Muu maa näivettyy
Aloitetaan esittelyllä. Olen Riihimäeltä. Ei mikään TOP 10 kaupunki maailmankartalla. 30 000 asukasta. Mutta siellä ovat kuitenkin kaikki peruspalvelut. Ja PALJON kauppoja. Sitä 100 pistettä. Hyvä yhteydet. Paikallispoliitikotkin siedettäviä; vähän monikulttuuri ja gender-uskontoon tulleita (vielä).
Mutta mennään sitten kauemmas. Paikkoihin, joilla ei ole tulevaisuutta. (Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy HS 22.2.2019.) Tämä on ihan sama kuin Neuvostoliiton aikainen vailla tulevaisuutta (neperspektivnie) olevien kylien ja kaupunkien tyhjentäminen. Autot tulevat aamulla: on kaksi tuntia aikaa pakata. Stalinin aikana tupiin jääneet ammuttiin surutta (lapset sentään ”pääsivät” Siperiaan leirille), mutta Hrustsev oli armollisempi – pamppua, kiväärinperää ja jääräpäille vankilaa. Niin tyhjeni lopullisesti isoäitinikin kotimökki Luusalmella Uhtualla (oli onneksi muuttanut pois jo puoli vuosisataa aiemmin).
Mutta mitä se meille kuuluu? Kuuluu se, koska sama meininki on meilläkin, hieman hellävaraisempi, mutta vähintään yhtä määrätietoinen.
Tiet rapautuvat, asfaltti ”ennallistetaan” sorateiksi. Liikennerahat laitetaan raideliikenteeseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syrjäseudulle ei tule pennin hyrrää. Raideliikenne palvelee vain ainoastaan Helsinki-Turku-Tampere komiota ja Rukalle meneviä helsinkiläisturisteja. Ja niitä, joilla elämä on Käpylän ja Kansalaistorin välillä. Jos vielä autot/polttomoottorit kielletään, ei tarvita niitä huonokuntoisia teitäkään. Koulusta kotiin voi tietenkin kävellä tai hiihtää metsäpolkuja/latuja pitkin, mutta sudet ja karhut voivat yllättää.
Palvelut ovat jo aikoja sitten karanneet isoihin keskuksiin. Kun matka synnytyssairaalaan on 300 kilometriä, niin perheen perustamisen voi aloittaa hyvillä mielin. Netistä katsoa ohjeita, mitä tehdä, jos lapsi sairastuu. Valtion virastot ovat kaikonneet (kohta) satojen kilometrien päähän. Netissä voi hoitaa viranomaiskontaktit– taas sanotaan. On sama, asutko Kemijärvellä vai Pattayalla. Verot kuitenkin Suomeen, niillä rahoitetaan julkiset palvelut(?). Poliisi käy kerran kuussa hakemassa jonkun rattijuopon, mutta muuhun ei ole aikaa. Priorisoidaan.
On tietenkin selvää, että valtion talouden kannalta on halvinta, että kaikki ihmiset kerätään yhteen paikkaan. 5.5 miljoonaa mahtuu helposti isoon kerrostaloslummiin. Käykää vaikka katsomassa Pietarissa, Moskovassa tai Kiovassa. Tai missä vaan suurkaupungissa
Minä voin tietysti sanoa, että tämä ole minun ongelmani. Muuttakoot maajussit kaupunkiin. Mutta en ole niin vakuuttunut, että suomalaisten siirtäminen Vantaan ja Espoon pelloille on se oikea ratkaisu. Niin, vaikka jotkut kunnan ”isät” ja rakennuttajat sitä kovasti haluavatkin. Mutta oli se tai ei, olennaisintä on se, mitä sanotaan ja mitä tarkoitetaan. Jos tarkoitus on ”tyhjentää Suomi”, eikö olisi rehellistä sanoa se suoraan, sen sijaan sanotaan, että ”ilmaston muutos pakottaa meidät luopumaan autoista ja harvasta asutuksesta”. ”Ilmaston muutos pakottaa meidän luopumaan metsänhoidosta ja metsäteollisuudesta”. ”Kestävyysvaje pakottaa meidän keskittämään terveydenhoidon ja julkiset palvelut yhteen paikkaan”. ”Ei ole rahaa muuhun kuin kaupunkibulevardeihin”. ”Meidän on uudistettava rakenteita ja virtaviivaistettava julkista hallintoa”. ”Meidän on oltava kilpailukyisiä globaaleilla markkinoilla” jne, jne.
Julkiset menot ovat 55 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon; on se kumma, että sillä rahamäärällä, ei voida järjestää säädyllisiä julkisia palveluita kaikille suomalaisille.
Mitkäs raiteet Rukalle meneviä palvelevat? Kajaanista on sinne vielä aikamoinen matka.
Muutenkin koko kirjoitus on naurettavaa roskaa. Jokainen saa asua, missä haluaa. On sitten eri asia, ruokitaanko kaikki sinne kotiin saakka. 32 toimivaa kuntaa osaajineen ja viitsijöineen maksaa jopa satoja euroja per Perä-Pusikkolan asukas elatusrahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nyt sinä olet se joka puhuu roskaa. Mietipä kuinka pitkään pääkaupunkiseutu pysyisi pystyssä, jos valtakunnan raja pantaisiin kehä kolmosella kiinni. Siellä te rahoinenne olisitte viikossa nälkää näkemässä ja vailla mitään toivoa. Sen sijaan rajan takana ei olisi mitään hätää koskaan.
Lyhyesti sanoen väestön keskittämisellä pääkaupunkiseudulle saataisiin kyllä kulutuskysyntä keskitettyä niin, että kaupan kustannukset olisivat pienimmät mahdolliset ja huviteollisuus maksimissaan. Mietipä olisivatko ne ihmiset samassa asemassa kuin kanat teollisluonteisessa munantuotannossa kenties vain muutaman ulkomaisen konsernin munitettavana? Tähän suuntaanhan Sipilä ja Orpo meitä vievät.
Keskitetty asetelma olisi myös monien tavanomaistenkin riskien suhteen kestämätön puhumattakaan sotatilanteesta, jossa pienellä vaivalla koko maa voitaisiin hävittää eikä siihen tarvittaisi edes ydinaseita.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsis pöpsis. En asu Kehä III:n sisäpuolella. Eikä siellä muuten ole 32 kuntaa.
No, Suomessahan on uskonnonvapaus, se koskee kaikenmaailman salosiakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Mietipä kuinka pitkään pääkaupunkiseutu pysyisi pystyssä, jos valtakunnan raja pantaisiin kehä kolmosella kiinni. Siellä te rahoinenne olisitte viikossa nälkää näkemässä ja vailla mitään toivoa. Sen sijaan rajan takana ei olisi mitään hätää koskaan.”
Siis mihin tämäkin nyt on perustuvinaan?
Ilmoita asiaton viesti
Voitko laittaa listan niistä, jotka sinä ruokit?
Ilmoita asiaton viesti
Kas tässä: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/med…
Kerro sinä niistä Rukalle meneviä palvelevista raiteista.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkö Mäkinen mihin perustuu verotulojen tasaus?
Ilmoita asiaton viesti
Osaavien ja viitsivien kokoonkehräämistä verotuloista osa annetaan niille, jotka eivät osaa eivätkä viitsi. Ja se on ihan oikein, tiettyyn rajaan saakka. Antajat palkitaan vastaanottajien kiittämättömyydellä ja röyhkeydellä. Tämä vuolas setelivirta ei muuta mitään yhtään paremmaksi saajakunnissa. Rahat katoavat kuin Kankkulan kaivoon pysyviä jälkiä jättämättä. Kaikkea muutosta vastustetaan ja vika on aina muissa.
Näin se toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Pelleiletkö?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä vähän, huumorin kukkahan se on kaunein kukka.
Rukalle meneviä palvelevista raiteista olisi kyllä kiva kuulla tarkemmin Viréniltä. Olenko turhaan reissannut Kuusamoon bussilla Kajaanista, vaikka junallakin pääsisi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei toimi. Sinulla ei taida olla parempaa ymmärrystä rahan liikkeistä tai siitä, miten rahalla on taipumus aina lopulta kertyä kasvukeskuksiin niin varallisuutena, kuin myös velkanakin.
Syrjäkylien pieneläkeläismummot, jotka ovat kouluttaneet ja kasvattaneet kaikki lapsensa kasvukeskuksiin ovat kovin vaatimattomia ja halpoja ylläpidettäviä mm. stainerkoulun opettajiin verraten.
Ilmoita asiaton viesti
Surkea ruikuttaja: menee henkilökohtaisuuksiin ja ratsastaa mummoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Haa.. Osui pintapuolisen vihervasemistolaisuuden ytimeen ja upposi. Syrjäkylien mummoilla ei ole inhimillistä väliä, mutta kaupunkilaispunapiiperö on korvaamaton.
Ilmoita asiaton viesti
Kertooko tuo Mäkisen lista erinomaisuudesta vai jostakin muusta ?
Mäkinen kumartaa nyt arvojen sijaan rahalle, joka on moukkamaista ja perin sivistymätöntä. Erikoista sinänsä viherpunaiselta näin lähestymistapana.
Ilmoita asiaton viesti
Aika hyvä. Tulonsiirrot ovat hyvä, kun kyse on maahanmuuttajista. Kun kyse on syrjäseutujen mummoista, karmeaa tuhlausta!
Pääkaupunkiseutu kasvaa pääosin maahanmuuton takia, kaupungit haluavat apua valtiolta – ”Tästä seuraa valtavia haasteita” HS 27.2
Ilmoita asiaton viesti
Onko Viren ehdolla vaaleissa?
Tekstit alkavat kilpailla Luukkasen ja Hankamäen taiteen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi kannattaa lukea vain Esa Mäkisen juttuja. Näkemiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella blogistilla on -halusipa tai ei- oma brändinsä vaalittavanaan. Toki on sanottava, että Virenin brändi on ollut aina hieman epämääräinen. Pikkuvarvas persuissa; tai jotain sinne päin?
Jos Viren ei koe kuuluvansa Luukkasen ja Hankamäen kanssa samaan porukkaan, niin silloin on syytä lukea oma tekstinsä läpi ennen SEND -nappulan painamista.
Ilmoita asiaton viesti
Voistko vihdoinkin keskittyä itse asiaan, eikä minun luokittelemiseen. Jos itse blogitekstistä ei ole mitään sanottavaa, painele muita nappuloita.
Ilmoita asiaton viesti
Mainio kirjoitus!
Ei ole tarpeen keskittää asutusta pikemminkin hajauttaa, ainakaan ilmastonmuutoksen vuoksi:
-Fossiiliset voimalat kielletään ja tämän vuoksi kaukolämmitys lopetetaan. Talot lämpeävät tulevaisuudessa sähköllä (ydinvoimaa), maalämpö + aurinkopaneelit, ei ssastuta
-Ruoan kuljetus hoidetaan sähköautoilla (rekat, pakettiautot) ruokaverkokaupoista, henkilöliikenne sähköistetty, ei saastuta
-Joka kylään on vedetty valokaapelit, lääkärit etänä, työnteko etänä, palvelut etänä
-Energiantuotanto hajautettu, atomivoimalat (ja tuulivoimalat). Miksi sitten kaikkien ihmisten pitäisi asua yhdessä paikassa?
Nimimerkki ” on jo maalämpö, valokaapeli,hybridi(ei ladattava vielä), ruoka verkkokaupasta, palvelut enimmäkseen netissä”
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsoo Suomen kuntia vaikka Itä- ja Pohjois-Suomessa, niin onhan se karua luettavaa. Väestö on vähentynyt jopa puoleen yhden sukupolven aikana. Jäljelle jääneiden keskuudessa ikärakenne on kaukana ihanteesta.
Selittävä tekijä on elinkeinorakenteen muutos. Maatalouden ja teollisuuden suorittavat työpaikat ovat hävinneet. Tilalle on tullut korkeaa osamista vaativa työ. Sellaiset työpaikat taas eivät voi sijaita muualla kuin siellä, missä työvoiman saatavuus on kunnossa.
Hyvä kysymys tietysti on, miten jäljellejääneiden sosiaaliturva rahoitetaan. Espoolaisena nettomaksajana sanoisin, että valtionosuudet on jo viritetty kipurajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että verotus on jo viritetty kipurajalle ?
Jos tarkoitat, niin olisiko aika vilkaista minne päin Suomessa ne verorahat menevät suurimmissa menoluokissa: julkisen sektorin palkat, julkisen sektorin eläkkeet, julkisen sekrorin ostamat palvelut, yleinen sosiaaliturva, infaran rakentaminen jne.
Ilmoita asiaton viesti
Saako sen, ’minne päin’ menot suuntautuvat suhteuttaa siihen, mitä ’sieltä päin’ saadaan tuloja?
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin henkilöstö ei ole sinänsä veronmaksaja, vaikka nyt näet sen puhtaasti tulopuolelle laskettavankin. Julkinen sektori on tai pitäisi olla vain palveluntuottaja verovaroin rahoitettuna muun yhteiskunnan tarpeisiin.
Suomessa muuten joka kolmas palkkaeuro maksetaan julkisella sektorilla, joka on EU:n tasolla ehdoton huippu muissa maissa suhteen ollen huomattavasti matalampi n. neljänneksen – viidenneksen osuudella. Julkisen sektorin palkoista suuri valtaosa maksetaan juuri kasvukeskuksissa ja ne rahoitetaan verovaroin.
Jatka vain höpöttämistäsi edelleen omasta puolestani.
Ilmoita asiaton viesti
Minun ihmetyttää jatkuvasti kun pääkaupunkiseudulla asuvat julkisen sektorin työntekijät ”vinkuvat” siitä, että he joutuvat ”elättämään” maalaisia. Ilmeisesti palkkakuitista ei tule katsottua maksajan nimeä.
Jos puhutaan ”elätettävistä”, niin olisi varmaan paikallan katsoa, miten monta sataa tuhatta julkisen sektorin tukien varassa on pääkaupunkiseudulla (jossa pitäisi vielä olla huutava työvoimapula).
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin työntekijät, kuten vaikka terveydenhoitoalan ja kasvatuksen ja koulutuksen työntekijät tuottavat merkittävää hyvinvointia ja lisäarvoa koko yhteiskunnalle hyvin halvalla.
Mutta entäs ne Rukalle meneviä palvelevat raiteet?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkisen sektorin palkkakustannukset ovat koko EU:n korkeimmat suhteutettuna kokonaistuotantoon ja kaikkiin maksettuihin palkkoihin, joten se siitä hyvin halpuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Laske huviksesi, mitä yhteiskunnallisia _kokonaisvaikutuksia_ tulisi julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen lakkauttamisesta. Vertailuun löytyy sopivia maita. Tule sitten uudelleen kertomaan, mikä on kallista, mikä halpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Laske tai mieluumin kuvittele vain keskenäsi kokonaisvaikutuksia, joille et löydä laskennallisesti kuitenkaan mitään pohjaa. Mielikuvituksellasi taas ei näy olevan rajoja.
Kuka tässä on ollut lopettamassa julkista terveydenhoitoa tai koulutusta ?
Silti on hyvä arvioida järjestelmien mielekkyyttä ja saavutuksia itse kustannuksiin nähden. Olisi jo täysin käsittämätöntä, jos arviointi jäisi pelkästään palkansaajien itsensä vastuulle.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäistä väitettä en ymmärrä. Jos maksajalla viitataan valtioon, niin kyllähän valtio kerää verotuloja PK-seudulta enemmän kuin sinne käyttää rahaa, sisältäen valtion työpaikkojen palkat.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että kaupungeissa on työttömiä. Siellä heillä kuitenkin on paremmat työnsaantimahdollisuudet. Tämä taisi jo Aristoteles sanoa, kun orjuus syrjäytti työpaikkoja maaseudulla.
Joten kaupungit pärjäävät kyllä oikein hyvin. Vaan eikös blogissa pitänyt puhua siitä, miten saataisiin ne syrjäkylät pärjäämään?
Oma mielipiteeni on, että kyse on suurelta osin väistämättömästä kehityksestä. Sen voimakkuus on seurausta aikaisemmin harjoitetusta hajautuspolitiikasta. Hajautuspolitiikka taas on ollut virheellistä, sillä ilman sitä kaupungistumiskehitys olisi alkanut aikaisemmin ja tapahtunut hitaammin, jolloin myös sen seuraukset olisivat olleet lempeämmät.
Ilmoita asiaton viesti
#11 Kaikissa maissa pääkaupunkiseutu on varakkainta aluetta; mistähän se johtuu? Helsinkikin olisi varmaan aikamoista periferiaa, jos ns. pääkaupunki olisi jäänyt Turkuun. Ei tarvitsisi tuskailla kalliiden asuntohintojen kanssa. Ja syrjäseutujen ”elättämisestä”
Ilmoita asiaton viesti
311 kuntaa on kyllä liikaa. Taskassa oli muutama vuosi sitten 270 kuntaa, nyt 98.
Nyt kun sote kaatui, kolmesta kunnasta on pakko muodostaa yksi. Ei niillä mikrokunnilla mitään kansalaisia palvella vaikka komeita vaakunoita olisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan…. Onhan aika erikoista, että esimerkiksi Ahvenanmaalla (sama asukasmäärä kuin Riihimäellä) on 16 kuntaa. Luulisi, että yksi riittäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan tuontyyppiset etuoikeudet hieman ärsyttivät minua juurikin, kunnes yksi ahvenanmaalainen työtuttu valisti minua, että juuri koska siellä on alle 30,000 ihmistä niin sillä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä Suomeen.
Tämän jälkeen olen ajatellut aika hyväntahtoisesti Ahvenanmaasta. Symppis paikka joka olisi voinut mennä Ruotsiin mutta hyvä kun ei mennyt. Edes yksikielisyys ei juuri harmita erioikeutena vaikka mannermaalla moista ei suvaitakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kaataisin kyllä jonkin osan maaseudun ja siitä edelleen maakuntienkin näivettämisestä harjoitetulle maaseutupolitiikalle. Siinä on vähän sitä, mistä nuorena kuulin tiivistelmän: Kuntaan H ei haluta yritystoimintaa, koska siinä tulee silloin myös työläisiä, jotka äänestävät demareita. Kyse oli yhden toimistotyötä tehneen ihmsen näkemyksestä, mutta ei se taitanut ihan väärä olla.
Maaseutupolitiikka on ollut maalaisliittovetoista, kuinkas muutenkaan. Kuntatasolla yhtä yritystoiminnan muotoa on tuettu etusijalla, mutta sepäs ei ole työllistänyt eikä kovin paljoa maksanut verojakaan. Lopputulos: ”konkurssin” tehneitä kuntia on pitkin maata, nyt ne ovat usein kaupunginosia kymmenien kilometrien päässä keskikaupungista.
Ilmoita asiaton viesti
Jääskeläinen, eipä olisi uskonut perussuomalaisia edustavalta kommentoijalta täysin käsittämätöntä syyttelyä maaseudulla asuvia kohtaan. Jääskeläinen on ovelasti verhonnut syytökset tietenkin maalaisliittovetoiseen maaseutupolitiikkaan unohtaen samalla Veikko Vennamon perustaman SMP:n politiikan maalaisliiton ajoilta ja sen yhteyden Timo Soiniin ja Perussuomalaisiin.
Jääskeläinen, olisiko aika kuitenkin tulla jo tälle vuosituhannelle ja etsiä toimistotyöntekijän tuoreita näkemyksiä esimerkiksi kotikuntasi perussuomalaisesta politiikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Apua, puole X teki sitä ja puolue Y sitä.
Ilmoita asiaton viesti
1970-luvulla varmaan kuviteltiin, että maailma ei muutu miksikään, ja valtiolta tulee aina rahaa. Jos politiikka sotien jälkeen olisi ollut toisenlaista (tilakokoja kasvatettu, elinkeinotoimintaa monipuolistettu, kuntakokoa kasvatettu), monelta tuskalta olisi säästytty. Toki vasemmistokin on osannut heittää kapuloita rattaisiin. Omakotitonttien kaavoitus on ollut ajoittain jäässä, koska ei ole haluttu ”väärin äänestäviä” kuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Taloustieteen professorina tiedät, että on triviaalia osoittaa, että alueelliset tulonsiirrot aiheuttavat monenlaisia hyvinvointitappioita kokonaisuuden kannalta.
Toisaalta, maailmassa ei ole yhtäkään maata, jossa muuttoliike olisi kaupungeista maalle.
Tiedemiehenä näiden osalta olisi sinulla mielestäni faktoihin katsomisen paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei kuitenkaan ole tulonsiirroista vaan myös muista julkisista menoista. Pääkaupunkiseudulla on yli 100 000 hyväpalkkaista valtion virkamiestä. Koillis-Lapissa ei ole ”yhtään”.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä mitään järkeä olisikaan, että esim. ministeri olisi Helsingissä, ministeriö vaikka Lahdessa ja sen virkamiehet jossain Jämsässä.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tietenkään… Helsinki on vaan Putinin edeltäjien ansiosta voittanut 7 oikein Lotossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä merkitystä sillä olisi jos kyseessä olisi joku muu kaupunki?
Ilmoita asiaton viesti
Kai sillä merkitystä on on. Kuvittele, että Ranskan pääkaupunki olisi Calais’issa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole Australian outbackissakaan – pitäisikö olla?
Koko maan ”elinvoimaisena” ei ole mikään itseisarvo.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi kommentti tilako’oista Suomessa: pellot ovat sirpaleisia suuressa osassa Suomea järvien ja metsien takia. Lisäksi myös maaperätyyppi vaihtelee. Jääkaudellakin on osansa asiassa. Tärkein on tietysti lyhyt kasvukausi, jonka takia mm. tilakoon kasvattaminen (voiton tuottaminen) on hidasta puuhaa. Näistä syistä täällä ei koskaan voida saavuttaa niitä etuja, joita on Keski-Euroopassa.
Toinen kommentti Amos Aholalle kaupunkien lakkaamattomasta kasvusta: kaupunkien kasvun hidastuminen on yksi mahdollinen hiljainen signaali (sitten kun se alkaa tapahtua), jota kannattaa seurata. Kun ikuisen kasvun raudanluja mutta epälooginen prinsiippi joskus murtuu, on luultavasti kaupunkien (ja myös väkiluvun) kutistumisen alku yksi ensimmäisistä seurauksista.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkien kasvu ei varmaan jatku entiseen malliin, ainakin jos katselee kehitystä Yhdysvalloissa. Väki pakenee slummiutuvista suurkaupungeista kauas esikaupunkeihin ja”maalle”. Niin käy varmaan Suomessakin, kun maahanmuutto kehitysmaista laittaa kuviuot uusiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös kehitys sitten ole jatkunut samanlaisena ”aina”? Eli väki on keskittynyt isompiin asutuskeskuksiin.
Nyt taulukkolaskennat tulille, niin ei mene mutuilun piikkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin kehitys ”kehittyy”, ja yhteiskunnat kaupungistuvat. Mutta kyse on siitä, pitääkö valtiovallan tieten tahtoen ”nopeuttaa” kehitystä vetoamalla milloin mihinkin syyhyn.
Ilmoita asiaton viesti
Johonkinhan päätöksenteon on pohjauduttava kuitenkin. Itseään ne ennustukset toki vähän toteuttavat, mutta jos investointeja tehtäisiin vain nykypäivän valossa, niin toisaalla väki ajaisi tyhjillä teillä yksinään ja toisaalla taas kärsittäisiin liikenneruuhkista. Toisaalta taas ensimmäisessä paikassa olisi uusi koulu, muttei oppilaita ja toisessa paikassa ylitäysiä luokkia. Itsestäni on siis järkevää tehdä päätöksiä todennäköisyyksien mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pankkien mukaan kipuraja on nyt 50 km päässä kasvukeskuksista, joiden ulkopuolella rakennuksilla ei juuri ole vakuusarvoa.
Mitä nämä kasvukeskukset sitten ovat Suomessa v. 2040 talouden ploissa ?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän ne päätökset tehdä grynderien toivomusten mukaan. Kuntapäättäjät hamuavat lisää väkeä syrjäseuduilta ja kehitysmaista. Idea: valtio maksaa kaikki: asumiskulut, sosiaaliavustukset, rakentamisen … Kannattaisi ehkä seurata, kuka tässä bisneksessä rikastuu (sen sijaan että kuvittelee, että kyse on ”todennäköisyyksistä”).
Ilmoita asiaton viesti
Kallista on tämä keskittäminen, Tampereella on laskettu että lähivuosien kaupunkiinmuutto maksaa Tampereelle 3.5 miljardia infran ja muiden tarpeellisten oheistoimintojen kustannuksina. ARA taas maksaa maaseudulla vanhojen kerrostalojen purkamisesta n.70%.
Ilmoita asiaton viesti
Kun katastrofien aika tulee kaupungeissa kuollaan nälkään ja kylmään.
Ilmoita asiaton viesti
Pula aikana se osuikin Kaupunkeihin. Kyl maalla safkaa oli mitä nyt kaffeesta ja sokerista oli pulaa, mut nälkään ei kuoltu, sanoi mummo vainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Julkiset menot eivät ole 55% kokonaistuotannosta. Oikea luku on n.25%. Työvoimasta on julkisella puolella tai julkisia palveluita tuottamassa n. 29%. Tieto on helposti löydettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mistä ?
Jos nyt edes …
Ilmoita asiaton viesti
Lue teksti niin kuin se on, eikä niin kuin kuvittelet sen olevan. Tekstissä sanotaan, että julkiset menot suhteessa kokonaistuotannon arvoon ovat 55 %. Julkiset menot n. 120 miljardia) ja kokonaistuotannon arvot (n. 220 MD) saat Tilastokeskuksen tietokannasta.
Luku, jota tyrkytät, on julkisen sektorin arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se on eri asia, jo siitäkin syystä, että julkisen sektorin oikeaa arvonlisäystä ei tiedä kukaan; tiedämme vain julkisen sektorin kustannukset, joita käytetään arvonlisäyksen kovikkeena. Otetaan vaikka YLE. Sen kustannukset tiedämme (n. 500 M), mutta mikä on sen tuottama arvonlisäys. Paljonko olisit valmis maksamaan sen ohjelmista. 150 e vuodessa? Oma arvioni on nolla. Jos tiedän oikean arvon, kerro se meille.
Ilmoita asiaton viesti