”humaani koulukunta”, joka on aina 1970-luvulta asti dominoinut kriminaalipoliittista keskustelua ja ”tutkimusta” on keskittynyt argumentoimaan, että (a) rangaistukset ovat tehottomia (b) rikollisuus on kaiken aikaa laskussa; jos se kuitenkin näyttää tilastojen mukaan olevan nousussa, syynä on ilmoitusaktiivisuuden nousu (ilmoitusaktiivisuus ei siis koskaan laske) ja (c) rikolliset ovat syrjääntyneitä, yhteiskunnan kaltoin kohtelemia, ym. ym.

Joskus tosin tohtii epäillä tätä teoriaa ilmoitusaktiivisuuden muutoksista. Miksi esimerkiksi kauppaat ilmoittaisivat kaikista näpistyksistä poliisille, kun tietävät, että siitä ei seuraa mitään? Jotkut ilmoittavat, jotkut eivät. Kerrotaan nyt vielä pari ”omakohtaista tapausta” asian kirkastamiseksi. Pojaltani varastettiin pakettiauto, tai jos ollaan tarkkoja, ”vuokrattiin” auto varastetuilla papereilla. Kesti lähes puoli vuotta, että auto löytyi pääkaupunkiseudulta ns. taparikollisen pihalta. Ajettu parikymmentä tuhatta kilometriä ja nypitty talvirenkaista nastat pois kesän kunniaksi. Avainkin löytyi tältä kapitalistisen järjestelmän uhrilta; oli kertomansa mukaan saanut auton lainaksi (!) tuntemattomalta mieheltä. Syyttäjältä syyttämättäjättämispäätös, ei voitu osoittaa, että ….. Vakuutuskaan ei korvannut, koska se ei ollut varkaus vaan petos. No hyvä; otetaan toinen tapaus. Auto varastettiin ”oikein kunnolla” ja oli kateissa runsaan kuukauden. Poliisi soitti, ja kertoi auton löytyneen osoitteesta X Vantaalta. Mentiin hakemaan, mutta ei ollut siellä. Soitettiin poliisille ja kysyttiin ohimennen, koska se oli löytynyt. Kerrottiin, että kuukausi sitten, oli vaan unohdettu (!) kertoa. No parin viikon päästä löydettiin vihdoinkin (omin toimin): auto oli vaan ajettu täysin sohjoksi. No unohdetaan tämäkin.

Eli tästä voisi viisastua sen verran, että ei se aina ole vain lukumääristä kiinni. Voi olla, että asenteellakin on jotain merkitystä. Jos ei vaan huvita, niin mikä sitten auttaa.

Ja jos asioita ajattelee hyväntahtoisesti, voi kysyä, miksi ”huvittaisi”, jos joka päivä näkee, että samat tyypit tekevät mitä haluavat, mutta oikeuslaitos antaa vain jonkin ”Aku-ankka –tuomion” (siis ei mitään) ja keskittyy juristien palkkion maksamiseen. Suurempi kuva on siinä, että kiinnijäämisriskillä, tai jos haluaa sanoa rikosten selvitysasteella tai poliisien määrällä tai poliisien motivaatiolla, ei ole mitään merkitystä, jos kiinnijäämisestä ei seura mitään todellisia saktioita. Siksi on saman tekevää, onko meillä 7000 tai 17000 poliisia, jos kriminaalipoliittinen linjaa jatkuu entisellään.

Kriminologien ”humaanin koulukunnan” ehkä tunnetuin hahmo (silloisen) Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång ehdotti aikanaan, että omaisuusrikoksista päästäisiin eroon, jos rikollisille maksettaisiin ”niin paljon, ettei heidän tarvitsisi enää varastaa”. Långin ohje tuli mieleen, kun näin uutisotsikon, jonka mukaan Veikkauksen toimihenkilö oli varastanut kassasta 150 000 euroa. Näin ei ilmeisesti olisi tapahtunut, jos Veikkaus olisi maksanut hänelle 151 000 euroa. Mutta hetkinen. Olisiko hänelle pitänyt maksaa 151 000 vain kerran, vai kerran kuukaudessa? Ehkä joku ”humaanin linjan” kriminologi voi vastata.

 

  • Hieman pidempi tarina (ja lähteitä) aiheesta:  Virén, Matti & Wiberg, Matti: Kallis rikollisuus: Järkevät vastatoimet rikollisuudelle. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2451-4.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

No minä olen sitä mieltä, että poliisien määrän lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta rikollisuuteen eikä myöskään tieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin ja rattijuoppihin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Soten yksi tavoite on parantaa valinnan vapautta. Eikö oikeusjärjestelmäämme voisi kehittää samaan suuntaan. Jos julkinen palvelu ei riitä, rikoksen uhri voisi valita rikoksen selvittämisen ja tuomiolaitoksenkin kilpailevalta yksityiseltä laitokselta.

Tämän lisäksi myös vankeinhoito voitaisiin kilpailuttaa. Liikenteen valvonta voitaisiin moninkertaistaa jakamalla poliisin käyttämiä tallentavia tuulilasikameroita yksitysiin ajoneuvoihin.

Kun ollaan EU-Suomessa kilpailutukset tulisi tehdä direktiivien mukaisesti.:)

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Vankeinhoito pitäisi kilpailuttaa . Jos lasketaan vaikka 10 vuojen tuomiota istuvan kulut Suomessa . 200€×365×10=730 000€ . Niin aivan varmasti ehkä jopa 95% säästettäs noissa kuluissa kun joltain kehitysmaalta ostettas sama sijoitus palvelu .Tyrmän tasokin vois olla ihan sama .

Mitä järkee jonkun jammu siltavuorenkin tuomion täytäntöön saattamiseksi oli ehkä jopa miljoona euroa käyttää verorahoi ?

Joku pakkohoito elinkautinenkin olis ihan parasta ja oikein veronmaksajia kohtaan istuttaa jossain Afrikan vankilassa .

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ainakin asioista voitasiin puhua niiden oikeilla nimilla. Tappo: 5 vuotta. Murha 12 vuotta. Miksi puhua elinkautisesta.. Miksi puhua "ehdollisesta", koska se ei ole mitään. Miksi puhua sakosta, koska se ei ole taparikollsille "mitään"... Ainoat, joihin rangaistukset purevat, ovat työssäkäyvät, verokarhun kynsissä rinpuilevat "tavalliset kansalaiset".

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #7

Esimerkki .Jarkko on taparikollinen huligaani . Jarkko hakkaa Pentin joka 50k € vuodes ansioveroja maksanut . Pentti hakee oikeutta. Pentti saa korvauksia jne .

Mutta tajusko Pentti jotta hänen ansiotulo veroprosenttii pitää nostaa jotta oikeus kulut , vankila kulut jne saahaan katettua .

Jarkko ei maksa mistään mitään ja kääntää lämpimäs vankilan pedil kylkeä lounaan päälle .

Onko tämä oikein ?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #9

Pentti saa pysyvästä aivovammasta (ei pysy pystyssä) 5000 euroa muka Jarkolta (nimi muutettu), mutta käytännössä häneltä itseltään ja muilta veronmaksajilta. Jarkkoa avustanut juristi kuittaa 10 000 euroa kertomalla päämiehen version, jonka mukaan Pentti vain kompastui banaaninkuoreen ja Jarkko yritti nostaa häntä ylös.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kävin tänään polkupyörä kaupassa . Katselin himoiten nishiki hybridiä . Juttelin myyjälle kuinka tekisi mieli ostaa ja aloittaa pyöräily taas . Mutta en voi ostaa koska pyörä varastetaan aivan varmasti kumminkin taas.

Yhdiltä tuttavilta vietiin arvokas erikoinen pyörä joka sit kohta torista löytyi. Poliisi kieltäytyi tulemasta vale ostotapahtumaan . Eli varas sai esteettä pitää pyörän .

Monesti myös näkee kuinka narkomaani tai romanian mustalainen taluttaa jotain 2000€ polkupyörää ihan päivällä tuhansien silmien alla . Kaikki tietää jotta pyörä ei ole hänen, mutta kukaan ei uskalla reagoida mitenkään .

Se mikä on "tavallaan" hyvä mikä helsingis tapahtunut . Jotta moni ei uskalla enään juoda liian humalaan itseään . Monelta tutulta on jurrissa tilit tyhjennetty ja puhelimet lähtenyt .

No kylhän varas koplan tunnistaa . Yks vakoilee pin koodin kun känninen maksaa juomaa . Ja joku nappaa kortin myöhemmin vaivihkaa baari ruuhkassa. Ja sit jos varkaus meinaa paljastuu tiputetaan kortti lattialle jne . Ja kuka kännistä uskois muutenkaan .

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Syksyllä tuli joku TV -ohjelma Meksikosta. Kerrottiin, että kaupungissa X tehdään keskimäärin 5 murhaa päivässä. Ei yhtään pidätystä =selvitetty rikosta. Ei ihme, että koko yhteiskunta on kaaoksessa. Ei kannata omistaa mitään, koska se varastetaan.
Aika kaamea tulevaisuudenkuva.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Vuosia sitten pohdiskelimme tätä aihetta erään vallesmannin kanssa. Jäi mieleen hänen sanomansa: laittomuuksien selvittely ja rankaisut asettuvat ja asetetaan sille tasolle, minkä yhteiskuntamme juuri ja juuri sietää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Näin voi hyvinkin olla. Mutta ajat muuttuvat. Kun maahanmuutto kasvaa, ja vielä maista, joissa yhteiskunnan pelisäännöt samaten kuin ihmisten mentaliteetti ovat kovin erilaisia, kipuraja taitaa laskea. En ihmettelisi, vaikka Suomessa muutaman vuosikymmenen päästä kriminaalipolitiikka alkaa saada samoja muotoja kuin USA:ssa.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Yksi skenaario on jotta Kiinan talous jyrää ja ovat voittajia . Kiinalla on erittäin tehokas seuranta ja kuritus järjestelmä yhteiskuntansa rappeuttajille .

Voittajat voivat mahdollisesti myös Suomes myöhemmin määritellä haluamansa normit .

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Poliisi, järjestyksenvalvoja tai sheriffi ovat maailman vanhimman ammatin jälkeen kenties toisiksi vanhimpia. Yhteiskunnan järjestäytyessä tarvittiin henkilö/löitä, jotka valvovat järjestäytyneen yhteiskunnan järjestystä.

Yhteiskunnat ovat myös osanneet erottaa sotilaat ja poliisit aina Rooman ajoista saakka. Sotilaiden tehtävä oli turvata valtakunnan rajat ja poliisien taas turvata sisäinen turvallisuus.

Luotiin lakeja ja organisaatio valvomaan lainsäädännön noudattamista.

Jopa pahaiset kylät nuoren Yhdysvaltojen "villissä lännessä" äänestivät keskuudestaan sheriffin valvomaan järjestystä, vaikka ilmankin olisi kenties pärjätty.

Nyky-yhteiskunnassa asuvan on helppo todeta, etteä ilman ei enää pärjättäisi. Kysymys kuitenkin kuului, että lisää tai vähemmän poliiseja. Vähentää ei enää oikein voi, kun jo nyt resurssisäkissä pilkottaa pohja.

Nykyisellä saattaisi pärjätä, jos resurssien käyttämistä pohdittaisiin uudelleen.

Suuriko osa poliiseista tekee toisarvoista työtä tai jopa muuta kuin poliisin ydintehtäviin kuuluvia tehtäviä. Paljonko poliisi panostaa sellaisiin tehtäviin, joita voitaisiin teettää yksityisillä tahoilla yhteiskuntarauhan vaarantumatta? Paljonko poliisi voi panostaa järjestäytyneen rikollisuuden tai terrorismin tutkintaan lievempien rikosten kustannuksella?

Nythän tilanne on valunut siihen pisteeseen, että poliisi "tinkii" lakisääteisistä tehtävistään ja priorisoi. Ainoat hyötyjät ovat rikoksentekijät ja valtio.

Tutkinnan hyväksyttävän rajoittamisen perusteet ovat osin jopa korneja.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että näin poliisit ikään kuin totutetaan etsimään mieluummin keinoja jättää asia tutkimatta kuin etsiä rikoksen tekijää.

Poliisi organisaationa kaipaisi jonkinlaista reformia ja downsizingia.

Joku voisi kysyä, miksi asiat hoituivat ennen paremmin?

Ei poliiseja kuitenkaan niin valtavasti paljon enemmän ollut kuin nykyisin!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin poliisi tutkii poliisin tekemiä huumekauppoja ("tapaus Aarnio"). Lukee nettikirjoituksia ja kävelee odineiden kanssa kaupungilla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kriminologien ”humaani koulukunta”, joka on aina 1970-luvulta asti dominoinut kriminaalipoliittista keskustelua ja ”tutkimusta” on keskittynyt argumentoimaan, että (a) rangaistukset ovat tehottomia (b) rikollisuus on kaiken aikaa laskussa; jos se kuitenkin näyttää tilastojen mukaan olevan nousussa, syynä on ilmoitusaktiivisuuden nousu (ilmoitusaktiivisuus ei siis koskaan laske) ja (c) rikolliset ovat syrjääntyneitä, yhteiskunnan kaltoin kohtelemia, ym. ym."

Nämä humanistit ovat raunioittaneet oikeusjärjestelmämme. - Rangaistusten vaikutuksesta: taparikollinen kannattaa pitää kaltereiden takana mahdollisimman kauan, sillä ainakin sen ajan kansalaiset saavat olla häneltä rauhassa. Kriminologimme ja oikeusjärjestelmämme ovat unohtaneet lähes kokonaan uhrit ja potentiaaliset uhrit, keskittyen vain rikollisten ja vankien 'hoitoon'.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin, oikeastaan roolit ovat menneet uusiksi. Rikollinen (esim. varas) on uhri, kapitalistisen riistojärjestelmän ja väkivaltakoneiston sortama ihmispoloinen, kun taas rikoksen uhri (perinteisessä mielessä) on hyväosainen valtaapitävä.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Oikeastaan tässä ei ole mitään uutta. Oli hyvin valaisevaa lukea Gulag – Vankileirien saaristo. Sieltä opin, että ihan sama meininki oli jo Neuvostoliitossa. Kriminaalit eli varkaat, murhaajat ja sen semmoiset nähtiin yhteiskunnan uhreina, joten he olivat vankileireillä paljon paremmassa asemassa kuin poliittiset vangit. Tuomiotkin olivat lyhyempiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#17
Niin, hyväosainen uhri ei tarvitse sääliä eikä muutakaan huomiota. Hän on oikeastaan osasyyllinen, sillä rikokset ovat vahvasti yheiskunnan syytä.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Jos maailmalle katsotaan, niin käytännössähän tämä ongelma on yleensä ratkaistu lisäämällä yksityistä vartiointia ja luomalla naapureiden kanssa vartiointipiirejä. Samaan systeemiin on helppo upottaa myös tuomioistuin: jos esimerkiksi varas jää kiinni, ei siitä kannata huudella poliiseille, vaan varkaalle annetaan itse langetettu rangaistus samantien.

Ei mikään ideaalisysteemi, mutta ainakin se toimisi paremmin kuin tämä nykyinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset