meeviren

Mutta Ruotsissa menee paremmin

  • BKT:n kasvu Suomen ja Ruotsissa, %, Lähde TK ja SS
    BKT:n kasvu Suomen ja Ruotsissa, %, Lähde TK ja SS
  • Asukasta kohden laskettu BKT:n kasvu, %
    Asukasta kohden laskettu BKT:n kasvu, %
  • Asuntohinnat Ruotsissa, Lähde Riksbanken
    Asuntohinnat Ruotsissa, Lähde Riksbanken
  • Peperin ja sellun maailmanmarkkinahinta, Lähde FRED data base
    Peperin ja sellun maailmanmarkkinahinta, Lähde FRED data base

 

Niinhän sitä on totuttu sanomaan. Koska joustava valuuttakurssi, maahanmuutto, työmarkkinat… Totta se on, että vuosina 2013-2015 Ruotsin kokonaistuotannon kasvu kepitti Suomen yhteensä peräti 12 prosentilla. Sen jälkeen on kuitenkin ollut hiljaisempaa, 2015 jälkeen kasvunumerot ovat olleet hyvin samanlaisia, ja aika samanlaisia kuin Euroalueen luvut (kuvio 1)

Vaikka Ruotsin talouskasvu ei olekaan pysähtynyt, luvut ovat tarkemmin katsottuna aika huonoja. Ruotsissa väestö on kasvanut yli prosentin vuosivauhdilla, ja jos lasketaan tuotannon arvoja suhteutettuna väkimäärään, Ruotsin kasvu on viime vuosina jäänyt yhteen prosenttiin (kuvio 2). Yleensä povataan kasvua vielä hidastuvan 2019 johtuen lähinnä siitä, että investointien kasvu on pysähtynyt ja viimeaikaiset luvut ovatkin menneet pakkaselle. Taustalla on lähinnä asuntobuumin hiljeneminen; rakennusluvut supistuivat viime vuonna 15 % asuntohintojen laskun ollessa samaa luokkaa. On hinnoissa toki laskuvaraa; hinnat ovat kymmenessä vuodessa käytännössä kaksinkertaistuneet (kuvio 3). Sinänsä Ruotsin asuntobuumi on aika erikoislaatuinen. Toki tulot ovat kasvaneet ja rahamarkkinat olleet samalla tavalla löysät kuin Suomessa, mutta ehkä tärkein syy sittenkin on maahanmuuton aikaansaama kysyntäsokki.

Mutta oikeastaan Ruotsin kehitys ei ole mikään paradoksi, paradoksi on Suomen surkea talouskehitys 2011-2015. Jälkeen jäätiin paitsi Ruotsista myös melkein kaikista muista EU -maista kuin Kreikasta. Helpointa on tietenkin sanoa, että syynä oli Kataisen ja Urpilaisen hallituksen talouspolitiikka.  Toki on niin, että politiikka ei ollut mikään menestystarina: hallitus kuvitteli ongelmien olevan tilapäisiä kysyntähäiriöitä, joihin vastattiin julkisia menoja kasvattamalla ja velkaantumalla. Kun taustalla kuitenkin lähinnä tarjontahäiriöitä (Nokian alasajo, kilpailukyvyn rapautuminen), resepti oli tyystin väärän sorttinen.  Vaikka viime vuosina ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, on kilpailukyky sentään kohentunut (liekö syynä se, että ammattiliitot ovat keskittyneet palkkojen nostamisen sijaan asuntobisnekseen?). Toki on mukana ulkopuolistakin apua; kysyntä vientimarkkinoilla on kehittynyt vähintäänkin kohtuullisesti. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että paperin ja sellun maailmanmarkkinahinta on vuoden 2016 pohjakosketuksen jälkeen noussut yli 30 %. Tosin seuraavalla vaalikaudella voi taas käydä samalla tavalla kuin 2011-2015.

Kovin herkästi Suomessa päätellään talouspolitiikan oikeellisuudesta muutaman havainnoin perusteella. Osin se selittyy sillä, että menneen talouskehityksen arviointiin ei meillä kiinnitetä juuri mitään huomiota. Ollaan vain ”ennustavinaan”. Ehkä pitäisi kuitenkin olla enemmän kärsivällisyyttä tulkintojen suhteen. Sääli vaan, että politiikassa kaupaksi käyvät vain yksinkertaiset tulokset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sellu tuo Haavisto Pekan yms. väheksymä vientituote näköjään pitää Suomen pinnalla...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin vaihtoehtoja piisaa. Ilmainen koulutus, ilmainen terveydenhoito, ilmaiset oikeudenkäynnit (sotarikollisille), ilmaiset neuvot ... Sitten vielä uudet ("tulevat") keksinnöt...

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Toinen merkittävä piristysruiske talouteemme on ollut valtava rakennusbuumi. Yksityiset ihmiset ja sijoittajat ovat ostaneet velkarahalla nämä rakennukset. Osaisikohan blogin kirjoittaja ammatti-ihmisenä arvioida kuinka paljon tämä on lisännyt BKT:ta?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Asuntoinvestointien arvo 2017 oli 14,4 miljardia euroa....(vertailun vuoksi mainittakoon, että BKT on n. 220 miljardia). Näkyvissä oleva rakennuslupien supistuminen neljänneksellä tekisi mekaanisesti laskien lähes parin prosentin loven kokonaistuotantoon...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suosittelisin vanhan liiton sellu- ja tavaravientiä pelkästään katsovia tutustumaan VATT:n raporttiin: 100 vuotta pientä avotaloutta–Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät.

https://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuot...

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on nimittäin ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä. Tällöin perinteinen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa.

2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Palveluviennin merkitys muuttuu vielä radikaalimmaksi mikäli tarkastellaan kotimaista arvonlisäystä. Palveluiden viennin trendi on Suomessa ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla, kerrotaan Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Talouselämä kertoo: "IT-palveluiden vienti vastasi yksin jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä. IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 % (2016)."

Tänään jo tänne yhteen blogiin kommentoin, kun aina väitetään metsäteollisuuden olevan 20% Suomen viennistä. Ei ole koko viennistä vaan ainoastaan tavaraviennistä. Koko viennistä sen osuus on 14%.

Meidän tulisi yhä enemmän kohdistaa katseet ns kotimaiseen arvonlisään eli siihen paljonko arvosta syntyy täällä. Se pitäisi ottaa tarkasti huomioon pohdittaessa talouspolitiikkaa sekä esimerkiksi perustetun Business Finlandin painopisteitä. Samalla palveluviennin arvostusta tule nostaa ja miettiä kuinka tätä vahvuuttamme parhaiten vahvistetaan edelleen.

Nyt usein tunkataan perinteistä teollisuutta toisten alojen kustannuksella. Kenties palvelut ovat liian vaikeasti hahmotettava asia varsinkin viennin kohdalla?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä vastakkainasettelu on vähän keinotekoinen. Usein palvelut ovat tavaraviennin jatkeita huoltosopimusten yms. muodossa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki niitäkin on, mutta se ei riitä selittämään tuota palveluviennin nousun määrää ja nopeutta.

Jos katsotaan kolmen kärkeä tavaraviennissä eli dieseliä, sellua ja mersuja, niin eipä niiden perään paljon palveluita Suomesta myydä.

Joidenkin vaikkpa metsätyökoneiden osalta tilanne on toki toinen.

Pointiina on osin se, että harva tietää median tavaravientiä jatkuvasti korostavien juttujen jälkeen, että Suomessa syntyvästä arvonlisäyksestä IT-palvelut ovat vain 1,6 prosenttia johtavaa metsäteollisuutta perässä?

Siis suomalaiset IT-palvelut?

Kotimainen arvonlisäys kuitenkin on se, joka tuottaa jotain BKT:hen. Kaikki kunnia esim Uudenkaupungin autotehtaalle hieneosta työstä, mutta tuotto Suomeen on aivan muuta kuin viennin arvo, josta sitten vähennetään kaikki tänne tuodut osat yms.

Vain käytännösää kokoonpanon osuus hyödyttää Suomea ja se on oman tuntuman mukaan reilusti alle 20% valmiin auton arvosta. Viennissä mitataan valmiin auton arvoa, joka ei kuvasta sitä paljonko arvosta syntyi Suomessa. Mersussa ei taida olla juuri lainkaan suomalaisia osia.

Työtä se toki tuo merkittävästi, mikä on loistava asia. Näitä asioita pitäisi kuitenkin tarkastella kokonaisvaltaisemmin, jotta yhtälöt olisivat selvillä.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #9

Sama koskee myös öljytuotteita. Euroissa Suomen öljytuotteiden tase no 4 Mrd miinuksella. Myös sähkötase on vuosittain 900 miljoonaa miinuksella. Olkiluoto 3:n myöhästyminen on aiheuttanut noin 10 x 900 = 9 Mrd euroa miinusta vaihtotaseen kymmenen vuoden aikana.

Puunjalostuksen viennissä brutto ~ netto!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Se on toki loistava puoli metsäteollisuudessa. Vajaat kymmenen miljoonaa kuutiota tosin on jo tuontipuuta, mutta se on ehkä noin kahdeksasosa käytöstä.

Jalostusaste pitäisi vaan saada ylös, nyt sellua on aivan liikaa viennistä ja jalostus tapahtuu muualla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #27

Luovutettujen alueiden puita... 1970-luvulla tuontipuut piti vielä "käsitellä" miinaharavalla, oli niin paljon kranaatin sirpaleita...

Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

Niko - ovatko Supercellit ja Roviot tavara- vai palveluvientiä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #28

Palveluvientiä mielestäni, määritelmä palveluviennille on seuraava:

1,Cross border supply eli rajan yli siirtyvä palvelu, jossa asiakas on ulkomailla ja tuottaja kotimaassa. IT- tai teknisten palveluiden tulostenlähettäminen internetin välityksellä on esimerkki tästä vientitavasta.

2.Consumption abroad eli kulutus ulkomailla, jossa asiakas saapuu maahan, jossa palvelu tuotetaan. Esimerkiksi turismi, terveys-ja koulutuspalvelut, jotka ulkomailta tulevat asiakkaat kuluttavat Suomessa,lasketaan Suomen palveluvienniksi.

3.Commercial presence eli kaupallinen läsnäolo, jossa palvelun tuottaja asettuu asiakkaiden kanssa samaan maahan. Esimerkkejä tästä palvelujen vientitavasta ovat McDonalds-taiStarbucks-ravintoloiden perustaminen tai suurten konsultti- ja tilinpitoyritysten paikalliset yritykset,kuten McKinsey tai KPMG. Näidenyritysten ulkomailla tapahtuvaa kaupallista toimintaa ei kuitenkaan lasketa kokonaisuudessaan palvelu-vienniksi. Palveluvienniksi lasketaan tytäryhtiöiden mahdollisia voittoja, lisenssimaksuja sekä pääkonttoripalvelujen kulutus.

4.Presence of natural persons eli henkilösiirtojen kautta tehtävä vienti, jossa esimerkiksi suomalainen asiantuntija lähetetään väliaikaisesti ulkomaille tuottamaan asiakkaalle palvelu.

Oma tulkintani on siis palveluvienti, mutta eihän se tuossa suoraan toki lue pelien osalla. Harvemmin niistä kuitenkaan mitään tavaraa/materiaa toimitetaan.

Laveasti tulkittuna mennee siis kuitenkin tuohon ykköseen. Määritelmät ehkä kaipaisi nykymaailmassa päivittämistä. :-)

Pekka Pylkkönen

Kauppatase palveluiden osalta ei ainakaan 2006 alkaneen tilastokeskuksen tilastoinnin mukaan ole yhtenäkään vuonna ollut positiivinen. Samalla vaihtotase tavaroiden osalta on ollut joka vuosi positiivinen. Yhtään palveluita väheksymättä, teollisuuden roolin korostaminen ei siinä suhteessa ole ainakaan aivan mieletöntä että sillä tätä maata on toistaiseksi rahoitettu.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Palveluiden alijäämäisyys ei ole mikään ihme, kun ajattelee, että liikenne (etenkin meriliikenne) on "ulkoistettu", samoin rahoitus, viihde, matkailu, (maksullinen) koulutus, terveydenhoito... Revi niistä sitten tuohta!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vähän nyt riippuu näkökulmasta. Palveluvienti on kasvanut 2006 tähän päivään yli kaksinkertaiseksi ja on siis jo kolmanne koko viennistä Se että palveluita myös tuodaan ei ole mielestäni peruste sen väheksymiselle.

Ennemmin kannattaisi ihmtellää miten alue, jolle ei olla syydetty massiivista määrää yritystukea yms eikä pidettty niin pinnalla keskusteluissa on moisen saavutuksen saanut aikaan. Sen sijaan että vain korjataan heikkouksia olisi hyvä pitää huolta myös vahvuuksista ja oppia niistä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Yhtä lailla yritystukena Supercellille ym. voisi pitää sitä että maassa on verrattaen korkeat työn sivukulut mutta vastaavasti matalahko yrityksen tuloverokanta. Metsäteollisuuden arvonlisästä kun huikeasti suurempi osa kuluu palkansaajakorvauksiin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #13

Mihin niitä "massiivisia" yritystukia on syydetty? Suorat tuet ovat vähän yli miljardin...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Niin, suorat tuet taitavat olla noin 1,3 miljardia. Näihin ei lasketa EU:n alueellisia tukia mukaan, joita elyt jakavat, niistä tulee muistaakseni vajaat 300 miljoonaa ja niitä jaetaan todella kummallisilla perusteilla tuolla maakunnissa.

Tilastokesksus kertoo: "Tilastokeskuksen mukaan yrityksille maksetut suorat tuet kasvoivat 5 prosenttia vuonna 2017."

Tavoite oli karsia, mutta näin kävi. Kun sitten otetaan huomioon se, että Tekesin/Business Finlandin rahoitusta merkittävästi vähennettiin, niin voi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan yhä suurempi osa on mennyt vanhan tunkkaamiseen uudistumisen sijaan.

Tilastokeskus kertoo myös vuodesta 2017:
"Lukumääräisesti suurin osa yritystukea saaneista yrityksistä oli palvelualojen yrityksiä, mutta euromääräisesti eniten sekä suoraa tukea että lainaa yritystä kohden saivat metsäteollisuuden yritykset."

En jaksa enää käydä keskustelua siitä, ovatko alennetut verokannat yms yritystukia. Virallisen määritelmän mukaan ovat ja niillä mennään.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #22

Yritystuet on vain osa suomalaista palettia, jossa pontimena on se, että "kaikkea pitää tukea", kaikkeen pitää sotkeutua, kaikkea pitää ohjata ja opastaa... Poliitikot tykkäävät tästä. Lähiviikkoina saamme opastusta siitä, miksi.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Pitkän aikaa on myyty itse tuote, tuki ja jälkimarkkinointi. Paperille nyt on hankala järjestää tukipalveluita ja jälkimarkkinointia(huolto ja vara-osat):D :D. Mutta paperikoneille kylläkin.

Pekka Pylkkönen

Yksi selkeä keino mistä AY ja työnantajaliitot itseasiassa jo sopivat euroon liityttäessä olisi tulospalkkauksen roolin kasvattaminen. Nämä ovat äärimmäisen nopea tapa reagoida kilpailukykyyn liittyviin ongelmiin ainakin jossain määrin ja lisäksi saattavat vähentää työmarkkinatilanteen kiristymistä lakkoiluun asti, kun palkkojen kehittyminen on suoraan sidottu yritysten tekemään tulokseen. Kikyt ja riitely siitä että ollaanko tekemässä tupoa vai ei voisi jättää väliin.

Vahinko vain että nämä eivät ole vieläkään yleistyneet.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Eikö Ruotsin menestystä selitä voimakas kansalaisten velkaantuminen, joka on purkautunut vahvaan kuluttamiseen?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Se(kin) pitää paikkansa. Kotitalouksien velkaantumisaste (velat/vuositulot) on noin 200 %: lähes kaksi kertaa suuremmpi kuin Suomessa. Yleensä tällaiset kuplat päättyvät kyyneliin.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Sääli vaan, että taloustieteissä kaupaksi käyvät yksinkertaiset kasvua kuvaavat luvut.

Pidän epä-älyllisenä, että taloutemme fundamentti vielä tänä päivänä perustuu kasvuun ja sen myötä taloustieteellinen tutkimus.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Nicolas Maduro on samaa mieltä. Degrowth on parasta, mitä ihmisille voi tarjota.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Surullista, että jossain kohtaa keskustelulle käy näinkin. Se muuttuu lapselliseksi. Mistä se kertoo?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Onko se Suomen vienti enää niin hyvää? Puhutaan jo, että Suomen vienti taantuu. Tässä tuore näkemys ja syyt. https://www.adeptus.fi/myyntiesteet/suomen-vienti-...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ona avuksesi etenee termein "sääli", "surullista", "lapsellista". Millä analyysin tasolla siihen pitäisi suhtautua? Jos haluat pienemmät tulot/kulutuksen, ilmoita asiasta Valtiokonttoriin.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Suht koht tuoreita tilastoja julkisen velan (kotitaloudet jne) prosentuaalinen suhde brutto kansantuotteeseen (eng Nominal GDB) eri maailman valtioissa.

DEBTS AROUND THE WORLD
http://inflateyourmind.com/macroeconomics/unit-8/s...

Suomi puuttuu tästä taulukoista.

Ruotsilla pientä nousua, mutta prosentti alhainen. Venäjällä ja Saudi-Arabia-Arabialla prosentti erittäin alhainen (öljy & kaasu?), Japanilta, Kreikalla ja Italialla erittäin suuri.

Singaporessa, joka on maailman varakkain ja jossa onnellisimmat(?) ihmiset, ihmisillä on aika suuri velkaprosentti. Velkaraha tekee onnelliseksi ainakin niin kauan kun sitä ei tarvitse maksaa takaisin...

Matti Simonaho

Paperilla voi esittää että "kaikki hyvin", mutta todellisuus on että "kaikki huonosti".

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomella eurossa ei ole enää koskaan samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa talouteensa kuin Ruotsilla on kruunussaan.

Ruotsi käyttää vapaasti raha- ja finanssipoliittisia työkalujaan, jotka Suomelta puuttuvat kokonaan.
Surkuhupaisa Suomen junttaaminen euroon oli varsinainen parodia vailla tietoa tulevasta.
Viite:
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Aikamoisia visionäärejä siinä sanaili. Pitää laitta talteen.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Se erityisesti jäi nyppimään lopuksi ikää, että miksi nämä visionäärit junttasivat Suomen euroon ilman kansanäänestystä?
Ruotsissa se järjestettiin, ja siellä rahvas äänesti ehdottomasti oikein periaatteella "ei sikaa säkissä."
Suomi sai huonon sian säkissä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #33

Paavo on varsinainen kansanvallan ruumiillistuma.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset