meeviren

Pennejä taivaasta

Raha ei tee onnelliseksi, sanotaan, mutta ilmeisesti olen väärässä. Perustulon kerrotaan näet parantaneen hyvinvointia tänään julkaistujen alustavien tulosten mukaan (ks. linkki).

En kyllä oikein ymmärrä, koko ideaa ja vielä vähemmän ns. kokeilun suoritustapaa. Jo puhuminen ”perustulosta” herättää epäilyksiä. Eihän perustu ole mikään tulo, sillä tavalla kuin me ymmärrämme tulon. Perustulo on tulonsiirto. Ja siksi sitä pitäisi mieluimmin kutsua ”perustulonsiirroksi”, kuin tuloksi. Perustulo tyyppiä Suomi tarkoittaa sitä, että henkilölle x annetaan rahaa, joka otetaan henkilön y taskusta. Mitään lisäarvoa ei tietenkään synny, päinvastoin kuin, jos joku tuottaa jotain (työtä, hyödykkeitä…) ja saa siitä rahaa. Se on (oikeasti) tuloa. Jotenkin tuntuu, että termillä ”perustulo” yritetään hämärtää rajaa tulojen (työn tekemisen) ja tulonsiirtojen välillä. Tulo kuin tulo. Ehkä asumistuestakin tulo kohtaa ”asumistulo” tai ”asukkaan tulo”….

Mutta mennään siihen kokeiluun. Kokeilu suoritus oli aika kaukana perustulon kuvitellusta (univeraalisesta) ideasta koska (siteeraan raporttia) lopulliseen kokeiluun valittiin 2 000 iältään 25–58-vuotiasta Kelan työttömyysturvaetuutta marraskuussa 2016 saanutta henkilöä. Heidät valittiin kokeiluun satunnaisotannalla ilman alueellista tai muuta painotusta. Kokeilu rahoitettiin siis tutulla periaatteella ”rahaa seinästä” (käytännössä ulkomaisella velalla). En oikein ymmärrä mitä järkeä siinä on. Jos x:lle annetaan rahaa, joka otetaan y:n taskusta, pitäisi kai selvittää, miten y suhtautuu työn tekoon ja miten hänen hyvinvoinnilleen tapahtuu ”perustulon” myötä.

Nyt osoittautui, että koehenkilöiden työllistyminen ei muuttunut, mutta on tietenkin selvää, että maksumiesten (anteeksi maksuhenkilöiden) työn tarjonta supistuisi, jos on vähänkin uskominen työn tarjontaa koskevaan kansainväliseen tutkimustietoon. Se taas on kai pahinta, mitä voi tapahtua tilanteessa, jossa työn tarjonta muutenkin supistuu demografisten muutosten seurauksena. Perustulohan on vain massiivinen vapaa-ajan subventio. Koska marginaaliveroasteet väistämättä nousisivat tällaisen järjestelmän seurauksena ja PALJON, seurauksena oli massiivinen hyvinvointitappio yhteiskunnalle. Se olisi varmasti moninkertainen kuviteltuihin tai todellisiin byrokratiasäästöihin verrattuna. Toki perustulo olisi tervetullut muillekin kuin lisää vapaa-aikaa kovasti hinkuaville kansalaisille. Ammattirikolliset, harmaan talouden sankarit, ammattiagitaattorit jne. eivät varmaan panisi pahaksi pientä tulonlisäystä.

Eikä niin pientä. Poliitikkojen huutokauppa perustulon suuruudesta ei ole vielä kunnolla alkanut, mutta jo nyt paras tarjous on 800 euroa kuukaudessa eli kymppitonni vuodessa. Millä ihmeellä tällaiset summat kyetään rahoittamaan, eikö ongelma tule silmille jo tutustumalla kertolaskun alkeisiin (vai onko niin, että koulussa ei enää opeteta kertolaskua). Teidän, tiedän, tulee kaikenlaisia selityksiä… vähitellen, ei sittenkään koske niitä ja näitä, sisältää sitä ja tätä, yritystuet, harmaa talous, räjähtävä kasvu yrittäjyydessä. …

Raportissa valitellaan, että otos ei ollut oikein edustava. Mutta se ongelma on helposti ratkaistavissa. Pudotetaan raha helikoptereista. Tai ehkä Super-Hornetisa niin, että naapuritkin pääsisivät osallisiksi suomalaisten uudesta Sammosta.

 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161360/Rap_8_2...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Jyrki Paldán

"... seurauksena oli massiivinen hyvinvointitappio yhteiskunnalle."

Olisiko? Miten otit tuossa "hyvinvoinnin kokonaismäärän" laskennassa mukaan nuo laskeneet stressi- ja hyvinvointitasot siellä perustulon saajapuolella?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Haastattelija kysyy rahaa saaneelta, onko hyvinvointisi nyt parempi. Minkä kuvittelisit olevan vastauksen?. Mitä tieteellistä arvio tällä vastauksella on?

Jyrki Paldán

Niin, mitäpä arvoa sillä ihmisen kokemuksella olisi hyvinvoinnin kannalta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #10

Kokemuksella. Pitäisikö sinun mielestäsi ihmisten tulot jakaa uudelleen sen perusteella, miten koet rahan saamisen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #12

Minun mielestäni on varsin veikeää puhua "hyvinvoinnista", jos sitä mitattaessa ihmisen kokemus on täysin irrelevantti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kokeilu lisäsi tutkitusti siinä mukana olleiden hyvinvointia, elämänlaatua ja kohensi mielenterveyttä. Vai meinaatko että hyvinvointi on sama asia kuin työ? Tosin ihminen ei elä pelkästä työstä ja työ tulon lähteenä tulee vääjäämättä tulevaisuudessa olemaan historiaa joten ajatus olisi jo sinällään hullu. Jo nyt ihmisillä on jo vaikeuksia elättää itsensä työstään saamalla palkalla. Hyvinvointia ja onnellisuutta lisää elämän laatu ja turvallisuuden tunne.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #11

Onkohan mieleterveyden parantamisessa todellakin tehokkain instrumentti rahan pudottaminen helikopterista?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Nykyään äärivirikkeellisessä ympäristössä ihmisen aivot ovat jatkuvasti kovilla ja kuormittuvat. Jatkuva stressi, huoli ja pelko eivät tee kenenkään psyykkelle hyvää. Itse päädyin burnouttiin eli loppuunpaloin vuonna 2016 työnhausta. Puolitoistavuotta meni palautumiseen enkä ole vieläkään täysin kunnossa. Opin siitä että oma terveys tulee aina laitta jopa työnkin edelle. Terve ihminen on sitä paitsi potenttiaalisesti parempi työntekijä joka tapauksessa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #15

Pistää aina välillä aprikoimaan, että miten Suomessa 50 vuotta sitten (tai köyhissä maissa vielä tänäkin päivänä) ihmiset eivät syrjäytyneet tai palaneet loppuun, vaikka joka päivä piti tehdä jotain saadakseen päivittäisen (ja tulevan vuoden) ruuan ja lämmön tupaan.

Kotoinen sosiaaliturvamme mahdollistaa joutenolon, ja joutilaisuus onkin ongelmistamme suurin. Ihmisillä on aikaa kokea resurssikateutta - ja vaatia korkeampaa turvan tasoa ilman omaa panostusta toimeentulonsa parantamiseksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Aika aikansa kutakin. Nykyään psyykkinen ratus tässä ärsyjetulvassa on jopa rankempaa kuin ihmisen fyysinen rasitus puoli vuosisataa sitten. Aivot eivät ole vielä sopeutuneet vaan siihen vie vielä useita sukupolvia. Sosiaaliturvasta sen sijaan olen erimieltä. Mikäli vain olisi sallittua ihmisillä on halua ja tarvetta käyttää vapaa-aikansa itsensä kehittämiseen ja terveytensä tulemiseen. Työ ei ole kaikki kaikessa eikä elämän päämäärä. Tulevaisuudessa tulot eivät ole edes riippuvaisia työstä eikä kaikista työstä saa nyttenkään tuloja. Historian tunnetuin joutilainen oli muuten Aristoteles, jota todella syytettiin fyysisen työn vieroksumisesta ja yhteiskunnan tuilla elämisestä. Tele on kuitenkin hyvä esimerkki siitä mihin runsaan vapaa-ajan voi hyödyntää ja käyttää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Voihan sitä yrittää selittää itselleen miksi mikään ei onnistu ja kaikki tuntuu paskalta. Sillä selittelyllä asiat eivät kuitenkaan yleensä etene. Pitäisi katsoa peiliin ja panna työrukkaset kouraan.

Eihän joutilaisuudessa mitään muuta ongelmaa ole kuin se, että muut joutuvat rasittamaan itseään sitten senkin edestä. Oletko koskaan ajatellut miltä muista ihmisistä tuntuu?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #15

Ainakin tässä tapauksessa se vähensi stressiä (suurin yksittäinen mielenterveysongelma länsimaissa) ja lisäsi tyytyväisyyttä, joten kyllä, se näyttää tämän testin perusteella olevan varsin tehokas keino.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Alhainen vastausprosentti toki vähän verottaa kyselyn luotettavuutta, mutta vastaavankaltaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä että tila olisi pysyvä. Ihmisillä on kuitenkin paha tapa siirtää maalitolppia kun asiat näyttävät liian hyvältä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #58

"Tämän päivän lahja on huomisen itsestäänselvyys ja ylihuomisen vaatimus", muistelen jostain lukeneeni.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #15

Kerroppa nyt Matti Viren, kuinka paljon rahaa menee kun annetaan työttömälle summa X ja sama summa vähennetään hänen työttömyyskorvauksestaan?

Lue faktat vaikka täältä mun omasta blogistani:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269311-tieto...
BBC:kin tajusi asian, vaikka esitti sen sitten hieman "väritetysti". (kommentti 2)

Henry

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #11

Tuota tulosta varten ei olisi tarvittu koko kokeilua. Kyllä kaikkien pitäisi muutenkin tietää, että ne jotka saavat ilmaiseksi rahaa vaikka vähemmänkin, ovat tyytyväisempiä kuin ne, jotka eivät saa. Aivan ilmeisesti kokeilun käynnistäjät eivät tätä itsestään selvyyttä tienneet. Nyt heillä se tieto on. Olipahan vain kallis tapa hankkia tieto, joka oli jo muutenkin olemassa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #37

Hyvä Viljo. Parempaan tarpeeseen olisivat rahat menneet vanhusten hoidossa. Tai tutkittaessa, koska vanhukset edellisen kerran saivat lämpimän aterian.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #48
Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #72

On nyt vaikeaa. Itse kokeilu maksaa. Tutkijat (monta) "maksavat". Työllistyneet työttömät maksavat...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #37

#37:
No, nythän on sitten tutkittu, että sellainen joka saa rahaa on tyytyväisempi kuin sellainen, joka ei saa. Ehkä kokeilua laajennetaan seuraavassa vaiheessa peräti niin, että otetaan tutkittavaksi peräti kolme ryhmää, ne jotka saavat rahaa, ne jotka eivät saa rahaa ja ne jotka joutuvat maksamaan rahaa. Minulla on pieni aavistus siitä, millaiseksi tyytyväisyysjärjestys saattaisi muodostua. Toisaalta, voi kyllä käydä niin, että kokeilua ei voida suorittaa, koska maksajien mukaanottamista ei pidettäisi poliittisesti korrektina.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #59

Jaakko: "ne jotka saavat rahaa, ne jotka eivät saa rahaa ja ne jotka joutuvat maksamaan rahaa."

Juuri noin. Lisäksi maksaamaan joutuvat myös valittaisiin satunnaisotannalla, jotta myös maksajapuolella "hyvinvoinnin tunteen" vertailussa olisi sama "amplifikaatio".

Hyvä kuitenkin, että kokeillaan, eikä mennä mutulla suoraan loppuimplementaatioon. Käyköhän tutkimuksesta ilmi (ei ole lukenut sitä), kuinka hyvin tämä - laajuudeltaan rajallinen - koejärjestely paljasti byrokratian karsimisesta mahdollisesti kumuloituvia säästöjä?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #70

Olen varma, että yhtään virkailijaa ei vähennetty. Sen sijaan tuli joukko "tutkijoita"

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Haastattelija kysyy rahaa saaneelta, onko hyvinvointisi nyt parempi. Minkä kuvittelisit olevan vastauksen?

Voin empiirisellä kokemuksella kertoa sinulle vastauksen:

"Pitkäaikaistyöttömänä en saa pätkääkään enempää rahaa, koska työttömyyskorvausta pienennetään saadulla perustulosummalla:
Mutta, voin paljon paremmin, koska vapaudun opiskelemaan ja/tai tekemään omaehtoisia projekteja, joilla tähtään jonkinasteiseen työllisyyteen - ilman karenssi-uhkaa."

Nyt ehkä Matti Viren ja muut ymmärrätte mitä perustulo merkitsee pitkäaikaistyöttömälle?
Selvennetään vielä että kaikki jotka saivat perustulorahaa tässä kokeilussa olivat pitkäaikaistyöttömiä tai vastaavassa asemassa.

P.S. Kommentit täällä osoittavat, etteivät ihmiset todellakaan tiedä/ymmärrä tästä kokeilusta tuon taivaallista.

Henry

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #69

Taas on vaikea. Politiikan tarkoituksena ei ole pitää ihmisiä pitkäaikaistyöttöminä vaan etsiä keinoja heidän tyllistämiseen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #76

Ohitit asian.
Väität monessa paikassa, että perustulon saaneet ovat saaneet paremmat taloudelliset lähtökohdat.

Katso Jari Robsonin blogin ensimmäisestä taulukosta totuus:
http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-...

"Joillekin pienenä yllätyksenä tuloksissa oli se, ettei perustulon saaneiden työllistymisessä ollut juuri mitään eroa verrokkiryhmään, vaikka perustulon saaneilla oli paljon suurempi kannustin hakeutua töihin ja pysyä töissä, koska saatua perustuloa ei vähennetty palkasta. Perustulo myös vähensi muiden etuuksien määrää vastaavalla summalla, joten ei ollut edes taloudellista kannustinta pysyä työttömänä."

Eroa on siis 0,85€/arkipäivä.

Henry

Käyttäjän LeenaLauren kuva
Leena Lauren Vastaus kommenttiin #69

Eikö sillä perustulolla ollutkaan sitä oletusta, että ihmiset heittäytyisvät ahneiksi ja menisivät töihinkin siksi ajaksi, niin saisivat enemmänkin sitä hyvänolontunnetta?
Vaan eipä tullut työpaikkoja tuollakaan keinolla, eikä ole tuleva tulevaisuudessakaan. Ilmaisia lounaita ei ole. Luulisi, että ihmisen hyvänolontunne tulisi siitä, että saa työpaikan, voi perustaa perheen ja elää sillä palkallaan. Ehkäpä olenkin väärässä, koska tuntuu siltä, että se hyvänolontunne tuleekin vastikkettomista rahoista niin, että ihmiset ovat vapaita toteuttamaan itseään sillävälin, kun toiset käyvät töissä ja makselevat heidän hyviäolojaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #97
Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Perustulo mahdollistaisi aktivointitoimien kohdistamisen sinne minne kuuluukin:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269281-p...

Kokeilu oli ns. Torspo.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hetkinen, annetaan ihmisille vastikeetonta rahaa, jotta hän aktivoituisi. Markkinatalous ei ilmeisesti ole ykkösvalintasi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kysymys on siitä, keneen aktivointitoimet kannattaa kohdistaa - koko populaatioon vai osaan siitä.

Kannatan jälkimmäistä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

”rahaa seinästä”, mannaa taivaasta tai Hornetin luukusta, sama kunhan vaan ilmanen raha jostain tulee. Demarit ovat nousseet suurimmaaksi puolueeksi hyvillä lupauksilla.

Vihervasurit elävät uskossa, että syömävelkaa ei koskaaan tarvii maksaa takaisin. Mene ja tiedä, ehkä ne jonkun konstin löytävät, eritoten kun heillä on vaalien jälkeen tilaisuus muodostaa hallitus ja näyttää taloukykynsä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #21

Kreikan kanssa velan takaisinmaksua kokeiltiin. Maa oli mennä konkkaan, nuoret oakenivat maasta ja jouduttiin ottamaan lisää lainaa jotta entiset saatiin maksettua pois. Rahaa ei ollut vaikka valtion omaisuus myytiin muinaismuistoja myöten. Jos Suomelle tulee sama eteen niin kuin sinä ja troikka aikoinaan "pelottelette" niin sitten ollaan kusessa. Olen ainakin siinä ymmärryksessä että maapallolla on yhteensä lähes kolme kertaa enemmän velkaa kuin koko planeetalla varallisuutta.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #21

Kumma kyllä niin vuonna 1990 valtion velka oli noin 9,5 mijardia ja hallitus oli Kokoomusvetoinen. 1991 hallituksen pääministeripuolueeksi tuli Keskusta.
Vuosina 1990-1995 velka nousi noin 60 miljardiin. Vuonna 1995-2003 oli SDP pääministeripuolueena ja velka nousi 63,3 miljardiin. Vuodesta 2003 vuoteen 2016 on ollut vaihtelevasti Keskustan ja Kokoomuksen vetämiä hallituksia. Vuonna 2018 velkaa on 106,4 miljardia kasvanut siis 4 miljardia vuodesta 2016 kun tein tämän yhteenvedon. Viimeisten 26 vuoden aikana on vasemmistovetoiset hallitukset siis ottaneet velkaa noin 3 miljardia kun taas oikeiston vetämät hallitukset ovat ottaneet noin 92 miljardia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #31

Puolueita Suomessa kyllä riittää, mutta kun vielä tietäisi, mikä ne erottaa. Jollain on vain hyvä tuuri olla korkeasuhdanteen aikana hallituksessa ja jollain vähemmän hyvä tuuri olla laman aikana hallituksessa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #21

#21 Ehkä opintoimatka Venezuelaan maksaisi vaivan. Siellä on halvat taksit, mutta ei taida olla bensaa (maailman suurimpien öljyvarantojen maassa ei bensaa).

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #47

Kävin pari vuotta sitten Ateenassa.

Puolet kansasta on työttömänä ja toinen puoli myy rihkamaa turisteille. Teollisuusrakennukset kaupungista lentokentäntälle vievän tien varrella olivat tyhjinä ja ikkunat hakattu rikki. Taksin radio soitti natsien marsseja ja saksalaisista kerrottiin hyviä vitsejä (kuskin mukaan). Ainahan syyllinen löytyy.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #77

Me kuulemma laitoimme Kreikan talouden kuntoon viime eurokriisissä ja nyt on Kreikan velkakestävyys hyvä. Koskas troikka tulee laittamaan Suomen talouden yhtä hyvään kuntoon?

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #21

Kukas ne velat olikaan ottanut ja jakanut kansalle? Vihervasurit? Idont think so.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #53

Vihrvasurit ovat olleet täysillä mukana tuhlaamassa veronmaksajien rahoja maailman parantamiseen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllä minusta Aholan valinta on nimenomaan markkinatalous. Voisi tietenkin kysyä, onko taloustieteen professorin yksi markkinatalouden ominaisuus se, että ne henkilöt, jotka eivät kykene myymään itseään, joutavatkin kuolemaan nälkään ja viluun.

Länsimaisen yhteiskunnan, erityisesti pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden, perusominaisuuksiin kuuluu, että kaikista pidetään huolta. Siihen, että joku ei pysty täyteen työpanokseen, on vanhuuden, nuoruuden ja sairauden lisäksi monia muitakin syitä.

Ahola lähtee siitä, että jokaiselle turvataan perustulo (ei siis peruspalkka). Sen jälkeen luotetaan siihen, että suurin osa ihmisistä haluaa enemmän kuin pelkän perustulon. Jos perustulo on turvattu, ihmiset voivat silloin käyttää voimavarojaan itsensä kehittämiseen, ei perustulon turvaamiseen. Kaikki eivät ole taistelijoita, jotka raivaavat tiensä vaikka nyrkit savessa.

Jopa tuo hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy todennäköisesti terveyspalvelujen käytön vähentymisenä. Se on siis yhteiskunnan kannalta selvää säästöä, koska todennäköisesti myös terveyspalvelut olisivat tulleet tuossa ryhmässä sosiaalitoimen maksettavaksi. Niistä siis olisi aiheutunut kaksinkertainen kuormitus. Ensin terveydenhuollon henkilökunnan ajankäyttö ja sitten sosiaalitoimen henkilökunnan ajankäyttö ja suorat kustannukset.

Mutta kuten keskustan vaihtoehdostakin nähdään, matka todelliseen perustuloon on pitkä. Sen takia arvostan pieniäkin askelia sitä kohden. Joka tapauksessa pidän Aholan ajattelusta. Toivoisin voivani joskus tarjota myönteisiä lisäideoita siihen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #30

"Ahola lähtee siitä, että jokaiselle turvataan perustulo" se kävi selväksi. Mutta kerro miksi, "jokaiselle turvataan perustulo". Mistä hyvästä? Siis riippumatta siitä, paneeko tikkua ristiin yhteiskunnan puolesta vaiko uurtaa koko ikänsä yhteiseksi hyväksi. Jokaiselle? Miksi myös myös niille, jotka sattuvat kävelemään rajan yli.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #45

Siksi, että sillä parhaiten estetään heikoimpien ongelmia ja aktivoidaan muita. Ja koska käytännössä se raha on saatavissa useimmille joka tapauksessa. Nykytilanteessa eniten säästöä tulee heistä, jotka ovat jo niin syrjäytyneet, että eivät osaa tai jaksa hakea edes sitä, mikä heille kuuluu. Mutta sehän on oikein, mokomat luuserit, jotka eivät ole panneet tikkua ristiin eivätkä osaa halua ryhdistäytyä...

Rajan yli käveleminen on ihan eri juttu. Ja sitä varten kannattaa toivoa, että GCM-lausuma saisi yleistä hyväksyntää ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Maailmanlaajuisesti, jolloin olisi parempia työkaluja vähentää sitä rajan yli kävelemistä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #45

Minua potuttaa, kun toiset loikoilevat soffallansa ja minä elätän ne siihen soffalle verorahoillani. Onkos tämä tasa-arvoa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #88

"Loikoilulle" löytyy aina joku syvä yhteiskunallinen selitys...

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Ennemmin pitäisi asumisen hintaa laskea. Käytännössä tarvittaisiin jokin vetovoimatekijä jonnekin muuttotappioalueelle, eli samaan tapaan kuin uudisraivaajia houkuteltiin aikoinaan pohjoiseen ja amerikassa länteen.

Mutta koska elämisen taso on niin korkea muutenkin, vaikka ei käy edes töissä, on vaikea saada ihmisiä pois hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ääreltä.

Ennen vanhaan väestö ongelmat ratkesivat jatkuvalla sotimisella, nyt kun väestömäärät periaatteessa Suomessakin on laskemaan päin, ainoastaan maan sisäinen ja maan ulkopuolelta tuleva muuttoliike tuottaa ongelmia riittävän asuntotuotannon suhteen.

Ja edes sosiaaliset maahanmuuttajat eivät suostu asumaan muuttotappioalueella.

Käyttäjän Ari-PekkaPulkkis kuva
Ari-Pekka Pulkkis

Se on erikoista, kun ne, jotka tietävät perustulosta niin vähän haluavat sanoa siitä niin paljon. Yleensä vielä negatiivista.

Perustulohan ei poikkea merkittävästi muistakaan sosiaalituista, kuten työttömyysturvasta. Että työttämälle X voidaan antaa rahaa, se otetaan henkilön Y maksamista verorahoista. Nyt sitten kritisoidaan perustuloa kuin tuo olisi jokin uusi, kauhistuttava tapahtuma!

Perustulon on tarkoitus korvata muita sosiaaliturvan muotoja, kuten nytkin tapahtuneessa kokeilussa perustulo vähensi muiden tukien määrää:
"Perustuloa vastaava summa kuitenkin vähennettiin tietyistä samalta ajalta maksetuista sosiaalietuuksista."
https://www.kela.fi/perustulokokeilu-tavoitteet-ja...

Tämä ei siis johtaisi mihinkään uuteen, massiiviseen kuluerään, sillä esimerkiksi työttömyysturvalla elävät saavat jo tukia sekä perustulomalleissa useimmilta työssäkäyviltä verotusta kiristettäisiin sen verran, että perustulon vaikutus minimoituisi, kuten myöskin verotus muuttuisi sen verran, ettei keskituloisten ja kovatuloisten nettotulojen tulisi laskeakaan, ainakaan kovin paljoa.

Eniten verotus kiristyisi pienituloisilla, koska perustulo muuttuisi vaikka ottaisi esimerkiksi osa-aikaisia töitä vastaan, voitaisiin pienipalkkaisista töistäkin verottaa selkeästi enemmän. Tällöin silti kaikki tehty työ on lisärahaa perustulon päälle ja verotus tuo nopeasti lisää perustulossa maksettua rahaa takaisin. Vaikka tässä tapauksessa maksetaan yhä perustuloa, on tilanne kaikille parempi kuin jos työtön vain jättäisi työn ottamatta vastaan sillä nykyisellään voisi vain hävitä rahaa. Kun työtön voi tehdä ongelmitta osa-aikatöitä perustulon tukemana voittaa työtön, valtio ja työnantaja.

Sääli tosin, ettei hallituksen järjestämässä puutteellisessa perustulokokeilussa kuitenkaan nähty positiivisia vaikutuksia osa-aikatyöllistymisessä.

Perustulokokeilun vaikutus oli silti yksinkertaisesti positiivinen. Työllisyysvaikutus jäi neutraaliksi, mutta vaikka rahaa ei tulltu enempää, vähentynyt byrokratia, kyttäys ja pompottelu vaikutti parantavan osallistujien henkistä hyvinvointia. Etenkin kun Suomi on henkisten ongelmien maa, tällaiset muutokset ovat yksinkertaisesti toivottuja. Vaikuttaisi siltä, ettei velvoittavan sosiaaliturvan edut ole kaksisia, sillä työllisyyteen se ei vaikuta ja aiheuttaa vain pahoinvointia.

Lisäksi ne, jotka pelkäävät, että työntekijät lopettaisivat työnteon jos perustulo tulisi voimaan. Jo nyt voi saada sosiaalitukia kun jättäytyy pois töistä, ihan samalla tavalla kuin perustulon voimaan tullessa. Vaikea tosin kuvitella, miten keskituloinen jolla nettoansiot ovat yli 2000€/kk haluaisi jättäytyä sosiaalitukien varaan vain siksi, kun byrokratia on jätetty pois välistä. Kertooko tämä ehkä enemmän kommentoijien työmoraalista kuin muusta?

Pakottaminen ja taloudellinen pelottelu ei tee ketään onnellisemmaksi tai paremmaksi työntekijäksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

No, eivät ne sinunkaan tietosi kovin kummoisia ole.
Ns. perustuloa aiotaan maksaa kaikille, myös niille, joilla ei ole pienintäkään aikomusta koskaan mennä töihin tai edes opiskelemaan. Minkä takia minun pitäisi elättää joku huumekauppias tai piraattielokuvia päväivästä toiseen katsova äidin helmoissa oleva aikamiespoika - vain senkö takia, joku puolue kuvittelee saavan ilmaisesta rahasta jonkin vaalivaltin.
Missä muuten ovat kokeilun aikaiset säästöt byrokratiasta?
Itsekin myönnät, että verotus kiristyisi: "useimmilta työssäkäyviltä verotusta kiristettäisiin sen verran, että perustulon vaikutus minimoituisi, kuten myöskin verotus muuttuisi sen verran, ettei keskituloisten ja kovatuloisten nettotulojen tulisi laskeakaan, ainakaan kovin paljoa". Laitapa numeroita, miten paljon on "kovin paljon"

Käyttäjän Ari-PekkaPulkkis kuva
Ari-Pekka Pulkkis

Niin maksetaan, kuten maksetaan tukia nytkin sellaisille, joilla ei ole pienintäkään aikomusta tehdä töitä tai opiskella! En tunnista, miten tämäkään tässä muuttuisi. Suomessa ei taida olla nyt sellaista ihmisryhmää, joka on jätetty täysin tyhjän päälle.

"Ilmainen raha" on melko turha termi tässä, sillä perustulo ei ole sen ilmaisempaa kuin muutkaan sosiaalituen muodot. Mitä ihminen maksaa saadakseen toimeentulotukea tai työttömyystukea?

Kokeilusta ei saatu näkyviä säästöjä byrokratiasta, koska rajatun ympäri Suomea sijaitsevan ihmisjoukon hakemuksien ja työtilanteen seurailu sekä selvittely ei tuo näkyvää säästöä. Jos esimerkiksi useimmissa malleissa mainitut opintotuki sekä työttömyysturva korvautuisivat perustulolla, saisi melko monta henkilötyövuotta näiden hakemusten ja selvitysten lähettämisestä pois.

Verotus kiristyisi tottakai, kun perustulo maksettaisiin kaikille. Oletetaan, että 3000€/kk ansaitseva maksaisi palkastaan veroja 28%, jolloin hänelle jäisi käteen 2160€/kk. Jos käyttöön tulisi esimerkiksi 600€ perustulo, pikaisen laskun mukaan tällä henkilöllä vero% voisi olla 48%, jolloin 600€+3000€*0,52 olisi sen saman 2160€. Hirveän suureltahan tuo veroprosentti vaikuttaisi, mutta nettotulot olisivat silti samat. Vaikka yksittäisen esimerkin laskeminen on helppoa näin päästä keksien, luultavasti olisi käytännössä mahdotonta saada laskettua jokaisen työssäkäyvän kohdalle neutraaliksi.

Tässä täytyy pitää mielessä, että malleja on erilaisia. Ainakin Piraattipuolueen mallissa kansaneläke ja takuueläke korvattaisiin perustulolla, mikä nostaisi myös kustannuksia, mutta vapauttaisi ihmiset pakollisista eläkemaksuista.

Kaikki voisivat halutessaan varmistaa omat ylimääräiset eläkkeensä, mutta näin tämä laskisi samalla palkan muita kustannuksia veroprosentin noustessa.

Käyttäjän JereViikari kuva
Jere Viikari Vastaus kommenttiin #27

"Oletetaan, että 3000€/kk ansaitseva maksaisi palkastaan veroja 28%, jolloin hänelle jäisi käteen 2160€/kk. Jos käyttöön tulisi esimerkiksi 600€ perustulo, pikaisen laskun mukaan tällä henkilöllä vero% voisi olla 48%, jolloin 600€+3000€*0,52 olisi sen saman 2160€."

Kuulostaa oudolta. Perustuloa maksettaisiin myös kaikille niille, jotka eivät työttömyyskorvausta nytkään saa tai eivät ole sitä hakeneetkaan, koska kustantavat elämänsä tukien sijaan jollain muulla tavalla. Jopa työelämästä pois jääneille lottomiljonääreille pitäisi maksaa perustuloa. Perustuloa siis maksettaisiin paljon enemmän kuin työttömyystukia nykyisin. Jostain valtion tuo lisäraha on kuitenkin löydettävä. Mitä luultavammin se tarkoittaisi verojen korottamista, koska äkkiseltään en keksi muitakaan merkittäviä rahalähteitä valtiolle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #34

Ihan oikein. Olisi kiva nähdä jokun kunnon laskelma "perustulosta", jossa kerrottaisiin, mitä oletetaan ja mitä saadaan tulokseksi sen sijaan, että heitetään ilmaan pari lukua (joita sitten jälkeenpäin voidaan muutella miten sattuu)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #27

Vero olisi 48 % - on ilmeisesti keskimääräien veroaste ...Anna mä arvaan, rajaveroaste on jossain kohtaa 100. Kannattaa toden teolla mennä töihin/tehdä enemmän töitä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #27

"En tunnista, miten tämäkään tässä muuttuisi".
Tukien määrä muuttuisi. Olennaisesti. Huutokapupan pitäjästä riippuen määrät liikkuvat jossakin 25 - 55 miljardin haarukassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hitusen hämmentävää tekstiä taloustieteen professorilta. Perustat ajatuksen sille, että tottakai ovat onnellisempia, kun saivat lisää rahaa.

Tässä ajatuksessa on se ongelma, etteivät sitä lähtökohtaisesti edes saaneet.

Ote linkkaamastasi raportista:
"Kokeilun sosiaaliturvamalliksi valittiin osittainen perustulo, jonka taso, 560 euroa kuukaudessa, vastasi nettomäärältään Kelan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea."

Eli summa on tismalleen sama kuin muutoinkin. Erona on se, että byrokratia yms ei koskenut heitä.

Enemmän rahaa saivat oikeastaan vain ne, jotka työllistyivät tuona aikana ja saivat pitää tuon summan.

Tämäkään sitten ei välttämättä paikkaansa, sillä kokeilussa edelleen tuon päälle tulivat tarvittaessa mahdolliset asumistuet sekä toimeentulotuet, jotka työllistymisen ja tulojen kautta poistuisivat tai vähenisivät.

Tulosta voi myös katsoa siltä kulmalta, että hallituksen kannustamistoimien kohteena olleet eivät työllistyneet yhtään paremmin. Miten tämä sitten sopii ajatteluusi. Keppi ja porkkanan toimii yhtä hyvin, mutta sinä haluat kepin? That's what we in Finland call "reilu meininki".

Oiot mutkia aika paljon suoriksi. Minusta aliarvioit hyvinvoinnin yms merkitystä rajusti katsoen puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. Jos työmarkkinatuella oleva useimmiten silloin jo pitempään työttömänä ollut saa jonkun boostin hyvinvoinnin yms kautta, niin pitemmällä aikavälillä merkitys voi olla suurikin. Nythän tarkasteltiin yhtä vuotta.

Mielenkiintoista olisi tietää, mitkä sitten olivat kustannukset kokeilussa, mutta sitä ei taida olla tiedossa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sinulla on aika optimistinen käsitys, siitä miten poliittinen järjestelmä toimii Suomessa. Luuleko todella, että nykyiset tulonsiirtojärjestelmät poistuisivat "perustulon" myötä...Esimerkiksi asumistuki.... Ja luuletko, että eduskunnassa alhaisin tarjous (560) voittaisi. Minun veikkaukseni on jotain 1200-1500. Rahaahan saa rahamarkkinoilta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Se voi olla, että näin tulevaisuudessa asiat ovat toisin.

Kuitenkin kritiikkini kohdistui tapaasi kritisoida tätä kokeilua ja siitä saatuja tuloksia eikä siihen, mitä saattaisi olla joku päivä tulossa.

Siihenhän tämä ei vastannut mitenkään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #29

Tämä lienee nykyään maailman tapa. Tietoihin ja uutisiin reagoidaan nopeasti tunteella ajattelematta lainkaan kokonaisuuksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #32

Se ei tarkoita kokonaisuuksien miettimättä jättämistä, että ensin analysoi kokeiluista vedettyjä johtopäätöksiä.

Koko perusteluketju lähti tästä: "Raha ei tee onnelliseksi, sanotaan, mutta ilmeisesti olen väärässä. Perustulon kerrotaan näet parantaneen hyvinvointia tänään julkaistujen alustavien tulosten mukaan."

Ja osoitin ettei se käytännössä kokeilussa rahan määrä kasvanut. Ja se on osoitettu analyyttisesti perustellen eikä tunteella.

En olisi kuvitellut tällaista vyön alle lyöntiä kokonaisuuksien ajattelemattomuudesta sinulta. No mikä jottei, kulkusissa tuntui vaan ikävältä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #33

Anteeksi, ei pitäisi pistää lyhyttä kommenttia. En siis mitenkään yrittänyt moittia sanomaasi siitä, että kokeilussa rahan määrä ei kasvanut. Vaan tuota alkuperäistä Virenin analyysiä siitä, että tietysti onnellisuus kasvoi, koska ilmainen raha kasvoi.

Se oli minusta täysin tunteella analysoitu. 'Tietysti ilmainen raha tuntuu mukavalta.' - 'Mutta Suomessa otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän.' Tai 'Kaikki suuret taiteilijat ovat kärsineet nälkää.' 'Laiskat nyt ovat laiskoja, joten ei heitä aktivoi kuin pakko.'

Todellisuudessa onnellisuutta lienee tuonut se, että ainakin se 560 euroa on ollut varmasti tulossa joka kuukausi. Jolloin ei ole tarvinnut pelätä sitä, että yhtenä kuukautena huomaa olevansakin 0-tuloilla. Väitin tuossa toisessa yhteydessä, että tuo pieni onnellisuuden lisäys on todennäköisesti jopa tuonut yhteiskunnalle säästöä sote-puolella.

Joten olen kyllä asiassa sinun puolellasi. Kuten olen Aholankin puolella. Vaikka napisinkin sitä, että yritit pitää hauskaa keskustan kustannuksella. Yritän itse parantaa tapojani ja katsoa myös sitä, mikä poliittisten vastustajien ajatuksissa on hyvää. Eikä aina sitä, mikä siellä on huonoa. Mutta olen vajavainen, ilkeä, nipottaja ja minulla on kieroontunut huumorintaju, joten epäonnistun usein.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #35

Oukkei, nou hätä. Samat on viat minullakin ja välillä menee metsään. Ja joskus lyhyesti kirjoittaessa asia on ymmärrettävissä monella tavalla.

Minun huumorini on usein niin kieroa, etten sitä uskalla täällä juurikaan käyttää, kun menee selittelyksi sen jälkeen. Eilen lipsuin..

Jatketaan harjoituksia. :-)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #32

Mitä uutta tietoa nyt tehty selvitys tuotti? Että tuen saajat olivat tyytyväisiä tukeen... Aika kallis tulos.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #49

Paljonko se maksoi?

Kuten kerroin, niin lähtösumma on sama kuin työmarkkinatuki.

Tiesitkö sinä tuloksen jo ennalta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #50

Tarkoitun tutkmusta. Taisi olla Suomen kallein tutkimusprojekti...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #49

Perustulon vastustajien näkökulmasta uutta tietoa oli, että tuen saajat eivät jääneet lepäämään laakereillaan sen enempää kuin vertailuryhmä. Kun siihen lisätään stressin helpottuminen verrattuna vertailuryhmään, tulos oli kannattajien kannalta myönteinen, vastustajien kannalta jopa yllättäen.

Joten tutkimuksen panos/hyöty-suhde oli ihan hyvä. Kannattajat saivat tukea ennakko-odotukselleen, vasta-argumentit taas osoittautuivat virheellisiksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #56

Tällä periaatteella kaikki tutkimukset ovat hyödyllisiä. Mutta kaikki maksaa. Jostain projektiin käytetty raha on pois. Ainakin "takaseinästä"

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #78

Ei suinkaan. Nyt vain tuli selväksi, että perustulosta ei ole työllistymisen kannalta haittaa. Vastustajat tietenkin vetävät seuraavaksi esiin sen, miten kalliiksi perustulo tulee. En tiedä, riittääkö tutkimus vastaamaan siihen vertailuun. Joskus vain tarvitaan tutkimuksia, joiden tulokset tiedetään etukäteen, koska vastustajat eivät ilman tutkimusta usko.

Joka tapauksessa asia, mikä on kannattajille ilmiselvää, ei näköjään riitä vakuuttamaan vastustajia. Joten tutkimuksiakin tarvitaan lisää, jotta riittävän moni vastustajakin ymmärtää olleensa väärässä. Kukaan, en minä eikä Ahola, väitä, että perustulo ratkaisisi kaikki ongelmat. Mutta kokonaisuutena perustulon myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat. Sen vakuuttamiseksi näitä tutkimuksia tarvitaan.

Tai tietenkin voidaan lopettaa tutkiminen ja toteuttaa vastikkeeton perustulo. Vaikkapa Aholan malli olisi sellainen, johon ei sisälly mitään suurten puolueiden oman idean puolustamista. Joten lähdetään vaikka sillä liikkeelle ja parannetaan sitä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #83

Tutkimuksesta kertoo jotain, että "lähdetään puhtaalta pöydältä" ikaan kuin emme tietäisi mitään, miten verot, tulot ja tulonsiirrot vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Miksi sitä tietoa ei hyödynnetä? Sen sijaan tehdään kyselytutkimus, joka on aika alhaalla tieteellisen analyysin mitta-asteikolla. Puhumattakaan kysymyksistä. "Tuliko hyvä olo, että sait 560 €". En kyllä itse ostaisi tätä.

anita frisk

"Nythän tarkasteltiin yhtä vuotta." Ei, vaan kokeilu oli kaksivuotinen. Lopputuloksen kannalta tuskin suurtakaan eroa.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Tämmösii näkökulmii voi miettii kun nyt pieni palkkasil on kiusaus kokonaan heittäytyä yhteiskunnan piikkiin köllöttelee . Se on laillista ja siihen on (ihmis)oikeus nääs Suomes .

Niin perustulo olisi "tyyny" ja pohja . Jolloin asumustuet yms jää pois . Moni tuen hakeminenhan byrokraattisen monimutkasta .

Toi perustulo olisi se "lottovoitto" syntyä Suomeen . Koska muutenhan se ois ollut sama syntyä vaikka Romaniaan tms koska samoil työmarkkinoil puuhastellaan ja kilvoitellaan .

Mutta toi perustulo on kommunismia pohjimmiltaan .

Ja sitten Jos terve puhdas järki otetaan käyttöön .

Voidaan kysyä :

Miksei veroja lasketa tuon perustulon verran ennemmin työssäkäyviltä ?

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Valtio pystyy lähinnä vaikuttamaan valtion keräämään tuloveroon.

Jos vuositulot ovat 30,000 EUR, niin valtio ottaa siitä tuloveroa reilun tuhat euroa; siis vain satasen kuukaudessa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Minulla ei mielikuvitus riitä keksimään sitä, miten perustulo saataisiin toimimaan ilman erittäin vakavia haittavaikutuksia.

Joissakin malleissa perustuloa ei verotettaisi pois keski- ja suurituloisilta. Tällöin nämä ihmisryhmät saisivat käytännössä palkankorotuksen, jonka vaikutus nettotuloihin olisi marginaaliveroasteen vuoksi samaa luokkaa kuin 2xperustulon summaa vastaava palkankorotus. No kenellepä ei pyytämättä ja yllättäen tullut 1600 EUR/kk korotus maistuisi. Tässä olisi rahoituksen ongelman lisäksi väistämätön ja välitön seurannaisvaikutus: inflaation ryöpsähtäminen.

Jos taas p-tulo verotettaisiin em. ryhmiltä pois, niin - kuten Viren mainitsee - marginaaliveroaste nousisi sietämättömän korkeaksi jo pienituloisista keskituloisiin asettuvilla kansalaisilla.

Muita ongelmia olisivat jo mainitut perustulon varaan köllöttelemään jääminen sekä huomattava imuvaikutus läpi maailman köyhien maiden. "Lähdetään Suomeen - siellä saa kuukaudessa mitään tekemättä saman verran rahaa kuin kotona vuodessa"! Siirtolaisten "matkanjärjestäjät" osaisivat tuon valtin käyttää hyväkseen...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos Sipilä onnistui houkuttelemaan Kempeleen talollaan 30 000, niin perustulolla päästäisiin samassa ajassa ainakin 300 000:en, ehkä kolmeen mijoonaan. Siinä olisikin kokeilua poikineen; koko maailman media olisi Torniossa seuraamassa "perustulon alkajaisia".

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Mikä on Virenin näkemys verottamattoman perustulon vaikutuksesta inflaatioon?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #22

Veroasteet nousevat, työn tarjonta supistuu, kokonaistatjonta supistuu... hintataso nousee. Vanhassa maailmassa valuutta devalvoituisi jne.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #40

Eikö tilanne olisi ennemminkin sellainen, että pienituloisten tulot pysyisivät suurin piirtein ennallaan, koska perustulo korvaisi nykyisiä tukia. Keski- ja suurituloiset taasen saisivat potin nykyisten tulojen päälle.

Jos kahden aikuisen perheelle ennen perustuloa jäisi pakollisten menojen jälkeen vaikkapa 500EUR/kk vaatteisiin, matkoihin, viihteeseen tms., niin perustulon kautta heillä olisikin 500+800+800=2100 EUR/kk rälläysrahaa. Minusta se kuullostaa ensi alun kulutusjuhlan tuoman talouskasvun jälkeen inflaatiota ryntäyttävältä potilta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Turha itkeä olematonta kun työpaikkoja ei ole ja ne vähät työntekijät rasitetaan kohtuuttomaan verotukseen. Pitäisi saada kilpailukykyä niin ehkä vienti piristyisi ja työpaikkoja syntyisi, auttaisiko valuutan ulkoinen devalvaatio?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@24. Auttaisi, jos meillä edes on omaa valuuttaa. Se minua risoo, että suurin osa on unohtanut, että mitkä tekijät aiheuttivat 90-luvun laman.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei oma valuutta/devalvaatiokaan mikään ihmelääke ole. Onhan Venezuelallakin oma valuutta. Samoin Zimbabwella. ....

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Huonolla talouspolitiikalla pystytään järjestämään lama ihan omin voimin. Suomi on nyt tilanteessa jossa se on pelkkä ajopuu ja pystyy lähinnä siirtämään rahaa taskusta toiseen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Muuttuisiko tilanne mitenkään, jos jokainen Suomen kansalaiseksi syntynyt saisi Oy Suomi Ab:n osakkeita nimiinsä syntymälahjana ja nyt perustuloksi sanottu summa olisikin osinkoa? Siitä maksettaisiin pääomatuloveroa sitten.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Välttämätön raha tekee onnelliseksi, liika raha ei.

Siinä on merkittävä ero.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikä on liikaa? 90% maailman väestöstä elää alle helsinkiläisen toimeentulotuen. Onko se tukena liikaa?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson
Jaan Uusitupa

Nyt täytyy sanoa, että ...Huh HUH!
Sen ymmärtää, ett jotain koulutusta voi olla, ja sen voi itsekin hankkia, mutt ja kun Taloustieteen professori Matti Viren, lataa asioita aivan tietämättömänä yhtään koko systeemistä, niin ollaan saatana niin kujalla kuin voi olla!!!

"Professori" in my ASS!!

Jos aletaan laskea menoja nykyisille työttömille, nin saadaan helposti yli tuhat euroa.
Otetaan kalliossa asuva työtön.
Vuokra 800 euroa. Kuka maksaa? KELA.
Työttömyyskorvaus.Kuka mkasaa? KELA 650€, verojen jälkeen 520€/kk.
Siihen sähkölasku! Kuka maksaa? KELA. 20-50€/kk.
Silmälasit 100€. Lääkeet 600€
Ja muut, esim. vaatteet romaneille 400€.
Nooh? Paljonko saadaan?

Tuo 800 euroa riittää juuri siihen vuokraan.
Että sen jälkeen pitää mennä soskuun.

Ja se, että vuokrat on näin sairaat taas johtuu Valtion asumistuista, jotka menevät suoraan niille, jotka omistavat asuntoja. Eli rikkaille ja rikkaille ulkomaalaisille asuntosijoittajille.
Miksi?
Kysykää Sippilältä! Tai käteiseltä!

"professorilta" ei kannata kysyä.

Jaan Uusitupa

Nyt täytyy sanoa, että ...Huh HUH!
Sen ymmärtää, ett jotain koulutusta voi olla, ja sen voi itsekin hankkia, mutt ja kun Taloustieteen professori Matti Viren, lataa asioita aivan tietämättömänä yhtään koko systeemistä, niin ollaan niin kujalla kuin voi olla!!!

Jos aletaan laskea menoja nykyisille työttömille, nin saadaan helposti yli tuhat euroa.
Otetaan kalliossa asuva työtön.
Vuokra 800 euroa. Kuka maksaa? KELA.
Työttömyyskorvaus.Kuka mkasaa? KELA 650€, verojen jälkeen 520€/kk.
Siihen sähkölasku! Kuka maksaa? KELA. 20-50€/kk.
Silmälasit 100€. Lääkeet 600€
Ja muut, esim. vaatteet romaneille 400€.
Nooh? Paljonko saadaan?

Tuo 800 euroa riittää juuri siihen vuokraan.
Että sen jälkeen pitää mennä soskuun.

Ja se, että vuokrat on näin sairaat taas johtuu Valtion asumistuista, jotka menevät suoraan niille, jotka omistavat asuntoja. Eli rikkaille ja rikkaille ulkomaalaisille asuntosijoittajille.
Miksi?
Kysykää Sippilältä! Tai käteiseltä!

"professorilta" ei kannata kysyä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Nyt käydään kovilla kierrorsilla. Tulee kohta valomerkki.

Käyttäjän JaakkoPKarki kuva
Jaakko Karki

Viren kirjoittaa että "Perustulo on tulonsiirto. Ja siksi sitä pitäisi mieluimmin kutsua ”perustulonsiirroksi”..
Olen samaa mieltä, asioista pitää puhua niiden omilla nimillään jotta sanoma menee oikein perille ja keskustelua ja tiedonsiirtoa voidaan käydä. Kommunikoinnin kannalta ei ole mitään mieltä siinä että käytetään tahallisesti harhaanjohtavia ilmaisuja, kuten esimerkiksi HS ja jotkut politiikot kutsuvat laittomasti maassa olevia "paperittomiksi" jotka ovat yhsinkertaisesti vai laittomasti maassa. Paperit heillä kaikilla on sillä karkoitusmääräys on annettu kirjallisesti, eivät siis ole paperittomia.
Samoin, perustulo ei ole tulo vaan se on tulonsiirto, samalla tavalla kuin muutkin tulonsiirrot, kuten sosiaaliturva ja työttömyysmaksut.

Käyttäjän JaakkoPKarki kuva
Jaakko Karki

Viren kirjoittaa että "Perustulo on tulonsiirto. Ja siksi sitä pitäisi mieluimmin kutsua ”perustulonsiirroksi”..
Olen samaa mieltä, asioista pitää puhua niiden omilla nimillään jotta sanoma menee oikein perille ja keskustelua ja tiedonsiirtoa voidaan käydä. Kommunikoinnin kannalta ei ole mitään mieltä siinä että käytetään tahallisesti harhaanjohtavia ilmaisuja, kuten esimerkiksi HS ja jotkut politiikot kutsuvat laittomasti maassa olevia "paperittomiksi" jotka ovat yhsinkertaisesti vai laittomasti maassa. Paperit heillä kaikilla on sillä karkoitusmääräys on annettu kirjallisesti, eivät siis ole paperittomia.
Samoin, perustulo ei ole tulo vaan se on tulonsiirto, samalla tavalla kuin muutkin tulonsiirrot, kuten sosiaaliturva ja työttömyysmaksut.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Huomattavasti tärkeämpi kysymys on, että vähentääkö perustulo byrokratiaa? Sieltä voidaan saada moninkertaiset säästöt yhdistämällä ja vähentämällä erilaisten tukiaisten ja luukkujen määrää jos kerran muutoin tilanne pysyisi, todistetusti, suht'koht ennallaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Turhaa byrokratiaa pitää karsia, tämä on selvää. Miten turhaa byrokratiaa karsitaan onkin sitten jo toinen juttu. Vähennetäänkö ja yhdistelläänkö töitä siten, että jäljelle jäävät sitten uupuvat työtaakkansa alle? Käykö niin, että työttömäksi joutuvat eivät sitten työllisty, kun eivät paikkaa "osaavasta työvoimasta" olevaa aukkoa? Parhaimmillaan byrokratian kevennys onnistuu hyvin, jos työtaakka ei lisäänny järjettömästi ja julkiselta sektorilta irtisanotut onnistuvat täyttämään yksityisen sektorin työvoimatarvetta. Onnistuessaan tehokkuus lisääntyy ja tuotanto myös. Toivottavasti perustulokokeiluissa huomioidaan myös nämä vaikutukset laajemminkin. Edestakainen kävely ja paperipinojen kasvattaminen eivät tuo hyvinvointia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

KELAn hallintokustnnukset ovat kai luokkaa 5 %. Onko se paljon vai vähän, en osaa sanoa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Heh, heh

Ensin taloustieteiden professori, blogisti Viren päästää tällaisia pitkin blogia:

#2
"Hetkinen, annetaan ihmisille vastikeetonta rahaa, jotta hän aktivoituisi. Markkinatalous ei ilmeisesti ole ykkösvalintasi."

ja #12
"Kokemuksella. Pitäisikö sinun mielestäsi ihmisten tulot jakaa uudelleen sen perusteella, miten koet rahan saamisen."

edelleen #15
"Onkohan mieleterveyden parantamisessa todellakin tehokkain instrumentti rahan pudottaminen helikopterista?"
_______________________________________

Kun hänelle vihdoin valkeni että perustulon saajat saivat keskimäärin alle yhden (1) euron päivässä enemmän kuin esim. tavallinen pitkäaikaistyötön hän alkoi puhumaan tutkimuksen kalleudesta. Hän huomasi virheensä viimeistään kommentti #69 kohdalla.

Henry

Kai Lähteenmäki

Maallikon haja-ajatuksia asiaan liittyen:
Siellä missä on työpaikkoja maksaa asuminen liikaa,esim kaksio 1000-2000 e/kk- se vie keskipalkkaisen nettotuloista aivan liikaa. Mutta jos asumisen kustannus olisikin 200 e/kk, niin jäisi 1000 e kuussa liikkumiseen , ruokaan, lääkkeisiin, hammaslääkäri, ym terveyspalveluihin.
Silloin voisi helpommin muuttaa työttömyysalueilta kasvukeskuksiin- mistä talous hyötyisi...

Miten voisi saada halpaa asumista kasvukeskuksiin?
Moduulitaloja ja asuntovaunuja saa maailmalta 20- 80 tonnia /kaksio.
Ne käy hyvin sisäätulotarkoituksiin opiskelijoille, työ perässä muuttajille, eronneille, vanhuksille,..joita nyt pitää tukea 2 mrd asumistuella.

Kts esim Ruotsista kivoja 40 m2 asuntovaunuja www.husvagn.se
Sellaille pitää tarjota edulliset paikoitustilat LVIS-palveluineen, esim 100e/kk.
Kun ihmiset pääsee jaloilleen, niin voivat rakentaa näitä betonilinnoja a' 400 tonnia?

Yksi este on tuo kuntien verotushimo- ja isot mediaanipalkat byrokraateilla, mikä vaatii ylettömästi verotusta.

Toisen lajin kallista hölmöyttä on nuo uusiutuvien mrd-tuet, jotka esim Saksassa vaatii yli 30 mrd tukia- ilman hyötyä ilmastolle, sillä rajusti vaihtelevat tuuli- ja aurinkopaneelit käy satunnaisesti 10-20% ajasta- ja pakollinen 24/7 käyvä varavoima on yleensä hiiltä.
Meillekin näitä ajetaa kuin käärmettä pyssyyn narsististen professorien ja lobbarien toimesta.

Toisaalta OL3 korvaa 16 milj tonnia CO2 ja FV1 12milj tonnia CO2.
ne korvaa n 10 miljoonan auton päästöt.Lisäksi Nesteen MY uusiutuva jäte-diesel korvaa jo nyt n 4 milj auton päästöt.
Olemme siis oikeita ilmaston pelastajia!

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Reilun ja kattavan perustulon tai siis kansalaispalkan rahoitus kyllä onnistuu, jos tutustumme hiukan rahatalouden mekaniikkaan. Tämähän on käyty jo moneen kertaan läpi. Kyse on vain politiikasta ja siitä ettei perustulon kaltainen järjestelmä sovi valtaeliitille. Sivumennen sanoen perustulon kaltainen järjestelmä on ainut mekanismi, jolla voimme säilyttää yhteisön vakauden kun ilmastonmuutos, kuudes sukupuuttoaalto tai resurssien ehtyminen konkretisoituu.

Euro ja Emu-säännöt on juuri rakennettu, uusliberalistisien oppien mukaan, rajoittamaan demokraattista päätöksen tekoa. Omalla kelluvalla valuutalla meillä ei olisi niitä rajoitteita raha-, finanssi- ja veropolitiikassa, jotka käytännössä estävät nyt järkevän perustulon. Kysymys on siitä kumpi on tärkeämpää hallinnollinen rakenne EMU vai kansantalouden tulonjako, joka johtaa kurjuuden ja stressin vähenemiseen. Tämä on puhtaasti arvokysymys, joka valtamediassa naamioidaan "taloudelliseksi mahdottomuudeksi".

Toki järkevä perustulo voitaisiin toteuttaa myös Euro-alueella, mutta se vaatisi koko EMU -säännöstön muuttamista ja mahdollisesti finanssipoliittisen unionin, ja se on TODELLAKIN mahdotonta.

Ekp:n QE toi EMU-alueen pankeille 2 500 mrd euroa keskuspankkireservejä (jotka vuotivat lähinnä finanssisektorille). Jos tuo raha olisi jaettu kaikkien Euroopan kansalaisien kesken tasan, olisi jokaikisen eurooppalaisen tilille tullut noin 5 000 euroa. Tuollainen rahamäärä talouden kierrossa olisi ollut valtava ostovoiman lisäys etenkin köyhille ja mediaanikansalle ja siten oikea buusti taloudelle......mutta eihän se valtaeliitille käy, että köyhät ja työtätekevä köyhällistö pääsisi nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Ilmeisen järkevä tapa Euroopan lamaannuksen lopettamiseksi ei käynyt valtaeliitille, koska se olisi tarkoittanut rahan antamista tavallisille ihmisille. Sen sijaan se työnnettiin liikepankkien reserveiksi, josta se vuoti finanssikasinoon, jos minne vuoti.

Te ette voi uskoa minkälaista kuraa teille syötetään "taloustieteen" ja "talouden realiteettien" nimissä !

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Te ette voi uskoa minkälaista kuraa teille syötetään "taloustieteen" ja "talouden realiteettien" nimissä" Kikki myyt väärässä paitis minä. Jos ei olisi rahaliittoa, voisi helikopterista syytää rajattomasta rahaa köyhille....

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Yrittäjänä en ole koskaan ollut työttömänä enkä hakenut tai saanut mitään tukea.

Ihmetyttää tämä ainainen voivottelu siitä, kuinka ihmiset eivät ehdi tehdä muuta, edes jaksa etsiä töitä, kun tukien hakeminen jo yksin uuvuttaa työttömän.

Voisiko joku käytäntöä paremmin tuntea valaista mitä henkilön on tehtävä saadakseen kuukausittaisen tukipakettinsa? Onko se todella 40 h /viikossa rasti vai peräti yli, kuten yrittäjillä aika usein on?

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Yrittäjänä en ole koskaan ollut työttömänä enkä hakenut tai saanut mitään tukea.

Ihmetyttää tämä ainainen voivottelu siitä, kuinka ihmiset eivät ehdi tehdä muuta, edes jaksa etsiä töitä, kun tukien hakeminen jo yksin uuvuttaa työttömän.

Voisiko joku käytäntöä paremmin tuntea valaista mitä henkilön on tehtävä saadakseen kuukausittaisen tukipakettinsa? Onko se todella 40 h /viikossa rasti vai peräti yli, kuten yrittäjillä aika usein on?

Kai Lähteenmäki

Maallikon haja-ajatuksia asiaan liittyen:
Siellä missä on työpaikkoja maksaa asuminen liikaa,esim kaksio 1000-2000 e/kk- se vie keskipalkkaisen nettotuloista aivan liikaa. Mutta jos asumisen kustannus olisikin 200 e/kk, niin jäisi 1000 e kuussa liikkumiseen , ruokaan, lääkkeisiin, hammaslääkäri, ym terveyspalveluihin.
Silloin voisi helpommin muuttaa työttömyysalueilta kasvukeskuksiin- mistä talous hyötyisi...

Miten voisi saada halpaa asumista kasvukeskuksiin?
Moduulitaloja ja asuntovaunuja saa maailmalta 20- 80 tonnia /kaksio.
Ne käy hyvin sisäätulotarkoituksiin opiskelijoille, työ perässä muuttajille, eronneille, vanhuksille,..joita nyt pitää tukea 2 mrd asumistuella.

Kts esim Ruotsista kivoja 40 m2 asuntovaunuja www.husvagn.se
Sellaille pitää tarjota edulliset paikoitustilat LVIS-palveluineen, esim 100e/kk.
Kun ihmiset pääsee jaloilleen, niin voivat rakentaa näitä betonilinnoja a' 400 tonnia?

Yksi este on tuo kuntien verotushimo- ja isot mediaanipalkat byrokraateilla, mikä vaatii ylettömästi verotusta.

Toisen lajin kallista hölmöyttä on nuo uusiutuvien mrd-tuet, jotka esim Saksassa vaatii yli 30 mrd tukia- ilman hyötyä ilmastolle, sillä rajusti vaihtelevat tuuli- ja aurinkopaneelit käy satunnaisesti 10-20% ajasta- ja pakollinen 24/7 käyvä varavoima on yleensä hiiltä.
Meillekin näitä ajetaa kuin käärmettä pyssyyn narsististen professorien ja lobbarien toimesta.

Toisaalta OL3 korvaa 16 milj tonnia CO2 ja FV1 12milj tonnia CO2.
ne korvaa n 10 miljoonan auton päästöt.Lisäksi Nesteen MY uusiutuva jäte-diesel korvaa jo nyt n 4 milj auton päästöt.
Olemme siis oikeita ilmaston pelastajia!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset